Valtakunnallinen tallennustyönjako

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnallinen tallennustyönjako"

Transkriptio

1 Valtakunnallinen tallennustyönjako Selvitys valtakunnallisen tallennustyönjakomallin laatimisesta ja käyttöönotosta kulttuurihistoriallisille museoille Teemu Ahola

2 Sisältö 1. JOHDANTO 2. TALLENNUSTYÖNJAON SISÄLLÖLLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tallennustyönjaon perusajatus 2.2 Tallennustyönjaon piirissä olevat museokokoelmat 2.3 Valtakunnallinen tallennustehtävä 3. TALLENNUSTYÖNJAON TOIMIJAT 3.1 Tallennustyönjaon piirissä olevat museot 3.2 Suomen kansallismuseo 3.3 Museoviraston kuvakokoelmat 3.4 Journalistinen kuva-arkisto JOKA 3.5 Erikoismuseot 3.6 Alueelliset museot 4. VALTAKUNNALLISEN TALLENNUSTYÖNJAON RAKENNE 5. TALLENNUSTYÖNJAKOMALLIN YLLÄPITO JA KEHITYS 5.1 Tallennustyönjakomallin ylläpito 5.2 Tallennustyönjakosopimukset 5.3 Tallennustyönjaon vuosittainen päivittäminen 5.4 Tallennustyönjakomallin sähköinen työkalu 6. TALLENNUSTYÖNJAON KÄYTTÖÖNOTTAMINEN 7. TALLENNUSTYÖNJAKO AIHEALUEEN MUKAAN 8. MUSEOKOHTAINEN TALLENNUSTYÖNJAKO TALLENNUSTYÖNJAKO KÄSITEKARTTOINA Liite: Valtakunnallisen tallennustyönjaon jatkotoimenpiteet

3 1. JOHDANTO Suomalaiset ammatillisesti hoidetut kulttuurihistorialliset museot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinnittäneet merkittävästi huomiota kokoelmahallinnan kehittämiseen. Tästä esimerkkinä ovat museoiden kokoelmapoliittiset ohjelmat, yhteiset tietojärjestelmä- ja kehityshankkeet sekä valtakunnallinen verkostoituminen. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke, Museo2015 hanke sekä TAKO tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto ovat vieneet kokoelmahallinnan kehitystyötä tahoillaan eteenpäin. Tallennustoiminta ja sen koordinointi on eittämättä museokentän keskeisimpiä haasteita. Täyttyvät kokoelmasäilytystilat ja massakulutusyhteiskunnan tuottama, potentiaalisesti museokokoelmiin päätyvä tavarapaljous ovat ajaneet museot vaikeuksiin tallennustoiminnassaan. Haasteet konkretisoituvat, kun museot haluaisivat koordinoida yhdessä keruutoimintaa. Halua yhteistoimintaan ja keruun järkevöittämiseen löytyy runsaasti kautta valtakunnan, vain oikeat instrumentit työn tekemiseen puuttuvat. Tämä oli lähtökohtana Suomen museoliiton asettaessa 1. elokuuta 2012 selvitysmiehen määrittelemään ammatillisesti hoidettujen kulttuurihistoriallisten museoiden valtakunnallista tallennustyönjakoa. Hankkeen päämääränä oli luoda kokonaiskuva kulttuurihistoriallisten museoiden tekemästä tallennustyöstä ja määritellä museoiden valtakunnallinen tallennustyönjako, jonka avulla suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöt tallentuvat hallitusti museoiden kokoelmiin. Työnjaon konkreettisena tavoitteena on karsia päällekkäiskartuntaa ja sokkona tallentamista, jossa museot tallentavat toisistaan tietämättä tismalleen samaa materiaalia kokoelmiinsa. Pyrkimyksenä oli myös kartoittaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöitä, joita kukaan ei tällä hetkellä tallenna kokoelmiinsa. Kaiken tämän taustalla oli laajempana tavoitteena museoiden yleisen tietoisuuden kasvattaminen sekä omista kokoelmistaan että etenkin muiden museoiden tallennusprofiileista. Tallennustoiminnan verkostoiminen ja toimijoiden keskinäisen tietoisuuden kasvattaminen luovat perustan valtakunnalliselle tallennustyönjaolle ja aiempaa paremmalle yhteistyölle. Tehtävää hoitamaan Suomen Museoliitto asetti Työväenmuseo Werstaan kokoelmapäällikön Teemu Aholan. Hänen tuekseen perustettiin työryhmä, jossa toimivat museonjohtaja Kati Kivimäki Forssan museosta, pääsihteeri Kimmo Levä Suomen museoliitosta, museonjohtaja Dan Lindholm Länsi-Uudenmaan maakuntamuseosta, amanuenssi Antti Metsänkylä Suomen kansallismuseosta, intendentti Leena Paaskoski Suomen Metsämuseo Lustosta, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss Helsingin kaupunginmuseosta ja erikoisasiantuntija Eeva Teräsvirta Museovirastosta. Minna Sarantola-Weiss on TAKOverkoston puheenjohtaja ja hän toimi myös hankkeen työryhmän puheenjohtajana. Antti Metsänkylä on TAKOverkoston sihteeri ja edusti Sarantola-Weissin kanssa TAKO-verkostoa työryhmässä. Hanke kesti elokuun alusta vuoden 2012 loppuun. Työryhmä kokoontui käsittelemään asiaa syksyn aikana yhteensä kolme kertaa. Tämän lisäksi aihetta käsiteltiin ryhmän kesken lukuisissa sähköpostikeskusteluissa. Ajatus kulttuurihistoriallisten museoiden valtakunnallisen tallennustoiminnan koordinoinnista ei ole uusi. Vastaavia toimenpiteitä tehtiin jo 1980-luvulla, jolloin Museovirasto asetti museoiden dokumentointi- ja tutkimustyöryhmän laatimaan ohjeistusta valtakunnallisesta tallennustyönjaosta. Työryhmä laati asiasta muistion vuonna Kyseinen dokumentti määritteli ensimmäistä kertaa museoiden valtakunnallista tallennustyönjakoa. Laadittu suunnitelma herätti museokentällä suurta kiinnostusta ja sen toivottiin vihdoinkin saavan aikaan valtakunnallista työnjakoa. Monet museot valitsivat itselleen jaottelusta sopiviksi katsomansa aihealueet ja alkoivat noudattaa jakoa omalta osaltaan. Tallennustyönjako ei kuitenkaan saanut tuulta alleen eivätkä sen hyödyt lopulta realisoituneet toivotulla tavalla. Monissa museoissa työnjaon noudattamista kuitenkin jatkettiin. Jaottelu on ollut eräissä museoissa käytössä pitkälle tämän vuosituhannen puolelle. Viisi maakuntamuseota mainitsee vielä omissa kokoelmapoliittisissa ohjelmissaan vuoden 1987 muistion ja siinä esitetyn jaottelun eräänä lähtökohtana oman tallennustoimintansa määrittelylle. Siten vanha ohjeistus on edelleen ollut mukana näiden museoiden tallennustoimintaa määrittämässä. Museokenttä on myös tuntuvasti muuttunut sitten 1980-luvun. Uusia museoita on tullut toimintaan mukaan ja kokonainen valtakunnallisten erikoismuseoiden verkosto on tullut osaksi museokenttää. Lisäksi maakuntamuseoiden ja kaupunginmuseoiden toiminta on laajentunut ja kehittynyt 1980-luvun päivistä. Toinen keskeinen taustavaikuttaja suomalaisen valtakunnallisen tallennustoiminnan kehittämisessä on ollut ruotsalainen SAMDOK-verkosto. Kyseinen museoiden vapaaehtoinen yhteenliittymä aloitti nykydokumentointiin keskittyvän toimintansa jo 1970-luvulla. Eri aihealueisiin keskittyvät tallennusryhmät, tai poolit, ovat olleet esikuvana Suomen TAKO tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkostolle. TAKOtoiminta käynnistettiin vuoden 2009 alussa ja ensimmäiset

