SEURAOPAS. [Valitse päivämäärä]

Transkriptio

1 SEURAOPAS [Valitse päivämäärä] SEURAOPAS Urheiluseura Hatsina

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisältö Sisältö...2 Urheiluseura Hatsina yleiskuvaus...5 Mikä on seuraopas? TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGIA Toiminta-ajatus Arvot Visio Strategiset tavoitteet Toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Organisaatio Johtokunta Taloudenhoitaja Tilintarkastaja Toiminnanjohtaja Valmennuspäällikkö Harrastevastaava Seuratyöntekijä TALOUS Jäsenmaksut Kilpapelaajat Muut jäsenet VIESTINTÄ Kotisivut Nimenhuuto Kausijulkaisu Paikallismedia Länsi-Savo Sporttiareena KILPA- JA URHEILUTOIMINTA Pelaajapolku

3 5.1.1 Edustusjoukkueet Kilpajoukkueet Salibandykoulut Harrastetoiminta Harjoitus- ja ottelumäärät Harjoitusmäärät ja kestot Ottelumäärät KILPAJOUKKUETOIMINNAN PERIAATTEET Toimihenkilöt ja tehtävät Joukkueenjohtaja Rahastonhoitaja Huoltaja Nettivastaava Toimihenkilöiden palkkiot ja etuudet Toimihenkilöiden koulutus Valmentajat ja tehtävät Valmentajakoulutukset ja tapaamiset Valmentajapalkkiot ja korvaukset Pelaajat ja vanhemmat Pelaajan rooli ja tehtävät Vanhemman rooli ja tehtävät Joukkueentalous ja varainkeruu Talousarvio Kausimaksut Varainkeruu Joukkueen muodostaminen ja pelaajien nostamisen periaatteet Ottelumatkat ja matkustaminen Kuljetuksen varaaminen Seura-asusteet ja varusteet Harjoitusvälineet, asusteet ja joukkuevarusteet Varusteiden hankinta ja tilaus Asusteiden painatus Edustusoikeus ja pelaajasiirrot Lisenssi ja vakuutus

4 6.8.2 Pelaajasiirto Y pelaaja HARJOITUS- JA OTTELUPAIKAT Harjoitus ja pelipaikat SportForum Rantakeidas Harjoitusvuorojen jakaminen KOTIOTTELUIDEN JA TURNAUSTEN JÄRJESTÄMINEN Yksittäinen ottelu Turnausmuotoinen ottelu EROTUOMARI JA TOIMITSIJATOIMINTA Toimitsijat Toimitsijakoulutus Erotuomarit Erotuomarikoulutus Erotuomarilista PALKITSEMINEN Kauden päättäjäiset Palkittavat pelaajat ja toimihenkilöt SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Seuratoiminnan tyytyväisyyskysely

5 Urheiluseura Hatsina yleiskuvaus Urheiluseura Hatsina Ry on salibandyn erikoisseura. Vuonna 1979 perustetun seuran synnyinseutu on Emolan lähiöalue, jonka aikaisempiin lajeihin ovat kuuluneet Jääpallo ja Maahockey. Salibandyyn seura on erikoistunut 2000-luvun vaihteessa. Seura tarjoaa kilpa- ja harrastetoimintaa kaikille yli 5-vuotiaille lapsille, nuorille sekä aikuisille. Seuran väreissä pelaa useita kilpajoukkueita, salibandykoulu sekä harrasteryhmiä. Lisäksi seuran alaisuudessa toimivat miesten ja naisten edustusjoukkueet sekä miesten kasvattijoukkue Akatemia. Hatsina on jäsenmäärältään Mikkelin suurin urheiluseura sekä Suomen 25. suurimman salibandyseuran joukossa. Pelaajia seurassa on yli 400 ja jäseniä yhteensä yli 650. Hatsinan arvoina seuran toiminnan joka tasolla ovat mikkeliläisyys, nöyrä asenne ja terveet elämäntavat. Seurassa koetaan tärkeänä tarjota alueen nuorille kilpasalibandyn lisäksi erilaisia liikuntamuotoja ja -tapahtumia. Mikä on seuraopas? Seuraoppaaseen pyritään kokoamaan seuran kaikki strategiat, linjaukset, toimintatavat, eri seuratoimijoiden tehtävät ja vastuut sekä eri toimintojen ohjeistukset. Seuraoppaasta löytyy myös tärkeimmät yhteystiedot sekä tieto seuran käyttämistä lomakkeista. Seuraoppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana, jonne on koottuna yhteen paikkaan kaikki oleellinen tieto seuran toiminnasta. Seuraopas jaetaan uuteen kauteen valmistautuessa sähköisesti kaikille seuran toimihenkilöille (joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat, valmentajat, työntekijät, johtokunta, muut seuran toimihenkilöt). 5

