Selostus 20 km de Paris -juoksusta 2004 ja juoksijoiden Pariisin matkasta yleensä

Transkriptio

1 Selostus 20 km de Paris -juoksusta 2004 ja juoksijoiden Pariisin matkasta yleensä Juoksijakerhomme oli päättänyt osallistua 20 km de Paris -juoksuun ( kolmen juoksijan voimin, koska töidensä takia Arvi asui Pariisissa. Suomesta matkaan lähtivät Heikki ja Kari. Saimme KLM:n lennot Amsterdamin kautta. Arvin asunto sijaitsi ao. kuvassa juuri vasemman reunan ulkopuolella, lähellä Eiffelin tornia, mutta Seine-joen vastakkaisella (länsi-) puolella: 50 Rue Raynourd. Alun perin oli ollut tarkoituksena mennä Pariisiin perjantaina ja palata keskiviikkona, mutta Heikille tuli tärkeä kokous, joten hän joutui palaamaan jo maanantaina; Kari sen sijaan noudatti alkuperäistä suunnitelmaa. Oli toivottu lämmintä, mutta lämpötila oli vain muutamassa plusasteessa. Lämpötila kyllä kohosi pikku hiljaa, mutta pysyi alle 15 asteessa koko reissun ajan; tosin heti Karin palattua kotiin tuli Afrikasta lämpöaalto, ja Pariisin lämpötila oli melkein 25 C. Sen sijaan Suomessa oli harjoittelu lokakuun pimeydessä ja aamupakkasissa ollut sen verran tympeää, että tulevat juoksut päätettiin hakea syyskuussa tapahtuvien juoksujen joukosta. 1. päivä: Perjantai Lento Pariisiin Suomesta lähdettiin jo iltapäivällä, mutta välilaskun takia perillä oltiin vasta iltayhdeksän jälkeen, joten otimme taksin Arvin asunnolle. Ensin Arvin asunnon kadunnimen väärä ääntämys aiheutti hankaluuksia, mutta sitten taksikuski ymmärsi. Perille päästiin.

2 Arvin asunto oli varsin lähellä Eiffel-tornia (ehkä kilometrin päässä), se näkyi ikkunasta. Eri puolella jokea kuin torni, vähän alajuoksun suuntaan (lounaaseen). Ihan hulppea asunto, joskin suomalainen kiinnitti huomiota siihen, että keittiö oli ihan pieni koppero. Suomessa neliöitä pannaan keittiöön kunnolla, koska siellä myös syödään ainakin arkisin, mutta Ranskassa näköjään keittiössä vain kokataan ja ruokapöytä on muualla... Pariisin sääennusteen lukemista välilaskun aikana Amsterdamin lentokentällä.

3 2. päivä: Lauantai Numerolappujen haku, Notre Dame Kylmässä ilmassa vaellettiin hakemaan kilpailunumerot Eiffel-tornin alta. Ne saatiin. Sen jälkeen ehdittiin turisteerata Pariisin keskustassa Arvin johdolla. Käytiin myös Notre Damessa. Päivä oli pilvinen, kun Kari ihaili kirkkoa sisältä päin. Hän ajatteli mielessään, että tuo iso värillinen lasiikkuna näyttäisi varmaankin tosi hienolta, jos aurinko paistaisi siihen. Eikö juuri silloin tullut pilveen aukko, ja aurinko paistoi lasimaalausikkunasta suoraan sisään! Kun yläkerta tällä tavalla antoi henkilökohtaista palvelua, Karin piti tietysti heti rynnätä panemaan viitonen kolehtiin. Illalla vielä syötiin kevyesti ravintolassa. Heikki ja Arvi menivät edeltä, Kari tuli perässä kun piti toimittaa joku asia. Ravintolaan saapuessa Kari toimi vahingossa epärehellisesti: Osti oluen tiskiltä, ja rupesi sitten etsimään Arvia ja Heikkiä. Hän löysinkin heidät pöydästä ja vei oluensa sinne. Arvi informoi Karia siitä, että nyt hän oli mokannut: pöytään tilattuna juomat ovat kalliimpia, kun niissä on eri vero; tiskiltä halvemmalla tilatut juomat myös pitäisi nauttia tiskin luona! No, onneksi tarjoilija ei ruvennut tiukkailemaan, vaan saimme jatkaa iltaamme Karin rikoksesta huolimatta... Seuraavilla sivuilla kuvia syksyisestä Pariisista sekä numerolappujen hausta.