4 toimintavuodet ovat olleet vahvasti SAMDOKmalliseen nykydokumentointiin keskittyvää. TAKO on kuitenkin jo alusta alkaen asettanut tavoitteekseen myös valtakunnallisen tallennustyönjaon määrittelemisen, joka konkretisoituu tämän selvityksen myötä. Selvitysmies haluaa lämpimästi kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä Suomen museoliittoa selvityksen mahdollistamisesta. Suuri kiitos myös selvitysmiehen tukena toimineelle työryhmälle, joka on antanut arvokasta palautetta ja kehitysehdotuksia tallennustyönjaon toteuttamiseksi. Erityinen kiitos kuuluu koko suomalaiselle museokentälle, joka on empimättä lähtenyt mukaan tallennustyönjaon kehittämiseen. Selvitysmies on saanut paljon positiivista palautetta ja museokenttä on osoittanut olevansa aidosti ja innostuneesti valtakunnallisen tallennustyönjaon takana. Tämä on suurin edellytys ja mahdollistaja työnjaon menestykselle nyt ja tulevaisuudessa. 2. TALLENNNUS- TYÖNJAON SISÄLLÖLLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tallennustyönjaon perusajatus Valtakunnallinen tallennustyönjako tähtää suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöiden hallittuun tallentamiseen. Tämän toiminnan ytimessä on yhdessä sovittu työnjako siitä, miten ilmiöt museoiden kokoelmiin tallentuvat. Tallennustyö pitää pystyä koordinoimaan tavalla, joka kertoo selvästi suomalaisille museoille mitä kentällä tallennetaan ja miten museoiden roolit limittyvät suhteessa toisiinsa. Ilman työnjakoa museot ovat lähes pakotettuja tallentamaan ilmiöitä laajemmassa mittakaavassa kuin mitä niiden tallennusprofiilit antavat ymmärtää. Ilman tietoa siitä, mitä muut tallentavat ja mistä objekteja voi tarpeen vaatiessa saada esimerkiksi näyttelylainaan, on museon otettava materiaalia kokoelmiinsa varmuuden vuoksi periaatteella. Edelleen, jos yksittäisen museon oma tallennusprofiili on jäsentymätön ja jos museo ei tiedä mitä muut tallentavat, on tilanne varsin epäselvä ja tallennusta tehdään sokkona. Valtakunnallinen tallennustyönjako koostuu yksittäisten museoiden itselleen määrittelemistä valtakunnallisista tallennustehtävistä. Tallennustehtävän myötä museo ottaa vastuulleen jonkin ilmiön tallentamisen siten, että muut museot voivat luottaa tämän ilmiön tallentumiseen. Silloin muiden museoiden ei tarvitse huolehtia omalta osaltaan tuon ilmiön tallentumisesta, vaan ne voivat kohdentaa resurssejaan omiin ydintallennusteemoihinsa. Valtakunnallinen tallennustyönjako lähtee museoista itsestään toisin kuin 1980-luvun malli. Lähtökohtana on ollut vapaaehtoisuus, museot ovat toiminnassa mukana omasta halustaan ja itse määrittelemillään resursseilla. Tämä on onnistuneen yhteistoiminnan edellytys. Nyt käsillä oleva tallennustyönjakomalli on sen ensimmäinen versio ja sellaisena sitä pitää myös tulkita. Ohjelmaa päivitetään vuosittain ja se elää ajassa, aivan kuten museotkin. Museoilla on siten mahdollisuus muokata ja päivittää omia tallennustehtäviään. Muita museoita voidaan ottaa tallennustyönjakoon mukaan tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on elävä ja kehittyvä kokonaisuus, joka aikaa myöden hioutuu moniulotteisemmaksi järjestelmäksi. 2.2 Tallennustyönjaon piirissä olevat museokokoelmat Valtakunnallinen tallennustyönjako kohdistuu lähtökohtaisesti museoiden aktiivisesti karttuviin kokoelmiin ja kattaa kaikki tallennetyypit. Nykydokumentointi on kartunnan suhteen merkittävässä asemassa, mutta ei edellytys. Kokoelmat voivat karttua myös muilla tavoin. Museoiden tallentamat ilmiöt ovat pääosin nykyhetken yhteiskuntaan nivoutuvia, mutta joukossa on poikkeuksiakin. Mukana on myös sellaisia historiallisia ilmiöitä, jotka ovat pysyvästi päättyneitä ja siten konkreettisesti osana historiaa. Tällaisista ilmiöistä käyvät esimerkkinä muun muassa toiseen maailmansotaan liittyvät tapahtumat. Historialliset teemat voivat silti vielä karttua aktiivisesti ja soveltuvat siten myös tallennustyönjaon piiriin. Edellisten lisäksi on olemassa myös kokoelmia, jotka ovat tallentuneet museoihin menneisyydessä ja joiden kartuttaminen on lopetettu. Kokoelma on olemassa, mutta siihen ei tule enää uusia objektilisäyksiä. Tällaisia kokoelmia ei tässä tallennustyönjaon kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa ole otettu huomioon, mutta tämä ei silti laske kyseisten kokoelmien arvoa museokentällä. Tavoitteena on tuoda myös nämä kokoelmat museokentän tietoon. Pyrkimyksenä on luoda järjestelmä, jonne museot voivat omatoimisesti tuottaa tietoa tallennustyönjaon ulkopuolella olevista kokoelmistaan ja siten kertoa muille museoille sisällöllisesti laadukkaista kokoelmiensa osista. Tällä on merkitystä esimerkiksi poistopolitiikan näkökulmasta. Lisäksi tallennustyönjaon ulkopuolella olevien kokoelmien metatiedot saattavat karttua, vaikka niihin ei lisättäisi konkreettisia, uusia tallenteita.

5 2.3 Valtakunnallinen tallennustehtävä Valtakunnallisen tallennustyönjaon ydin on yksittäisen museon vastuulleen ottama valtakunnallinen tallennustehtävä. Selvitysmies on määritellyt jokaiselle museolle omat tallennustehtävät yhdessä museon edustajien kanssa. Tallennustehtävä on määritelty luontevaksi osaksi museon tallennusprofiilia ja se on sopusoinnussa museon muiden tallennusteemojen kanssa. Valtakunnallisuus määrittyy museotyypin mukaan. Valtakunnallisilla erikoismuseoilla valtakunnallisuus tarkoittaa työnjaossa eri asiaa kuin alueellisilla museoilla. Tallennustyönjaossa mukana toimivat valtakunnalliset erikoismuseot tallentavat ilmiöitä lähtökohtaisesti valtakunnallisesta näkökulmasta. Alueellisten museoiden, kuten kaupunginmuseoiden ja maakuntamuseoiden tallennustoiminnan lähtökohta on tietty maantieteellinen alue, jonka puitteissa museo toimii. Sama periaate pätee myös valtakunnallisessa tallennustyönjaossa. Alueellisten museoiden tallennustoiminnassa valtakunnallisuus syntyy alueellisen näkökulman avulla. Alueellinen museo tallentaa paikallisesti tiettyä valtakunnallista ilmiötä, jolloin paikallisesti tallennettu materiaali toimii esimerkkinä valtakunnallisesta ilmiöstä. Alueellisten museoiden ei siis odoteta tekevän tallennusta oman maantieteellisen toimintaympäristönsä ulkopuolelta. Alueellisten museoiden suuri haaste on tallennettavan tematiikan monimuotoisuus, jota ainoastaan maantieteellinen alue on rajaamassa. Valtakunnallisen tallennustyönjaon avulla valtakunnalliset erikoismuseot ja alueelliset museot voivat tehdä toimivaa ja toisiaan tukevaa yhteistyötä ilmiöiden tallentamiseksi. Yksittäisen museon on mahdollista keskittyä tiettyihin paikallisesti spesifeihin ydinteemoihin toisten museoiden hoitaessa muita tallennuskohteita. Tallennustyönjaolla on merkitystä myös valtakunnallisille erikoismuseoille. Tallennusyhteistyön avulla valtakunnallisilla erikoismuseoilla on aiempaa paremmin mahdollisuus keskittää tallennustaan tiettyihin pääteemoihin. Yhteistyön myötä alueelliset museot voivat tallentaa yhdessä sovittuja osia suuresta tallennuskokonaisuudesta, joka muussa tapauksessa olisi pelkästään valtakunnallisen erikoismuseon harteilla. Tällä tavoin on mahdollista kehittää tallennuksen laatua. Tämänkaltainen tallennustyönjaon koordinoiminen vaatii luonnollisesti aikaa ja yhdessä tehtävää suunnittelua. Jokainen tallennustyönjaon piirissä toimiva museo on valinnut tehtävänsä itse yhdessä selvitysmiehen kanssa. Tehtävien määrä ja laajuus on pyritty määrittelemään mahdollisimman konkreettisesti ja museon omia resursseja noudattaen. Realistinen omien resurssien ymmärtäminen on lähtökohta onnistuneelle tallennustyönjaolle. Mikäli museo ylimitoittaa omat tehtävänsä suhteessa resursseihinsa, eivät tallennustehtävät ole enää mielekkäitä. Resurssinäkökulma on sen vuoksi ollut vahvasti mukana tehtäviä määritettäessä. Valtakunnallinen tallennustyönjako ei kiellä museoita tallentamasta mitä ne haluavat. Pyrkimys on kuitenkin järkeistää tallennusta, poistaa päällekkäiskartuntaa ja jakaa tallennusvastuita. On tärkeää muistaa edellä esitetyt määritteet tallennustehtävien valtakunnallisuudelle ja ymmärtää termin valtakunnallisuus eroavaisuudet valtakunnallisen erikoismuseon ja alueellisen museon kesken. Vuonna 2012 Suomen museoliiton asettama selvitysmies on voinut selvittää museoiden tallennustehtäviä ja ehdottaa työnjakoa. Jatkossa museoiden, ja varsinkin valtakunnallisten erikoismuseoiden, tulisi selvittää rajapintoja ja päällekkäisyyksiä aktiivisesti itse, jotta työnjaosta tulisi mahdollisimman tarkkarajainen ja arkista tallennustyötä palveleva työkalu. On olemassa myös tiettyjä teemoja, joihin valtakunnallista tallennustyönjakoa ei sovelleta. Arkeologinen aineisto on lähtökohtaisesti Museoviraston tallennusalaan kuuluvaa ja tässä maakunnalliset museot tekevät jo yhteistyötä Museoviraston kanssa. Siten arkeologista materiaalia ei ole tarpeen ottaa mukaan tallennustyönjakoon. Myös rakennettu ympäristö on rajattu pois tallennustyönjaon ensimmäisestä versiosta. Aihealue tallentuu lähtökohtaisesti alueellisten museoiden tallennuksena niiden omilla toiminta-alueillaan. Rakennetun ympäristön teemoja tallentuu toki myös valtakunnallisen tallennustyönjaon piirissä tehtävän tallennuksen myötä. Edellisten lisäksi on lukuisa joukko teemoja, joita ei ole erikseen määritelty tallennustyönjaon piiriin. Tällaisia teemoja, kuten vuodenkiertoon liittyvät aiheet tai kronologiset tapahtumat, tallentuvat joka tapauksessa useiden museoiden kokoelmiin. Esimerkiksi Suomen sisällissotaa tallentavat lukuisat suomalaiset museot. 3. TALLENNUS- TYÖNJAON TOIMIJAT Seuraavassa määritellään lyhyesti valtakunnalliseen tallennustyönjakoon liittyvät keskeiset toimijat ja niiden roolit kokonaisuuden kannalta. 3.1 Tallennustyönjaon piirissä olevat museot Tallennustyönjakoon on pyydetty mukaan suomalaisia ammatillisesti hoidettuja kulttuurihistoriallisia museoita. Vuoden 2012 lopussa mukana on yhteensä 114 museota ympäri Suomen. Joukossa on hyvin erikokoisia ja