6 1 TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGIA 1.1 Toiminta-ajatus Hatsina on salibandyyn erikoistunut Mikkelin kaupungin alueella toimiva urheiluseura, joka tarjoaa: Kilpatoimintaa sekä korkealaatuista valmennusta lapsille, nuorille sekä aikuisille Edullista ja lähellä kotia tapahtuvaa harrastetoimintaa lapsille, nuorille sekä aikuisille Hyvän kasvuympäristön, joka omalta osaltaan tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä kehitystä. Mahdollisuuden kehittyä salibandypelaajana kohti kotimaista - ja kansainvälistä huippua omien edellytysten ja tavoitteiden puitteissa 1.2 Arvot Hatsinan toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Valmennuksessa keskeisintä on yksittäinen pelaaja ja hänen kehittymisensä tukeminen. Kaikkien pelaajien huomioiminen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohteleminen Pelaajan omien lähtökohtien ja tavoitteiden hyväksyminen toiminnan lähtökohtana Tiedottaminen ja avoimuus toiminnassa 1.3 Visio HATSINA ON KORKEALAATUISESTA VALMENNUKSESTA, LAPSILÄHTÖISESTÄ LIIKUNNALLISESTA KASVATUSTOIMINNASTA JA OSAAVASTA SEURAORGANISAATIOSTA TUNNETTU SALIBANDYYN KESKITTYVÄ URHEILUSEURA. 1.4 Strategiset tavoitteet Lisenssipelaajamäärä 600 pelaajaa, joista 400 kilpapelaajia ja 200 harrastepelaajia. Miesten ja naisten edustusjoukkueet valtakunnallisessa 1.divisioonassa sekä miesten akatemiajoukkue 2.divisioonassa. Kilpajuniorijoukkueet A F junioreissa. Salibandykoulujoukkueet G - H junioreissa (5-7-v) ikäkausittain. Harrasteryhmät kaupunginosissa 7 17 vuotiaille lapsille ja nuorille. Päätoiminen valmennuspäällikkö, toiminnanjohtaja sekä puolipäiväinen harrastevastaava Jokaisella kilpajoukkueella on 2-3 valmentajaa, joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja sekä huoltaja. Jokaisella harrasteryhmällä on kaksi ohjaajaa. Valmentajat ja ohjaajat ovat motivoituneita, koulutettuja ja heillä on kannustusjärjestelmä. Valmentajilla ja ohjaajilla on käytettävissään paras mahdollinen koulutusmateriaali. Kilpajuniorijoukkueiden (A-C -juniorit) tavoitteena on SM-sarja. Seuran pelaajat ovat hyvin edustettuna alueellisissa ja kansallisissa pelaajakartoitustapahtumissa. Jäsenhankinta on hyvin organisoitu ja perustuu kouluyhteistyöhön, lajiesittelyihin ja leireihin. Jokainen joukkue on taloudellinen yksikkönsä, joka vastaa kausimaksujen perinnästä. Seura huolehtii valmentaja-, joukkueenjohtaja-, erotuomari- ja toimitsijakoulutuksen järjestämisestä. Seuran ja joukkueiden tiedottaminen on avointa, markkinointihenkistä ja aktiivista. 6

7 1.5 Toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi Seura takaa kaikille tunnollisesti harjoitteleville ja joukkueen sääntöjä noudattaville junioripelaajille peliaikaa omantasoisessa ryhmässä. Jokaisessa harjoitusryhmässä on pelaajien ja vanhempien kesken sovittu pelisäännöt. On määritelty toimintaa ohjaavat arvot, tavoitteet ja keinot ja niitä myös seurataan käytännön työssä kauden aikana. Pelaaja käy C-junioreista ylöspäin kaksi kertaa kaudessa valmentajan kanssa henkilökohtaisen keskustelun menneestä ja tulevasta. Toiminnanjohtajat ja valmennuspäällikkö käy kehitys- ja suunnittelukeskustelut kerran vuodessa valmentajien kanssa sekä seuran puheenjohtaja toiminnanjohtajien ja valmennuspäällikön kanssa. Vanhemmilta kerätään palaute joukkueen ja seuran toiminnasta kerran vuodessa. Salibandyliiton ja SLU:n antamia laatumäärityksiä käytetään ohjenuorana Hatsinan toimintaa kehitettäessä. Joukkueiden harjoittelu on monipuolista ja sillä pyritään kehittämään pelaajien lajitaidollisia, fyysisiä, motorisia ja henkisiä ominaisuuksia Jokaiselle ikäluokalle on tarjolla harjoittelun ohjenuorat ja malliharjoitteet. Oikein tekemisen kulttuuria opetetaan alusta alkaen ja korkea vaatimustaso harjoittelemisen suhteen on osa kaikkien kilpaharjoitusryhmien toimintaa. Kaikessa toiminnassa pyritään ylläpitämään korkeaa moraalia ja ottamaan huomioon lapsen kokonaisvaltainen kasvu. Seuran joukkueet pyrkivät laadukkaalla toiminnalla hyvään pelilliseen menestykseen, mutta voitot ja mestaruudet eivät ole itseisarvo, eikä niille uhrata yksittäisten pelaajien kehitystä. Seurassa edellytetään pelaajien, valmentajien sekä vanhempien noudattavan Hatsinalaisten yhteisiä sääntöjä ja toimintaperiaatteita kentällä ja sen ulkopuolella. Valmentajilta edellytetään tehtävään sitoutumista ja halua itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Seura tukee omalta osaltaan valmentajien kehitystä mm. kehityskeskustelu- ja seurantajärjestelmällä, valmentajien kerhotoiminnalla sekä kustantamalla valmentajien tarkoituksenmukaisen kouluttautumisen. Seura kouluttaa ja kehittää joukkueenjohtajien ja huoltajien osaamista koulutustilaisuuksilla. Seura kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa ja pyrkii omalta osaltaan nostamaan suomalaisen salibandyn tasoa, tunnettavuutta ja arvostusta. Seura pyrkii kasvattamaan toimintaansa ja saamaan lajin pariin yhä useampia nuoria salibandypelaajan alkuja. Seura on aktiivisesti kehittämässä ja lisäämässä salibandyn harrastusmahdollisuuksia, sekä olosuhteita. Seuralla on käytössä pelaajapolku, jonka tavoitteena on kehittää pelaajia edustusjoukkueisiin, sekä ohjata pelaajia valmennus ja erotuomaritoimintaan. Joukkueiden harjoitus ja ottelumäärät kasvavat ikäkausittain aina B-junioreihin saakka, jolla takaamme portaikkomaisen kehityskäyrän. Seura kasvattaa motivoituneita junioripelaajia Akatemia joukkueen kautta edustusjoukkueeseen. 7

