Tšekin tasavalta. Kesäkuu 2010

Transkriptio

1 Tšekin tasavalta Kesäkuu 2010

2 2 (24) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 8 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous BKT Työttömyys Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Palvelusektori... 21

3 3 (24) Kauppa Majoitus- ja ravitsemustoiminta Pankkitoiminta ja pörssi Tapakulttuuri Linkkejä... 24

4 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Luonnonvarat: kivihiili, ruskohiili, uraani, silikaatti, karbonaatti, kalkkikivi, natriumkloridi Pinta-ala: km2 Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 talvella, UTC + 2 kesällä (UTC = koordinoitu yleisaika) Rajanaapurit: Itävalta, Saksa, Puola, Slovakia Asukasluku: 10,49 miljoonaa Suurimmat kaupungit: Praha 1,24 miljoonaa as., Brno , Ostrava , Karvina , Olomouc ja Frydek-Mistek as Etniset ryhmät: tšekkejä (böömiläisiä) n. 80 %, määriläisiä 13 %, slovakkeja 3 %, romaaneja, sleesialaisia, puolalaisia, saksalaisia ja unkarilaisia Virallinen kieli: tšekki Uskonnot: katolilaisia 26,8 %, protestantteja 2,1 %, muita 3,3 %, erittelemättömiä 8,8 %, tunnustuksettomia 59,0 % v väestölaskennan mukaan. Tšekin tasavalta sijaitsee Keski-Euroopassa ja käsittää historiallisen Böömin ja Määrin alueet sekä Sleesian lounaisosan. Böömin vuoristoalue kattaa suuren osan Tšekistä. Se koostuu suuresta ylätasangosta, jota vuoret ympäröivät. Maan lounaisosassa ovat Sumava-vuoret, jotka käsittävät Böömin metsän. Lännessä on Berounkajoen ylämaa. Luoteessa Malmivuoret muodostavat rajan Saksaa vastaan. Prahan pohjoispuolelta kulkee Elbe-joki (Labe) Malmivuorten itäpuolelta Saksaan. Jokilaakso on alavaa maata. Koillisessa Sudeettivuoret muodostavat rajan Puolan kanssa Ostravan länsipuolella. Siellä sijaitsee Tšekin korkein kohta Snezka-vuorella (1602 m). Slovakian-vastaisella rajalla ovat Pikku-Karpaattien ja Javornikyn vuorijonot, jotka ovat Slovakiaa hallitsevien Länsi-Karpaattien läntisin osa. Böömin ylätasangon eteläpuolella on Böömin-Määrin ylämaa. Nykyisen Tšekin alueella asui kelttejä n. 400 e.kr. lähtien. Boii-kelttiheimo antoi nimensä Bohemialle eli Böömille. Juuri ennen ajanlaskun alkua maahan tuli germaaneja (marcomanneja ja quadeja). Arviolta 535 j.kr. saapuivat tšekit ja määriläiset. Neljä viidestä tasavallan asukkaasta on etnisiä tšekkejä (böömiläisiä). Virallinen kieli on tšekki, jota valtaosa ihmisistä puhuu. Tšekki on määrin, slovakin, puolan ja Saksan itäosissa puhutun sorbin tavoin länsislaavilainen kieli, joka kuuluu slaavilaiseen kieliryhmään ja edelleen indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tšekin kieli on saanut vaikutteita saksasta vuosisatojen ajan ja englannista 1980-luvun jälkeen. Läntisten kielten vaikutusta yritettiin tietoisesti rajoittaa 1990-luvun alussa, kun kielitieteilijät ja muut tiedemiehet kehittivät vapaata yhteiskuntaa ja markkinataloutta koskevia kotoperäisiä uudissanoja.

5 5 (24) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 420, kaupungit: Praha 2, Brno 5, Ostrava 69, Plzen 19, Olomouc 68 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 22,1 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 133,5 % vuonna 2008 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 17,3 vuonna 2007 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: arviolta 48,1 vuonna 2008 Tieverkosto: km, josta moottoriteitä (motorways) 691 km ja pikateitä (expressways) 360 km v Lisäksi km paikallisteitä. Rautatieverkosto: raiteita (tracks) km, joista sähköistetty 6645 km vuonna Käytössä olevia ratoja (lines) 9586 km, joista sähköistetty 3078 km v Lentokenttiä: 91, joista 7 julkisia, kansainvälisiä kenttiä vuonna 2008 Satamat: Decin, Praha, Usti nad Labem Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Česka republika, Tšekin tasavalta, Czech Republic Itsenäistynyt: Valtiomuoto: tasavalta Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtionpäämies: presidentti Vaclav Klaus (vuodesta 2003 lähtien, valittiin toiselle viisivuotiskaudelle helmikuussa 2008) Parlamentti: kaksikamarinen parlamentti koostuu 200-jäsenisestä edustajainhuoneesta (alahuone) ja 81-jäsenisestä senaatista (ylähuone). Edustajainhuoneen jäsenet valitaan neljän vuoden välein suhteellisissa vaaleissa. Senaattorit valitaan enemmistövaaleissa. Kahden vuoden välein on tarjolla kolmasosa paikoista. Suurimmat puolueet: pidetyissä alahuoneen vaaleissa Sosialidemokraattinen puolue (CSSD) sai 56 paikkaa, keskustaoikeistolainen Kansalaisdemokraattinen puolue (ODS) sai 53 paikkaa, vuonna 2009 perustettu Eurooppamyönteinen konservatiivinen TOP 09 (Traditio, Vastuu, Vauraus 09) 41 paikkaa, Böömin ja Määrin kommunistinen puolue (KSCM) 26 paikkaa ja keskustaoikeistolainen Julkiset Asiat (Public Affairs, Věci veřejné - VV) 24 paikkaa Pääministeri: sitoutumaton Jan Fischer, joka johtaa toimitusministeriönä toimivaa virkamieshallitusta, kunnes ODS, TOP 09 ja VV saavat muodostettua hallituksen. Seuraavat vaalit: senaatinvaalit vuonna 2012, presidentinvaalit vuoden 2013 alussa Kansallispäivä: (itsenäisen Tšekkoslovakian päivä) Tšekin tasavallan alue oli osa Itävaltaa vuodesta 1526 vuoteen 1867 ja osa Itävalta- Unkaria vuoteen Tšekkoslovakian tasavalta perustettiin vuonna Ennen toista maailmansotaa se oli maailman rikkaimpien joukossa. Tšekkoslovakia liittyi en-

