MYÖTÄTUNTOUUPUMUS AUTTAJAN SUDENKUOPPA?

Transkriptio

1 MYÖTÄTUNTOUUPUMUS AUTTAJAN SUDENKUOPPA? Myötätuntouupumisen ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoito työyhteisössä Suomen Psykologinen Instituutti Franz Schnider

2 Ihminen ihmiselle - ainutlaatuinen suhde sinun ja minun välillä o Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten asiantuntija, vähiten työnohjaaja, kouluttaja, jonkun mielestä jopa epäammatillinen o Yleensä silloin olen ollut eniten ihmisenä ihmiselle kuin kuka tahansa juttelemassa kuin kelle tahansa tärkeälle ihmiselle.

3

4 Mistä on kyse? Traumajälkeinen stressihäiriö (PTSD) Sekundaari traumaattinen stressi Myötätuntostressi -----> Myötätuntouupumus Burnout

5 1,2 vai 3? 1 Primari uhri 1 Sekundaari uhri 1 Tertiaari uhri

6 Sosiaalinen kontakti T3 T1 emotionaalinen kognitiivnen T2

7 Kompleksiteetti / vaikuttajat MINÄ Työyhteis /tiimi Autettava SoME Perheeni Organisaatio

8 Kerro, kerro kuvastin

9 Kuka olen? Mistä rakentuu persoonallisuutemme perusta? Mikä pitää sisimpämme koossa? Mitkä ovat näkemyksiemme ja vakaumuksiemme kannattavat rakenneosat?

10 1. Synnynnäiset ominaisuudet 2. Hankitut ominaisuudet 3. Omakuva (Milläisenä näen itseni peilistä katsoen) 4. Elämänkokemukset 5. Uskomukset ja arvot 6. Asenne, jonka valitsen kuhunkin tilanteeseen 7. Ystävätät, joiden seurassa vietän aikaani

11

12 Mikä on minun elementti?

13 Kuinka hyvin tunnet itsesi ja omat tarpeesi? Miten ne ovat muuttuneet matkan aikana? Kuinka hyvin tulet toimeen itsesi kanssa, ihan oikeasti? Otatko vastuuta omista tunteistasi omistamalla itsesi sataprosenttisesti vai projisoitko mielummin muihin oman pahoinvointasi?

14 Tunteet Viha Pelko Inho Suru Ilo Halveksunta Hämmästys Uteliaisuus Hämmennys Häpeä/nolostuminen

15 Kiitollisuus Ihailu Myötätunto Hilpeys Innostus Tyytyväisyys

16 Vaikuttavaa eikö totta! o Pohdi hetki vieressä istuvan kanssa, millainen vaikutus sinun työyhteisöön olisi sillä, jos jokainen ihminen ilahtuisi jostakin heti ensimmäiseksi aamulla töihin tullessaan. o Entä miten työyhteisöön vaikuttaisi se, jos jokaista odottaisi jokin ikävä yllätys heti aamun alkajaisiksi.

17

18

19

20 TUNTEET OVAT TOTTA - Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. - Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä) - Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.

21 Tunteet liiketaloudellisesta näkökulmasta o Tyytyväiset työntekijät tuottavat 40 prosenttia enemmän liikevaihtoa kuin tyytymättömät. o Organisaation ilmapiiri selittää jopa prosenttia liiketuloksesta. o Johdon toiminta selittää jopa prosenttia organisaation ilmapiiristä. o Työtyytymättömyys maksaa miljardeja poissaolot, sairastelut, työtehon heikkeneminen.

22 MIKÄ ON TUNTEEN (KOKIJALLEEN ALUN PERIN HYVÄ) FUNKTIO? o o o Tunteilla on viesti o o Vireystason nousu mitä tämä tunne haluaa? mahdollistaa toiminnan Vireystason lasku- mahdollistaa rauhoittumisen, pysähtymisen Tunteet ovat energiaa: välttämiseen tähtäävää, pysäyttävää, ohjaavaa minkä suuntaista tunneenergiaa näen? Jotta voimme vaikuttaa tunteisiin, meidän on pysähdyttävä o Kuuntelemaan tunteita ja niiden kirjoa omien. toisten ja

23 Everything is not as is seems o Primaarit eli ensisijaiset tunteet tilanteet ja kokemukset luovat. niitä tunteita, joita o o Toissijaiset tunteet suojaavat minää joltain itseä uhkaavalta tunnekokemukselta. Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa surulta jne.