6 erityyppisiä museoita niin erikoismuseoista kuin alueellisistakin museoista. Tallennustyönjaon laatiminen ja toiminnan käynnistäminen on varsin haasteellista, minkä vuoksi tallennustyönjaon ensimmäisestä versiosta on rajattu pois taidemuseot, luonnontieteelliset museot, arkistot ja ei-ammatilliset museot. Edellä mainituista toimijoista löytyy lukuisa määrä tallennustyönjaon kannalta tärkeitä organisaatioita. Toimijajoukon laajentaminen tulee sen vuoksi olemaan yksi tulevaisuuden kehityshankkeista, kunhan toiminta on saatu käynnistettyä hallitusti nykyisellä museojoukolla. 3.2 Suomen kansallismuseo Suomen kansallismuseon lähtökohta valtakunnallisena kulttuurihistoriallisena museona on, että se tallennustyössään täydentää olemassaolevia kokoelmiaan, jotka ovat vanhat ja laajat, sekä 1900-luvun osalta tallentaa kansalaisten arkielämää kuvaavaa aineistoa. Muuten Kansallismuseon tallennustoimintaa säätelevät Museovirastolle laissa ja asetuksessa määritellyt tehtävät. Valtakunnallisessa tallennustyönjaossa Suomen kansallismuseon keskeisiä tehtäviä ovat Suomen valtiolliseen historiaan liittyvän aineiston tallennus ja esitteleminen. Suomen kansallismuseo tekee tallennustoiminnassaan yhteistyötä muiden museoiden kanssa ja pyrkii koordinoimaan oman tallennuksen lomittain erikoismuseoiden ja alueellisten museoiden kanssa. Tästä yhtenä esimerkkinä numismatiikka, josta valtakunnallisella tasolla huolehtii Suomen kansallismuseon rahakammio. Numismatiikkaan liittyvistä paikallisista piirteistä, kuten paikallisista taiteilijoista, mitalitaiteesta tai maksuvälineistä, huolehtivat alueelliset museot. Valtakunnallisen tallennustyönjaon ensimmäisessä versiossa Suomen kansallismuseon tallennustehtäväksi on määritelty Suomen valtiollinen historia, joka sisältyy aihealueeseen 2. Tallennustehtäviä ja rajauksia tullaan tulevaisuudessa määrittelemään tarpeen mukaan tarkemmin, kun tallennustyönjaon sisältöjä kehitetään. 3.3 Museoviraston kuvakokoelmat Museoviraston kuvakokoelmien tallennusprofiili kohdistuu kansallisesti merkittävän kuva-aineiston tallentamiseen. Valtakunnallisen tallennustyönjaon suhteen Museoviraston kuvakokoelmien tallennus läpäisee lähtökohtaisesti kaikki seitsemän pääaihealuetta. Pyrkimyksenä on tallentaa niiden sisällä teemoja, jotka liittyvät Suomen valtiolliseen historiaan sekä valtakunnallisesti merkittäviin tapahtumiin, ilmiöihin, käännekohtiin ja vaikuttajiin. Tämä lähtökohta asettaa erityisen haasteen Museoviraston kuvakokoelmien sijoittamiseksi osaksi valtakunnallista tallennustyönjakoa, ottaen huomioon Museoviraston kuvakokoelmien tallennusprofiilin monipuolisuuden ja laaja-alaisuuden. Haasteellisinta on määritellä valtakunnallisesti merkittävien ilmiöiden tallentamisesta, sillä tällaisia teemoja tallentavat myös muut kuin Museoviraston kuvakokoelmat. Museoviraston kuvakokoelmat ottaa omassa tallennustoiminnassaan huomioon muiden museoiden tekemän valokuvatallennuksen ja tallentaa materiaalia yhteistyössä muiden museoiden kanssa. Valtakunnallisen tallennustyönjaon suhteen Museoviraston kuvakokoelmien ja muiden museoiden kuva-arkistojen välistä roolitusta ja vastuunjakoa tulee määritellä vielä tarkemmin, etenkin kansallisesti merkittävien teemojen osalta. Tästä syystä Museoviraston kuvakokoelmien konkreettisia, yksittäisiä tallennustehtäviä ei tämän selvityksen puitteissa ole mahdollista tehdä, vaan määrittelytyötä tullaan jatkamaan tulevaisuudessa. 3.4 Journalistinen kuva-arkisto JOKA Museovirastoon ollaan perustamassa journalistinen kuvaarkisto JOKA, jonka tarkoituksena on kerätä, tallentaa ja julkaista merkittäviä lehtikuva- ja lehtikuvaajakokoelmia. JOKA:n kartuntapolitiikkaa suunnitellaan parhaillaan, ja sille on jo luovutettu merkittäviä lehtikuvaarkistoja. Tavoitteena on että JOKA perustetaan Museoviraston yhteyteen hallituskaudella Kokoelmapolitiikkaa kehitetään Museoviraston kuvakokoelmien, Suomen valokuvataiteen museon, maakuntamuseoiden, erikoismuseoiden ja lehtitalojen kuva-aineistot ja TAKO-yhteistyö huomioiden. JOKA kerää valtakunnallisesti merkittäviä lehtien valokuva-arkistoja, lehtikuvaajien kokoelmia sekä toimitukselliseen käyttöön tehtyjä valokuva-aineistoja. Kokoelmat ovat sisällöltään monipuolisia (esim. kuvatoimistoarkisto kattaa aikansa uutistoiminnan kokonaisuudessaan) ja volyymiltaan laajoja. Arkistot otetaan vastaan ja niiden hakemistorakenne viedään tallennustietokantaan provenienssiperiaatteen mukaisesti kokonaisuutena. Tämän jälkeen kokoelmaa voidaan seuloa ja digitoida suunnitelmallisesti, sekä esimerkiksi siirtää erikoisalan kuva-aineistoja alan erikoismuseoon. Sama koskee alueellisten museoiden kuva-arkistoja. Valtakunnallisessa tallennustyönjaossa JOKA:n toiminta tulee keskittymään vahvimmin aihealueisiin 2 ja 5. Tallennuksen keskiössä tulevat olemaan julkiseen elämään liittyvät teemat kuten myös kuvajournalismin eri aihealueet, kuvan ja tekstin muuttuvat suhteet, kuvausteknologian merkitys lehtikuvauksessa lasinegatiiveista rullafilmin kautta digitaaliseen kauteen, lehtikuvaajan ammatti, kuvatoimistojen toiminta, kuvamanipulaatio ja lehtikuvien todistusarvo ja niin edelleen.