8 2 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 2.1 Organisaatio Johtokunta Johtokunta koostuu joukkueiden edustajista tai yritysmaailman henkilöistä. Johtokunta kokoontuu kerran kuukaudessa ja linjaa vuosittain seuran toimintaperiaatteet, mallit, sekä vastaa suurista taloudellisista investoinneista. Jokaisella johtokunnan jäsenellä on oma vastuualue seuran toiminnasta, jonka toimintamalleja hän pyrkii kehittämään. Johtokunnan tehtävät: Päättää seuran asioista Johtaa ja kehittää seuran toimintaa Hyväksyy esitysten perusteella tai valitsee seuran toimihenkilöt ja työntekijät Hyväksyy työ, valmentaja - ja muut sopimukset Vastaa ja valvoo seuran toimintaa Hyväksyy ja myöntää oikeudet pankkitilien avaamiseen ja lopettamiseen, sekä tilien käyttöoikeudet. 8

9 Puheenjohtaja Puheenjohtaja valitaan seuran vuosikokouksessa johtokunnan jäsenistä. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa johtokunnan kokouksia, hallinnoida seuran toimintaa, edustaa seuraa tapahtumissa sekä osallistua seuran talouden ja toiminnan suunnitteluun. Puheenjohtajan tehtävät: Johtaa puhetta johtokunnan kokouksessa Seuran virallisena allekirjoittajana toimiminen Työntekijöiden esimiehenä toimiminen Toimintasuunnitelman valmistelu toiminnanjohtajan ja valmennuspäällikön kanssa Taloussuunnittelu ja joukkueiden talousarvioinnin hyväksyminen Organisaation suurien investointien ja kuluerien hyväksyminen Sihteeri Sihteeri valitaan seuran vuosikokouksessa johtokunnan jäsenistä. Sihteerin tehtävänä on hoitaa johtokunnan kokouksen käytännönjärjestelyjä, sekä tiedotusta. Sihteerin tehtävät: Hoitaa johtokunnan kokousten valmistelun: laatii mm. kokouskutsut (kutsukirjeet, lehtiilmoitukset, seinäilmoitukset ym.) sekä hoitaa muita kokousjärjestelyjä Avustaa puheenjohtajaa kokouksessa: kirjaa tehdyt ehdotukset ja kannatukset ym. Kirjoittaa kokouksen pöytäkirjat Laatii pöytäkirjanotteet ja jäljennökset Valmistelee toimintasuunnitelma- ja toimintakertomusluonnokset ja kirjoittaa ne lopulliseen muotoon hyväksymisen jälkeen Taloudenhoitaja Taloudenhoitaja vastaa emoseuran talouden hallinnoinnista sekä raportoinnista johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle. Taloudenhoitajan tehtävät: Käyttää emoseuran pankkitiliä. Maksaa seuran asianmukaiset ja hyväksytyt laskut. Hyväksyjänä voi olla puheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai työntekijät. Eräät säännönmukaisesti toistuvat, sopimukseen perustuvat tai itsestään selvät laskut voi maksaa ilman erillistä hyväksymistä. Maksaa työntekijöiden ja valmentajien palkat ja palkkiot sekä hoitaa palkkahallintoon kuuluvat muut tehtävät, kuten erillisen palkkakirjanpidon, ennakonpidätysten laskemisen ja tilityksen, vakuutusmaksut ja vuosi-ilmoitukset verottajalle ja vakuutusyhtiöille. Hoitaa emoseuran laskutuksen, kuten yhteistyösopimukset ja talkoot. Seuraa emoseuran laskuttamien jäsenmaksujen, yhteistyösopimusten ja muiden laskujen maksua Kerää ja toimittaa joukkueiden kirjanpidot sekä tiliotteet kolmesti vuodessa tilintarkastajalle Valvoo seuran joukkueiden maksuvalmiutta ja informoi siitä puheenjohtajaa ja/tai toiminnanjohtajaa. Joukkueiden taloudenhoidon ohjeistaminen ja valvonta 9

