Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2017

Transkriptio

1 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 1/ Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Vesa Malm PL Oulu Oulun seudun ympäristötoimi Juha Parviainen PL Oulun kaupunki Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2017 Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

2 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 2/ Sisältö 1 Yleistä Laitoksen käyttö Laitoksen käyttöajat ja revisiot Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto Henkilökunta Polttoaineet Kevytpolttoöljy Prosessikaasu Savukaasut Savukaasun puhdistuslaitteisto Päästöjen seuranta Laskennalliset vuosipäästöt Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika Kertaluonteiset mittaukset Päästöjen vertailu lupamääräyksiin... 5 Yhteenveto kuukausiraporteista, häiriö- ja poikkeustilanteet... 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet Yhdyskunta- ja teollisuusjäte Jätteen laatu Jätteen varastointi Toiminnassa syntyneet jätteet Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote Kuona Muut jätteet Veden käyttö...15 Syntyvät jätevedet...16 Kemikaalien käyttö Melu, haju ja pöly Ympäristöjärjestelmä ja auditoinnit Toiminnassa tapahtuneet muutokset Yhteenveto...18 Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

3 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 1 3/ Yleistä Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristöluvan (D PPO-2004-Y-7-111, oikeuden päätökset VHO /0140/3, KHO /1/06, VHO /0442/1 ja KHO /1/08) lupaehdoissa määrätään, että toiminnanharjoittajan on toimitettava raportti laitoksen toiminnasta viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tähän raporttiin on koottu tiedot laitoksen vuoden 2017 toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Yksityiskohtaisemmat tiedot on myös syötetty ympäristöviranomaisen ylläpitämään YLVA-järjestelmään. Kuva 1. Ekovoimalaitoksen toimintakaavio. Kattilan tekniset tiedot: Arinakattila Polttoaineteho 53,0 MW Maksimi höyryn tuotto 18,0 kg/s Tuotetun höyryn paine 87, bar Tuotetun höyryn lämpötila 425 C Höyryn lämpötila tulistinkattilan jälkeen Puh Oulu 0130 Oulu Faksi C Y-tunnus

4 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 4/ Oulun Energian jätteitä polttoaineenaan käyttävä ekovoimalaitos valmistui elokuussa 2012 Oulun Laanilan teollisuusalueelle. Laitos on mitoitettu tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Oulun Energia haki vuonna 2013 lupaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta nostaa vuosittain poltettavaa jätemäärää alkuperäisestä tonnista tonniin. ELY-keskus hyväksyi tämän kirjeellä (POPELY/231/ ) syyskuussa 2013 ehtona, että asia pitää käsitellä luvan tarkastamisen yhteydessä. Jätemäärän nostoa haettiin 2017 luvan tarkastuksen yhteydessä tonnille. Tämän raportin kirjoitushetkellä lupapäätöstä ei ollut vielä tullut. 2 Laitoksen käyttö 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot Ekovoimalaitos käyttöaika oli vuonna h. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä.) on eritelty tarkemmin laitoksen pysäytysjaksot. Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä Ekovoimalaitos seis SYY Suunniteltu huoltoseisokki Arinarikko ja muuraukset Suunniteltu huoltoseisokki Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto Laanilan ekovoimalaitoksella hyödynnettiin vuoden 2017 aikana energian tuotannossa 14 4 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä 5, GWh kevyttä polttoöljyä ja kemian tehtaiden prosesseissa ylijäänyttä prosessikaasua 25,8 GWh. Tällä polttoainemäärällä laitoksella tuotettiin 32,1 GWh korkeapaine- ja prosessihöyryä, joka edelleen hyödynnettiin alueella sähkön- ja prosessihöyryn tuotannossa. Tämän lisäksi laitoksella tuotettiin 36,7 GWh kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Ekovoimalaitoksen osuus Oulun Energian lämmönhankinnasta (kaukolämpö ja höyry) oli 20 %. Kuvaajassa 1 on esitetty vuosittain tuotetut energiat verrattuna laitoksessa energiaksi hyödynnettyyn jätemäärään. Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

5 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 5/ Kuvaaja 1. Tuotettu Energia vs. hyödynnetty jäte vuosittain. 2.3 Henkilökunta Oulun Energia on tehnyt laitoksen käyttö- ja kunnossapitopalveluista sopimuksen Laanilan Voima Oy:n kanssa. Laanilan Voiman työntekijöitä laitoksella työskenteli vuonna 2017 vakituisesti 28 henkeä. Oulun Energian työntekijöitä laitoksella on tilanteesta riippuen Polttoaineet Polttoaineena laitoksella käytetään syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä sekä kevytpolttoöljyä ja prosessikaasua. Energiaksi hyödynnetyn jätteen määrä on eritelty raportin kohdassa 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet. 3.1 Kevytpolttoöljy Kevyttä polttoöljyä käytetään prosessin tukipolttoaineena, silloin kun tulipesän lämpötila laskee alle 850 C sekä laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa. Kevytöljyä voidaan käyttää varsinaisen polttokattilan lisäksi polttoaineena myös tulistinkattilassa, jossa tuotetun höyryn lämpötila nostetaan turbiineille sopivaksi. Taulukossa 2 on esitetty polttoaineen kulutukset vuonna Prosessikaasu Ulkopuolisen tulistinkattilan pääasiallisena polttoaineena käytetään Taminco Finland Oy:n tehtaan prosessissa syntynyttä, ylijäävää prosessikaasua, joka sisältää mm. vetyä, häkää ja typpeä. Taulukossa 2 on esitetty prosessikaasun kulutus vuodelta Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

6 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 6/ Taulukko 2. Käytetyt polttoaineet Käytetty polttoaine GWh Kevytpolttoöljy 5, Prosessikaasu 25,8 Savukaasut 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäinen vaihe on joulukuussa 2017 asennettu sähkösuodatin, jossa saadaan talteen savukaasuissa olevaa lentotuhkaa. Seuraavassa vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä n. 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan TSP-vettä (täyssuolapoistettua vettä). Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen. Vuonna 2017 lauhduttimesta saatiin savukaasujen lämpöenergiaa talteen n. 37 GWh, joka siirrettiin kaukolämpöverkon paluuveteen. Lauhde puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhde johdetaan kaupungin viemäriin. 4.2 Päästöjen seuranta Ilmapäästöjä seurataan Gasmet Oy:n toimittamalla jatkuvatoimisella päästöjenmittauslaitteella. Päästötiedot redusoidaan 11 % happipitoisuuteen ja tuloksia seurataan laitoksen automaatio- sekä päästöjenraportointijärjestelmässä. Ekovoimalaitoksen päästömittalaitteet on kahdennettu lukuun ottamatta hiukkasmittauksia. Taulukossa 3 ja 4 on esitetty seurattavat päästö-komponentit ja niiden raja-arvot puolen tunnin ja vuorokauden keskiarvoille. Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

7 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 7/ Taulukko 3. Savukaasupäästöjen vuorokausikeskiarvojen ja kertamittausten raja-arvot. Vuorokausikeskiarvot, jatkuvatoimiset mittaukset hiukkaset mg/m3(n) SO2 50 mg/m3(n) NOx 200 mg/m3(n) HCl mg/m3(n) HF 1 mg/m3(n) CO (12 h:n liukuva ka.) 50 mg/m3(n) TOC mg/m3(n) Kertamittaukset Cd + Tl 0,05 mg/m3(n) Hg 0,05 mg/m3(n) Sb + As + Pb + Cr + Co + Cu 0,5 mg/m3(n) + Mn + Ni + V Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m3(n) Taulukko 4. Savukaasupäästöjen puolen tunnin keskiarvojen raja-arvot. Puolen tunnin keskiarvot Hiukkasten kokonaismäärä Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Suolahappo (HCl) Fluorivety (HF) Rikkidioksidi (SO2) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2) typpidioksidina 4.3 (0 %) A 30 mg/m3(n) 20 mg/m3(n) 60 mg/m3(n) 4 mg/m3(n) 200 mg/m3(n) 400 mg/m3(n) Laskennalliset vuosipäästöt Kokonaispäästöt tonneina on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5.). Päästöt yhdisteille on saatu suoraan jatkuvatoimisista mittauksista lukuun ottamatta hiilidioksidia joka on laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen (jäte ja kevytöljy) mukaan. Kokonaispäästöihin on sisällytetty öljytulien aikaiset ylös- ja alasajotilanteiden päästöt. Taminco Finland Oy:n tehtaalta tulevien prosessikaasujen hiilidioksidipäästöt on otettu huomioon taselaskennalla Laanilan Teollisuusalueen yhteispäästöluvassa (Laanilan Voima Oy ja Taminco Finland Oy). Tämän vuoksi prosessikaasujen CO2-päästöjä ei huomioida uudelleen Ekovoimalaitoksen päästöissä. Taulukossa 6 olevat raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt on laskettu kertamittausten perusteella saaduista tuloksista suhteutettuna koko vuoden savukaasuvirtaukseen (m 3N/a). Liitteessä 2 on esitetty kaasukomponenttien keskiarvot kultakin toimintakuukaudelta. Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

