SEURAOPAS. [Valitse päivämäärä]

Transkriptio

1 SEURAOPAS [Valitse päivämäärä] SEURAOPAS Urheiluseura Hatsina

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisältö Sisältö...2 Urheiluseura Hatsina yleiskuvaus...5 Mikä on seuraopas? TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGIA Toiminta-ajatus Arvot Visio Strategiset tavoitteet Toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Organisaatio Johtokunta Taloudenhoitaja Tilintarkastaja Toiminnanjohtaja Seuratyöntekijä... Error! Bookmark not defined. 3 TALOUS Jäsenmaksut Kilpapelaajat Muut jäsenet VIESTINTÄ Kotisivut Nimenhuuto Kausijulkaisu Paikallismedia Länsi-Savo Sporttiareena KILPA- JA URHEILUTOIMINTA Pelaajapolku Edustusjoukkueet Kilpajoukkueet

3 5.1.3 Salibandykoulut Harrastetoiminta Harjoitus- ja ottelumäärät Harjoitusmäärät ja kestot Ottelmäärät KILPAJOUKKUETOIMINNAN PERIAATTEET Toimihenkilöt ja tehtävät Joukkueenjohtaja Rahastonhoitaja Huoltaja Nettivastaava Toimihenkilöiden palkkiot ja etuudet Toimihenkilöiden koulutus Valmentajat ja tehtävät Valmentajakoulutukset ja tapaamiset Valmentajapalkkiot ja korvaukset Pelaajat ja vanhemmat Pelaajan rooli ja tehtävät Vanhemman rooli ja tehtävät Joukkueentalous ja varainkeruu Talousarvio Kausimaksut Varainkeruu Joukkueen muodostaminen ja pelaajien nostamisen periaatteet Ottelumatkat ja matkustaminen Kuljetuksen varaaminen Seura-asusteet ja varusteet Harjoitusvälineet, asusteet ja joukkuevarusteet Varusteiden hankinta ja tilaus Asusteiden painatus Edustusoikeus ja pelaajasiirrot Lisenssi ja vakuutus Pelaajasiirto Y pelaaja

4 7 HARJOITUS- JA OTTELUPAIKAT Harjoitus ja pelipaikat SportForum Rantakeidas Harjoitusvuorojen jakaminen KOTIOTTELUIDEN JA TURNAUSTEN JÄRJESTÄMINEN Yksittäinen ottelu Turnausmuotoinen ottelu EROTUOMARI JA TOIMITSIJATOIMINTA Toimitsijat Toimitsijakoulutus Erotuomarit Erotuomarikoulutus Erotuomarilista PALKITSEMINEN Kauden päättäjäiset Palkittavat pelaajat ja toimihenkilöt SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Seuratoiminnan tyytyväisyyskysely

5 Urheiluseura Hatsina yleiskuvaus Urheiluseura Hatsina Ry on salibandyn erikoisseura. Vuonna 1979 perustetun seuran synnyinseutu on Emolan lähiöalue, jonka aikaisempiin lajeihin ovat kuuluneet Jääpallo ja Maahockey. Salibandyyn seura on erikoistunut 2000-luvun vaihteessa. Seura tarjoaa kilpa- ja harrastetoimintaa kaikille yli 4-vuotiaille lapsille, nuorille sekä aikuisille. Seuran väreissä pelaa useita kilpajoukkueita, salibandykoulu sekä harrasteryhmiä. Lisäksi seuran alaisuudessa toimivat miesten ja naisten edustusjoukkueet sekä miesten ja naisten kakkosjoukkueet. Hatsinan arvoina seuran toiminnan joka tasolla ovat Mikkeliläisyys, nöyrä asenne ja terveet elämäntavat. Seurassa koetaan tärkeänä tarjota alueen nuorille kilpasalibandyn lisäksi erilaisia liikuntamuotoja ja -tapahtumia. Mikä on seuraopas? Seuraoppaaseen pyritään kokoamaan seuran kaikki strategiat, linjaukset, toimintatavat, eri seuratoimijoiden tehtävät ja vastuut sekä eri toimintojen ohjeistukset. Seuraoppaasta löytyy myös tärkeimmät yhteystiedot sekä tieto seuran käyttämistä lomakkeista. Seuraoppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana, jonne on koottuna yhteen paikkaan kaikki oleellinen tieto seuran toiminnasta. Seuraopas jaetaan uuteen kauteen valmistautuessa sähköisesti kaikille seuran toimihenkilöille (joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat, valmentajat, työntekijät, johtokunta, muut seuran toimihenkilöt). 5

6 1 TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGIA 1.1 Toiminta-ajatus Hatsina on salibandyyn erikoistunut Mikkelin kaupungin alueella toimiva urheiluseura, joka tarjoaa: Kilpatoimintaa sekä korkealaatuista valmennusta lapsille, nuorille sekä aikuisille Edullista ja lähellä kotia tapahtuvaa harrastetoimintaa lapsille, nuorille sekä aikuisille Hyvän kasvuympäristön, joka omalta osaltaan tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä kehitystä. Mahdollisuuden kehittyä salibandypelaajana kohti kotimaista - ja kansainvälistä huippua omien edellytysten ja tavoitteiden puitteissa 1.2 Arvot Hatsinan toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Valmennuksessa keskeisintä on yksittäinen pelaaja ja hänen kehittymisensä tukeminen. Kaikkien pelaajien huomioiminen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohteleminen Pelaajan omien lähtökohtien ja tavoitteiden hyväksyminen toiminnan lähtökohtana Tiedottaminen ja avoimuus toiminnassa 1.3 Visio HATSINA ON KORKEALAATUISESTA VALMENNUKSESTA, LAPSILÄHTÖISESTÄ LIIKUNNALLISESTA KASVATUSTOIMINNASTA JA OSAAVASTA SEURAORGANISAATIOSTA TUNNETTU SALIBANDYYN KESKITTYVÄ URHEILUSEURA. 1.4 Strategiset tavoitteet Lisenssipelaajamäärä 600 pelaajaa, joista 400 kilpapelaajia ja 200 harrastepelaajia. Miesten ja naisten edustusjoukkueet valtakunnallisessa 1.divisioonassa sekä miesten akatemiajoukkue 2.divisioonassa. Kilpajuniorijoukkueet A F junioreissa. Salibandykoulujoukkueet G - H junioreissa (4-7-v) ikäkausittain. Harrasteryhmät kaupunginosissa 7 17 vuotiaille lapsille ja nuorille. Päätoiminen seuratyöntekijä sekä toiminnanjohtaja. Jokaisella kilpajoukkueella on 2-3 valmentajaa, joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja sekä huoltaja. Jokaisella harrasteryhmällä on kaksi ohjaajaa. Valmentajat ja ohjaajat ovat motivoituneita, koulutettuja ja heillä on kannustusjärjestelmä. Valmentajilla ja ohjaajilla on käytettävissään paras mahdollinen koulutusmateriaali. Kilpajuniorijoukkueiden(C-juniorit) ensisijainen tavoite SM sarja, toissijainen Divari. Seuran pelaajat ovat hyvin edustettuna alueellisissa ja kansallisissa pelaajakartoitustapahtumissa. Jäsenhankinta on hyvin organisoitu ja perustuu kouluyhteistyöhön, lajiesittelyihin ja leireihin. Jokainen joukkue on taloudellinen yksikkönsä, joka vastaa kausimaksujen perinnästä. Seura huolehtii valmentaja-, joukkueenjohtaja-, erotuomari- ja toimitsijakoulutuksen järjestämisestä. Seuran ja joukkueiden tiedottaminen on avointa, markkinointihenkistä ja aktiivista. 6

