HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE Osa 1. Johdanto YPÄJÄN LAAJAKAISTAHANKE Hämeen liitto pyytää ehdotuksia viestintäverkon rakentamisesta ja viestintäpalvelujen tarjonnasta jäljempänä erikseen rajatulla hanke-alueella Ypäjän kunnassa. Ehdotusten perusteella Hämeen liitto valitsee hankkeelle toteuttajan ja Ypäjän kunta päättää kunnan tuen myöntämisestä. Valittu toteuttaja voi hakea julkista tukea Viestintävirastolta laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain (1186/2009) mukaisesti. Hanke-ehdotus on sitova, eikä siihen saa asettaa varauksia tai vaatimuksia verkkoon liittyvien tai siihen sitoutuvien loppuasiakkaiden määrälle. Hanke-ehdotuksen tekijällä on kuitenkin oikeus vetäytyä hankkeesta, mikäli sille ei myönnetä julkista tukea. Hanke-ehdotuksen tekijällä ei kuitenkaan ole missään olosuhteissa oikeutta saada erillistä korvausta tekemästään hanke-ehdotuksesta tai julkisen tuen hakemisesta aiheutuneista kustannuksista. Hanke-ehdotuksen on oltava voimassa vähintään 8 kuukautta hakuajan päättymisestä. Hanke-ehdotus on täydellisenä kaikkine liitteineen toimitettava klo mennessä seuraavilla kahdella toimitustavalla (kummallakin): a) kirjallisesti, suljetussa kirjekuoressa varustettuna tunnuksella Ypäjän laajakaistahanke osoitteeseen Hämeen liitto, Niittykatu 5, Hämeenlinna ja b) sähköpostilla osoitteeseen hameenliitto@hame.fi, viestin otsikkokenttään merkitään Hanke-ehdotus: Ypäjän laajakaistahanke. Lähettäjä on vastuussa lähetyksen perille saapumisesta määräaikaan mennessä. Tämä hanke-ehdotuspyyntö sisältää seuraavat asiakirjat: Osa 1. Johdanto (tämä asiakirja) Osa 2. Kuvaus hankealueesta ja kartta Osa 3. Maakuntaliiton selvitys nopeiden viestintäyhteyksien tarpeesta hankealueella Osa 4. Hanke-ehdotusten vaatimukset, laatiminen ja käsittely Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Osa 6. Viestintäviraston markkina-analyysi tukikelpoisen alueen rajauksesta hankealueella. Lisätietoja hakumenettelystä antaa suunnittelujohtaja Heikki Pusa, sähköposti: heikki.pusa@hame.fi, ja hankealueesta Ypäjän kunnan tekninen johtaja Jouko Käkönen, sähköposti: jouko.kakonen@ypaja.fi. Hämeenlinna Hämeen liitto

2 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE Osa 2. Kuvaus hanke-alueesta ja kartta Hankkeen nimi Sijainti Ypäjän laajakaistahanke Hankealue (runkoverkko puskurialueineen) on merkitty viestintäviraston markkinaanalyysissä olevaan karttakuvaan mustalla yhtenäisellä viivalla. Tukikelpoiset hankkeen osa-alueet sijaitsevat: kaakossa Kottaanojalla, Palikkalan kylässä (alue 1) etelässä Hyrsynkulman ja Ruokosuon alueilla, Palikkalan kylässä (alue 2) lännessä Suokulman, Myllykulman ja Alkinkulman alueilla, Mannisen kylässä (alue 3). Runkoyhteysluonnoksessa runkoyhteydet on hahmoteltu yhtenäisenä yhteytenä, joka alkaa Ypäjän keskustasta suuntautuen itään Palikkalan kylään. Runkoyhteys myötäilisi kunnan rajoja kulkien yhtenäisenä pääosan kaupalliseksi merkityllä alueella, mutta sisältäen tukikelpoiset kaksi Palikkalan kylän alueen jaksoa ja päättyen tukikelpoiseen Mannisen kylän alueella kulkevaan jaksoon. Luonnoksen mukaisesti rakennettuna runkoyhteys kattaa pääosan Ypäjän kunnan eteläosan tukikelpoisesta alueesta ja tarjoaa samalla yhteyden toimittajalle mahdollisuuden kaupalliseksi merkityn alueen talouksien liittämiseen yhteyden käyttäjiksi. Runkoyhteyttä ei näin välttämättä rakennettaisi pelkästään tukikelpoisten alueiden saavuttamiseksi. Hankkeelle haettavan julkisen tuen jakautuminen Valtion ja muun julkisen tuen enimmäismäärä jakaantuu tässä hankkeessa seuraavasti: Haettavan valtiontuen (jota haetaan toisessa vaiheessa Viestintävirastolta) tukiprosentti enintään: 33 % Hankkeen sijaintikunnan tukiprosentti: 33 % Hankkeen toteuttaja maksaa aina vähintään 34 % hankkeen hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. Valtion ja muun julkisen tuen maksamisen edellytyksenä on, että laajakaistahanke on valmistunut ja tuen saaja on esittänyt Viestintävirastolle hyväksyttävän selvityksen tukikelpoisista kustannuksista.

3 2 Hankkeen toteutus Kunta oli suunnitellut hankkeen toteutettavaksi jo vuonna 2011, mutta toteuttajan valinnan (kilpailutuksen) viivästyttyä työ siirtyi vuodelle 2012, joka olisi myös tavoiteltava aika työn saattamiselle valmiiksi. Hanke-esityksen tekijä voi kuitenkin esittää hankkeen toteutusajan ulottuvaksi vielä vuodelle Tällöin hanke on jaettava osiin ja esitettävä osien valmistumiselle aikataulu ja osakohtainen kustannus. Joka tapauksessa Viestintävirasto lopulta päättää hyväksyttävästä aikataulusta toimiessaan rahoituksen osalta vuosittaisten myöntövaltuuksiensa pohjalta. Valintaperusteet Hankkeen valinta perustuu yksistään tämän hankkeen hanke-ehdotusten korkeimpaan kokonaistaloudelliseen pistemäärään. Osatarjouksia ei hyväksytä. Rakennettavan viestintäverkon ominaisuuksia Rakennettavan runkoverkon pituus on maakuntaliiton arvion mukaan runkoyhteysluonnoksesta mitattuna: kaupallisella alueella (pääsääntöisesti ei tukikelpoinen) 18 km tukikelpoisella alueella 16 km Mahdollisten tilaajien määrään on laskettu tukikelpoisten alueiden ne asumiskäyttöön tarkoitetut kiinteistöt, joiden tilaajayhteyden pituus laskettuna tieliittymää pitkin ei ylitä kahta kilometriä. Mahdolliset yli kahden kilometrin pituiset liityntäyhteydet eivät luontevasti kytkeytyisi runkoyhteysluonnoksen mukaiseen runkoverkkoon ja niiden sisällyttäminen hankkeeseen vaatii myös kaupallisen alueen mahdollisten runkoverkkojen tuntemista. Laajakaistatukilain (1186/2009) nojalla annetussa asetuksessa (246/2010) määritellyllä tukikelpoisella alueella on mahdollisia tilaajia seuraavasti: Hankealueella vakituisia asuntoja, joista osa maatilaan kuuluen yhteensä 79 kpl jakautuen alue 1: 17 kpl alue 2: 23 kpl alue 3: 39 kpl joista kaikki 2 km:n puskurialueella. Luonnostellun runkoverkon vaikutuspiirissä Ypäjän keskustasta Varsanojan alueesta lähtien laskettuna on yhteensä n. 170 mahdollista tilaajaa edellä mainitut 79 mukaan lukien. Kaikki edellä annetut tiedot ovat Maanmittauslaitoksen kartta-aineiston pohjalta tehtyjä mittauksia ja laskentoja eikä Hämeen liitto vastaa niiden oikeellisuudesta. Hakijan on hakemuksessaan esittämiään tietoja varten tehtävä omat laskelmansa ja mittauksensa, vaikka esittäisi runkoyhteyden rakennettavaksi täsmälleen luonnoksen mukaisesti.

