Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM HO Autiovuori Joanna(VM) Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM HO Autiovuori Joanna(VM) Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; henkilöstösäännöt U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Neuvotteleva virkamies Joanna Autiovuori LIITTEET Perusmuistio VM

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi henkilöstösäännöt VM ALR, EUE, LVM, MMM, OM, PLM, SM, STM, TEM, VNEUS, VNK, YM

3 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM HO Autiovuori Joanna(VM) Asia EU; henkilöstösäännöt Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Komissio on antanut ehdotuksen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen (jäljempänä henkilöstösäännöt) muuttamisesta. Komissio on esitellyt muutoksen sisältöä neuvoston työryhmässä. Komission tavoitteena on saada asetus muutettua vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin asetuksen mukaisen automaattisen ja määräaikaisen palkkojen ja eläkkeiden tarkistusjärjestelmän soveltaminen lakkaa. Asia käsitellään yhteispäätösmenettelyssä Euroopan parlamentin kanssa /11 STAT 52 FIN 1066 CODEC 2449 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: SEUT 336 artikla, yhteispäätösmenettely Valtiovarainministeriö, Joanna Autiovuori, p Suomi pitää tärkeänä, että EU:n toimielinten ja virastojen palvelukseen saadaan myös jatkossa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja luotettavia virkamiehiä ja muuta henkilöstöä. Samanaikaisesti on kuitenkin huolehdittava siitä, että EU:n palvelussuhteen ehdoissa otetaan huomioon ne muutokset, joita toteutetaan jäsenmaiden valtionhallinnoissa, erityisesti julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.

4 2(10) Suomi tavoittelee vuosia koskevissa rahoituskehysneuvotteluissa 100 miljardin euron vähennystä komission esityksen kokonaistasoon. Mikäli tavoitteen edellyttämä leikkaus toteutettaisiin tasaisesti eri otsakkeiden välillä, tarkoittaisi tämä noin 6,2 miljardin leikkausta hallintobudjettiin kehyskauden aikana. Vuositasolla noin 8-9 miljardin hallintobudjettiin kohdistuisi siis vajaan miljardin leikkaukset. Henkilöstön palkkaus- ja eläkemenot kattavat n. 60 % EU:n budjetin hallintomenoista. Henkilöstösääntöjä koskevilla muutoksilla voidaan vaikuttaa hallintomenojen kehitykseen tulevina vuosina ja komissiolta tulee edellyttää sellaisia muutosehdotuksia henkilöstösääntöihin, joilla voidaan lyhyellä aikavälillä pysyä rahoituskehyksissä asetetuissa raameissa ja pitkällä aikavälillä huolehtia menojen hallitusta kehityksestä. Palkkojen ja eläkkeiden mukauttamismenetelmä, poikkeuslauseke ja delegoitu säädösvalta Palkkojen ja eläkkeiden mukauttamismenetelmälle on kaksi vaihtoehtoa, joko automaattinen tarkistamismenetelmä tai säännöllisin väliajoin toistuva erillinen päätöksentekoprosessi. Komissio on ehdottanut jatkettavaksi automaattista tarkistamismenetelmää pienillä muutoksilla nykyiseen järjestelmään. Suomi katsoo, että automaattisen tarkistamismenetelmän heikkoudet huomioon ottaen automatiikasta irrotettu päätöksentekomenettely on realistinen vaihtoehto, jonka toteuttamistapaa tulee selvittää. Tässä mallissa jäsenmaat voisivat säännöllisin väliajoin harkita toimielinten tarpeita suhteessa talousarviota koskeviin reunaehtoihin. Tässä mallissa ei olisi tarvetta erilliselle poikkeuslausekkeelle, kun jäsenvaltioiden taloutta ja sosiaalista tilannetta koskevat poikkeustilanteet voitaisiin ottaa huomioon osana tavanomaista arviointimenettelyä. Jos automaattiseen tarkistusmenettelyyn kuitenkin päädytään, tulee varmistua siitä, että laskentajärjestelmä ei heijasta EU:n henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin vääristynyttä tietoa kansallisten järjestelmien piirissä olevien henkilöiden etuuksien kehityksestä. Tämän varmistamiseksi laskentajärjestelmän täsmentäminen on tarpeen. Laadunvarmistuksen kannalta komission ehdotusta pienempi otos jäsenmaista on kannatettava vaihtoehto. Voidaan myös kyseenalaistaa se, onko perusteltua viedä esim. uusissa jäsenmaissa ilmenevä poikkeuksellisen nopea palkkakehitys palkkaus- ja eläkejärjestelmään, jossa taso on EU:n jäsenmaiden vertailussa hyvin kilpailukykyinen. On huomattava, että parallelismi, jota EU:n tarkistamismenettelyssä tällä hetkellä noudatetaan, on luotu aikana, jolloin unionin jäsenmaina oli vain pieni osa nykyisistä jäsenmaista. Perusteettomien tai kohtuuttomien vääristymien välttämiseksi olisi sellainen järjestelmä parempi, jossa vertailussa olevien jäsenmaiden määrä olisi komission ehdottamaa pienempi. Automaattisen tarkistusmenettelyn voimassaoloaika on rajoitettava lyhyemmäksi kuin ehdotettu 10 vuotta. Tarkistusten valmistelun kuluessa komission ja Eurostatin tulee myös käydä nykyistä parempaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa. Automaattisen tarkistusmenettelyn soveltamisessakin ensisijaisena vaihtoehtona on tavanomainen lainsäädäntömenettely. Tarkistamisella on vaikutuksia kustannusten kehitykseen, minkä johdosta sitä voidaan pitää keskeisenä asetuksen soveltamisen kannalta. Äärimmäisessä tapauksessa voidaan hyväksyä myös delegoidun säädösvallan käyttäminen, edellyttäen että järjestelmästä saadaan siinä määrin luotettava, että se

