Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2015

Transkriptio

1 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 1/ Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Antti Petänen PL Oulu Oulun seudun ympäristötoimi Marketta Karhu PL Oulun kaupunki Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2015 Puh Oulu Faksi

2 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 2/ Sisältö 1 Yleistä... 2 Laitoksen käyttö Laitoksen käyttöajat ja revisiot Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto Henkilökunta...4 Polttoaineet Kevytpolttoöljy Prosessikaasu Savukaasut Savukaasun puhdistuslaitteisto Päästöjen seuranta Laskennalliset vuosipäästöt Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika Kertaluonteiset mittaukset Päästöjen vertailu lupamääräyksiin Yhteenveto kuukausiraporteista, häiriö- ja poikkeustilanteet... 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet Yhdyskunta- ja teollisuusjäte Jätteen laatu... 7 Toiminnassa syntyneet jätteet Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote Kuona Muut jätteet Veden käyttö...1 Syntyvät jätevedet...14 Kemikaalien käyttö Melu ja haju Toiminnassa tapahtuneet muutokset Yhteenveto...16 Puh Oulu Faksi

3 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 1 / Yleistä Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristöluvan (D PPO-2004-Y-7-111, oikeuden päätökset VHO /0140/, KHO /1/06, VHO /0442/1 ja KHO /1/08) lupaehdoissa määrätään, että toiminnanharjoittajan on toimitettava raportti laitoksen toiminnasta viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tähän raporttiin on koottu tiedot laitoksen vuoden 2015 toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Yksityiskohtaisemmat tiedot on myös syötetty ympäristöviranomaisen ylläpitämään VAHTI-järjestelmään. Kuva 1. Ekovoimalaitoksen toimintakaavio. Kattilan tekniset tiedot: Arinakattila Polttoaineteho 5,0 MW Maksimi höyryn tuotto 18,0 kg/s Tuotetun höyryn paine 87, bar Tuotetun höyryn lämpötila 425 C Höyryn lämpötila tulistinkattilan jälkeen Puh Oulu Faksi C

4 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 4/ Oulun Energian jätteitä polttoaineenaan käyttävä ekovoimalaitos valmistui elokuussa 2012 Oulun Laanilan kaupunginosaan, Kemiran teollisuusalueelle. Laitos on mitoitettu tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Ympäristöluvan mukaan ekovoimalaitoksella voidaan hyödyntää jätettä energiaksi korkeintaan t. 2 Laitoksen käyttö 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot Ekovoimalaitos käyttöaika oli vuonna h. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä.) on eritelty tarkemmin laitoksen pysäytysjaksot. Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä Ekovoimalaitos seis SYY Arinan puhdistustyöt Kuonakuljettimen tukos Kuonakuljettimen tukos Suunniteltu huoltoseisokki Suunniteltu huoltoseisokki Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto Laanilan ekovoimalaitoksella hyödynnettiin vuoden 2015 aikana energian tuotannossa tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä 5,7 GWh kevyttä polttoöljyä ja Kemiran prosesseissa ylijäänyttä prosessikaasua 27,6 GWh. Tällä polttoainemäärällä laitoksella tuotettiin 66, GWh korkeapaine- ja prosessihöyryä, joka edelleen hyödynnettiin alueella sähkön- ja prosessihöyryn tuotannossa. Tämän lisäksi laitoksella tuotettiin,5 GWh kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Ekovoimalaitoksen osuus Oulun Energian lämmönhankinnasta (kaukolämpö ja höyry) oli 21 %. 2. Henkilökunta Oulun Energia on tehnyt laitoksen käyttö- ja kunnossapitopalveluista sopimuksen Laanilan Voima Oy:n kanssa. Laanilan Voiman työntekijöitä laitoksella työskenteli vuonna henkeä. Oulun Energian työntekijöitä laitoksella on tilanteesta riippuen 1-2. Puh Oulu Faksi

5 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 5/ Polttoaineet Polttoaineena laitoksella käytetään syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä sekä kevytöljyä ja prosessikaasua. Energiaksi hyödynnetyn jätteen määrä on eritelty raportin kohdassa 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet..1 Kevytpolttoöljy Kevyttä polttoöljyä käytetään prosessin tukipolttoaineena, silloin kun tulipesän lämpötila laskee alle 850 C sekä laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa. Kevytöljyä voidaan käyttää varsinaisen polttokattilan lisäksi polttoaineena myös tulistinkattilassa, jossa tuotetun höyryn lämpötila nostetaan turbiineille sopivaksi. Taulukossa 2 on esitetty polttoaineen kulutukset vuonna Prosessikaasu Ulkopuolisen tulistinkattilan pääasiallisena polttoaineena käytetään Taminco Finland Oy:n tehtaan prosessissa syntynyttä, ylijäävää prosessikaasua, joka sisältää mm. vetyä, häkää ja typpeä. Taulukossa 2 on esitetty prosessikaasun kulutus vuodelta Taulukko 2. Käytetyt polttoaineet Käytetty polttoaine GWh Kevytpolttoöljy 5,7 Prosessikaasu 27,6 Savukaasut 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä n. 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan TSP-vettä (täyssuolapoistettua vettä). Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen. Vuonna 2015 lauhduttimesta saatiin savukaasujen lämpöenergiaa talteen n. 6 GWh, joka siirrettiin kaukolämpöverkon paluuveteen. Lauhde puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhde johdetaan kaupungin viemäriin. Puh Oulu Faksi

6 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 4.2 6/ Päästöjen seuranta Ilmapäästöjä seurataan Gasmet Oy:n toimittamalla jatkuvatoimisella päästöjenmittauslaitteella. Päästötiedot redusoidaan 11 % happipitoisuuteen ja tuloksia seurataan laitoksen automaatiosekä päästöjenraportointijärjestelmässä. Taulukossa ja 4 on esitetty seurattavat päästökomponentit ja niiden raja-arvot puolen tunnin ja vuorokauden keskiarvoille. Taulukko. Savukaasupäästöjen vuorokausikeskiarvojen ja kertamittausten raja-arvot. Vuorokausikeskiarvot, jatkuvatoimiset mittaukset hiukkaset mg/m (n) SO2 50 mg/m (n) NOx 200 mg/m (n) HCl mg/m (n) HF 1 mg/m (n) CO 50 mg/m (n) TOC mg/m (n) Kertamittaukset Cd + Tl 0,05 mg/m (n) Hg 0,05 mg/m (n) Sb + As + Pb + Cr + Co + 0,5 mg/m (n) Cu + Mn + Ni + V Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m (n) Taulukko 4. Savukaasupäästöjen puolen tunnin keskiarvojen raja-arvot. Puolen tunnin keskiarvot Hiukkasten kokonaismäärä Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Suolahappo (HCl) Fluorivety (HF) Rikkidioksidi (SO2) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2) typpidioksidina 4. (0 %) A 0 mg/m (n) 20 mg/m (n) 60 mg/m (n) 4 mg/m (n) 200 mg/m (n) 400 mg/m (n) Laskennalliset vuosipäästöt Kokonaispäästöt tonneina on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5.). Päästöt yhdisteille on saatu suoraan jatkuvatoimisista mittauksista lukuun ottamatta hiilidioksidia joka on laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen (jäte ja kevytöljy) mukaan. Kokonaispäästöihin on lisätty öljytulien aikaiset ylös- ja alasajotilanteiden päästöt. Taminco Finland Oy:n tehtaalta tulevien prosessikaasujen hiilidioksidipäästöt on otettu huomioon taselaskennalla Laanilan Teollisuusalueen yhteispäästöluvassa (Laanilan Voima Oy ja Taminco Finland Oy). Tämän vuoksi prosessikaasujen CO2-päästöjä ei huomioida uudelleen Ekovoimalaitoksen päästöissä. Taulukossa 6 olevat raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt on laskettu kertamittausten perusteella saaduista tuloksista suhteutettuna koko vuoden Puh Oulu Faksi