4 3 Kartta Yritysten tai julkisen sektorin toimipaikkoja tai vapaa-ajan asuntoja ei laskettu. Vapaa-ajan asunnot eivät ole laajakaistatukilain mukaisia tukikelpoisia tilaajia, siksi vapaa-ajan asuntojen osalta verkon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole tukikelpoisia. Kysyntäkartoituksia tai vastaavia mahdollisten tilaajien kiinnostuksen osoittavia selvityksiä ei ole käytettävissä. Runkoverkon oletettu reitti on merkitty oheiseen karttaan. Tukikelpoisen alueen rajaa Viestintäviraston tekemä markkina-analyysi, joka on liitteenä 6. Markkina-analyysin perusteella oletetun runkoverkon tukikelpoisen alueen osat on piirretty oheiseen karttaa yhtenäisellä (mustalla) viivalla ja kaupallisen, ei-tukikelpoisen alueen osat katkoviivalla. Hanke-ehdotuksen tulee kattaa koko oletetun runkoverkon vaikutusalue. Hankeehdotuksen tekijä vastaa tarkemmasta verkon suunnittelusta ja toteutustavasta. Ohessa olevan karttakuvan runkoverkon oletusreittiä käytetään yksittäisten tilaajajohtojen pituuden määrittelemiseen osassa 4 määritellyllä tavalla, jos liittymä toteutetaan valokuidulla. Viestintävirasto toteaa markkina-analyysissään, että hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä on sellaisia olemassa olevan viestintäverkon liityntäpisteitä, joista on jo tällä hetkellä on mahdollisuus tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluja. Näille alueille rakennettu verkko ja sen rakentamiskustannukset eivät ole miltään osin tukikelpoisia. Ypäjän kunnan alueella ko. alueita on yksi. Tarvittaessa Hämeen liitto toimittaa pyynnöstä tiedot em. alueiden sijainnista salassapitovelvoitteineen. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti sähköpostilla osoitteeseen heikki.pusa@hame.fi. Ohessa olevassa n. 1: mittakaavaisessa (mittakaava epätarkka kopioinnista johtuen) kartassa oletettu runkoverkko on merkitty aiemmin mainitulla tavalla.

5 Ypäjän laajakaistahankkeen oletettu runkoverkko, kartta n. 1: Kunnan raja Runkoverkko ei-tukikelpoisella alueella Runkoverkko tukikelpoisella alueella

6 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE Osa 3. Maakuntaliiton selvitys nopeiden viestintäyhteyksien tarpeesta hanke-alueella Ypäjän houkuttelevuus Ypäjällä on omaperäistä kauneutta. Maiseman vaihtelevuus perustuu sijaintiin Tammelan ylängön ja Loimaan saviseudun välillä. Kunnan halki virtaa Loimijoki kohti länttä. Joen rantamilta levittäytyvät laajat peltoaukeat, joita metsäiset selänteet halkovat. "Suomen Hevospitäjän" laitumet kasveineen ja eläimineen kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin perinnemaisemiin. Ypäjä on luonnonläheinen ja viihtyisä kunta, jonka kauniit jokivarsimaisemat kutsuvat asumaan ja harrastamaan. Ypäjä laajakaistahankkeen näkökulmasta Ypäjän kunta on maaseutukuntanakin sijainniltaan, väestöltään ja pinta-alaltaan otollinen kohde nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiselle koko väestölle, sillä välimatkat 183 km 2 :n kunnassa ovat lyhyet. Ypäjän asukasluku on n Ypäjäläiset asuvat 1200 asuntokunnassa 90 %:sti rivi- tai pientaloissa. Yritystoimipaikkoja kunnassa on n. 300 ja vapaa-ajan asuntoja myös n Sekä asuntokunnat että yritystoimipaikat saavutetaan varsin hyvin muutaman runkoyhteyden avulla siten, että liityntäyhteyksien pituus ja liittymän rakentamisen kustannus jää kohtuulliseksi ja siten liittyjälle houkuttelevaksi. Ypäjän laajakaistayhteyksistä hyötyvä kehittäminen Ypäjän kunnan kehittymisen kannalta nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonta on hyvin merkityksellistä kaikkien keskeisten kehittämissuuntien näkökulmista. Kehittämissuuntia ovat: uuden hevostalouteen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen ja olemassa olevan kansallisesti ainutlaatuisen ja kansainvälisesti merkittävän liiketoiminnan laajentaminen, vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien ja sen kautta vapaa-ajan asumisen lisääminen sekä hevostalouteen että paikalliseen golf-keskukseen liitettävien toimintojen myötä, maatalouden toimintaedellytysten kehittäminen, kylämäisen taajama-asumisen kehittäminen ja laajentaminen asuinpaikan tarjoamiseksi uusille pysyville asukkaille kunnassa, jossa kunnan sisäiset välimatkat ja matkat naapurikuntien keskuksiin ovat lyhyitä ja kunta siten sopii asuinkunnaksi sekä omassa kunnassa että naapurikuntien keskuksissa (Loimaa, Jokioinen, Forssa) työskenteleville. Hevostalouteen liittyvä liiketoiminta Ypäjän Hevosopisto on keskeinen hevostalouden kouluttaja Suomessa ja merkittävä toimija kansainvälisesti. Toiminnan kehittäminen hyötyy ja toiminta vaatii nopeita tietoliikenneyhteyksiä toimialalla, jossa sidosryhmät ovat etäällä toisistaan. Toisaalta Ypäjä maaseutukuntana tarjoaa loistavat mahdollisuudet niille, jotka haluavat pitää omia hevosia ja hyötyä Hevosopistosta ja sen verkostosta. Hevostalous tuonee kuntaan sellaisia uusia pysyviä asukkaita, joiden kilpailu- ja harrastustoiminta edellyttävät nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Alustavista runkoyhteyksistä itään suuntautuva palvelisi suoraan nykyistä hevostalousaluetta.