5 3(10) huomioi riittävällä tarkkuudella vertailussa olevien järjestelmien erityispiirteet. Tällöinkin komission on säännöllisesti ja hyvissä ajoin ennen tarkistuksia raportoitava neuvostolle. Edelleen, jos automaattiseen tarkistusmenettelyyn päädytään, tulee automatiikasta poikkeamaan oikeuttava poikkeuslauseke laatia sellaiseen muotoon, että sen avulla voidaan reagoida aidosti poikkeukselliseen tilanteeseen ja että jäsenmailla on mahdollisuus tehdä asiasta myös poliittinen päätös. Poikkeuslausekkeen tarkoitukseen ja sen soveltamisen luonteeseen ei sovi komission ehdottama automatiikka eikä myöskään delegoidun säädösvallan käyttäminen. Eläkejärjestelmä Suomi pitää komission ehdottamia muutoksia eläkejärjestelmään oikean suuntaisina. Suomi katsoo kuitenkin, että eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kustannusten kehityksen hillitsemiseksi ja kansallisia eläkejärjestelmiä koskevien toimenpiteiden huomioon ottamiseksi komission tulisi tehdä pidemmälle meneviä ehdotuksia eläkejärjestelmää koskeviksi uudistuksiksi. Nämä muutokset voivat tarkoittaa esim. eläkeiän ja ilman vähennyksiä määriteltävän varhaiseläkeiän nostamista ehdotetusta, eläkkeen hitaampaa karttumaa, eläkkeen pohjana olevaa palkkatason muuttamista pois viimeisestä palkasta, eläkkeen tarkistamismenettelyn irrottamista palkantarkistusmenettelystä, henkilöstön eläkemaksun korottamista, rahoitusjärjestelmän muuttamista ja muutoksiin sovellettavan siirtymäkauden lyhentämistä. Jäsenvaltioissa ollaan yleisesti tekemässä merkittäviä muutoksia eläkejärjestelmiin, jolloin joudutaan puuttumaan mm. eläkeikään, eläkekertymiin, eläkkeen tasoihin ja niiden tarkistamiseen, varhaiseläkejärjestelyihin sekä rahoitukseen. Jäsenvaltioiden eläkejärjestelmien uudistamista koskevia linjauksia on tehty myös EU-tasolla runsaasti (mm. komission vihreä kirja eläkkeistä, Europlus-sopimus, vuotuinen kasvuselvitys) ja komissiolta voidaan edellyttää linjausten toteuttamista myös EU:n omassa eläkejärjestelmässä. Suomen kantaa muodostettaessa on otettava huomioon erityisesti se komission näkemys, jonka mukaan eläke-etuuksien suoja toimielimissä on huomattavan korkealla tasolla ja että muutosten tekeminen kulloinkin palveluksessa olevan henkilöstön etuuksiin on näin ollen poikkeuksellisen rajoitettua. Komission ehdotuksessa tulisi siten huomioida muutostarpeet vielä jäsenvaltioidenkin eläkeuudistuksia pidemmällä tähtäimellä. Komission ehdotuksia eläkejärjestelmän muuttamiseksi ei näin ollen voida pitää pitkällä aikavälillä riittävinä. Saavutettujen etuuksien turvaamista koskevia säännöksiä on myös syytä tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa pyrkiä muuttamaan niitä. Eläkemaksun laskentajärjestelmän osalta tavoitteet maksun vakauttamisesta ja järjestelmän mukauttamisesta standardien mukaiseksi ovat Suomen näkemyksen mukaan hyväksyttäviä, mutta ratkaisun toimivuuden ja riittävyyden selvittämiseksi tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Työaika Suomi kannattaa ehdotusta säännöllisen työajan vähimmäistuntimäärän määrittämisestä henkilöstösäännöissä. Sääntely edistää henkilöstösääntöjen yhdenmukaista soveltamista eri toimielimissä ja virastoissa, ja osaltaan se tukee myös mahdollisia henkilöstömääriin tehtäviä muutoksia.

6 4(10) Suomi katsoo, että joustavien työaikaratkaisujen käyttöönotto edistää työn ja perheelämän yhteensovittamista ja tukee näiden käyttöönoton vahvistamista asetuksessa. Matkakorvaukset Suomi kannattaa matka- ja muuttokulujen korvausten tarkistamista ajantasaisemmiksi ja toisaalta hallinnollisesti yksinkertaisemmiksi. Kustannusten korvaaminen tulisi suhteuttaa ensisijaisesti aiheutuviin kustannuksiin, mutta samanaikaisesti kustannusten hillitsemiseksi on perusteltua määritellä niille ylärajoja. Suomi katsoo, että samalla tulisi tarkastella myös muiden kustannusten korvausten perusteita ja niiden ajantasaisuutta sekä kohtuullisuutta osana kokonaispalkkausta. Virastojen täytäntöönpanomääräykset ja palvelussuhdetyypit Suomi pitää hyvänä ehdotusta täytäntöönpanomääräysten yhdenmukaistamisesta ja niiden julkisuuden lisäämisestä keskittämällä määräykset tuomioistuimen perustamaan rekisteriin. Komission arvioidessa virastojen tarpeita poiketa yhteisistä määräyksistä sen tulee kuitenkin kiinnittää asianmukaista huomiota viraston mahdollisiin erityistarpeisiin. Suomi suhtautuu varauksellisesti uusien palvelussuhdetyyppien tai henkilöstöryhmien perustamiseen, mutta voi hyväksyä uuden väliaikaisen henkilöstön ryhmän, jos se on virastojen tarpeiden ja kustannusten kehittymisen hallinnan kannalta välttämätöntä. Hallintoavustajien ja sihteerien urarakenne Suomi katsoo, että EU:n urarakenteessa palkkaluokkien tulee ensisijaisesti vastata niihin sijoitettujen tehtävien vaativuutta. Ottaen huomioon tehtävien edellyttämät vaatimukset ja niihin liittyvät vastuut Suomi pitää urarakenteessa lähtökohtaisesti kyseenalaisena sitä, että hallintoavustaja voi olla käytännössä sijoitettuna asiantuntijauralla olevaa yksikönpäällikköä korkeammalle palkkatasolle. Suomi voi hyväksyä ehdotetun rakenteen, jos sille on vakuuttavat perustelut, mutta Suomi pitää ensisijaisena vaihtoehtona muuttaa urarakennetta siten, että hallintoavustajan ylin mahdollinen palkkaluokka on AST 9. Suomi tukee sihteerien tehtäväryhmien muutoksia siten, että kustannuksia saadaan hillittyä ja että urarakenteeseen saadaan riittävää vaihtelua. Sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottaminen Suomi voi hyväksyä sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottamista koskevat komission ehdotukset. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteen enimmäiskeston pidentäminen kuuteen vuoteen voi lisätä tehtävien houkuttelevuutta. Suomi katsoo kuitenkin, että kussakin tapauksessa palvelussuhteen määräajan keston määrittelee ensisijaisesti tehtävän kesto. Alueellisen tasapainon varmistaminen Suomi pitää tärkeänä, että toimielimiin ja virastoihin henkilöstöä rekrytoitaessa ensisijaisena valintaperusteena on aina pätevyys ja muu sopivuus tehtävään. Ottaen huomioon pitkällä aikavälillä myös suomalaisten virkamiesten edustavuuden toimielimissä Suomi voi kuitenkin hyväksyä erityisiä toimenpiteitä alueellisen tasapainon varmistamiseksi edellyttäen, että sille on erityinen tarve. Kohdennettujen toimenpiteiden edellytykset tulee kuitenkin olla kussakin tilanteessa tarkkaan harkittu ja määritelty.