4

5

6

7 Sitten kuvia Arvin asunnosta, Eiffel-torni näkyy ikkunasta.

8 Tutustumista Notre Dameen.

9

10 Iltanäkymiä Arvin asunnosta, Eiffel-tornissa valoshow.

11 3. päivä: Sunnuntai Juoksu ja Tekniikan museo Juoksupäivä koitti viileän pilvisenä, lämpötila vajaat 10 astetta. Kari pani T-paidan päälle verkkaritakin ja kiinnitti kilpailunumeron verkkaritakin yli. Myöhemmin tämä osoittautui virheliikkeeksi, sillä Karin tuli kuuma. Kilpailunumeron takia hän ei voinut avata enkä riisua takkia. Lähtö tapahtui Eiffel-tornin kohdalta Seinen ylittävältä sillalta, lähdettiin poispäin Eiffel-tornista, siis vastarannalle. Monet ranskalaiset olivat pukeutuneet muovisiin jätesäkkeihin, joilla he pitivät lämpöä ennen lähtöä ja sitten lähdön lähestyessä he vain heittivät jätesäkkinsä kylmästi sillan kaiteen yli Seineen! Lähtölaukauksen jälkeen piti odottaa muutama minuutti ennen kuin jono rupesi vetämään meidän kohdaltamme, ja aluksi pääsi vain kävelemään. Mutta toisaalta lähtöviiva oli vasta sillan lopussa, joten ajanotto ei ollut vielä sillalla alkanut. Paljon ei ollut tilaa juosta, mutta toisaalta kukaan ei töninyt. Jonkun matkaa juostuamme Arvi jättäytyi vähän jälkeen, ja Kari jatkoi juoksua Heikin kanssa. Mutta muutaman kilometrin juoksun jälkeen oli jyrkkä käännös vasemmalle, sisäpuolella nurmikenttä, ja siinä paikassa moni juoksija oikaisi. Ilmeisesti myös Arvi, koska Kari löysi hänet edeltään maalissa, ja ei ollut huomannut tämän ohittaneen häntä muualla reitillä. Reitti kulki ison puiston kautta (Bois de Bologne), ja se oli oikein mukava. Reitin varrella oli useassa paikassa torvisoittokunta tai muu yhtye piristämässä juoksijoita elävällä musiikilla.

12 Juottopisteillä ei ranskalaisille kelpaa muovimukeista tarjottu vesi, vaan jokainen saa korkkaamattoman pullon Eviania. Viileällä säällä useimmat juovat pullosta vain pari kulausta, ja sitten heittävät pullon pois. Puolityhjiä pulloja oli kaduilla tuhottomat määrät, hyvä että sai yli juostua. Puolenvälin jälkeen Heikki aloitti kirinsä, ja häipyi pian Karin näkyvistä. Karikin ajatteli vähän kiristää vauhtia, mutta juoksijoita oli niin tiheässä, että ohittelu olisi vaatinut ylimääräistä poukkoilua, johon hänellä eivät voimat riittäneet; piti siis tyytyä juoksemaan virran mukana. Reitti oli kaartanut takaisin Seinen rannalle. Rantabulevardi sukelsi vähän väliä tunneliin, kun alitettiin Seinen ylittävä silta. Arvi oli etukäteen kertonut, mikä niistä oli se, jossa prinsessa Diana kuoli. Yhdessä vaiheessa Kari ohitti jonkun maassa ihan kalpeana makaavan nuoren miehen, jota hoitajat ihmettelivät. Ohi juostessaan hän kuuli toisen hoitajan sanovan: Il parlait = (Kyllä äsken vielä) se puhui. Taakse vilkaistessaan hän näki ambulanssin tulevan, mutta ei sillä mikään kiire ollut, joten ehkäpä kaverin juoksut oli juostu lopullisesti. Kari myös kuuli parin naisen puhuvan suomea keskenään, joten muitakin maatamme edustavia oli mukana. Seinen sitä rantaa jatkettiin ohi Eiffel-tornin, ja juostiin lähelle Notre Damea, sitten ylitys Eiffeltornin puolelle, ja siitä sitten toista rantaa takaisin Eiffel-tornille asti. Maalissa oli järjestäjiltä sellainen moka, että maalin taakse ei ollut varattu tarpeeksi tilaa, vaan ajanotto-chippien poisto yms. toimenpiteet olivat heti maalin jälkeen. Maalin eteen muodostui hirveä hässäkkä, ja aikaa kului ennen kuin maaliviivan pääsi ylittämään. Karilla meni tässä puolitoista minuuttia hukkaan. Kari yhytti Arvin maaliviivan takaa saman tien, ja Heikkikin löytyi. Juoksijat tulossa maaliin; Heikistä ei oikeaa kuvaa löytynyt järjestäjien nettisivuilta. Maalin jälkeen Kari meinasi riisua hiostavan verkkaritakin heti, mutta huomasi että hiestä painava takki oli painanut nännit verille, eli valkoinen T-paita oli veressä. No, ei sitä sen näköisenä kehdannut esiintyä julkisesti, joten takki piti panna äkkiä takaisin päälle. Onneksi saimme tavarat säilytyksestä varsin nopeasti, joten saimme kuivat T-paidat päälle melko pian. Sitten köpöttelimme Arvin asunnolle suihkuun ja vaihtamaan normaalit vaatteet ylle, jonka jälkeen Heikki ja kari ajoivat metrolla Tekniikan museoon. Vähän olivat jalat jäykät, mutta ei tässä jarruttelemaan ruvettu, kun Heikinkin piti lähteä paluumatkalle jo seuraavana aamuna. Seuraavina päivinä Arvin piti painaa töitä, joten hänestä oli Karille seuraa vain iltaisin; Kari päätti turisteerata oikein urakalla.