7 Vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien kehittäminen Sekä hevos- että golf-harrastus hyötyvät siitä, että paikkakunnalla voi viipyä toistuvasti tai satunnaisesti pidempiäkin jaksoja. Molemmat harrastukset tarjoavat matkailun kehittämiseen hyvät mahdollisuudet ja varmasti houkuttelevat Ypäjälle uusia loma-asukkaita, ja jos majoitusmahdollisuuksia rakennetaan, myös harvemmin käyviä vierailijoita. Ilman tarjolla olevia tietoliikenneyhteyksiä on pidemmän jakson viipyviä, erityisesti koko perheen kanssa vapaa-aikaa viettäviä, vaikea houkutella hyvilläkään harrastusmahdollisuuksilla. Maatalouden toimintaedellytysten kehittäminen Maa- ja metsätalouden osuus maaseudun elinkeinoista pienentyy jatkuvasti, mutta maatalouden merkitys on edelleen vahva. Maatilojen lukumäärä vähenee ja tilakoko kasvaa. Todennäköinen kehitys on, että jatkossa toisaalta maatilan tuloista yhä suurempi osa tulee sivuansioista ja liitännäiselinkeinoista ja toisaalta suurten ja erikoistuneiden maatilojen lukumäärä kasvaa. Kummassakin tapauksessa maatilojen toimintaedellytyksiin kuuluvat nopeat tietoliikenneyhteydet ja niiden kautta mahdollistuva vuorovaikutteinen verkostoituminen asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Maatilathan ovat jo nyt hyvin riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä. Alustavan suunnitelman mukainen runkoyhteys tukee maatalouden toimintaedellytysten kehittämistä Ypäjän koko eteläosassa. Kylämäisen taajama-asumisen kehittäminen ja laajentaminen Vaikka hahmoteltu runkoyhteys suuntautuukin Ypäjän eteläiselle alueelle, on syytä muistaa koko kunnan kehitys, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet yhteyksien laajentamiselle kunnan pohjoisiin osiin, jossa erityisesti kylämäistä taajama-asutusta edistetään. Ypäjänkylän alueelle on valmistunut osayleiskaava, jonka painopisteenä on taajamaasumisen kehittäminen ja laajentaminen, mutta myös edellytysten tuottaminen taajamaan sopiville palveluille ja muulle elinkeinotoiminnalle. Kaavan tavoitteiksi on kirjattu mm. taajama-asutuksen rakennuspaikkojen kehittäminen, vanhojen rakennuspaikkojen täydentäminen ja uusien alueiden osoittaminen asumiseen, pienteollisuudelle ja hevostaloudelle sekä maa- ja metsätalouden elinkeinotoiminnan kehittäminen, matkailun edistäminen, maatilamatkailun mahdollisuuksien tukeminen ja kesäasukkaiden palveluiden sekä vapaa-ajan rakentamisen kehittäminen. Osayleiskaavasuunnitelma löytyy osoitteesta: 10Kh.pdf Kunnallistekniikan rakentaminen kaavan toteuttamisen myötä saattaa tarjota mahdollisuuksia myös tietoliikennekaapeleiden rakentamiseen yhteisrakentamisena vesi- ja jätevesiverkostojen kanssa. Laajakaistayhteyksien saatavuus Ypäjällä Kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuus Ypäjän kunnan keskustan ulkopuolisella alueella nykyisissä vakituisessa asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä ei ole kattavaa ja osassa kiinteistöistä saatavana oleva yhteys on hidas, 1M tai jopa alle sen. (Päätelmä perustuu operaattoreiden sähköisillä palveluilla tehtyihin kyselyihin.)

8 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE Osa 4. Hanke-ehdotusten vaatimukset, laatiminen ja käsittely Yleistä Valtioneuvosto linjasi periaatepäätöksessään tietoliikennepolitiikkaa. Tavoitteeksi asetettiin, että käytännössä kaikki vakinaiset asunnot (> 99 % väestöstä) sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään 2 km etäisyydellä 100 Mbit/s yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Taajamiin teleyritysten odotetaan markkinaehtoisesti rakentavan nopeat yhteydet. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä yli 99 %:iin edellyttää, että nopeiden yhteyksien rakentamiseen noin haja-asutusalueiden kotitalouteen käytetään myös julkista rahoitusta. Julkisella tuella toteutettavista hankkeista on laadittu maakunnalliset ohjelmat. Niihin sisältyy kaikkiaan noin 800 hanketta, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 460 miljoonaa euroa. Julkisista varoista tuetut hankkeet kilpailutetaan ja toteutetaan vuosina Hankkeen toteuttava teleyritys maksaa itse vähintään kolmanneksen (34 %) kustannuksista. Julkinen tuki kaksi kolmannesta jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan kaikkein harvimmin asutuilla alueilla sijaitseville hankkeille. Valtion talousarviossa laajakaistatukiin on varattu 66 miljoonaa euroa. EU:n maaseutuohjelma rahoittaa Suomen laajakaistahankkeita lisäksi 25 miljoonalla eurolla ja kunnat yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla. Osapuolien rahoitusosuudet ovat laajakaistahankkeissa alla olevan kuvan mukaiset. Operaattori maksaa kilpailutuksen perusteella vähintään 34 prosenttia. Kunnan osuus on joko 8 prosenttia, 22 prosenttia tai 33 prosenttia ja valtion/eu:n osuus vastaavasti enintään 58 prosenttia, 44 prosenttia tai 33 prosenttia. 100 % 80 % % 40 % enintään 33 enintään 44 enintään 58 Kunta EU:n maaseutuohjelma Valtio Teleyritys 20 % vähintään 34 vähintään 34 vähintään 34 0 % Viestintävirasto (pääsääntöisesti) ELY Viestintävirasto (ns. köyhät kunnat) Valtiontalouden kehyksiin varattua 66 milj. euron määrärahaa käytetään hankkeissa, jotka sijaitsevat 8 prosentin ja 33 prosentin maksuosuuden kunnissa. Näissä hankkeis-

9 2 sa Viestintävirasto on tukiviranomainen. Hankkeissa, jotka sijaitsevat 22 prosentin maksuosuuden kunnissa, käytetään EU:n maaseutuohjelman 25 milj. euron rahoitusta. Näissä hankkeissa tukiviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY:t). Laajakaistatuen ehdoista on säädetty vuoden 2010 alussa voimaan tulleessa laissa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009). Tuen ehdot ovat olennaisilta osiltaan samat riippumatta siitä, onko kyse Viestintäviraston vai ELY:jen myöntämästä tuesta laajakaistahankkeelle. Haja-asutusalueiden laajakaistatuen hakumenettely on kaksivaiheinen. Tämä hakuilmoitus koskee hakumenettelyn ensimmäistä vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa maakuntien liitot pyytävät rajaamilleen hanke-alueille teleyrityksiltä hanke-ehdotuksia ja valitsevat hankkeille toteuttajat. Tämän jälkeen kyseisen hankealueen kunta tekee päätöksen kunnan myöntämästä tuesta kunnan maksuosuuden mukaisesti (8, 22 tai 33 prosenttia); myönteinen päätös on edellytys valtion tai EU:n maaseutuohjelman kautta maksettavan tuen hakemiselle. Kunta voi tukea myöntäessään asettaa ehtoja esimerkiksi projektin seurannalle, kunnan myöntämän tuen takaisinperinnälle yms. Tällöin kunta tekee erillisen sopimuksen kunnan myöntämästä tuesta hankkeen toteuttajan kanssa. Kunnalla on oikeus olla myöntämättä tukea maakuntaliiton valitsemalle hankkeen toteuttajalle, mikäli kunta katsoo esimerkiksi haetun tuen olevan liian suuri. Hanke-ehdotuksen tekijällä ei kuitenkaan ole missään olosuhteissa oikeutta saada erillistä korvausta tekemästään hanke-ehdotuksesta tai julkisen tuen hakemisesta aiheutuneista kustannuksista. Toisessa vaiheessa hankkeiden toteuttajat hakevat tukea Viestintävirastolta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY:t) ), jotka myöntävät valtion tuen sen edellytysten täyttyessä.. Hakijan tulee huomioida, että valtiontukiviranomaiset (Viestintävirasto, ELY) voivat myöntää hankkeille tukea vain valtuutuksensa puitteissa. Sovellettavat lait ja säädökset Laajakaistahankkeen hakumenettelyssä sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) siltä osin kuin laissa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) ei muuta määrätä. Maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetussa laissa (1443/2006) tarkoitettua tukea myönnettäessä lakia laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) sovelletaan siltä osin kuin maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetussa laissa säädetään.