7 5(10) Suomi katsoo, että toimenpiteitä tulisi seurata ja arvioida neuvostossa sopivan määräajan päästä. Yhteisvastuumaksu Suomi tukee yhteisvastuumaksun (entisen erityismaksun ) perimisen jatkamista, koska pelkkä maksun lakkauttaminen johtaisi käytännössä vastaaviin palkankorotuksiin. Maksun määrän korottaminen on linjassa jäsenvaltioissa tehtävien julkisen hallinnon säästötoimenpiteiden kanssa, ja Suomi tukee korottamista. Suomi ei kuitenkaan tue maksun kiinnittämistä samansuuruiseksi vuoteen 2022 asti ja katsoo, että maksua tulisi kasvattaa ajan myötä asteittain tai muulla tavoin. Suomi voi tukea myös maksupohjan laajentamista koskemaan myös mm. palkanlisiä ja eläkkeitä. Henkilöstövähennys Suomi pitää hyvänä pyrkimystä tehostaa EU:n hallinnon henkilöstöresurssien käyttöä. Komission esittämä 5 % henkilöstövähennystavoite on kannatettava, mutta sen toteutumiseen liittyvät epävarmuustekijät on tunnistettava ja tavoitteen seurannassa on kiinnitettävä huomiota henkilöstön kokonaismäärään kaikissa toimielimissä ja virastoissa. Henkilöstövähennystavoite voidaan parhaiten saavuttaa siten, että henkilöstön liikkuvuutta EU hallinnon sisällä lisätään ja uudet resurssitarpeet katetaan hallinnon sisäisin uudelleenjärjestelyin ja virkasiirroin. Pääasiallinen sisältö: Ehdotus sisältää muutoksia palkkojen ja eläkkeiden mukauttamismenetelmään, eläkejärjestelmään, työaikaan ja sitä koskeviin järjestelyihin, virastojen täytäntöönpanomääräyksiin ja palvelussuhdetyyppeihin, hallintoavustajien ja sihteerien urarakenteeseen, sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottamiseen ja alueellisen tasapainon varmistamiseen. Lisäksi ns. yhteisvastuumaksun (entisen erityismaksun) perimistä on määrä jatkaa myös vuoden 2013 alusta lukien. Henkilöstösääntöasetuksen muuttamisen kanssa samanaikaisesti on määrä tehdä myös linjaus toimielinten ja virastojen 5 %:n henkilöstövähennyksestä. Palkkojen ja eläkkeiden mukauttamismenetelmä, poikkeuslauseke ja delegoitu säädösvalta Palkkojen ja eläkkeiden mukauttamismenetelmää koskien ehdotus sisältää muutetun automaattisen tarkistamismenetelmän, uudenlaisen poikkeuslausekkeen ja päätöksentekojärjestystä koskevan muutoksen. Voimassaolevan mukauttamismenetelmän taustalla on ajatus parallelismista jäsenvaltioiden keskushallintojen henkilöstön palkantarkistusten kanssa. EU:n nykyisessä, samoin kuin ehdotetussa uudessa järjestelmässä tätä parallelismia toteutetaan siten, että EU:n järjestelmän palkkataulukoita ja eläkkeitä tarkistetaan vuosittain yleiskorotuksella, joka lasketaan tietyn menetelmän mukaisesti Eurostatissa jäsenvaltioiden toimittamien, keskushallintojen henkilöstön palkkakehitystä kuvaavien tietojen pohjalta. Komission ehdotuksessa on tehty pieniä muutoksia siihen menetelmään, jolla yleiskorotuksen laskenta suoritetaan. Automaattisen palkantarkistusmenetelmän hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että sen soveltaminen ei edellytä vuotuista tai muutoin säännöllistä ja jatkuvaa neuvottelua

8 6(10) henkilöstöjärjestöjen, muiden toimielinten, neuvoston ja parlamentin kanssa. Tarkistukset voidaan periaatteessa vahvistaa myös kevennetyssä menettelyssä, jos menetelmä on laadittu riittävän huolellisesti. Järjestelmän on todettu turvaavan työrauhaa kohtuullisen hyvin. Automatiikka on toiminut vuosikymmeniä suhteellisen hyvin, mutta viimeisinä vuosina järjestelmän toimivuus on kohdannut kasvavaa kritiikkiä ja toimielimet ovat joutuneet kääntymään sen soveltamisessa myös EU-tuomioistuimen puoleen. Erityisesti ns. poikkeuslausekkeen soveltamisessa komissiolla ja neuvostolla on ollut selvä näkemysero. Automatiikan keskeisenä heikkoutena on se, että laskentajärjestelmässä on hyvin vaikea ottaa asianmukaisella tavalla huomioon kansallisten järjestelmien erilaisuudet suhteessa EU:n järjestelmään. Näitä eroja on mm. palkkausjärjestelmien ja palkankorotusten rakenteissa ja lakisääteisissä vähennyksissä (verot, sosiaaliturvamaksut). Eläkkeiden tarkistamismenettelyt myös vaihtelevat eri maissa suuresti, jolloin parallelismi ei toteudu niiden maiden osalta, joissa eläkkeitä ei tarkisteta palkkojen kanssa samalla tavalla (esim. Suomessa). Voidaan myös kysyä, onko pelkän palkkakehityksen parallelismin toteuttaminen oikein, kun palkan ja eläkkeiden tasoa ei kuitenkaan tarkastella samoilla kriteereillä. On huomattava, että palkkojen ja eläkkeiden taso on määritelty aikana, jolloin EU:n jäseninä oli ainoastaan Keski-Euroopan vanhoja jäsenmaita. Automatiikan toimivuutta heikentää myös tiedontuotannon erilainen taso ja virhealttius eri jäsenmaissa. Kaikissa jäsenmaissa ei ole tällä hetkellä ajantasaisia tilastointimenetelmiä, joissa järjestelmän edellyttämä tarkkuus olisi toteutettavissa. Käytännössä automaattisen tarkistusmenettelyn vaihtoehtona olisi vuotuinen tai muutoin säännönmukaisin väliajoin toistuva erillinen päätöksentekomenettely, jossa korotustarve ja -mahdollisuudet arvioitaisiin kunkin ajankohdan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Automaattiseen tarkistusmenetelmään liittyvää poikkeuslauseketta on ehdotettu uudistettavaksi siten, että se tulisi automaattisesti sovellettavaksi silloin, kun komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen supistuvan tietyn määrän edelliseen vuoteen verrattuna. Tällöin mahdollisen positiivisen tarkistuksen määrä jaettaisiin kahdella ja korotuksia toteutettaisiin kahtena peräkkäisenä vuotena. Toteutus on ehdotettu tehtäväksi delegoidussa säädösmenettelyssä. Nykyinen poikkeuslauseke on liitetty taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen äkilliseen ja vakavaan heikkenemiseen, ja sen soveltaminen on osoittautunut kohtuuttoman vaikeaksi, koska komissiolla ei ole ollut valmiuksia sen soveltamiseen. Komissio on ehdottanut palkantarkistusten ja poikkeuslausekkeen soveltamiseksi delegoitua lainsäädäntömenettelyä. Komissio katsoo, että sen käyttöä puoltaa nopea ja tehokas täytäntöönpano ja että asetuksessa määritellyt säännöt tekevät mahdolliseksi toimeenpanon kevennetyssä prosessissa. Eläkejärjestelmä EU:n eläkejärjestelmän osalta ehdotetaan tavanomainen eläkeikä nostettavaksi 65 vuoteen, mahdollisuus jatkaa työskentelyä 67 ikävuoteen saakka helpotettavaksi, varhaiseläkeikä nostettavaksi 58 vuoteen ja eläkemaksun laskentamenetelmä mukautettavaksi kansainvälisen vakuutusmatemaattisen käytännön mukaiseksi. Eläkeiän nostaminen 63 vuodesta 65 vuoteen koskee ehdotuksen mukaan niitä henkilöitä, jotka otetaan palvelukseen jälkeen. Ennen ao. ajankohtaa palvelukseen otettujen virkamiesten eläkeikä vaihtelisi 60 ja 65 vuoden välillä. Siirtymäjärjestelyn pitkää kestoa komissio on perustellut sillä, että perustamissopimuksista tulee poikkeuksellisen suuria rajoitteita puuttua virassa olevan henkilöstön eläke-etuuksiin.