6 6 (24) simmäisten joukossa IMF:ään ja IBRD:hen vuonna 1945 ja GATT:iin vuonna Vuonna 1968 Varsovan liiton joukot hyökkäsivät maahan Prahan liian liberaalin politiikan takia. Samana vuonna Tšekkoslovakiasta tehtiin liittovaltio. Nimi muutettiin Tšekin ja Slovakian liittotasavallaksi vuonna Joulukuussa 1989 Vaclav Havel valittiin Gustav Husakin tilalle presidentiksi. Vuoden 1991 alusta alettiin toimeenpanna radikaaleja talousuudistuksia, joilla luotiin markkinat ja saatiin tuotantovälineet yksityisomistukseen. Vuonna 1992 päätettiin, että Tšekin ja Slovakian tasavallat eroavat toisistaan ja itsenäistyvät. Ero astui voimaan Tšekistä tuli OECD:n jäsen vuonna 1995 ja NATO:n jäsen vuonna Euroopan unioniin valtio liittyi Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 Tšekin koruna (CZK) = 100 helleriä Valuuttakurssi: 1 EUR oli 24,95 CZK v Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 3627,2 miljardia korunaa = 137,21 mrd. euroa vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: euroa vuonna 2009 Verotus: yhtiötuloverokanta 20 %, yleinen arvonlisäverokanta 20 % ja alennettu alvkanta 10 prosenttia, ansiotuloverokanta 15 % (suhteellinen verotus) v Tärkeimmät teollisuustuotteet: koneet ja laitteet, kemialliset aineet ja tuotteet Tärkeimmät vientituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, valmistetut tavarat (mm. metallit ja metallituotteet), erinäiset valmiit tavarat Tärkeimmät tuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, valmistetut tavarat, kemialliset aineet, raaka- ja polttoaineet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Slovakia, Itävalta, Venäjä, Puola Tšekin bruttokansantuote henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna Eurostatin arvioiden mukaan 80,4 prosenttia EU27:n keskiarvosta v Suhde nousi 10 prosenttiyksikköä kymmenen vuoden aikana keskimääräistä nopeamman talouskasvun ansiosta. Tšekin kilpailukyky on kohtalainen. World Economic Forumin (WEF) syksyn 2009 vertailussa maan yleinen kilpailukykyindeksi oli 31. korkein 133 maan joukossa. International Institute for Management Developmentin (IMD) kevään 2010 vertailussa Tšekin kilpailukyky oli 29. paras 58 tutkitun maan joukossa.

7 7 (24) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Prahan-vientikeskuksen arviot Tšekin tasavallasta: Hyvät puolet BKT henkeä kohti on Keski- ja Itä-Euroopan toiseksi korkein Slovenian jälkeen. Talouden rakenne on terve. Palveluiden ja teollisuuden osuus BKT:stä on merkittävä ja alkutuotannon (erityisesti maatalouden) osuus on suhteellisen vähäinen. Maantieteellinen sijainti on erittäin hyvä Euroopan suurien maiden läheisyydessä. Maalla on pitkät - muuta Keski- ja Itä-Eurooppaa selkeästi tärkeämmät - teolliset perinteet ja vahvat historialliset siteet Länsi-Eurooppaan. Työvoiman koulutustaso on Euroopan korkeimpia; Tšekissä koulutetaan insinöörejä yhtä paljon kuin Suomessa väkilukuun nähden. Yritysten kannalta on hyvä, että työntekijöiden keskimääräinen bruttopalkka on vielä selvästi alhaisempi kuin Saksassa tai Pohjoismaissa. Ulkomaiset investoinnit henkeä kohden ovat Keski-Euroopan kärkiluokkaa. Erityisesti saksalaiset, itävaltalaiset mutta myös mm. japanilaiset sijoittajat ovat ottaneet Tšekin omakseen. Ulkomaista pääomaa sisältävien yritysten osuus on noin 70 prosenttia viennistä. Nämä yritykset tarjoavat erityisiä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, koska uudet investoijat ostavat usein huipputeknologiaa ja palveluita uusien operaatioidensa tuottavuuden parantamiseksi. Maan tiestö on suhteellisen hyväkuntoinen verrattuna useisiin keskieurooppalaisiin naapurimaihin Tietoliikenneinfrastruktuuri on kehittynyt ja matkapuhelintiheys on erittäin korkea. Tšekin tasavallassa ei ennen 1990-lukua ollut vapaasti saatavissa monia tuotteita, joille on nyt runsaasti kysyntää. Monet paikalliset ja ulkomaiset yritykset ovat toimineet markkinoilla vasta lyhyen aikaa. Uusille yrittäjille ja merkeille on vielä tilaa. Markkinointiponnistelut ja ylipäätään markkinoille tulo on edullisempaa kuin Länsi- Euroopassa. Tšekin tasavalta tuli EU:n jäseneksi Sisämarkkinoilla menestyminen edellyttää suuria investointeja, mikä luo mahdollisuuksia mm. suomalaisille koneiden ja laitteiden valmistajille. EU-rahoitus luo lisämahdollisuuksia erityisesti ympäristöinvestointien ja infrastruktuurirakentamisen aloilla, samoin voidaan olettaa kyseisten rahavirtojen luovan eräänlaisen spill-over -efektin talouden muille aloille. Tšekin huonot puolet Monet hyödykemarkkinat ovat vielä melko pienet. Toisaalta väestömäärä ja eri tuotteiden matala penetraatioaste kompensoivat kyseistä seikkaa esimerkiksi Suomeen verrattuna. Liiketoimintakulttuuri on suomalaisille tuntematon, joten mahdollisuudet joutua maksamaan oppirahoja ovat suhteellisen suuret niiden yritysten osalta, jotka eivät aktiivisesti pyri parantamaan paikallisten markkinoiden ja toimintatapojen tuntemustaan. Valtiontalous on alijäämäinen, ja ulkomaanvelka kasvaa. Korruptio on edelleen ongelma Tšekissä, kuten muissakin uusissa EU-maissa. Ongelma korostuu julkisella sektorilla.

