YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 2: Jätehuolto

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 2: Jätehuolto

2 Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa/päivä: Jätehuolto Jätelainsäädäntö Tuotteen elinkaari, ekologinen selkäreppu ja ekologinen jalanjälki Jätehuolto ja kierrätys 3. Osa/päivä: Siivous ja ympäristö Ympäristölähtöiset puhdistusmenetelmät Kemikaalit: ympäristö ja turvallisuus Siivoojan etiikka ja henkilötietosuojamääräykset 4. Osa/päivä: Ympäristöasiat yrityksissä Laatu- ja ympäristöjärjestelmät Yrityksen jätehuollon suunnittelu

3 Jätelainsäädäntö Suomen jätelainsäädäntö kattaa kaikki jätteet (ei kuitenkaan eräitä erityisjätteitä; esim. ydinjäte) Jätelainsäädäntö seuraa EU:n jätelainsäädännön kehitystä joiltakin osin säädöksemme ovat EU:n vastaavia säännöksiä tiukemmat joillakin aloilla EU:lla ei ole vastaavia säännöksiä tai ne ovat vielä valmisteilla 3

4 Yleiset jätelain ja paikallisten jätehuoltomääräysten velvoitteet Jätelain johtavina periaatteina ovat jätteen syntymisen ehkäisy jätteiden mahdollisimman tarkka hyödyntäminen jätteistä aiheutuvien haittojen estäminen Tällä tavoin edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan ympäristöongelmia 4

5 EU:n jätestrategiassa määritelty jätehierarkia Jätehierarkia tarkoittaa EU:n jätestrategiassa määriteltyä jätehuollon tavoitteiden tärkeysjärjestystä, jossa tiivistyvät myös Suomen jätehuollon keskeiset periaatteet. Jätehierarkian mukaisesti ensin on pyrittävä estämään jätteen synty. Jätteen syntyä on kuitenkin joissain tapauksissa mahdotonta välttää. Jos jätteen syntyä ei pystytä välttämään, tulisi jäte hyödyntää materiaalina. Syntyvästä jätteestä lajitellaan ongelma- ja erityisjätteet sekä materiaalikierrätykseen menevät hyötyjätteet. Jos jätettä ei pystytä hyödyntämään materiaalina, tulisi se hyödyntää energiana. Viimeisenä jätehierarkiassa on jätteen turvallinen loppusijoitus kaatopaikalle. lähde:

6 Jätehierarkia Kaatopaikka Hyödynnetään energiana Hyödynnetään materiaalina Pyritään ehkäisemään jätteen synty

7 Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki mittaa ihmisen suhdetta luontoon Se havainnollistaa, kuinka paljon maa-alaa tarvitaan kulutustavaroiden ja -palveluiden tuottamiseen sekä jätteiden ja päästöjen käsittelyyn, mukaan lukien hiilidioksidin sitomiseen tarvittava metsäala. Kaikki energian ja aineen kulutus sekä päästöjen ja jätteiden palauttaminen takaisin luontoon vaatii tietyn maa-alan. Ekologinen jalanjälki kuvastaa yksilön, kunnan tai valtion kulutukseen tarvittavaa pinta-alaa. 7

8 Ekologinen jalanjälki Suomalaisten keskimääräinen ekologinen jalanjälki on lähes 4 kertaa niin suuri kuin maapallon luonnon uusiutumiskyky henkilöä kohden (WWF:n vuoden 2004 Living Planet raportti) Jokaista maapallon ihmistä kohden on 1,8 hehtaaria tuottavaa alaa (laskettu 6,1 miljardin ihmisen mukaan) Maailman ihmisten keskiverto ekologinen jalanjälki oli 2,2 hehtaaria henkilöä kohden vuonna 2001.