9 7(10) Neuvosto on tarkastellut vuoden 2010 lopulla komission raporttia EU:n eläkejärjestelmän ennakoidusta kustannusten kehityksestä. Ennusteen mukaan eläkemenot kaksinkertaistuvat vuoden 2010 luvuista vuoteen Neuvosto onkin päätelmissään ilmaissut huolensa kehityksestä ja edellyttänyt komissiota arvioimaan kaikkia tekijöitä, jotka vaikuttavat eläkekustannuksiin huomattavalla tavalla. Arvioinnissa on pyydetty ottamaan huomioon mm. etuuksien tasoerot, eurooppalaisille veronmaksajille aiheutuvat kustannukset, eläkkeiden asema kokonaispalkkauksessa, eläkkeiden tasapuolisuus jäsenmaiden kanssa sekä riskinjako EU:n veronmaksajien ja työntekijöiden välillä. EU:n vuosien rahoituskehyksiä koskevassa komission ehdotuksessa eläkemenojen osuus on 16 % hallintomenoista. Varhaiseläkeiän nostamisen lisäksi komissio on ehdottanut pienennettäväksi niiden varhaiseläkkeelle jäävien määrää, joilta ei tehdä eläkeoikeuksia vähentämistä. Komission perusteluna järjestelyn lähtökohtaiselle säilyttämiselle on sen käyttökelpoisuus henkilöstöhallinnon välineenä laajentumisten yhteydessä, kun uusista jäsenmaista täytyy pyrkiä rekrytoimaan henkilöstöä. Eläkemaksun laskentamenetelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että korosta ja palkkojen kasvusta käytettävää liikkuvaa keskiarvoa pidennetään 30 vuoden liikkuvaksi keskiarvoksi siten, että muutos tulee voimaan kahdeksan vuoden siirtymäkauden kuluessa. Muutosehdotuksella tavoitellaan eläkemaksun laskentaan lisää vakautta, minkä lisäksi laskentajärjestelmästä tulisi yleisen vakuutusmatemaattisen käytännön mukainen. Työaika Komission ehdotuksessa on esitetty viikoittaisen vähimmäistyöajan ja joustavaa työaikaa koskevien järjestelyjen mainitsemista asetuksessa. Tällä hetkellä voimassaolevissa henkilöstösäännöissä työajalle on asetettu vain enimmäismäärä, jota ei ole tarkoitus muuttaa. Toimielimissä ja virastoissa on sen sijaan omat linjaukset vähimmäistuntimääristä, jotka vaihtelevat työnantajasta riippuen. Keskimääräinen viikoittainen minimityöaika EU:ssa on 37,5 h ja ehdotuksessa minimi esitetään nostettavaksi kaikissa toimielimissä ja virastoissa 40 tuntiin. Joustavan työajan järjestelyitä toimielimissä on jo käytössä, mutta niiden aseman vakiinnuttamiseksi komissio on esittänyt viittausta sisällytettäväksi myös asetukseen. Matkakorvaukset Henkilöstösääntöjen mukaisia vuotuisia lähtöpaikkakunnalle tehtäviä matkapäiviä sekä matkakulujen korvausta koskevia sääntöjä on ehdotettu uudistettavaksi. Vuotuisten matkapäivien lukumäärää ehdotetaan rajoitettavaksi kuudesta kolmeen päivään ja matkakulujen laskentatapaa ollaan päivittämässä vastaamaan maantieteellisiä etäisyyksiä. Muuttokulujen ja toistuvien toimielinten toimipaikkojen välisten virkamatkojen korvaussääntöjä on ehdotettu uudistettavaksi hallinnollisesti yksinkertaisemmiksi. Virastojen täytäntöönpanomääräykset ja palvelussuhdetyypit Komissio on ehdottanut sen antamien henkilöstösääntöjen täytäntöönpanomääräysten soveltamista myös virastoissa soveltuvin osin. Erityisistä syistä virasto voisi komissiolta luvan saatuaan joko poiketa näistä määräyksistä tai päättää olla soveltamatta

10 8(10) täytäntöönpanosääntöjä. Komission arvion mukaan täytäntöönpanomääräysten yhtenäistämisestä ei aiheudu lisäkustannuksia. Toimielinten täytäntöönpanomääräysten avoimuuden lisäämiseksi komissio on ehdottanut rekisterin perustamista unionin tuomioistuimeen. Komissio toteaa, että henkilöstösääntöjen palvelussuhdetyypit eivät sovellu kovin hyvin virastojen tarpeisiin ja ehdottaa sen johdosta virastoissa käyttöön otettavaksi uutta väliaikaisen henkilöstön ryhmää. Hallintoavustajien ja sihteerien urarakenne Komissio on ehdottanut hallintoavustajien ja sihteerien urarakenteen muuttamista siten, että hallintoavustajien tehtäväryhmän kaksi ylintä palkkaluokkaa (AST 10 ja 11) rajataan vain sellaisiin virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin, jotka hoitavat merkittäviä henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen ja/tai koordinointiin liittyviä tehtäviä. Hallintoavustajilla on tällä hetkellä 11 palkkaluokkaa, joissa kussakin on viisi palkkatasoa. Ylimpiin hallintoavustajia käsittäviin palkkaluokkiin on sijoitettu myös vanhempia ja johtavia asiantuntijatehtäviä sekä yksikön päällikön tehtäviä. Korkein taulukon mukaan mahdollinen hallintoavustajan peruspalkka ilman lisiä (AST 11 palkkataso 5) voi tällä hetkellä olla noin euroa kuussa. Komissio on ehdottanut myös uutta sihteereiden ja virkailijoiden tehtäväryhmää, jossa palkoilla ja ylennysprosenteilla saadaan luotua lisää vaihtelua urarakenteisiin ja samalla rajoitettua hallintomenoja. Sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottaminen Komissio on ehdottanut ns. ylimääräisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimusten enimmäiskeston pidentämistä kolmesta kuuteen vuoteen. Ehdotuksessa on myös esitetty toimielimille lupaa järjestää virkamiehiä rekrytoitaessa sisäisiä kilpailuja, joihin voisi osallistua myös sopimussuhteinen henkilöstö. Alueellisen tasapainon varmistaminen Henkilöstösääntöjen mukaan Euroopan unionin virkamiesten rekrytointi tulee tapahtua ansioiden perusteella mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta. Tilastojen mukaan tosiasiallinen maantieteellinen jakauma ei ole tasainen, minkä johdosta komissio on ehdottanut henkilöstösääntöihin lisättäväksi määräyksen siitä, että toimielimet voivat toteuttaa toimenpiteitä pitkäaikaisen ja merkittävän maantieteellisen epätasapainon korjaamiseksi. Toimenpiteestä huolimatta tulisi ehdotuksen mukaan kuitenkin noudattaa periaatetta, jonka mukaan palvelukseen ottaminen perustuu aina mahdollisimman korkeatasoiseen pätevyyteen, tehokkuuteen ja luotettavuuteen. Ehdotuksen mukaan toimenpiteestä tulee laatia kertomus viiden vuoden kuluttua. Yhteisvastuumaksu EU:n henkilöstön palkoista on peritty vuodesta 1982 alkaen veronluonteista ns. erityismaksua, jonka suuruus on tällä hetkellä 5,5 % peruspalkasta. Maksun nimi ehdotetaan muutettavaksi yhteisvastuumaksuksi ja määrää ehdotetaan korotettavaksi kuuteen prosenttiin. Maksu perittäisiin ehdotuksen mukaan edelleen vain peruspalkasta ja