13 Heikki Pariisin Tekniikan museossa. 4. päivä: Maanantai Heikin paluu, Karilla Louvre Seuraavana aamuna Kari saattoi Heikin lentoasemalle ja ajoi sitten junalla ja metrolla Louvreen. Kari meni sisään avaamisaikaan (varmaankin 10:00) ja viipyi siellä sulkemisaikaan asti (18:00). Hän ehti kävellä KAIKKI avoinna olleet osastot läpi. Eikä vain juosta läpi, vaan hän vuokrasi kuulokkeet, joissa oli englanninkielinen tärkeimpien taideteosten esittely. Näiden tärkeimpien teosten vierellä oli nelinumeroinen koodi, jonka syöttämällä sai esittelyn ko. teoksesta. Istumatauot kiinnostavien teosten edessä olivatkin mukavaa lepuutusta jaloille koko päivän kävelyn ja seisoskelun lomassa Kari söi myös lounasta Louvren ravintolassa, josta jäi ihan hyvät muistot: Usein Suomessa nämä nähtävyysravintolat ovat ylihintaisia ja/tai alilaatuisia, mutta ranskalainen hyvä ravintoloiden taso jatkui myös täällä: ei nyt huippu-gourmet'ta, mutta ihan asiallinen hinta-laatu-suhde. Alussa Kari oli ottanut Louvren kartan, ja sen avulla varmistanut, että käy jokaisen osaston läpi. Kari oli suunnitellut, että jälkeenpäin voisi vielä muistella näkemäänsä kartan avulla, mutta kuulokkeita palauttaessa Kari töpeksi ja unohti kartan sinne harmin paikka! Mutta intensiivinen kokemus! Illalla sitten Arvi vei Karin hyvään ravintolaan.

14 Tällä ja seuraavalla sivulla on kuva Louvren esittelylehtisestä; leveyssuunnassa rakennusten koko on kilometrin luokkaa!

15 5. päivä: Tiistai Karilla kiertelyä Pariisin keskustassa Tiistaina Kari sitten kierteli Pariisin keskustaa. Suomessa Sellon kirjastosta oli löytynyt teos Paris walks, jossa esiteltiin hyviä kävelyreittejä Pariisin eri osissa. Ekana oli Introduction, joka oli puolen päivän kävely Pariisin keskustan nähtävyyksien ohi. Kari kulutti siihen melkein koko päivän, kun välillä pysähteli kahville tai oluelle. Pariisin tärkeimmät näkymät tulivat tutuiksi. Monet kehuvat Pariisia kauniiksi kaupungiksi. Se pitää paikkansa: monissa ei-julkisissa rakennuksissa on esim. marmoripatsaita koristeena, eli kyllä vuosisataisen vaurauden näkee! Ja illalla taas Arvin kanssa maittava ateria ravintolassa.

16 Sellon kirjaston Paris walks on koko ajan lainassa, mutta ruotsinkielistä käännöstä Promenader i Paris löytyy Espoon kirjastoista useita kappaleita; tämä kuva on siis käännöksestä 6. päivä: keskiviikko Karin paluu Ja keskiviikkoaamuna sitten Kari ajoi julkisilla lentokentälle, kun reittitiedustelukin oli tehty 2 päivää aikaisemmin Heikin kanssa. Ja sitten aamupäiväkoneella kotiin, Helsingissä myöhään iltapäivällä.