7 JOKA:n tekemä tallennustyö kattaa valtakunnallisten, pitkään ilmestyneiden lehtien keskeisiä kokonaisuuksia. Maakuntalehtien kuva-arkistot kuuluisivat ensisijaisesti maakuntamuseoille. JOKA:n roolia osana valtakunnallista tallennustyönjakoa tullaan tarkentamaan kokoelmapolitiikan täsmennyttyä ja aineistojen kartuttua. Valtakunnallisen tallennustyönjaon kannalta on erittäin tärkeää roolittaa JOKA:n toimintaa suhteessa muiden museoiden, etenkin maakunnallisten museoiden kuvaarkistoihin. JOKA:n konkreettiset tallennustehtävät liitetään valtakunnalliseen tallennustyönjakoon JOKA:n kokoelmapoliittisen ohjelman valmistuttua ja tallennusprofiilin tarkennuttua. 3.5 Erikoismuseot Erikoismuseot toimivat valtakunnallisessa tallennustyönjaossa oman perusroolinsa mukaisesti, vastaten niille asetetuista erityistallennustehtävistä. Tietyillä erikoismuseolla tallennustehtävä on perin haasteellinen: tallennettavia teemoja on lukuisia ja on suuri haaste toteuttaa kautta linjan laadukasta ja täydellistä tallentamista. Valtakunnallisen tallennustyönjaon myötä erikoismuseoiden vaativaa ja laajaa tallennuskenttää on mahdollista järkevöittää yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Erikoismuseoiden on hedelmällistä tehdä tallennusyhteistyötä esimerkiksi alueellisten museoiden kanssa siten, että tallennustehtäviä voidaan tarpeen mukaan mielekkäästi jakaa. Tällä tavoin erikoismuseoiden ei tarvitse yrittää tallentaa aivan kaikkea yksin, vaan ne voivat kohdentaa resurssejaan uudelleen. Lopputuloksena on laadukkaampaa tallentamista hieman rajatummasta ilmiömäärästä. Tämä edellyttää koordinointia ja tiedonvaihtoa muiden toimijoiden kanssa. 3.6 Alueelliset museot Kuten edellä on jo todettu, alueellisten museoiden tallennustoimintaa määrittää se maantieteellisesti rajattu alue, jonka piirissä museot toimivat. Valtakunnallinen tallennustyönjako ei muuta tätä lähtöasetelmaa, vaan alueelliset museot toteuttavat valtakunnallisissa tallennustehtävissään samaa alueellista rajausta. Valtakunnallisten tehtävien lisäksi alueelliset museot voivat tehdä alueellista tallennusta mielensä mukaan. Yksi valtakunnallisen tallennustyönjaon suurimmista hyödyistä alueellisille museoille on se, että niiden ei tarvitse tallentaa kaikkea omalta alueeltaan, vaan ne voivat siirtää enemmän resursseja oman alueensa erityispiirteiden tallentamiseen samalla kun muut toimijat vastaavat useiden koko valtakunnalle tyypillisten ilmiöiden tallentamisesta. Oman alueensa erityispiirteisiin lukeutuvat ilmiöt saattavat olla myös sellaisia, jotka omalta osaltaan voivat liittyä erikoismuseoiden tallennusalueisiin. Tallentamalla tätä ilmiötä alueellinen museo voi vuorostaan olla vapauttamassa erikoismuseon resursseja käyttöön, kun erikoismuseon eri tarvitse vastata tästä tietystä tallennustehtävästä. 4. VALTAKUNNALLISEN TALLENNUSTYÖN- JAKOMALLIN RAKENNE Valtakunnallinen tallennustyönjakomalli koostuu seitsemästä aihealueesta. Nämä aihealueet ovat identtiset TAKO-toiminnasta tutun nykydokumentointityön poolijärjestelmän kanssa. Nykydokumentointiyhteistyötä varten kehitetyn jaottelun on todettu olevan toimiva ja hyvin jäsennelty, joten oli luonnollista ottaa se myös tallennustyönjaon pohjaksi. Aihealueet ovat seuraavat: 1. Ihminen ja luonto 2. Yksilö, yhteisö ja julkinen elämä 3. Arki 4. Tuotanto, palvelut ja työelämä 5. Viestintä, liikenne ja matkailu 6. Koulutus, taide, korkeakulttuuri, urheilu ja hyvinvointi 7. Trendit, vaikuttajat ja käännekohdat Museoiden tallennustehtävät sijoittuvat kunkin aihealueen pääotsakkeen alle. Tehtävänimikkeet on laadittu selvitysmiehen ja museoiden yhteistyönä ja niiden laatimisessa on hyödynnetty kansallista kokonaisontologiaa, KOKO:a, joka sisältää myös museoiden käyttämät yleiset asiasanastot. KOKO sijaitsee verkossa osoitteessa onki.fi/fi/browser/overview/koko. Eri aihealueiden sisältöjä tarkasteltaessa voidaan havaita niiden olevan osittain hyvinkin yhteismitattomia toistensa suhteen. Samaa on havaittavissa myös yhden aihealueen sisälläkin. Museoiden tallennustehtävät voivat vaihdella suuresti tarkkuuden tai laajuuden suhteen. Tämä on ymmärrettävää, sillä toisia aihealueen osia voidaan tallentaa hyvinkin pikkutarkasti, kun taas toiset osiot ovat luonteeltaan laajempia. Tilanteeseen vaikuttaa ennen muuta tallennustehtävien määrittelytapa, joka ei ole ylhäältä annettu, vaan museoiden itsensä määrittelemä. Selvitysmies ei ole halunnut lähteä voimakkaasti yhdenmukaistamaan aihealueiden sisältöjä, vaan on parempi ensin kokeilla miten järjestelmä toimii

8 nykyisessä muodossaan. Yhteismitallisuuden lisääminen on tulevaisuudessa mahdollista. Tallennustyönjakomalli on esitetty kolmea eri lähestymistapaa käyttäen. Ensimmäiseksi kaikki aihealueet on listattu niihin kuuluvine tallennustehtävineen. Kunkin tallennustehtävän perässä on siitä vastaavan organisaation nimi. Tämä esitystapa mahdollistaa nopean ja sujuvan tutustumisen kunkin aihealueen sisältämiin yksittäisiin tallennustehtäviin. Toinen lähestymistapa on museolähtöinen. Jokainen tallennustyönjaossa mukana oleva museo on listattu aakkosjärjestyksessä ja museoiden yhteyteen on listattu niiden tallennustehtävät. Esitystavan avulla lukija voi nopeasti tutustua haluamansa yksittäisen museon tallennustehtäviin. Kolmas esitystapa on käsitekartta, joka antaa lukijalle napakan yleiskuvan kunkin aihealueen sisäisestä koostumuksesta. Käsitekartta toimii tavallaan porttina koko tallennustyönjakomalliin ja kaksi edellä esitettyä esitystapaa varustavat lukijan yksityiskohtaisemmalla tiedolla yleiskuvan tueksi. Tästä syystä käsitekartasta on karsittu organisaatioiden nimet pois kauttaaltaan. 5. TALLENNUSTYÖN- JAKOMALLIN YLLÄPITO JA KEHITYS Tavoitteena on luoda valtakunnallisesta tallennustyönjakomallista pysyvä ja ajassa kehittyvä järjestelmä, jota ylläpidetään, päivitetään ja kehitetään Museoviraston ja suomalaisen museokentän yhteistyönä. Varsinainen ylläpito hoidetaan keskitetysti, jotta tieto pysyy yhteinäisenä ja ajantasaisena. Seuraavissa alaluvuissa on määritelty valtakunnallisen tallennustyönjaon sisältöjä ja piirteitä tulevaisuutta silmälläpitäen. Alaluvut toimivat samalla selvitysmiehen toimenpide-ehdotuksina tallennustyönjaon kehittämiseksi. 5.1 Tallennustyönjakomallin ylläpito Museovirasto ottaa vastuun tallennustyönjakomallin ylläpitämisestä. Museovirasto osoittaa organisaatiostaan mallille ylläpitohenkilön, joka vastaa mallin keskitetystä päivittämisestä ja ylläpitämisestä. Vain kyseisellä henkilöllä on valtuudet tehdä muutoksia tallennustyönjakomalliin. Siten malli päivittyy hallitusti ja pysyy koko ajan ajantasaisena. Tallennustyönjakomalli toteutetaan sähköisenä verkkosovelluksena, jonne kaikilla on vapaa pääsy. Sähköinen verkkosovellus takaa pääsyn aina ajantasaiseen, päivitettyyn ja yhdenmukaiseen versioon tallennustyönjaosta. 5.2 Tallennustyönjakosopimukset Jokainen valtakunnallisessa tallennustyönjaossa mukana oleva museo laatii Museoviraston kanssa keskinäisen yhteistyösopimuksen koskien omia valtakunnallisia tallennustehtäviään. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on turvata työnjaon jatkuvuus. Museo sitoutuu kirjaamaan osuutensa tallennustyönjaosta kokoelmapoliittiseen asiakirjaansa sekä priorisoimaan luetteloinnissa ja digitoinnissa valtakunnallisen tallennustyönjaon puitteissa karttunutta materiaalia. Museovirasto puolestaan sitoutuu ylläpitämään ja kehittämään valtakunnallista tallennustyönjakomallia ja siihen liittyviä sovelluksia tai palveluita, kuten tallennustyönjaon sähköistä työkalua. Sopimus on voimassa kunnes jompikumpi sopijapuoli sanoo sen irti. 5.3 Tallennustynjaon vuosittainen päivittäminen Museo voi ilmoittaa Museovirastolle halustaan päivittää tallennustehtäviään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Museovirasto sopii tallennustyönjakomallissa määriteltyjen museokohtaisten tallennustehtävien muutoksista yksittäisten museoiden kanssa, ja muutoksia tallennustehtäviin voidaan tehdä vain kyseessä olevan museon suostumuksella. Päivitetty työnjako julkistetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 5.4 Tallennustyönjakomallin sähköinen työkalu Museovirasto suunnittelee ja toteuttaa yhdessä selvitysmiehen kanssa valtakunnallisen tallennustyönjakomallin sähköisen työkalun vuoden 2013 aikana. Sähköinen työkalu tulee olemaan verkkosovellus, jonka tarkoituksena on tarjota vapaa ja esteetön pääsy kaikille tallennustyönjaosta kiinnostuneille. Pääasiassa sovellus tulee toimimaan työkaluna ja tietolähteenä kulttuurihistoriallisten museoiden ammattilaisille. Sähköinen työkalu koostuu tallennustyönjakomallin eri esitystavoista ja käyttöliittymä laaditaan muistuttamaan tallennustyönjaon käsitekarttaa. Siinä vierailija voi tutustua eri aihealueisiin ja niiden sisältämiin tallennustehtäviin saaden samalla lisätietoa yksittäisen tallennustehtävän piirteistä ja sisällöistä. Työkalun luominen ja tietosisältöjen tuottaminen tulee olemaan pitkä prosessi ja työkalu tulee siten kehittymään ja päivittymään asteittain. Työkalun tietosisältöjen syöttämisestä ja päivittämisestä vastaa Museoviraston osoittama ylläpitäjä ja vain hänellä on oikeus tehdä sisältöön muutoksia. Tämän lisäksi työkaluun on tarkoitus suunnitella osio myös museoiden tallennustyönjaon ulkopuolelle jääville kokoelmille. Tällaisten