24 FEELINGS Primaaritunne Reaktiivinen tunne Ymma rretta va ja looginen tunne ko tilanteessa Sekunda a ritunne Tarkoituksena estaä primaaritunne Ei useinkaan looginen alitajunnan aikaansaannos Va linetunne Opitun seurauksena ihminen ka ytta a tunteita keinoina aikaansaada itselleen mielihyva n lisaä ntymista tai mielipahan vaḧenemaä.

25 Tiedostamaton Dissosiaatio torjunt a DEFENSSIMEKANISMIT o On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee jonkin tunteen. o Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.

26 ESIMERKIKSI Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei nähdä Taantuma eli regressio palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista Projektio eli heijastaminen omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle

27 Projektio eli heijastaminen o Pelkään olevani huonompi. syytän muita huonoiksi. o En ole täysin rehellinen. syytän muita epärehellisiksi o Olen salaa vihainen. syytän muita vihaisiksi.

28 INTROJEKTIO Sisaïsta minen jonkun muun haluamaa asiaa tai ominaisuutta imetaä n osaksi itseä, vaikkei se luonnostaan olisi osa itsen luonnetta

29 VIHA Millaiset tilanteet saavat sinut vihaiseksi? Mitä toisen viha sinussa heraẗta ä? Mistä tyo ntekija n viha yleensä nousee? A rtyneisyys, kiukku, suuttumus, vihamielisyys, raivo mitä naët tai koet tyo ssa si?

30 JOS VIHA ON SEKUNDAÄ RITUNNE Monesti vihan takana on piilossa muita tunteita, esim. ha pea ä. Toissijaisen tunteen tunnistaminen, antaa myo s vihalle uutta muotoa. MIT A SINUSSA TAPHTUU, KUN KOHTAAT VIHAISEN IHMISEN?

31 PELKO Alun perin ela ma ä suojaava tunne. Millaiset tilanteet saavat sinut pelkaä maä n? Mitä toisen pelko sinussa heraẗta ä? Pelko nostaa vireystilaa Toisaalta pelko kapeuttaa mieltä Mitä teida n tyo paikalla pelaẗaä n?

32 AHDISTUS Yksi pelon muodoista, jossa pelolla ei ole selkea ä kohdetta. Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan ahdistusta? Mitä muiden ahdistus sinussa heraẗta ä? Ahdistus lisa ä vireystilaa ja jää herka sti paä lle. Kapeuttaa ajattelua ja kuluttaa ihmistä. Ahdistuksen ka sittely usein haastavaa. Ahdistuneen ajatukset pyo rivaẗ usein keha ä Ahdistuksen taustalla voi olla muita tukahdutettuja tunteita. Voi olla suojatunne.

33 Jos haluat vaikuttaa pyri herättämään tunteita. Ihmiset kiinnostuvat, muistavat ja keskittyvät, kun tunteet heräävät. Jos haluat korjata tilannetta vaikuta tunteisiin äläkä vain vetoa järkeen. Monesti voimakkaat tunnereaktiot nousevat ihmisen implisiittisestä muistista, jolla on vain vähän tekemistä järjen kanssa. Voimakkaassa tunnekuohussa kukaan ei pysty ajattelemaan selkeästi.

34 Tunteisiin vaikuttamisen perusteet Tunteisiin vaikuttamisen kaksi suuntaa 1. Kielteisten tunteiden käsittely 2. Myönteisten tunteiden herättely

35 Tunteisiin vaikuttamisen kolme tasoa 1. Omien tunteiden käsittely 2. Toisten tunteiden kohtaaminen 3. Ihmisryhmän tunneilmaston johtaminen

36 Missä ovat sinun haasteesi? Pohdi väittämiä skaalalla harvoin, joskus, usein 1. Omat tunteeni räiskähtelevät ja kaappaavat vallan. 2. Oma tunne-elämäni on ehkä liiankin hillittyä. Joskus pohdin, millaista olisi kokea enemmän ja voimakkaampia tunteita. 3. Ihmettelen, miksi järkevät ihmiset reagoivat niin voimakkaasti tunteilla. 4. En tiedä, miten olla, kun kohtaan muiden voimakkaita tunteita. 5. Minulta menee paljon energiaa muiden ihmisten tunnereaktioiden käsittelyyn.