10 2.1.3 Tilintarkastaja Tilintarkastajan tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa yhdistyksen tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto. Tilintarkastajan on yhdistyksen ja sen jäsenten etua valvoen tarkastettava, että toimeksiantajalle (vuosikokous, jäsenet) annettu informaatio tuloista ja menoista, taloudellisesta asemasta sekä taloudenhoidosta on oikeaa ja riittävää, jotta nämä voisivat sen perusteella tehdä oikeat päätökset (tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus). Tilintarkastaja pyrkii vakuuttumaan, että kaikki yhdistykselle kuuluvat tulot on kirjanpitoon tuloutettu ja että menot on suoritettu tulojen hankkimiseksi tai että ne ovat perustuneet yhteisön kokousten päätöksiin sekä että varojen hoito on ollut huolellista. Lisäksi on vakuuttauduttava, että yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä on noudatettu. Tilintarkastajan tehtäviin kuuluu tarkastaa myös joukkueiden kirjanpito. Tehtävän laajuuden vuoksi tilintarkastajan ei tarvitse käydä kaikkea materiaalia kokonaisuudessaan vaan pistokokein. Hänen on varmistauduttava, että järjestelmät ovat kunnossa. Tarvittaessa tilintarkastaja kehottaa johtokuntaa toimintatapojen muutoksiin Toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja vastaa salibandytoiminnan kokonaisuudesta, talous- ja toimintasuunnitelman laadinnasta, markkinoinnista sekä yhteydenpidosta yhteistyökumppaneihin. Toiminnanjohtajan työaika on 15h viikossa. Työntekijän esimiehenä toimii johtokunta. Vastuualue: Seuratoiminnan johtaminen Kilpatoiminta edustusjoukkueet Työtehtävät: Seuratoiminnan kehittäminen ja organisointi Toimintasuunnitelman ja strategian valmistelu Taloussuunnitelma ja seuranta yhteistyö taloudenhoitajan kanssa Markkinoinnin kehittäminen Kausijulkaisun päätoimittaja Yhteistyösopimusten neuvottelu Edustusjoukkueiden ottelutapahtumien kehittäminen Seura markkinoinnin kehittäminen Edustusjoukkueiden valmennuksen ja taustahenkilöiden kasaaminen Valmennuspäällikön, harrastevastaavan ja seuratyöntekijän esimies Muut työtehtävät Johtokunnan kokousten läsnäolo Kauden päättäjäisten organisointi Joukkuekuvausten organisointi Asuste- ja pelivälinetilausten organisointi Seuraoppaan päivitys yhteistyö valmennuspäällikkö Turnausten ja leirien järjestäminen valmennuspäällikkö Jäsenmaksujen laskutus yhteistyö seuratyöntekijä 10

11 2.1.5 Valmennuspäällikkö Valmennuspäällikkö vastaa kilpasalibandyn suunnittelusta, sekä organisoinnista. Valmennuspäällikön työaika on 37,5h viikossa. Työntekijän esimiehenä toimii toiminnanjohtaja. Vastuualue: Kilpatoiminta (A-F juniorit) Salibandykoulu Työtehtävät: Ryhmien perustaminen Kilpajoukkueet ja salibandykouluryhmät Valmentajien / ohjaajien rekrytointi Toiminnan kehittäminen ja organisointi Pelaajapolku Joukkueiden yhteistyön kehittäminen Valmentajakoulutukset ja kehittäminen Kausisuunnittelu päävalmentajien kanssa Markkinointi Kilpa - ja salibandykoulutoiminnan markkinointi ja mainostaminen Koulukiertueiden ja tapahtumien organisointi ja suunnittelu Avoimet harjoitusjaksot Valmennustoiminta Urheiluakatemia ja talentti Kilpajoukkue 1-2 joukkuetta Muut työt Fysiikkatestauksen organisointi Sarjailmoittautumiset ja salivuorot Ohjaaja-avustukset ja tukihakemukset yhteistyö toiminnanjohtaja Valmentajapalkkioiden laskeminen Seuraoppaan päivitys yhteistyö toiminnanjohtaja Turnausten ja leirien järjestäminen yhteistyö toiminnanjohtaja Johtokunnan kokousten läsnäolo tarvittaessa 11

12 2.1.6 Harrastevastaava Harrastevastaava vastaa harrastetoiminnan suunnittelusta, sekä organisoinnista. Työtehtävät: Ryhmien perustaminen Harrasteryhmien perustaminen Ohjaajien rekrytointi Toiminnan kehittäminen ja organisointi Harrasteryhmien toiminnan ja sisällön suunnittelu Korttelisarjan suunnittelu ja toiminnasta vastaaminen Markkinointi Harrastetoiminnan markkinointi ja mainostaminen Koulukiertueiden ja tapahtumien organisointi ja suunnittelu Muut työt Harjoitus ja ottelusalivuorojen varaaminen Harrasteryhmien kotisivujen sisällöstä vastaaminen ja päivittäminen Harrasteryhmien kausimaksujen laskuttaminen ja kirjanpidosta vastaaminen Lisenssien ja vakuutusten hankinta Bussi ja kuljettajavaraukset Ryhmien tiedottaminen Seuratyöntekijä Seuratyöntekijä vastaa seuran yleisen toiminnan hallinnoinnista sekä organisoinnista. Seuratyöntekijän työaika on 25h viikossa. Työntekijän esimiehenä toimii toiminnanjohtaja. Työtehtävät: Seuran puhelimen, sähköpostin ja toimiston päivystys Jäsentiedotus seuratapahtumista Kotisivujen päivittäminen Seuratuotteiden ja asusteiden myynti sekä laskutus Jäsenmaksujen laskutus ja tarkastus Seuran tyytyväisyyskyselyn tekeminen ja yhteenvedon laatiminen 12