9 kokoelmatietojen syöttämiseen avataan museokohtaiset päivitysoikeudet. Työkalun avulla museot voivat myös raportoida vuosittain valtakunnallisen tallennustyönjaon toteutumisesta oman museonsa osalta. 6. TALLENNUS- TYÖNJAON KÄYTTÖÖN- OTTAMINEN Valtakunnallinen tallennustyönjako on tarpeellinen ja koko museokenttää hyödyttävä järjestelmä, kuten edellä on todettu. Tässä selvityksessä on määritelty työnjaon keskeiset toimijat ja tehty esitys työnjaon rakenteeksi ja sen ylläpitämiseksi. Selvityksen lopussa olevaan liitteeseen on määritelty eräitä kokoelmien rajapintoihin liittyviä täsmennystarpeita ja nostettu esiin tehtäväalueita, jotka tarvitsevat vielä jatkomäärittelyä Jatkotyöstä huolimatta tallennustyön toteuttamiselle vuoden 2013 aikana ei ole esteitä. Museokentän tahtotila valtakunnallisen tallennustyönjaon käynnistämiseksi on hyvä ja siten toiminnan aloittamista ei ole syytä lykätä. Tallennustyönjako on elävä ja kehittyvä kokonaisuus, joka hioutuu aikaa myöden moniulotteisemmaksi ja täsmällisemmäksi järjestelmäksi. Selvitysmies esittää, että Museovirasto käynnistää sopimusprosessin kevään 2013 aikana.

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41 17 Urheilu Hiihtolajit (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo) Huippu-urheilu (Suomen Urheilumuseo) Jääkiekon SM-liiga (Suomen Jääkiekkomuseo) Liikunta- ja urheilupaikat (Suomen Urheilumuseo) Suomen jääkiekkomaajoukkueet (Suomen Jääkiekkomuseo) Valokuvaus Valokuvauksen kulttuurit (Suomen valokuvataiteen museo) AIHEALUE 7: TRENDIT, VAIKUTTAJAT JA KÄÄNNEKOHDAT Käännekohdat Toinen maailmansota Luovutetut Suomenlahden ulkosaaret (Kymenlaakson museo) Luovutettu Karjala: Kannaksen alue (Etelä-Karjalan museo) Päämaja (Mikkelin kaupungin museot) Salpalinja (Miehikkälän museot) Saksan armeijan joukot Lapissa (Lapin maakuntamuseo) Talvisodan arki ja siviiliväestö (Kuhmon museot) Viipuri (Etelä-Karjalan museo, Lahden kaupunginmuseo) Trendit Harrasteliikunnan trendit (Suomen Urheilumuseo) Liikunnan ja urheilun muutossuunnat (Suomen Urheilumuseo) Pukeutuminen Jalkineet ja vaatteet (Tampereen museot) Ympäristömyötäinen käsityö (Suomen käsityön museo) Vaikuttajat

42

43

44

45

46

47

48

49 Kaavio 1: Ihminen ja luonto Kaavio 2: Yksilö, yhteisö ja julkinen elämä

50 Kaavio 3: Arki Kaavio 4: Tuotanto, palvelut ja työelämä

51 Kaavio 5: Viestintä, liikenne ja matkailu Kaavio 6: Koulutus, taide, korkeakulttuuri, hyvinvointi ja urheilu

52 Kaavio 7: Trendit, vaikuttajat ja käännekohdat Liite VALTAKUNNALLISEN TALLENNUSTYÖNJAON JATKOTOIMENPITEET Valtakunnalliseen tallennustyönjakoon liittyen on vielä olemassa teemoja ja tehtäviä, jotka vaativat kehitystyötä ja lisämäärittelyjä. Niistä keskeisimmät on määritelty tässä liitteessä. Laajojen teemojen yhteistallennuksesta sopiminen Aihealueiden sisällä on laajempia teemoja, joita tallentaa useampi kuin yksi museo. Teemat ja niitä tallentavat museot on listattu tähän. Kyseisten museoiden tulisi käydä yhteiset tallennusteemat keskenään lävitse ja sopia teeman sisäisestä tallennuksen roolituksesta. Jotta jatkomäärittely pääsee vauhtiin, tulisi jokaiselle käsiteltävälle tallennustehtävälle oltava vetovastuussa oleva museo. Esimerkiksi valtakunnalliset erikoismuseot ja maakunnalliset museot voisivat ottaa vetovastuun niissä tehtävissä, joita ovat itse määrittämässä. Museoiden määriteltyä yhdessä tallennustehtävänsä, tulisi vetovastuussa olevan museon toimittaa määrittelyt joko selvitysmiehelle tai TAKO:n ohjausryhmälle Aihealue 1: Ihminen ja Luonto Saaristolaiselämä (Espoon kaupunginmuseo, Porvoon museo) Aihealue 2: Yksilö, yhteisö ja julkinen elämä Valtioiden rajat ylittävä vuorovaikutus ja kontaktit (Haminan kaupungin museot, Tornionlaakson maakuntamuseo)