37 6. Minun pitäisi pystyä innostamaan ja vaikuttamaan, mutta en tiedä, miten saisin heräteltyä muiden tunteita. 7. Minun pitäisi johtaa kokonaisen ihmisjoukon tunneilmastoa mutta en oikein tiedä miten.

38 Myönteiset ja kielteiset tunteet Kielteiset tunteet mielen kipuna jotakin on pielessä. Myönteiset tunteet mielen ravintoa on jotakin, johon tarttua kiinni. Hyväksyvä läsnäolo ja tunteet Kielteiset tunteet vaimenevat Myönteiset tunteet vahvistuvat

39 10 tapaa käsitellä kielteisiä tunteita 1. Märehtiminen toimii rajattuna, esim. huolien varttitunti 2. Tunteiden tukahduttaminen tai kieltäminen haitallinen tekniikka 3. Vuodatus ääneen märehtimistä, mutta keveneekö kenenkään kuorma? 4. Tunteen nimeäminen/ hahmon antaminen hyvä tapa tunteet ja tieto alkavat keskustella, tunteen vaikutus vaimenee 5. Uudelleenarviointi uuden tulkinnan löytäminen tai merkityksen antaminen, suhteuttaminen Huumori

40 6. Harhautus varo, ettei siitä tule torjuntaa! 7. Fyysinen toiminta sekä hyödyllisiä että haitallisia tapoja 8. Sosiaalinen tukeutuminen kerro murheesi muille 9. Kääntäminen tahtomisen kielelle 10. Hyväksyminen kohtaa tunteet sellaisenaan, kuuntele ja tunnustele: Tervetuloa ahdistus. Mitä haluaisit minulle tänään kertoa? (Rantanen 2013)

41 Monet myönteiset tunteet syntyvät kielteisten tunteiden kautta. Yleensä koemme enemmän myönteisiä kuin kielteisiä tunteita niihin emme vain kiinnitä huomiota. Hyvä olo on mielen luonnollinen tila.

42 10 tapaa herätellä myönteisiä tunteita Tarkenna: mitä tunteita etsit? Unohda positiivinen ajattelu silloin, kun kaikki ei ole hyvin. Ajattele myönteisesti kaikista tunteistasi! Viivyttele myönteisissä fiiliksissä. Huomaa helpotus portti positiiviseen Elä tässä hetkessä! Kirjaa ylös hyviä asioita. Toimi niin kuin haluat tuntea. Syö ja liiku terveellisesti Löydä auttamisen tapoja

43 Tunteiden johtamisen tasot Tunteiden arvon tunnustaminen Havainnointi Ymmärtäminen Hyväksyminen Yhteistyö

44 Rajat Erillisyyden kokemus: mihin minä päätyn, mistä toinen ihminen alkaa? Rajansa tunteva ihminen ei määrittele itseään muiden kautta. Hän arvostaa itseään. Hän ymmärtää, että jokainen on itse vastuussa valinnoistaan, tunteistaan, ajatuksistaan ja elämästään. Hän osaa pitää muut ihmiset riittävän välimatkan päässä ja varjella koskemattomuuttaan kaikkein läheisimmissäkin ihmissuhteissa.

45 Toimivat ja toimimattomat rajat Vuotavat rajat kaikki tulee läpi, ei kykyä suojautua. Toimivat rajat mahdollista säädellä, mitä otetaan vastaan ja mitä ei Rajat muurina voimakas suojautumisen tarve, mikään ei pääse läpi

46 Rajojen vahvistaminen välineitä riittävän välimatkan ylläpitoon Käytä mielikuvia, esim. lasiseinä, kupla Valitse luotiliivisi Käytä katsetta Hyödynnä kehoasi Muista mukavuusalueesi Miten säilyttää yhteys ja riittävä välimatka samanaikaisesti?