13 3 TALOUS Seuran jokainen joukkue, sekä emoseura on oma taloudellinen yksikkönsä. Seuran tasapainoinen talous perustaa pääasiallisesti tapahtuma, yhteistyökumppani ja jäsentuloihin. 3.1 Jäsenmaksut Jäsenmaksu on kausimaksusta erillinen maksu, jonka on velvollinen maksamaan jokainen kilpatoimintaan osallistuva pelaaja sekä toimihenkilö. Jäsenmaksulla seura kattaa työntekijöiden- ja juniorivalmentajien palkat, koulutus, toimisto ja hallinnolliset kulut. Seuran jäseneksi on mahdollista liittyä myös kilpatoiminnan ulkopuoliset henkilöt, joille seura tarjoaa jäsentapahtumia erikoishinnoin Kilpapelaajat Kilpapelaajien jäsenmaksua maksetaan kahdesti vuodessa syys- ja kevätkaudelta erikseen. Jäsenmaksun maksamalla pelaaja on oikeutettu seuran ja joukkueiden palveluihin. Seuran jäsenmaksu salibandypelaajilla on: Aikuispelaajat 140 / pelaaja ( / ) A E juniorit 240 / pelaaja ( / ) F G juniorit 160 / pelaaja ( / ) Toimihenkilöt 10 / henkilö (10 vuosi) Jäsenmaksu sisältää: Valmennuksen Varusteet ja pelivälineet erikoishinnoin sekä yhteistyökumppaneiden jäsenetuja ja alennuksia Seuratapahtumat Valmentajien ja toimihenkilöiden koulutuksen Ilmaisen sisäänpääsyn edustusjoukkueiden kotiotteluihin Sisaralennus, armeijahyvitys ja muut alennukset Jäsenmaksusta on mahdollisuus saada alennusta seuraavasti; Armeija hyvitys 50 % Sisaralennus 25 % toisesta perheen lapsesta alkaen Pelaajan osallistuessa kilpatoimintaan kesken toimintakauden hyvitetään hänelle jäsenmaksu alennusta syyskaudella 1.10 ja kevätkaudella 1.3 jälkeen. Jäsenmaksua ei peritä enää pelaajan liittyessä joukkueeseen joulu tai toukokuussa. o Aikuispelaajat -10 / mennyt kuukausi. o A E juniorit -20 / mennyt kuukausi. o F G juniorit -10 / mennyt kuukausi Jäsenmaksu myöhässä Jäsenmaksun eräsuorituksen ollessa myöhässä kahden kuukauden ajan astuu pelaajalle voimaan harjoitus ja ottelukielto kaikissa seuran joukkueissa Muut jäsenet Muiden seuran jäsenten jäsenmaksu on: Aikuiset 10 Lapset 5 Jäsenmaksu sisältää: Yhteistyökumppaneiden jäsenetuja ja alennuksia Seura- ja virkistystapahtumat jäsenhintaan 13

14 4 VIESTINTÄ Viestintä medialle, sekä seuran sisällä on erittäin tärkeää. Seuran viestinnästä vastaavat sihteeri, seuratyöntekijä, valmennuspäällikkö ja toiminnanjohtaja. Joukkueiden viestinnästä vastaavat joukkueenjohtaja, valmentajat tai muu joukkueen vastuuhenkilö. 4.1 Kotisivut Kotisivut ovat yksi tärkeimmistä viestintävälineistä. Jokainen joukkue vastaa oman joukkueen viestinnästä ja uutisoinnista. Tavoitteena on että jokaisella joukkueella on aina omilla sivuilla päivitetty tieto pelaajista, toimihenkilöistä, otteluista ja harjoituksista. Lisäksi positiivista näkyvyyttä tuo lyhyet otteluraportit, sekä kuvat joukkueen otteluista. Kotisivuilta löytyy tapahtumakalenteri, johon joukkueiden tulee päivittää omat ottelutapahtumat. Edustusjoukkueiden otteluista sivuille tulee tehdä erikseen ottelumainos. Lisäksi kotisivuilta löytyy seurainfo palsta josta löytyy uusimmat materiaalit, valmentajakerhon tapaamiset ja muut seuran yleiset asiat. 4.2 Nimenhuuto Jokaisella joukkueella on käytössä oma niemnhuuto.com sivustonsa. Sivusto on tarkoitettu joukkueen sisäiseksi tiedotuskanavaksi harjoituksista, tapahtumista ja muista joukkueen asioista. Sivustoa käytetään lisäksi harjoituksiin ja tapahtumiin ilmoittautumiseen. 4.3 Kausijulkaisu Kausijulkaisu julkaistaan vuosittain syyskuun puolessavälissä Länsi-Savo lehden välissä. Kausijulkaisun pääasiallinen tehtävä on saada yhteistyökumppanituloja mainosilmoitusten avulla sekä tiedottaa alkavasta salibandykaudesta seuran osalta. Kausijulkaisussa julkaistaan joukkueiden joukkuekuva ja pelaajien nimet, artikkeleja, haastatteluja ja jokunen toimintakuvakin. Kausijulkaisun toimittamisesta vastaa johtokunta, jonka päätoimittajana toimii Matti Pöyry. Kausijulkaisu julkaistaan joko 8 tai 12 sivuisena riippuen materiaalin määrästä. Joukkueilla on mahdollisuus hankkia yhteistyökumppaneiden mainoksia kausijulkaisuun. Mainoshinnasta 50 % tulee joukkueen käyttöön ja 50 % painokuluihin. 4.4 Paikallismedia Seura pyrkii olemaan aktiivisesti esillä paikallismediassa. Etenkin näkyvyys Länsi-Savossa on elintärkeää. Seura pyrkii saamaan kuvallisia tekstejä seuran ja joukkueiden kiinnostavista tapahtumista. Kuvallisissa jutuissa tulee seuran henkilöillä olla aina seuran oma varustus esillä. Lehteen annetuissa lausunnoissa tulee keskittyä vain valmennettavan joukkueen toimintaan Länsi-Savo Länsi-Savo on tärkein osa medianäkyvyyttä. Edustusjoukkueiden otteluista Länsi-Savossa on esillä ottelumainos, sekä ennakkoteksti. Kiinnostavimmista otteluista pyritään saamaan kuvallinen ennakko lehteen. Seura toimittaa myös kootusti seuran kotiotteluiden ja junioriturnausten ajankohdat urheilutoimitukseen, jotka ovat esillä tapahtumaosiossa. Juniorijoukkueiden otteluista tulee ilmoittaa tulokset ottelupäivänä urheilutoimitukseen sähköisesti tai puhelimitse. Vanhempien junioreiden ja SMsarjassa pelaavien joukkueiden otteluista kannattaa tarjota myös valmentajan kommenttia otteluista. Urheilutoimitus: urheilu@lansi-savo.fi Sporttiareena Sporttiareena on Länsi-Savon sähköinen verkkopalvelu jossa julkaistaan joukkueiden kuulumisia tai otteluraportteja. Seuratöyntekijä lisää tekstit Sporttiareenaan seuran kotisivuilta julkaistuista uutisista. 14