8 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 8/ Taulukko 5. Ekovoimalaitoksen kokonaispäästöt ja pitoisuus keskiarvot vuonna Yhdiste 0,1 16, 0,2 0,01 154,3 1,61 keskiarvo pitoisuus [mg/m3n] 0,13 15,4 0,18 0,01 137,7 1,5 0,2 0, Päästöt [t/a] Hiukkaset CO, häkä HCl, vetykloridi HF, vetyfluoridi NOx, typen oksidit SO2, rikkidioksidi TOC, orgaanisen hiilen kokonaismäärä CO2, Hiilidioksidi * * Laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen mukaan. Liitteessä 5 on esitetty graafeina ekovoimalaitoksen päästötonnit vuosittaisina vertailuina. Raskasmetalli Elohopea, Hg Arseeni, As Kadmium, Cd Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Mangaani, Mn Nikkeli, Ni Lyijy, Pb Antimoni, Sb Tallium, Tl Vanadiini,V Dioksiinit ja furaanit [kg/a] 0,37 0,1 0,03 0,13 1,00 0,6 5,78 0,6 0,80 0,33 0,21 0,18 [g/a] 0,007 Taulukko 6. Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien vuoden 2017 kokonaispäästöt. Laitokselle laskettiin myös kokonaispäästöt viranomaisilta saaduilla päästökertoimilla haihtuville orgaanisille yhdisteille (NMVOC), metaanille (CH4) ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH). Päästötiedot on syötetty YLVA-järjestelmään. 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika Päästömittauslaitteille tehdään seuraavat laadunvarmistukset: QAL 1: Mittausjärjestelmän ja menetelmän tarkoituksenmukaisuuden arviointi, tehdään kerran mittalaitteiden käyttöönotossa (mittalaitevalmistaja) QAL 2: Asennuksen laadunvarmennus, tehdään kolmenvuoden välein 2012, 2015, 2018 jne. (ulkopuolinen laboratorio) QAL 3: Jatkuva käytön aikainen laadunvarmennus (oma käyttöhenkilökunta) AST: Vuosittainen valvonta (ulkopuolinen laboratorio) Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

9 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos / Kesäkuussa tehtiin vuosittaiset päästömittalaitteiden standardin SFS-EN mukaiset AST-laadunvarmistusmittaukset, joissa vertailumittausten perusteella tutkitaan täyttävätkö laitoksen jatkuvatoimiset mittalaitteet ja niille määritetyt kalibrointifunktiot ympäristöluvan asettamat vaatimukset. Mittaukset tehtiin laitoksen jatkuvatoimisille hiukkas-, NOx, SO2-, HCl-, HF-, CO- ja TOC-mittauksille. Lisäksi laitoksen jatkuvatoimisille O2-, CO2-, H2O-, paine-, lämpötila- ja tilavuusvirtamittauksille tehtiin vertailut ilman AST-laskentaa ja -tarkastelua. Lisäksi tehtiin raskasmetallien sekä PCDD/F-kertamittaukset. AST-tarkastelun perusteella laitoksen mittalaitteet täyttävät niille ympäristöluvassa asetetut vaatimukset. Mittalaitteille tehdään jatkuvan käytön aikaiset laadunvarmennustarkastukset (QAL 3) viikoittain käyttöhenkilökunnan toimesta. Hiukkasmittauksessa oli häiriötilanne Näytteenkäsittelyjärjestelmän partikkelimittauksen linjan puhdistuksessa käytettävä kolmitieventtiilin meni epäkuntoon. Venttiilin pneumaatiinen toimilaite jäätyi kovalla pakkasella. Kattilaseisokin aikana paineilmalinjassa oli tuotantokatkoksia, jolloin linjaan on päässyt kosteutta. Kosteus kerääntyi verkoston päätyyn ja jäätyi kovalla pakkasella. Hiukkaspäästöjä ei häiriön aikana päässyt ympäristöön. Päästötasoja tarkkailtiin pussisuodattimen jälkeisestä pölymittauksesta. Kyseisenä aikana mittauksessa ei tapahtunut normaalista poikkeavia muutoksia. Tilanteesta lähetettiin raportti viranomaiselle. Vuoden 2016 alusta on ekovoimalaitoksella ollut käytössä kahdet identtiset päästöjen mittauslaitteistot. Laitteistot mittaavat kaikkia kaasumaisia yhdisteitä. Kummatkin mittalaitteet mittaavat jatkuvasti ja jos ensisijainen mittalaite (A) vikaantuu, lähtee toisen mittauksen (B) tiedonkeruu automaattisesti päälle. Hiukkasmittauksia on edelleen vain yksi, mutta kuten edellisessä kappaleessa todetaan, mittarin vikaantuessa voidaan korreloivalla mittauksella todentaa päästöjen pysyminen luparajoissa. 4.5 Kertaluonteiset mittaukset Savukaasuista mitataan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuksia kahdesti vuodessa. Vuonna 2017 tehtiin kahdet kertaluonteiset mittaukset, ja Mittaukset on toteutettu ulkopuolisen mittauslaboratorion, Nablabs Oy:n, toimesta. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset) on esitetty tulokset verrattuna ympäristöluvan raja-arvoihin. Tulokset on esitetty mittauskertojen keskiarvona. Jos mittaustulos on ollut alle määritysrajan, on arvona laskennassa käytetty puolta määritysrajasta. Liitteessä 1 on eritelty taulukkoon mittauskertojen tulokset. Raportit erillisistä mittauksista on lähetetty viranomaisille. Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset Raskasmetallit Hg Cd+Tl As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, V Kertamittausten ka. [µg/m3n] 0,4 0,185,65 Kertamittausten ka. [ng/m3n] Yhdiste Dioksiinit ja furaanit Puh Oulu 0130 Oulu Faksi ,00851 Luparaja [µg/m3n] Luparaja [ng/m3n] 0,1 Y-tunnus

10 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 4.6 / Päästöjen vertailu lupamääräyksiin Kun verrataan päästöjen vuorokausikeskiarvoja raja-arvoihin, on päästy selvästi alle ympäristöluvassa määritettyjen raja-arvojen. Liitteessä 1 on esitetty kuvaajina savukaasujen vuorokausikeskiarvot verrattuna raja-arvoihin sekä taulukoituna kertamittausten tulokset verrattuna raja-arvoihin. Liitteessä 2 on esitetty kaasukomponenttien kuukausikeskiarvot. Lupaehdoissa määritellään, että savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Kyseiset rajat eivät ylittyneet vuonna Jatkossa mittalaitehäiriöistä johtuvat neljän ja kuudenkymmenen tunnin rajat eivät ylity, koska päästömittalaitteet ovat kahdennetut. Tarkemmat raportit häiriötilanteesta on lähetetty viranomaiselle. YLVA:an on syötetty laitehäiriöt. Hiukkasmittauksen mittalaitehäiriöksi yhteishäiriöajaksi on syötetty 4 tuntia. 5 Yhteenveto kuukausiraporteista, häiriö- ja poikkeustilanteet Oulun Energia lähettää kuukausiraportin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Raportista käy ilmi seuraavat asiat: - Laitoksen käyntiajat - myös ylös- ja alasajo- sekä häiriötilanteet ja niiden ajankohdat savukaasupäästöjen jatkuvatoimiset mittaukset kuukausikeskiarvot vuorokausikeskiarvojen ylitykset (kpl) puolen tunnin keskiarvojen ylitykset (kpl) - mittalaitteiden käytöstä poissaoloaika - valvonnan kannalta muut olennaiset tapahtumat, mittalaitteiden kalibroinnit, muutokset jne. kuten kertaluonteiset mittaukset, Tammi-, helmi- ja maaliskuussa oli muutamia lyhyitä jätetulikatkoksia kuukaudessa arinalaakereiden ja kahmarin rikkoontumisen vuoksi. Nämä tilanteet vaikuttivat jätteen vastaanottoon jonkin verran ja jätettä jouduttiin aika ajoin ajamaan Ruskoon loossivarastoon. Alkuvuodesta purettiin Kemiran alueelle syksyllä 2016 varastoitua LARE-jätettä ja tämän vuoksi paalivaraston purkaminen jäi vähemmälle. Toukokuussa laitoksella pidettiin suunniteltu huoltorevisio Kesä-, heinä-, ja elokuussa jouduttiin jätteen vastaanottoa rajoittamaan muutamia kertoja kohonneen jätemäärän ja lämpöarvon vuoksi. Jätettä myös paalattiin kesäkuussa. Kesäkuussa tehtiin AST-, raskasmetallija PCDD/F-mittaukset. Syyskuussa saatiin käyttöön ONCEn kautta bunkkerin pintatiedon lähetys jätteen toimittajille. Tämä vaikutti hyvin bunkkerin pinnan hallintaan. Lokakuussa Ekovoimalaitoksen jätteen poltto keskeytyi 14.. arinalla olleen rikon vuoksi 1.. laitos ajettiin ylös. Tämän ajan jätettä ajettiin Ruskon loossivarastoon. Marraskuun 17. päivä alkoi ekovoimalaitoksessa suunniteltu huoltorevisio ja se saatiin päätökseen Huoltorevisiossa asennettiin uusi sähkösuodin ja kattilan muurauspintoja vaihdettiin inconel-pinnoitteeksi, tämä aiheutti ongelmia lämpötilan hallinnassa kattilan käynnistyksessä. Tämän vuoksi CO-päästöt olivat käynnistyksen aikana koholla. 24 tunnin liukuva keskiarvo ei kuitenkaan ylittynyt. Partikkelimittaus Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

11 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 11/ vioittui , häiriö kesti alle 4h. Häiriön aikana partikkeleja tarkkailtiin pussisuodattimen jälkeisellä partikkelimittarilla. Joulukuussa pidettiin ELY:n viranomaistarkastus. Siellä määritettiin jatkotoimenpiteenä toimittamaan selvitys syistä jätteen välivarastointimäärien jatkuvaan kasvuun, sopimustilanteesta sekä toimenpiteistä ja sitovasta aikataulusta jätevarastojen pienentämiseksi. Selvitys toimitettiin Tarkastuksella sovittiin myös, että jätepistokoeraportit toimitetaan jatkossa kuukausiraportoinnin yhteydessä. Raskasmetallien ja PCDD/F-kertamittaukset tehtiin joulukuussa Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet 6.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte Ekovoimalaitoksella hyödynnetään energiaksi n tonnia jätettä vuosittain. Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Kiertokaari Oy:n toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Seisakkien aikana jätteet paalataan Ruskon jätekeskuksessa ja tuodaan myöhemmin ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan teollisuusalueen ajoneuvovaa alla. Punnitustiedot tallentuvat ONCE -polttoainetietojärjestelmään. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kattilaan. Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 8.) on eritelty laitoksella käsitellyt jätteet. Taulukko 8. Energiaksi hyödynnetty jäte Jäteluokka Yhdyskuntajäte (2001) Lajitteluareenalta (2001) Mekaanisesti lajiteltu jäte (11212) Teollisuusperäinen muovi (20013) Mekaanisesti lajiteltu yhd.kuntajäte (112) Jäteveden puhdistamon välppäjäte (801) Yhteensä: [t] , Luokkaan 2001 kuuluu kotitalouksista ja kaupoista kerätty syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte. Samaan jäteluokkaan kuuluu Lajitteluareenalla (Kiertokaari, Lare) lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen rejekti. Lajitteluareenalla lajitellaan kotitalouksia sekalaiset peräkärrykuormat sekä rakennusjätelavat jäteluokassa on teollisuudelta tuleva mekaanisen lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen jäte. Tässä luokassa oli vuonna 2017 uretaania. Luokka 801 on jätevedenpuhdistamoiden välppäjätettä (Välppäyksessä ja siivilöinnissä syntyvät jätteet). Luokkaan 112 kuuluu Norjasta tuleva mekaanisesti lajiteltu yhdyskuntajäte, jota ei otettu vastaan vuonna Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