47 Ihmisellä on kaksi mieltä; järjen mieli ja tunteen mieli. Jonkin asian hyväksyminen vain järjellä ei onnistu - tunne on aina saatava mukaan Tunteen reaktiot ovat huomattavasti järkeilyä nopeampia. Siksi tunteet pääsevät joskus valloilleen ennen kuin järki saa ne kontrolliin Tunnereaktio on nopea, mutta epätarkka; sinne päinkin olevat tapahtumat tms. saattavat aiheuttaa opitun tunnereaktion

48

49 Tunteet tarttuvat! o Tunteet eivät ole yksityisasia tehokkaasti. ne leviävät o Pelkästään katselemalla toisen ihmisen kasvon ilmeitä alat kokea samansuuntaisia tunteita kuin henkilö, jota katsot.

50 Laita ensin happinaamari itsellesi ennen kuin autat toisia!

51 Myötätunto ja myötätuntostressi voimavara vai taakka? Ajattelen vain, antakaa jo olla. Miksi aina minun pitää auttaa? Aina, kun tapaan hänet, olen aivan puhki. Jotenkin se alakulo vain tarttuu, vaikka kuinka yritän ravistella sen irti. Kun vain tohtisin sanoa, että mene hoitoon. En ole mikään terapeutti, enkä jaksa sellaista esittää. En yksinkertaista suostu enää tähän.

52

53 Empatia kykyä nähdä toisen näkötorniin Kaikilla ihmisillä on elämässään oma näkötorni, paikka, jossa he seisovat tarkastelemassa kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa. Kuvittele mielessäsi kaksi lintutornia, jotka ovat luonnon keskellä pienen matkan päästä toisistaan. Sama rantaviiva, sama metsä ja samat talot näyttävät hiukan erilaisilta riippuen siitä, kummasta näkökulmasta niitä katsotaan.

54 Jotkin yksityiskohdat näkyvät vain toisesta tornista, toiset taas vain toisesta. Jotkut tornit ovat ehkä rykelmissä, joistakin taas voi olla pitkä matka lähimpään naapuriin. Kahden torniryhmittymän välillä voi olla metsää tai vuoria näköalaa peittämässä.

55 Välillä me unohdamme Että minun näkökulmani on vain yksi monista. Näkemäni asiat voivat olla täysin oikein mutta eivät kuitenkaan täsmälleen vastaa siitä, mitä joku toinen näkee, kokee tai tuntee. Jotta pärjäämme muiden ihmisten kanssa, on tärkeää opetella siirtymään aika ajoin myös muiden näkötorniin. Kuitenkin samanaikaisesti on tärkeää osata seisoa tukevasti omassa näkötornissa.

56 Empatia on kykyä kiivetä toisen na koẗorniin ja katsella hetki maailmaa sieltä ka sin. Empaattinen ihminen kykenee osittaiseen ja ajallisesti rajattuun samaistumiseen. Empaattinen ihminen kykenee elaÿtymaä n toisen ihmisen ela maä n mutta saïlytta maä n samalla omansa.

57 Ihmissuhdetyo ntekija lle empatia on keskeinen tyo va line. Samanaikaisesti se tekee tyo ntekija stä haavoittuvan. Samaistumisen rajaaminen ja oman ela ma n saïlytta minen ovat jatkuvia haasteita.

58 Sosiaalityöntekijä kertoo Tyo skenneltya ni useamman vuoden ha da ssä olevien ihmisten kanssa ja kuultuani tarinoita va kivallasta, noÿryytyksestä, ylipaäẗaä n erilaisesta inhimillisestä kivusta, huomasin muutoksia itsessa ni. Olin usein va synyt, minulla oli lihasjaÿkkyyttä ja kipuja, vilustuin herkemmin. Usein aamulla ennen ylo s nousemista suru ja toivottomuus valtasivat ajatukseni.