7 1.5 Toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi Seura takaa kaikille tunnollisesti harjoitteleville ja joukkueen sääntöjä noudattaville junioripelaajille peliaikaa omantasoisessa ryhmässä. Jokaisessa harjoitusryhmässä on pelaajien ja vanhempien kesken sovittu pelisäännöt. On määritelty toimintaa ohjaavat arvot, tavoitteet ja keinot ja niitä myös seurataan käytännön työssä kauden aikana. Pelaaja käy C-junioreista ylöspäin kaksi kertaa kaudessa valmentajan kanssa henkilökohtaisen keskustelun menneestä ja tulevasta. Toiminnanjohtaja ja valmennuspäällikkö/seuratyöntekijä käy kehitys- ja suunnittelukeskustelut kerran vuodessa valmentajien kanssa sekä seuran puheenjohtaja toiminnanjohtajan ja valmennuspäällikön/seuratyöntekijän kanssa. Vanhemmilta kerätään palaute joukkueen ja seuran toiminnasta kerran vuodessa. Salibandyliiton ja SLU:n antamia laatumäärityksiä käytetään ohjenuorana Hatsinan toimintaa kehitettäessä. Joukkueiden harjoittelu on monipuolista ja sillä pyritään kehittämään pelaajien lajitaidollisia, fyysisiä, motorisia, psyykkisiä, sekä sosiaalisia ominaisuuksia Jokaiselle ikäluokalle on tarjolla harjoittelun ohjenuorat ja malliharjoitteet. Oikein tekemisen kulttuuria opetetaan alusta alkaen ja korkea vaatimustaso harjoittelemisen suhteen on osa kaikkien kilpaharjoitusryhmien toimintaa. Kaikessa toiminnassa pyritään ylläpitämään korkeaa moraalia ja ottamaan huomioon lapsen kokonaisvaltainen kasvu. Seuran joukkueet pyrkivät laadukkaalla toiminnalla hyvään pelilliseen menestykseen, mutta voitot ja mestaruudet eivät ole itseisarvo, eikä niille uhrata yksittäisten pelaajien kehitystä. Seurassa edellytetään pelaajien, valmentajien sekä vanhempien noudattavan Hatsinalaisten yhteisiä sääntöjä ja toimintaperiaatteita kentällä ja sen ulkopuolella. Valmentajilta edellytetään tehtävään sitoutumista ja halua itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Seura tukee omalta osaltaan valmentajien kehitystä mm. kehityskeskustelu- ja seurantajärjestelmällä, valmentajien kerhotoiminnalla sekä kustantamalla valmentajien tarkoituksenmukaisen kouluttautumisen. Seura kouluttaa ja kehittää joukkueenjohtajien ja huoltajien osaamista koulutustilaisuuksilla. Seura kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa ja pyrkii omalta osaltaan nostamaan suomalaisen salibandyn tasoa, tunnettavuutta ja arvostusta. Seura pyrkii kasvattamaan toimintaansa ja saamaan lajin pariin yhä useampia nuoria salibandypelaajan alkuja. Seura on aktiivisesti kehittämässä ja lisäämässä salibandyn harrastusmahdollisuuksia, sekä olosuhteita. Seuralla on käytössä pelaajapolku, jonka tavoitteena on kehittää pelaajia edustusjoukkueisiin, sekä ohjata pelaajia valmennus ja erotuomaritoimintaan. Joukkueiden harjoitus ja ottelumäärät kasvavat ikäkausittain aina B-junioreihin saakka, jolla takaamme portaikkomaisen kehityskäyrän. Seura kasvattaa motivoituneita junioripelaajia M2 ja N2 joukkueiden kautta edustusjoukkueisiin. Seura järjestää sisällään valmentajille koulutustapahtumia ja oppimispäiviä toiminnan korkean laadun sekä uusimman tiedon varmistamiseksi. Seura pyrkii järjestämään yhteisöllistä kasvatusta tukevaa matalan kynnyksen toimintaa niille, jotka eivät ole vielä kilpaurheilupolulle valmiita. 7

8 2 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 2.1 Organisaatio Johtokunta Johtokunta koostuu joukkueiden edustajista tai yritysmaailman henkilöistä. Johtokunta kokoontuu kerran kuukaudessa ja linjaa vuosittain seuran toimintaperiaatteet, mallit, sekä vastaa suurista taloudellisista investoinneista. Jokaisella johtokunnan jäsenellä on oma vastuualue seuran toiminnasta, jonka toimintamalleja hän pyrkii kehittämään. Johtokunnan tehtävät: Päättää seuran asioista Johtaa ja kehittää seuran toimintaa Hyväksyy esitysten perusteella tai valitsee seuran toimihenkilöt ja työntekijät Hyväksyy työ, valmentaja - ja muut sopimukset Vastaa ja valvoo seuran toimintaa Hyväksyy ja myöntää oikeudet pankkitilien avaamiseen ja lopettamiseen, sekä tilien käyttöoikeudet. 8

9 Puheenjohtaja Puheenjohtaja valitaan seuran vuosikokouksessa johtokunnan jäsenistä. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa johtokunnan kokouksia, hallinnoida seuran toimintaa, edustaa seuraa tapahtumissa sekä osallistua seuran talouden ja toiminnan suunnitteluun. Puheenjohtajan tehtävät: Johtaa puhetta johtokunnan kokouksessa Seuran virallisena allekirjoittajana toimiminen Työntekijöiden esimiehenä toimiminen Toimintasuunnitelman valmistelu toiminnanjohtajan ja valmennuspäällikön kanssa Taloussuunnittelu ja joukkueiden talousarvioinnin hyväksyminen Organisaation suurien investointien ja kuluerien hyväksyminen Sihteeri Sihteeri valitaan seuran vuosikokouksessa johtokunnan jäsenistä. Sihteerin tehtävänä on hoitaa johtokunnan kokouksen käytännönjärjestelyjä, sekä tiedotusta. Sihteerin tehtävät: Hoitaa johtokunnan kokousten valmistelun: laatii mm. kokouskutsut (kutsukirjeet, lehtiilmoitukset, seinäilmoitukset ym.) sekä hoitaa muita kokousjärjestelyjä Avustaa puheenjohtajaa kokouksessa: kirjaa tehdyt ehdotukset ja kannatukset ym. Kirjoittaa kokouksen pöytäkirjat Laatii pöytäkirjanotteet ja jäljennökset Valmistelee toimintasuunnitelma- ja toimintakertomusluonnokset ja kirjoittaa ne lopulliseen muotoon hyväksymisen jälkeen Taloudenhoitaja Taloudenhoitaja vastaa emoseuran talouden hallinnoinnista sekä raportoinnista johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle. Taloudenhoitajan tehtävät: Käyttää emoseuran pankkitiliä. Maksaa seuran asianmukaiset ja hyväksytyt laskut. Hyväksyjänä voi olla puheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai työntekijät. Eräät säännönmukaisesti toistuvat, sopimukseen perustuvat tai itsestään selvät laskut voi maksaa ilman erillistä hyväksymistä. Maksaa työntekijöiden ja valmentajien palkat ja palkkiot sekä hoitaa palkkahallintoon kuuluvat muut tehtävät, kuten erillisen palkkakirjanpidon, ennakonpidätysten laskemisen ja tilityksen, vakuutusmaksut ja vuosi-ilmoitukset verottajalle ja vakuutusyhtiöille. Hoitaa emoseuran laskutuksen, kuten yhteistyösopimukset ja talkoot. Seuraa emoseuran laskuttamien jäsenmaksujen, yhteistyösopimusten ja muiden laskujen maksua Kerää ja toimittaa joukkueiden kirjanpidot sekä tiliotteet kolmesti vuodessa tilintarkastajalle Valvoo seuran joukkueiden maksuvalmiutta ja informoi siitä puheenjohtajaa ja/tai toiminnanjohtajaa. Joukkueiden taloudenhoidon ohjeistaminen ja valvonta 9