11 9(10) sen määrä kiinnitettäisiin palkkojen ja eläkkeiden tarkistusmetodin voimassaolon kanssa yhdenmukaiseksi siten, että maksuprosentti olisi samansuuruinen vuoteen 2022 saakka. Henkilöstövähennys Komissio on ehdottanut osana henkilöstösääntöreformia myös toimielinten ja virastojen henkilöstömäärän vähentämistä 5 %:lla vuosina Komissio on ilmaissut sitoumuksensa vähennyksen toteuttamiseen, mutta muiden toimielinten tai virastojen valmiudesta toteuttaa vähennys ei ole toimitettu tietoja. Vaatimus saattaa olla komissiota haasteellisempi esim. niiden virastojen tai toimintayksiköiden osalta, jotka ovat vasta käynnistämässä toimintaansa tai joilla on esim. asiamäärien kasvun johdosta painetta lisätä henkilöstöä. Henkilöstövähennystavoitteessa ja siitä tehdyissä laskelmissa ei ole myöskään otettu huomioon esim. laajentumisesta johtuvia rekrytointitarpeita. Näin ollen on olemassa suurehko riski siitä, että komission laskemat henkilöstövähennyksistä saatavista säästöistä jäävät käytännössä ainakin osittain toteutumatta. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: EU-asioiden komitean alainen henkilöstö- ja hallintojaosto PeL 97 :n mukainen tiedoksianto eduskuntaan. Käsittely Euroopan parlamentissa: Oikeudellisten asioiden valiokunta koordinoi käsittelyä. Budjettivaliokunta, talousarvion valvontavaliokunta sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta toimivat lausunnonantajina. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Asetus koskee EU:n toimielimiä ja virastoja, eikä sillä ole vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Komissio on arvioinut asetuksen muutoksella aikaansaatavan EU:n budjettiin 209 M euron säästön vuosina ja 683 M euron maksimisäästön pitkällä aikavälillä, joka aktualisoituu vuosina Henkilöstön vähentämisestä on laskettu aiheutuvan vastaavina ajankohtina 834 M euron ja 339 M euron säästöt. Komission säästölaskelman pohjana ovat olleet laskelmat kustannusten arvioidusta kehityksestä vuoden 2010 lopun toimielin- ja henkilöstörakenteella. Komission laskelmassa ei ole otettu huomioon mm. tiedossa olevia laajentumisia tai mahdollista tarvetta poiketa toiminnallisista syistä henkilöstömäärän alentamista koskevasta tavoitteesta. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Jäsenmaiden enemmistö on ollut vaatimassa komissiolta pidemmälle meneviä uudistuksia kuin mitä ehdotuksessa on esitetty. Suomi on ollut mukana marraskuussa 2011 antamassa komissiolle tämänsisältöistä aloitetta. Aloitteessa on edellytetty muutoksia palkkojen ja eläkkeiden tarkistusjärjestelmään, eläkejärjestelmän

12 10(10) osatekijöihin, erityismaksuun (ehdotuksessa yhteisvastuumaksu), urajärjestelmään sekä palkanlisiin. Asiasanat Hoitaa Tiedoksi henkilöstösäännöt VM ALR, EUE, LVM, MMM, OM, PLM, SM, STM, TEM, VNEUS, VNK, YM

13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. joulukuuta 2011 (18.01) (OR. en) 18638/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0455 (COD) STAT 52 FIN 1066 CODEC 2449 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komissio Päivä: 14. joulukuuta 2011 Kom:n asiak. nro: KOM(2011) 890 lopullinen Asia: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission ehdotus, joka on saapunut Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille Uwe Corsepiukselle johtaja Jordi Ayet Puigarnaun lähettämällä kirjeellä. Liite: KOM(2011) 890 lopullinen 18638/11 ik DGA 1 B FI

14 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 890 lopullinen 2011/0455 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta

15 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Henkilöstösäännöt muodostavat oikeudellisen kehyksen, joka koskee eri asemapaikoissa Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa sijaitsevien yli 50 toimielimen ja viraston palveluksessa työskentelevien noin virkamiehen ja muun toimihenkilön työskentelyä ja työehtoja. EU:n on nyt vastattava ennen kokemattomiin haasteisiin, joten sen henkilöstön pätevyys, sitoutuneisuus, riippumattomuus ja lojaalius ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Samanaikaisesti nämä haasteet edellyttävät kaikilta julkishallinnoilta ja kaikilta julkishallinnossa työskenteleviltä erityisiä ponnisteluja tehokkuuden parantamiseksi ja Euroopan muuttuvaan taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sopeutumiseksi. Maailmantalouden viimeaikaiset tapahtumat samoin kuin siitä seuraava tarve vakauttaa julkista taloutta vaikuttavat väistämättä myös EU:n virkamieskuntaan ja kaikkien EU:n toimielinten, elinten ja virastojen hallintoihin. EU:n hallintomenojen osuus on vain 5,8 prosenttia vuosiksi hyväksytystä monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka puolestaan vastaa noin yhtä prosenttia EU:n BKT:stä. On kuitenkin tärkeää osoittaa, että kaikki EU:n toimielimet ja niiden henkilöstö jatkavat pyrkimistä tehokkuuteen ja taloudellisuuteen, ja huomioida julkisen talouden rajoitteet, joiden kanssa monet julkishallinnot Euroopassa joutuvat elämään. Koska EU:lla ja sen toimielimillä on edessään suuria haasteita, ehdotuksessa on saatava tasapainotettua tehokkuuden ja säästöjen lisäämisen välttämättömyys sekä toimielinten kyky toteuttaa EU:n politiikkaa. Tähän liittyen EU:n toimielinten on työnantajina pystyttävä edelleen houkuttelemaan mahdollisimman pätevää henkilöstöä eri erikoisaloilta ja pitämään kiinni tällaisesta henkilöstöstä. Toimielimet hakevat palvelukseensa erittäin päteviä henkilöitä, jotka pystyvät työskentelemään monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä ja jotka ovat valmiita muuttamaan ulkomaille ja asumaan siellä perheineen. EU:n toimielimistä jää lähiaikoina eläkkeelle varsinkin EU:hun ennen vuotta 2004 kuuluneiden 15 jäsenvaltion kansalaisia, mikä merkitsee sitä, että jatkossa on erityisen haasteellista säilyttää henkilöstön keskuudessa kaikkien jäsenvaltioiden välinen maantieteellinen tasapaino. Kun otetaan huomioon Euroopan väestörakenteen muutokset, tulevaisuudessa on entistäkin vaikeampaa saada palvelukseen erinomaista henkilöstöä kaikista jäsenvaltioista ja pitää heistä kiinni. Tätä ehdotusta on tarkasteltava yhteydessä henkilöstösääntöjen kattavaan uudistukseen, joka tuli voimaan 1. toukokuuta Sen myötä EU:n virkamieskuntaa koskeva lainsäädäntö uudistettiin perusteellisesti, ja se toi mukanaan merkittäviä muutoksia kaikille EU:n virkamieshallinnon aloille. Koko urajärjestelmä uudistettiin. Sen yhteydessä luotiin uusi henkilöstöluokka, sopimussuhteiset toimihenkilöt, joilla on yleisesti ottaen matalampi palkka. Virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden palkkataulukkoja tarkistettiin siten, että henkilöstöä voitiin ryhtyä rekrytoimaan aiempaa alempiin palkkaluokkiin ja sen myötä matalammalla alkupalkalla. Uudistuksessa myös muutettiin työehtoja joustavammiksi ja perheystävällisemmiksi, kun henkilökohtaisista syistä FI 2 FI