8 8 (24) Potentiaalisia toimialoja Alat, joilla suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia: Ympäristöteknologia, kiinteän jätteen käsittelyyn ja jätevesien puhdistamiseen liittyvät osaaminen ja teknologia Energiaa säästävät ja kierrätyksen mahdollistavat teknologiat ja alan konsultointi Metsäteollisuuden kehitysnäkymät ovat erittäin hyvät. Suomalaisia menestystarinoita on markkinoilla jo olemassa Infrastruktuurirakentaminen (maantiet, rautatiet) ja sen konsultointi Talo- ja betonikorjausrakentamisen osaaminen ja materiaalit, teollisuusrakentamisen ja rakennusmateriaaliteollisuuden materiaalit ja teknologiat Tietoliikenne ja tietotekniikka, ohjelmistokehitys ylipäätään Elintarvikkeiden ja muiden kulutustavaroiden viennille on potentiaalia, ja muutamilla suomalaisilla alan tuotteilla on jo erittäin vahva jalansija ja maine Elintarviketeollisuuden käyttämien koneiden ja teknologioiden viennille on potentiaalia, koska tšekkiläiset yritykset joutuvat panostamaan voimakkaasti mm. elintarvikehygieniaan. Suomalaisia yrityksiä on jo alalla, mm. suomalaiset pakkausvalmistajat vievät tuotteitaan menestyksekkäästi Tšekkiin. Auto- ja elektroniikkateollisuus tarjoavat myös mahdollisuuksia, koska ulkomaiset investoinnit ovat luoneet kyseisille aloille erittäin positiivisen trendin. Mm. komponenttivalmistajat ovat jo käynnistäneet ja tutkivat mahdollisuuksia käynnistää paikallisia operaatioita. Myynti ja markkinointi n Prahan-vientikeskus: Tšekkiläisten kuluttajien hinta- ja laatutietoisuus on hyvä. Ulkomaisen yrityksen on varauduttava tarjoamaan paikallisille yrityksille rahoitusta joustavin ehdoin, koska yritysten rahoitustilanne ei useinkaan ole kovin vahva. Tšekissä myytävälle tuotteelle tulee luonnollisesti myös järjestää tehokas asiakastuki tytäryhtiön tai paikallisen edustajan kautta, jotta asiakkaita voidaan palvella heidän omalla kielellään, paikalliset lait ja kauppatavat huomioon ottaen. Jakelu Yleisin tapa saada uusi tuote markkinoille on käyttää yksityistä jakelijaa. Jakeluyhtiöiden määrä on kasvanut valtavasti 1990-luvun alusta, joskin alalta on myös poistunut runsaasti yrittäjiä. Yksi yhtiö pystyy tavallisesti hoitamaan jakelun suhteellisen tehokkaasti koko maassa. Jos vaaditaan paikallista varastointia tai asiakaspalvelua, alijakelijoita voidaan tarvita joissakin tapauksissa tiettyihin osiin maata. Valmistajan on tärkeää varmistaa, että tuotetta markkinoidaan riittävässä määrin ja oikein kriteerein. On muistettava vielä, että esimerkiksi 1980-luvulla markkinointi oli suhteellisen tuntematon käsite Tšekissä ja lähinnä tavaroiden riittävyys oli ongelma. Suoramarkkinointi ja Internet Suoramarkkinoinnista on tullut suhteellisen yleinen tapa jakaa tuotteita. Samoin Internet-kauppa esimerkiksi suurten valkoisten kodinkoneiden osalta on kasvussa. Suo-