10 3 Maakuntien liittojen päätöksentekoon sovelletaan muun muassa oikaisuvaatimuksen ja valituksen osalta kuntalakia (365/1995). Hakuasiakirjojen julkisuuden osalta noudatetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Hanke-ehdotukset tulevat julkisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen, kun maakuntaliitto on tehnyt niistä päätöksen. Julkisia tietoja eivät kuitenkaan ole hanke-ehdotusten sisältämät liike- tai ammattisalaisuudet. Hanke-ehdotuslomakkeella ilmoitetut hankkeiden valintaan vaikuttavat vertailutiedot eivät kuitenkaan voi olla liike- tai ammattisalaisuuksia. Lisäksi hakumenettelyssä tulee huomioida yleisestä hallinto-oikeudellisesta lainsäädännöstä, kuten hallintolaista (434/2003) johtuvat vaatimukset. Laajakaistatukilakia on täsmennetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetussa laissa tarkoitetuista tukikelpoisista alueista (246/2010) sekä valtioneuvoston asetuksella kunnan maksuosuudesta laajakaistatukihankkeissa (240/2010). Kansallisen lainsäädännön ohella tukimenettelyn kaikissa vaiheissa on tärkeää huomioida EY:n lainsäädännöstä sekä komission ja EY:n tuomioistuimen valtiontukia koskevasta oikeuskäytännöstä johtuvat vaatimukset. EY:n komissio on julkaissut yhteisön suuntaviivat laajakaistaverkkojen nopeaan käyttöönottoon liittyvien valtiontukisääntöjen soveltamisessa. Suuntaviivoissa esitetään komission noudattamat EY:n perustamissopimuksen valtiontukisäännöksiä koskevat tulkintalinjat. Maakuntaliittojen hakumenettelyyn ei laajakaistahankkeen päävaiheen osalta sovelleta lakia julkisista hankinnoista. Tuen hakijan tulee huomioida, että hankintalain mukaan laissa tarkoitettuna hankintayksikkönä pidetään mitä tahansa hankinnan tekijää silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta esimerkiksi valtion tai kuntien viranomaisilta. Mikäli hankkeen toteuttava yritys saa hankkeeseen tukea yli puolet sen kustannuksista, on mahdollista, että sitä edellä mainitun lainkohdan perusteella pidetään hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä, jolloin sen tähän hankkeeseen liittyviin hankintoihin voidaan soveltaa hankintalakia. Viestintäverkko, jonka toteuttamisesta hanke-ehdotuksia pyydetään Tämä hanke-ehdotuspyyntö koskee erikseen kuvattavan hanke-alueen viestintäverkon rakentamista. Hankealueella tarkoitetaan hanke-ehdotuspyynnön osassa 2 yksilöityä maantieteellistä aluetta, jolle hanke-ehdotuspyynnön kohteena oleva viestintäverkko rakennetaan ja jossa laajakaistapalveluja tarjotaan. Pyyntö hanke-ehdotukseksi asiakirjoissa käytetään termejä runkoverkko, tilaajaverkko, tilaajayhteys, viestintäverkko, verkkopääte jne. kuvaamaan verkon osia viitteellisesti/esimerkinomaisesti. Riippuen käytetystä tekniikasta ja verkon rakenteesta voi verkon osien nimitys olla jokin toinen. Viestintäviraston Muistio verkon tukikelpoi-

11 4 suuden arvioinnissa ja tukihakemuksen yhteydessä ilmoitettavista tiedoista on kuvattu verkon osien nimityksiä erilaisissa tilanteissa. Ehdotuksia pyydetään nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvan viestintäverkon (runko- ja tilaajaverkko) rakentamisesta hankealueelle sekä edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonnasta viestintäverkkoon liittyville loppukäyttäjille. Nopeilla laajakaistayhteyksillä tarkoitetaan tällä hetkellä symmetristen 100 Mbit/s laajakaistayhteyksien tarjontaa hankealueella. Laajakaistatukilain perusteluissa (HE 176/2009) on sanottu, että palvelun tarjonta pysyisi ajankulumisesta ja markkinatilanteen kehittymisestä huolimatta suurin piirtein samantasoisena ja että käyttäjille tarjottavat palvelut olisivat tulevaisuudessakin yhtä lailla teknisesti kehittyneitä, turvallisia ja kohtuuhintaisia kuin tukihakemuksen hyväksymishetkellä. Hankkeeseen voi sisältyä myös sellaisia hankealueen ulkopuolelle rakennettavia yhteyksiä, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien loppukäyttäjien vakituisessa asuinkäytössä oleviin asuntoihin tai yritysten ja julkishallinnon vakituisiin toimipaikkoihin tarjottavien liittymien tarjonnassa. Tukikelpoisia eivät kuitenkaan ole kustannukset alueella, joka ulottuu kahden kilometrin päähän sellaisesta liityntäpisteestä, josta jo nyt voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluita. Kustannusten tukikelpoisuuden ratkaisevat Viestintävirasto ja ELY-keskukset tukipäätösten yhteydessä. Viestintäviraston markkina-analyysissä tukikelpoisen alueen rajauksesta on esitetty arvio alueesta, jonka alueella sijaitseville tukikelpoisille tilaajille rakennettavalle verkolle tukea on mahdollista saada. Viestintäviraston markkina-analyysi tukikelpoisista alueista on hanke-ehdotuspyynnön osa 6. Viestintäverkkoa koskevana teknisenä vähimmäisvaatimuksena on, että sen avulla voidaan tarjota hankealueen loppuasiakkaille tällä hetkellä vähintään 100 Mbit/s symmetrisiä liittymiä. Olennaista on, että loppuasiakkaalla on mahdollisuus vähintään 100 Mbit/s symmetriseen liittymään. Halutessaan loppuasiakas voi valita käyttöönsä hitaamman laajakaistaliittymän, mikäli näitä on tarjolla. Hankkeessa rakennettava viestintäverkko jää verkon toteuttavan yrityksen tai yhteisön omaisuudeksi. Tämän hakumenettelyn tuloksena valittava hankkeen toteuttaja voi hakea joko Viestintävirastolta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY) julkista tukea verkon rakentamiseen. Tämän tuen enimmäismäärä on enintään joko 33, 44 tai 58 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Hakijan tulee huomioida, että valtiontukiviranomaiset (Viestintävirasto, ELY) voivat myöntää hankkeille tukea vain valtuutuksensa puitteissa. Julkisen tuen määrät ja rahoituksen ehdot määritellään tarkemmin erillisessä tukipäätöksessä. Viestintävirasto päättää tukihakemusta käsitellessään ja ELY:lle toimitetusta tukihakemuksesta lausuntoa antaessaan, miltä osin hankkeeseen sisältyvät investoinnit ovat tukikelpoisia. Verkon toimittavalla ja sitä ylläpitävällä yrityksellä tai yhteisöllä on oikeus periä verkkoon liittyviltä loppuasiakkailta liittymis- ja käyttömaksuja. Lisäksi se voi periä vuokraa muiden teleyritysten käyttöön luovutetusta verkon kapasiteetista ja maksuja muista tukkutason palveluista. Tuen saajan velvoitteista on tarkemmin säädetty laajakaistatukilaissa.