16 myönnettävän virkavapauden enimmäispituutta pidennettiin ja käyttöön otettiin vanhempainloma. Uudistuksen yhteydessä eläkeikää korotettiin 60 vuodesta 63 vuoteen, mutta jo palveluksessa olleeseen henkilöstöön sovelletaan siirtymätoimenpiteitä. Uusien työntekijöiden eläkeoikeuksien vuotuista karttumisprosenttia alennettiin 2 prosentista 1,9 prosenttiin, ja 1. toukokuuta 2004 jälkeen karttuneisiin eläkeoikeuksiin ei enää sovelleta korjauskerrointa korkeiden elinkustannusten perusteella. Eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi sovellettava menetelmä vahvistettiin henkilöstösääntöjen liitteessä XII. Lisäksi hyväksyttiin EU:n virkamiesten palkan ja eläkkeiden mukauttamista koskeva uusi menetelmä. Kaikilla näillä muutoksilla yhdessä on saatu aikaan merkittäviä säästöjä EU:n talousarvioon, ja niiden vuotuinen vaikutus kasvaa edelleen: tähän mennessä uudistus on tuottanut 3 miljardin euron säästöt ja vuoteen 2020 mennessä sen ansiosta säästetään vielä 5 miljardia euroa. Eurostatin tekemä tutkimus eläkekustannusten pitkän aikavälin talousarviovaikutuksista osoitti, että muihin osaalueisiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi vuoden 2004 uudistuksesta koituvat säästöt eläkekustannuksista ovat pitkällä aikavälillä yli 1 miljardi euroa vuodessa. Palkkojen ja eläkkeiden mukauttamista koskeva menetelmä on ollut käytössä vuodesta 1972, ja se on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi, jonka avulla on vältetty vuotuiset neuvottelut palkkojen mukauttamisesta, sekä mahdolliset lakot, jotka liittyvät tällaisiin neuvotteluihin. Menetelmää on vuosien kuluessa muutettu useaan otteeseen, viimeksi vuonna Koska nykyisen menetelmän voimassaolo päättyy vuoden 2012 lopussa, komissio ehdottaa nyt uutta menetelmää, jossa heijastuvat jäsenvaltioiden tekemät poliittiset päätökset niiden virkamiesten palkkojen mukautuksista. Samalla sen yhteydessä pyritään ratkaisemaan puutteita, joita on käynyt ilmi vuoden 2009 vuotuisesta mukautuksesta käytyjen neuvottelujen yhteydessä ja jälkeen. Eläkemaksun laskentajärjestelmän voimassaolo päättyy 30. kesäkuuta 2013, ja komissio ehdottaa uutta, yleisen vakuutusmatemaattisen käytännön mukaista järjestelmää. Tämän ehdotuksen yhteydessä otetaan huomioon myös neuvoston päätelmät ja SEUT-sopimuksen 241 artiklan mukaisesti esittämät pyynnöt, jotka liittyvät menetelmää koskevan poikkeuslausekkeen soveltamiseen, EU:n virkamiesten eläkejärjestelmään, kuten varhaiseläkejärjestelmään, sekä urarakenteeseen palkan ja tehtävien kytkemiseksi tiiviimmin yhteen. Lisäksi siinä otetaan huomioon kritiikki, jota on esitetty henkilöstösääntöjen vanhentuneita kohtia kohtaan siltä osin, kun arvostelu on perusteltua. Komission ehdotuksessa saavutetaan tasapaino kustannustehokkuuden ja toimielinten henkilöstöhallinnon tarpeiden välillä. Euroopan komissio katsoo, että jos tämä ehdotus hyväksytään, EU:n toimielimillä on jatkossakin palveluksessaan riippumaton, tehokas ja uudenaikainen virkamieshallinto, jonka avulla toimielimet voivat hoitaa niille perussopimuksissa uskotut tehtävät. FI 3 FI

17 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET Tästä ehdotuksesta on kuultu henkilöstön edustajia voimassa olevia menettelyjä noudattaen, ja siinä otetaan huomioon näiden kuulemisten tulokset. Ennen ehdotuksen hyväksymistä siitä on kuultu henkilöstösääntökomiteaa ja Euroopan komission henkilöstökomiteaa. Asiantuntijatiedon käyttö Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen. 3. EHDOTUKSEN PÄÄKOHDAT Henkilöstön vähentäminen 5 prosentilla Kunkin toimielimen ja viraston henkilöstöä ehdotetaan vähennettäväksi 5 prosenttia. Tämä toteutettaisiin siten, että tiettyä määrää palveluksesta poistuvasta henkilöstöstä, toisin sanoen eläkkeelle jääviä tai sopimuksen päättymisen vuoksi lähteviä henkilöitä, ei korvattaisi uusilla. Toimielinten ja virastojen velvoite noudattaa henkilöstön vähentämistä koskevaa sitoumustaan käy ilmi henkilöstösääntöjen ehdotetusta 6 artiklasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta budjettivallan käyttäjän tulevia päätöksiä. Palkkojen ja eläkkeiden mukauttamismenetelmä Uuden menetelmän yhteydessä säilytettäisiin kansallisten virkamiesten ja EUvirkamiesten palkkakehityksen rinnastettavuuden periaate ja pyrittäisiin korjaamaan nykyisen menetelmän puutteet: Uudessa menetelmässä otettaisiin huomioon kaikissa jäsenvaltioissa tapahtunut palkkojen nimellismuutos (palkkojen reaalimuutosten sijaan). Tällä tavoin menetelmä seuraa tarkasti Euroopan unionin kaikissa jäsenvaltioissa, ei ainoastaan rajallisessa otoksessa, tapahtuneita palkkojen muutoksia; Jotta poikkeuksellisessa tilanteessa esiintyvää viivettä saataisiin lyhennettyä, uutta poikkeuslauseketta sovellettaisiin automaattisesti seuraavien kahden edellytyksen täyttyessä: 1) EU:n BKT supistuu, ja 2) EU:n henkilöstön palkan ja eläkkeiden mukautuksen määrän sekä EU:n BKT:n muutoksen välinen ero on suurempi kuin kaksi prosenttiyksikköä. Jos molemmat edellytykset täyttyvät, puolet mukautuksen määrästä siirrettäisiin seuraavalle vuodelle. Tätä lauseketta olisi jouduttu käyttämään esimerkiksi vuonna Brysselin kansainvälisen indeksin käyttö lopetettaisiin. Kunkin asemapaikan ja jäsenvaltioiden elinkustannusten kasvun väliset erot laskettaisiin ja otettaisiin huomioon korjauskertoimissa. Belgian ja Luxemburgin osalta otettaisiin käyttöön uusi yhteinen korjauskerroin, sillä nämä jäsenvaltiot katsottaisiin yhdeksi ainoaksi asemapaikaksi. Ensimmäisen vuoden osalta se on tarkoitus määrittää 100:ksi. FI 4 FI