10 2.1.3 Tilintarkastaja Tilintarkastajan tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa yhdistyksen tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto. Tilintarkastajan on yhdistyksen ja sen jäsenten etua valvoen tarkastettava, että toimeksiantajalle (vuosikokous, jäsenet) annettu informaatio tuloista ja menoista, taloudellisesta asemasta sekä taloudenhoidosta on oikeaa ja riittävää, jotta nämä voisivat sen perusteella tehdä oikeat päätökset (tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus). Tilintarkastaja pyrkii vakuuttumaan, että kaikki yhdistykselle kuuluvat tulot on kirjanpitoon tuloutettu ja että menot on suoritettu tulojen hankkimiseksi tai että ne ovat perustuneet yhteisön kokousten päätöksiin sekä että varojen hoito on ollut huolellista. Lisäksi on vakuuttauduttava, että yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä on noudatettu. Tilintarkastajan tehtäviin kuuluu tarkastaa myös joukkueiden kirjanpito. Tehtävän laajuuden vuoksi tilintarkastajan ei tarvitse käydä kaikkea materiaalia kokonaisuudessaan vaan pistokokein. Hänen on varmistauduttava, että järjestelmät ovat kunnossa. Tarvittaessa tilintarkastaja kehottaa johtokuntaa toimintatapojen muutoksiin Toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja vastaa salibandytoiminnan kokonaisuudesta, talous- ja toimintasuunnitelman laadinnasta, markkinoinnista sekä yhteydenpidosta yhteistyökumppaneihin. Toiminnanjohtajan työaika on 15h viikossa. Työntekijän esimiehenä toimii johtokunta. Vastuualue: Seuratoiminnan johtaminen Työtehtävät: Seuratoiminnan kehittäminen ja organisointi Toimintasuunnitelman ja strategian valmistelu Taloussuunnitelma ja seuranta yhteistyö taloudenhoitajan kanssa Markkinoinnin kehittäminen Kausijulkaisun päätoimittaja Yhteistyösopimusten neuvottelu Seura markkinoinnin kehittäminen Valmennuspäällikön, harrastevastaavan ja seuratyöntekijän esimies Muut työtehtävät Johtokunnan kokousten läsnäolo Kauden päättäjäisten organisointi Joukkuekuvausten organisointi Seuraoppaan päivitys yhteistyö valmennuspäällikkö/seuratyöntekijä Turnausten ja leirien järjestäminen yhteistyö valmennuspäällikkö/seuratyöntekijä Jäsenmaksujen laskutus yhteistyö seuratyöntekijä 10

11 2.1.5 Seuratyöntekijä Seuratyöntekijä vastaa seuran yleisen toiminnan hallinnoinnista sekä organisoinnista. Seuratyöntekijän työaika on 30h viikossa. Työntekijän esimiehenä toimii toiminnanjohtaja. Seuratyöntekijä valmentaa kolmea kilpajoukkuetta omalla vapaa-ajallaan. Työtehtävät: Seuran puhelimen, sähköpostin ja toimiston päivystys Jäsentiedotus seuratapahtumista Kotisivujen päivittäminen Seuratuotteiden ja asusteiden myynti sekä laskutus Seuran tyytyväisyyskyselyn tekeminen ja yhteenvedon laatiminen Vastuualue: Kilpatoiminta (A-F juniorit) Salibandykoulu Hatsina Kortteli Seurayhteistyö Ryhmien perustaminen Kilpajoukkueet ja salibandykouluryhmät Valmentajien / ohjaajien rekrytointi salibandykoulu ja harrastepuolelle Kilparyhmien perustaminen Toiminnan kehittäminen ja organisointi Pelaajapolku Seuran yhtenäinen pelillinen strategia -> harjoituksiin yhteistä sisältöä Joukkueiden yhteistyön kehittäminen Valmentajakoulutukset ja kehittäminen sekä valmentajasopimukset Kausisuunnittelu päävalmentajien kanssa Harrasteryhmien toiminnan ja sisällön suunnittelu Harjoitus ja ottelusalivuorojen varaaminen Valmentajien laatimien kuukausiraporttien seuranta Hatsina Korttelin ja Salibandykoulun osallistujamäärien tarkkailu 11

12 Markkinointi Kilpa - ja salibandykoulutoiminnan markkinointi ja mainostaminen Koulukiertueiden ja tapahtumien organisointi ja suunnittelu Joukkueiden osallistaminen oman toimintansa mainostamiseen markkinointi-tapahtumissa Muut työt Fysiikkatestauksen organisointi Ohjaaja-avustukset ja tukihakemukset yhteistyö toiminnanjohtaja Valmentajapalkkioiden laskeminen Seuraoppaan päivitys yhteistyö toiminnanjohtaja Turnausten ja leirien järjestäminen yhteistyö toiminnanjohtaja Seuran markkinointitapahtumien järjestäminen A C ikäluokkien pelaajille henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laatiminen ja seuranta 12

13 3 TALOUS Seuran jokainen joukkue, sekä emoseura on oma taloudellinen yksikkönsä. Seuran tasapainoinen talous perustaa pääasiallisesti tapahtuma, yhteistyökumppani ja jäsentuloihin. 3.1 Jäsenmaksut Jäsenmaksu on kausimaksusta erillinen maksu, jonka on velvollinen maksamaan jokainen kilpatoimintaan osallistuva pelaaja sekä toimihenkilö. Jäsenmaksulla seura kattaa työntekijöiden- ja juniorivalmentajien palkat, koulutus, toimisto ja hallinnolliset kulut. Seuran jäseneksi on mahdollista liittyä myös kilpatoiminnan ulkopuoliset henkilöt, joille seura tarjoaa jäsentapahtumia erikoishinnoin Kilpapelaajat Kilpapelaajien jäsenmaksua maksetaan kahdesti vuodessa syys- ja kevätkaudelta erikseen. Jäsenmaksun maksamalla pelaaja on oikeutettu seuran ja joukkueiden palveluihin. Seuran jäsenmaksu salibandypelaajilla on: Aikuispelaajat 140 / pelaaja ( / ) A E juniorit 240 / pelaaja ( / ) F G juniorit 160 / pelaaja ( / ) Toimihenkilöt 10 / henkilö (10 vuosi) Jäsenmaksu sisältää: Valmennuksen Varusteet ja pelivälineet erikoishinnoin sekä yhteistyökumppaneiden jäsenetuja ja alennuksia Seuratapahtumat Valmentajien ja toimihenkilöiden koulutuksen Ilmaisen sisäänpääsyn edustusjoukkueiden kotiotteluihin Sisaralennus, armeijahyvitys ja muut alennukset Jäsenmaksusta on mahdollisuus saada alennusta seuraavasti; Armeija hyvitys 50 % Sisaralennus 25 % toisesta perheen lapsesta alkaen Pelaajan osallistuessa kilpatoimintaan kesken toimintakauden hyvitetään hänelle jäsenmaksu alennusta syyskaudella 1.10 ja kevätkaudella 1.3 jälkeen. Jäsenmaksua ei peritä enää pelaajan liittyessä joukkueeseen joulu tai toukokuussa. o Aikuispelaajat -10 / mennyt kuukausi. o A E juniorit -20 / mennyt kuukausi. o F G juniorit -10 / mennyt kuukausi Jäsenmaksu myöhässä Jäsenmaksun eräsuorituksen ollessa myöhässä kahden kuukauden ajan astuu pelaajalle voimaan harjoitus ja ottelukielto kaikissa seuran joukkueissa Muut jäsenet Muiden seuran jäsenten jäsenmaksu on: Aikuiset 10 Lapset 5 Jäsenmaksu sisältää: Yhteistyökumppaneiden jäsenetuja ja alennuksia Seura- ja virkistystapahtumat jäsenhintaan 13