12 5 Rakennettavan verkon yleiset vaatimukset Verkon tulee kaikilta osin täyttää laissa laajakaistarakentamisen tuesta hajaasutusalueilla (1186/2009) sekä viestintämarkkinalaista (393/2003) ja lain nojalla annetuista Viestintäviraston teknisistä määräyksistä johtuvat vaatimukset. Hanke-ehdotuksen on pidettävä sisällään runkoverkon rakentaminen sekä tilaajaverkkoyhteyksien, verkkopalvelun ja viestintäpalvelujen tarjonta. Maakuntaliitto ei hyväksy hanke-ehdotuksia, jotka kattavat vain osan tästä. Hankkeen sisältämä kokonaispalvelu voidaan kuitenkin tuottaa yhteistyössä yhden tai useamman muun toimijan (alihankkijan) kanssa siten, että se yhdessä muodostaa hanke-ehdotuspyynnössä esitetyt vaatimukset täyttävän kokonaisuuden. Mikäli hanke-ehdotuksen tekijä käyttää palvelun toteutuksessa alihankkijoita, on siitä ilmoitettava etukäteen. Hanke-ehdotuksen jättänyt organisaatio on päävastuussa tarjotusta kokonaisuudesta ja vastaa kaikista alihankkijoiden työsuorituksista kuin omistaan. Tekniset vaatimukset Kapasiteetti Vähimmäisvaatimus on, että rakennettavan verkon avulla kyetään tarjoamaan hankealueen loppuasiakkaille tällä hetkellä vähintään 100 Mbit/s symmetrisiä liittymiä. Olennaista on, että loppuasiakkaalla on mahdollisuus vähintään 100 Mbit/s symmetriseen liittymään. Halutessaan loppuasiakas voi valita käyttöönsä myös hitaamman tarjolla olevan liittymän. Hankealueen kaikille tukikelpoisille tilaajille tulee varata riittävästi kapasiteettia, että kaikkiin tukikelpoisen hankealueen vakituisiin asuin- tai sijaintipaikkoihin on mahdollista saada symmetrinen 100 Mbit/s-liittymä. Verkon ulkoiset yhteydet tulee mitoittaa siten, että ne mahdollistavat edistyksellisten viestintäpalveluiden käytön sekä ovat muutoinkin teknisesti edistyksellisiä, toimintavarmoja ja turvallisia. Laajakaistaliittymän tulee teknisesti kyetä tarjottuun nimellisnopeuteen ja tarjota loppuasiakkaalle keskimäärin vähintään puolet tästä nopeudesta. Laajakaistatukilain perusteluissa (HE 176/2009) on sanottu, että palvelun tarjonta pitäisi pysyä ajankulumisesta ja markkinatilanteen kehittymisestä huolimatta suurin piirtein samantasoisena ja että käyttäjille tarjottavat palvelut olisivat tulevaisuudessakin yhtä lailla teknisesti kehittyneitä, turvallisia ja kohtuuhintaisia. Langallisten tilaajayhteyksien vaatimukset Mikäli tilaajaverkko toteutetaan kuituyhteyksillä, runkoverkkoa rakennettaessa on varattava vapaita kuitupareja niin, että kaikille potentiaalisille tilaajille on mahdollista tarjota liittymiä. Mikäli runkoverkkoa täytyy myöhemmin laajentaa, hanke-ehdotuksen tekijän on tehtävä se omalla kustannuksellaan.

13 6 Verkon kaikki langallisten yhteyksien tarvitsemat kaapelit odotetaan asennettavan maan alle normaaliin asennussyvyyteen. Perustelluista syistä (esim. saaristossa) asennus voidaan toteuttaa myös ilmakaapelilla tai linkkiyhteydellä. Langattomien tilaajayhteyksien vaatimukset Mikäli yhteydet toteutetaan langattomilla yhteyksillä, hanke-ehdotuksen tekijä vastaa siitä, että radioyhteys saadaan toteutettua kaikkiin hankealueella oleviin kohteisiin. Tässä tapauksessa hanke-ehdotuksen tekijä vastaa myös yhteyden toteuttamisessa mahdollisesti tarvittavista vahvistimista, lisäantenneista, mastorakennelmista ja muista vastaavista aiheutuvista kustannuksista myös loppuasiakkaan päässä. Yleiset vaatimukset Hanke-ehdotuksia vertailtaessa käytetään edistyksellisten viestintäpalvelujen (IPTV jne.) tarjoamiseen soveltuvia liittymätyyppejä; myös symmetrinen 100 Mbit/s liittymä oltava mahdollinen tarjotulla tekniikalla loppukäyttäjälle saakka. Tällaiset tilaajaliittymät voivat olla kiinteitä tai langattomia. Hanke-ehdotuksen laatija voi lisäksi tarjota myös muita liittymiä. Nämä ovat kuitenkin lisäpalveluja, eikä niitä oteta pisteityksessä huomioon. Palvelun tarjoajan ja asiakkaan välinen rajapinta Loppuasiakkaan ja palvelun tarjoajan rajapintana on asiakaskohtainen verkkopääte. Asiakkaan oletetaan hankkivan itse verkkopäätteen. Palvelun tarjoajan tulee kuitenkin tarjota verkkoon soveltuvaa verkkopäätettä. Verkkopäätteessä tulee olla liitäntä palvelun tarjoajan verkkoon sekä vähintään neljä RJ45-liitännällä varustettua FastEthernetporttia (vähintään 100 Mbit/s). Loppuasiakas vastaa itse kiinteistön sisäverkosta. Tarjottavia palveluja koskevat vaatimukset Palvelun tarjoajan tulee tarjota verkon asiakkaille pääsy julkiseen internet-verkkoon ja sen tarjoamiin koti- ja ulkomaisiin palveluihin. Tarjottuun laajakaistaliittymään tulee sisältyä viisi IP-osoitetta käytönajaksi (DHCP) enintään viidelle yhtäaikaisesti kytketylle tietokoneelle. Hanke-ehdotusten rakenne Hanke-ehdotus edellytetään tehtävän seuraavan rakenteen mukaisesti. Hankeehdotusasiakirjoihin pyydetään merkitsemään kohdat, jotka ehdotuksen laatijan näkemyksen mukaan sisältävät liike- tai ammattisalaisuuksia. Hanke-ehdotuslomakkeella ilmoitetut hankkeiden valintaan vaikuttavat vertailutiedot eivät kuitenkaan voi olla liike- tai ammattisalaisuuksia. Hanke-ehdotukseen voidaan liittää myös muita hankeehdotuksen laatijan tarpeelliseksi katsomia asiakirjoja.

14 7 Saatekirje Vähintään hanke-ehdotuksen nimi ja sen kattaman alueen kuvaus, hankeehdotuksen laatijan yleisesittely, hanke-ehdotuksen voimassaoloaika, päiväys, allekirjoitus sekä lisätietojen antajan yhteystiedot. Liite 1 Seuraavat vapaamuotoiset kuvaukset/selvitykset palvelun toteutuksesta ja käytettävistä toimintatavoista: o suunnitelma viestintäverkon rakentamisesta, josta ilmenee ainakin viestintäverkon ja aktiivilaitetilojen maantieteellinen sijainti ja verkon rakentamisessa käytettävät tekniset ratkaisut sisältäen arviot runkoverkon eri toteutustapojen osuudesta (esim. kuidun auraus, asentaminen putkeen, ilmakaapeli, vesistökaapeli tai radiolinkki) sekä aktiivilaitteiden määrästä ja kapasiteetista, jotka verkkoon on suunniteltu o hankkeen aikataulu, josta ilmenee ainakin hankkeen suunniteltu aloitus- ja valmistumisajankohta, päivämäärä minkä jälkeen liittyjiä käsitellään runkoverkon rakentamisen jälkeisen hinnoittelumallin mukaisesti sekä mahdollinen ehdotus hankkeen vaiheittaiseksi toteuttamiseksi o selvitys tarjoajan olemassa olevan verkon ja verkon osien hyödyntämisestä hankkeen toteutuksessa o selvitys mahdollisesta yhteisrakentamisesta muiden yhteiskuntaa palvelevien johtojen ja rakennelmien asentamisen yhteydessä o selvitys tarjottavien liittymien määrästä sekä hinnasta ja muista ehdoista, joilla viestintäpalveluita suunnitellaan tarjottavan käyttäjille näiden vakituisessa asuin- tai sijaintipaikassa. o selvitys siitä miten käyttäjiltä perittävät maksut seuraavan viiden vuoden aikana seuraavat ns. markkinaehtoisten alueiden hinnoittelua o hanke-ehdotuksen laatijan vakuutus siitä, ettei hankkeelle ole saatu muuta valtion tukea. Liite 2 Seuraavat tilaajavastuulain (1233/2006) mukaiset asiakirjat, joita käytetään arvioitaessa, onko hanke-ehdotuksen laatijalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseksi: o selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin o kaupparekisteriote o todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty o todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty; sekä o selvitys hanke-ehdotuksen kohteena olevaan työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista

15 8 o ulkomaisen yrityksen on toimitettava vastaavat tiedot yrityksen sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisilla rekisteriotteilla tai vastaavilla todistuksilla. Liite 3 Hanke-ehdotuspyynnön osa 5: Hanke-ehdotuslomake täytettynä. Lomakkeella ilmoitetaan mm haettavan valtion tuen enimmäismäärä laajakaistatukilain mukaisesti. Lomakkeen tietoja käytetään hanke-ehdotuksia vertailtaessa. Hanke-ehdotuslomakkeella esitettävät kustannustiedot Kaikki hinnat ja kustannukset tulee esittää arvonlisäverottomina kiinteinä enimmäishintoina. Hanke-ehdotuspyynnön mukainen hinnoittelu muodostuu kolmesta osasta: haettavan tuen määrä hankkeelle (painoarvo pisteityksessä 50 %) käyttäjiltä perittävät liittymismaksut (painoarvo pisteityksessä 20 %) käyttäjiltä perittävät muut maksut (painoarvo pisteityksessä 15 %). Vertailtavana tekijänä käytetään hintojen lisäksi sitoutumista 10 vuoden vähimmäisaikaa pitempään palvelun tarjonta-aikaan (painoarvo pisteityksessä 15 %). Haettavan tuen määrä Hanke-ehdotuslomakkeella esitetään hankkeen kokonaiskustannukset eriteltynä julkiseen tukeen (valtio, EU, kunta) sekä hankkeen toteuttajan omaan osuuteen. Kustannusten tukikelpoisuudesta on tarkemmin säädetty laajakaistatukilaissa ja hallituksen esityksessä lain muuttamisesta. Tukikelpoisia kustannusten edellytyksiä ovat mm. että ne ovat syntyneet edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonnassa tarpeellisen viestintäverkon rakentamisesta sekä ovat välttämättömiä tukikelpoisella alueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuintai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole mm. viestintäverkon ylläpitokustannukset, kustannukset, jotka kohdistuvat tilaajayhteyden osalle, joka ulottuu enintään kahden kilometrin päähän käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta ja kustannukset sellaisella alueella, jolla jo tarjotaan edistyksellisiä viestintäpalveluita. Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, mitkä viestintäverkon tekniset osat katsotaan tukikelpoisiksi, sekä määräyksiä tuen piiriin hyväksyttävien kustannusten tarkemmasta laskentatavasta

16 9 Käyttäjiltä perittävät maksut Tukea ei voida myöntää tilaajaverkon rakentamiseen siltä osin kun tilaajayhteys on enintään 2 kilometrin pituinen. Tukea ei myöskään myönnetä verkon ylläpito-, käyttötai vastaaviin kuluihin. Kyseiset kustannukset on katettava verkon käyttäjiltä perittävillä liittymis- ja kuukausimaksuilla. Verkon kokonaistaloudellisen edullisuuden kannalta liittymis- ja palvelumaksut ovat merkittävä kustannustekijä, joka otetaan huomioon hanke-ehdotuksia vertailtaessa. Käyttäjiltä perittävien enimmäishintojen tulee olla voimassa vähintään 24 kuukautta verkon valmistumisesta lukien. Lisäksi hintojen tulee jatkossa noudattaa ns. markkinaehtoisten alueiden (taajamien) hinnoittelua. Hanke-ehdotuksen tekijän tulee liittää tarjoukseen selvitys miten tämä tasapuolinen hinnoittelu taataan seuraavan viiden vuoden aikana. Langallisen tilaajayhteyden liittymismaksu tulee hinnoitella siten, että perusmaksu sisältää vähintään 100 m tilaajayhteyden. Yli 100 m tilaajayhteyksille hanke-ehdotuksen tekijän tulee ilmoittaa enimmäismetrihinta (euroa/metri). Tällöin esimerkiksi 150 metrin tilaajayhteyden hinta on enintään perusmaksu + 50 m x metrihinta. Tilaajayhteyden pituus lasketaan loppuasiakkaan sijaintipaikasta tietä, vesijohtolinjaa tai muuta vastaavaa kaapelin asennukseen soveltuvaa reittiä pitkin runkoverkon kaapelireitille. Hanke-ehdotuksen tekijä voi itse määritellä runkoverkon jakopisteiden sijainnin, mutta tilaajayhteyden pituuden laskennassa oletetaan, että runkoverkkoon voidaan liittyä missä tahansa kaapelin varrella. Osassa 2 olevan karttakuvan runkoverkon oletusreittiä käytetään yksittäisten tilaajajohtojen pituuden määrittelemiseen laskettaessa toteutettavan hankkeen tilaajien maksettavaksi tulevaa osuutta. Hankkeen toteuttaja saa päättää vapaasti suunnittelemansa verkon todellisen sijainnin, mutta tätä todellista sijaintitietoa voidaan käyttää tilaajien maksettavaksi tulevan osuuden laskennassa vain, mikäli tilaajan maksettavaksi osuudeksi tulee enintään sama kuin oletusreittiä käytettäessä. Näin hanke-ehdotukset ovat toteutustavasta riippumatta vertailukelpoisia. Lisäksi hanke-ehdotuksen laatijan tulee huomioida hinnoittelussa erikseen verkkoon liittymisen ajankohta (runkoverkon rakentamisen yhteydessä vai sen jälkeen) sekä loppuasiakkaan rooli tilaajakaapelin kaivamisessa. Hanke-ehdotukseen laatijan tulee myös ilmoittaa päivämäärä, jonka jälkeen liittyjiä käsitellään runkoverkon rakentamisen jälkeisen hinnoittelumallin mukaisesti. Edellä olevan mukaisesti hanke-ehdotuksen tekijän tulee antaa kiinteällä yhteydellä toteutetuille tilaajayhteyksille erilliset enimmäishinnat seuraavasti: Tilaajayhteys toteutetaan runkoverkon rakentamisen yhteydessä o liittymismaksu sisältäen enintään 100 metrin mittaisen liitäntäyhteyden runkoverkkoon käyttökuntoon rakennettuna o tilaajayhteyden metrihinta (yli 100 metrin tilaajayhteyksillä), kun hankeehdotuksen tekijä vastaa kokonaisuudessaan yhteyden toteuttamisesta