12 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos / Jätteen laatu Laitokselle tuleva jäte punnitaan ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä vaakatietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Vuonna 2017 tehtiin lisäksi ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta laaduntarkkailua. Kerran kuukaudessa otetussa pistokokeessa otettiin satunnainen jäte-erä ja tutkittiin sen sisältö. Erilaiset ei-polttokelpoiset, materiaalina hyödynnettävät jakeet kirjattiin ylös prosentteina. Seuraavassa (Taulukko ) on yhteenveto tehdyistä pistokokeista, osuudet on laskettu raportteihin kirjattujen prosenttien keskiarvoina. Taulukko. Materiaalina hyödynnettävät jätteet pistokokeiden mukaan. Jätelaji % Paperi 5 Pahvi 6,2 Metalli 3,0 Lasi 2,4 Vaarallinen jäte 1,0 Biojäte,0 Suuret kappaleet, kpl 11 YHT. 26,8 % Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Tarkkojen prosenttien arviointi on näin ollen hankalaa. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraa kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista ja isoista jakeista. Kokonaisprosenttia nostaa pistokoe-eriin sattuneet suuret paperimäärät. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että polttokelpoisen jätteen mukana on vielä runsaasti materiaalina hyödynnettävää jätettä ja biojätettä. 6.3 Jätteen varastointi Vuoden 2017 alussa jätettä oli varastossa t. LARE-jätettä varastoitiin Kemiran hallivarastossa marraskuulta 2016 alkaen yhteensä n t ja se saatiin ajettua polttoon huhtikuun 2017 loppuun mennessä. Ns. vanha paalivarasto saatiin vuoden 2017 aikana poltettua ja yhteensä paalia poltettiin 500 tonnia. Paalivarastoon ajettiin n t jätettä koko sopimusalueelta, mutta pääosin Kiertokaaren alueella syntynyttä yhdyskuntajätettä. LARE-jätettä ajettiin varastoon lähinnä kesäkuukausina n t ja polttoon saatiin ajettua marras-joulukuussa t. Jätettä myytiin ulos n t. Vuoden 2017 lopussa jätettä oli varastossa n t. Suurin syy vuoden 2017 varastojen suunniteltua vähäisempään purkamiseen oli jätteen toimittajien sopimusmäärien ylitykset. Jätehuolloille ohjautuvan rakentamisen ja pienteollisuuden jätettä syntyy sopimusalueella alkuperäistä arviota enemmän. Näin ollen jätteen energiasisältö on kasvanut Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

13 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 13/ kokonaisuutena. Myös orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto vuoden 2016 alussa on ohjannut yhä enemmän jätettä energiahyödynnettäväksi. Lämpöarvon hallintaa pyritään säätämään polttoainetietojärjestelmän (ONCE) avulla. Sopimusmäärien viikoittaista ja kuukausittaista seurantaa järjestetään tehokkaammin myös ONCE:en. 7 Toiminnassa syntyneet jätteet Taulukossa on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna Ekovoimalaitoksella syntyi vuonna 2017 poltetun jätteen määrästä tuhkia 20,4 % (arinakuona, kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote yhteensä). Vaaralliset jätteet (kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote) sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Kuonasta pystyttiin käyttämään hyödyksi 2 % mm. suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa (seulottu kuona) ja metallien uudelleen kierrätyksen avulla. Taulukko. Ekovoimalaitoksen tuhkat ja kuonat Vuoden 2017 tuhkat ja kuonat Kattilatuhka Savukaasunpuhdistustuote Kuona [t] Liitteessä 5 on esitetty graafeina tuhkien määrät vuosittain. 7.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote Kattilatuhka (ts. lentotuhka) ja savukaasunpuhdistustuote on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Oulun Energia on ostanut näiden tuhkajakeiden kuljetuksen ja käsittelyn Fortum Environmental Construction Oy:ltä (ent. Ekokem). Savukaasunpuhdistustuote kuljetetaan säiliöautoissa Fortumin Porin käsittelykeskukseen ja kattilatuhka Kouvolan käsittelykeskukseen käsiteltäviksi ja loppusijoitettaviksi vaarallisen jätteen vastaanottoon luvitetuille kaatopaikoille. Kattilatuhkaa nuohotaan kattilan ja tulistimien sekä ekonomaiserin (ts. syöttöveden esilämmitin) sisäpinnoilta. Nuohousmenetelminä käytetään prosessin osasta riippuen joko vesisuihku-, vasaratai kuulanuohouksia. Energiaksi hyödynnetyn jätteen kokonaismäärästä kattilatuhkaa syntyi 1,3 %, mikä on samaa luokkaa kuin viime vuonna. Savukaasunpuhdistustuotetta ekovoimalaitoksella syntyy savukaasun puhdistusprosessissa pussisuodattimilla. Savukaasunpuhdistustuote koostuu kattilan lentotuhkasta, prosessiin syötetyistä, reagoimattomista kemikaaleista sekä kemikaalien ja savukaasun eri yhdisteiden välisistä reaktiotuotteista. Savukaasunpuhdistustuotetta syntyi 3,2 % hyödynnetyn jätteen määrästä. Kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistustuotteesta otetaan kuukausinäytteet, joista kerätään vuosikokooma. Vuosikokooman liukoisuustulosten perusteella kattilatuhka on sijoituskelpoista vaarallisen jätteen kaatopaikalle ilman stabilointia. Savukaasunpuhdistustuote ei ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä ennen vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista. Liukoisuustulosten mukaan savukaasunpuhdistustuotteen lyijyn ja kloridin liukoisuudet sekä liuenneiden aineiden kokonaispitoisuus (TDS) ylittävät vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit selvästi. Fortum on laatinut vuosiselvityksen tuhkien ominaisuuksista ja se on tämän raportin liitteenä 4. Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

14 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos / Kuona Kuona on jätteen palamisprosessissa syntyvää palamatonta ainesta. Kuona tippuu arinan päässä olevista suppiloista kuonasammuttimelle, jossa kuona jäähdytetään veden avulla. Myös kuonan kuljetuksesta ja loppukäsittelystä vastaa Fortum Environmental Construction Oy. Kuonaa laitoksella syntyi hyödynnetyn jätteen määrästä 15, %. Fortum toimittaa kuonan Ruskon jätekeskukseen, missä se ikäännytetään ja seulotaan. Seulonnassa kuonasta erotellaan rauta, alumiini, kupari ja ruostumaton teräs. Kuonasta hyödynnettiin vuonna % metalleiden uudelleen sulatukseen ja 86 % maanrakentamiseen. Yllä olevassa taulukossa (Taulukko.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna Ympäristöluvan lupaehdon 11 mukaan polttolaitoksen palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että kuonassa olevan orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tulee olla alle 3 % tai hehkutushäviön alle 5 % kuivapainosta. Kuonasta otetaan viikkokokoomanäyte vuodessa neljän kuukauden välein, maalis-, heinä- ja marraskuussa (TOC: 1,6; 0,5 ja 1,73). Näiden näytteiden keskimääräinen TOC oli 1,28 %. Marraskuun näytteessä ilmeni epähomogeenisuutta ja TOCtulokset vaihtelivat 0,67-3,51 % välillä. Marraskuun TOC-tuloksena ilmoitetaan neljän rinnakkaisanalyysin keskiarvotulos. Hehkutushäviön analyysitulos ei ole vertailukelpoinen, koska se muuttuu kuonan ollessa kosketuksissa ilman kanssa ennen analyysiä. Liukoisuustulosten perusteella pohjakuona täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikka-kelpoisuuskriteerit. Jätteenpolton pohjakuona on mukana voimaan tulleessa eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (843/2017), eli ns. uudessa MARAasetuksessa. Asetus sallii jalostetun jätteenpolton pohjakuonan hyödyntämisen rekisteröintimenettelyllä väylä- ja kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa kriteerien täyttyessä. Analyysitulosten perusteella pohjakuona olisi hyötykäyttökelpoista päällystetyssä väylärakenteessa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa. Tämä tarkastelu on kuitenkin tehty käsittelemättömälle pohjakuonalle ja lopullinen tarkastelu tulisikin tehdä sellaiselle käsitellylle pohjakuonamateriaalille, jonka hyötykäyttöä todellisuudessa suunnitellaan. Nämä tutkimustulokset ja muutkin kuonan ominaisuudet on analysoitu Fortumin tekemässä vuosiselvityksessä ja tulokset ovat tämän raportin liitteenä Muut jätteet Erikoistilanteista syntyviä jätteitä olivat lähinnä revisioaikoina syntyneet savukaasun lauhduttimen tyhjennysvedet ja lauhteenkäsittelyn poikkeustilanteessa syntynyt osin puhdistettu lauhde sekä kuonan sammutusvesi. Jätteet ottaa vastaan Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamo. Myös kaivojen puhdistuksissa syntyy hiekan- ja öljynerotuskaivojen lietteitä. Kevään revisiossa syntyneet kuonavedet johdettiin suodatuksen ja neutraloinnin jälkeen viemäriin. Normaalit käytönaikaiset jätteet ovat yhteisiä Laanilan Voiman kanssa, koska henkilökunta on sama. Nämä jätteet (polttokelpoinen jäte, metalli, lasi, vaaralliset jätteet) on jaettu Laanilan Voiman kanssa puoleksi ja syötetty YLVA-järjestelmään. Jätemäärät on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 11. Ekovoimalaitoksella syntyneet jätteet 2017). Elektroniikkaromun, lasin ja puujätteen keräys tapahtuu Laanilan teollisuusalueella yhteisesti ja niiden raportointi tapahtuu Eastman Oy:n toimesta. Tarkat jätemäärät on syötetty YLVA-järjestelmään. Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