9 Näin monta maapalloa tarvitaan keskiarvo Eurooppa Pohjois-Amerikka Suomi 9

10 Oma ekologinen jalanjälkeni? Kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät niin kuin sinä? Käy testaamassa oma ekologinen jalanjälkesi: 10

11 Ekologisen jalanjäljen laskureita verkossa: Maija Hakanen on laatinut Suomen kuntaliitolle kuntien ekologisen jalanjäljen, Livin Planet raportti: Valtioiden ekologiset jalanjäljet: 11

12 Elinkaari ja elinkaariajattelu Elinkaari on elävän olennon, laitteen tai ilmiön elämän toiminnallisuutta kuvaava kaari. Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen elinkaaren eri vaiheita raaka-aineesta valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön. Kertakäyttötuotteet rasittavat ympäristöä eniten elinkaarensa loppuvaiheessa.

13 Tuotteen elinkaari Materiaalin ottaminen Luonnonvara Kierrätys Jalostus pakkaus Purku osiin Energian tuottaminen Kokoonpano Käyttö Kunnostus, korjaus 13 Vaurioituminen

14 Tuotteen elinkaareen lasketaan kuuluvaksi: raaka-aineiden tuottaminen materiaalien valmistaminen kuljettaminen eri vaiheissa käyttö syntyneiden jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely elinkaaren erivaiheissa kuluu energiaa päästöjä leviää veteen, ilmaan, ja maahan tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksiin kuuluu myös melu. 14

15 EKOTEHOKKUUS eli MIPS

16 Ekotehokkuus Luonnonvarojen tuottavuus eli kuinka paljon saadaan todellista hyötyä käytetystä energiasta ja raaka-aineesta Mitä useampia kertoja tuotetta voidaan käyttää sitä parempi sen ekotehokkuus on Kannattaa suosia pitkäikäistä, kestävää ja lähellä tuotettua hyödykettä Tulevaisuudessa voi ehkä nähdä kaupassa eri tuotteiden hinnan rinnalla MIPS-luvun, jota vertailemalla kuluttaja voi valita ekotehokkaamman tuotteen. MIPS = Material Input Per Service Unit (Materiaalipanos tuotantoyksikköä kohden)

17 EKOLOGINEN SELKÄREPPU MI = luonnonvarojen kulutuskerroin eli ekologinen selkäreppu MI-kerroin kertoo, kuinka paljon luonnonvaroja (kg) tarvitaan yhden raaka-ainekilon tuottamista varten Esim. teräs noin 7 alumiini noin 60 kierrätetty alumiini 3,5 kulta noin timantti Oman ekologisen selkäreppumme paino määräytyy elintapojemme mukaan! 17

18 Esimerkkejä 5 g kultasormuksen ekologinen selkäreppu painaa 2 tonnia 1 litra brasilialaisista appelsiineistä tehtyä mehua painaa 25 kg puuvillaisen paidan valmistuksessa tarvitaan 680 litraa vettä, 850 g uusiutumattomia luonnonvaroja, 6 kg uusiutuvia luonnonvaroja ja 300 g ilmaa pilaantuu Muita ekologisia selkäreppuja: kahvinkeitin 298 kg hammasharja 1,5 kg hopeaketju 20 kg juomalasi 6 kg 18

19 19

20 Jätehuolto jätettä on: aine tavara tai tuote jonka haltija on poistanut tai aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä hyödyntämällä tai sijoittamalla pysyvästi niille varattuun paikkaan 20

21 Mitä jäte on? tähteeksi tai käyttökelvottomaksi jäänyt tuote Jäte voidaan luokitella bio- eli eloperäisiin vaikeasti hajoaviin kierrätettäviin ongelmajätteisiin 21

22 Jätteiden keräys Jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Suomen jätelaki, 6 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet 22

23 Jätehuollon järjestämisen vastuu Jätteen haltija on vastuussa jätehuollon järjestämisestä Yhdyskuntajätteet lajitellaan, ja jätteiden kuljetuksesta huolehtivat jätteenkuljetusyritykset, jotka ovat rekisteröity ELY-keskusten ylläpitämään jätetiedostoon (??) 23