9 9 (24) ramarkkinointia hyödynnetään etenkin maaseudulla ja pikkukaupungeissa, joissa on melko vähän korkealaatuisia vähittäismyyntipisteitä. Postimyynti on myös kehittynyt 1990-luvun alusta lähtien. Mainostaminen Mainostamisesta on tullut erittäin tärkeä keino myynnin ja imagon edistämisessä 1990-luvulla. Mainostoimistoja on syntynyt runsaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kaikkia medioita käytetään, mutta televisio on avainasemassa useiden tuotteiden markkinoinnissa. Tärkeimpiä lehtiä ovat Mlada Fronta Dnes (maan suurin sanomalehti), Hospodarske noviny (talousaiheinen sanomalehti), Profit (talousaiheinen viikkolehti), Ekonom (talousaiheinen aikakausilehti) ja Obchodnik (talousaiheinen aikakausilehti). Ulkomaalaisille tarkoitettuja lehtiä on myös. Niistä voidaan mainita The Prague Post (englanninkielinen viikkolehti) ja The Prague Tribune (kaksi kertaa kuussa ilmestyvä englannin- ja tšekinkielinen aikakausilehti). Edelleen, myös Tšekissä ilmaisjakelulehdet, kuten päivittäinen Metro ovat saavuttaneet jalansijaa. Myynti julkiselle sektorille Transparenssi ja hyvä hallintotapa eivät ole menneisyydessä erityisesti leimanneet Tšekin tasavallan julkishallinnon hankintoja ja niihin liittyviä tarjouskilpailuita. Nyttemmin EU tullee jollakin aikavälillä selkiyttämään tilanteen, joskin vanhat tavat kuolevat hitaasti. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Tšekin tasavallan erittäin hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 1/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (= valmistusaika plus takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EU-jäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Tšekkiin. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Tšekin kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh Sähköposti liisa.tolvanen@finnvera.fi

10 10 (24) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT, muutos (%) 6,3 6,8 6,1 2,5-4,2 0,9 2,5 Yksityinen kulutus, muutos (%) 2,5 5,0 4,8 3,6-0,3-0,5 1,6 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 1,8 6,0 10,8-1,5-8,3 0,5 3,0 Työttömyysaste (%) 8,9 8,1 6,6 5,4 8,1 10,5 9,7 Kuluttajahinnat, muutos (%) 1,8 2,5 2,9 6,3 1,0 1,6 2,0 Vaihtotase (USD miljardia) -1,6-3,6-5,7-6,6-2,1-4,1-5,1 Vaihtotase (% BKT:stä) -1,3-2,5-3,3-3,1-1,1-2,1-2,5 Valuuttakurssi (CZK/ 1 USD) 23,96 22,60 20,29 17,07 19,06 19,00 18,03 Valuuttakurssi (CZK/ 1 EUR) 29,78 28,34 27,77 24,95 26,44 25,80 25,10 BKT Lähteet: Tšekin tilastokeskus, Economist Intelligence Unit , Suomen Pankki (e = ennuste) Tšekin bruttokansantuote on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. BKT kasvoi 6,8 prosenttia vuonna 2006 ja 6,1 prosenttia vuonna Vauhti tosin hidastui 2,5 prosenttiin vuonna 2008, kun EU-maiden taloudet alkoivat loppuvuonna vajota taantumaan Yhdysvalloista alkaneen rahoituskriisin vuoksi. V BKT supistui 4,2 prosenttia. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti toukokuun alussa, että Tšekin bruttokansantuote kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2010 ja 2,5 prosenttia vuonna Yksityinen kulutus laskee hieman kuluvana vuonna mutta kasvaa jonkin verran ensi vuonna. Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit kasvavat vaatimattomasti vuonna 2010 ja kohtuullisen nopeasti vuonna Työttömyys Tšekin tasavallan työttömyysaste oli 9,9 prosenttia vuonna Se laski BKT:n nopean kasvun ansiosta 5,4 prosenttiin vuonna Seuraavana vuonna työttömien osuus työvoimasta nousi 8,1 prosenttiin, kun BKT supistui ja yritykset irtisanoivat työntekijöitään.

11 11 (24) Economist Intelligence Unit ennusti toukokuun alussa, että työttömyysaste nousee 10,5 prosenttiin vuonna 2010 mutta laskee 7,3 prosenttiin vuonna Inflaatio Tšekin kuluttajahinnat nousivat maltillisesti 2000-luvun alusta vuoteen Inflaatio oli 2,5 prosenttia vuonna 2006 ja 2,9 prosenttia vuonna Hintojen nousuvauhti kuitenkin kiihtyi 6,3 prosenttiin vuonna 2008 välillisten verojen korotusten, sähkön ja kaasun kallistumisen sekä säädeltyjen hintojen korotusten vuoksi. Vuonna 2009 inflaatio hidastui 1,0 prosenttiin kotimaisen kysynnän ja viennin supistumisen vuoksi. Vuonna 2010 ja seuraavina vuosina hinnat noussevat 1 2 prosenttia vuodessa. Vaihtotase Tšekin tasavallan vaihtotase oli ylijäämäinen itsenäistymisen jälkeen vuonna Seuraavana vuonna vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ja on pysynyt alijäämäisenä siitä lähtien. Vaje oli 6,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2008 ja 2,1 miljardia dollaria vuonna Jälkimmäinen luku oli 1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Economist Intelligence Unitin mukaan alijäämä kasvaa 4,1 miljardiin dollariin vuonna 2010 ja 5,1 miljardiin dollariin vuonna Vaihtotaseen alijäämän tärkein välitön syy on suuri tuotannontekijäkorvausten taseen alijäämä, joka syntyy siitä, että ulkomaiset sijoittajat siirtävät pääomakorvauksia paljon enemmän ulkomaille kuin tšekkiläiset sijoittajat kotimaahansa. Palkansaajakorvaukset ulkomailta ovat suuremmat kuin palkansaajakorvaukset ulkomaille, mutta tämä ei kompensoi pääomakorvausten välistä erotusta. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Vuonna 2009 valtion kokonaismenot olivat 1166,53 miljardia korunaa ja kokonaistulot 974,13 miljardia korunaa. Tulot jäivät selvästi budjetoitua pienemmiksi laman vuoksi. Valtiontalous oli 192,39 miljardia korunaa (7,3 miljardia euroa) alijäämäinen. Alijäämän osuus bruttokansantuotteesta oli 5,3 prosenttia. Vuodelle 2010 valtio on budjetoinut 1182,54 miljardin korunan kokonaismenot, 1019,84 miljardin korunan kokonaistulot ja 162,70 miljardin korunan alijäämän. Suurin menoerä ovat sosiaaliedut (eläkkeet, työttömyyskorvaukset ym.), joihin on varattu 433,84 miljardia korunaa. Valtion tulot voivat jäädä budjetoituja pienemmiksi BKT:n hitaan kasvun ja työttömyysasteen nousun takia. Kauppapolitiikka Tšekin tasavalta on Euroopan unionin ja Maailman kauppajärjestön jäsenvaltio. Koko EU:n kauppapolitiikasta vastaa Euroopan komissio ja sen Kaupan pääosasto. EU:lla