7 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 7/ savukaasuvirtaukseen (m N/a). Liitteessä 2 on esitetty kaasukomponenttien keskiarvot kultakin toimintakuukaudelta. Taulukko 5. Ekovoimalaitoksen kokonaispäästöt vuonna Yhdiste Hiukkaset CO, häkä HCl, vetykloridi Päästöt [t/a]* 0,12 20, 0,16 HF, vetyfluoridi NOx, typen oksidit SO2, rikkidioksidi TOC, orgaanisen hiilen kokonaismäärä CO2, Hiilidioksidi ** 0,004 8,5 0,6 0, *Otettu huomioon myös alas- ja ylösajotilanteiden päästöt. ** Laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen mukaan. Taulukko 6. Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien vuoden 2015 kokonaispäästöt. Raskasmetalli Elohopea, Hg Arseeni, As Kadmium, Cd Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Mangaani, Mn Nikkeli, Ni Lyijy, Pb Antimoni, Sb Tallium, Tl Vanadiini,V Dioksiinit ja furaanit [kg/a] 1,47 0, 0,04 0,06 0,41 2,04 0,4 0,56 0,56 0,4 0,0 0,1 [g/a] 0,00007 Laitokselle laskettiin myös kokonaispäästöt viranomaisilta saaduilla päästökertoimilla haihtuville orgaanisille yhdisteille (NMVOC), metaanille (CH4) ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH). Päästötiedot on syötetty VAHTI-järjestelmään. Puh Oulu Faksi

8 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 4.4 8/ Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika Kesäkuussa ekovoimalaitoksen jatkuvatoimisille hiukkas-, NOx-, SO2-, HCl-, HF-, CO- ja TOCmittauksille tehtiin standardin SFS-EN mukaiset QAL2-laadunvarmistusmittaukset, joiden perusteella niille määritettiin uudet kalibrointifunktiot. Uudet kalibrointifunktiot määritettiin CO:lle ja NOx:lle. Mitatut hiukkas-, SO2-, HCl-, HF- ja TOC-pitoisuudet olivat alhaisia, alle ympäristöluvassa ilmoitettujen epävarmuuskriteerien. Apusuuremittauksille (O2, CO2, H2O, paine, lämpötila, tilavuusvirta) tehtiin vertailut ilman QAL2-laskentaa ja -tarkastelua. QAL2mittaukset sujuivat hyvin ja laitoksen mittalaitteet läpäisivät QAL2-tarkastelut. Apusuuremittaukset olivat vertailumittausten perusteella kunnossa. Uudet kalibrointifunktiot määritettiin CO:lle ja NOx:lle. Mittalaitteille tehdään jatkuvan käytön aikaiset laadunvarmennustarkastukset (QAL ) viikoittain käyttöhenkilökunnan toimesta. Mittalaitteet eivät olleet vikatilassa vuonna Kertaluonteiset mittaukset Savukaasuista mitataan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuksia kahdesti vuodessa. Vuonna 2015 tehtiin kahdet kertaluonteiset mittaukset, ja Mittaukset on toteutettu ulkopuolisen mittauslaboratorion, Nablabs Oy:n, toimesta. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset) on esitetty kertamittausten tulokset verrattuna ympäristöluvan raja-arvoihin. Tulokset on esitetty mittauskertojen keskiarvona. Liitteessä 1 on eritelty taulukkoon mittauskertojen tulokset. Raportit mittauksista on lähetetty viranomaisille. Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset Raskasmetallit Hg Cd+Tl As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, V Kertamittausten ka. [µg/mn] < 1,4 0,065 Luparaja [µg/mn] 50 50, Kertamittausten ka. [ng/mn] Yhdiste Dioksiinit ja furaanit 4.6 0,00005 Luparaja [ng/mn] 0,1 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin Kun verrataan päästöjen vuorokausikeskiarvoja raja-arvoihin, on päästy pääsääntöisesti selvästi alle ympäristöluvassa määritettyjen raja-arvojen. Ainoastaan SO2- raja-arvot (0 min ja vrk-raja) ylittyivät huoltorevisioiden käynnistysten jälkeen toukokuussa. Liitteessä 1 on esitetty kuvaajina savukaasujen vuorokausikeskiarvot verrattuna raja-arvoihin sekä taulukoituna kertamittausten tulokset verrattuna raja-arvoihin. Liitteessä 2 on esitetty kaasukomponenttien kuukausikeskiarvot. Liitteessä 6 on esitetty graafeina ekovoimalaitoksen päästötietoja vuosittaisina vertailuina. Puh Oulu Faksi