14 4 VIESTINTÄ Viestintä medialle, sekä seuran sisällä on erittäin tärkeää. Seuran viestinnästä vastaavat sihteeri, seuratyöntekijä, valmennuspäällikkö ja toiminnanjohtaja. Joukkueiden viestinnästä vastaavat joukkueenjohtaja, valmentajat tai muu joukkueen vastuuhenkilö. Seura käyttää viestinnässään myclubia, joka on urheilu- ja vapaa-ajan yhteisöjen toiminnanohjauspalvelu, jonka avulla seura hallinnoi jäsenten läsnäoloseurannan, jäsenmaksut, jäsenrekisterin ylläpidon ja jäsentiedotteet. 4.1 Kotisivut Kotisivut ovat yksi tärkeimmistä viestintävälineistä. Jokainen joukkue vastaa oman joukkueen viestinnästä ja uutisoinnista. Tavoitteena on että jokaisella joukkueella on aina omilla sivuilla päivitetty tieto pelaajista, toimihenkilöistä, otteluista ja harjoituksista. Lisäksi positiivista näkyvyyttä tuo lyhyet otteluraportit, sekä kuvat joukkueen otteluista. Kotisivuilta löytyy tapahtumakalenteri, johon joukkueiden tulee päivittää omat ottelutapahtumat. Edustusjoukkueiden otteluista sivuille tulee tehdä erikseen ottelumainos. Lisäksi kotisivuilta löytyy seurainfo palsta josta löytyy uusimmat materiaalit, valmentajakerhon tapaamiset ja muut seuran yleiset asiat. 4.2 Nimenhuuto/myClub Jokaisella joukkueella on käytössä oma nimenhuuto.com ja/tai myclub-sivustonsa. Sivustot on tarkoitettu joukkueen sisäiseksi tiedotuskanavaksi harjoituksista, tapahtumista ja muista joukkueen asioista. Sivustoja käytetään lisäksi harjoituksiin ja tapahtumiin ilmoittautumiseen. Mikä joukkue käyttää nimenhuuto.comia viestinnässä sekä joukkuetapahtumien ilmoittelussa, toimii myclub aina kuitenkin joukkueen virallisena jäsenrekisterinä ja jokainen joukkue on velvollinen pitämään joukkueensa jäsenvalvonnan ajan tasalla myclubissa. 4.3 Kausijulkaisu Kausijulkaisu julkaistaan vuosittain Länsi-Savo lehden välissä. Kausijulkaisun pääasiallinen tehtävä on tiedottaa salibandykaudesta seuran osalta. Kausijulkaisussa julkaistaan joukkueiden joukkuekuva ja pelaajien nimet, artikkeleja, haastatteluja ja jokunen toimintakuvakin. Kausijulkaisun toimittamisesta vastaa johtokunta, jonka päätoimittajana toimii Jussi Sinkko. 4.4 Paikallismedia Seura pyrkii olemaan aktiivisesti esillä paikallismediassa. Etenkin näkyvyys Länsi-Savossa on elintärkeää. Seura pyrkii saamaan kuvallisia tekstejä seuran ja joukkueiden kiinnostavista tapahtumista. Kuvallisissa jutuissa tulee seuran henkilöillä olla aina seuran oma varustus esillä. Lehteen annetuissa lausunnoissa tulee keskittyä vain valmennettavan joukkueen toimintaan Länsi-Savo Länsi-Savo on tärkein osa medianäkyvyyttä. Edustusjoukkueiden otteluista Länsi-Savossa on esillä ottelumainos, sekä ennakkoteksti. Kiinnostavimmista otteluista pyritään saamaan kuvallinen ennakko lehteen. Seura toimittaa myös kootusti seuran kotiotteluiden ja junioriturnausten ajankohdat urheilutoimitukseen, jotka ovat esillä tapahtumaosiossa. Juniorijoukkueiden otteluista tulee ilmoittaa tulokset ottelupäivänä urheilutoimitukseen sähköisesti tai puhelimitse. Vanhempien junioreiden ja SMsarjassa pelaavien joukkueiden otteluista kannattaa tarjota myös valmentajan kommenttia otteluista. Urheilutoimitus:

15 4.4.2 Sporttiareena Sporttiareena on Länsi-Savon sähköinen verkkopalvelu jossa julkaistaan joukkueiden kuulumisia tai otteluraportteja. Seuratöyntekijä lisää tekstit Sporttiareenaan seuran kotisivuilta julkaistuista uutisista. 5 KILPA- JA URHEILUTOIMINTA 5.1 Pelaajapolku Hatsina tarjoaa lapsille, nuorille sekä aikuisille mahdollisuuden harrastaa salibandya kilpa- ja harrastajatasolla omien lähtökohtien, tavoitteiden ja motivaation mukaisesti. Pelaajapolulla huomioidaan pelaajan yksilöllinen motivaatio harjoittelua kohtaan, jolloin hänelle on tarjolla enemmän harjoitteleva kilparyhmä ja vähemmän harjoitteleva kilparyhmä Edustusjoukkueet Edustusjoukkueet ovat seuran lippulaivoja, jotka toimivat seuratoiminnan ulkopuolisia yksikköinään taloudellisesti sekä toiminnaltaan. Edustusjoukkueiden tavoitteena on valtakunnallinen 1.divisioona sekä kehittää junioripelaajia salibandyliigaan ja maajoukkueisiin. Edustusjoukkueissa pyritään mahdollisimman laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen harjoitteluun jossa urheilijan olosuhteen ja toimintaympäristö antavat mahdollisuuden kehittyä urheilijana Kilpajoukkueet ( C-G-jun.) Kilpajoukkueeksi siirrytään salibandykoulun viimeisen ikävuoden jälkeen. Kilpajoukkueet harjoittelevat lähes ympärivuotisesti ja joukkueet osallistuvat SSBL:n sarjoihin. Kilpajoukkueissa pyritään mahdollisimman laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen nuoren urheilijan yksilölliseen kehitykseen kohti edustusjoukkuetta. Pelaajien harjoittelu ja ottelumäärät kasvavat portaikkomaisesti aina B-ikäluokkaan saakka Salibandykoulut ( 4-7v.) Salibandykoulut ovat ensiaskel pelaajapolulla. Salibandykoulun tavoitteena on tutustua salibandyyn ja harjoitteluun. Harjoituksissa pelaajat opettelevat lajitaitojen lisäksi, kehonhallintaa, sekä motorisia taitoja. Salibandykouluvuosien päätteeksi pelaajalla on mahdollisuus jatkaa harrastusta kilpa- tai harrastetoiminnan parissa. Salibandykoulujen aloituskynnystä tullaan madaltamaan lisäämällä toimintaa eri kaupunginosiin, sekä laskemalla aloitusikä neljään ikävuoteen. Salibandykoulun tavoite kaudella on liikuttaa runsain määrin lapsia Keskustan, Rantakylän, Peitsarin, Ristiinan, Anttolan sekä Otavan alueella Harrastetoiminta ( 7-17v.) Harrastetoiminta on edullista ja lähellä omaa kotia tapahtuvaa toimintaa. Harrastetoiminnan tavoitteena on tarjota matalankynnyksen harrastus aloitteleville pelaajille, kilpatoiminnan lopettaneille sekä niille, jotka eivät ole seuratoiminnassa mukana. Lapselle ja nuorella on mahdollisuus myös siirtyä harrastetoiminnasta kilpatoimintaan. Harrastetoiminnan virallinen tavoite kaudella on liikuttaa yhteensä 120 lasta ja nuorta Keskustan, Rantakylän, Peitsarin, Urpolan sekä Ristiinan alueilla. Harrastetoiminnan markkinointia, ohjaajien rekrytointia, sekä toimintaa yleisesti tehostetaan. 15