15 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 15/ Taulukko 11. Ekovoimalaitoksella syntyneet jätteet. 8 Jätelaji Kuonan sammuttimen vesi t,3 Vastaanottoaja Oulun Vesi, Taskilan jätevedenpuhdistamo Lauhteen käsittelyn rejektivesi 37 Oulun Vesi, Taskilan jätevedenpuhdistamo Polttokelpoinen jäte Keräyspahvi Keräyspaperi 6,8 1,44 0,2 Kiertokaari Oy L&T L&T Rakennusjäte Metalli 7,16 28,14 Kiertokaari Oy Kuusakoski Veden käyttö Taulukko 12. Vedenotto Veden otto 2017 Jokivesi, jäähdytysvesi Kaupunkivesi, Oulun Vesi Täyssuolapoistettu vesi (TSP-vesi) [m3] Ekovoimalaitoksella käytetään Oulujoen jokivettä seuraavien prosessiosien jäähdyttämiseen: kattilatuhkan siirtolaitteisto, kattilan vesinuohous, kattilaveden näytteenotto, ulospuhallussäiliöt, jätemurskain ja savukaasun lauhde. Lisäksi jokivettä käytetään palovesi- ja sprinklerjärjestelmissä, lattianpesussa sekä tarvittaessa savukaasunlauhduttimessa. Lämmönvaihtimien kautta eri prosessin osissa käynyt jäähdytysvesi ohjataan takaisin jokeen pihalla olevan viivästysaltaan kautta. Jokiveden käyttö on vuonna 2017 vähentynyt 38 % edellisvuoteen verrattuna, koska mm. kattilan tyhjennysventtiileille tehtiin saneeraus vuoden 2016 lopussa. Viivästysaltaaseen ohjataan myös laitosalueen sadevedet. Viivästysaltaan vettä tarkkaillaan viikoittain. Siitä analysoidaan ph, johtokyky ja kiintoaine. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 13.) on viivästysaltaan kautta kulkeva vesimäärä ja analyysitulosten keskiarvot. Taulukko 13. Viivästysaltaan vesi m Vrt. Oulujoen vedenlaatu 2017 Puh Oulu 0130 Oulu Faksi kiintoaine [mg/l] 6,70 ph 7, 4,48 6,74 TOC [mg/l],50 johtokyky [µs/cm] 36,20 33,0 Y-tunnus

16 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 16/ Tuloksista nähdään että ph on hieman korkeampi kuin tulevassa jokivedessä (vrt. Suomen ympäristökeskuksen jokiveden laatutiedot ph 6,7).1 Kiintoaineen tuloksissa keskiarvoa nostaa yksittäisten mittauskertojen korkeammat tulokset, jotka johtuvat viivästysaltaaseen tuulen mukana tulleista lehdistä ja havunneulasista. Tarkemmat analyysitulokset ovat raportin liitteessä 3 (Vesianalyysit 2017). Oulun Veden kaupunkivettä käytetään palovetenä, hätäjäähdytysvetenä ja hätäsuihkuissa sekä tauko- ja sosiaalitiloissa. Laitos tarvitsee täyssuolapoistettua vettä (TSP-vettä) kattilan syöttövedeksi, kattilaveden säätökemikaalien ja tulipesään syötettävän ammoniakin laimennukseen, jätteen syöttösuppilon jäähdytykseen, kalkin sammutukseen sekä savukaasun jäähdytykseen. TSP-vesi saadaan ekovoimalaitokselle Kemiran vesilaitokselta. Syntyvät jätevedet Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet eli jätebunkkerin ja kuonabunkkerin pohjalle kertyvä vesi sekä lauhteenkäsittelyssä pehmennyssuodattimien elvytyksessä ja hiilisuodattimen huuhtelussa syntyvä vesi johdetaan kuonasammuttimelle. Kuonasammuttimella arinalta tippuva palamaton aines eli kuona jäähdytetään vedellä. Osa vedestä haihtuu kattilan tulipesään ja osa kulkeutuu kuonan mukana kuonan loppusijoituspaikalle. Erikoistilainteiden jätevedet on selostettu kappaleessa 7.3. Savukaasulauhduttimen lauhde käsitellään lauhteenpuhdistusprosessissa, jonka jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Vesi mitataan virtausmittauksella lauhteenkäsittelyprosessista. Kaupungin viemäreihin johdettavasta vedestä tarkkaillaan Oulun Veden määrittelemän ( ) ohjelman mukaisesti: Analyysi tarkkailun tiheys ph 4 krt/vuosi Sulfaatti 4 krt/vuosi Raskasmetallit 1 krt/vuosi Haihtuvat hiilivedyt, kokonaispitoisuus 1 krt/vuosi Mineraaliöljyt 1 krt/vuosi Kaivon 2 kiintoainepitoisuus raportoidaan kuukausiraportoinnin yhteydessä. Kiintoainepitoisuus koko vuoden osalta on esitetty liitteessä 3. Tarkemmat analyysitulokset, mukaan lukien raskasmetalli-, VOC- ja mineraaliöljytulokset, on lähetetty Oulun Vedelle ja tiedoksi valvovalle viranomaiselle sekä koottu liitteessä 3 (Vesianalyysit 2017). Viemäriin menevän veden osalta analyyseissä ei ollut poikkeamia. Jokien vedenlaadun aikasarjoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, 1 Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

17 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 17/ Kemikaalien käyttö Ekovoimalaitoksella käytetään savukaasujen puhdistuksessa poltettua kalkkia (CaO), sammutettua kalkkia (Ca(OH)2), aktiivihiiltä ja ammoniakkivettä (24,5 %). Lisäksi savukaasun lauhteen ph:n säätöön käytetään lipeää (NaOH). Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen puhdistusprosessissa käytetään lisäksi natriumsulfidia (Na 2S) ja suolaa (NaCl). Kattilaveden johtokyvyn ja ph:n säätöön käytetään Aminoxia ja Aminaa. Taulukossa 14 on esitetty vuoden 2017 kemikaalikulutukset. Tarkasteltaessa käyttömäärältään suurimpia savukaasun puhdistuksen kemikaaleja (kalkit, lipeä, aktiivihiili ja ammoniakkivesi) vuosittain voidaan todeta, että verrattuna poltetun jätteen määrään näiden kaikkien käyttöä saatiin vähennettyä. Ainoastaan ammoniakkiveden kulutus on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että ammoniakkivesi on saatu putkea pitkin vuoden 2016 lopusta alkaen sivutuotteena Eastmannin prosessista. Ekovoimalaitoksen kattilaan on syötetty ylimäärin ammoniakkivettä tehtaiden tuotannon ylijäämätilanteissa. Liitteessä 5 on esitetty vuosittaisia vertailuja myös kemikaalien käytöstä. Kemikaalien käyttömäärä on laskettu tuotujen kuormien mukaan, lukuun ottamatta ammoniakkivettä, jonka kulutus on laskettu prosessimittausten mukaan. Taulukko 14. Ekovoimalaitoksen kemikaalikulutukset Kemikaali Kulutus 2017 [t] Poltettu kalkki (CaO) Samutettukalkki (Ca(OH)2) 1148 Lipeä (NaOH) Ammoniakkivesi 25 % (NH3) 1,8 Aktiivihiili 1, Natriumsulfidi - Suola (NaCl) 0,3 Amina 0,3 Aminox 1,0 11 Melu, haju ja pöly Ekovoimalaitoksen jätteiden vastaanottohalli ja jätevarasto eli bunkkerialue on alipaineistettu. Näistä tiloista imetään ilmaa kattilan palamisilmaksi. Näin ollen haju ei pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila ei ole tuotannossa, ilmanvaihdosta huolehtii kemiallisella suodattimella varustettu ilmanvaihtokone. Vuoden 2017 aikana ei tullut yhtään asukaspalautetta ekovoimalaitoksen toiminnasta Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

18

19 Ympäristöraportti Vuosiraportti 2017 Kiertotalous Laanilan ekovoimalaitos 1/ Liitteet: LIITE 1 Savukaasupäästöt 2017, vertailu raja-arvoihin LIITE 2 Savukaasun kuukausikeskiarvot ja kertymät 2017 LIITE 3 Vesianalyysit 2017 LIITE 4 Ekovoimalaitoksen tuhkien vuosiraportti 2017 LIITE 5 Vuosittaisia vertailuja Jakelu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun seudun ympäristötoimi, Laanilan Voima Oy Puh Oulu 0130 Oulu Faksi Y-tunnus

20 Savukaasupäästöt 2017 Vertailu raja-arvoihin Vuosiraportti 2017 LIITE 1 1/3 Kiertotalous/ Ekovoimalaitos Savukaasupäästöt vuonna 2017 Hiilimonoksidi ja rikkidioksidi ,0 Luvassa oleva COn 12h liukuva raja-arvo ei ylittynyt 60,0 50,0 CO mg/m3n 40,0 mg/m3n Raja CO ja SO2 30,0 SO2 mg/m3n 20,0,0 0,0 Kuva 1. SO2:n ja CO:n vuorokausipitoisuudet verrattuna raja-arvoon. Suolahappo, orgaaninen hiili ja hiukkaset ,0,0 HCL mg/m3n 8,0 raja mg/m3n 6,0 4,0 partikkelit mg/m3n 2,0 TOC mg/m3n 0,0 Kuva 2. Hiukkas-, HCl-, ja TOC-vuorokausipitoisuudet verrattuna raja-arvoon. 01 Oulu 0130 Oulu Puh. (08) Faksi (08) Y-tunnus