24 Jätteiden lajittelu Jätehuoltomääräykset velvoittavat yritykset ja laitokset lajittelemaan jätteensä Kunnallisissa ja alueellisissa jätehuoltomääräyksissä eroja mm. lajiteltavien jätteiden ja niiden määrien suhteessa Jätteiden määritelmissäkin voi olla eroja Kuntien lakisääteinen tehtävä on jäteneuvonta, jota hoitaa yleensä alueellinen jätehuoltoyhtiö tai kuntayhtymä tietoa saa: jäteastioiden hankinnasta, jätehuollon toimipisteistä, ongelmajätteen, biojätteen, sekajätteen sekä hyödynnettävän jätteen keräyksestä ja kuljetuksista 24

25 Lajiteltavat jätteet Jätehuolto on järjestettävä siten, että jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. ( Suomen Jätelaki 6, Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet ) 25

26 Lajiteltavat jätteet ovat ( Kiertokapula ) Biojäte Kuivajäte Keräyspaperi Keräyslasi Pienmetalli Keräyskartonki Sähkö- ja elektroniikkalaitteet Ajoneuvon renkaat Romuautot Isot erät remontti- ja rakennusjätettä Erityisjätteet Ongelmajätteet 26

27 BIOJÄTE Biojäte pakataan maatuvaan materiaaliin ja laitetaan biojäteastiaan. Pakkaamiseen kelpaavat esim. sanomalehti, paperi- ja biohajoavat pussit. Biojätteeseen kelpaavat: Hedelmien ja juuresten kuoret Lihan ja kalan perkuujätteet Kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet Ruoantähteet ja pienet luut Kananmunankuoret ja munakennot Talouspaperit ja lautasliinat Kahvinporot, suodatin- ja teepussit Multa ja kuihtuneet kasvinosat kissanhiekka 27

28 Kuivajäte Laitetaan pakattuna kiinteistön kuivajäteastiaan Muovi ja styroksi Vaipat ja risat tekstiilit Posliini ja keramiikka Hehkulamput Siivousjäte Ikkuna- ja peililasi hyvin pakattuna 28

29 Sekajäte Sekajäte on energiahyödyntämiseen soveltuvaa jätettä, jonka seassa ei saa olla materiaalina hyödyntämiseen soveltuvaa lasia, metallia, paperia tai sähkö- ja elektroniikkalaitteita eikä ongelmajätteitä Sekajätettä kerätään kiinteistöillä, joilla biojätettä ei tarvitse määräysten mukaan lajitella erikseen ja joilla sitä ei kompostoida. Sekajätteeseen kuiva- ja biojätteet kerätään samaan pussiin BIOJÄTE + KUIVAJÄTE = SEKAJÄTE 29

30 Ongelmajätteet Ongelmajätteet toimitetaan omissa pakkauksissaan keräyspisteisiin tai kierroksille. Ongelmajätteet ovat terveydelle tai ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Niitä ei saa laittaa muun jätteen joukkoon. Ongelmajätettä ovat: Paristot ja pienakut Kuumemittarit ja lääkkeet Jäteöljyt ja öljyiset jätteet Akut, kytkin-, jarru- ja jäähdytinnesteet Maalit, liimat, lakat ja kovetteet Hapot ja emäkset Vahvat puhdistusaineet Liuottimet ja ohenteet Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet Lisätietoa 30

31 Erikseen kuljetettavat Painavat ja isokokoiset jätteet on toimitettava itse niitä vastaanottaviin pisteisiin tai järjestettävä niille erilleen kuljetus Erikseen kuljettevia ovat Huonekalut Maa-ainekset ja hiekoitushiekka Terävät ja viiltävät esineet Puutarhajätteet Metalliromut Erityiskäsittelyä vaativat jätteet ( pölyävä tai märkä jäte) Autot ( ) Autonrenkaat ( ) Remontti ja rakennusjäte 31

32 Lasi Lasi laitetaan irrallisena kiinteistön lasiastiaan tai hyötyjätepisteeseen Lasinkeräykseen voi laittaa: Lasipurkit ja tölkit Lasipullot lasiastiat 32