16 5.2 Harjoitus- ja ottelumäärät Harjoitusmäärät ja kestot Alla olevassa taulukossa olevat määrät ovat laitettu ikäluokkakohtaisiksi suositusmääriksi. Harjoitusten määrä ja kesto on tehty progressiivisen nousevaksi salibandykoulun ikäluokista vanhimpiin kilpajunioreihin saakka. Harjoituskerta sisältää lajiharjoituksen lisäksi alkulämmittelyn, loppujäähdyttelyn, sekä mahdollisen oheisharjoittelun. Ikäluokka Joukkueharjoitukset / kesto Aamu/talenttiharjoitukset / kesto A - juniorit min min B - juniorit min min C - juniorit min min D - juniorit min min E - juniorit min min F - juniorit min 0 0 min G - H - juniorit min 0 0 min Ottelumäärät Alla olevassa taulukossa olevat otteluiden määrät on suositus määriä, montako harjoitus, turnaus tai sarjaottelua yhdellä joukkueella tulee olla kaudessa. Joukkue Harjoitus ja turnausottelut Sarjaottelut Ottelumäärä yhteensä A - juniorit ottelua ottelua ottelua B - juniorit ottelua ottelua ottelua C - juniorit ottelua ottelua ottelua D - juniorit ottelua ottelua ottelua E - juniorit ottelua ottelua ottelua F - juniorit 5-10 ottelua ottelua ottelua H - G - juniorit 2-5 ottelua 5-10 ottelua 7-15 ottelua 16

17 6 KILPAJOUKKUETOIMINNAN PERIAATTEET 6.1 Toimihenkilöt ja tehtävät Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtaja on pelaajien vanhempien valitsema henkilö, joka yhteistyössä muiden joukkueen toimihenkilöiden kanssa vastaa joukkueen toiminnasta kauden aikana. Joukkueenjohtajan tulee tehtäviä hoitaessaan esiintyä ja käyttäytyä esimerkillisesti ja seuran kasvatuksellisia linjauksia noudattaen, sekä noudattaa tehtävässään lakeja ja asetuksia, SSBL:n sääntöjä sekä seuran periaatteita. Joukkueenjohtajan tehtävät Toimii tiedonvälittäjänä toisaalta joukkueen ja seuran, toisaalta pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä ja toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa. Hoitaa tarvittaessa tiedottamisen myös seuran hallinnolle. Osallistuu vastuuvalmentajan kanssa joukkueen kausisuunnitelman tekoon. Laatii yhdessä rahastonhoitajan kanssa joukkueelle talousarvion. Kutsuu joukkueen vanhemmat kokoukseen vähintään 2 3 kertaa kaudessa ja toimii kokouksen puheenjohtajana. Vastaa joukkueen omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja hankintatoimenpiteistä. Vastaa peliasujen ja muiden seura-asujen hankinnoista ja painatusten organisoinnista. Huolehtii ja vastaa siitä, että kaikki joukkueen pelaajat ja toimihenkilöt ovat asianmukaisesti ja ajoissa lisenssivakuutettu ja muuten edustuskelpoisia seurassa. Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla; varaa kuljetukset ja järjestää ruokailut, sekä tarvittaessa yöpymiset. Toimittaa pelaajaluettelon ajallaan ja kuittaa ottelupöytäkirjan. Sovittaessa nämä mainitut tehtävät voidaan antaa myös jonkun muun tehtäväksi. Toimii kotiotteluissa ns. turnausisäntänä; huolehtii riittävän määrän toimitsijoita otteluihin, sopii pukuhuonejärjestelyt ottelupaikan vastaavan kanssa, lähettää turnauskutsut vierasjoukkueille, järjestää mahdolliset ruokailut, ilmoittaa otteluiden lopputulokset tulospalveluun ja postittaa heti seuraavana arkipäivänä ottelupöytäkirjat liiton aluetoimistoon. Osallistuu joukkueen kurinpitotoimiin yhdessä joukkueen muun johdon kanssa. Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollisista tehtävistä. Joukkueenjohtajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan tehtävästään kohtuullisen, seuran linjauksen mukaisen korvauksen. Joukkueenjohtajan sijaisena voi tarvittaessa toimia joku muu nimetty henkilö. Henkilö voidaan nimetä vanhempien kokouksessa tai joukkueen toimihenkilöt voivat sopia siitä keskenään. 17

18 6.1.2 Rahastonhoitaja Rahastonhoitaja on joukkueen pelaajien vanhempien valitsema henkilö joka vastaa joukkueen talouden hoidosta. Rahastonhoitajan tulee tehtävässään noudattaa lakeja ja asetuksia sekä seuran toimintaperiaatteita. Rahastonhoitajalla on käyttöoikeus joukkueen tiliin ja hänelle avataan nettipankki Osuuspankkiin. Rahastonhoitajan tehtävä: Laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen kausibudjetin käyttäen seuran kirjanpitopohjaa Maksaa joukkueen laskut ajallaan Valvoo kausimaksujen kertymistä pelaajakohtaisesti Kirjoittaa ja toimittaa joukkueen laskut käyttäen seuran laskupohjaa Laatii kolmessa jaksossa joukkueen varojen käytöstä selvityksen käyttäen seuran kirjanpitopohjaa Arkistoi joukkueen tositteet aikajärjestykseen Seuran tilikauden päätyttyä palauttaa joukkueen kirjanpitopohjan sekä joukkueen tositteet seuran taloudenhoitajalle 10. kesäkuuta mennessä. Seuran taloudenhoitaja opastaa ja kouluttaa joukkueiden rahastonhoitajia tarpeen mukaan Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollisista tehtävistä Rahastonhoitajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan tehtävästään kohtuullisen, seuran linjauksen mukaisen korvauksen Huoltaja Huoltaja on joukkueen pelaajien vanhempien valitsema henkilö joka vastaa pelaajien huoltotoimenpiteistä ja huoltovarusteista.. Huoltajan tehtävät Huolehtia joukkueen yhteisistä tavaroista: pallokassi, ensiapulaukku, juomapullot ja arvoesineet Toimia valvojina pelireissuilla yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa Vastaa pelaajien varustehuollosta, sekä huoltotoimenpiteistä. Päivittää joukkueen huoltovarusteita ja täyttää vajaavaisuuksia (pallot, ensiapulaukku, juomapullot) Huoltajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan tehtävästään kohtuullisen korvauksen Nettivastaava Jokaisesta joukkueesta tulee löytyä henkilö, joka vastaa nettisivujen päivittämisestä oman joukkueen osalta. Seuran toimistolta saa ohjeistuksen nettisivujen päivittämiseen. Opastus hoituu puhelimitse tai toimistolla, eikä vie paljon aikaa. Moni oppii päivittämisen myös omatoimisesti. Jokainen nettivastaava saa tunnukset seuran toimistolta. Päivitettäviä asioita nettisivuille ovat: Pelaajalistat Tulevien otteluiden lisäys Otteluiden tulosten päivittäminen Mahdolliset otteluraportit Otteluraportin kirjoittajan on suositeltavaa oikoluettaa teksti jollakin hyvän äidinkielen omaavalla aina ennen julkaisemista. Otteluraportit ovat myös hyvä keino viestittää joukkueelle esimerkiksi pelillisiä tai mentaalisia asioita. 18