21 Savukaasupäästöt 2017 Vertailu raja-arvoihin Vuosiraportti 2017 LIITE 1 2/3 Kiertotalous/ Ekovoimalaitos Vetyfluoridi ,2 1,0 0,8 HF mg/m3n 0,6 mg/m3n raja HF 0,4 0,2 0,0-0,2 Kuva 3. HF:n vuorokausipitoisuudet verrattuna raja-arvoon. Typennoksidit ,0 200,0 150,0 NOx mg/m3n mg/m3n 0,0 raja NOx 50,0 0,0 Kuva 4. NOx:n vuorokausipitoisuudet verrattuna raja-arvoon. 01 Oulu 0130 Oulu Puh. (08) Faksi (08) Y-tunnus

22 Savukaasupäästöt 2017 Vertailu raja-arvoihin Vuosiraportti 2017 LIITE 1 3/3 Kiertotalous/ Ekovoimalaitos Kertamittausten tulokset Taulukko 2. Dioksiinien, furaanien kertamittausten tulokset 2017 verrattuna rajaarvoihin. ng/m3n Dioksiinit ja furaanit redus.11% 2017 O , ,0115 ka. Luparaja ng/m3n 0, ,1 Taulukko 3. Raskasmetallien kertamittausten tulokset 2017 verrattuna raja-arvoihin. As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Hg Cd+Tl Pb, Sb, V Raskasmetallit [µg/m3n] [µg/m3n] [µg/m3n] <1 0,02 6, <0,6 <0,7 12,6 ka. Luparaja [µg/m3n] 01 Oulu 0130 Oulu <0,8 <0,185, Puh. (08) Faksi (08) Y-tunnus

23 LIITE 2 VUOSI RAPORTTI :00 EKO Vuosi arvot KESKIARVO mg/m3n Vrk ylitys kpl Raja-arvo mg/m3n 1/2 h ylitys kpl raja-arvo mg/m3n Luottamusv äli [%] Savukaasun NH3 1,15 Savukaasun HCL 0, Savukaasun SO2 1, Savukaasun CO 15, Savukaasun NO 81,21 Savukaasun Partikkelit Kertymät [Kg] raja Toiminta-ajat Häiriö kestot [h] [h] Cd + Tl mg/m3n 0,05 Jätepoltto 7862,61 Kattila 77,86 16,54 Hg Sb + As + Pb + Cr + Co + Cu + Mn + Ni + V mg/m3n ,5 Päästömittaus 76, ,62 Dioksiinit ja furaanit ng/m3n 0,1 Päästö huolto 21, ,16 200,32 0 0,13 Kertamittausmg/m3n 5366,3 Pölymittaus 75,36 138,70 Pöly huolto 282,13 1,66 2,50 Savukaasun HF 0, ,28 Savukaasun N0x 137, ,15 Savukaasun TOC 0, ,6 SO2 kertymä] CO mg/m3n CO kertymä NO mg/m3n NO kertymä partikkelit mg/m3n partikkelit kertymä HF mg/m3n HF kertymä NOx mg/m3n NOx kertymä TOC mg/m3n TOC kertymä CO 24 h liukuva 0 50 kkkeskiarvot kkkeskiarvot NH3 mg/m3n NH3 kertymä HCL mg/m3n HCL kertymä SO2 mg/m3n 1 1,1 116,7 0,1 5,8 1,0 8,8 21,3 178,5 86,7 578,6 0,1 11,5 0,0 0,8 148, ,2 1,4 135,2 2 2,0 175,6 0,1 8,5 1,1 3,4 20,5 176,8 54,8 5664,7 0,1 12,4 0,0 1,1 4,6 8176,5 1,3 116,6 3 1,2 1,5 0,1 6,3 1,1 6,1 1,2 1683,0 76,8 741,1 0,1 12,2 0,0 1,4 131, ,8 1,3 118,4 4 0,4 37,0 0,1 5,7 1,3 118,8 15,5 1463, 7,6 722,3 0,2 14,1 0,0 2,2 166, ,1 1,4 12,4 5 0,8 74,1 0,1 12,2 0, 78,5, 75,6 73,3 71,7 0,1 11,3 0,0 0,3 124, ,3 0,7 68,7 6 0,6 56, 0,2 17,5 1,5 138,3 7,5 61,4 5,3 345,0 0,1 13,3 0,0 0,4 160,8 158,2 0,7 68,5 7 0,5 45,6 0,2 23, 1,8 174,4 8,6 836,2 4,3 687,3 0,1 13,5 0,0 0,8 15, ,1 0,6 60,1 8 0,6 57,6 0,3 25,7 1,8 175,6,3 85,5 2,2 46, 0,1 11,2 0,0 0, 155, , 0,6 5,3 0,8 74,5 0,3 28,3 1, 181, 15,0 1407,8 1,5 000,2 0,1 11, 0,0 0,8 154, ,8 0,6 56,4 0,6 61,7 0,2 23,1 1,5 134,8 14,4 1404,4 7,7 8287,5 0,1,0 0,0 1,2 134, ,8 0,5 48,2 11 0,2 26,0 0,2 16,0 1,2 6,8 11, 5,6 52,5 5567,5 0,1 5, 0,0 0,7 88,6 8232,6 0,3 27,5 12 4, 457, 0,3 27,4 2,4 212,1 30,4 2600,8 7,8 8182,5 0,1 11,3 0,0 2,8 134,5 112,0 0,4 34,8

24 Vesianalyysit vuosiraportti /3 LIITE 3 Kiertotalous/ Ekovoimalaitos Taulukko 1. Viivästysaltaan vesianalyysit 2017 VIIVÄSTYSALLAS ph pvm TOPPILAN LABRA NABLABS Oulu 0130 Oulu Johtokyky Kiintoaine TOC µs/cm 20 C mg/l mg/l 6, 6, 7 6, 7,5 6, 7,3 7,0 7 7,4 6, 7,2 6,8 6, , 0,5 8,8 8 4,7,,7,8, 7,1 7,3 7,3 7 7,2 7,1 6,8 7,1 7,4 7,7 7,3 7 7,2 7,2 7, , , 7,3 6, 7, Puh. (08) Faksi (08) , 5 4 Y-tunnus

25 Vesianalyysit vuosiraportti /3 LIITE 3 Kiertotalous/ Ekovoimalaitos Keskiarvo 7,3 6,6 7,1 6,8 7,4 7,5 7,1 7,1 7,1 7,2 7 7,2 7,1 7,2 7,2 7,4 7 7,3 7 7,3 7,4 7,3 7,1 7,2 7,2 7,2 7,2 7,4 7,1 7,2 7,3 7,3 7,1 7,4 7,1 7,2 6, 7,1 7,1 ph 01 Oulu 0130 Oulu , , 2, , ,7 Johtokyky Kiintoaine VIIVÄSTYSALLAS Puh. (08) Faksi (08) Y-tunnus ,6 TOC

26 Vesianalyysit vuosiraportti /3 LIITE 3 Kiertotalous/ Ekovoimalaitos Taulukko 2. Viemärin tarkkailukaivojen analyysitulokset. (Oulun Veden tarkkailuohjelman mukaisesti) Kaivo1 Kaivo KA. ph SO4 mg/l ph SO4 mg/l 8,1 8,2 7,6 7,8 7, 8 7,4 8,6 8,3 7, 7,4 7,6 7, ,0 Kaivo 2 kiintoaine mg/litra Kuva 1. Kaivo 2 kiintoainepitoisuus Oulu 0130 Oulu Puh. (08) Faksi (08) Y-tunnus

27 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2017

28 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) SISÄLLYS 1 Johdanto Näytteenotto Näytteiden analysointi ja tulokset Johtopäätökset Pohjakuona Kattilatuhka Savukaasunpuhdistusjäte...

29 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) 1 Johdanto Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuonan, kattilatuhkan sekä savukaasunpuhdistusjätteen tutkimuksia toteutetaan laitoksen tarkkailusuunnitelman (Pöyry Management Consulting oy, 52A1551, ) pohjalta laaditun näytteenotto- ja tutkimussuunnitelman (Ekokem-Palvelu Oy, ) mukaisesti. Tämä vuosiraportti kattaa Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuonan, kattilatuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen tutkimukset vuoden 2017 osalta. 2 Näytteenotto Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti pohjakuonasta, kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistusjätteestä kerättiin kuukausinäytteet vuosikokoomien kokoamista varten. Pohjakuonan kuukausinäytteet kerättiin Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskuksessa, johon kuona ajetaan ekovoimalaitokselta ikäännytyskasalle myöhempää käsittelyä varten. Kattilatuhkan kuukausinäytteet kerättiin jätteen vastaanottopäässä Fortum Environmental Construction Oy:n Kouvolan Keltakankaan teollisuusjätekeskuksessa ja savukaasunpuhdistusjätteen kuukausinäytteet vastaavasti Fortum Environmental Construction Oy:n Porin Peräkorven teollisuusjätekeskuksessa. Lisäksi pohjakuonasta kerättiin näytteet orgaanisen hiilen kokonaispitoisuuden (TOC) määritystä varten neljän kuukauden välein (maalis-, heinäja marraskuussa). TOC-analyysiä varten yhdellä valinnaisella kokonaisella työviikolla kerättiin päivittäin päivänäytteet, jotka yhdistettiin näytteenottoviikkoa edustaviksi kokoomanäytteiksi. Kaikki näytteet otettiin Fortumin toimesta ja toimitettiin Fortum Environmental Construction Oy:n laboratorioon vuosikokoomien ja pohjakuonan TOC- viikkokokoomien muodostamista varten. 3 Näytteiden analysointi ja tulokset Kokoomanäytteet esikäsiteltiin Fortum Environmental Construction Oy:n laboratoriossa. Näytteet kuivattiin 40 C-asteessa ja tarvittaessa murskattiin alle 4 mm kokoon sekä homogenoitiin. Pohjakuonan maalis-, heinä- ja marraskuussa TOC-määritystä varten kerätyistä viikkokokoomista analysoitiin TOC maalis- ja marraskuun näytteiden osalta Fortum Waste Solutions Oy:n laboratoriossa standardimenetelmällä SFS-EN IR-spektrofotometrisesti. Marraskuun näytteessä ilmeni epähomogeenisuutta ja TOC-tulokset vaihtelivat 0,67-3,51 % välillä. Marraskuun TOC-tuloksena ilmoitetaan neljän rinnakkaisanalyysin keskiarvotulos. Heinäkuun kokoomasta TOC määritettiin SGS Finland