53 Merivoimat (Sotamuseo, Forum Marinum) Ratsuväki (Etelä-Karjalan museo/ Ratsuväkimuseo) Varuskunnat, varuskuntaelämä (Kankaanpään kaupunginmuseo) Suomen ja Venäjän/ Neuvostoliiton suhteet (Lenin-museo) Suomen valtiollinen historia (Suomen Kansallismuseo Porvoon valtiopäivät (Porvoon museo) Vankeinhoitolaitos Vankeinhoidon henkinen ja aineellinen kulttuuri (Vankilamuseo) Uskonnolliset yhteisöt Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen luostarilaitos (Suomen ortodoksinen kirkkomuseo) Ortodoksinen perinne ja elämäntapa (Suomen ortodoksinen kirkkomuseo) Ortodoksiset seurakunnat (Suomen ortodoksinen kirkkomuseo) Suomen evankelisluterilainen kirkko (Kumbukumbu) Suomen Lähetysseura ja sen toiminta (Kumbukumbu) Yhdistystoiminta Ammattiyhdistysliike (Työväenmuseo Werstas Kullankaivajien ammattiyhdistystoiminta (Kultamuseo) Käsi- ja taideteolliset yhdistykset (Suomen käsityön museo) Käsityöyhdistykset (Suomen käsityön museo)maaseudun yhdistystoiminta (Saarijärven museo)martat (Suomen käsityön museo) Metsästysyhdistykset (Suomen Metsästysmuseo) Suomalaiset musiikkiyhdistykset (Sibelius-museo) Suomenruotsalainen vapaaehtoistyö (Sagalundin museo) Valokuva-alan järjestöt (Suomen valokuvataiteen museo Yhteiskunnalliset liikkeet Kansanliikkeet Isänmaallinen kansanliike (Lapuan kaupungin museot) Kehitysmaakaupat ja Fair trade (Helinä Rautavaaran museo) Kehitysmaaliike (Työväenmuseo Werstas) Lapuan liike (Lapuan kaupungin museot) Lotta Svärd järjestö (Lottamuseo) Lotta Svärd säätiö (Lottamuseo) Naisasialiike (Työväenmuseo Werstas) Poliittinen työväenliike (Työväenmuseo Werstas Rauhanliike (Työväenmuseo Werstas) Suomalainen työväenliike Neuvostoliitossa (Lenin-museo) Suomen Naisten Huoltosäätiö (Lottamuseo) Ympäristöliike (Työväenmuseo Werstas) Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri Energia ja energiantuotanto (Tekniikan museo) Kantaverkkotoiminta (Sähkömuseo Elektra) Ydinvoimalat (Satakunnan museo)lvi-järjestelmät (Tekniikan museo) Maanmittaus (Tekniikan museo) Maantieliikenteen infrastruktuuri (Mobilia Rautatieliikenteen infrastruktuuri (Suomen Rautatiemuseo) Tietoverkot (Tampereen museot/ Rupriikki Vesilaitostoiminta (Tekniikan museo) Yhteisöt Euroopan ulkopuoliset kulttuurit Namibia, Tansania, Kiina, Nepal (Kumbukumbu) Kaksikieliset kansalaiset: suomenruotsalaiset (Hangon museo) Poikkitaiteelliset taiteilijayhteisöt (Tuusulan museo) Romanit (Nurmeksen kaupungin museot) Saamelaiset, saamelaisuus (Siida) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (Työväenmuseo Werstas) Teollinen yhteisö (Varkauden museot) Työväen kulttuuritoiminta (Työväenmuseo Werstas) Yhteisön juhlat Elämänkaarijuhlat (Satakunnan museo) Häät ja hääperinne (Satakunnan museo) Valtioiden rajat ylittävä vuorovaikutus ja kontaktit (Haminan kaupungin museot, Tornionlaakson maakuntamuseo) Viittomakieliset (Työväenmuseo Werstas Aihealue 3: ARKI Asuminen ja eläminen Aikakäsitykset (Suomen kellomuseo) Hygienia (Satakunnan museo) Paperista valmistetut hygieniatuotteet (Serlachius-museot Gösta ja Gustaf) Kierrätys (Suomen käsityön museo) Kouluikäisen arki (Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo) Lapsiperheen arki kehyskunnassa (Nurmijärven museo) Lähiöasuminen (Vantaan kaupunginmuseo) Opiskelijan arki ja elämä (Keski-Suomen museo) Pääkaupunki elinympäristönä (Helsingin kaupunginmuseo) Ruukkilaisten asumiskulttuuri luvuilla (Karkkilan ruukkimuseo Senkka) Suomalaiset kansallispuvut (Suomen Käsityön Museo/ Suomen Kansallispukukeskus) Suurtilan arki ennen 1900-lukua (Vanhalinnan museo) Teollisuustyöväen asuinkasarmit (Imatran kaupunginmuseo) Vanhuksen arki (Lahden kaupunginmuseo) Vapaa-ajan asuminen (Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo)

54 Harrastukset Harrastajateatteritoiminta (Saarijärven museo) Harrasteliikunnan välinekehitys (Suomen Urheilumuseo) Jääkiekon yleinen varustekehitys (Suomen Jääkiekkomuseo) Käsityöt (Suomen käsityön museo) Lukeminen (Pukstaavi) Valokuvaus (Suomen valokuvataiteen museo) Vapaa-ajan harrastukset yksilön näkökulmasta (Satakunnan museo) Veneilyharrastus (Forum Marinum, Suomen merimuseo) Kodin sisustaminen ja esineet Huonekalutyylit (Heinolan kaupunginmuseo) Kodin sähkötalous (Sähkömuseo Elektra, Tekniikan museo) Käsityönä valmistetut esineet (Suomen käsityön museo) Leikit ja leikkiminen Lelut Lelut, nuket (Tampereen museot) Pelit, pelaaminen (Tampereen museot) Suomalaisten lempilelut (Lelumuseo Hevosenkenkä) Suomalaisvalmisteiset lelut (Lelumuseo Hevosenkenkä) Lumileikit (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo) Pelit, pelaaminen (Tampereen museot/ Rupriikki) Populaarikulttuuri Nuorisobänditoiminta (Vantaan kaupunginmuseo Nuorisokulttuuri (Pohjois-Karjalan museo) Nykypäivän nuoriso, vertailukohtana 1950-luvun nuoret (Pohjois-Pohjanmaan museo) Vapaa-ajan tapahtumat Liikunta- ja urheilutapahtumat (Suomen Urheilumuseo) Sotilasmusiikkitapahtumat (Haminan kaupungin museot) Suuret yleisötapahtumat (Etelä-Pohjanmaan museo) Talviurheilutapahtumat (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo) Aihealue 4: TUOTANTO, PALVELUT JA TYÖELÄMÄ Ammattikäsityö Ammattikäsityö (Suomen käsityön museo) Ammattiryhmät Kaivostyöläiset (Outokummun kaivosmuseo) Aihealue 3: Arki Kodin sähkötalous (Sähkömuseo Elektra, Tekniikan museo) Lelut (Lelumuseo Hevosenkenkä, Tampereen museot) Veneilyharrastus (Forum Marinum, Suomen merimuseo) Aihealue 4: Tuotanto, palvelut ja työelämä Huonekaluteollisuus (Keravan museo, Lahden kaupunginmuseo) Jalkineteollisuus ( Kankaanpään kaupunginmuseo, Tampereen museot) Konepajateollisuus ( Emil Aaltosen museo, Raahen museo, Tekniikan museo, Varkauden museot) Merimiehet (Forum Marinum, Rauman merimuseo) Metsäteollisuus (Kymenlaakson museo, Suomen Metsämuseo Lusto, Tekniikan museo, Varkauden museot) Radiovastaanottimet (Lahden kaupunginmuseo, Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Tekniikan museo) Radio- ja matkapuhelimet (Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Tekniikan museo) Rakennusteollisuus (Forssan museo, Tekniikan museo) Telakkateollisuus (Forum Marinum, Suomen merimuseo, Varkauden museot) Televisiovastaanottimet (Lahden kaupunginmuseo, Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Tekniikan museo) Tervanpoltto (Kuhmon museot, Pohjois-Pohjanmaan museo/ Turkansaaren ulkomuseo) Uittotyöt (Pielisen museo, Äänekosken kaupunginmuseo) Valmisvaateteollisuus (Lahden kaupunginmuseo, Turun museokeskus) Aihealue 5: Viestintä, liikenne ja matkailu Etelä-Karjalan matkailu (Etelä-Karjalan museo, Imatran kaupunginmuseo) Viestintä: radio (Lahden kaupunginmuseo, Tekniikan museo) Viestintä: televisio (Lahden kaupunginmuseo, Tekniikan museo) Sotamuseo tallentaa puolustusvoimiin liittyvää materiaalia yhteistyössä eri aselajien museoiden kanssa. Toimijat ovat parhaillaan laatimassa tallennukseen liittyviä yhteistyösopimuksia. Siten asiaan ei ole valtakunnallisen tallennustyönjaon puitteissa tarvetta tarttua, vaan toimijat määrittävät roolituksia yhteistyössä keskenään. Suomalainen muotoilu sisältää aihealueena usean museon tekemää tallennusta. Aihealueen tallentajien tulisi tarkastella tallennustehtäviä yhdessä Designmuseon kanssa, joka valtakunnallisena erikoismuseona tallentaa suomalaista muotoilua.