17 10 o tilaajayhteyden metrihinta (yli 100 metrin tilaajayhteyksillä), kun loppuasiakas vastaa kaapelireitin kaivamisesta ja peittämisestä hanke-ehdotuksen tekijän ilmoittamien ohjeiden mukaisesti. Tilaajayhteys toteutetaan runkoverkon rakentamisen jälkeen: o liittymismaksu sisältäen enintään 100 metrin mittaisen liitäntäyhteyden runkoverkkoon käyttökuntoon rakennettuna o tilaajayhteyden metrihinta (yli 100 metrin tilaajayhteyksillä), kun hankeehdotuksen tekijä vastaa kokonaisuudessaan yhteyden toteuttamisesta o tilaajayhteyden metrihinta (yli 100 metrin tilaajayhteyksillä), kun loppuasiakas vastaa kaapelireitin kaivamisesta ja peittämisestä hanke-ehdotuksen tekijän ilmoittamien ohjeiden mukaisesti. Koska hankkeen toteuttaja omistaa rakennettavan verkon, se vastaa verkon ylläpidosta kokonaisuudessaan rakentamisajankohdasta ja kaapelireitin kaivajasta riippumatta. Muut käyttäjiltä perittävät maksut Hanke-ehdotuslomakkeella tulee ilmoittaa vaatimusten mukaisen verkkopäätteen hankintahinta. Loppuasiakkaalla on kuitenkin oikeus hankkia hanke-ehdotuksen tekijän ilmoittamien vaatimusten mukainen verkkopääte myös muualta. Hanke-ehdotuslomakkeella tulee ilmoittaa edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjoamiseen soveltuvan laajakaistaliittymän kuukausimaksu. Vaikka verkon teknisenä vaatimuksena on tällä hetkellä vähintään 100 Mbit/s symmetrinen laajakaistayhteys, pyydetään hanke-ehdotuksen tekijää ilmoittamaan enimmäishinnat kaikille seuraaville nopeusluokille: symmetrinen vähintään 100 Mbit/s laajakaistayhteys asymmetrinen vähintään 100/10 Mbit/s laajakaistayhteys (downlink 100 Mbit/s, uplink 10 Mbit/s) symmetrinen vähintään10 Mbit/s laajakaistayhteys. Lisäksi hanke-ehdotuksen tekijän tulee ilmoittaa nopeusluokan muutoksesta aiheutuvan kertamaksun enimmäishinta. Muille kuin hanke-ehdotuslomakkeella mainituille palveluille tulee mahdollisuuksien mukaan antaa nettohinnasto tai alennusprosentti. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi kiinteät IP-osoitteet, sähköposti-, kotisivu- ja verkkolevy- sekä vastaavat palvelut. Alennus lasketaan hanke-ehdotuksen tekijän voimassa olevasta julkisesta hinnastosta. Hanke-ehdotuksen tekijän tulee liittää tarjoukseen voimassaoleva hinnasto, jos ilmoittaa alennusprosentin eikä nettohinnastoa. Hanke-ehdotuslomakkeen ulkopuoliset palvelut eivät vaikuta hintapisteisiin.

18 11 Hanke-ehdotusten käsittely Hanke-ehdotukset käsitellään seuraavissa vaiheissa: Vaihe 1: Arvioidaan hanke-ehdotuksen ja sen laatijan kelvollisuus Hanke-ehdotus voidaan sulkea pois, jos sitä ei ole jätetty määräaikaan mennessä se ei täytä laajakaistatukilain mukaisia ehtoja ei ole ilmoitettu kaikkia valintaan vaikuttavia tietoja ja sitä ei ole täydennetty määräaikaan mennessä hakijalla ei ole teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hanke. Vaihe 2: Arvioidaan hanke-ehdotusten kokonaistaloudellinen edullisuus Hanke-ehdotuksia vertaillaan ja hankkeen toteuttajaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman hanke-ehdotuksen laatija. Vertailutekijät on esitetty seuraavassa kohdassa. Vertailuhintoja laskettaessa käytetään hanke-ehdotuslomakkeella ilmoitettuja tietoja. Mahdollisia optioita ei oteta hintavertailussa huomioon. Hanke-ehdotusten vertailutekijät ja painoarvot Toteutettavaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin hanke-ehdotus käyttäen seuraavia vertailutekijöitä ja painoarvoja: julkisen tuen määrä, painoarvo 50 % käyttäjiltä perittävät liittymismaksut, painoarvo 20 % käyttäjiltä perittävät muut maksut, painoarvo 15 % sitoutuminen 10 vuoden vähimmäisaikaa pitempään palvelun tarjonta-aikaan, painoarvo 15 %. Teoreettinen enimmäispistemäärä on 100 pistettä. Kustakin vertailutekijästä voi saada sen painoarvoa vastaavan enimmäispistemäärän. Esim. julkista tukea vähiten käyttävä hanke-ehdotus saa pistearvon 50. Muiden ehdotusten pistemäärä lasketaan kaavalla [tuen määrä parhaassa hanke-ehdotuksessa] / [tuen määrä ko. ehdotuksessa] x 50. Kokonaispistemäärä on eri vertailutekijöistä saatujen pistemäärien summa. Vertailutekijä A. Hankkeelle haettavan julkisen tuen määrä Julkisen tuen määrä euroina yhteensä mukaan luettuna valtiontuki, EU-rahoitus ja kunnan maksuosuus Pisteitä enintään 50 B. Käyttäjiltä perittävät liittymismaksut Vertailussa käytetään hintakoria, joka sisältää loppukäyttäjän liittymismaksut kahden kilometrin tilaajayhteydelle seuraavissa tapauksissa: tilaajaliittymä toteutetaan runkoverkon rakentamisen yhteydessä / myöhemmin 20

19 12 hanke-ehdotuksen laatija vastaa kaikesta / loppuasiakas vastaa kaapelireitin kaivamisesta ja peittämisestä hanke-ehdotuksen laatijan ohjeiden mukaan Koska liittymismaksu sisältää 100 metrin tilaajayhteyden, hintakorin arvoa laskettaessa otetaan lisäksi huomioon 1900 m pituinen tilaajaliittymä (kokonaisuutena 2 km tilaajayhteys). Hintakori sisältää näin seuraavat kustannuskomponentit: yksi liittymismaksu, kun tilaajaliittymä rakennetaan runkoverkon toteuttamisen yhteydessä yksi liittymismaksu, kun tilaajaliittymä rakennetaan runkoverkon rakentamisen jälkeen 1900 x tilaajayhteyden metrihinta, kun hanke-ehdotuksen laatija vastaa kaikesta ja yhteys rakennetaan runkoverkon toteuttamisen yhteydessä 1900 x tilaajayhteyden metrihinta, kun hanke-ehdotuksen laatija vastaa kaikesta ja yhteys rakennetaan runkoverkon toteuttamisen jälkeen 1900 x tilaajayhteyden metrihinta, kun loppuasiakas vastaa kaapelireitin kaivamisesta ja peittämisestä ja yhteys rakennetaan runkoverkon toteuttamisen yhteydessä 1900 x tilaajayhteyden metrihinta, kun loppuasiakas vastaa kaapelireitin kaivamisesta ja peittämisestä ja yhteys rakennetaan runkoverkon toteuttamisen jälkeen Hanke-ehdotuksia vertailtaessa käytetään edistyksellisten tietoliikennepalvelujen (IPTV jne.) välittämiseen soveltuvien liittymien maksuja. Edellä oleva pisteitystapa soveltuu langallisille tilaajaliittymille. Jos vastaavan palvelutason tarjoava tilaajayhteys esitetään toteutettavaksi langattomana, hanke-ehdotuksen pisteityksessä käytetään hintakoria, johon sisältyy yksi loppukäyttäjän liittymismaksu runkoverkon rakentamisen yhteydessä ja yksi liittymismaksu runkoverkon rakentamisen jälkeen. C. Muut käyttäjiltä perittävät maksut Tästä vertailutekijästä voi saada seuraavasti: 15 Kuukausimaksujen perusteella enintään 13 pistettä. Vertailussa käytetään seuraavan hintakorin arvoa: yhden symmetrisen, vähintään 100 Mbit/s liittymän kuukausimaksu yhden asymmetrisen, vähintään 100/10 Mbit/s liittymän kuukausimaksu yhden symmetrisen, vähintään 10 Mbit/s liittymän kuukausimaksu Lisäksi voi saada yhteensä enintään 2 pistettä seuraavista vertailtavista kohdista: verkkopäätteen hankintahinta (enintään 1 piste) (jos verkkopääte kuuluu liittymis- tai kuukausimaksuun, joka ilmoitettu hankeehdotuslomakkeella, saa tästä kohdasta 1 pisteen. Muutoin pistemäärä lasketaan vertailukaavalla) liittymänopeuden muutos (yhteensä enintään 1 piste) maksu nopeutta nostettaessa (enintään 0,5 pistettä) maksu nopeutta laskettaessa (enintään 0,5 pistettä) (jos liittymänopeuden muutos ilmainen, saa kyseisestä kohdasta 0,5 pistettä. Muutoin pistemäärä lasketaan vertailukaavalla) D. Sitoutuminen 10 vuoden vähimmäisaikaa pitempään palvelun tarjonta-aikaan 15 Tästä vertailutekijästä saa 0,5 pistettä jokaiselta 10 vuoden vähimmäisajan ylittävältä vuodelta 20 vuoteen saakka ja sen jälkeen yhden pisteen jokaiselta vuodelta, kuitenkin yhteensä enintään 15 pistettä. Enimmäispistemäärän saa kun hanke-ehdotuksen laatija sitoutuu vähintään 30 vuoden tarjonta-aikaan. Jos hanke-ehdotuksia on useampi samalla kokonaispistemäärällä, ratkaistaan valinta vertaamalla pisteitä seuraavassa järjestyksessä: Haetun tuen määrä, sitoutuminen vähimmäisaikaa pidempään palvelun tarjonta-aikaan, käyttäjiltä perittävät liittymismak-