59 Jotkut edellisenä païva nä kuulemani tarinat tunkeutuivat mieleeni. Pelka sin lasteni turvallisuuden puolesta ja kuormitin heitä ylihuolehtimisella. Vaadin puolisoltani kohtuuttomasti lohdutusta ja huolehtimista. Asiakkaitten ongelmat alkoivat vaḧitellen peitota omia ajatuksiani, tunteitani ja toimintaani. (Auttamisen rajoilla)

60 Kognitiivinen empatia Kykyä ymma rta ä toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia, asettua toisen na ko kulmaan, ymma rta mistä Affektiivinen empatia Kykyä samaistua toisen tunnetilaan, kykyä kokea toisen ihmisen tunteita, myoẗaëla mistä Somaattinen empatia Keho pyrkii empatiaan toisen ihmisen kehon kanssa. Ilmeet, eleet, kosketus, kehon asento, aä nensa vyt, elimisto n toimintatavan muutokset

61 Huomioi kehosi! Katso jokin sarja televisiosta ja kiinnitä huomiota, millaisia ilmaisuja laḧdet ja ljittelemaä n. (Asennolla, ilmeillä, hengitystavoilla) Pohdi, millaisia ilmaisuja ja ljittelet asiakastyo ssa si. Katso toinen jakso ja kiinnitä huomiota siihen, että et ja ljittele niitä ilmaisuja, joihin aiemmin kiinnitit huomiota. Miten helppoa tai vaikeaa ta mä on? Ota kontrolliin sitä, mikä tarttuu helposti.

62 Mieti hetki Miten istut tai seisot ollessasi asiakkaittesi kanssa? Milloin omaksut asiakkaan asennon? Istutko jalat ristissä, tuolin reunalla, lysaḧdaẗkö tai hengitaẗkö asiakkaittesi tavoin? Oletko hidastanut hengitysta si toivoen myo s asiakkaan tekeva n samoin ja rauhoittuvan? Kopioitko heida n ilmeitaä n yrittaëssa si kertoa, että paä set kiinni siihen, mitä asiakas tuntee?

63 PEILAUKSEN PURKUTAPOJA Istu suorana Nosta jalka toisen paä lle tai paä lta pois Muuta hengitystapaa Juo vettä Tee muistiinpanoja Venyttele Kaÿ wc:ssa Ja nnitä joitakin lihasryhmiä Liiku Ra pyttele silmiä Ilmeile Hengitä syvaä n Hengitä ulos

64 Myötätuntostressi Myoẗaẗuntoinen ihmisten kohtaaminen synnytta ä auttajassa va lillä hyvinkin raskaita tunteita, ajatuskulkuja ja kehollisia reaktioita. Aina ihmissuhdetyo n emotionaalinen stressi, myoẗaẗuntostressi ei tarkoita patologista stressitilaa.

65 Myoẗaẗuntostressi on erityisesti auttamistyoẗä ammatikseen tekeville suorastaan va ltta maẗo ntä. Se auttaa tyo ntekija ä tavoittamaan toisen na ko kulman ja ponnistelemaan ratkaisun loÿta miseksi. Eikö olisi epa normaalia, jos ela ma n haastavien puolien myoẗaẗuntoinen kohtaaminen ei lainkaan verottaisi auttajan voimavaroja?

66 Case Pastori Tiina kaÿ toimituskeskustelun ennen hautajaisia edesmenneen Reinon Raunilesken kanssa. Yhdessä he kaÿvaẗ la pi Raunin ja Reinon ela ma ä ja Raunin suru on ka sinkosketeltava. Rauni itkee ja va lillä Tiinankin poskelle vierii kyynel. Kun toimituskeskustelu on ohi, Tiina itkee vuolaasti. Kun itku on itketty, ha n on paä ssyt hera nneiden psykoemootioiden paä lle.

67 Myötätuntostressi Auttamisen luonnollinen sivutuote Hetkellistä myoẗaḧuolta surua, toivottomuutta vihaa, siihen liittyy myo nteinen toimimisen halu ja kyky Ero uupuneen ja ei-uupuneen tyo ntekija n va lillä?

68 Myötätuntostressi Haitaksi stressi muodostuu silloin, kun tyo ntekijä ja ä kiinni asiakkaan sisaïsiin kokemuksiin. Vaarana on, että tyo ntekijä kadottaa kykynsä auttaa. Ha n tippuu samaan kuoppaan asiakkaan kanssa. Jos ta llaisia asiakastilanteita on paljon, tyo ntekija n oma na koẗorni uhkaa ha ma rtyä/synkentyä. Asiakkaiden tunteet, ajatukset ja tarpeet peittoavat tyo ntekija n omaa na koälaa ela maä n ja maailmaan. Samalla stressi alkaa syventyä uupumukseksi.