9 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos / Lupaehdoissa määritellään, että savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Kun tarkastellaan laitoksen 0 minuutin raja-arvojen ylityksiä, ylitystilanteita oli 0,5 h, joka oli edellä mainittu SO2-ylitys. Ylitykset on listattu raportin liitteessä. Tarkemmat raportit ylityksestä on lähetetty viranomaiselle. VAHTI:in on syötetty laitehäiriöt. Rikinoksidien vähentämiselle yhteishäiriöajaksi on syötetty 0,5 tuntia. 5 Yhteenveto kuukausiraporteista, häiriö- ja poikkeustilanteet Oulun Energia lähettää kuukausiraportin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Raportista käy ilmi seuraavat asiat: - Laitoksen käyntiajat - myös ylös- ja alasajo- sekä häiriötilanteet ja niiden ajankohdat savukaasupäästöjen jatkuvatoimiset mittaukset kuukausikeskiarvot vuorokausikeskiarvojen ylitykset (kpl) puolen tunnin keskiarvojen ylitykset (kpl) - mittalaitteiden käytöstä poissaoloaika - valvonnan kannalta muut olennaiset tapahtumat, mittalaitteiden kalibroinnit, muutokset jne. kuten kertaluonteiset mittaukset, Alkuvuonna tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuussa laitos oli normaaliajossa. Tammi-, maalis- ja huhtikuussa oli parin päivän mittaisia lyhyitä alasajoja kuonakuljettimen ja arinan puhdistustöiden ajan. Toukokuussa laitos oli huoltorevisiossa Käynnistyksen jälkeisten ongelmien vuoksi rikkidioksidi päästöt ylittyivät yhden puolen tunnin ja vajaan vuorokauden keskiarvon osalta. Kesäkuussa oli päästömittausten laadunvarmistusmittaukset, QAL2-mittaukset Tuloksista kerrottu kappaleissa 4.4 ja Viranomaisen määräaikaistarkastus oli Siinä määriteltiin jatkotoimenpiteenä toimittamaan ELY-keskukselle selvitys käytönaikana syntyvien jätteiden kirjanpidosta sekä selvitys syksyllä asennettavista uusista päästöjen vara-analysointilaitteista. Nämä toimitettiin ELY:n kesän aikana. Heinä-elokuussa oli normaalituotantoa. Elokuussa tehtiin jätevedenpuhdistamon välpäjätteen koepoltto. Koepolton perusteella pyydettiin ELY-keskukselta lausuntopyyntö välpäjätteen vastaanottamiseksi vuoden 2016 alussa. Tarkempi selostus asiasta on kappaleessa 12. Heinäkuun kaivoanalyysissä olivat raskasmetallit koholla. Tarkempi selostus asiasta on kappaleessa. Syyskuussa jätteiden tuloa jouduttiin rajoittamaan, koska bunkkerin pinta oli jatkuvasti täynnä ja sen rakenteet olivat vaarassa. Tänä aikana Oulun Jätehuollon toimialueen jätteitä sijoitettiin kaatopaikalle. Laitos oli kuitenkin kokoajan syys-lokakuussa normaalituotannossa. Lokakuussa oli lyhyt katkos jätteenpoltossa, kun polttoon tulleet kannot aiheuttivat tukkeumaa kuonakuljettimella. Marraskuun lopussa alkoi toinen vuotuinen huoltorevisio, joka kesti Revision aikana tehtiin mm. laitteistojen huoltoja, puhdistuksia ja tarkastuksia, kattilan muurauksia uusittiin Puh Oulu Faksi

10 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos / ja savukaasupuhaltimelle tehtiin isompi revisio. Raskasmetallien ja PCDD/F-kertamittaukset tehtiin revision jälkeen Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet 6.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte Ekovoimalaitoksella hyödynnetään energiaksi n tonnia jätettä vuosittain. Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Oulun Jätehuollon toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Vielä alkuvuonna jätettä tuli myös vähän Pohjois-Norjasta. Seisakkien aikana jätteet paalataan Ruskon jätekeskuksessa ja tuodaan myöhemmin ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan teollisuusalueen ajoneuvovaa alla. Punnitustiedot tallentuvat ONCE -polttoainetietojärjestelmään. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kattilaan. Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 8.) on eritelty laitoksella käsitellyt jätteet. Taulukko 8. Energiaksi hyödynnetty jäte Jäteluokka Yhdyskuntajäte (2001) Lajitteluareenalta (2001) Mekaanisesti lajiteltu jäte (11212) Mekaanisesti lajiteltu yhd.kuntajäte (112) Yhteensä: [t] Luokkaan 2001 kuuluu kotitalouksista ja kaupoista kerätty syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte. Samaan jäteluokkaan kuuluu Lajitteluareenalla (Oulun Jätehuolto, Lare) lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen rejekti. Lajitteluareenalla lajitellaan kotitalouksia sekalaiset peräkärrykuormat sekä rakennusjätelavat jäteluokassa on teollisuudelta tuleva mekaanisen lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen jäte. Tässä luokassa on uretaania ja autojen purkutoiminnasta tulevaa kumia ja muovia. Luokkaan 112 kuuluu Norjasta tuleva mekaanisesti lajiteltu yhdyskuntajäte. 6.2 Jätteen laatu Laitokselle tuleva jäte punnitaan ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä vaakatietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Vuonna 2015 tehtiin lisäksi ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta laaduntarkkailua. Kerran kuukaudessa otetussa pistokokeessa otettiin satunnainen jäte-erä ja tutkittiin sen sisältö. Erilaiset ei-polttokelpoiset, materiaalina hyödynnettävät jakeet kirjattiin ylös prosentteina. Seuraavassa (Taulukko ) on Puh Oulu Faksi

11 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 11/ yhteenveto tehdyistä pistokokeista, osuudet on laskettu raportteihin kirjattujen prosenttien keskiarvoina. Taulukko. Materiaalina hyödynnettävät jätteet pistokokeiden mukaan. Jätelaji Paperi Pahvi Metalli Lasi Vaarallinen jäte Biojäte Suuret kappaleet, kpl YHT. % 2,6 12,7 1,2 0,5 5,8 5 22,8 Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Tarkkojen prosenttien arviointi on näin ollen hankalaa. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraa kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista ja isoista jakeista. Kokonaisprosenttia nostaa pistokoe-eriin sattuneet suuret pahvimäärät. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että polttokelpoisen jätteen mukana on vielä runsaasti materiaalina hyödynnettävää jätettä ja biojätettä. Yhteistyö jätetoimittajien kanssa parantaa jätteiden lajittelua ja vähentää sitä kautta jätteen polton häiriöitä. 7 Toiminnassa syntyneet jätteet Alla olevassa taulukossa (Taulukko.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna Ekovoimalaitoksella syntyi vuonna 2015 poltetun jätteen määrästä tuhkia 20,5 % (arinakuona, kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote yhteensä). Vaaralliset jätteet (kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote) sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Kuonasta pystyttiin käyttämään hyödyksi 82,8 % mm. suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa (seulottu kuona) ja metallien uudelleen kierrätyksen avulla. Taulukko. Ekovoimalaitoksen tuhkat ja kuonat Vuoden 2015 tuhkat ja kuonat Kattilatuhka Savukaasunpuhdistustuote Kuona [t] Liitteessä 6 on esitetty graafeina tuhkien määrät vuosittain. 7.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote Kattilatuhka (ts. lentotuhka) ja savukaasunpuhdistustuote on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Oulun Energia on ostanut näiden tuhkajakeiden kuljetuksen ja käsittelyn Ekokem Palvelut Oy:ltä. Savukaasunpuhdistustuote kuljetetaan säiliöautoissa Ekokemin Porin käsittelykeskukseen ja Puh Oulu Faksi