55 Museoviraston kuvakokoelmien ja Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n tallennustehtävien tarkentaminen Museoviraston kuvakokoelmat tallentaa laaja-alaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvää kuvaaineistoa. Tallennusteemat kohdistuvat valtakunnallisen tallennustyönjaon kaikkiin aihealueisiin. Tulevaisuuden jatkokehitystyönä tulee pohtia, miten Museoviraston kuvakokoelmat tallentaa materiaalia suhteessa muiden museoiden kuva-arkistoihin ja miten tallennusyhteistyö voidaan parhaimmin roolittaa. Journalistisen kuva-arkiston suhteen kysymyksenasettelu on Museoviraston kuvakokoelmien kaltainen. JOKA:n perustamistyö on vielä kesken eikä sen kokoelmapoliittista ohjelmaa ole vielä luotu. Kun JOKA:n kehitystyö on saatu valmiiksi, voidaan tarkemmin määritellä sen rooli valtakunnallisessa tallennustyönjaossa. Aihealue 4: Ammattiryhmät -alaosion uudelleenmuotoileminen Aihealueen 4: Tuotanto, palvelut ja työelämä sisältää alaosion otsikolla Ammattiryhmät. Alaosion alkuperäinen ajatus oli kerätä eri ammattien toimijoita yhteisöllisestä ja identiteetin näkökulmasta. Lopputulos on kuitenkin melko keinotekoinen ja vajavainen listaus erilaisista ammattiryhmistä. Todellisuudessa useat ammattiryhmät tallentuvat tuotantoalojen tallennuksen myötä. Siten Ammattiryhmät alaosio tulisi joko purkaa tai muuttaa sen otsikointi vastaamaan alkuperäistä ideaa. Tuolloin otsikko olisi Ammatti-identiteetit ja päähuomio kohdistuisi varsinaisen työn sijaan ammatti-identiteettiin ja ammattiyhteisön ryhmäidentiteettiin. Tallennustehtävien sisältöjen avaaminen Jotta valtakunnallisesta tallennustyönjaosta syntyy käyttökelpoinen käytännön työkalu museoille, tulee jokaisen museon tallennustehtävien olla ymmärrettäviä muille museoille. Osa tallennustehtävistä on itsestään selviä. Joukossa on kuitenkin tehtäviä, joiden sisältö ei pelkän nimikkeen avulla avaudu. Niitä tulisi pystyä avaamaan tehtävänimikkeen alle konkreettisesti ranskalaisin viivoin kertoen mitä alateemoja tallennustehtävä sisältää. Tallennustehtävien jatkomäärittelyn merkitseminen tullaan toteuttamaan sähköisessä työkalussa ja aiheesta lähetetään tarkempaa tietoa museoille sähköisen työkalun toteutuksen edetessä. Museoiden olisi kuitenkin hyvä ennakoida tätä miettimällä ja listaamalla tallennustehtäviensä keskeisiä sisältöjä jo valmiiksi. Alla esimerkki yksittäisen tallennustehtävän avaamisesta Työturvallisuus - Vaaralliset työt - Työtapaturmat - Työmaajuopottelu - Työasusteet - Työturvallisuusvälineet - Työturvallisuusvalistus - Sosiaalitilat - Työterveyshuolto Työnjakomallia kehitettäessä Ammattiryhmät alaosion museoihin tulee olla yhteydessä ja yhdessä tarkastella, mikä museoiden näkökulma tämän tallennustehtävän suhteen on. Suositeltavaa olisi, että tallennusta tehtäisiin ammatti-identiteettinäkökulmasta tai mikäli kyseessä on puhtaasti työntekoon liittyvää tallennusta, sisältyisi se osaksi kyseisen tuotannonalan tallennusta ja siten poistuisi Ammattiryhmät-alaosiosta. Mustat aukot listan laatiminen Tallennustyönjaon piiristä puuttuu vielä kosolti teemoja, joiden tulisi olla tallennuksen piirissä. Selvitysmies laatii kevään 2013 aikana ensimmäisen version puuttuvista teemoista. Lista liitetään tulevaisuudessa osaksi sähköistä työkalua ja museokentän on mahdollista täydentää listaa omin ehdotuksin. Samoin listalta on mahdollista poimia tehtäviä itselleen. Mustat aukot listaa tullaan tulevaisuudessa ylläpitämään ja päivittämään osana sähköistä työkalua.

56

VALTAKUNNALLINEN TALLENNUSTYÖNJAKOMALLI

VALTAKUNNALLINEN TALLENNUSTYÖNJAKOMALLI 1 VALTAKUNNALLINEN TALLENNUSTYÖNJAKOMALLI Teksti: Teemu Ahola JOHDANTO Suomalaiset ammatillisesti hoidetut kulttuurihistorialliset museot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinnittäneet merkittävästi

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin T E E M U A H O L A T A K O - S E M I N A A R I 2 9. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Haasteellinen kokonaisuus Valtakunnallisen

Lisätiedot

3. Museoiden yleisöpalvelut 2016

3. Museoiden yleisöpalvelut 2016 3. MUSEOIDEN YLEISÖPALVELUT 2016 3.1.1 Yhteenveto: Maakuntamuseot, aluetaidemuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot (vos + 10%) 3.1.2 Yhteenveto: Muut valtionosuuden piirissä olevat museot 3.2 Muut päätoimisesti

Lisätiedot

4. Museoiden kokoelmatoiminta 2016

4. Museoiden kokoelmatoiminta 2016 4. MUSEOIDEN KOKOELMATOIMINTA 2016 4.1.1 Yhteenveto: Maakuntamuseot, aluetaidemuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot (vos + 10%) 4.1.2 Yhteenveto: Muut valtionosuuden piirissä olevat museot 4.2 Muut

Lisätiedot

2. Museoiden talous 2016

2. Museoiden talous 2016 2. MUSEOIDEN TALOUS 2016 2.1.1 Yhteenveto: Maakuntamuseot, aluetaidemuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot (vos + 10%) 2.1.2 Yhteenveto: valtionosuuden piirissä olevat museot 2.2 päätoimisesti hoidetut

Lisätiedot

Aboa Vetus & Ars Nova - museo* On Aineen taidemuseo On Alvar Aalto-museo* On

Aboa Vetus & Ars Nova - museo* On Aineen taidemuseo On Alvar Aalto-museo* On Aboa Vetus & Ars Nova - museo* On 37 9 214 715 Aineen taidemuseo On 37 6 140 696 Alvar Aalto-museo* On 37 14 334 001 Amos Andersons konstmuseum* Ei 37 15 381 013 Designmuseo* Ei 47 21 677 585 Didrichsenin

Lisätiedot

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo t Alaraja: % Min: 38.87 3.7 4.4 67 99 Tuloksellisuus Yläraja: 9 % Max: 8 8 8.66 3859 4 kulmakerroin.5..5 8 4 Max. pistemäärä: 6 M - M Omien tulojen M Kävijät / M3 n M Kävijämäärä max: ammatillinen osuus

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISEN TALLENNUSTYÖJAKOMALLIN 1. RAAKAVERSIO

VALTAKUNNALLISEN TALLENNUSTYÖJAKOMALLIN 1. RAAKAVERSIO 12.11.2012 VALTAKUNNALLISEN TALLENNUSTYÖJAKOMALLIN 1. RAAKAVERSIO Työväenmuseo Werstaan kokoelmapäällikkö Teemu Ahola on toiminut syksyn 2012 aikana Suomen Museoliiton nimeämänä selvitysmiehenä Tallennus-

Lisätiedot

TAKO-ohjausryhmä TAKO-kevätseminaari Suomen kansallismuseo

TAKO-ohjausryhmä TAKO-kevätseminaari Suomen kansallismuseo TAKO-ohjausryhmä 2017 TAKO-kevätseminaari 2017 7.-8.2.2017 Suomen kansallismuseo Ohjausryhmän tehtävät Määrittelee TAKO-toiminnan tavoitteet Ylläpitää ja koordinoi poolien toimintaa Raportoi toiminnastaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO. Toimintasuunnitelma

Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO. Toimintasuunnitelma Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO Toimintasuunnitelma 2017 2019 2 1. TAKOn toiminta-ajatus Ammatillisten museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14 HENKILÖTYÖVUOSIPÄÄTÖKSET 2008: MUSEOT MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10 Aineen taidemuseo On 37 6 Alvar Aalto-museo* On 37 14 Amos Andersons konstmuseum* Ei

Lisätiedot

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari 8.2.2017 Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu aidosti kaikille Kulttuuriperinnön säilyttäminen on kaikkien asia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi / Förslaget till museipolitiskt program

Lausuntopyyntö Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi / Förslaget till museipolitiskt program Lausuntopyyntö OKM/32/040/2015 24.03.2017 Jakelussa mainituille Viite Asia OKM022:00/2015 Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi / Förslaget till museipolitiskt program Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Kirje Lausuntopyynnön määräajan jatkaminen / Förlängring av tidsfristen för begäran om utlåtande

Kirje Lausuntopyynnön määräajan jatkaminen / Förlängring av tidsfristen för begäran om utlåtande Kirje OKM/32/040/2015 21.04.2017 Jakelussa mainituille Viite Asia Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi OKM022:00/2015 Lausuntopyynnön määräajan jatkaminen / Förlängring av tidsfristen för begäran om utlåtande

Lisätiedot

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan

Lisätiedot

Luetteloinnin kehittämistyö Keskustelu- ja tiedotustilaisuus Uudenmaan museoille

Luetteloinnin kehittämistyö Keskustelu- ja tiedotustilaisuus Uudenmaan museoille Luetteloinnin kehittämistyö 2012 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus Uudenmaan museoille 8.5.2012 Leena Furu museo 2015 Luetteloinnin kehitystyötä tehdään luettelointityöryhmässä Luettelointityöryhmä Marjo

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

Museokortti museot.fi

Museokortti museot.fi Museokortti museot.fi 1 Where to go next? 2 1 Aboa Vetus & Ars Nova -museo Turku 2 Ahola Järvenpää 3 Aineen taidemuseo Tornio 4 Ainola Järvenpää 5 Alikartano Mäntsälä 6 Amos Andersonin taidemuseo Helsinki

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA Valtionavustukset museoiden tietoyhteiskuntahankkeisiin Opetusministeriö on myöntänyt museoille tietoyhteiskuntarahaa vuonna 2001 yhteensä 4 590 000 mk, josta

Lisätiedot

Moderaattorina TAKOn pj, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, Helsingin kaupunginmuseo

Moderaattorina TAKOn pj, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, Helsingin kaupunginmuseo Ma 20.1. klo 12-16: TAKO-toiminta kokoelmapolitiikassa Moderaattorina TAKOn pj, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, Helsingin kaupunginmuseo 12.00 Seminaarin avaus, kokoelmajohtaja Eija-Maija Kotilainen,

Lisätiedot

TAKO ja kuva-arkistojen tallennustyönjako

TAKO ja kuva-arkistojen tallennustyönjako Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät TAKO ja kuva-arkistojen tallennustyönjako Teemu Ahola Kokoelmapäällikkö Työväenmuseo Werstas Valtakunnallinen tallennustyönjako Tallennustyönjaon avulla koordinoidaan

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Avustus nuoria työllistäviin kulttuuriaineistojen digitointia sekä verkkosaatavuutta ja säilyttämistä edistäviin hankkeisiin

Avustus nuoria työllistäviin kulttuuriaineistojen digitointia sekä verkkosaatavuutta ja säilyttämistä edistäviin hankkeisiin Avustus nuoria työllistäviin kulttuuriaineistojen digitointia sekä verkkosaatavuutta ja säilyttämistä edistäviin hankkeisiin Hakijan nimi Asia MYÖNNETTY EUR AV-arkki ry AV-arkin levitysarkiston digitointiin

Lisätiedot

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari KDK-Asiakasliittymä KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari Agenda Tavoitteet Ensimmäinen aalto Toinen aalto Järjestelmäarkkitehtuuri Demo Tavoitteet Asiakasliittymä Arkistojen, kirjastojen ja museoiden

Lisätiedot

Museovuosi 2006. Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen!