12 12 (24) on joukko kauppasopimuksia unionin ulkopuolisten valtioiden ja valtioryhmien kanssa. Kansainvälistä kauppaa käydään pitkälti WTO:n sääntöjen pohjalta. Työvoima Vuoden 2008 loka-joulukuussa Tšekissä oli 9,03 miljoonaa yli 14-vuotiasta. Heistä työvoimaan kuului 5,31 miljoonaa henkeä, joista työllisiä oli 4,93 miljoonaa. Työttömänä oli ja työvoiman ulkopuolella 3,72 miljoonaa yli 14-vuotiasta. Työvoima on hyvin koulutettua. Keskipalkka oli 888 euroa kuukaudessa vuonna Palkkataso on siis melko alhainen Länsi-Eurooppaan verrattuna. Työvoima on hyvin koulutettua ja taitavaa. Vuoden 2009 loka-joulukuussa yli 14- vuotiaista oli tertiääriasteen koulutuksen (korkeakoulu- tai lukion jälkeinen opistotutkinto) saanut henkeä, joista kuului työvoimaan. Luonnontieteellisen ja teknisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden osuus on maailman korkeimpia. Hyvin koulutettu ja kohtuuhintainen työvoima on ollut eräs tärkeimmistä houkuttimista ulkomaisille investoinneille. Valmistusteollisuuden keskimääräiset yksikkötyökustannukset ovat alemmat kuin Länsi-Euroopassa. Vaikka Tšekissä toimivien yritysten tuottavuus on vielä keskimäärin heikompi kuin lännessä, palkkaero on sen verran suuri, että tuotanto maassa kannattaa. Sitä paitsi työvoiman tuottavuus kasvoi nopeasti vuoteen 2007 asti ja kasvanee taas melko nopeasti vuoden 2011 jälkeen. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Tšekin tasavallan tavaravienti ja -tuonti v (miljardia USD) e 2011e Vienti 78,0 95,1 122,7 145,7 112,6 116,5 130,5 Tuonti 75,5 92,3 116,8 139,4 103,1 109,1 123,9 Kauppatase 2,5 2,8 5,9 6,4 9,5 7,4 6,6 Lähteet: Economist Intelligence Unit (e = ennuste) Tšekin kauppatase oli pitkään alijäämäinen. Tase kääntyi kuitenkin positiiviseksi vuonna 2005, kun vienti kasvoi 10,8 miljardia 78,0 miljardiin dollariin. Vuonna 2008 vienti kasvoi 145,7 miljardiin dollariin ja tuonti 139,4 miljardiin dollariin. Kauppatase oli 6,4 miljardia ylijäämäinen. Vuonna 2009 viennin arvo kuitenkin romahti 112,6 miljardiin dollariin, kun Eurooppa joutui pahaan taantumaan. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, että viennin arvo nousee 116,5 miljardiin dollariin vuonna 2010 ja 130,5 miljardiin vuonna Tuonnin arvo kasvaa myös.

13 13 (24) Ulkomaankaupan rakenne Tšekin viennin rakenne v (%) Elintarvikkeet ja elävät eläimet 3,6 Juomat ja tupakka 0,8 Raaka-aineet 2,7 Poltto- ja voiteluaineet 3,6 Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 0,1 Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 6,3 Valmistetut tavarat 17,7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 53,3 Erinäiset valmiit tavarat 11,8 Muut tavarat 0,1 Lähde: Tšekin tilastovirasto Tšekin tuonnin rakenne v (%) Elintarvikkeet ja elävät eläimet 5,4 Juomat ja tupakka 0,7 Raaka-aineet 2,3 Poltto- ja voiteluaineet 9,2 Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 0,3 Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 11,2 Valmistetut tavarat 17,7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 41,3 Erinäiset valmiit tavarat 11,9 Muut tavarat 0,1 Lähde: Tšekin tilastovirasto

14 14 (24) Tärkeimmät kauppakumppanit Tšekin tärkeimmät vientikohteet v (osuus koko viennistä, %) Saksa 32,3 Slovakia 9,0 Puola 5,8 Ranska 5,6 Yhdistynyt kuningaskunta 4,9 Lähde: Tšekin tilastovirasto Kauppa Suomen kanssa Tšekin tärkeimmät tuontimaat v (osuus koko tuonnista, %) Saksa 26,6 Kiina 10,0 Puola 6,4 Slovakia 5,4 Venäjä 5,2 Lähde: Tšekin tilastovirasto Suomen Tšekin-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase -400 Lähde: Tullihallitus

15 15 (24) Suomen Tšekin-kauppa vuonna 2009 Vienti, Muutos, Osuus, Tuonti, Muutos, Osuus, Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e 232,6-34 0,5 517,6-18 1,2-284,9 Lähde: Tullihallitus (muutos ed. vuodesta, osuus koko viennistä tai tuonnista) Suomen vienti Suomen vienti Tsekin tasavaltaan 2009 Valmiit tavarat 10,0 % Elintarvikkeet ja juomat 3,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 2,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 12,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 38,7 % Valmistetut tavarat 32,6 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät v SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 35, Muut sähkökoneet ja -laitteet 23, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 22, Rauta ja teräs 15, Eri toimialojen erikoiskoneet 12, Kumituotteet 11, Kojeet, mittarit yms. 10, Muut metallit 10, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 8, Muovit, valmistetut 7, tärkeintä yhteensä 159,0 68 Suomen koko vienti 232, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)

16 16 (24) Suomen tuonti Suomen tuonti Tsekin tasavallasta 2009 Valmiit tavarat 12,0 % Elintarvikkeet ja juomat 7,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4,1 % Valmistetut tavarat 12,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 62,8 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät v SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 78 Moottoriajoneuvot 101, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 81, Toimistokoneet ja atk-laitteet 45, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 31, Muut sähkökoneet ja -laitteet 31, Muut valmiit tavarat 29, Rauta ja teräs 28, Erittelemätön 19, Tupakka ja tupakkavalmisteet 14, Muut kuljetusvälineet 13, tärkeintä yhteensä 395,4 76 Suomen koko tuonti 517, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)

17 17 (24) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten sijoitusten kanta Tšekin tasavallassa , miljardia euroa Kaikki sijoitukset 149,84 Suorat sijoitukset 84,61 Arvopaperisijoitukset 24,69 Johdannaiset 4,29 Muut sijoitukset 36,25 Lähde: Tšekin keskuspankki Suorat sijoitukset Tšekin tasavaltaan tuli suoria sijoituksia alustavien maksutaselaskelmien mukaan 1,94 miljardin euron arvosta vuonna Luku sisältää oman pääoman, uudelleensijoitetut voitot ja muun pääoman (yhtiöidenväliset luotot). Eniten maahan sijoittivat v itävaltalaiset (951,9 miljoonaa euroa), belgialaiset (878,3 miljoonaa euroa) ja yhdysvaltalaiset (536,3 miljoonaa euroa) toimijat. Monen maan yritykset kotiuttivat sijoituksiaan. Suoria sijoituksia tehtiin vuonna 2009 eniten 1) rahoitustoimintaan, 2) kiinteistö- ja yrityspalveluihin ja 3) kauppaan Suorat sijoitukset Tšekin tasavaltaan toimialoittain v. 2009*, miljoonaa euroa Kaikki toimialat Maa- ja metsätalous 12 Kaivostoiminta ja louhinta 89 Valmistusteollisuus -640 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto -251 Rakentaminen 169 Kauppa ja korjaustoiminta 502 Majoitus- ja ravitsemustoiminta -47 Liikenne, varastointi ja viestintä -496 Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut Muut palvelut -3 Lähde: Tšekin keskuspankki (*alustavat laskelmat)

18 18 (24) Ulkomaalaisten omistamat yritykset takaavat työtä n. kymmenelletuhannelle paikalliselle alihankkijalle, jotka työllistävät noin puoli miljoonaa ihmistä eli kymmenesosan työvoimasta. Ulkomaalaisten omistamat yritykset vastaavat yli puolesta Tšekin viennistä. Arvopaperisijoitukset Tšekin tasavaltaan tehtiin arvopaperisijoituksia 3,60 miljardin euron arvosta vuonna Velkapapereita ostettiin 3,80 miljardin euron arvosta mutta osakkeita ja osuuksia myytiin 200,9 miljoonan euron arvosta. Johdannaiset Ulkomaalaiset ostivat tšekkiläisiä rahoitusjohdannaisia miinus 2,12 miljardin euron arvosta vuonna Sijoituksia siis kotiutettiin. Muut sijoitukset Ulkomaalaiset tekivät maahan muita sijoituksia miinus 2,15 miljardin euron arvosta vuonna Pitkäaikaisia sijoituksia tehtiin miinus 88,7 miljoonan ja lyhytaikaisia sijoituksia miinus 2,07 mrd. euron arvosta. Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Suomen pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Tšekin tasavallassa oli miinus 39 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2007 suomalaiset tekivät suoria sijoituksia Tšekkiin nettomääräisesti miinus 67 miljoonan euron arvosta. Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin SP:lle ja voivat poiketa huomattavasti todellisista kokonaisluvuista. Maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä välikulutuksella) oli 74,40 miljardia korunaa (2,8 miljardia euroa) vuonna 2009 käyvin hinnoin laskettuna. Osuus bruttokansantuotteesta oli 2,0 prosenttia. Maataloustuotannon arvo käyvin hinnoin oli alustavien laskelmien mukaan 118,84 miljardia korunaa (4,8 miljardia euroa) vuonna Kasvituotannon arvo oli 62,19 miljardia ja eläinten sekä eläintuotteiden tuotannon arvo 51,81 miljardia korunaa. Bruttomääräinen arvonlisäys oli 30,23 miljardia korunaa. Tšekin 7,89 miljoonan hehtaarin maa-alasta 2,57 miljoonaa hehtaaria (32,6 prosenttia) oli viljelyksessä vuonna Lisäksi runsaat 10 prosenttia maa-alasta oli pysyvää laidunmaata. Maaperä sopii hyvin viljelyyn.