19 6.1.5 Toimihenkilöiden palkkiot ja etuudet Toimihenkilöt ovat oikeutettuja saamaan tehtävästään kohtuullisen korvauksen. Toimihenkilöt saavat yhteensä yhden kausimaksun verran kausimaksuhyvitystä, jonka he jakavat hyväksi katsomallaan tavalla joukkueenjohtajan, rahastonhoitajan sekä huoltajan kesken. Hyvitys jaetaan tehtävän vaativuuden sekä ajankäytön mukaisesti. Lisäksi joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja sekä huoltaja on oikeutettu saamaan veloituksetta uusimmat seuran toimihenkilöasusteet itselleen Toimihenkilöiden koulutus Seura on velvollinen kouluttamaan toimihenkilöt vuosittain sekä toimittamaan heille uusimmat seuran toimintaoppaat ja materiaalit. Seura järjestää toimihenkilöille vuosittain 3 4 tapaamista joissa keskustellaan seuratoiminnasta sekä esitellään seuran toimintastrategiaa sekä mahdollisia muutoksia. 6.2 Valmentajat ja tehtävät Valmentajat/ohjaajat valitaan pääsääntöisesti 1 2 kaudeksi kerrallaan. Valmennuspäällikkö/seuratyöntekijä pyrkii rekrytoimaan jokaiseen joukkueeseen vastuuvalmentajan. Muut valmentajat rekrytoidaan pelaajien vanhemmista tai seuran junioripelaajista. Seura vastaa valmentajien palkkioista sekä heidän kouluttamisesta erikseen sovituin periaattein. Valmentajien tehtävä on auttaa kaikkia joukkueen pelaajia kehittymään kauden aikana. Valmentamisessa tulee ottaa aina huomioon yksilöllisyys. Valmennustoiminta nojaa seuran perusarvoihin ja valmennuksessa korostetaan kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita. Lisäksi mukaan tulee kilpailullisuus. Vastuuvalmentajalla on vastuu kaikesta joukkueen valmennukseen liittyvästä toiminnasta. Sarjatoiminnassa valmentajilla on oltava voimassa oleva valmentajalisenssi, jonka joukkue maksaa valmentajalle. Mikäli valmentaja valmentaa useammassa seuran joukkueessa, jaetaan valmentaja korvaus joukkueiden kesken. Valmentajan tehtävät: Kausisuunnitelma yhdessä joukkueenjohdon sekä valmennuspäällikön/seuratyöntekijän kanssa Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin Otteluiden ja harjoitusten johtaminen Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa Läsnäolovelvollisuus joukkueen tapahtumissa Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa Osallistumisvelvollisuus valmentajien tilaisuuksiin Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana, valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran yhteiskuvaa nostavasti Osallistumisvelvollisuus vanhempien palavereihin sekä vanhempien informointi ajoittain joukkueen harjoittelusta ja toiminnasta Pitää pelaajien kanssa henkilökohtainen kehittymisenseuranta keskustelu 1 2 kertaa vuodessa (C-juniorit ja vanhemmat). Noudattaa seuran asettamia valmennuksellisia linjauksia Yhteistyö median kanssa Kuukausiraportin täyttäminen valmentajapalkkioiden maksamisen sekä pelaajien oppimisprosessien edistymisen seurannan helpottamiseksi Joukkueensa pelaajien henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien sisällön pääpiirteinen tiedostaminen 19

20 6.2.1 Valmentajakoulutukset ja tapaamiset Salibandyliiton järjestämät valmentajakoulutukset Seura maksaa valmentajille kaikki liiton järjestämät koulutukset 2-tason koulutuksiin saakka. Koulutuksiin osallistumisista sovitaan yhdessä valmennuspäällikön/seuratyöntekijän kanssa. Huippuvalmentajatutkinnosta ja ammatillisista valmentajaopinnoista sovitaan erikseen toiminnanjohtajan ja valmennuspäällikön/seuratyöntekijän kanssa. Seuran sisäiset valmentajakoulutukset Valmentajille järjestetään vuodessa 4 5 valmentajatapaamista, jotka koostuvat tunnin pituisesta keskustelu-osiosta, sekä tunnin kestävät lajidemosta. Lajidemo koostuu kolmesta rastista, joihin valitaan valmentajia eri ikäluokista ohjaamaan tietyn aihealueen harjoitetta muille seuran valmentajille. Lajidemo on yhteinen oppimisprosessi, jonka aikana jokainen voi tarjota oman näkemyksensä, sekä reflektoida sitä muiden paikalla olijoiden toimintaan. Seura järjestää tarpeen mukaan myös erillisiä valmentaja koulutuksia, sekä kilpatoiminnan valmentajille, kuin myös Korttelin ja Salibandykoulun ohjaajille. Seura tekee yhteistyötä myös muiden seurojen kanssa ja tiedottaa yleisesti kaikille valmentajilleen järjestettävistä valmentajakoulutuksista. Yleisiä sääntöjä valmentajakoulutuksiin osallistuville Jos valmentaja on ilmoittautunut johonkin koulutukseen, tulee hänen myös sinne osallistua. Poissaolot sallitaan vain erittäin pätevän syyn perusteella, josta tulee olla aina yhteydessä valmennuspäällikköön. Seura voi velvoittaa valmentajan maksamaan koulutuksen hinnan takaisin seuralle, jos hän ei ole koulutukseen osallistunut. Valmentajan on huolehdittava, että hän on suorittanut kaikki oheistehtävät ajallaan osallistuessaan sellaiseen liiton tms. koulutukseen, jossa etukäteistehtäviä vaaditaan. Valmentajat mieltävät koulutuksen mahdollisuutena kehittää omaa valmennustaitoaan ja pyrkivät löytämään koulutuksesta kaiken mahdollisen hyödyn omalle kehittymiselleen Valmentajapalkkiot ja korvaukset Seura maksaa jokaiselle valmentajalle palkkiota valmentajasopimuksessa sovitulla tavalla, sekä koulutusmatkakustannuksista matkakorvausta. Valmentajapalkkio maksetaan harjoituskertojen/tapahtumien perusteella asianmukaisesti täytetyn ja ajallaan palautetun Mikkelin kaupungin ohjaaja-avustuslomakkeen mukaisesti. Päävalmentajalle maksetaan myös kiinteä korvaus joukkueen toiminnan suunnittelusta ja kokonaisuuden hallinnoinnista. Lisäksi kaikilla valmentajilla on oikeus saada veloituksetta uusimmat seura-asusteet käyttöönsä. Seura maksaa jokaiselle valmentajalle palkkiota osallistumiskertojen mukaisesti. Valmentaja täyttää seuratyöntekijän laatimaan kuukausiraporttipohjaan osallistumiskertojensa määrän, sekä koulutustason, jolloin korvausten maksaminen on nopeampaa ja selkeämpää. Kuukausiraporttiin tulee myös kommentti-laatikko, johon päävalmentajan tulee kommentoida kausisuunnitelmassa laadittujen jaksottaisten tavoitteiden saavuttamista. Tällöin yhteistyö seuratyöntekijän ja valmentajan välillä on helpompaa ja yhteydenotto mahdollistuu sujuvasti. Valmentajapalkkio maksetaan kolmesti vuodessa 31.8, sekä Palkkion suuruus on riippuvainen valmentajan laji tai ammatillisesti koulutuksesta sekä harjoitusten/tapahtumien määrästä. Palkkiota maksetaan enintään 180 harjoituksesta/tapahtumasta kaudessa. 20