69 Myötätuntotyydytys On myoẗaẗuntostressin positiivinen tila. Iloa, joka pohjautuu toisen ihmisen ka rsimyksen onnistuneeseen lieventa miseen empaattisen kohtaamisen kautta. Haasteisiin vastaaminen on mahdollista. Oma ammatillisuus riitta ä. Iloitsemista iloitsevien kanssa, suremista surevien kanssa. Tyo ntekijä kokee, että ha n voi tukea asiakasta haasteellisen ela ma ntilanteen keskellä. Suojaava tekijä myoẗaẗuntouupumukselta.

70 Case Reetta, jonka tyta r sairastaa syo pa ä, on keskustelemassa sosiaalityo ntekija n kanssa. Tyo ntekijä itkee avoimesti ja saa sanottua vain sen verran, että kun se Kia (Reetan tyttö) nyt parantuisi. Reetta pohtii, kumpi auttaa kumpaa...

71 Myötätunto vuorovaikutuksen perusedellytys Kyky tuntea empatiaa on inhimillisen kanssakäymisen perusedellytys. Jo pieni vauva omaa esiempaattisia valmiuksia. Kun vaikkapa läheinen tai kollega kertoo meille ongelmastaan, koemme myötätuntoisia ajatuksia ja tunteita. Koemme asian mielikuviemme tasolla ainakin hetkellisesti niin kuin olisimme ne itse kohdanneet. Olemme tietoisesti läsnä toiselle Muutamme myötätunnon toiminnaksi siten, että toinen huomaa myötätuntomme. Teemme tietoista toisen kokemuksen vahvistamista Jaamme surun ja ahdistuksen toisen kanssa tasapainottuessa myös helpotuksen. ja tilanteen

72 Entä jos tilanne ei helpotu? On vaarana, että molemmat uupuvat. Myötätunto synnyttää emotionaalista stressiä auttajassa. Aina myötätuntostressi ei tarkoita patologista stressitilaa Myötätuntostressi suorastaan todellisuutta löytämiseksi. välttämätön autettavan on erityisesti työkalu. näkökulmasta auttamistyötä Se auttaa käsin auttajaa ammatikseen ponnistelemaan tarkastelemaan tekeville ratkaisun Eikö ei lainkaan olisi epänormaalia, verottaisi auttajan jos kärsimyksen voimavaroja?! myötätuntoinen kohtaaminen Ylivoimaiseksi autettavan näkötorniinsa. sisäisiin stressi kokemuksiin. muodostuu silloin, Kun hän kun ei auttaja pääse jää takaisin kiinni omaan Vrt. empatia ja sympatia

73 Ammattiauttajien todellisuus Ei ole normaalia. Auttaja kohtaa elämän raadollisuuden työssään jatkuvasti. Auttajan työaika täyttyy elämän ongelmallisuuden ja kärsimyksen kohtaamisesta. Kärsimystarinoita tulee kannettavaksi tavanomaisesta poikkeava määrä.

74 Myötätunnon uuvuttavuus kuuluu auttamistyöhön, mikäli kohtaaminen on aito. Autettavan moniongelmaisuus ja tieto rajallisista resursseista lisäävät kuormitusta. Autettavalla voi olla voimakkaita emotionaalisia tarpeita. Myötätuntostressin kokeminen ei ole merkki auttamistyön puutteellisuudesta tai auttajan heikkoudesta!

75 Myötätuntostressin kanssa painiskelevat esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Seurakuntien työntekijät Turvallisuus- ja pelastustehtävissä toimivat Juristit, tuomarit, opettajat, tutkivat, katastrofeista uutisoivat mediahenkilöstö Terapeutit, työnohjaajat, auttamisalojen kouluttajat HUOM. Myös auttamisorganisaatioiden muut ammattilaiset kuin auttajat, esim. hallintohenkilöstö sekä vapaaehtoiset Ilmiö näyttäytyy eri tavalla ja voimakkuudella eri ammattiryhmien työssä

76 Meidän tilanne, nyt ja tässä! Työnohjauksellinen hetki Kuinka paljon kannan työssäni kärsimystarinoita? Tunnistanko emotionaalisen stressin, jota kärsimyksen kohtaaminen aiheuttaa? Milloin? Missä tilanteessa? Mitkä ovat selviytymiskeinoni?