18 Ehdotettu menetelmä ei ole inflaatioon perustuva indeksointi, kuten ei nykyinenkään menetelmä, sillä se pelkästään seuraa kansallisten valtion virkamiesten ostovoiman kehitystä sellaisena kuin kukin jäsenvaltio siitä kansallisella tasolla päättää. Yhteisvastuumaksu Öljykriisin vaikutusten vuoksi menetelmä on ollut vuodesta 1982 kytketty palkoista perittävään lisäveroon. Taloudellisen tilanteen paranemisesta huolimatta tätä lisäveroa ei ole poistettu vaiheittain, vaan siitä on tullut menetelmän automaattiseen soveltamiseen liittyvä toimenpide. Ehdotuksen mukaan yhteisvastuumaksua korotetaan 6 prosenttiin ehdotetun menetelmän voimassaolon ajaksi. Eläkejärjestelmään väestörakenteen kehityksen vuoksi tehtävät muutokset Tavanomainen eläkeikä nostetaan 65 vuoteen Tällä hetkellä 1. toukokuuta 2004 jälkeen palvelukseen otettujen virkamiesten tavanomainen eläkeikä on 63 vuotta. Ennen 1. toukokuuta 2004 palvelukseen otettuihin virkamiehiin sovelletaan siirtymäsäännöksiä, joiden perusteella eläkeikä vaihtelee 60 vuodesta 63 vuoteen. Nyt ehdotetaan, että 1. tammikuuta 2013 lähtien palvelukseen otettavien virkamiesten tavanomainen eläkeikä korotetaan 65 vuoteen. Ehdotuksen mukaan sovellettaisiin samanlaisia siirtymäsäännöksiä kuin vuonna 2004, toisin sanoen ennen 1. tammikuuta 2013 palvelukseen otettujen virkamiesten eläkeikä vaihtelisi 60:n ja 65 vuoden välillä. Lisäksi mahdollisuus jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi voitaisiin myöntää muutenkin kuin vain poikkeustapauksissa. Ehdotuksen mukaan käyttöön otettaisiin myös lisätoimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon kertyneet eläkeoikeudet ja velvollisuus säilyttää eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattinen tasapaino. Varhaiseläkeikä nostetaan 58 vuoteen ja varhaiseläkkeelle pääsevien virkamiesten määrää vähennetään Tällä hetkellä varhaiseläkkeen vähimmäisikä on 55 vuotta. Uudessa ehdotuksessa varhaiseläkkeen vähimmäisiäksi määritettäisiin 58 vuotta. Tämän lisäksi tiettynä vuonna eläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä jäävien virkamiesten enimmäismäärä määritettäisiin 5 prosentiksi kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle jääneiden virkamiesten määrästä (nykyisessä järjestelmässä vastaava osuus on 10 prosenttia). Järjestelmä säilytetään, koska se on osoittautunut edellisen laajentumisen yhteydessä kaikkien toimielinten kannalta hyödylliseksi henkilöstöhallinnon välineeksi. Eläkemaksun laskentamenetelmää mukautetaan kansainvälisen vakuutusmatemaattisen käytännön mukaiseksi Eläkemaksun laskentajärjestelmän voimassaolo päättyy 30. kesäkuuta Ehdotuksen mukaan menetelmä säilyy samana, mutta korosta ja palkkojen kasvusta FI 5 FI

19 käytettävää liikkuvaa keskiarvoa pidennetään 30 vuoden liikkuvaksi keskiarvoksi. Tarkoitus on soveltaa kahdeksan vuoden siirtymäkautta. Tämän muutoksen seurauksena eläkemaksusta tulisi vakaampi ja sen alttius lyhyen aikavälin korkomuutoksille vähenisi, mikä vähentäisi myös sen kiistanalaisuutta. Laskentajärjestelmästä tulisi yleisen vakuutusmatemaattisen käytännön mukainen, sillä sen mukaan eläkejärjestelmien tasapainon varmistamiseen olisi käytettävä aikaisempia havaintoja vuoden ajalta. Palvelussuhteen ehtojen mukauttaminen Otetaan käyttöön viikoittainen vähimmäistyöaika Jos tavoitteena on saavuttaa samat politiikan tavoitteet kuin aiemmin, 5 prosentin henkilöstöleikkaus edellyttäisi sitä, että jokainen henkilöstön jäsen ottaa hoitaakseen osuuden lisätyötaakasta. Sen vuoksi henkilöstösääntöihin ehdotetaan sisällytettäväksi viikoittaisen työajan vähimmäistuntimäärä, 40 tuntia. Joustavaa työaikaa koskevat järjestelyt säilytetään Joustavat työaikajärjestelyt mahdollistavat työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen ja edistävät tasapainoista sukupuolijakaumaa toimielimissä, kuitenkin niin, että noudatetaan pakollista työaikaa koskevia velvoitteita. Sen vuoksi henkilöstösääntöihin on asianmukaista sisällyttää selkeä viittaus näihin järjestelyihin. Näitä henkilöstöä koskevia yleisiä järjestelyjä ei sovelleta esimiehiin, sillä he ovat saaneet toimielimiltä valtuudet hallinnoida henkilöstönsä aikaa ja omaa aikaansa. Korvaukset ja etuudet: vähennetään vuotuisia matkapäiviä ja vuotuista matkakulukorvausta sekä mukautetaan muuttokulujen ja virkamatkakulujen korvaamissääntöjä Tällä hetkellä henkilöstöllä on oikeus enintään kuuteen matkapäivään vuodessa lähtöpaikkakunnalle matkustamiseksi. Vuotuisten matkapäivien määrää ehdotetaan vähennettäväksi enintään kolmeen päivään. Vuotuinen matkakulukorvaus perustuu kilometreinä määritettyyn etäisyyteen rautateitse, vaikka junalla matkustaminen ei useinkaan ole tavallisin tapa matkustaa lähtöpaikkakunnalle. Sen vuoksi etäisyys ehdotetaan laskettavaksi isoympyrämatkana, mikä pienentäisi yksittäisten henkilöiden saaman korvauksen määrää. Lisäksi vuotuisten matkakulujen korvaukset rajoitettaisiin koskemaan EU:n jäsenvaltioiden aluetta. Muuttokulujen korvaamissääntöjä olisi yksinkertaistettava sekä henkilöstöön että hallintoon kohdistuvan hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Sen vuoksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön kustannuskattoja, joissa otetaan huomioon virkamiehen tai toimihenkilön perhetilanne sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset. Virkamatkoja koskevia sääntöjä olisi mukautettava niin, että niissä otetaan huomioon sellaisten toimielinten erityistarpeet, joiden henkilöstön on toistuvasti tehtävä FI 6 FI