19 19 (24) Eräiden kasvien sato vuonna 2009, tonnia Viljat yhteensä Vehnä Ruis Ohra Kaura Viljamaissi Palkokasvit Peruna Sokerijuurikas Lähde: Tsekin tilastovirasto Vuoden 2009 huhtikuun alussa Tšekin tasavallan maatiloilla oli 1,36 miljoonaa nautaa, 1,97 miljoonaa sikaa, lammasta ja 26,49 miljoonaa ruoaksi kasvatettavaa lintua. Metsätalouden tuotannon arvo oli 31,88 miljardia korunaa (1,3 miljardia euroa) vuonna Välikulutus oli 22,25 miljardia ja bruttomääräinen arvonlisäys 9,63 miljardia korunaa. Osuus kansantalouden arvonlisäyksestä on pieni. Metsätalouden merkitys voi kuitenkin kasvaa tulevaisuudessa, koska maassa on runsaasti metsämaata, kasvavaa puuta on suhteellisen paljon ja sen laatu on Tšekin Metsänhoitoinstituutin mukaan korkea. Nykyisen Tšekin tasavallan metsäala mitattiin ensimmäistä kertaa vuonna Silloin metsää oli 1,974 miljoonaa hehtaaria, n. 25 prosenttia pinta-alasta. Vuonna 1839 luku oli noussut 2,267 miljoonaan hehtaariin. Vuosien 1920 ja 1960 välillä metsäala kasvoi noin 10 prosenttia. Kasvu on jatkunut 2000-luvulla. Vuoden 2008 lopussa ala oli n 2,653 miljoonaa hehtaaria, josta talousmetsää oli n. 2 miljoonaa hehtaaria. Teollisuus ja rakentaminen Teollisuuden bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä välikulutuksella) oli 979,68 miljardia korunaa (37,1 mrd. euroa) vuonna 2009 käyvin hinnoin laskettuna. Teollisuuden liikevaihto oli 3202,31 miljardia korunaa (128,4 mrd. euroa) vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna.

20 20 (24) Tšekin teollisuudella on pitkät perinteet. Ennen toista maailmansotaa Tšekkoslovakian teollisuus oli Euroopan kehittyneimpiä. Toisen maailmansodan jälkeen kommunistit kansallistivat tuotantosektorin ja alkoivat säädellä sitä yksityiskohtaisesti. Tuotantomäärät kasvoivat nopeasti sosialismin alkuvuosina mutta laatukehitys jäi jälkeen länsimaista. Vuoden 1990 jälkeen teollisuutta alettiiin yksityistää ja uusia yksityisyrityksiä perustettiin runsaasti. Teollisuuden kehitykselle on paljon edellytyksiä. Maa sijaitsee keskellä Eurooppaa, ja työvoimakustannukset ovat alhaiset Länsi-Euroopan tasoon nähden. Teknisiltä ja luonnontieteellisiltä aloilta valmistuu paljon opiskelijoita. Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä välikulutuksella) oli 758,92 miljardia korunaa (28,7 mrd. euroa) v käyvin hinnoin laskettuna. Valmistusteollisuuden liikevaihto oli 2846,40 miljardia korunaa (114,1 mrd. euroa) vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna. Liikevaihdon suhteen suurimmat teollisuusalat olivat kulkuneuvojen valmistus, sähköja optisten laitteiden valmistus sekä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus. Valmistusteollisuuden liikevaihto v. 2008, miljoonaa korunaa Valmistusteollisuus yhteensä Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus Nahan ja nahkatuotteiden valmistus Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Massan, paperin ja paperituotteiden v.; painaminen, kustantaminen ja äänitt Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Lähde: Tšekin tilastovirasto (1 EUR oli 24,946 CZK vuonna 2008)

21 21 (24) Rakentaminen Rakentamisen bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä välikulutuksella) oli 236,41 miljardia korunaa (8,9 miljardia euroa) vuonna 2009 käyvin hinnoin laskettuna. Sosialismin aikana lähes kaikesta rakentamisesta vastasivat valtionyritykset. Jo vuonna 1996 yli 99 prosentista rakentamisesta vastasivat yksityiset yritykset. Rakentamisen liikevaihto oli 507,71 miljardia korunaa (19,2 mrd. euroa) vuonna 2009 käyvin hinnoin laskettuna. Vuonna 2009 myönnettiin yhteensä rakennuslupaa, joista oli ympäristönsuojeluhankkeisiin, asuinrakennuksiin, muihin rakennuksiin ja muihin rakennelmiin. Vuonna 2009 alettiin rakentaa tai lupaa edellyttävällä tavalla parantaa asuntoa. Uudisrakentamisen osuus oli asuntoa ja parannuksen osuus 6168 asuntoa. Omakotitaloja oli kokonaisluvusta. Vuoden 2009 aikana valmistui asuntoa. Omakotitaloja valmistui ja useamman perheen asuntoja kpl. Palvelusektori Palveluiden bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä välikulutuksella) oli 1971,64 miljardia korunaa (74,6 mrd. euroa) vuonna 2009 käyvin hinnoin. Kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä liikenteen arvonlisäys oli 790,71 miljardia, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä yritys- ja vuokrauspalveluiden 602,68 miljardia ja muiden palveluiden 578,25 miljardia korunaa vuonna Kauppa Moottoriajoneuvojen kaupan ja korjauksen sekä bensiinikaupan liikevaihto oli 330,15 miljardia korunaa (12,5 mrd. euroa) vuonna Alalla työskenteli henkeä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Heidän keskipalkkansa oli korunaa kuussa loka-joulukuussa. Tukkukaupan liikevaihto oli 1765,73 miljardia korunaa (66,8 miljardia euroa) vuonna Ala työllisti henkeä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Työntekijöiden keskipalkka oli korunaa kuukaudessa loka-joulukuussa. Vähittäiskaupan liikevaihto oli 894,29 miljardia korunaa (33,8 mrd. euroa) vuonna Ala työllisti henkeä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Työntekijöiden keskipalkka oli korunaa kuukaudessa loka-joulukuussa.

22 22 (24) Majoitus- ja ravitsemustoiminta Majoitus- ja ravitsemusliikkeiden myynti oli 139,25 miljardia korunaa (5.3 mrd. euroa) vuonna Alalla toimi palkkatyöntekijää vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Heidän keskipalkkansa oli korunaa kuukaudessa loka-joulukuussa. Lisäksi alalla toimi noin yrittäjää ja palkatonta perhetyöntekijää. Matkailu on hyvin tärkeä toimiala Tšekin tasavallassa. Vuonna 2009 maassa oli 7557 majoitusliikettä, joilla oli huonetta ja vuodetta. Lisäksi oli paikkaa teltoille, asuntovaunuille ja asuntoautoille. Prahassa oli 653 majoitusyritystä, joilla oli huonetta ja vuodetta. Kaikissa majoitusliikkeissä kävi 11,99 miljoonaa vierasta vuonna Määrä laski n :lla edellisvuodesta. Ulkomailla asuvia vieraita (non-residents) oli 6,03 miljoonaa ja Tšekissä asuvia vieraita (residents) 5,95 miljoonaa. Majoitusliikkeissä kirjattiin 36,66 miljoonaa yöpymistä vuonna Määrä laski yli kahdella miljoonalla edellisvuodesta. Ulkomailla asuvat vieraat viettivät majoitusliikkeissä 17,75 miljoonaa ja kotimaiset vieraat 18,92 miljoonaa yötä. Pankkitoiminta ja pörssi Tšekin tasavallassa toimi 39 lisensioitua pankkia ja ulkomaisen pankin sivukonttoria Yli 50-prosenttisesti tšekkiläisessä omistuksessa oli 7 pankkia, joista kaksi oli valtion omistuksessa ja viisi yksityisomistuksessa. Yli 50-prosenttisesti ulkomaisessa omistuksessa oli 32 toimijaa, joista 14 oli Tšekissä rekisteröityjä yhtiöitä ja 18 ulkomaisten pankkien sivukonttoreita. Vuoden 2008 lopussa alkanut maailmanlaajuinen rahoituskriisi on koskettanut myös Tšekin tasavaltaa, mutta ei läheskään niin paljon kuin Ukrainaa, Romaniaa ja Unkaria. Maan pankit ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. BKT:n supistuminen vuonna 2009 synnytti luottotappioita, mutta pankkijärjestelmä ei romahda. Prahan arvopaperipörssi (PSE) käynnisti toimintansa vuosikymmenten tauon jälkeen huhtikuussa Vuonna 2009 pörssissä vaihdettiin osakkeita 17,57 miljardin euron arvosta ja joukkovelkakirjoja 22,09 miljardin euron arvosta. Osakkeiden markkinaarvo oli 49,00 miljardia euroa Kotimaisten osakkeiden markkina-arvo oli 31,27 miljardia ja ulkomaisten osakkeiden 17,70 miljardia euroa.

23 23 (24) Tapakulttuuri Liiketoimintatavat ovat nykyään melko samanlaiset kuin Länsi-Euroopassa. Saksasta on saatu paljon vaikutteita käyttäytymiseen. Ihmiset mm. kättelevät usein ja teitittelevät liikesuhteen alkuvaiheessa. Tittelit ovat tärkeitä sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Tšekkiä kannattaa kutsua herraksi, rouvaksi, tohtoriksi jne., ennen kuin sinunkaupat tehdään. Aloitteen voi jättää vastapuolelle. Liikemiehet käyttävät pukua ja solmiota. Ulkomaalaisten on hyvä seurata esimerkkiä. Liiketapaamiset on syytä sopia viikkoja etukäteen, koska tšekit haluavat valmistautua neuvotteluihin kunnolla. Tapaamisiin on tultava ajoissa. Käyntikortit ovat välttämättömiä ja liikelahjat tavallisia. Liikeneuvotteluissa on osattava asiansa. Tšekit tarjoavat tapaamisen alussa jotain juotavaa, jota on kohteliasta ottaa ainakin lasillinen/kupillinen. Edustamisessa suositaan lounaita, jotka kestävät tavallisesti ainakin kaksi tuntia. Hätäily esim. muiden työkiireiden vuoksi voi loukata tšekkiläistä isäntää tai vierasta. Vieraan kotiin kutsuminen on harvinaislaatuinen kohteliaisuus Tšekkiläiset liikemiehet haluavat oppia tuntemaan neuvottelukumppaninsa ja tämän yrityksen, ennen kuin tekevät hankintoja. Niinpä ulkomaisten yritysten tulee varautua käyttämään neuvotteluihin ehkä totuttua enemmän aikaa, jotta yhteistyön pohja rakentuu mahdollisimman hyvälle luottamukselle. Useimmat tšekit haluavat rakentaa pitkäaikaisia kahdensuuntaisia liikesuhteita. Into saada aikaan nopeita kauppoja tuo usein huonoja tuloksia.

24 24 (24) Linkkejä (Tšekin Kansallispankki eli keskuspankki) (Tietoliikennevirasto) (kaikkea maasta) (Ulkomaisten investointien edistämisvirasto) (Tšekin tilastovirasto) (Valtiovarainministeriö) (Teollisuus- ja kauppaministeriö) (Työ- ja sosiaaliministeriö) (the Prague Post) (Prahan arvopaperipörssi) n vientikeskuksen yhteystiedot: Central and South East Europe, Finland Trade Center. Drevná 2, PRAGUE, THE CZECH REPUBLIC. Puhelin: Faksi: Sähköposti: czechrepublic(a)finpro.fi Vientikeskuksen päällikkö on Sami Humala. Sähköposti: sami.humala(a)finpro.fi