77 Välinpitämättömyyttä ja väsymystä kasvokkain myötätuntouupumisen kanssa En kyennyt tänään olemaan tarpeeksi hyvä. En pysty enää ymmärtämään sitä kaikkea, mitä kuulen ja näen. Kannan työstä kaikkea vapaa-ajalle, vaikka haluaisin ajatella jotain ihan muuta se kulkee mielessäni koko ajan. Tulen niin herkästi ärtyneeksi, kun joku puhuu ongelmistaan. Olen menossa samanlaiseen asiakastilanteeseen. Tuntuu pahalta, mutta on oltava reipas se tosi ammattilainen.

78 Compassion Fatigue myötätuntouupumus Myötätuntostressi voi pitkittyessään johtaa myötätuntouupumiseen. Myötätuntouupumuksen tutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen perheterapeutti ja psykotraumatologi Charles R. Figley on nostanut esille myötätuntouupumuksen merkittävänä työperäisenä riskinä, joka aiheuttaa mm. Työkyvyttömyyttä Työtehon laskua Vaikeuksia yksityiselämässä.

79 Myötätuntouupumisen riski Koskee jokaista ammattiauttajaa. Riski ei ole pelkästään seuraus persoonallisista tekijöistä eikä epäammatillisuudesta vaan myös työn sisällöstä. Henkilökohtaiset tekijät toki vaikuttavat työkokemuksiin (esim. psyyken rakenteet, yksityiselämän kriisi, kuluttava elämäntilanne). Millainen auttaja on parentifioitunut auttaja? Työperäinen ylikuormitus voi lisätä riskiä myötätuntouupumukseen vähentämällä psyykkistä joustavuutta. Siihen, kuinka autettavan oireilu siirtyy auttajan kannettavaksi, auttajan empatiatasolla on oma vaikutuksensa. Toisille ihmisille toisten tunteet tarttuvat helpommin. Tunteiden tarttuminen on tärkeää oppia tunnistamaan.

80 Myötätuntouupumisen merkkejä työssä Asiakasta vaarantava työtapa: työmoraali heikkenee ja asiakkaita hiljennetään Kyynistyminen, empatia vähenee Tt pelastaa tai välttelee asiakkaita Tt:n tunnereaktiot hallitsemattomia; tunteenpurkauksia tai tunteiden tukahduttamista Tt eristäytyy, ylikontrolloi, yhteistyö vaikeutuu Tt ei pysty keskittymään, on apea, masentunut Tt ei hallitse kokonaisuuksia, takertuu pieniin yksityiskohtiin

81 Myötätuntouupumus on Seuraus toistuvasta empaattisesta toisen ihmisen kärsimyksen jakamisesta tai todistamisesta. Psykofyysinen jännittyneisyyden tila, jossa autettavien kertomukset täyttävät auttajan tietoista ja tiedostamatonta mieltä.

82 Ilmeneminen Myötätuntouupumus ilmenee emotionaalisesti kuormittavien auttamissuhteiden ja tilanteiden sekä niistä muistuttavien asioiden tietoisena ja alitajuisena torjuntana. Myötätuntouupumiseen liittyy väsymys, joka ei helpotu levolla, lomalla tai vapaapäivillä. Sille ovat ominaista: Fyysiset stressireaktiot Sisäinen turtuneisuus Kyynisyys, pessimismi ja toivottomuus Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen Ihmissuhdeongelmat

83 Myötätuntouupumisen merkkejä Muutoksia minäkuvassa, ihmiskuvassa, maailmankuvassa, arvoissa, perususkomuksissa. Turvattomuus, epäluottamus, epäkunnioittava vuorovaikutus, pessimismi lisääntyvät (sijaistraumatisoituminen)

84 Myötätuntouupumisesta seuraavia sosiaalisen elämän muutoksia Ihmissuhteiden väheneminen Eristäytyminen Pelot tulla uudelleen haavoitetuksi ihmissuhteissa Epäluuloisuus Yksityiselämän ihmissuhdeongelmat (sijaistraumatisoituminen)

85 3. Myötätuntostressin itsearviointi ja kokemusten vaihto

86 Myötätuntotyytyväisyys ja uupumusmittari Myötätuntouupumisen riski Myötätuntotyydytys Iloa, joka syntyy kyvystä tehdä työtä tyydyttävällä tavalla. Iloitset auttamisesta, suhteet työtovereihin toimii ja koet, että voit vaikuttaa. Loppuunpalamisen riski Toivottomuuden ja kyvyttömyyden tunteet, jotka voivat liittyä liian suureen työmäärään tai ammatillisen tuen puutteeseen työpaikalla.