21 Koulutustaso Päävalmentaja Apuvalmentaja 3 taso (vähintään 150h koulutusta) / harjoitus 6 / harjoitus 2 taso (vähintään 50h koulutusta) / harjoitus 5 / harjoitus 1 taso (vähintään 12h koulutusta) / harjoitus 4 / harjoitus ei koulutusta / harjoitus 4 / harjoitus 6.3 Pelaajat ja vanhemmat Pelaajan rooli ja tehtävät Osallistua aktiivisesti joukkueen harjoituksiin ja ottelutapahtumiin Osallistua joukkueen talkoisiin joukkueenjohtajan ohjeistuksen mukaisesti Pelaajien pelisäännöt Kunnioita joukkuekavereita, vastustajia, sekä tuomareita. Toimi aina osana joukkuetta ja kannusta omia pelaajia. Hyvät käytöstavat pelissä ja pelin ulkopuolella Ilmoittaa joukkueen ohjeistuksen mukaisesti poissaoloista harjoitus ja ottelutapahtumissa Pelaajan tulee esiintyä kaikissa harjoitus, -ottelu ja muissa tapahtumissa seura-asustuksessa kun hän edustaa seuraa. Seuran juniorijoukkueiden harjoituksiin ovat oikeutettuja osallistumaan ne pelaajat, jotka ovat seuran jäseniä (maksaneet seuran jäsenmaksun) ja maksavat joukkuemaksua. Mikäli pelaaja ei ole seuran jäsen, eikä maksa joukkuemaksua jollekin seuran joukkueelle, ei pelaaja ole tuolloin oikeutettu harjoittelemaan seuran joukkueissa. Seuran omien jäsenten/pelaajien joukkuekohtaisista harjoituksiin osallistumisista muiden kuin oman joukkueen pelaajien osalta päätöksen tekee aina kyseisen joukkueen valmentaja. Jokaisella pelaajalla on valmentajakohtaisesti arvioitu pääjoukkue, jossa hän pelaa. Mikäli pelaajaa pyydetään avuksi pelaamaan muun kuin oman pääjoukkueensa Suomen Salibandyliiton sarjapeleihin, maksaa vieraileva pelaaja muille joukkueille sarjapelimatkoista aiheutuvat kyytikustannukset sekä pelimatkalla pelaajalle ruokailusta aiheutuvat kustannukset. Suojalasien käyttöpakko SSBL:n, sekä joukkueen ohjeistuksien mukaisesti. Alkoholin ja muiden nautintoaineiden käyttö, sekä tupakointi on ehdottomasti kielletty edustaessasi seuraa tai ollessasi seura-asusteessa. Vain yli 18-vuotias saa nauttia virkistys - tai muissa tapahtumissa alkoholia ohjeistuksien mukaisesti, mikäli alkoholia on tarjolla Vanhemman rooli ja tehtävät Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita! Heillä on päävastuu taloudesta ja he hyväksyvät kokouksissaan joukkueen talous- ja toimintasuunnitelmat ja laativat itsellensä pelisäännöt, SSBL:n, alueen ja seuran antamien raamien pohjalta. Vanhemmat valitsevat keskuudestaan tarvittavat toimihenkilöt, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lasten yhteisen harrastuksen hyväksi. Toimihenkilöt ja toivottavasti mahdollisimman moni vanhemmista osallistuu seura- ja joukkuetasolla lasten harrastukseen ja sitä kautta myös meitä kaikkia yhdistävään harrastustoimintaan. Heillä tulee olla ymmärrys siitä, että lasten innostus, toiveet ja kyvyt ovat kaiken tekemisen todellinen lähtökohta. Tavoitteena on, että joukkueiden vanhempainkokoukset kutsuisivat seuran edustajan ainakin kerran kaudessa kertomaan seuran yhteisistä asioista ja vastaamaan vanhempien kysymyksiin. Otteluissa aikuisten roolina on kannustaa. Kaikenlainen pelaajien ja tuomarien tekemisten negatiivinen kommentointi ja neuvominen ei ole sallittua. Pelaajat pyrkivät tekemään kentällä parhaansa ja myös virheiden tekemiseen tulee olla mahdollisuus ilman kielteistä palautetta katsomosta. Ottelun 21

22 tiimellyksessä tätä on välillä vaikea muistaa, mutta tavoitteena kannattaa sitä pyrkiä pitämään mielessä. Myöskään erotuomareiden toiminnan kommentointi ei ole soveliasta. Vaikka heillekin tulee virheitä, on hyvän käytöksen mukaista kunnioittaa myös heidän toimintaansa. Ilman erotuomareita ei olisi peliä Vanhempien pelisäännöt Vanhempien pelisäännöt Tuen ja kannustan lastani hänen salibandyharrastuksessaan. Huolehdin, että lapseni on ajoissa ja säännöllisesti harjoituksissa ja otteluissa. Huolehdin, että lapseni syö terveellisesti ja lepää riittävästi. En häiritse valmentajaa ja pelaajia harjoitusten aikana. Tuen valmentajaa enkä puutu valmennukseen. Oman lapseni valmennukseen liittyvistä asioista keskustelen aina ensin valmentajansa kanssa. Vältän vertailuja lasten kesken, sillä jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. Olen esimerkkinä lapselleni. Kannustan otteluissa kaikkia tasapuolisesti, enkä arvostele pelaajia tai tuomareita. Varmistan lapseni harrastusmahdollisuuden maksamalla kausimaksut ajoissa ja noudattamalla seuran sääntöjä ja kaikkia muitakin sovittuja pelisääntöjä. 6.4 Joukkueentalous ja varainkeruu Jokainen joukkue on oma taloudellinen yksikkö. Joukkueiden tilikausi on , jonka vuosittaiset menot ja tulot ovat kohdattava niin että tilikauden tulos on lähellä nollaa Talousarvio Joukkueiden tulee raamittaa kauden talousarvio keväisin seuran kirjanpitopohjaan sekä toimittaa seuralle 31.5 mennessä. Talousarvion tulee sisältää joukkueen kaikki arvioidut tulot ja menot kauden aikana. Joukkueiden tulojen vähentäminen menoista määrittelee lopulta pelaajien kausimaksun. Talousarvion laatii rahastonhoitaja sekä joukkueenjohtaja. Kauden aikana talousarviota tulee tarkastella ja tehdä tarvittavat muutokset talousrakenteeseen Kausimaksut Joukkueen jokainen pelaaja on velvollinen maksamaan kausimaksua joukkueen tilille. Kausimaksun suuruus syntyy joukkueen tulojen ja menojen vähennyksestä. Erotus jaetaan pelaajien kesken jolloin saadaan kausimaksun suuruus. Pelaaja maksaa kausimaksua joukkueeseen jossa hän on lähtökohtaisesti kirjoilla. Kausimaksusta ei ole saatavilla sisar- tai muita alennuksia. Kausimaksut maksetaan tilikauden ( ) aikana useammassa erässä. Kausimaksuissa suositellaan vapaiksi kuukausiksi heinä ja tammikuuta, jolloin seuran jäsenmaksu laskutetaan, yhden eräsuorituksen suositellaan olevan alle Kausimaksu myöhässä Kausimaksun ollessa myöhässä kahden kuukauden ajalta seuraa pelaajalle ottelukielto seurassa, pelaajalla on kuitenkin oikeus osallistua joukkueen harjoituksiin. Ottelukiellosta tiedotetaan joukkueen sisäisesti pelaajaa. Joukkueenjohtaja tai taloudenhoitaja voi tarvittaessa siirtää useamman kuin kahden erän perinnän seuran hallituksen käsiteltäväksi, jonka jälkeen hallitus tekee parhaaksi katsomansa toimenpiteet yhteistyössä joukkueen kanssa. Yhteydenoton voi tehdä suoraan hallituksen puheenjohtajaan tai sihteeriin sähköpostitse jolloin asia käsitellään seuraavassa kokouksessa. 22