30 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) Oy:n laboratoriossa. Tulokset on esitetty Taulukossa 1 ja analyysituloste TOC-analyyseistä Liitteessä 1. Taulukko 1. Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuonasta maalis-, heinäja marraskuussa päivänäytteistä koottujen viikkokokoomien orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC). TOCTOCTOCKriteeri (1 kokooma kokooma kokooma maaliskuu heinäkuu marraskuu KK005 17KK KK02047 TOC, % 1,6 0,5 1,73 <3 1) Jätteenpolttoasetuksen polton täydellisyyttä koskeva vaatimus. Määritys Taulukon 1 tulosten perusteella pohjakuonan maalis-, heinä- ja marraskuun TOC-viikkokokoomien TOC-tulokset alittavat jätteenpolttoasetuksessa esitetyn polton täydellisyyttä koskevan vaatimuksen <3 %. Pohjakuonan, kattilatuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen vuosikokoomat analysoitiin SGS Finland Oy:n laboratoriossa. Analyysiraportit on esitetty Liitteissä 2-4. Vuosikokoomista analysoitujen metallien kokonaispitoisuudet sekä jätteiden ph-arvot on esitetty Taulukossa 2 ja verrattu vaarallisen jätteen raja-arvoihin. Taulukko 2. Tuhkista tutkittujen haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet verrattuna vaarallisen jätteen raja-arvoihin, sekä jätteiden ph-arvot. Komponentti Pohjakuona KE HWFI24201/6 18KK0002 (mg/kg) Kattilatuhka KE /283/60 18KK00062 (mg/kg) SavukaasunVaarallisen puhdistusjäte jätteen KE18raja-arvo (mg/kg) 6600/285/51 18KK00026 (mg/kg) Arseeni, As Kadmium, Cd 0, Kromi, Cr Kupari, Cu Molybdeeni, Mo Nikkeli, Ni Lyijy, Pb (1 Antimoni, Sb Sinkki, Zn ph, L/S 11,6 12,5 12, 2 < ph < 11,5 (2 1) Lyijyn esiintyminen jätteessä kromaattina (CAS ; luokitus Carc. 1B, H350)) tai vetyarsenaattina (CAS ; luokitus Carc. 1A, H350) on epätodennäköistä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008).

31 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) 2) Jäte saattaa olla ärsyttävää (HP 4) tai syövyttävää (HP 8), mikäli sen ph-arvo on 2 tai 11,5. Ehdon täyttyessä jäteluokittelussa on otettava huomioon jätteen emäksinen tai hapan puskurivaikutus. Suomessa tarkastelun ulkopuolelle on jätetty kiinteiden termisissä prosesseissa syntyneiden jätteiden, kuten tuhkien ja kuonien, sekä betonijätteiden sisältämä kalsiumoksidi (CaO) tai kalsiumhydroksidi (Ca(OH)2). (Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2016) Taulukon 2 tulosten mukaan savukaasunpuhdistusjätteen sinkin kokonaispitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Pohjatuhkan kuparin ja sinkin kokonaispitoisuudet sekä kattilatuhkan sinkin kokonaispitoisuus ylittävät pitoisuuden mg/kg, joka on alhaisin yhteenlaskussa huomioitava pitoisuus jäteluokittelussa. Kattilatuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen ph-arvot ovat korkeat ja ylittävät arvon 11,5, jonka ylittyessä tulisi tarkastella jätteen ärsyttävyyttä (HP 4) ja syövyttävyyttä (HP 8) happo/alkalireservikokeella. Tuhkajätteiden sisältämät kalsiumoksidi (CaO) tai kalsiumhydroksidi (Ca(OH)2) on kuitenkin päätetty jättää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Aiemman laajemman tutkimuksen mukaan pohjakuonan kalsiumpitoisuus oksidiksi laskettuna on ollut noin 13 %, kattilatuhkan 25 % ja savukaasunpuhdistusjätteen 38 %. Vuosikokoomista analysoitiin SGS Finland Oy:n laboratoriossa lisäksi orgaanisen hiilen kokonaispitoisuudet (TOC), hehkutushäviöt ja haponneutralointikapasiteetit. Lisäksi jätteille tehtiin liukoisuuskokeet kaksivaiheisella ravistelutestillä. Tulokset on esitetty Taulukossa 3 ja verrattu kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa 331/2013 esitettyihin kriteereihin.

32 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) Taulukko 3. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuusanalyysien tulokset. Parametri Pohjakuona KE HWFI24201/6 18KK0002 L/S (mg/kg) Kattilatuhka KE /283/60 18KK00062 L/S (mg/kg) SavukaasunTavanomaisen Vaarallisen puhdistusjäte jätteen jätteen KE18kaatopaikan (1 kaatopaikan raja-arvo raja-arvo 6600/285/51 L/S L/S 18KK00026 (VNa 331/2013) (VNa 331/2013) L/S (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) Liukoisuusominaisuudet (kumulatiivinen L/S, SFS-EN ) Arseeni, As <0,1 <0,1 <0, Barium, Ba <4,0 <4, Kadmium, Cd <0,01 <0,01 <0, Kromi, Cr 0,2 14 0,8 70 Kupari, Cu 4,0 <0,4 0, Elohopea, Hg <0,002 <0,002 <0,002 0,2 2 Molybdeeni, Mo 1,0 4,8 3,4 30 Nikkeli, Ni <0,1 <0,1 <0,1 40 Lyijy, Pb 0, Antimoni, Sb 0,1 <0,05 <0,05 0,7 5 Seleeni, Se <0,03 0,13 0,13 0,5 7 Sinkki, Zn <0, Kloridi, Cl Fluoridi, F<4 40 < Sulfaatti, SO DOC 2 <0 < TDS ( Kokonaispitoisuudet Hehkutushäviö, % 2,6 2,0 (3 (4 (1 (3 TOC, % 1,0 1,6 0, 5 / 6 (4 Muut ominaisuudet ph, L/S 2 11,4 12,7 11, >6 ph, L/S 8 11,3 12,5 12,1 >6 Johtokyky, ms/m L/S 2 Johtokyky, ms/m L/S 8 ANC, ph 4 tutkittava ja tutkittava ja (mmol/kg) arvioitava arvioitava 1) Sellainen tavanomaisen jätteen kaatopaikka, johon voidaan sijoittaa vakaata reagoimatonta vaarallista jätettä (tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikka). 2) Uuttoliuokseen liuenneiden aineiden kokonaismäärän (TDS) arvoa voidaan käyttää sulfaatti- ja kloridiarvojen sijasta. 3) Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle hyväksyttävän tavanomaisen jätteen yleisenä kelpoisuusvaatimuksena biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä saa olla tietyin poikkeuksin enintään %. (Kaatopaikoista annettu valtioneuvoston asetus 331/2013) 4) Vaarallisen jätteen kaatopaikalla on sovellettava joko hehkutushäviön tai orgaanisen hiilen kokonaismäärän raja-arvoa.

33 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) Taulukossa 3 esitettyjen tulosten mukaan pohjakuonan liukoisuudet alittavat, ja ominaisuudet muutoinkin täyttävät, tavanomaisen jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteerit. Kattilatuhkan osalta kromin, lyijyn, kloridin ja sulfaatin liukoisuudet sekä kokonaisliukoisuus (TDS) ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuuskriteerit. Tulosten mukaan kattilatuhka täyttää vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Savukaasunpuhdistusjätteen lyijyn ja kloridin liukoisuudet sekä kokonaisliukoisuus (TDS) ylittävät selvästi vaarallisen jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteerit. Lisäksi sinkin liukoisuus ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikan kriteerin. Savukaasunpuhdistusjätteen fluoridin määritysraja ei ole riittävä tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvon alittumisen toteamiseen. Fluoridin määritysrajaa on jouduttu nostamaan näytteen korkean kloridipitoisuuden vuoksi. Saadut tulokset kunkin jätteen osalta ovat hyvin linjassa aiemmin saatujen tulosten kanssa. Kullakin jätteellä on erittäin hyvä haponneutralointikapasiteetti (ANC). Jätteenpolton pohjakuona on mukana voimaan tulleessa eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (843/2017), eli ns. uudessa MARA-asetuksessa. Asetus sallii jalostetun jätteenpolton pohjakuonan hyödyntämisen rekisteröintimenettelyllä väylä- ja kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa kriteerien täyttyessä. Taulukkoon 4 on koottu kyseisten hyötykäyttökohteiden jätteenpolton pohjakuonaa koskevat kelpoisuuskriteerit sekä verrattu Oulun ekovoimalaitoksen pohjakuonan vuoden 2017 kokoomanäytteen tuloksia kriteereihin. Huomioitavaa kuitenkin on, että kokoomanäyte on raakakuonaa, jolle ei ole vielä tehty asetuksen vaatimaa käsittelyä (metallierottelua).

34 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) Taulukko 4. Pohjakuonan liukoisuustulosten vertailu eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun asetuksen kriteereihin. Haitallinen aine Pohjakuona KE HWFI 24201/6 18KK0002 Liukoisuus (mg/kg, L/S ) Antimoni, Sb 0,1 Arseeni, As <0,1 Barium, Ba <4,0 Kadmium, Cd <0,01 Kromi, Cr 0,2 Kupari, Cu 4,0 Lyijy, Pb 0,3 Molybdeeni, Mo 1,0 Nikkeli, Ni <0,1 Seleeni, Se <0,03 Sinkki, Zn <0,8 Vanadiini, V Elohopea, Hg <0,002 - (1 Kloridi, Cl Maarakentamiskohde Väylä Kenttä Pohjapeitetty/ peitetty/ rakenne päällystetty päällystetty 0,7 0,3 / 0,7 0,7 1/2 0,5 / 1, / 0 20 / ,04 / 0,06 0,04 / 0,06 0,06 2 / 0,5 / 5 2 / 0,5 / 2 0,5 / 2 2 1,5 / 6 0,5 / ,4 / 1, ,4 / / /3 2/3 3 0,03 0,01 / 0,03 0, / 800 / Sulfaatti, SO42- ( / / Fluoridi, F- (1 <4 50 / 150 / DOC ) Kloridille, sulfaatille ja fluoridille asetettuja raja-arvoja ei sovelleta rakenteeseen, joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset: sijaitsee enintään 500 m etäisyydellä merestä, rakenteen läpi suotautuvan veden purkautumissuunta on mereen sekä rakenteen ja meren välillä ei ole talousvedenottoon käytettäviä kaivoja. Taulukon 4 vertailun mukaan pohjakuonan kuparin, molybdeenin, kloridin ja sulfaatin liukoisuudet ylittävät peitetyn kenttärakenteen liukoisuuskriteerit. Kloridin liukoisuus ylittää myös päällystetyn kenttärakenteen kriteerin sekä peitetyn väylärakenteen kriteerin. Pohjakuonanäytteestä ei ole analysoitu vanadiini liukoisuutta, mutta kokemuksen perusteella vanadiini liukoisuus ei jätteenpolton pohjakuonista ole merkittävää. Taulukon 4 tulosten perusteella pohjakuona olisi hyötykäyttökelpoista päällystetyssä väylärakenteessa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa. Tämä tarkastelu on kuitenkin tehty havainnollistamisen vuoksi käsittelemättömälle pohjakuonalle ja lopullinen tarkastelu tulisikin tehdä sellaiselle käsitellylle pohjakuonamateriaalille, jonka hyötykäyttöä todellisuudessa suunnitellaan.

35 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) 4 Johtopäätökset 4.1 Pohjakuona Jätteenpolttoasetuksen polton täydellisyyttä koskevan vaatimuksen mukaan jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC) tulisi olla pienempi kuin 3 % tai hehkutushäviön pienempi kuin 5 %. Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuona täyttää tehtyjen TOC-analyysien perusteella kyseisen kriteerin. TOC-analyysien tulokset vastaavat hyvin aiemmin tehdyissä tutkimuksissa saatuja tuloksia. Taulukossa 2 esitetyt metallien ja puolimetallien kokonaispitoisuudet vastaavat myös aiemmin tehdyissä tutkimuksissa saatuja tuloksia. Pohjakuonan merkittävimmät komponentit metallien osalta ovat kupari ja sinkki, joiden kokonaispitoisuudet vuoden 2017 kokoomanäytteessä ylittävät alhaisimman yhteenlaskussa huomioon otettavan pitoisuuden mg/kg. Selvityksessä 07/13/AnM esitettiin kuitenkin selektiivisen uuton perusteella, ettei pohjakuonan sisältämät raskasmetallit esiinny sellaisessa muodossa, että pohjakuona tulisi luokitella pitoisuuksiin perustuen vaaralliseksi jätteeksi. Näkemyksemme mukaan on perusteltua, että käsittelemättömän pohjakuonan jätenimike on (muut kuin nimikkeessä mainitut pohjatuhka ja kuona). Taulukon 3 liukoisuustulosten perusteella pohjakuona täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Pohjakuona on tehtyjen tutkimusten perusteella sijoituskelpoinen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Pohjakuona on myös jalostettuna, eli metallieroteltuna ja seulottuna hyötykäyttökelpoista ympäristöluvallisissa rakenteissa. Tutkitun jätteen kaltaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit täyttävät massat soveltuvat hyötykäytettäviksi yleensä kaatopaikan tiivistyskerrosten välisiin rakenteisiin. Taulukon 4 havainnollistavan vertailun mukaan pohjakuona voisi olla näiden tulosten perusteella hyödynnettävissä rekisteröintimenettelyllä eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen 843/2017 mukaisesti päällystetyssä väylärakenteessa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa. Lopullinen hyötykäyttökelpoisuusarviointi on kuitenkin tehtävä käsitellylle (metallierotellulle ja seulotulle) pohjakuonamateriaalille, jonka hyötykäyttöä suunnitellaan. 4.2 Kattilatuhka Taulukossa 2 esitettyjen kattilatuhkan haitallisten aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella yhdenkään haitallisen aineen kokonaispitoisuus ei suoraan ylittänyt vaarallisen jätteen raja-arvoa. Sinkin kokonaispitoisuus ylittää alhaisimman vaaraluokituksessa huomioon otettavan pitoisuuden

36 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) mg/kg. Mainittakoon, että tutkitut tulokset ovat metallien kokonaispitoisuuksia, kun taas vaarallisen jätteen raja-arvot annetaan CLP-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008) yhdisteille. Mikäli sinkkipitoisuus laskettaisiin todennäköisimmiksi worst case scenario -yhdisteiksi, kuten sinkkioksidiksi tai sinkkikloridiksi, olisi yhdisteen pitoisuus jätteessä 2 00 mg/kg (ZnO) tai (ZnCl2). Kummallakin näillä yhdisteellä on vaaraominaisuus Aquatic Chronic 1, H4, ja jätteessä tällaisen yhdisteen vaarallisen jätteen alhaisin pitoisuusraja on mg/kg vaaraominaisuudelle HP 14 (ympäristölle vaarallinen). Kattilatuhkassa on aiemmin havaittu sinkin osalta vaarallisen jätteen rajaarvon ylityksiä, joten tämänkin puolesta kattilatuhka on syytä luokitella vaaralliseksi jätteeksi vaaraominaisuudella HP 14 (ympäristölle vaarallinen). Kattilatuhkan jätenimike (EWC-koodi) on * (kattilatuhka, joka sisältää vaarallisia aineita). Kattilatuhkan liukoisuudet (Taulukko 3) alittavat aiemmin esitettyjen tutkimusten tavoin vaarallisen jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteerit. Kaikilta osin kattilatuhkan voidaan arvioida pysyneen hyvin tasalaatuisena. Tulosten perusteella kattilatuhka on sijoituskelpoista vaarallisen jätteen kaatopaikalle. 4.3 Savukaasunpuhdistusjäte Savukaasunpuhdistusjätteessä esiintyy Taulukon 2 mukaan vaarallisen jätteen raja-arvon ylitys sinkin kokonaispitoisuuden osalta. Savukaasunpuhdistusjäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja sillä on sinkin kokonaispitoisuuden perusteella mahdollisesti vaaraominaisuus HP 14 (ympäristölle vaarallinen). Huomionarvoista on, että savukaasunpuhdistusjätteellä on myös yksiselitteinen vaarallisen jätteen jätenimike * (kaasujen käsittelyssä syntyvät kiinteät jätteet), joten savukaasunpuhdistusjäte luokitellaan aina vaaralliseksi jätteeksi huolimatta sen sisältämien vaarallisten aineiden kokonaispitoisuuksista. Taulukon 3 mukaan savukaasunpuhdistusjätteen lyijyn ja kloridin liukoisuudet sekä kokonaisliukoisuus (TDS) ylittävät selvästi vaarallisen jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteerit. Lisäksi sinkin liukoisuus ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikan kriteerin. Aiempiin tutkimustuloksiin verrattaessa voidaan sanoa savukaasunpuhdistusjätteen pysyneen hyvin tasalaatuisena. Savukaasunpuhdistusjäte ei ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä haitallisten liukoisuuksien pienentämiseksi ennen sijoittamista vaarallisen jätteen kaatopaikalle.

37 VUOSIRAPORTTI /18/AKu (11) FORTUM ENVIRONMENTAL CONSTRUCTION OY Anne Kulmala asiantuntija, asiakasratkaisut Jan Österbacka tuotelinjapäällikkö, asiakasratkaisut LIITTEET Liite 1 Pohjakuonan maalis-, heinä- ja marraskuun viikkokokoomien TOC-analyysien analyysituloste (Fortum Waste Solutions Oy) Liite 2 Pohjakuonan analyysiraportti KE (SGS Finland Oy, ) Liite 3 Kattilatuhkan analyysiraportti KE (SGS Finland Oy, ) Liite 4 Savukaasunpuhdistusjätteen analyysiraportti KE (SGS Finland Oy, )

38 LIITE 1 ANALYYSITULOSTE :43 1(1) käsittelykeskus näyte Näytenumero 17KK KK KK Näytteen nimi 11271/2 Oulun Energia, pohjakuona viikkokokoo ma vk 11271/2 Oulun Energia, pohjakuona TOC-viikko kooma 11271/2 Oulun Energia, pohjakuona kokooma marrask Tulopäivä TOC, orgaaninen kokonaishiili % ka 1,6 1,73 TOC, muualla analysoitu % ka 0,5 4) 17KK02047 TOC, kiinteä Tulos on neljän rinnakkaismäärityksen keskiarvo. Näyte epähomogeeninen. INNOLIMS - Ajopäivä :43

39 LIITE 2 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö Fortum Environmental Construction Oy Miia Kaijalainen SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite P.O Box 181 Riihimäki 111 Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm - - HWFI24201/6 18KK0002 / Janne Silvonen 1 KOMMENTIT Liukoisuustestin suodokset on määritetty vesianalyysimenetelmillä, jotka täyttävät suodosanalyyseille asetetut kriteerit (ENV 12506, ENV ja EN 1612) muiden parametrien paitsi fenoli-indeksin osalta. Liukoisuustesti on akkreditoitu maaperälle ja betoni- sekä tuhkajätteelle. Liukoisuustestin suodosten analyyseistä ph, sjk, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Sb, Se, Zn, DOC, Cl, F ja SO4 ovat akkreditoituja. ALLEKIRJOITUKSET Tytti Tuutti Kemisti ALAVIITTEET JA HUOMAUTUKSET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu Laboratorio toimittaa analyysien mittausepävarmuusarviot pyydettäessä. 1) Alihankinta SGS IF Hertenin DAkks:n akkreditoimassa testauslaboratoriossa Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Finland Oy Kotolahdentie FI-483 Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 3

40 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE HWFI24201/6 18KK0002 Analyysi Yksikkö DL ph (H2O) jätteestä Menetelmä: SFS-ISO 30 ph (H2O) * ph-yksikkö Neutralointikapasiteetti jätteestä 1) Menetelmä: LAGA EW8p Haponneutralointikapasiteetti * mmol/kg Liukoisuus, 2-vaiheinen ravistelutesti (raekoko <4mm) Menetelmä: SFS-EN Kosteuspitoisuus * %w/w Testinäytteen massa * kg Liuottimen tilavuus L2 * l Liuottimen tilavuus L8 * l ELUAATTI L/S=2 * ph * ph-yksikkö Sähkönjohtavuus * ms/m ELUAATTI L/S=8 * ph * ph-yksikkö Sähkönjohtavuus * ms/m LIUENNUT MÄÄRÄ L/S=2 * Arseeni * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Barium * mg/kg KA. 4 <4.0 Kadmium * mg/kg KA <0.01 Kromi * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Kupari * mg/kg KA Molybdeeni * mg/kg KA Lyijy * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Nikkeli * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Sinkki * mg/kg KA. 0.8 <0.8 Elohopea * mg/kg KA <0.002 DOC * mg/kg KA Kloridi * mg/kg KA Sulfaatti * mg/kg KA Fluoridi * mg/kg KA. 2 <2 Antimoni * mg/kg KA <0.05 Seleeni * mg/kg KA <0.03 Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS * mg/kg KA KUMULATIIVINEN L/S= * Arseeni * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Barium * mg/kg KA. 4 <4.0 Kadmium * mg/kg KA <0.01 Kromi * mg/kg KA Kupari * mg/kg KA Molybdeeni * mg/kg KA Lyijy * mg/kg KA Nikkeli * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Sinkki * mg/kg KA. 0.8 <0.8 Elohopea * mg/kg KA <0.002 DOC * mg/kg KA. 0 2 Kloridi * mg/kg KA Sulfaatti * mg/kg KA Fluoridi * mg/kg KA. 4 <4 Antimoni * mg/kg KA Page 2 of 3

41 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE HWFI24201/6 18KK0002 Analyysi Yksikkö DL Liukoisuus, 2-vaiheinen ravistelutesti (raekoko <4mm) Menetelmä: SFS-EN (continued) Seleeni * mg/kg KA <0.03 Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS * mg/kg KA Kuiva-ainepitoisuus Menetelmä: SFS-ISO Kuiva-ainepitoisuus * paino-% TOC jätenäytteestä Menetelmä: SFS-EN TOC * paino-% KA Hehkutushäviö jätenäytteestä Menetelmä: SFS 3008 Hehkutushäviö * paino-% KA Metallit jätemateriaalista, ICP-AES Menetelmä: ISO Arseeni * mg/kg 5 5 Kadmium * mg/kg Kromi * mg/kg 230 Kupari * mg/kg 2000 Molybdeeni * mg/kg 12 Nikkeli * mg/kg 130 Lyijy * mg/kg 650 Antimoni * mg/kg 3 Sinkki * mg/kg Page 3 of 3

42 LIITE 3 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö Fortum Environmental Construction Oy Päivi Ojamäki SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite P.O Box 181 Riihimäki 111 Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm /283/60/18KK00062/Silvonen Janne 1 KOMMENTIT Liukoisuustestin suodokset on määritetty vesianalyysimenetelmillä, jotka täyttävät suodosanalyyseille asetetut kriteerit (ENV 12506, ENV ja EN 1612) muiden parametrien paitsi fenoli-indeksin osalta. Liukoisuustesti on akkreditoitu maaperälle ja betoni- sekä tuhkajätteelle. Liukoisuustestin suodosten analyyseistä ph, sjk, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Sb, Se, Zn, DOC, Cl, F ja SO4 ovat akkreditoituja. ALLEKIRJOITUKSET Tytti Tuutti Kemisti ALAVIITTEET JA HUOMAUTUKSET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu Laboratorio toimittaa analyysien mittausepävarmuusarviot pyydettäessä. 2) Alihankinta SGS Belgium NV:n BELAC:n akkreditoimassa testauslaboratoriossa 1) Alihankinta SGS IF Hertenin DAkks:n akkreditoimassa testauslaboratoriossa Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Finland Oy Kotolahdentie FI-483 Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 4

43 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE /283/60 18KK00062 Analyysi Yksikkö DL ph (H2O) jätteestä Menetelmä: SFS-ISO 30 ph (H2O) * ph-yksikkö Neutralointikapasiteetti jätteestä 1) Menetelmä: LAGA EW8p Haponneutralointikapasiteetti * mmol/kg TOC jätenäytteestä Menetelmä: SFS-EN TOC * paino-% KA Kuiva-ainepitoisuus Menetelmä: SFS-ISO Kuiva-ainepitoisuus * paino-% Metallit jätemateriaalista, ICP-AES Menetelmä: ISO Arseeni * mg/kg 5 17 Kadmium * mg/kg Kromi * mg/kg 2 Kupari * mg/kg 30 Molybdeeni * mg/kg 17 Nikkeli * mg/kg 84 Lyijy * mg/kg 360 Antimoni * mg/kg 200 Sinkki * mg/kg 2300 Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) kiinteästä jätteestä Menetelmä: SFS-EN Naftaleeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Asenaftyleeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Asenafteeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Fluoreeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Fenantreeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Antraseeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Fluoranteeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Pyreeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Bentso(a)antraseeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Kryseeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Bentso(b)fluoranteeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Bentso(k)fluoranteeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Bentso(a)pyreeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Dibentso(a,h)antraseeni * mg/kg KA. 0.2 <0.20 Bentso(g,h,i)peryleeni * mg/kg KA. 0.2 < PAH-yhdistettä yhteensä * mg/kg KA. 3 <3.0 PCB-yhdisteet kiinteästä jätteestä Menetelmä: SFS-EN PCB-28 * mg/kg KA <0.01 PCB-52 * mg/kg KA <0.01 PCB-1 * mg/kg KA < Page 2 of 4

44 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE /283/60 18KK00062 Analyysi Yksikkö DL PCB-yhdisteet kiinteästä jätteestä Menetelmä: SFS-EN (continued) PCB-118 * mg/kg KA <0.01 PCB-153 * mg/kg KA <0.01 PCB-138 * mg/kg KA <0.01 PCB-180 * mg/kg KA <0.01 PCB-kokonaispitoisuus * mg/kg KA <0.07 PCDD/PCDF-yhdisteet (screenaus) jätteestä 2) Menetelmä: HRGC/HRMS; ECO/AV/IAC/035 SUM 17 congeners 2,3,7,8-substituoidut PCDF- ja PCDD-yhdisteet ng WHO-TEQ/kg Liukoisuus, 2-vaiheinen ravistelutesti (raekoko <4mm) Menetelmä: SFS-EN Kosteuspitoisuus * %w/w Testinäytteen massa * kg Liuottimen tilavuus L2 * l Liuottimen tilavuus L8 * l ELUAATTI L/S=2 * ph * ph-yksikkö Sähkönjohtavuus * ms/m ELUAATTI L/S=8 * ph * ph-yksikkö Sähkönjohtavuus * ms/m LIUENNUT MÄÄRÄ L/S=2 * Arseeni * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Barium * mg/kg KA. 4 <4.0 Kadmium * mg/kg KA <0.01 Kromi * mg/kg KA Kupari * mg/kg KA. 0.4 <0.4 Molybdeeni * mg/kg KA Lyijy * mg/kg KA Nikkeli * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Sinkki * mg/kg KA Elohopea * mg/kg KA <0.002 DOC * mg/kg KA. 0 <0 Kloridi * mg/kg KA Sulfaatti * mg/kg KA Fluoridi * mg/kg KA Antimoni * mg/kg KA <0.05 Seleeni * mg/kg KA Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS * mg/kg KA KUMULATIIVINEN L/S= * Arseeni * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Barium * mg/kg KA. 4 <4.0 Kadmium * mg/kg KA <0.01 Kromi * mg/kg KA Kupari * mg/kg KA. 0.4 <0.4 Molybdeeni * mg/kg KA Lyijy * mg/kg KA Nikkeli * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Sinkki * mg/kg KA Elohopea * mg/kg KA <0.002 DOC * mg/kg KA. 0 <0 Kloridi * mg/kg KA Page 3 of 4

45 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE /283/60 18KK00062 Analyysi Yksikkö DL Liukoisuus, 2-vaiheinen ravistelutesti (raekoko <4mm) Menetelmä: SFS-EN (continued) Sulfaatti * mg/kg KA Fluoridi * mg/kg KA Antimoni * mg/kg KA <0.05 Seleeni * mg/kg KA Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS * mg/kg KA Page 4 of 4

46 LIITE 4 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö Fortum Environmental Construction Oy Miia Kaijalainen SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite P.O Box 181 Riihimäki 111 Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm /285/51 18KK00026 / Janne Silvonen 1 KOMMENTIT Liukoisuustestin suodokset on määritetty vesianalyysimenetelmillä, jotka täyttävät suodosanalyyseille asetetut kriteerit (ENV 12506, ENV ja EN 1612) muiden parametrien paitsi fenoli-indeksin osalta. Liukoisuustesti on akkreditoitu maaperälle ja betoni- sekä tuhkajätteelle. Liukoisuustestin suodosten analyyseistä ph, sjk, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Sb, Se, Zn, DOC, Cl, F ja SO4 ovat akkreditoituja. ALLEKIRJOITUKSET Tytti Tuutti Kemisti ALAVIITTEET JA HUOMAUTUKSET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu Laboratorio toimittaa analyysien mittausepävarmuusarviot pyydettäessä. 1) Alihankinta SGS IF Hertenin DAkks:n akkreditoimassa testauslaboratoriossa Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Finland Oy Kotolahdentie FI-483 Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 3