20 virkamatkoja toimielimensä päätoimipaikkoihin. Ehdotuksen mukaan tällaisissa tapauksissa majoituskulut voidaan korvata kiinteämääräisen summan perusteella. Toimielimiä ja virastoja koskevat avoimuutta edistävät toimenpiteet Henkilöstösäännöt pannaan täytäntöön toimielinten ja virastojen hyväksymien toimenpiteiden välityksellä. Henkilöstösääntöjen johdonmukaisen ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja yksinkertaisuuden vuoksi komission täytäntöönpanosääntöjä sovellettaisiin virastoihin soveltuvin osin. Virastojen erityistilanteen huomioon ottamiseksi ne voisivat kuitenkin komissiolta luvan saatuaan joko hyväksyä erilaiset täytäntöönpanosäännöt tai päättää tarvittaessa olla soveltamatta mitään täytäntöönpanosääntöjä. Läpinäkyvyyden takaamiseksi unionin tuomioistuin perustaisi rekisterin kaikkien toimielinten täytäntöönpanosäännöistä. Hallintoavustajien ura, uusi sihteerien urarakenne ja sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottamisen joustavuuden parantaminen Ylimmät palkkaluokat varataan henkilöstölle, jolla on korkean tason tehtäviä Jotta saataisiin luotua selvä yhteys tehtävien ja palkkaluokan välille, hallintoavustajien tehtäväryhmän urarakennetta muutetaan niin, että kaksi ylintä palkkaluokkaa (AST 10 ja 11) varataan vain sellaisille virkamiehille ja väliaikaisille toimihenkilöille, jotka hoitavat merkittäviä henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen ja/tai koordinointiin liittyviä tehtäviä. Uusi sihteerien ja virkailijoiden tehtäväryhmä AST/SC AST-henkilöstön nykyisten alojen urarakenteita on mukautettava edelleen vastaamaan eritasoisia tehtäviä, jotta EU:n virkamieshallintoon saadaan luotua sopivan vaihteleva valikoima urarakenteita ja toisaalta saadaan rajoitettua hallintomenoja, kuten monivuotisessa rahoituskehyksessä edellytetään. Tätä tarkoitusta varten olisi otettava käyttöön uusi AST/SC -tehtäväryhmä sihteeri- ja virkailijahenkilöstä varten. Tälle uudelle tehtäväryhmälle ehdotetuilla palkoilla ja ylennysprosenteilla varmistetaan tehtävien ja palkkatason asianmukainen vastaavuus. Tällä tavoin pystytään säilyttämään vakaa, kattava ja tasapainoinen EU:n virkamieskunta, mitä monet toimielimet pitävät välttämättömänä. Sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottaminen Jotta toimielimet saisivat lisää joustavuutta, ylimääräisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimusten enimmäiskestoa ehdotetaan pidennettäväksi kolmesta vuodesta kuuteen. Vaikka suurin osa virkamiehistä otettaisiin palvelukseen edelleen avointen kilpailujen kautta, toimielimet saisivat luvan järjestää sisäisiä kilpailuja, joihin voisi osallistua myös sopimussuhteinen henkilöstö. Perusteettoman maantieteellisen epätasapainon korjaaminen FI 7 FI

21 Henkilöstösäännöissä säädetään, että Euroopan unionin virkamiehet on otettava palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta. Tilastoista käy kuitenkin ilmi, että joidenkin maiden kansalaiset ovat yliedustettuja verrattuna niiden väestön suhteelliseen osuuteen Euroopan unionin väestöstä, kun taas toisten maiden kansalaiset ovat laajasti aliedustettuja. Tämä epätasapaino on erityisen selvää tietyissä palkkaluokissa. Sen vuoksi henkilöstösääntöjen 27 artiklaa olisi muutettava siten, että toimielimet voivat toteuttaa toimenpiteitä pitkäaikaisen ja merkittävän maantieteellisen epätasapainon korjaamiseksi säilyttäen edelleen periaatteen, jonka mukaan palvelukseen ottaminen perustuu mahdollisimman korkeatasoiseen pätevyyteen, tehokkuuteen ja luotettavuuteen. Tämä toimenpide hyväksytään yleisenä täytäntöönpanotoimenpiteenä, ja siitä on laadittava kertomus viiden vuoden kuluttua. Virastojen henkilöstöhallinnon tehokkuuden parantaminen EU:n virastoista on tullut tärkeä osa Euroopan unionin toimielinjärjestelmää. Tällä hetkellä toiminnassa on 45 yksikköä (32 sääntelyvirastoa, seitsemän yhteisyritystä ja kuusi toimeenpanovirastoa). Niiden palveluksessa on lähes henkilöä, useimmat väliaikaisina toimihenkilöinä. Henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen säännökset eivät kuitenkaan ole täysin sopivat virastojen tapaisten pienten rakenteiden tarpeisiin. Tästä syystä komissio ehdottaa, että virastoissa otettaisiin käyttöön uusi väliaikaisen henkilöstön ryhmä. Heidät otettaisiin palvelukseen avoimella ja objektiivisella valintamenettelyllä ja palvelussuhde voitaisiin solmia toistaiseksi voimassa olevaksi. Virastot voisivat tarvittaessa siirtää heidät tilapäisesti muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti. Virastojen väliaikainen henkilöstö voisi myös pitää palkatonta lomaa enintään 15 vuotta koko uransa aikana. Liikkuvuutta viraston sisällä ja eri virastojen välillä helpotettaisiin, koska palkkaluokka ja palkkataso säilyisivät toimihenkilön päättäessä hakea uutta tointa, edellyttäen, että hänen palkkaluokkansa kuuluu uuden toimen palkkaluokkien piiriin. Virastoilla olisi tiettyä joustonvaraa niiden perustaessa komiteoita, joissa käydään sosiaalista vuoropuhelua tai joita on kuultava ennen päätöksentekoa. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella olisi talousarviovaikutuksia Euroopan unionin menoihin ja tuloihin. Siirtymäsäännösten vuoksi eräiden säännösten taloudellinen vaikutus lisääntyisi vähitellen ja täysi vaikutus ilmenisi vasta pitkällä aikavälillä. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana saavutettavien säästöjen arvioidaan ylittävän 1 miljardi euroa. Pitkällä aikavälillä ehdotetuista muutoksista aiheutuvat säästöt olisivat 1 miljardi euroa vuodessa. Tarkempia tietoja esitetään tämän ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä. FI 8 FI

22 Ehdotus 2011/0455 (COD) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 336 artiklan, ottavat huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 12 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, joka on tehty henkilöstösääntökomitean kuulemisen jälkeen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon unionin tuomioistuimen lausunnon, ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan unionilla ja sen yli 50 toimielimellä ja virastolla olisi oltava korkeatasoinen julkishallinto, jotta se pystyy täyttämään tehtävänsä mahdollisimman korkeita vaatimuksia vastaavasti perussopimusten mukaisesti ja vastaamaan sekä sisäisiin että ulkoisiin tulevaisuuden haasteisiin. (2) On tarpeen luoda sääntelykehys tehokkuudeltaan ja nuhteettomuudeltaan mahdollisimman korkeatasoisen henkilöstön palvelukseen ottamista varten jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta, ja sen mahdollistamiseksi, että kyseinen henkilöstö voi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tuloksellisesti ja tehokkaasti. (3) Laajempana tavoitteena olisi oltava henkilöstöresurssien optimaalinen hallinta ja Euroopan unionin virkamieskunnan pätevyys, riippumattomuus, lojaalius, puolueettomuus ja pysyvyys sekä kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus. (4) Sen takaamiseksi, että Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön ostovoima kehittyy yhtäläisesti jäsenvaltioiden valtionhallinnon kansallisten virkamiesten ostovoiman kanssa, on tärkeää säilyttää palkkoja koskeva monivuotinen mekanismi, jota kutsutaan menetelmäksi, jatkamalla sen soveltamista vuoden 2022 loppuun siten että sitä tarkastellaan uudelleen viidennen vuoden lopussa. Ristiriita sen välillä, että menetelmän mekanismi on aina ollut luonteeltaan hallinnollinen, ja että neuvosto on yksin hyväksynyt menetelmän tuloksen, on johtanut aikaisemmin vaikeuksiin eikä ole Lissabonin sopimuksen FI 9 FI