12 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 12/ kattilatuhka Kouvolan käsittelykeskukseen käsiteltäviksi ja loppusijoitettaviksi vaarallisen jätteen vastaanottoon luvitetuille kaatopaikoille. Kattilatuhkaa nuohotaan kattilan ja tulistimien sekä ekonomaiserin (ts. syöttöveden esilämmitin) sisäpinnoilta. Nuohousmenetelminä käytetään prosessin osasta riippuen joko vesisuihku-, vasara- tai kuulanuohouksia. Energiaksi hyödynnetyn jätteen kokonaismäärästä kattilatuhkaa syntyi 1,5 %. Savukaasunpuhdistustuotetta ekovoimalaitoksella syntyy savukaasun puhdistusprosessissa pussisuodattimilla. Savukaasunpuhdistustuote koostuu kattilan lentotuhkasta, prosessiin syötetyistä, reagoimattomista kemikaaleista sekä kemikaalien ja savukaasun eri yhdisteiden välisistä reaktiotuotteista. Savukaasunpuhdistustuotetta syntyi,5 % hyödynnetyn jätteen määrästä. Kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistustuotteesta otetaan kuukausinäytteet, joista kerätään vuosikokooma. Vuosikokooman liukoisuustulosten perusteella kattilatuhka on sijoituskelpoista vaarallisen jätteen kaatopaikalle ilman stabilointia. Savukaasunpuhdistustuote ei ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä ennen vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista. Ekokem Palvelut on laatinut vuosiselvityksen tuhkien ominaisuuksista ja se on tämän raportin liitteenä Kuona Kuona on jätteen palamisprosessissa syntyvää palamatonta ainesta. Kuona tippuu arinan päässä olevista suppiloista kuonasammuttimelle, jossa kuona jäähdytetään veden avulla. Myös kuonan kuljetuksesta ja loppukäsittelystä vastaa Ekokem Palvelut Oy. Kuonaa laitoksella syntyi hyödynnetyn jätteen määrästä 15,5 %. Ekokem toimittaa kuonan Ruskon jätekeskukseen, missä se ikäännytetään ja seulotaan. Seulonnassa kuonasta erotellaan rauta, alumiini, kupari ja ruostumaton teräs. Kuonasta hyödynnettiin vuonna 2015,% metalleiden uudelleen sulatukseen ja 71,% kaatopaikkojen sulkurakenteisiin. Yllä olevassa taulukossa (Taulukko.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna Ympäristöluvan lupaehdon 11 mukaan polttolaitoksen palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että kuonassa olevan orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tulee olla alle % tai hehkutushäviön alle 5 % kuivapainosta. Kuonasta otetaan viikkokokoomanäyte vuodessa neljän kuukauden välein, maalis-, heinä- ja marraskuussa. Lisäksi vuonna 2015 otettiin ylimääräinen kuonanäyte elokuussa välpäjätteen koepolton yhteydessä. Näiden näytteiden keskimääräinen TOC oli 1,27 %, eikä noussut kertaakaan yli %:n. Hehkutushäviön analyysitulos ei ole vertailukelpoinen, koska se muuttuu kuonan ollessa kosketuksissa ilman kanssa ennen analyysiä. Liukoisuustulosten perusteella pohjakuona täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Nämä tutkimustulokset ja muutkin kuonan ominaisuudet on analysoitu Ekokemin tekemässä vuosiselvityksessä ja tulokset on tämän raportin liitteenä Muut jätteet Erikoistilanteista syntyviä jätteitä olivat kuonakuljettimen puhdistuksessa revisioaikana syntyneet kuonansammutusvedet. Jätteet otti vastaan Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamo. Tarkat jätemäärät on syötetty VAHTI-järjestelmään. Normaalit käytönaikaiset jätteet (polttokelpoinen jäte, metalli, lasi, vaaralliset jätteet) kirjataan Laanilan Voiman kirjanpitoon ja raportoidaan heidän toimestaan. Puh Oulu Faksi

13 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 8 1/ Veden käyttö Taulukko 11. Vedenotto 2015 Veden otto 2015 [m] Jokivesi, jäähdytysvesi Kaupunkivesi, Oulun Vesi Täyssuolapoistettu vesi (TSP-vesi) Ekovoimalaitoksella käytetään Oulujoen jokivettä seuraavien prosessiosien jäähdyttämiseen: kattilatuhkan siirtolaitteisto, kattilan vesinuohous, kattilaveden näytteenotto, ulospuhallussäiliöt, jätemurskain ja savukaasun lauhde. Lisäksi jokivettä käytetään palovesija sprinklerjärjestelmissä, lattianpesussa sekä tarvittaessa savukaasunlauhduttimessa. Lämmönvaihtimien kautta eri prosessin osissa käynyt jäähdytysvesi ohjataan takaisin jokeen pihalla olevan viivästysaltaan kautta. Viivästysaltaaseen ohjataan myös laitosalueen sadevedet. Viivästysaltaan vettä tarkkaillaan viikoittain. Siitä analysoidaan ph, johtokyky ja kiintoaine. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 12.) on viivästysaltaan kautta kulkeva vesimäärä ja analyysitulosten keskiarvot vuonna Taulukko 12. Viivästysaltaan vesi m 8424,18 Vrt. Oulujoen vedenlaatu 2015 kiintoaine [mg/l] ph 41,1 7,,5 6,7 TOC [mg/l],0 johtokyky [µs/cm] 41,5 0,2 Tuloksista nähdään että ph on hieman korkeampi kuin tulevassa jokivedessä (vrt. Suomen 1 ympäristökeskuksen jokiveden laatutiedot ph 6,7). Kiintoaineen ja TOC tuloksissa keskiarvoa nostaa yksittäisten mittauskertojen korkeammat tulokset, jotka johtuvat viivästysaltaaseen tuulen mukana tulleista lehdistä ja havunneulasista. Tarkemmat analyysitulokset ovat raportin liitteessä 4 (Vesianalyysit 2015). Oulun Veden kaupunkivettä käytetään palovetenä, hätäjäähdytysvetenä ja hätäsuihkuissa sekä tauko- ja sosiaalitiloissa. Laitos tarvitsee täyssuolapoistettua vettä (TSP-vettä) kattilan syöttövedeksi, kattilaveden säätökemikaalien ja tulipesään syötettävän ammoniakin laimennukseen, jätteen syöttösuppilon jäähdytykseen, kalkin sammutukseen sekä savukaasun jäähdytykseen. TSP-vesi saadaan ekovoimalaitokselle Kemiran vesilaitokselta. 1 Jokien vedenlaadun aikasarjoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, Puh Oulu Faksi

14 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 14/ Syntyvät jätevedet Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet eli jätebunkkerin ja kuonabunkkerin pohjalle kertyvä vesi sekä lauhteenkäsittelyssä pehmennyssuodattimien elvytyksessä ja hiilisuodattimen huuhtelussa syntyvä vesi johdetaan kuonasammuttimelle. Kuonasammuttimella arinalta tippuva palamaton aines eli kuona jäähdytetään vedellä. Osa vedestä haihtuu kattilan tulipesään ja osa kulkeutuu kuonan mukana kuonan loppusijoituspaikalle. Erikoistilainteiden jätevedet on selostettu kappaleessa 7.. Savukaasulauhduttimen lauhde käsitellään lauhteenpuhdistusprosessissa, jonka jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Vesi mitataan virtausmittauksella lauhteenkäsittelyprosessista. Kaupungin viemäreihin johdettavasta vedestä tarkkaillaan Oulun Veden määrittelemän ( ) ohjelman mukaisesti: Analyysi tarkkailun tiheys ph 4 krt/vuosi Sulfaatti 4 krt/vuosi Raskasmetallit 1 krt/vuosi Haihtuvat hiilivedyt, kokonaispitoisuus 1 krt/vuosi Mineraaliöljyt 1 krt/vuosi Tarkemmat analyysitulokset, mukaan lukien raskasmetalli-, VOC- ja mineraaliöljytulokset, on lähetetty Oulun Vedelle ja tiedoksi valvovalle viranomaiselle sekä koottu liitteessä 4 (Vesianalyysit 2015). Viemäriin menevän veden osalta analyyseissä oli muutamia poikkeuksia. Toukokuussa sulfaattitaso oli toisessa kaivossa koholla. Tämä johtui ylösajotilanteessa olleesta poikkeustilanteesta, jossa savukaasunpuhdistuksessa kalkin syötössä oli häiriö. Heinäkuun analyysissä tuloksissa oli Oulun Veden määrittämien raja-arvojen ylityksiä raskasmetallien (sinkki, kadmium ja lyijy) osalta. Kyse oli kaivosta, jonne johdetaan kattilahallin pesuvesiä, joten veden seassa voi olla seisakin aikana varissutta kattilatuhkaa ja kuonaa. Lisäksi kaivon normaali virtaama on erittäin pieni, joten vesi voi seistä pidempiä aikoja kaivossa. Näytteenotto uusittiin elokuussa ja raskasmetallit olivat alle raja-arvojen. Kemikaalien käyttö Ekovoimalaitoksella käytetään savukaasujen puhdistuksessa poltettua kalkkia (CaO), sammutettua kalkkia (Ca(OH)2), aktiivihiiltä ja ammoniakkivettä (24,5 %). Lisäksi savukaasun lauhteen ph:n säätöön käytetään lipeää (NaOH). Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen puhdistusprosessissa käytetään lisäksi natriumsulfidia (Na 2S) ja suolaa (NaCl). Kattilaveden johtokyvyn ja ph:n säätöön käytettiin elokuuhun asti trinatriumfosfaattia (NaPO4) ja ammoniakkivettä. Elokuun alusta kattilavesikemikaaleina käytetään Aminoxia ja Aminaa. Nämä kemikaalit ovat jatkossa Laanilan Voiman kirjanpidossa. Taulukossa 1 on esitetty vuoden 2015 kemikaalikulutukset. Tarkasteltaessa käyttömäärältään suurimpia savukaasun puhdistuksen kemikaaleja (kalkit, lipeä, aktiivihiili ja ammoniakkivesi) vuosittain voidaan todeta, että niiden käyttöä saatiin vähennettyä verrattuna poltetun jätteen määrään. Liitteessä 6 on esitetty vuosittaisia vertailuja myös kemikaalien käytöstä. Puh Oulu Faksi

15 Ympäristöraportti Laanilan ekovoimalaitos 15/ Taulukko 1. Ekovoimalaitoksen kemikaalikulutukset Kemikaali Kulutus 2015 [t] Poltettu kalkki (CaO) Sammutettukalkki (Ca(OH)2) 1208 Lipeä (NaOH) Ammoniakkivesi 25 % (NH) 4 56 Aktiivihiili 1 47 Natriumsulfidi 0,68 Suola (NaCl) Trinatriumfosfaatti (NaPO4), 0,07 11 Melu ja haju Ekovoimalaitoksen jätteiden vastaanottohalli ja jätevarasto eli bunkkerialue on alipaineistettu. Näistä tiloista imetään ilmaa kattilan palamisilmaksi. Näin ollen haju ei pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila ei ole tuotannossa, ilmanvaihdosta huolehtii kemiallisella suodattimella varustettu ilmanvaihtokone. Vuonna 2015 on tullut yksi ympäristöhavainto, joka koski Kuivasjärveltä tullutta hajuvalitusta. 1.. oli havaittu pistävää ehkä ammoniakin hajua. Palaute oli tullut Oulun Jätehuollon palautejärjestelmään. Asiaa tutkittaessa todettiin, että ekovoimalaitoksella ei ollut sellaisia erikoistilanteita, josta ko. hajua olisi voinut tulla. 12 Toiminnassa tapahtuneet muutokset Ekovoimalaitoksella käytiin keskustelua vuoden 2016 alusta muuttuvaan jätelakiin liittyen erilaisten jätteiden vastaanottamiseksi. Uudessa jätelaissa yli % orgaanista ainesta sisältävää jätettä ei saa sijoittaa kaatopaikalle. Syksyllä tehtiin koepoltto jätevedenpuhdistamoiden välppäjätteellä ( Välppäyksessä ja siivilöinnissä syntyvät jätteet). Poltolla ei katsottu olevan ympäristövaikutuksia ja sen vastaanottamiselle saatiin puoltava lausunto PohjoisPohjanmaan ELY:ltä (POPELY/227/2015). Syksyllä jätetoimitukset alkoivat koko Lapin alueelta. Ekovoimalaitoksella pyritään jatkossa käsittelemään Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yhdyskuntajätteet. Joitain teollisuusjätteiden toimitussopimuksia irtisanottiin vuoden 2016 alusta alkaen. Ekovoimalaitokselle asennettiin toukokuussa 2015 revisiossa toinen päästöjen mittaus- ja analysointilaitteisto. Laitteiston tavoitteena oli parantaa mittausvarmuutta analysaattorin mahdollisia häiriötilanteita varten. Laitteistossa on kahdennettu piipussa oleva kaasumaisten yhdisteiden mittausyhde, näytelinja, analysaattori sekä tietojen tallennusyksikkö. Partikkelimittauksia on edelleen vain yksi ja siitä lähtee tieto kumpaankin analysaattoriyksikköön. Syksyn ajan vertailtiin mittaustuloksia ja virallinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2016 alussa Puh Oulu Faksi

16

17 Savukaasupäästöt 2015 Vertailu raja-arvoihin Liite 1 1/4 Ekovoimalaitos Savukaasupäästöt vuonna 2015 CO-päästöt Akselin otsikko CO [mg/nm] 20 Raja CO 0 Kuva 1. CO:n vuorokausipitoisuudet verrattuna raja-arvoon. Hiukkas-, HCl- ja TOC-päästöt mg/mn 8 Dust [mg/nm] 6 HCl [mg/nm] TOCasC [mg/nm] 4 raja 2 0 Kuva 2. Hiukkas-, HCl-, ja TOC-vuorokausipitoisuudet verrattuna raja-arvoon. 01 Oulu Puh. (08) Faksi (08)

18 Savukaasupäästöt 2015 Vertailu raja-arvoihin Liite 1 2/4 Ekovoimalaitos HF-päästöt ,2 mg/mn 1 0,8 0,6 HF [mg/nm] 0,4 raja HF 0,2 0 Kuva. HF:n vuorokausipitoisuudet verrattuna raja-arvoon. NOx-päästöt mg/mn NOx [mg/nm] 0 raja NOx 50 0 Kuva 4. NOx:n vuorokausipitoisuudet verrattuna raja-arvoon. 01 Oulu Puh. (08) Faksi (08)

19 Savukaasupäästöt 2015 Vertailu raja-arvoihin Liite 1 /4 Ekovoimalaitos SO2-päästöt mg/mn 40 0 SO2 [mg/nm] raja SO Kuva 5. SO2:n vuorokausipitoisuudet verrattuna raja-arvoon. Taulukko 1. Ominaispäästöjen vuorokausikeskiarvojen keskiarvot 2015 verrattuna vrk raja-arvoihin. Yhdiste Hiukkaset CO, häkä HCl, Vetykloridi HF, Vetyfluoridi NOx, Typen oksidit SO2, Rikkidioksidi TOC 01 Oulu [mg/mn] Raja [mg/mn] 0,17 26,52 0,2 0, , , 50 1,28 Puh. (08) Faksi (08)

20 Savukaasupäästöt 2015 Vertailu raja-arvoihin Liite 1 4/4 Ekovoimalaitos Kertamittausten tulokset Taulukko 2. Dioksiinien, furaanien kertamittausten tulokset 2015 verrattuna rajaarvoihin. ng/mn Dioksiinit ja furaanit redus.11% 2015 O , ka. Luparaja ng/mn 0, , ,1 Taulukko. Raskasmetallien kertamittausten tulokset 2014 verrattuna raja-arvoihin. As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Hg Cd+Tl Pb, Sb, V Raskasmetallit [µg/mn] [µg/mn] [µg/mn] <1,4 0,1 6, <1,4 0,0 1,4 ka. Luparaja [µg/mn] 01 Oulu <1,40 0,07, Puh. (08) Faksi (08)

21 Oulun Energia OuluEnerg Vuosiraportti Kuukausi keskiarvot mg/nm Sivu 1 1/8/2016 Kuukausi CO [mg/nm] CO2 % Dust_I [mg/nm] HCl [mg/nm] HF [mg/nm] N2O [mg/nm] NH [mg/nm] NO [mg/nm] NO2 [mg/nm] NOx [mg/nm] O2 % OwnT C SO2 [mg/nm] TOCasC [mg/nm] Tammikuu e Helmikuu e Maaliskuu e Huhtikuu e Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Keskiarvo ERS Report Ponnas Osakeyhtiö

22 KAASUKOMPONENTTIEN RAJA-ARVOYLITYKSET /8/2016 Ylityksiä 2 kpl Aika Nimi Arvo Raja.arvo Taso Sykli 5/15/2015 4:0:00 PM SO min 5/15/ :5:00 PM SO vrk ERSReport Ponnas Osakeyhtiö

23 Vesianalyysit vuosiraportti 2015 Liite 4 1/ Ekovoimalaitos Taulukko 1. Viivästysaltaan vesianalyysit 2015 Sarake1 Johtokyky Kiintoaine ph TOC us/cm mg/l mg/l , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , <1 7, , , , , , Oulu Puh. (08) Faksi (08)

24 Vesianalyysit vuosiraportti 2015 Liite 4 2/ Ekovoimalaitos Keskiarvo 01 Oulu ,5 Johtokyky ,1 Kiintoaine Puh. (08) Faksi (08) , 7,7 7, 7, 7,6 7,6 7,7 7, 7,2 7,1 7,4 7,2 7,2 7,2 7, 7,2 7,2 7,2 7,4 7, 7,7 7,5 7,2 7, ,2 7,2 7, 7,5 7,6 7,7 7,2 7,5 7 7,5 7,1 7,5 7 6, 7,1 7,2 7,2 6,5 7,2 7,1 6, 7, ph ,0 TOC

25 Vesianalyysit vuosiraportti 2015 Liite 4 / Ekovoimalaitos Taulukko 2. Viemärin tarkkailukaivojen analyysitulokset. (Oulun Veden tarkkailuohjelman mukaisesti) 01 Oulu KA. Raja-arvo Kaivo1 mg/l ph SO4 8,2, 4, , Puh. (08) Faksi (08) Kaivo2 ph 8,1 8,5 8,4 8,6 8,4 6- mg/l SO ,2 1 2,8 400

26 VUOSIRAPORTTI /16/Aku () OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

27 VUOSIRAPORTTI /16/Aku () Sisällys 1 Johdanto... 2 Näytteenotto... Näytteen analysointi ja tulokset... 4 Johtopäätökset Pohjakuona Kattilatuhka Savukaasunpuhdistusjäte... 8

28 VUOSIRAPORTTI /16/Aku () 1 Johdanto Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuonan, kattilatuhkan sekä savukaasunpuhdistusjätteen tutkimuksia on jatkettu tarkkailusuunnitelmassa (Pöyry Management Consulting oy, 52A1551, ) esitettyjen suunnitelmien pohjalta laaditun näytteenotto- ja tutkimussuunnitelman (Ekokem-Palvelu Oy, ) mukaisesti. Tämä vuosiraportti kattaa Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuonan, kattilatuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen tutkimukset vuoden 2015 osalta. 2 Näytteenotto Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti pohjakuonasta, kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistusjätteestä kerättiin kuukausinäytteet vuosikokooman kokoamista varten. Pohjakuonan kuukausinäytteet kerättiin Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskuksessa, johon kuona ajetaan ekovoimalaitokselta ikäännytyskasalle myöhemmin käsiteltäväksi. Kattilatuhkan kuukausinäytteet kerättiin jätteen vastaanottopäässä Ekokem-Palvelu Oy:n Kouvolan Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskuksessa ja savukaasunpuhdistusjätteen kuukausinäytteet vastaavasti Ekokem-Palvelu Oy:n Porin Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskuksessa. Lisäksi pohjakuonasta kerättiin näytteet orgaanisen hiilen kokonaispitoisuuden (TOC) määritystä varten neljän kuukauden välein (maalis-, heinä- ja marraskuussa). TOC analyysiä varten yhdellä valinnaisella kokonaisella työviikolla kerättiin päivittäin päivänäytteet, jotka yhdistettiin näytteenottoviikkoa edustaviksi kokoomanäytteiksi. Kaikki näytteet otettiin Ekokemin toimesta ja toimitettiin Ekokem- Palvelu Oy:n laboratorioon vuosikokoomien ja pohjakuonan TOCviikkokokoomien muodostamista varten. Näytteen analysointi ja tulokset Kokoomanäytteet esikäsiteltiin Ekokem-Palvelu Oy:n laboratoriossa kuivaamalla, murskaamalla alle 2 mm kokoon raskasmetallivapaalla leukamurskaimella ja homogenisoimalla. Pohjakuonan maalis-, heinä- ja lokakuussa TOC-määritystä varten kerätyistä viikkokokoomista analysoitiin Ekokem Oyj:n laboratoriossa TOC standardimenetelmällä SFS-EN 117 IR-spektrofotometrisesti.

29 VUOSIRAPORTTI /16/Aku () Tulokset on esitetty Taulukossa 1 ja analyysituloste TOC-analyyseistä Liitteessä 1. Taulukko 1. Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuonasta maalis-, heinäja marraskuussa päivänäytteistä koottujen viikkokokoomien orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC). Määritys TOCkokooma maaliskuu KK00700 TOCkokooma heinäkuu KK0145 TOCkokooma marraskuu KK0247 Kriteeri (1 TOC, % <0,57 1,7 1,7 < 1) Jätteenpolttoasetuksen polton täydellisyyttä koskeva vaatimus. Taulukon 1 tulosten perusteella pohjakuonan maalis-, heinä- ja marraskuun TOC-viikkokokoomien TOC-tulokset alittavat jätteenpolttoasetuksessa esitetyn polton täydellisyyttä koskevan vaatimuksen < %. Vuosikokoomanäytteet analysoitiin SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa. Analyysiraportit on esitetty Liitteenä 2. Pohjakuonasta, kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistusjätteestä tutkittujen haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet sekä orgaanisen hiilen kokonaispitoisuudet (TOC) ja hehkutushäviöt sekä haponneutralointikapasiteetit (ANC) on esitetty Taulukossa 2. Tuloksia on verrattu vaarallisen jätteen raja-arvoihin sekä hehkutushäviön ja TOC:n osalta kaatopaikoista annetussa valtionneuvoston asetuksessa 1/201 esitettyihin kriteereihin.

30 VUOSIRAPORTTI /16/Aku () Taulukko 2. Jätteistä tutkittujen haitallisten aineiden pitoisuudet, hehkutushäviöt sekä orgaanisen hiilen kokonaispitoisuudet (TOC). Komponentti Pohjakuona Kattilatuhka KE /81/14 16KK00007 (mg/kg) Savukaasunpuhdistusjäte KE /285/2/1 16KK00008 KE /28/4/1 16KK0000 (mg/kg) Tavanomaisen jätteen kaatopaikan (1 raja-arvo (VNa 1/201) (mg/kg) Vaarallisen jätteen kaatopaikan raja-arvo (VNa 1/201) (mg/kg) Vaarallisen jätteen raja-arvo (mg/kg) Arseeni, As Kadmium, Cd 1, (4 Kromi, Cr (5 Koboltti, Co Kupari, Cu (5 Molybdeeni, Mo Nikkeli, Ni Lyijy, Pb Antimoni, Sb Sinkki, Zn Hehkutushäviö, % 4,2 0, 1,5 (2 ( TOC, % 0,4 <0,1 2,1 5 (1 / (2 6 ( ANC (mol H + /kg),5 8,1 7, tutkittava ja arvioitava 2) Sellainen tavanomaisen jätteen kaatopaikka, johon voidaan sijoittaa vakaata reagoimatonta vaarallista jätettä. ) Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle hyväksyttävän tavanomaisen jätteen yleisenä kelpoisuusvaatimuksena biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä saa olla tietyin poikkeuksin enintään %. Kriteeri astuu voimaan (Kaatopaikoista annettu valtioneuvoston asetus 1/201) 4) Vaarallisen jätteen kaatopaikalla on sovellettava joko hehkutushäviön tai orgaanisen hiilen kokonaismäärän arvoa. 5) Kadmiumkloridi CAS : luokitus Carc. Cat. 2; R45; Muta. Cat. 2; R46; Repr. Cat. 2; R60-61; T+; R26; T; R25-48/2/25; N; R50-5, ainekohtainen raja-arvo 0,01 %, luokitus Carc. Cat. 2; R45; (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008) 6) metalli-ionille, jolle ei ole luokitusta, käytetään helppoliukoisen suolan luokitusta Taulukon 2 tulosten mukaan vaarallisen jätteen raja-arvojen ylityksiä esiintyy sinkillä ja kuparilla. Jätteiden haponneutralointikapasiteetit voidaan arvioida erinomaisiksi. Jätteiden kaksivaiheisten liukoisuuskokeiden tulokset on esitetty Taulukossa. Tuloksia on verrattu kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa 1/201 esitettyihin kriteereihin.

31 VUOSIRAPORTTI /16/Aku () Taulukko. Jätteiden liukoisuuskokeiden tulokset sekä uuttoliuosten ph-arvot ja johtokyvyt. Parametri Liukoisuus pohjakuonasta Liukoisuus kattilatuhkasta KE /81/14 16KK00007 L/S (mg/kg) Liukoisuus savukaasunpuhdistusjätteestä KE /285/2/1 16KK00008 L/S (mg/kg) KE /28/4/1 16KK0000 L/S (mg/kg) Tavanomaisen jätteen kaatopaikan (1 raja-arvo L/S (VNa 1/201) (mg/kg) Vaarallisen jätteen kaatopaikan raja-arvo L/S (VNa 1/201) (mg/kg) Arseeni, As <0,2 <0,2 <0, Barium, Ba 1,4 45, Kadmium, Cd <0,01 0,01 <0, Kromi, Cr 0, 1, Kupari, Cu 7,0 1,1 <0, Elohopea, Hg <0,002 0,004 <0,002 0,2 2 Molybdeeni, Mo 1,8 4,8 5, 0 Nikkeli, Ni <0,1 <0,1 <0,1 40 Lyijy, Pb <0, Antimoni, Sb 0,05 <0,01 <0,01 0,7 5 Seleeni, Se 0,02 0,17 0,28 0,5 7 Sinkki, Zn <0, Kloridi, Cl Fluoridi, F - 6 < Sulfaatti, SO DOC TDS ( ph, L/S 2,4 11,7 12,6 >6 ph, L/S 8 11,0 12,4 12,6 >6 Johtokyky (μs/cm), L/S 2 Johtokyky (μs/cm), L/S ) Sellainen tavanomaisen jätteen kaatopaikka, johon voidaan sijoittaa vakaata reagoimatonta vaarallista jätettä. 2) Uuttoliuokseen liuenneiden aineiden kokonaismäärän (TDS) arvoa voidaan käyttää sulfaatti- ja kloridiarvojen sijasta. Taulukon tulosten mukaan pohjakuonan liukoisuudet täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Savukaasunpuhdistusjätteen osalta lyijyn ja kloridin liukoisuudet sekä liuenneiden aineiden kokonaispitoisuus (TDS) ylittävät selvästi valtioneuvoston asetuksessa 1/201 esitetyt vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu vaarallisen jätteen kaatopaikkakriteerit ylittävät liukoisuustulokset kyseisten komponenttien osalta savukaasunpuhdistusjätteessä.

32 VUOSIRAPORTTI /16/Aku () Näiden lisäksi savukaasunpuhdistusjätteen vuoden 2015 kokoomassa sinkin liukoisuus ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteerin. Kattilatuhkan liukoisuudet alittavat Taulukon 2 tulosten mukaan vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Tulokset ovat hyvin samankaltaiset verrattuna edellisvuosien vastaaviin tutkimustuloksiin. 4 Johtopäätökset 4.1 Pohjakuona Jätteenpolttoasetuksen polton täydellisyyttä koskevan vaatimuksen mukaan jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC) tulisi olla pienempi kuin % tai hehkutushäviön pienempi kuin 5 %. Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuona täyttää tehtyjen TOC-analyysien perusteella kyseisen kriteerin. TOCanalyysien tulokset vastaavat hyvin aiemmin tehdyissä tutkimuksissa saatuja tuloksia. Taulukossa 2 esitettyjen metallien ja puolimetallien kokonaispitoisuudet vastaavat myös aiemmin tehdyissä tutkimuksissa saatuja tuloksia. Pohjakuonan merkittävimmät komponentit metallien osalta ovat kupari ja sinkki. Selvityksessä 07/1/AnM esitettiin selektiivisen uuton perusteella, ettei pohjakuonan sisältämä sinkki tai muutkaan raskasmetallit esiinny sellaisessa muodossa, että pohjakuona tulisi luokitella pitoisuuksiin perustuen vaaralliseksi jätteeksi. Taulukon liukoisuustulosten perusteella pohjakuonan täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Pohjakuona on tehtyjen tutkimusten perusteella sijoituskelpoinen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Pohjakuona on myös jalostettuna, eli metallieroteltuna ja seulottuna hyötykäyttökelpoista ympäristöluvallisissa rakenteissa. Tutkitun jätteen kaltaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit täyttävät massat soveltuvat hyötykäytettäviksi yleensä kaatopaikan tiivistyskerrosten välisiin rakenteisiin. 4.2 Kattilatuhka Taulukossa 2 esitettyjen kattilatuhkan haitallisten aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella sinkin kokonaispitoisuus ylittää sinkille yleisesti käytetyn vaarallisen jätteen raja-arvon mg/kg, joka perustuu ympäristövaarallisuutta osoittavaan vaaraluokitukseen ja R-lausekkeisiin: N; R50-5. Kattilatuhkalla on mahdollisesti sinkin kokonai-

33 VUOSIRAPORTTI /16/Aku () 4. Savukaasunpuhdistusjäte spitoisuuden perusteella vaaraominaisuus H14 (ympäristölle vaarallinen). Kattilatuhkan orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC) alittaa tavanomaisen ja vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerin. Kattilatuhkan liukoisuudet (Taulukko ) alittavat vuoden 2014 vuosikokoomasta tutkittujen liukoisuuksien tavoin vaarallisen jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteerit. Kaikilta osin kattilatuhkan voidaan arvioida pysyneen hyvin tasalaatuisena. Tulosten perusteella kattilatuhka on sijoituskelpoista vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Savukaasunpuhdistusjätteessä esiintyy Taulukon 2 mukaan vaarallisen jätteen raja-arvon ylitys niin ikään sinkin kokonaispitoisuuden osalta. Savukaasunpuhdistusjäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja sillä on sinkin kokonaispitoisuuden perusteella mahdollisesti vaaraominaisuus H14 (ympäristölle vaarallinen). Savukaasunpuhdistusjätteen orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC) on alhainen alittaen tavanomaisen ja vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerin. Taulukon liukoisuustulosten mukaan savukaasunpuhdistusjätteen lyijyn ja kloridin liukoisuudet sekä liuenneiden aineiden kokonaispitoisuus (TDS) ylittävät vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit selvästi. Aiempiin tutkimustuloksiin verrattaessa voidaan sanoa savukaasunpuhdistusjätteen pysyneen hyvin tasalaatuisena. Savukaasunpuhdistusjäte ei ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä haitallisten liukoisuuksien pienentämiseksi ennen sijoittamista vaarallisen jätteen kaatopaikalle. EKOKEM-PALVELU OY Anne Kulmala tutkimusinsinööri Jan Österbacka päällikkö, asiakasratkaisut

34 VUOSIRAPORTTI /16/Aku () LIITTEET Liite 1 Liite 2 Analyysituloste TOC-analyyseistä (Ekokem) Analyysiraportit (SGS Inspection Services Oy)

35 Liite 1 ANALYYSITULOSTE :00 1(1) käsittelykeskus näyte Näytenumero Näytteen nimi 15KK Oulun Energia, pohjakuona TOC-kokoo ma / KK 0145 Oulun Energia, pohjakuona TOC-kokoo ma 7/ KK 0247 Oulun Energia, pohjakuona TOC-kokoo ma 11/2015 Tulopäivä Määritykset Yksikkö TOC, orgaaninen kokonaishiili % ka <0,57 1,7 1,7 Esikäsittely leukamurska in <4mm leukamurska in <4mm leukamurska in <4mm INNOLIMS - Ajopäivä :00

36 Liite 2

37

38

39

40

41

42 Vuosittaisia vertailuja Liite 6 1/4 Ekovoimalaitos Vuosittain poltettu jäte tonnia Jäte Kuva 1. Energiaksi hyödynnetyn jätteen määrä vuosittain. Pitoisuuskeskiarvot mg/mn 180,0 160,0 140,0 mg/mn 120,0 0,0 CO (vrk raja 50) 80,0 NOx (200) 60,0 40,0 20,0 0, Kuva 2. CO- ja NOx- ominaispäästöt vuosittain. 01 Oulu Puh. (08) Faksi (08)

43 Vuosittaisia vertailuja Liite 6 2/4 Ekovoimalaitos Pitoisuuskeskiarvot mg/mn 6,0 5,0 mg/mn 4,0 Hiukkaset (vrk raja ) HCl (),0 HF (1) SO2 (50) 2,0 TOC () 1,0 0, Kuva. Hiukkas-, HCl-, HF-, SO2- ja TOC- ominaispäästöt vuosittain. Kertamittausten keskiarvot 7,00 6,00 5,00 µg/mn Hg [µg/mn] raja 50 4,00 Cd+Tl [µg/mn] raja 50,00 As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, V [µg/mn] raja 500 2,00 1,00 0, Kuva 4. Raskasmetallien kertamittausten keskiarvot. 01 Oulu Puh. (08) Faksi (08)