23 6.4.3 Varainkeruu Joukkueilla on mahdollisuus tehdä erilaista varainhankintaa, joilla kerätään joukkueelle yhteisiä tuloja. Hyviä varainhankintakeinoja ovat mm. yhteistyökumppaneiden kerääminen peliasuihin ja kausijulkaisuun, talkootyöt, sekä erilaiset myyntitalkoot (esim. lumilyhty, sukka ja karkkimyynti) Yhteistyökumppanit Seuran yhteistyökumppanilistasta käy ilmi yhteistyökumppanit edelliseltä kaudelta. Summat ovat luottamuksellisia, ja tietojen välittäminen eteenpäin on ehdottomasti kielletty. Nykyiset yhteistyökumppanit käydään läpi taulukkoon merkatun yhteyshenkilön toimesta kevään ja kesän aikana tarkoituksena uusia kumppanuus myös tuleville kausille. Mikäli joukkueen vanhemmilla on suhteita johonkin taulukon yrityksistä tai kontakteilla voisi saada suuremman sopimussumman, tulee ottaa yhteyttä toiminnanjohtajaan. Suurten sopimusneuvottelujen yhteydessä tulee myös olla yhteydessä toiminnanjohtajaan. Uusille mainostajille suositushinnat löytyvät yhteistyösopimuksesta tai yrityksillä tarkoitetusta mainosesitteestä. Peliasumainossopimuksista pyritään tekemään mahdollisimman pitkäaikaisia, mutta kuitenkin niin, että sopimus päättyy viimeistään viimeiseen poikien B-juniori-ikävuoteen tai tyttöjen C-juniori-ikäluokkaan. A-pojissa, B-tytöissä sekä aikuisjoukkueissa peliasut eivät ole enää ikäluokka- vaan joukkuekohtaisia. Peliasumainossopimus koskee ainoastaan mustaa kotiasua. Vierasasuihin (valkoinen) ei tehdä mainospainatuksia. Asustemainoksista 100 % menee joukkueen käyttöön ja kausijulkaisumainoksista menee 50 % seuran tilille painokuluihin ja 50 % mainoksen hankkineen joukkueen tilille. Yhteistyösopimus asioissa ota yhteys toiminnanjohtajaan Talkoo- ja myyntityöt Joukkueiden vanhempainpalaverissa tulee sopia joukkueen sisäiset pelisäännöt talkoo- ja myyntityöstä joukkueen varainhankintana. Vanhemmille tulee antaa mahdollisuus myös jättäytyä pois talkoo- / myyntityöstä jolloin joukkueen kausimaksu on suurempi. 6.5 Joukkueen muodostaminen ja pelaajien nostamisen periaatteet Junioreiden C A kilpajoukkueet muodostetaan keväisin pidettävän avoimen harjoitusjakson jälkeen. Kilpajoukkueen koko sovitaan ikäluokan valmentajien, joukkueenjohdon ja valmennuspäällikön kesken. Joukkueet muodostetaan yhdeksi kaudeksi kerrallaan. D - F junioreissa ikäluokille ei järjestetä erillisiä kartoitustilaisuuksia vaan uusia joukkueita muodostetaan pelaajamäärän mukaisesti. Pelaajamäärän ollessa yli 18 muodostetaan kaksi ja yli 36 kolme tasojoukkuetta. Tasojoukkueet muodostetaan lajiin kohdistuvan intressin ja harjoittelemisen motivaatiotason mukaisesti. Lähtökohtaisesti jokaisen junioripelaajan kotijoukkueena on oman ikäluokan joukkue. Pelaajan tulee suorittaa taloudelliset sekä muut velvoitteet omaan kotijoukkueeseen. Pelaajalla on mahdollisuus siirtyä vanhempaan ikäluokkaan / edustusjoukkueeseen mikäli pelaaja, pelaajan vanhemmat sekä ikäluokkien valmentajat näkevät tämän pelaajan kehityksen kannalta parhaaksi ratkaisuksi. Tällöin pelaajan velvollisuudet siirtyvät vanhemman ikäluokan joukkueeseen. Pelaajia voidaan nostaa myös vanhemman ikäluokan / edustusjoukkueen otteluihin mukaan vaikka hänen kotijoukkueensa on oman ikäluokan joukkue. Taloudellisista ja muista velvoitteista vanhempaa ikäluokkaa kohtaan tulee tällöin joukkueenjohdon sopia pelaajan vanhempien kanssa erikseen. 23

24 Pelaajia ei nosteta omasta ikäluokasta vanhempiin juniorijoukkueisiin, mikäli hän ei mahdu ylemmässä ryhmässä lähtökohtaisesti pelaavaan joukkueeseen. Pelitaidollisesti on lisäksi huomioitava pelaajan henkinen kehitys ja sosiaalinen valmius vanhempien kanssa toimimiseen. Pelaajan nostaminen ylöspäin on loppujen lopuksi kuitenkin pelaajan ja hänen vanhempiensa päätös, eli ketään ei pakoteta vasten tahtoaan ylöspäin. 6.6 Ottelumatkat ja matkustaminen Joukkueenjohtajan tehtävänä on varata ottelumatkalle bussi, sekä kuljettaja. Lisäksi valmentajat ja joukkueenjohtaja sopivat yhdessä turnaus/ottelumatkan aikataulusta Kuljetuksen varaaminen Kuljetuksen ja kuljettajan varaaminen on suositeltavaa tehdä mahdollisimman nopeasti otteluaikataulujen selvittyä. Kuljetuksessa joukkueiden tulee käyttää ensisijaisesti seuran yhteistyökumppanin palveluita Tilausliikenne Himanen Tilausliikenne Himanen on seuran virallinen liikennöitsijä. Joukkueiden tulee ensisijaisesti varata matkustamista varten kuljetus heiltä. Tilausliikenne Himasella on käytössä laadukkaat 20, 22 ja 32- paikkaiset bussit, jotka ovat varattavissa ilman kuljettajaa, sekä kuljettajan kanssa. Hinnasto: Vuokrauksena, pelkkä auto: 32-paikkainen 1,10 /km 22-paikkainen 1,00 /km 20-paikkainen 1,00 /km Hinnat sisältää 24 % alv:n. Tilausajona, kuljettaja+auto meiltä: Kuljettajan tunnit * 25 (sunnuntai 50 /h) + kuljettajan päiväraha 14,20 Lisäksi auton osuus 32paikkainen 0,85 /km 22-paikkainen 0,80 /km 20-paikkainen 0,80 /km Hinnat sisältää 10 % alv:n. Laskutus todellisten tuntien/km mukaan. Bussin vuokrauksissa käytämme sopimusta linja-auton vuokrauksesta. Vahinkotilanteissa omavastuu 500 Varaukset ja lisätietoa: Tilausliikenne Himanen Puhelin Helppanalantie Mikkeli myynti@tilausliikennehimanen.fi 24

25 Kuljettajat Kuljettajan voi varata suoraan liikennöitsijältä tai kuljettajalistalta erikseen. Kuljettajalistasta löydät tarkemmin eriteltynä kuljettajien yhteystiedot, pyytämät palkkiot, sekä muut lisätiedot. Ilkka Vitikainen /ottelumatka viikolla/vkl Pasi Kuokkanen ajolta, 5 /h odotukselta Esko Inkiläinen sovittavissa Jari Tietäväinen jari.tietavainen@pp.inet.fi sovittavissa ei Himasen autoa Matti Korhonen /ottelumatka ajoittain vkl Seppo Himanen sovittavissa 6.7 Seura-asusteet ja varusteet Harjoitusvälineet, asusteet ja joukkuevarusteet Joukkuekohtaiset varusteet Jokaiselle joukkueella tulee olla hankittuna vähintään seuraavat harjoitus ja otteluvarusteet: Joukkuekassi Juomapullot (mielellään jokaiselle oma) EA-laukku (varustuksena; jääpusseja, kylmägeeliä, urheiluteippiä, laastareita, rakkolaastari, sideharsoa, puhdistusainetta ja särkylääkettä) Maalivahdin varusteet (jos maalivahdeilla ei ole omia) Pelivälineet Pelivälineiden hankinnassa seura suosittelee käyttämään yhteistyökumppani Exel floorballin valmistamia mailoja, sekä oheistuotteita Peli ja seura-asusteet Peli ja seura-asusteina jokaisen joukkueen tulee käyttää ehdottomasti Adidas asustemalleja. Seuralla on käytössään seura-asuste katalogi josta löydät seurahintaiset asusteet. Katalogin asusteet: Pelipaita (musta ja valkoinen) Pelishortsit Pelisukat Lämmittelypaita Lämmittelyshortsit Tuulipuku Valmennus ja muu harjoitusmateriaali Seura tilaa ja päivittää omaa harjoitusmateriaalia ja välineistöä vuosittain. Toivomuksia ja esityksiä uusista hankinnoista voi esittää valmennuspäällikölle Varusteiden hankinta ja tilaus Suurten tilausten kuten kokonaisten joukkueiden tai seuratilauksien tilausta koordinoi seuran valmennuspäällikkö. Yksittäisten välineiden ja varusteiden tilauksessa joukkueiden tulee itsenäisesti tehdä tilaus. 25