20 13 sut, käyttäjiltä perittävät muut maksut. Vertailutekijöiden laskenta-arvot ilmoitettuna kahden desimaalin tarkkuudella tulee merkitä hanke-ehdotuslomakkeelle (osa 5). Vertailtava kokonaispistemäärä näytetään kahdella desimaalilla (esimerkiksi 88,15 pistettä) normaalien taulukkolaskentaohjelman pyöristyssääntöjen eli esitettävien desimaalien määrän mukaan (88,145=>88,15, 88,144=>88,14). Vertailupisteiden laskenta suoritetaan käyttäen taulukkolaskentaohjelmaa ja taulukossa osakohteiden pisteet näytetään myös 2 desimaalilla. Jos ilmoitettu pistelaskennan perusteena oleva vertailutekijä on 0 (nolla), vertailutekijän pistemäärän laskennassa käytetään arvoa 0,001 (koska laskentakaava ei anna muutoin tulosta vertailutekijälle). Esimerkiksi liittymänopeuden muutoksen hinta voi olla 0 eli ilmainen. Muissa mahdollisissa hanke-ehdotuksissa ilmoitettua hintaa verrataan siten arvoon 0,001 pistelaskennassa. Maakuntaliiton päätös ja valitusoikeus Maakuntaliitto tekee päätöksen hanke-alueen verkon toteuttajasta. Päätöksestä voi tehdä maakuntaliitolle oikaisuvaatimuksen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja kunnallisvalituksen oikaisuvaatimuksen päätöksestä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Toimet maakuntaliiton päätöksen jälkeen Sen jälkeen kun maakuntaliitto on päättänyt hankkeen toteuttajasta, hankealueen kunta tekee päätöksen kunnan myöntämästä tuesta. Myönteinen päätös on edellytys valtion tai EU:n maaseutuohjelman kautta maksettavan tuen hakemiselle. Kunta voi tukea myöntäessään asettaa ehtoja esimerkiksi projektin seurannalle, kunnan myöntämän tuen takaisinperinnälle yms. Tällöin kunta tekee erillisen sopimuksen kunnan myöntämästä tuesta hankkeen toteuttajan kanssa. Kunnalla on oikeus olla myöntämättä tukea maakuntaliiton valitsemalle hankkeen toteuttajalle, mikäli kunta katsoo esimerkiksi haetun tuen olevan liian suuri. Hanke-ehdotuksen tekijällä ei kuitenkaan ole missään olosuhteissa oikeutta saada erillistä korvausta tekemästään hanke-ehdotuksesta tai julkisen tuen hakemisesta aiheutuneista kustannuksista. Tämän jälkeen hankkeen toteuttaja tekee tukihakemuksen Viestintävirastolle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY:t). Hakijan tulee huomioida, että valtiontukiviranomaiset (Viestintävirasto, ELY) voivat myöntää hankkeille tukea vain valtuutuksensa puitteissa. Hankkeelle myönnettävät tuet (valtion, kunnan ja muu mahdollinen julkinen tuki) maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan eli tukipäätökset ovat aina enimmäispäätöksiä. Mikäli verkon rakentamisen toteutuneet kustannukset ovat alhaisemmat, maksettava tuki on vastaavasti pienempi. Tuen saajan on sitouduttava laissa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) määriteltyihin julkisen tuen takaisperintäehtoihin. Myös kunta voi asettaa kunnan myöntämän tuen ehdoksi tuen palauttamisen, jos muuta julkista tukea joudutaan palauttamaan.

21 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Ypäjän laajakaistahanke, Ypäjä Hanke-ehdotuksen laatinut teleyritys tai yhteisö Päiväys Yrityksen Y-tunnus Hanke-ehdotuksen laatijan yhteystiedot (henkilö, puhelinnumero, sähköposti) Hanke-ehdotukseen sisältyvät asiakirjat Asiakirja Suunnitelma viestintäverkon rakentamisesta, josta ilmenee ainakin viestintäverkon ja aktiivilaitetilojen maatieteellinen sijainti ja verkon rakentamisessa käytettävät tekniset ratkaisut sisältäen arviot runkoverkon eri toteutustapojen osuudesta (esim. kuidun auraus, asentaminen putkeen, ilmakaapeli, vesistökaapeli tai radiolinkki) sekä aktiivilaitteiden määrästä ja kapasiteetista, jotka verkkoon on suunniteltu Hankkeen aikataulu, josta ilmenee ainakin hankkeen suunniteltu aloitus- ja valmistumisajankohta, päivämäärä minkä jälkeen liittyjiä käsitellään runkoverkon rakentamisen jälkeisen hinnoittelumallin mukaisesti sekä mahdollinen ehdotus hankkeen vaiheittaiseksi toteuttamiseksi Selvitys tarjoajan olemassa olevan verkon ja verkon osien hyödyntämisestä hankkeen toteutuksessa Selvitys mahdollisesta yhteisrakentamisesta muiden yhteiskuntaa palvelevien johtojen ja rakennelmien asentamisen yhteydessä Selvitys tarjottavien liittymien määrästä sekä hinnasta ja muista ehdoista, joilla viestintäpalveluita suunnitellaan tarjottavan käyttäjille näiden vakituisessa asuin- tai sijaintipaikassa. Selvitys siitä miten käyttäjiltä perittävät maksut seuraavan viiden vuoden aikana seuraavat ns. markkinaehtoisten alueiden hinnoittelua Hanke-ehdotuksen laatijan vakuutus siitä, ettei hankkeelle ole saatu muuta valtion tukea Hanke-ehdotuslomake täytettynä (tämä asiakirja). Kaikki hinnat on ilmoitettava lomakkeella ilman arvonlisäveroa (alv0%) Sisältyy hankeehdotukseen (kyllä / ei)