15 5 KILPA- JA URHEILUTOIMINTA 5.1 Pelaajapolku Hatsina tarjoaa lapsille, nuorille sekä aikuisille mahdollisuuden harrastaa salibandya kilpa- ja harastajatasolla omien lähtökohtien, tavoitteiden ja motivaation mukaisesti Edustusjoukkueet Edustusjoukkueet ovat seuran lippulaivoja jotka toimivat seuratoiminnan ulkopuolisia yksikköinään taloudellisesti sekä toiminnaltaan. Edustusjoukkueiden tavoitteena on valtakunnallinen 1.divisioona sekä kehittää junioripelaajia salibandyliigaan sekä maajoukkueisiin. Edustusjoukkueissa pyritään mahdollisimman laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen harjoitteluun jossa urheilijan olosuhteen ja toimintaympäristö antavat mahdollisuuden kehittyä urheilijana Kilpajoukkueet Kilpajoukkueeksi siirrytään salibandykoulun viimeisen ikävuoden jälkeen. Kilpajoukkueet harjoittelevat lähes ympärivuotisesti ja joukkueet osallistuvat SSBL:n sarjoihin. Kilpajoukkueissa pyritään mahdollisimman laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen nuoren urheilijan yksilölliseen kehitykseen kohti edustusjoukkuetta. Pelaajien harjoittelu ja ottelumäärät kasvavat portaikkomaisesti aina B-ikäluokkaan saakka Salibandykoulut Salibandykoulut ovat ensiaskel pelaajapolulla. Salibandykoulun tavoitteena on tutustua salibandyyn ja harjoitteluun. Harjoituksissa pelaajat opettelevat lajitaitojen lisäksi, kehonhallintaa, sekä motorisia taitoja. Salibandykouluvuosien päätteeksi pelaajalla on mahdollisuus jatkaa harrastusta kilpa tai harrastetoiminnan parissa Harrastetoiminta Harrastetoiminta on edullista ja lähellä omaa kotia tapahtuvaa toimintaa. Harrastetoiminnan tavoitteena on tarjota matalankynnyksen harrastus aloitteleville pelaajille, kilpatoiminnan lopettaneille sekä niille jotka eivät ole seuratoiminnassa mukana. Lapselle ja nuorella on mahdollisuus myös siirtyä harrastetoiminnasta kilpatoimintaan. 15

16 5.2 Harjoitus- ja ottelumäärät Harjoitusmäärät ja kestot Alla olevassa taulukossa olevat määrät ovat laitettu ikäluokkakohtaisiksi suositusmääriksi. Harjoitusten määrä ja kesto on tehty progressiivisen nousevaksi salibandykoulun ikäluokista vanhimpiin kilpajunioreihin saakka. Harjoituskerta sisältää lajiharjoituksen lisäksi alkulämmittelyn, loppujäähdyttelyn, sekä mahdollisen oheisharjoittelun. Ikäluokka Joukkueharjoitukset / kesto Aamu/talenttiharjoitukset / kesto A - juniorit min min B - juniorit min min C - juniorit min min D - juniorit min min E - juniorit min min F - juniorit min 0 0 min G - H - juniorit min 0 0 min Ottelumäärät Alla olevassa taulukossa olevat otteluiden määrät on suositus määriä, montako harjoitus, turnaus tai sarjaottelua yhdellä joukkueella tulee olla kaudessa. Joukkue Harjoitus ja turnausottelut Sarjaottelut Ottelumäärä yhteensä A - juniorit ottelua ottelua ottelua B - juniorit ottelua ottelua ottelua C - juniorit ottelua ottelua ottelua D - juniorit ottelua ottelua ottelua E - juniorit ottelua ottelua ottelua F - juniorit 5-10 ottelua ottelua ottelua H - G - juniorit 2-5 ottelua 5-10 ottelua 7-15 ottelua 16