Museovuosi 2006. Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen! Museovuosi 2006 Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen! Museovuosi 2006 -luettelo sisältää: Taidemuseoiden näyttelyt Kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten ja erikoismuseoiden näyttelyt

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kuvakertomus TAKO:n tammiseminaarista

Kuvakertomus TAKO:n tammiseminaarista Kuvakertomus TAKO:n tammiseminaarista 20.-21.1.2014 Teksti: Antti Metsänkylä Maanantaiaamun ilmoittautumisruuhkaa. Kuva Risto Hakomäki Kokoelmapolitiikka on päivän sana suomalaisessa museokentässä. Niitä

Lisätiedot

Luetteloinnin kehittäminen

Luetteloinnin kehittäminen Luetteloinnin kehittäminen Leena Furu 14.2.2012 Leena Furu museo 2015 Luetteloinnin kehitystyötä tehdään luettelointityöryhmässä Luettelointityöryhmä Marjo Ahonen-Kolu, Suomen käsityön museo Áile Aikio,

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

Taidemuseot ja TAKO-verkosto Yhteistyön ja tallennustyönjaon kehittäminen

Taidemuseot ja TAKO-verkosto Yhteistyön ja tallennustyönjaon kehittäminen Johanna Lehto-Vahtera: Taidemuseot ja TAKO-verkosto Yhteistyön ja tallennustyönjaon kehittäminen Taidemuseopäivät 28. 29.10.2014, Mänttä Museot ovat yhteinen voimavara, jonka taustalla eurooppalainen kulttuuriperintökäsitys,

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö Elina Anttila 14.2.2012 Elina Anttila museo 2015 Mitä museo 2015 on? Museoiden yhteishanke, jossa kartoitetaan museoiden kokoelmahallinnan prosesseja,

Lisätiedot

Luetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä

Luetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä Luetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä Ajankohtaisseminaari museoiden kokoelmahallinnasta Helsinki, 14. 15.4.2008 Teemu Ahola Kokoelmapäällikko Työväenmuseo WERSTAS Luettelointityön

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymän potentiaaliset osallistuvat organisaatiot. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sen hallinnonalan virastot ja laitokset

KDK-asiakasliittymän potentiaaliset osallistuvat organisaatiot. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sen hallinnonalan virastot ja laitokset KDK-asiakasliittymän potentiaaliset osallistuvat organisaatiot Asiakasliittymän ensimmäisen toteutusvaiheen organisaatiot on listattu oheisessa listauksessa. Palvelun laajentamista muihin kulttuuri- ja

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Designmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Designmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen kokoelman vahvistaminen ja saavutettavuuden lisääminen 2. Suomalaisen muotoilun historian ja merkityksen tunnettuuden kasvattaminen

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa museokohteissa yhteensä

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK-asiakasliittymä ja museot Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Asiakasliittymän tavoitteita Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyö Yhteinen asiakasliittymä

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Ahvenanmaan merenkulkumuseo Maarianhamina Osin Albert Edelfeltin ateljeemuseo Porvoo Täysin Amos Andersonin taidemuseo Helsinki Osin InvaWC

Ahvenanmaan merenkulkumuseo Maarianhamina Osin Albert Edelfeltin ateljeemuseo Porvoo Täysin Amos Andersonin taidemuseo Helsinki Osin InvaWC Esteettömien museoiden luettelo on koottu Suomen museoliiton sivuilta osoitteesta www.museo Museo Paikkakunta Esteet tömyys Aboa Vetus & Ars Nova Turku museo Osin InvaWC Ahvenanmaan merenkulkumuseo Maarianhamina

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO

KULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO KULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI Kuva: Tuija-Liisa Soininen, maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut. TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO MIKSI Alueellinen kulttuuriympäristöviranomaistoiminta

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi valtakunnallisista erikoismuseoista lähes kaikki. Kyselyn saaneista valtakunnallisista erikoismuseoista 9 palautti

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Museovuosi 2007. Luettelon voi ladata pdf-tiedostona osoitteesta www.museoliitto.fi/tiedotus/nayttelytiedotus

Museovuosi 2007. Luettelon voi ladata pdf-tiedostona osoitteesta www.museoliitto.fi/tiedotus/nayttelytiedotus Museovuosi 2007 Tervetuloa Museovuosi 2007 - tiedotustilaisuuteen! Museovuosi 2007 -luettelo sisältää: - Taidemuseoiden näyttelyt - Kulttuurihistorialliset, luonnontieteelliset ja erikoismuseoiden näyttelyt

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

VALOKUVATAIDE SUOMALAISISSA MUSEOISSA?

VALOKUVATAIDE SUOMALAISISSA MUSEOISSA? Wladimir Schohin: Värikyniä laatikossa, 1907. Autochrome. Suomen valokuvataiteen museo Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän VALOKUVATAIDE SUOMALAISISSA MUSEOISSA? Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Paikallismuseotoiminnan kehittäminen hanke 2010-2011 MUSEOVIRASTO

Paikallismuseotoiminnan kehittäminen hanke 2010-2011 MUSEOVIRASTO Paikallismuseotoiminnan kehittäminen hanke 2010-2011 Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän syyskuussa 2010 kehittämään säätiö- ja yhdistyspohjaisten

Lisätiedot

TAKO2021 strategialuonnos 1.0

TAKO2021 strategialuonnos 1.0 KO2021 strategialuonnos 1.0 Huomioita sisällöstä ja strategian jalkauttamisesta KO seminaari 10.10.2017 Kimmo Levä Pääsihteeri Suomen museoliitto Mikä strategia on? Startegia on taito käydä taistelua sodan

Lisätiedot

Tako 4 pooli Tutkimusteemana 2011-2012 Teollisuuden murros Uusien ammattien syntyminen ja vanhojen muuttuminen

Tako 4 pooli Tutkimusteemana 2011-2012 Teollisuuden murros Uusien ammattien syntyminen ja vanhojen muuttuminen Tako 4 pooli Tutkimusteemana 2011-2012 Teollisuuden murros Uusien ammattien syntyminen ja vanhojen muuttuminen Espoon kaupunginmuseo Espoossa toimivien tietokonepeliyrityst en kartoittaminen ja dokumentointi

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Museo 2015 hankesuunnitelma

Museo 2015 hankesuunnitelma 1 Museo 2015 hankesuunnitelma 16.10.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Museo 2015 -hankkeen tausta... 1 2. Hankkeen tavoitteet, vaikutukset ja rajaukset... 2 3. Hankkeen organisointi... 3 4.

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä

MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä Laatua luettelointiin -webinaari 24.1.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Pilotoinnin tilanne Pilotointi päättynyt vuodenvaihteessa 2016-2017 MuseumPlusRIA siirretty

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Tehostetaan oman erikoisalaan liittyvän asiantuntija-avun

Tehostetaan oman erikoisalaan liittyvän asiantuntija-avun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Urheilumuseon vaikuttavuuden lisääminen asiantuntijaroolia vahvistamalla 2. Urheilun erikoismuseoiden tallennustoiminnan työnjaosta sopiminen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

Museo Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille?

Museo Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille? Museo 2015 Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille? 27.9.2011 Elina Anttila, osastonjohtaja Museovirasto Museoalan kehittäminen ja tiedonhallinta Museo 2015 mahdollistaa

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Muusa-palvelu Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Keskustelutilaisuus museoiden kokoelmajärjestelmistä ja KDK:n asiakasliittymästä 20.8.2009 Kansallismuseon auditorio, Helsinki Riitta Autere,Valtion taidemuseo

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Museoiden kokoelmanhallinta ja Kansallinen digitaalinen kirjasto

Museoiden kokoelmanhallinta ja Kansallinen digitaalinen kirjasto Museoiden kokoelmanhallinta ja Kansallinen digitaalinen kirjasto Tiedonhallintakeskus Vesa Hongisto 20.8.2009 Kokoelmahallinnan tilanne Museoalalla arviolta 40-50 70 erilaista kokoelmahallintaohjelmistoa,

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot