Aurinkosähköjärjestelmä osana omakotitalon
|
|
- Petri Juho Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pekka Honkonen Aurinkosähköjärjestelmä osana omakotitalon energian hankintaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka / sähkövoimatekniikka Insinöörityö
2 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Pekka Honkonen Aurinkosähköjärjestelmä osana omakotitalon energian hankintaa 26 sivua + 1 liite Tutkinto Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Sähkövoimatekniikka Ohjaaja Lehtori Osmo Massinen Tässä insinöörityössä perehdyttiin aurinkosähköjärjestelmiin. Aurinkosähköjärjestelmät ovat Suomessa aika harvinaisia verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, mutta ne ovat yleistymässä. Teoriaosiossa perehdyttiin aurinkosähköjärjestelmän teoriaan, laitteistoon, viranomaismääräyksiin ja tulevaisuuden näkymiin. Työssä tarkasteltiin aurinkosähköjärjestelmän kannattavuutta osana omakotitalon sähkönjakelujärjestelmänä Keski-Suomessa. Työn tarkoitus ei ollut suunnitella toteutettavaa valmista järjestelmää. Työn tuloksena saatiin kattava kuva aurinkosähköjärjestelmistä. Työssä tarkasteltavaan omakotitaloon aurinkosähköjärjestelmä ei taloudellisesti ole kannattava investointi, koska sähkönkulutus on vähäistä. Omakotitaloissa sähköä kuluu eniten lämmitykseen ja käyttöveden lämmittämiseen, mutta tarkasteltavassa kohteessa nämä on toteutettu eri järjestelmällä. Oikeanlaiseen kohteeseen ja mitoituksella järjestelmä on varteenotettava vaihtoehto osa sähkönjakelujärjestelmää. Avainsanat aurinkosähkö, aurinkosähköjärjestelmät, uusiutuva energia.
3 Abstract Author Title Number of Pages Date Pekka Honkonen A Solar Power System as Part of a Detached House Energy Purchase 26 pages + 1 appendix 13 December 2016 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Electrical Engineering Specialisation option Electrical Power Engineering Instructor Osmo Massinen, Senior Lecturer In this work, solar power systems were studied. Solar power systems are rarer in Finland than in central Europe but the systems are becoming more common all the time. The theory section familiarizes with the solar power system theory, equipment, regulatory provisions and future prospect. The study examines the profitability of solar power system as part of a detached house electricity distribution system in central Finland. The purpose was not the implementation of the system. The result is information about solar power systems. For the detached house of this study, solar electrical systems are not economically worthwhile investment because the power consumption is low. In detached houses, electricity is used mostly for heating and hot water, but at the present, these have been implemented with different systems in the target house. With the right dimensioning for the right target, the system can be a viable option as part of the electricity distribution system. Keywords solar power, solar power system, renewable energy
4 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Aurinkosähköjärjestelmän toimintaperiaate 2 3 Aurinkosähköjärjestelmän valinta 4 4 Aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu 6 5 Aurinkosähköjärjestelmän pääkomponentit Aurinkopaneelit Aurinkopaneeleiden sijoittaminen ja kiinnittäminen Aurinkopaneeleiden kytkeminen Verkkoinvertteri Johtojärjestelmät ja kaapelointi Aurinkopaneelijärjestelmän maadoitus 18 6 Aurinkosähköjärjestelmät tulevaisuudessa 21 7 Aurinkosähköjärjestelmä vaikutus omakotitalon energian hankintaan 23 8 Yhteenveto 25 Lähteet 26 Liitteet Liite 1. Mikrotuotantolaitoksen verkkoon liittämislomake
5 Lyhenteet ja termit kwp Aurinkosähköjärjestelmän yhteydessä käytetty tehon yksikkö (kilowattipeak). Kuvaa huipputehoa, joka saadaan optimaalisissa olosuhteissa tuotettua. Mikrotuotanto Sähköntuotanto pääasiallisesti omaan käyttöön. Off-Grid Off-grid-järjestelmät ovat yleisestä sähkönjakelujärjestelmästä erotettuja järjestelmiä. On-Grid On-grid-järjestelmät toimivat yleisen sähkönjakelujärjestelmän rinnalla. Smart Grid Älykäs sähköverkko, joka liittää yhteen ohjattavia sähkökuormia, ja tuotantoa sekä hetkellisiä kuormia ja vaihtelevaa tuotantoa. Toiminnallinen maadoitus Järjestelmän, laitteen tai jonkin kohdan maadoittamin muussa kuin sähköturvallisuustarkoituksessa.
6 1 1 Johdanto Insinöörityön aiheena on perehtyä aurinkosähköjärjestelmiin ja tarkastella aurinkosähköjärjestelmän hyödyllisyyttä ja kannattavuutta osana omakotitalon sähkönjakelujärjestelmää. Suomessa aurinkosähköjärjestelmät eivät ole kovin yleisiä verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, mutta ne ovat yleistyneet ja tulevat yleistymään vuosi vuodelta. Teoriaosiossa perehdytään aurinkosähköjärjestelmiin, ja tarkasteluosiossa tutkitaan järjestelmää keskikokoisessa omakotitalossa. Aiheen perimmäisenä tarkoituksena ei ole tehdä toteutettavaa suunnitelmaa. Saatujen tietojen ja tulosten pohjalta järjestelmä voidaan toteuttaa myöhemmin tai soveltaa sitä järjestelmien edelleen kehittyessä.
7 2 2 Aurinkosähköjärjestelmän toimintaperiaate Aurinkojärjestelmän toiminta perustuu auringosta tulevaan kokonaissäteilyyn. Kokonaissäteily muodostuu auringosta suoraan tulevasta säteilystä ja hajasäteilystä. Hajasäteily on ilmakehän ja pilvien heijastamaa sekä maasta heijastuvaa säteilyä. Aurinkopaneeleille ei ole väliä, onko säteily suoraa vai hajasäteilyä. Suomessa säteily jakaantuu suunnilleen puoliksi suoran ja hajasäteilyn suhteen. [1.] Auringonsäteily koostuu fotoneista eli hiukkasista, jotka kuljettavat auringon säteilyenergiaa. Fotonien osuessa aurinkokennoihin, ne luovuttavat energiansa kennojen positiivisille ja negatiivisille varauksenkuljettajille. Varauksenkuljettavat pääsevät vapaasti liikkumaan kennossa. Aurinkokenno koostuu p- ja n-puolijohdemateriaalista, jotka eroavat toisistaan atomien varausjakaman suhteen. Eroavaisuuden johdosta kennon sisälle muodostuu sähkökenttä, joka vie auringonvalon vapauttamat negatiiviset ja positiiviset varauksenkuljettajat eri suuntiin kennossa. Varauksenkuljettajat kulkeutuvat ulkoiseen piiriin, jolloin piiriin syntyy virtapiiri. Paneeleista muodostuva sähkövirta on tasavirtaa. Kuvassa 1 on havainnollistettu toimintaa. [1.] Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate [2].
8 3 Aurinkopaneeleiden sijainti ja kallistuskulma vaikuttavat kokonaissäteilyn määrään. Säteily määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin Pohjois-Saksassa, mutta se jakaantuu eri lailla vuodenaikojen mukaan. Suomessa jakaantuminen keskittyy enemmän kesäkaudelle, kun taas etelämmässä jakaantuminen tapahtuu tasaisemmin eri vuodenajoille. Kuvassa 2 on esimerkkinä 5 kwp:n järjestelmän sähköntuotto kolmella paikkakunnalla Suomessa. [3.] Kuva 2. Auringon säteilyn määrä ja jakaantuminen [3].
9 4 Kallistuskulmalla voidaan lisätä hyödynnettävän säteillyn määrää noin prosenttia verrattuna vaakasuoraan asennukseen. Suomessa ilmatieteen tutkimuksien mukaan vaakasuoralle pinnalle tuleva säteilymäärä on Helsingissä noin 980 kwh/m² ja Sodankylässä noin 790 kwh/m². Optimaalinen kallistuskulma on 45 astetta kohtisuoraan etelään. [4.] 3 Aurinkosähköjärjestelmän valinta Aurinkosähköjärjestelmät ovat verkkoon liittämättömiä (Off-Grid) tai verkkoon kytkettyjä (On-grid) järjestelmiä. Verkkoon kytkemättömät järjestelmät soveltuvat kohteisiin, joissa ei voi helposti liittyä sähkönjakeluverkostoon. Yleisimmät kohteet ovat kesäasuntoja saarissa ja muilla syrjäisimmillä alueilla. Verkkoon kytkemätön järjestelmä vaatii akuston, mikäli kulutus ja tuotanto eivät ole samanaikaista. Kuvassa 3 on esitetty verkkoon kytkemättömän aurinkosähköjärjestelmän laitteisto. Paneeleiden ja akuston väliin asennetaan lataussäädin, joka valvoo akuston latautumista optimaalisella tavalla. Akustolla voidaan ottaa suoraan virtaa tasavirtaa käyttäviin laitteisiin, mutta vaihtovirtaa käyttävien laitteiden ja akuston väliin tarvitaan invertteri, joka muuntaa tasavirran vaihtovirraksi. [4.]
10 5 Kuva 3. Verkkoon kytkemättömän järjestelmän kaaviokuva [4]. Verkkoon liitetyssä aurinkosähköjärjestelmässä mahdollinen ylimääräinen sähkö siirtyy valtakunnan sähköverkkoon, kun taas verkkoon liittämättömissä järjestelmissä ylimääräinen sähkö varastoidaan akustoihin. Invertterin avulla tasasähkövirta muutetaan sähköverkon vaatimuksien mukaiseksi. Mitoitukseltaan alle 3 kwp:n järjestelmät asennetaan yksivaiheiseksi ja yli 3 kwp:n kolmivaiheiseksi. Suurin hyöty saavutetaan kolmivaiheisella järjestelmällä, koska tällöin pystytään syöttämään kaikkia vaiheita. Suuret laitteet, kuten kiukaat, lämminvesivaraajat ja liedet ovat yleisesti kytketty kolmelle vaiheelle, jolloin kolmivaihejärjestelmää pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Verkkoon liitetyssä järjestelmässä on pakollista turvakytkin invertterin ja sähkökeskuksen välillä. Turvakytkimen pitää olla paikassa, johon on esimerkiksi sähköyhtiöllä vapaa pääsy. Invertteri voi olla lukitussa paikassakin. Varjoinen, viileä, kuiva, ilmava ja suojaisa paikka on hyvä invertterille. Tällainen paikka on esimerkiksi autotalli, tekninen tila tai jokin varasto. Invertteri pitää sisällään pientalojärjestelmissä vaadittavat suojauslaitteet. Kuvassa 4 on esitetty verkkoon kytketyn järjestelmän kaaviokuva. [4.]
11 6 Kuva 4. Verkkoon kytkemättömän järjestelmän kaaviokuva [4]. 4 Aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu Aurinkosähköjärjestelmän hankinta mielletään monimutkaiseksi prosessiksi, mutta todellisuudessa se on helppo toteuttaa. Joitakin asioita kannatta kuitenkin ottaa huomioon suunniteltaessa järjestelmän hankintaa. Markkinoilla on yrityksiä, jotka toteuttavat kohteensa lupasioista käyttöönottoon. Omakotitalouksiin asennettavat järjestelmät kuuluvat mikrotuotannon piiriin, mikä tarkoittaa, että tuotanto on ensisijaisesti tarkoitettu omaan käyttöön. Mahdollinen ylijäämäsähkö siirretään sähkömittarin kautta valtakunnan sähkönjakeluverkostoon. Mikrotuotantoa ovat siis lähinnä yksityisten kuluttajien tai yritysten hankkimat pienet sähköntuotantolaitokset, jotka liitetään kulutuskohteensa sähköjärjestelmään. Yleisimpiä tuotantolaitostyyppejä ovat tällä hetkellä tuulivoimalat, aurinkovoimalat sekä hyvin pienet biopolttolaitokset. [5.] Järjestelmää suunniteltaessa on hyvä ottaa ensimmäiseksi yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja selvittää, millaisia lupia järjestelmä vaatii. Vaatimukset vaihtelevat kunnittain. Kaavamääräyksistä riippuen voidaan vaatia rakennuslupa tai toimenpidelupa. Kaava-alueen ulkopuolella yleisesti riittää pelkkä toimenpidelupa. [5.]
12 7 Rakennusvalvonnasta saadun luvan jälkeen seuraava toimenpide on olla yhteydessä alueen sähköverkonhaltijaan. Tämä kannattaa ehdottomasti suorittaa ennen järjestelmän hankintaa, koska tällöin pystytään varmistumaan järjestelmän soveltuvuudesta liittymispaikkaan. Käyttöönotto saattaa aiheuttaa muutostöitä sähköverkkojärjestelmään. [5.] Tehtäessä järjestelmä osaksi valtakunnanverkkoon täytyy verkonhaltijan kanssa tehdä tuotantoa koskeva verkkopalvelussopimus. Tällä laajennetaan normaali kulutusta käyttävä sopimus myös tuotantoa koskevaksi. [5.] Järjestelmän pitää täyttää kaikki tekniset vaatimukset. Vaatimuksilla varmennetaan sähkön laadun soveltuvuus ja häiriöttömyys muiden laitteiden kannalta. Lisäksi järjestelmä ei saa vaarantaa sähköverkon yhteydessä työskentelevien ihmisten turvallisuutta. [5.] Tuotantolaitoksen ollessa yli 100 kva tulee järjestelmään varustaa erillisellä mittauksella. Alle 100 kva:n järjestelmiin riittää kohteen etäluettava mittari, joka mittaa verkosta otetun ja verkkoon syötetyn energian. Vastuu verkosta otetun ja verkkoon syötetyn energian mittaamisesta on verkonhaltijalla. Mittari on verkonhaltijan omaisuutta, ja hän huolehtii sen luennasta. [5.] Järjestelmän täyttäessä sille asetetut vaatimukset on tuottajalla oikeus liittää järjestelmä sähköverkkoon. Tuottajalla on myös oikeus siirtää sähköenergiaa verkkoon, kun liityntä ja mittaus täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tämä vaatii ostajan, joka ostaa verkkoon syötetyn sähköenergian. [5.] Aurinkosähköjärjestelmää liitettäessä sähkönjakeluverkkoon rinnan ja käytettäessä sitä osana sähkönjakelua pitää sen täyttää tietynlaiset tekniset vaatimukset. Tällä tavoin varmistetaan turvallinen ja häiriötön käyttö eikä rikota muiden sähkökäyttäjien sähkölaitteita. Tuotantolaitos ei saa kytkeytyä yleiseen sähköverkkoon, ellei verkon jännite ja taajuus ole asetteluarvojen sisäpuolella. Jos järjestelmä kytketään ilman kaksoiskytkentämahdollisuutta, pitää sen mahdollisen jakeluverkon ollessa kaatunut katkaista syöttö myöskin. Tässä tapauksessa aurinkojärjestelmää ei voida hyödyntää varavoimajärjestelmänä, vaikka silloin siitä käytännössä saataisiin suuri apu. Jos järjestelmää halutaan käyttää mahdollisena varavoimajärjestelmänä, pitää järjestelmään asentaa kaksoiskytkentä-
13 8 mahdollisuus, jossa toisella kytkennällä tuotantolaitos toimii verkon kanssa rinnan ja toisella täysin omana järjestelmänä eli verkosta erotettuna saarekkeena. Hyödynnettäessä järjestelmää varavoimana on järjestelmänä pystyttävä ehdottomasti erottamaan sähkönjakeluverkosta, koska se olisi iso turvallisuusriski mahdollisien korjaus- ja huoltotöiden suorittajille. [5.] Mikään sähköä tuottava laitteisto ei saa aiheuttaa häiriötä verkkoon eikä muihin sähköasennuksiin. Sähköntuotantolaitoksen haltija on vastuussa laitteistonsa tuottaman sähkön aiheuttamista vahingoista muille sähkönkäyttäjille ja verkonhaltijalla, mikäli sähkön laatu ei täytä standardeita ja muita vaatimuksia. Mikäli tuotantolaitoksessa ilmenee vikoja, sähköntuottaja vastaa järjestelmän kytkemisestä irti mahdollisimman nopeasti verkosta. [5.] Sähköntuotantolaitos pitää varustaa soveltuvilla suojauslaitteilla. Suojauksen tarkoituksena on estää mahdollinen tuotantolaitoksen rikkoontuminen sähköverkon mahdollisissa häiriötilanteissa. Suojaus estää myös tuotantolaitoksen huonolaatuisen sähkönlaadun syöttämisen sähkönjakelujärjestelmään. Taulukossa 1 on esitetty suojauksen asetteluarvot. [5.] Taulukko 1. Tuotantolaitteiston suojauslaitteiden asetteluarvot [5]. PARAMETRI TOIMINTA-AIKA ASETTELUARVO Ylijännite 0,2 s U n + 10 % Alijännite 0,2 s U n - 10 % Ylitaajuus 0,2 s 51,5 Hz Alitaajuus 0,2 s 47,5 Hz Saarekekäyttö enintään 5 s Laitteiston on pysyttävä verkossa vähintään 30 minuuttia taajuusalueilla 47,5 49,0 Hz ja 51,0 51,5 Hz. Jos tuotantolaitos irtoaa verkosta suojauslaitteiden toiminnan takia, saa se kytkeytyä takaisin verkkoon, kun verkon jännite- ja taajuus ovat palautuneet suojausasetteluarvojen sallimiin rajoihin ja ne ovat pysyneet rajojen sisäpuolella tietyn minimiajan. Minimiaika määritellään standardin SFS-EN mukaisesti 60 sekuntiin. [5.]
14 9 Sähköverkonhaltijan tehtävä on toimittaa laadukasta sähköä asiakkailleen. Tästä syystä sähkön laadun hallinta on erittäin keskeistä myös sähkön pientuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Sähkön laatua tulee katsoa sekä liityntäpisteen sähkön laadun että voimalaitoksen laatuvaikutusten näkökulmasta. Liittymään liitetty tuotantolaitos ei saa huonontaa sähkön laatua eikä merkittävästi vaikuttaa jännitteen laatuun liittämiskohdassa. Tuotantolaitosten tulee toteuttaa vähintään sitä koskevissa kansallisissa (SFS-) ja kansainvälisissä (IEC- ja CENELEC-) standardeissa asetetut sähkön laatua koskevat vaatimukset. [5.] Sähköturvallisuusmääräykset vaativat järjestelmään erotuskytkimen, johon pitää olla verkkoyhtiönhaltijalla esteetön pääsy. Kytkimessä pitää olla asennusosoitus tai näkyvä avausväli. Lisäksi kytkimen täytyy olla lukittavissa. Näillä toimenpiteillä varmistetaan osaltaan sähkötyöturvallisuutta. Tarkempia määräyksiä löytyy standardeista SFS (kohta ), SFS-EN A1 (kohta 8.3.1) sekä SFS 6002 (kohdat ja 6.2.2). [5.] Ennen tuotantolaitoksen liittämistä verkkoon tulee verkonhaltijalle toimittaa keskeiset laitosta koskevat dokumentit ja tiedot. Verkonhaltija tarvitsee ainakin perustiedot laitteistosta (generaattori, tyyppi, nimellisteho, nimellisvirta) sekä tiedot liitäntälaitteena käytettävästä vaihtosuuntaajasta (suuntaajan tyyppitiedot ja asetteluarvot). Nämä tiedot kannattaa toimittaa verkonhaltijalle riittävän aikaisessa vaiheessa, mieluiten ennen tuotantolaitoksen hankkimista. [5.] Tietojen toimittamiseen voidaan käyttää toimialan yhteistä mikrotuotannon yleistietolomaketta. Liitteessä 1 on esitetty energiateollisuuden mikrotuotantolaitteiston verkkoon liittämisen yleistietolomake. [5.] Enintään 100 kva:n suuruiset tuotantolaitokset on varustettava suojauslaitteilla, jotka kytkevät tuotantolaitoksen tai tuotantolaitoksen syöttämän saarekkeen irti yleisestä sähkönjakeluverkosta, jos verkkosyöttö katkeaa tai jännite tai taajuus laitteiston liitäntäkohdassa poikkeaa sähköverkon normaaleista ilmoitetuista arvoista. [5.]
15 10 5 Aurinkosähköjärjestelmän pääkomponentit 5.1 Aurinkopaneelit Yleisimmät aurinkopaneelit ovat yksi- tai monikide piikennoisia. Kuvassa 5 näkyy yksija monikiteisen aurinkopaneelin näkyvä ero. Hyötysuhteeltaan yksikide paneelilla päästään parempaan hyötysuhteeseen, mutta se on kalliimpi valmistaa. Monikiteisen huonompi hyötysuhde johtuu eniten hilavirheistä, ja varsinkin niiden väliset rajapinnat heikentävät kennon toimintaa. On-grid-järjestelmiin asennettavat paneelit ovat teholtaan noin 250 Wp tai sitä hiukan suurempia. Paneeleiden teho ilmoitetaan piikkiwatteina (Wp). Piikkiwatti tarkoittaa aurinkopaneelin maksimi tehoa, jonka se voi tuottaa standardiolosuhteissa. Standard Test Conditionin (STC) mukaan nimellisteho on määritelty laboratoriolosuhteissa, joissa auringon säteilymäärä on 1000 W/m² ja kennon lämpötila on 25 celsius-astetta. Nykyiset paneelit vaativat noin 6 8 neliömetriä pinta-alaa 1000 piikkiwattia kohden. Yhden piikkiwatin tehoisella aurinkosähköjärjestelmällä voidaan tuottaa vuodessa sähköä noin 850 kwh Etelä-Suomessa ja 750 kwh Pohjois-Suomessa. [2.] Kuva 5. Yksi- ja monikiteisen aurinkopaneelin eroavaisuus [2].
16 11 Paneelit kehittyvät kaiken aikaa, ja tulevaisuudessa tullaan näkemään uudella teknologialla toimivia paneeleita. Jo nyt on olemassa erilaisia, muun muassa ohutkalvopaneeleita ja nanoteknologialla toteutettuja, mutta ne ovat huomattavasti kalliimpia. Aurinkopaneeleiden hyötysuhde määritellään jakamalla nimellisteho sen pinta-alalla kerrottuna standardiolosuhteiden säteilymäärällä (1000W / m²). Nykyisien aurinkopaneeleiden hyötysuhde on noin 20 %. [4.] Aurinkopaneeleiden tekninen elinikä on noin 30 vuotta tai jopa enemmän. Paneeleiden valmistajat lupaavat paneeleille tehontuottotakuuaikoja. Esimerkiksi valmistaja voi luvata, että paneeli tuottaa ensimmäisen 10 vuoden aikana vähintään tehoa 90 % ilmoitetusta nimellistehosta ja 25 vuoden aikana paneeli tuottaa vähintään 80 % ilmoitetusta nimellistehosta. [2.] Aurinkopaneeli rakentuu aurinkokennoista, joka on tiivistetty ja suojattu lasilevyin sopivaan kehykseen. Paneelin alapuolella suojassa on kytkentärasia. Aurinkopaneelissa on useita kennoja, jotka ovat kytketty sarjaan yhteen paneeliin. Kuvassa 6 on esitetty yksikiteisen aurinkopaneelin rakenne. Kuvan paneeli muodostuu 60 kennosta. [6.] Kuva 6. Aurinkopaneelin rakenne [6].
17 Aurinkopaneeleiden sijoittaminen ja kiinnittäminen Aurinkosähköpaneeliston suorituskykyyn vaikuttavat useat tekijät: varjostukset tai osittain varjostukset paneelin asento ja suuntaus lämpötila jännitteenaleneva kaapeleissa paneelin pinnan likaantuminen muun muassa pölystä, lintujen jätöksistä, lumesta, teollisuuden saasteista jne. paneelin huonontuminen ja ikääntyminen. Varjostuksilla on suuri merkitys järjestelmän hyötysuhteeseen. Lähistöllä olevat puut ja rakennukset saattavat aiheuttaa varjoja paneeleiden pinnalle tiettyyn aikaan päivästä. Pienikin varjo paneelistossa voi alentaa koko järjestelmän hyötysuhdetta merkittävästi. Sarjaan kytketyssä paneelistossa tuotto määräytyy huonoimman paneelin tuoton mukaan. Lisäksi on huomattava, että yhden paneelin koostuessa esimerkiksi 60 kennosta riittää yhden kennonkin varjostuminen huonontamaan paneelin ja sitä kautta koko paneeliston tuottoa. Kuva 7 havainnollistaa varjostuksen vaikutusta tuottoon. [7.]
18 13 Kuva 7. Varjostuksen vaikutus järjestelmän tuottoon [7]. Kuvassa 8 esitetään tyypillisen omakotitalon sähköntuotto eri ilmansuuntiin.
19 14 Kuva 8. Sähköntuotto eri ilman suuntiin [3]. 5.3 Aurinkopaneeleiden kytkeminen Aurinkosähköpaneeliston kytkentä voidaan muodostaa erilaisilla paneeleiden kytkentöjen ryhmittelyillä. Keskenään samanlaisia paneeleita voidaan kytkeä sekä rinnan että sarjaan. Sarjaan kytketyn paneeliketjun jännite on paneelijännitteiden summa, ja niiden läpi kulkee sama virta. Sarjaan kytketyssä paneelistossa tuotannon määrittää huonoiten tuottava paneeli. Sarjaan kytketyn paneeliston paneeleiden virta-arvojen pitää olla samat kaikissa paneeleissa. Jännitearvot voivat poiketa toisistaan. Sarjaan kytkennässä paneeleiden tulee olla samassa asennossa ja kulmassa. [7.]
20 15 Rinnan kytketyn paneeliston jännite on sama kuin yhden paneelin jännite ja virta paneeleiden yhteenlaskettu virtojen summa. Rinnakkain kytkeminen on perusteltua silloin, jos aurinkopaneeleja häiritsee ajoittainen osittaisvarjostus, koska yhteen paneeliin kohdistuva varjostus ei häiritse muiden paneelien tuotantoa. Rinnakkain kytkettyjen paneelien ei myöskään tarvitse olla samassa asennossa, vaan ne voivat jopa olla katon harjan eri puolilla. Esimerkiksi yksi paneeli itään aamuauringon suuntaan ja toinen paneeli länteen ilta-auringon suuntaan. [7.] 5.4 Verkkoinvertteri Verkkoinvertterin tehtävänä on muuntaa aurinkopaneeleilta tuleva tasasähkö vaihtosähköksi. Inverttereitä on olemassa yksi- tai kolmivaiheisia. Yli 3,15 kwp:n tehoiset pitää määräyksen mukaan kytkeä kolmivaihejärjestelmään. Inverttereiden valmistajia on useita ja niillä on eri kokoluokan laitteita. Järjestelmän mitoituksen ja suunnittelun kautta määräytyy invertterin kokoluokka. Kuvassa 9 on SMA:n Sunny tripower 5000TLsarjan kolmivaiheinvertteri. Invertterin tyyppikilvessä ovat laitteen tekniset tiedot, jotka määräävät invertterin valintaa. Kuvassa 10 on esitetty saman invertterin tyyppikilpi, jossa on muun muassa seuraavat tiedot: V DC max tasasähköpuolen (aurinkopaneeleiden) maksimijännite 1000 V. V DCC MPP. Alue kertoo minimi- ja maksimijännitteen, jolla invertterin maksimitehopisteseuranta (MPPT) toimii luotettavasti. I DC max. Tasajännitepuolen maksimivirta. V AC, r. Vaihtojännitteen arvo P AC, r. Maksimiteho, jonka invertteri voi tuottaa S max. Maksiminäennäisteho f AC. Taajuus, johon invertteri tahdistaa I AC max. Maksimivaihtovirta. cos (phi). Hyötysuhde [8.]
21 16 Kuva 9. SMA:n Sunny tripower 5000TL sarjan kolmivaiheinvertteri [8]. Kuva 10. SMA:n Sunny tripower 5000TL-sarjan kolmivaiheinvertterin tyyppikilven tiedot [8].
22 17 SFS-käsikirja 607 määrittää aurinkosähköjärjestelmän suunnitteluun, asentamiseen, käyttöönottoon ja tarkastuksiin liittyviä ohjeita ja standardeja. Käsikirjan mukaan rakennuksiin asennettavien aurinkosähköjärjestelmien suurin tasajännite ei saa olla yli 1000 V. Jos muualle asennettavan aurinkosähköjärjestelmän tasasähköjännite on yli 1000 V, pitää pääsy järjestelmään (paneeliston, kaapeloinnin, suojauslaitteiden) rajata vain sähköalan ammattihenkilöille. [9.] 5.5 Johtojärjestelmät ja kaapelointi Aurinkosähköjärjestelmissä itse kaapeleihin ja johtoteihin on kiinnitettävä tarkkaa huomiota. Kaapelit altistuvat erilaisille rasituksille tuulessa, vesisateessa, auringonpaisteessa ja talvella lumessa. Valittujen kaapeleiden on kestettävä koko aurinkosähköjärjestelmän oletetun käyttöiän. SFS-käsikirja 607 määrittää yksityiskohtaisesti kaapeleiden mitoitukseen ja asennukseen vaadittavat kohdat. [9.] Salamasta indusoituvien ylijännitteiden pienentämiseksi kaapelit tulee asentaa siten, että johtosilmukoiden pinta-alat pidetään mahdollisemman pienenä. Kuvassa 11 on esitetty havainnollistava reititys. [9.] Kuva 11. Johtimien optimoitu reitti [9].
23 Aurinkopaneelijärjestelmän maadoitus Aurinkosähköjärjestelmän maadoitukseen pitää kiinnittää huomiota eikä siihen ole ainoastaan yhtä oikeaa ratkaisua. Muun muassa järjestelmän koko, sijainti, kiinteistössä oleva maadoitusperiaate ja invertterin kytkentä maadoitukseen vaikuttavat toteutettavaan maadoitusjärjestelmään. Maadoitusjärjestelmää määriteltäessä on huomioitava paneelistoon kytkettyjen paneelien sekä invertterin valmistajan vaatimukset. Vaikka useimmat pientuotanto aurinkosähköjärjestelmät asennetaan katoille, suoran salaman iskun todennäköisyys on pieni. Jos rakennuksessa ei ole salamansuojausjärjestelmää, sitä ei tarvitse määräyksien mukaan rakentaa aurinkopaneelijärjestelmälle. Vastaavasti salamasuojausjärjestelmän löydyttyä rakennuksesta järjestelmä tulisi liittää siihen. Standardi IEC kuvaa yksityiskohtaisesti järjestelmän liittämisen salamasuojausjärjestelmään. Mahdollisen salaman aiheuttaman indusoituneiden jännitteiden alentamiseksi paneeliston potentiaali n-tasausjohtimen on sijaittava mahdollisemman lähellä paneeliston positiivisi ja negatiivisia johtimia. [9.] Aurinkosähköpaneelijärjestelmän maadoitus ja potentiaalintasaus voidaan toteuttaa SFS-käsikirja 607 ja kohdan mukaan seuraavilla vaihtoehdoilla. Muiden kuin virran siirtotienä käytettyjen johtavien osien toiminnallinen maadoittaminen. Maadoittaminen tehdään osana salamasuojausjärjestelmää. Potentiaalintasaus tehdään potentiaalierojen välttämiseksi asennuksen sijainneissa. Paneelistossa tehdään yhden virran siirtotienä käytetyn navan toiminnallinen maadoittaminen. Aurinkopaneelijärjestelmän paljaiden johtavien osien maadoittaminen tai potentiaalitasaus tehdään kuvan 12 vaatimuksia noudattaen. Paljaiden johtavien osiin käytettävän johtimen on oltava vähintään 6 mm 2 kuparia tai muun materiaalin yhteydessä vastattava 6mm 2 :n arvoa. Kuvassa 13 esitetään aurinkosähköpaneeliston paljaiden johtavien osien esimerkkimaadoitus. [9.]
24 19 Potentiaalitasausta on kaksi tyyppiä, pääpotentiaalitasaus ja lisäpotentiaalitasaus Pääpotentiaalitasauksessa paljaat johtavat osat liitetään päämaadoituskiskoon. Lisäpotentiaalitasauksessa paljaat johtavat osat liitetään toisiinsa ja (tai) ulkoisiin johtaviin osiin. Paneelin kehyksen potentiaalitasaus tehdään kuvan 12 kaavion mukaisesti. [9.] Kuva 12. Kaavio toiminnalliseen maadoittamiseen ja potentiaalitasaukseen [9].
25 Kuva 13. Järjestelmän paljaiden johtavien osien maadoittaminen [9]. 20
26 21 6 Aurinkosähköjärjestelmät tulevaisuudessa Nykyisin omakotitalojen aurinkosähköjärjestelmät toimivat yleisesti valtakunnan sähkönjakeluverkon rinnalla. Jos aurinkojärjestelmä tuottaa enemmän kuin kohteessa on kulutusta, ylimääräinen siirtyy verkkoon. Tulevaisuudessa tulee yleistymään aurinkosähköjärjestelmien alalla älykkäät sähköverkot eli Smart Gridit. Älykkäässä sähköverkossa ohjataan tuotantoa ja kulutusta mahdollisimman hallitusti. Älykkäät sähköverkot eivät ole uusi toimintamalli, mutta ne eivät ole pientuotannon aurinkosähköjärjestelmissä yleistyneet. Hyvänä esimerkkinä omakotitalon osalta on lämpöisen käyttöveden lämmittäminen kesäaikaan päivällä, jolloin aurinkosähköjärjestelmä tuottaa parhaiten. Älykäs sähköverkko vaatii tehokasta ja oikein suunniteltua ohjausautomatiikkaa. Verkkoon kytketyssä järjestelmässä energian varastointi nykyisellään akustoihin ei ole kannattavaa. Akustojen kehittyessä se tulee olemaan kuitenkin varteenotettava vaihtoehto. Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat entistä tärkeämmässä huomiossa tulevaisuudessa. Fossiilisien polttoaineiden määrää pyritään jatkuvasti vähentämään. Liikenne on yksi isoin päästöjen aiheuttaja. Mahdollinen sähköautojen yleistyminen kansainvälisesti muuttaisi merkittävästi sähköntuotantoa ja jakelua. Aurinkosähköä voisi hyödyntää sähköautojen latauksessa merkittävästi ja autojen akkuja pystyttäisiin mahdollisesti käyttämään tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Näin ollen akut toimisivat hajautetun tuotannon sähkövarastoina. Kuvassa 14 on esitetty älykkään sähköverkon periaatekuva. [4.]
27 Kuva 14. Älykkään sähköverkon periaatekuva [4]. 22
28 23 7 Aurinkosähköjärjestelmä vaikutus omakotitalon energian hankintaan Tarkasteltava kohde sijaitsee Keski-Suomessa haja-asutusalueella. Kiinteistöllä on kaksikerroksinen omakotitalo ja erillinen autotalli, varasto/lämmönjakohuone. Omakotitalon kattolappeet asettuvat pohjois-etelä suuntaan. Erillinen rakennus vastaavasti itä-länsi suuntaan. Molemmat rakennukset ovat pohjapinta-alaltaan suunnilleen samankokoisia. Lähtökohtaisesti paneelit laitettaisiin talon eteläpuolella sijaitsevalle lappeelle tai erillisen rakennuksen itäpuolella sijaitsevalle lappeelle. Molempien rakennusten lappeelle mahtuisi paneeleita 22 kappaletta paneelin koon ollessa noin 1 m x 1,7 m. Molemmissa rakennuksissa on samanlaiset peltikatot. Johdotukset katolta invertterille ja keskukselle olisivat molemmissa rakennuksissa helpot toteuttaa. Invertterille löytyisi myöskin tilaa molemmista rakennuksista. Talon kohdalla kytkennät tapahtuisivat ryhmäkeskukseen ja erillisen rakennuksen kohdalla sähköpääkeskukseen, joka sijaitsee rakennuksen seinustalla. Molempien rakennuksien kattoja varjostaa tällä hetkellä muutama isompi puu tiettyyn aikaan päivästä. Jos järjestelmä toteutettaisiin, ne olisivat kiinteistön omistajien tontilla ja ne pystyttäisiin poistamaan. Tarkasteltava kohde ei lähtökohtaisesti ole optimaalinen kohde, koska sähkön vuotuinen kulutus on melko maltillista. Yleisesti lämmittäminen ja lämpöisen käyttöveden osuus suorassa sähkölämmitteisessä omakotitalossa on melko iso osa sähkönkulutusta. Tarkasteltavassa kohteessa kyseiset energian hankinnat ovat toteutettu puupolttoisella kattilalla ja lämminvesivaraajalla. Eli sähköä ei juurikaan käytetä lämpöiseen käyttöveteen ja tilojen lämmittämiseen. Vuotuinen sähkönkulutus on asettunut KWh välille. Kuukausittainen jakautuminen on melko tasaista, talviaikoina hieman korkeampi. Lämpöinen käyttövesi ja lämmitys tullaan jatkossakin hoitamaan puupolttoisella kattilajärjestelmällä. Aurinkosähköjärjestelmää voitaisiin hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen kesäisin, jolloin sen tuotto on parasta. Tämä vaatisi varaajaan lämmitysvastuksen asentamista, jolle on olemassa paikka valmiina varaajassa. Lisäksi vastus pitäisi ohjata päälle päivisin joko automaattisesti tai erilisen kytkennän kautta. Tässä tarkastelussa ei lasketa kustannuksia nykyisen puupolttoisen kattilan raaka-aineen hankinnalle. Raaka-aine ei ole ilmaista, mutta sitä on saatavilla hyvin läheiseltä
29 24 puunjalostus teollisuuden ylijäämä tuotteena. Kuljetuksesta ja hankinnasta tulee vain minimaalisia kustannuksia. Puun kuljettaminen, katkominen ja varastointi vaativat työtä, mutta käytettyyn aikaan ei lasketa mitään tuntihintaa. Nykyisten paneeleiden tehon ollessa noin 260 wattia järjestelmän huipputehoksi saataisiin noin 5,7 kw 22 paneelilla. Tutkimuksien ja mittauksien mukaan (kuva 1) Keski Suomessa 5 kwp:n järjestelmällä saadaan sähköenergiaa noin 4000 kwh vuodessa. 5,7 kw:n tehoisella aurinkosähköjärjestelmällä päästäisiin lähelle omavaraisuutta tarkasteltaessa vuotuista sähkönkulutusta. Todellisuudessa tuotanto ja kulutus eivät kuitenkaan osu samalle ajalle. Alustavasti alan yrityksiltä tiedusteltaessa avaimet käteen-periaatteella suoritetun 20 paneelin asennuksen muiden laitteiden sisältyessä kokonaisurakkaan hinta olisi noin Paneelit maksavat noin 1 /watti. Työn osuudesta on mahdollisuus saada kotitalousvähennys, joka tulee huomioida tarkasteltaessa takaisin maksuaikaa ja kannattavuutta.
30 25 8 Yhteenveto Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä aurinkosähköjärjestelmiin ja saada niistä tietoa. Opinnoissani ei keskitytty aurinkosähköjärjestelmiin kovin syvällisesti. Itseäni ovat aurinkosähköjärjestelmät kiinnostaneet, joten päätin perehtyä niihin opinnäytetyön kautta. Tavoitteena oli perehtyä aurinkosähköjärjestelmiin teoriaosuudessa ja tarkastella asian soveltuvuutta todelliseen kohteeseen. Paneeleiden ja laitteiden edelleen kehittyessä ja todennäköisesti halventuessa uskon, että aurinkosähköjärjestelmät tulevat yleistymään tulevaisuudessa. Itse uskon, että toimivan ja hintasuhteeltaan edullisen akuston puute on suurin hidaste järjestelmän suosiolle. Kaikille ihmisille ei ole ainoastaan rahallinen hyöty sähkölaskussa päätettäessä aurinkosähköjärjestelmän hankintaa. Aurinkosähkö on uusiutuvaa energiaa ja se päästötöntä, jos tarkastellaan pelkkää sähköntuottoa. Ympäristöarvot ovat joillekin ihmisille rahallista hyötyä merkitsevämmät. Järjestelmä nostaa myös kiinteistön arvoa. Yhteenvetona voin todeta, että taloudellisesti ajateltuna järjestelmät eivät sovellu kaikille. Takaisinmaksuaika venyy erittäin pitkäksi. Oikeanlaisella mitoituksella ja kulutuksella aurinkosähköjärjestelmät ovat hyödyllisiä osana energiajärjestelmää. Kohteissa, joissa on suuri sähkönkulutus kesällä päivisin, on järjestelmästä eniten hyötyä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kaupat, teollisuushallit, urheiluhallit ja maatilat.
31 26 Lähteet 1 Aurinkopaneelit. Verkkodokumentti Suntekno. < Luettu Aurinkosähköteknologiat. Verkkodokumentti. Helsinki university of technology. < Luettu Aurinkosähköjärjestelmät. Verkkodokumentti. Rexel. < Luettu Lämpöä ja sähköä auringosta Verkkodokumentti. Motiva. < Luettu Tekninen liite 1 ohjeeseen sähköntuotantolaitoksen liittäminen jakeluverkkoon Verkkodokumentti. Energiateollisuus. < les/1248/ohje_tuotannon_liittamisesta_jakeluverkkoon_paivi- TETTY_ pdf>. Luettu What makes up a solar panel? Verkkodokumentti. < Luettu Pienten tuuli ja aurinkosähköjärjestelmien asennusopas Euroopan Unioni. < Luettu Aurinkosähköä Suomeen Verkkodokumentti. < Luettu Aurinkosähköjärjestelmät SFS-Käsikirja 607, 1. painos, toukokuu Luettu
32 Mikrotuotantolaitoksen verkkoon liittämislomake Liite 1 1 (2)
33 Liite 1 2 (2)
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotAurinkopaneelin toimintaperiaate
2 Aurinkopaneelin toimintaperiaate Auringon säde/ valo osuu paneelin pinnalle joka osaltaan tuottaa aurinkoenergia. Sähkö muunnetaan vaihtovirraksi invertterissä ja liitetään talon ryhmäkeskukseen. DC
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon
Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon ATY:n Aurinkoseminaari FinnBuild 2012 9.10.2012 Pienimuotoinen sähköntuotanto mitä ja miksi Pientuotanto enintään 2 MVA Mikrotuotanto enintään 50 kva
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY
Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa
LisätiedotTEKNINEN LIITE 1 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN ENINTÄÄN 100 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN
1 TEKNINEN LIITE 1 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN ENINTÄÄN 100 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN Tähän liitteeseen on kerätty teknistä tietoa nimellisteholtaan
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmien suunnittelu ja toteutus. ST-käsikirja 40
Aurinkosähköjärjestelmien suunnittelu ja toteutus. ST-käsikirja 40 Tuotenumero: 412139 72,00 (+ alv 10%) normaalihinta 54,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Aurinkosähköjärjestelmien kysyntä kasvaa jatkuvasti,
LisätiedotMikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon
Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Jukka Rajala 28.01.2016 Sisältö Elenia lyhyesti Mikrotuotantojärjestelmän mitoitus ja verkkoonliittäminen Elenia tänään Palvelumme perustana on, että arki
LisätiedotPientalon aurinkosähköjärjestelmän liittäminen verkkoon. Salo
Pientalon aurinkosähköjärjestelmän liittäminen verkkoon Salo 10.4.2019 Carunan sähkönjakeluverkossa jo yli 4000 aurinkovoimalaa 5000 4000 3000 2000 1000 0 33 MW 17 MW 7 MW 3 MW 2015 2016 2017 2018 Aurinkovoimaloiden
LisätiedotKannattava aurinkosähköinvestointi
Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä
LisätiedotAurinkosähkö kotitaloudessa
Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö
LisätiedotRuukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014
Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen
LisätiedotAurinkopaneelit. - sähköverkkoliittymille INNOVATIVT
Aurinkopaneelit - sähköverkkoliittymille Etsitkö luotettavaa aurinkopaneeleiden toimittajaa, joka antaa sinulle ammattitaitoista palvelua ja sekä parhaan että luotettavimman teknologian? Aurinkopaketti
LisätiedotAurinkoenergiailta Joensuu
Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotNaps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI Helsinki / Finland / /
Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen aurinkosähköjärjestelmien
LisätiedotKodin aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittäminen. Aurinkovoimaloiden yhteishankinta 2018 infotilaisuus Joensuussa Tiia Selonen, Caruna Oy
Kodin aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittäminen Aurinkovoimaloiden yhteishankinta 2018 infotilaisuus Joensuussa Tiia Selonen, Caruna Oy Carunalla on 672 000 asiakasta ja jaamme sähköä 1,5 miljoonalle
LisätiedotAurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa
Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Energian primäärilähteet 2012 & 2007 - käytämmekö kestäviä energialähteitä? 2007 2012 Yhteensä Öljy (tuonti fossiili) 24 24% 92 TWh Hiili
LisätiedotAskeleet aurinkosähkön pientuottajaksi. Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy
Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy 1 Nivoksen jakeluverkkoon liitetyt järjestelmät 2012 2013 2014 2015 2016 2 Verkkoon liitetty aurinkosähkö (nimellisteho
LisätiedotKaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti
Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien
LisätiedotPientuotannon liittäminen Elenian verkkoon
Pientuotannon liittäminen Elenian verkkoon Riku Minkkinen, 5.10.2017 Sisältö Elenia Pientuotanto Elenian verkossa Yleistä aurinkosähköjärjestelmien verkkoon liittämisestä Vaatimukset verkkoon liitettäville
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia
UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto
LisätiedotOlemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen
Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa Jenna Kainulainen Tulevaisuuden sähköt 100 vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna. Suomi ja maailma ovat sittemmin muuttuneet.
LisätiedotAurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä
Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Heli Jutila Ympäristöasiantuntija Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi 27.3.2012 Hankinnan suunnittelu Uusiutuvien käyttöön panostaminen
LisätiedotAurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä
Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,
LisätiedotFFEKTA. ower Supplies. Aurinkosähköinvertteri AX -sarja EFFEKTA. 1-5 kva Hybridi-invertteri
FFEKTA Aurinkosähköinvertteri AX -sarja EFFEKTA Power Supplies - 5 kva Hybridi-invertteri UUTUUS ower Supplies - PV invertteri - -portainen PV -akkulaturi - UPS - Siniaaltoinvertteri laturilla - -vaihevalmius
LisätiedotEnergia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotPielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi
27.9.2017 Antti Niemi Tavoitteena edistää uusiutuvan energian käyttöä P-Karjalassa Toteutusaika 1.1.2016-30.6.2018 Toteuttajat: PIKES Oy, Suomen Metsäkeskus, Karelia AMK ja KETI Oy Palvelut yrityksille
LisätiedotLoviisa hanketreffit Aurinkosähkö, mitä pitää huomioida hankkeissa. Kehityspäällikkö Heikki Rantula Kymenlaakson Sähkö Oy
Loviisa hanketreffit Aurinkosähkö, mitä pitää huomioida hankkeissa Kehityspäällikkö Heikki Rantula Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson Sähkö perustettu 1918 toimimme 4 maakunnan alueella: Kymenlaaksossa,
LisätiedotOPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT. Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen
OPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen Tarjoamamme aurinkosähköjärjestelmä on toimintavarma ja sinun kannaltasi vaivaton. Aurinko tarjoaa loputtomasti energiaa me tarjoamme
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotPIENTUOTANNON MITTAROINTIOHJEET
Ohje SUM9 1 (5) PIENTUOTANNON MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM9 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 VES vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 3 3.1 Laitteiston ja
LisätiedotAurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi
Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti
LisätiedotAurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi
Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina
LisätiedotTornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma
Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
LisätiedotAURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ JA SEN KÄYTTÖ SUOMESSA: KEHITYS, NYKYTILA JA TULEVAISUUS
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Erik Koponen AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ JA SEN KÄYTTÖ SUOMESSA: KEHITYS, NYKYTILA JA TULEVAISUUS Opinnäytetyö Toukokuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu
LisätiedotPIENTUOTANNON LIITTÄMINEN TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY: N JAKELUVERKKOON
PIENTUOTANNON LIITTÄMINEN TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY: N JAKELUVERKKOON Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa sähköntuotantolaitoksen hankintaa harkitsevalle perustiedot sähkön pientuotannosta ja sen liittämisestä
LisätiedotAurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016
Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset
LisätiedotAurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta
Aurinkopaneelit omalle katollesi Löydä oma paikkasi auringon alta Katos vaan aurinko paistaa Tee katostasi aurinkovoimala Omilla aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö on uusiutuvaa, ilmaista ja puhdasta energiaa.
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJAPAKETTI
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJAPAKETTI TEHOKASTA ENERGIANTUOTANTOA EDELLÄKÄVIJÖILLE Energiantuotanto hajautuu, jolloin myös kuluttajista tulee tuottajia. Helen tarjoaa helpon, tehokkaan ja älykkään ratkaisun
LisätiedotKORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ
KORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ Ostamme ylijäämäsähkösi markkinahintaan Kuva: Aurinkovirta Korpelan Energia ostohyvitys Aloimme ostaa aurinkosähkön ylijäämää joulukuussa 2017 pientuottajilta. Syyt
LisätiedotAurinko-C20 asennus ja käyttöohje
Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).
LisätiedotKOKEMUKSIA JA ESIMERKKEJÄ AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA
KOKEMUKSIA JA ESIMERKKEJÄ AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA WWW.FINNWIND.FI omakotitalot maatilat yritykset OFFGRID Kuvat: Finnwind Oy HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON ASIANTUNTIJA - VUODESTA 1993 FINNWIND.FI AURINKOSÄHKÖ
Lisätiedotskijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment
skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla
LisätiedotAurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen
Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18
LisätiedotSähkön pientuotannon liittäminen Mikrotuotanto
Sähkön pientuotannon liittäminen Mikrotuotanto Aurinkosähkö Sähkön pientuottajaksi - tilaisuus Kunnonpaikka 12.5.2015 Savon Voima Verkko Oy Eero Paananen Savon Voima Verkko Oy 12.5.2015 1 Esityksen sisältö
LisätiedotAurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012
Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa
LisätiedotAurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen
Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen Lankisen Tila Oy & Lankisen Broileri Oy Broileri-kasvattamopaikkoja 60 000 Pihvisonnien loppukasvatuspaikkoja 600 kpl. 2 aurinkovoimalaa 28,8 kw 10.6.2016
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmä vapaa-ajan asuntoon
Jani Jääskeläinen Aurinkosähköjärjestelmä vapaa-ajan asuntoon Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkövoimatekniikka Insinöörityö 22.11.2016 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Jani Jääskeläinen
LisätiedotMENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2
LisätiedotAURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT
AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT RISKIT PELASTUSTOIMELLE vs. palomestari Vesa Läderberg Päijät-Hämeen pelastuslaitos AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT Mitä riskienhallinnan tulee huomioida aurinkosähköjärjestelmien rakentamiseen
LisätiedotAurinkosähköopas tamperelaisille
Aurinkosähköopas tamperelaisille (Kuva: Minna Paavola) 2 Aurinkosähköopas tamperelaisille Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa aurinkosähkön potentiaalista Tampereella sekä kertoa miten ryhtyä aurinkosähkötuottajaksi.
LisätiedotAurinko-Easy asennus- ja käyttöohje
EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen
LisätiedotSatmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy
Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö
LisätiedotOur mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new
Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline
LisätiedotMessut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.
Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus
LisätiedotAurinko-R10 asennus ja käyttöohje
EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..
LisätiedotTORNIONLAAKSON SÄHKÖ OY
Reijo Mustonen, Jouni Koskenniemi 20.11.2017 TORNIONLAAKSON SÄHKÖ OY Yleisohjeet Sähköurakoitsijoille Ja Suunnittelijoille Sisällys Asiakkaan vastuut sähkönjakeluverkkoon liityttäessä... 3 Liittymissopimus...
LisätiedotAurinkoenergia kehitysmaissa
Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia
LisätiedotAurinkosähköä maatiloille Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus
Aurinkosähköä maatiloille 14.2. Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus Hankintaprosessi Näin se etenee 2 Yhteydenotto ja tarjouspyyntö -Tuntikulutustiedot verkkoyhtiöltä -Katon
LisätiedotOHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON
OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON 25.3.2011 Yleistä Näissä ohjeissa luetaan jakeluverkoiksi kaikki alle 110 kv jännitetasoiset
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa 28.3.2017 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti Ympäristöystävällinen, päästötön
LisätiedotSÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS
SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen
LisätiedotKotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa
Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto
LisätiedotAuringosta sähköenergiaksi
Aurinkosähköopas 2 Aurinkosähköopas Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa aurinkosähkön potentiaalista Raumalla sekä kertoa miten ryhtyä aurinkosähkötuottajaksi. Aurinkosähköä on pidetty kannattamattomana
LisätiedotHankintaohjeita taloyhtiöille
Hankintaohjeita taloyhtiöille Aurinkoenergia taloyhtiössä voi tarkoittaa sekä aurinkolämmön että sähkön tuotantoa. Taloyhtiössä voi tuottaa aurinkosähköä eri tavoin ja/tai hyödyntää aurinkolämpöä käyttöveden
LisätiedotSuunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw
PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotAurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre
Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit Jukka Kaarre 9.8.2017 Oulun Seudun Sähkö Perustettu 1921 Toisen asteen osuuskunta Jäseninä 12 sähköosuuskuntaa ja 3 muuta yhteisöä Jäsenosuuskunnissa jäseniä noin
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotKiinteistön sähköverkko
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä
LisätiedotAuringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
LisätiedotTuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
LisätiedotAsennusohje aurinkopaneeliteline
Asennusohje aurinkopaneeliteline Sisällysluettelo 1. Kehikon kokoonpano ja kiinnitys kattoon...3 2. Aurinkopaneelien asennus...4 3. Aurinkopaneelien sähköinen kytkentä...7 3.1 Kytkentä pienjänniteverkkoon...7
LisätiedotEsimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla
Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus
LisätiedotHuomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa. Antti Kosonen
Huomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa Antti Kosonen 14.2.2017 Suomen suurimmat aurinkosähkövoimalat Suomen suurimmat verkkoon kytketyt aurinkovoimalat 1. Helsinki, Kivikko, 853 kw p 2. Loimaa,
LisätiedotAurinkosähkö EU-GUGLE luvat ja määräykset
Aurinkosähkö EU-GUGLE luvat ja määräykset Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy 7.3.2018 Ilari Rautanen EU-GUGLE Energiatehokkaan korjausrakentamisen demonstraatiohanke EU-GUGLE tulee sanoista
LisätiedotAurinkoenergian mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. kokemuksia mm. yhteishankinnasta
Aurinkoenergian mahdollisuudet Varsinais-Suomessa kokemuksia mm. yhteishankinnasta 19.3.2019 Jos haluan aurinkoenergiaa Hankin aurinkojärjestelmän itse Vaatii perehtymistä, hyvä pyytää useampi tarjous
LisätiedotOHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON
OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1. Tuotantolaitteistojen luokittelu käyttöominaisuuksien mukaisesti... 5 2 Yleiseen jakeluverkkoon
LisätiedotNaps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja
1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa
Lisätiedotwww.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions
Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotAURINKOSÄHKÖRATKAISUT. Lammi
AURINKOSÄHKÖRATKAISUT Lammi 12.4.2017 Aurinkosähkön lupa-asioista 1 Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-hankkeessa kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat Ilmastonmuutoksen ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille. Nurmes
Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille Nurmes 21.9.2016 1 1 Agenda 1. Yleistä GreenEnergy Finland Oy (GEF) 2. Sähköenergian kulutus ja hintakehitys 3. Aurinkosähkön potentiaali ja huomiot 4.
LisätiedotNaps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy
Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen
LisätiedotAurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta
Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta Mynämäki 8.8.2013 Vesa-Matti Puro 1 2 Aurinkosähköä Etelä- Karjalaan -yhteistilaus Perusteet Prof Jero Aholan Aurinkosähköä Suomeen -esityksestä Sitralta
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotAURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE
AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE OMAVARAISTA ENERGIANTUOTANTOA EDELLÄKÄVIJÖILLE Energiantuotanto hajautuu, jolloin myös kuluttajista tulee tuottajia. Helen tarjoaa taloyhtiöille laadukkaat aurinkosähköjärjestelmät
LisätiedotAurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++
SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA
ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö
LisätiedotKärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.
Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot
LisätiedotLiberta Solar julkisivu R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a. www.ruukki.com Firstname Lastname INTERNAL
R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a ARKKITEHTUURI, ENERGIA JA KESTÄVÄ KEHITYS Arkkitehtuurillisesti korkeatasoinen ratkaisu Toiminnallisesti ja visuaalisesti täysin integroitu julkisivupintaan
LisätiedotAurinkoenergiajärjestelmät
Jodat Ympäristöenergia Oy 1 o Säteilytiedot ja tuottokausi o Aurinkolämmön toimintaperiaate o Pääkomponentit ja rakenne o Mitoitus, kustannukset ja takaisinmaksuaika o Aurinkosähkön toimintaperiaate o
LisätiedotCIS OHUTKALVO AURINKOPANEELIT YTM-INDUSTRIAL OY
PUHDASTA ENERGIAA LUONNOLLISESTI AURINGOSTA CIS OHUTKALVO AURINKOPANEELIT YTM-INDUSTRIAL OY Uuden sukupolven teknologiaa Oy on edistämässä uuden sukupolven myrkytöntä ja kustannustehokasta ohutkalvoista
LisätiedotSähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen
Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa
Lisätiedot