17 6 KILPAJOUKKUETOIMINNAN PERIAATTEET 6.1 Toimihenkilöt ja tehtävät Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtaja on pelaajien vanhempien valitsema henkilö, joka yhteistyössä muiden joukkueen toimihenkilöiden kanssa vastaa joukkueen toiminnasta kauden aikana. Joukkueenjohtajan tulee tehtäviä hoitaessaan esiintyä ja käyttäytyä esimerkillisesti ja seuran kasvatuksellisia linjauksia noudattaen, sekä noudattaa tehtävässään lakeja ja asetuksia, SSBL:n sääntöjä sekä seuran periaatteita. Joukkueenjohtajan tehtävät Toimii tiedonvälittäjänä toisaalta joukkueen ja seuran, toisaalta pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä ja toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa. Hoitaa tarvittaessa tiedottamisen myös seuran hallinnolle. Osallistuu vastuuvalmentajan kanssa joukkueen kausisuunnitelman tekoon. Laatii yhdessä rahastonhoitajan kanssa joukkueelle talousarvion. Kutsuu joukkueen vanhemmat kokoukseen vähintään 2 3 kertaa kaudessa ja toimii kokouksen puheenjohtajana. Vastaa joukkueen omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja hankintatoimenpiteistä. Vastaa peliasujen ja muiden seura-asujen hankinnoista ja painatusten organisoinnista. Huolehtii ja vastaa siitä, että kaikki joukkueen pelaajat ja toimihenkilöt ovat asianmukaisesti ja ajoissa lisenssivakuutettu ja muuten edustuskelpoisia seurassa. Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla; varaa kuljetukset ja järjestää ruokailut, sekä tarvittaessa yöpymiset. Toimittaa pelaajaluettelon ajallaan ja kuittaa ottelupöytäkirjan. Sovittaessa nämä mainitut tehtävät voidaan antaa myös jonkun muun tehtäväksi. Toimii kotiotteluissa ns. turnausisäntänä; huolehtii riittävän määrän toimitsijoita otteluihin, sopii pukuhuonejärjestelyt ottelupaikan vastaavan kanssa, lähettää turnauskutsut vierasjoukkueille, järjestää mahdolliset ruokailut, ilmoittaa otteluiden lopputulokset tulospalveluun ja postittaa heti seuraavana arkipäivänä ottelupöytäkirjat liiton aluetoimistoon. Osallistuu joukkueen kurinpitotoimiin yhdessä joukkueen muun johdon kanssa. Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollisista tehtävistä. Joukkueenjohtajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan tehtävästään kohtuullisen, seuran linjauksen mukaisen korvauksen. Joukkueenjohtajan sijaisena voi tarvittaessa toimia joku muu nimetty henkilö. Henkilö voidaan nimetä vanhempien kokouksessa tai joukkueen toimihenkilöt voivat sopia siitä keskenään. 17

18 6.1.2 Rahastonhoitaja Rahastonhoitaja on joukkueen pelaajien vanhempien valitsema henkilö joka vastaa joukkueen talouden hoidosta. Rahastonhoitajan tulee tehtävässään noudattaa lakeja ja asetuksia sekä seuran toimintaperiaatteita. Rahastonhoitajalla on käyttöoikeus joukkueen tiliin ja hänelle avataan nettipankki Osuuspankkiin. Rahastonhoitajan tehtävä: Laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen kausibudjetin käyttäen seuran kirjanpitopohjaa Maksaa joukkueen laskut ajallaan Valvoo kausimaksujen kertymistä pelaajakohtaisesti Kirjoittaa ja toimittaa joukkueen laskut käyttäen seuran laskupohjaa Laatii kolmessa jaksossa joukkueen varojen käytöstä selvityksen käyttäen seuran kirjanpitopohjaa Arkistoi joukkueen tositteet aikajärjestykseen Seuran tilikauden päätyttyä palauttaa joukkueen kirjanpitopohjan sekä joukkueen tositteet seuran taloudenhoitajalle 10. kesäkuuta mennessä. Seuran taloudenhoitaja opastaa ja kouluttaa joukkueiden rahastonhoitajia tarpeen mukaan Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollisista tehtävistä Rahastonhoitajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan tehtävästään kohtuullisen, seuran linjauksen mukaisen korvauksen Huoltaja Huoltaja on joukkueen pelaajien vanhempien valitsema henkilö joka vastaa pelaajien huoltotoimenpiteistä ja huoltovarusteista.. Huoltajan tehtävät Huolehtia joukkueen yhteisistä tavaroista: pallokassi, ensiapulaukku, juomapullot ja arvoesineet Toimia valvojina pelireissuilla yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa Vastaa pelaajien varustehuollosta, sekä huoltotoimenpiteistä. Päivittää joukkueen huoltovarusteita ja täyttää vajaavaisuuksia (pallot, ensiapulaukku, juomapullot) Huoltajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan tehtävästään kohtuullisen korvauksen Nettivastaava Jokaisesta joukkueesta tulee löytyä henkilö, joka vastaa nettisivujen päivittämisestä oman joukkueen osalta. Seuran toimistolta saa ohjeistuksen nettisivujen päivittämiseen. Opastus hoituu puhelimitse tai toimistolla, eikä vie paljon aikaa. Moni oppii päivittämisen myös omatoimisesti. Jokainen nettivastaava saa tunnukset seuran toimistolta. Päivitettäviä asioita nettisivuille ovat: Pelaajalistat Tulevien otteluiden lisäys Otteluiden tulosten päivittäminen Mahdolliset otteluraportit Otteluraportin kirjoittajan on suositeltavaa oikoluettaa teksti jollakin hyvän äidinkielen omaavalla aina ennen julkaisemista. Otteluraportit ovat myös hyvä keino viestittää joukkueelle esimerkiksi pelillisiä tai mentaalisia asioita. 18

19 6.1.5 Toimihenkilöiden palkkiot ja etuudet Toimihenkilöt ovat oikeutettuja saamaan tehtävästään kohtuullisen korvauksen. Toimihenkilöt saavat yhteensä yhden kausimaksun verran kausimaksuhyvitystä, jonka he jakavat hyväksi katsomallaan tavalla joukkueenjohtajan, rahastonhoitajan sekä huoltajan kesken. Hyvitys jaetaan tehtävän vaativuuden sekä ajankäytön mukaisesti. Lisäksi joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja sekä huoltaja on oikeutettu saamaan veloituksetta uusimmat seuran toimihenkilöasusteet itselleen Toimihenkilöiden koulutus Seura on velvollinen kouluttamaan toimihenkilöt vuosittain sekä toimittamaan heille uusimmat seuran toimintaoppaat ja materiaalit. Seura järjestää toimihenkilöille vuosittain 3 4 tapaamista joissa keskustellaan seuratoiminnasta sekä esitellään seuran toimintastrategiaa sekä mahdollisia muutoksia. 6.2 Valmentajat ja tehtävät Valmentajat/ohjaajat valitaan pääsääntöisesti 1 2 kaudeksi kerrallaan. Valmennuspäällikkö pyrkii rekrytoimaan jokaiseen joukkueeseen vastuuvalmentajan. Muut valmentajat rekrytoidaan pelaajien vanhemmista tai seuran junioripelaajista. Seura vastaa valmentajien palkkioista sekä heidän kouluttamisesta erikseen sovituin periaattein. Valmentajien tehtävä on auttaa kaikkia joukkueen pelaajia kehittymään kauden aikana. Valmentamisessa tulee ottaa aina huomioon yksilöllisyys. Valmennustoiminta nojaa seuran perusarvoihin ja valmennuksessa korostetaan kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita. Lisäksi mukaan tulee kilpailullisuus. Vastuuvalmentajalla on vastuu kaikesta joukkueen valmennukseen liittyvästä toiminnasta. Valmentajan tehtävät: Kausisuunnitelma yhdessä joukkueenjohdon sekä valmennuspäällikön kanssa Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin Otteluiden ja harjoitusten johtaminen Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa Läsnäolovelvollisuus joukkueen tapahtumissa Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa Osallistumisvelvollisuus valmentajien tilaisuuksiin Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana, valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran yhteiskuvaa nostavasti Osallistumisvelvollisuus vanhempien palavereihin sekä vanhempien informointi ajoittain joukkueen harjoittelusta ja toiminnasta Pitää pelaajien kanssa henkilökohtainen kehittymisenseuranta keskustelu 1 2 kertaa vuodessa (D-juniorit ja vanhemmat). Noudattaa seuran asettamia valmennuksellisia linjauksia Yhteistyö median kanssa 19

20 6.2.1 Valmentajakoulutukset ja tapaamiset Salibandyliiton järjestämät valmentajakoulutukset Seura maksaa valmentajille kaikki liiton järjestämät koulutukset 2-tason koulutuksiin saakka. Koulutuksiin osallistumisista sovitaan yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Huippuvalmentajatutkinnosta ja ammatillisista valmentajaopinnoista sovitaan erikseen toiminnanjohtajan ja valmennuspäällikön kanssa. Seuran sisäiset valmentajakoulutukset Seura pyrkii järjestämään 1-2 koulutusiltaa vuodessa. Aiheet koulutuksiin valitaan tarpeen mukaan. Valmentajille järjestetään vuodessa 4 5 valmentajakerho tapaamista, joissa käsitellään valmennuksellisia aiheita, sekä jaetaan tietoa valmentajien kesken. Seura tekee yhteistyötä myös muiden seurojen kanssa ja tiedottaa yleisesti kaikille valmentajilleen järjestettävistä valmentajakoulutuksista. Yleisiä sääntöjä valmentajakoulutuksiin osallistuville Jos valmentaja on ilmoittautunut johonkin koulutukseen, tulee hänen myös sinne osallistua. Poissaolot sallitaan vain erittäin pätevän syyn perusteella, josta tulee olla aina yhteydessä valmennuspäällikköön. Seura voi velvoittaa valmentajan maksamaan koulutuksen hinnan takaisin seuralle, jos hän ei ole koulutukseen osallistunut. Valmentajan on huolehdittava, että hän on suorittanut kaikki oheistehtävät ajallaan osallistuessaan sellaiseen liiton tms. koulutukseen, jossa etukäteistehtäviä vaaditaan. Valmentajat mieltävät koulutuksen mahdollisuutena kehittää omaa valmennustaitoaan ja pyrkivät löytämään koulutuksesta kaiken mahdollisen hyödyn omalle kehittymiselleen Valmentajapalkkiot ja korvaukset Seura maksaa jokaiselle valmentajalle palkkiota valmentajasopimuksessa sovitulla tavalla, sekä koulutusmatkakustannuksista matkakorvausta. Valmentajapalkkio maksetaan harjoituskertojen/tapahtumien perusteella asianmukaisesti täytetyn ja ajallaan palautetun Mikkelin kaupungin ohjaaja-avustuslomakkeen mukaisesti. Päävalmentajalle maksetaan myös kiinteä korvaus joukkueen toiminnan suunnittelusta ja kokonaisuuden hallinnoinnista. Lisäksi kaikilla valmentajilla on oikeus saada veloituksetta uusimmat seura-asusteet käyttöönsä. Valmentajapalkkio maksetaan kolmesti vuodessa 31.8, sekä Palkkion suuruus on riippuvainen valmentajan laji tai ammatillisesti koulutuksesta sekä harjoitusten/tapahtumien määrästä. Palkkiota maksetaan enintään 180 harjoituksesta/tapahtumasta kaudessa. Koulutustaso Päävalmentaja Apuvalmentaja 3 taso (vähintään 150h koulutusta) / harjoitus 6 / harjoitus 2 taso (vähintään 50h koulutusta) / harjoitus 5 / harjoitus 1 taso (vähintään 12h koulutusta) / harjoitus 4 / harjoitus ei koulutusta / harjoitus 4 / harjoitus 20