33 Metalli Metalli laitetaan irrallisena ja litistettynä kiinteistön matalliastiaan tai hyötyjätepisteeseen Säilyke- ja juomatölkit Alumiinivuoat ja foliot Kattilat ja pannut Tyhjät maalipurkit ja aerosolipullot Matallikorkit ja tuubit (korkki päällä ) 33

34 Paperit Paperi laitetaan irrallisena kiinteistön paperiastiaan tai hyötyjätepisteeseen Paperinkeräykseen kelpaa: Sanoma- ja aikakausilehdet Puhelinluettelot Kirjat ilman kansia Mainoslehtiset Kirjekuoret VAIN PUHDAS PAPERI KELPAA! 34

35 Kartonki Kartonki laitetaan irrallisena ja litistettynä kiinteistön kartonkiastiaan tai keräyspisteeseen Kartonkikeräykseen kelpaavat: Kartonkipakkaukset ( esim keksipaketti) Kopiopapereiden kääreet Askartelukartongit ja piirustukset Aaltopahvi ja voimapaperi Talous- ja wc-paperihyvlyt Paperikassit ja pussit Kartonkitölkit huuhdeltuina 35

36 Pahvi Pahvi laitetaan irrallisena ja litistettynä kiinteistön pahviastiaan tai keräyspisteeseen Voi laittaa: Pahvilaatikot ja aaltopahvi Ruskeat paperikassit ja pussit Voimapaperi 36

37 SER = sähkö- ja elektroniikkaromu Sähkö- ja elektroniikkalaitteita ei saa laittaa kuiva- tai sekajätestiaan. Ne toimitetaan SER-keräyspisteisiin. Kylmälaitteet ( pakastimet, jääkaapit) Televisiot ja monitorit Pienet SE-laitteet (esim. videot, tuulettimet, keittimet, radiot) Valaisimet, loisteputket, energiansäästölamput Tietokoneet ja sen oheislaitteet Lämmittimet, työkalut ( esim. porat, trimmerit, hakettimet) Sähköllä (myös akulla tai paristolla) toimivat laitteet = SE 37

38 Mitä hyötyä on jätteiden lajittelusta?

39 Jätteen lajittelu Tuotamme jätettä enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Jätemäärät ovat jo jätevuoria. Tuotamme yhä enemmän maatumatonta jätettä. Lajittelematonta jätettä on vaikea kierrättää tai hyödyntää. Jotta jätteitä pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin materiaalina ja energiana, on jätteitä lajiteltava Ympäristö on meillä elinaikamme lainassa, meidän tulee jättää jälkeemme mahdollisimman hyvä ja puhdas ympäristö

40 Jätteen synnyn ehkäiseminen Kulutusvalinnoillaan jokainen voi vaikuttaa tuottamaansa jätteen määrään Jätteen synnyn ehkäiseminen koskee niin yksityistä henkilöä kuin yritystä Pohdi: miten voin vaikuttaa syntyvän jätteen määrään? 40

41 Jätteen hyötykäyttö Hyötykäytöllä tarkoitetaan: jätteiden kierrätystä sellaisenaan tai raaka-aineena tai jätteiden energiakäyttöä Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä jos se on teknisesti mahdollista siitä ei aiheudu kohtuutonta lisäkustannusta muutoin järjestettyyn jätehuoltoon jätteiden eri jätelajit on eroteltava niiden syntypaikalla 41

42 Jätteen hyötykäyttö KIERRÄTYS = tuotteen sisältämän materiaalin hyötykäyttö uudelleen raaka-aineena UUSIOKÄYTTÖ = tuotteen käyttö uudelleen uudessa käyttötarkoituksessa (esim. keräyslasista lasivillaa) UUDELLEENKÄYTTÖ = hylätyn tuotteen tai materiaalin ottaminen uudelleen käyttöön entisessä käyttötarkoituksessaan (esim. täyttöpullot, kirpputorivaatteet, rikki menneiden laitteiden kunnostus)

43 Jätteen syntyminen Pohtikaa pareittain Kuinka voit vaikuttaa jätteen syntymiseen ostopäätöksilläsi? Mieti millaista jätettä tuotat viikon aikana ja kuinka sen lajittelet?

44 44