87 Itsearviointi Vastaa kysymyksiin ja laske pisteet. Pohdi, mitä vastaukset kertovat sinusta ja suhteestasi työhön. Mitä haluaisit muuttaa? Mitä haluaisit säilyttää? Valmistaudu kertomaan ajatuksiasi sen verran kuin tahdot.

88 Myötätuntouupumuksen ennaltaehkäisy ja hoito

89 Myötätuntouupumuksen paras hoito on Uupumuksen ennaltaehkäisy!

90 Dialogi ja reflektio Yksilö Kuka minä olen Mitä minä teen sisällä ulkona Relaatio Ymäprist ö kollektiivi

91 Henkilökohtaiset toimenpiteet Ajatustavan ja asenteen muutos Ongelmien ratkaisut Aikakäsitys Rentouttamisharhoitukset Fyysinen kunto Ravinto

92 Tietoiseen läsnäoloon Opettele pysaḧtymaä n pieniksi hetkiksi ota rutiiniksi parin minuutin pysaḧtyminen. Hengitaä! Pysaḧtyessä ja keskittyessä poista ulkoisia haïrioẗekijoïtä: ka nnykkä, s- posti, some Valmistaudu tilanteisiin ja fokusoidu niissä, va ltä ajattelemasta asioita, jotka eivaẗ kuulu ka sillä olevaan tilanteeseen Tunnista ennakkomerkkejä raskaista tunteista ja saäẗele niitä Muista joka païvä yksi hyvä asia tai hetki, pienetkin onnistumiset Tarkkaile odotuksiasi ja saä dä ne oikealle tasolle Harjoittele toista! L. Nissinen

93 Mielen palautuminen-voinko ajattella toisin? Ajattelun rauhoittaminen; aivojen huolto Fyysinen stressinhallinta Painostavien mielikuvien hallinta: mielikuvaharjoitukset, meditaatio, rukous Henkisyyden ja hengellisyyden vaaliminen -Taide, teatteri, konsertit kulttuuri eri muodoissaan -Hyvissä ihmissuhteissa ela minen tyo ssä ja yksityisela ma ssä Luonto 0-sektorin luominen ja ylla pita minen!

94 0-sektori Oma henkilo kohtainen tila, jossa ei vaatimuksia Ei velvoitetta tehdä tyoẗä, harrastaa, virkistaÿtyä, uusiutua Ei vaatimusta olla ahkera, fiksu, jaksava, tukeva Tyhja ä olemista omalle itselle omien tarpeiden kuuntelua ja toimimista niiden hyva ksi L. Nissinen

95 Myötätuntostressistä keskustelun jarruja työpaikalla Henkilökohtainen ja ammatillisen keskeneräisyyden paljastuminen Yksityisyys vs. julkisuus En osaa puhua! Luottamus, kunnioitus Leena Nissinen 2012

96 Tiedostaminen:opiskelu Tiedon lisääminen: normalisoi ilmiötä emotionaalinen paine välineitä keskusteluun vaikuttamisen tunne auttaa tiedostamaan sekä voimavarat että haasteet

97 Tiedostaminen: arvioinnit Itsereflektio ja yhteisön reflektio Arviointeihin myötätuntostressin teemoja : emotionaaliset stressireaktiot, kielteiset muutokset ajattelutavoissa, sosiaalisen tuen käyttö, yhteisön vuorovaikutus

98 Yhteys Kolmiulotteinen yhteys: yhteys itseen ja toiseen ihmiseen sekä yhteys elämää kannattelevaan voimaan ja arvomaailmaan (toivo!) Huomaa oma itsesi, työtoverisi, esimiehesi: suurimmassa uupumisen vaarassa on yksinäistyvä työntekijä Työyhteisössä yhteydet ihmisten välillä tarvitsevat luottamusta, turvallisuutta ja kunnioitusta.

99 Myötätuntouupumisen ja ammatillisen kasvun prosessi (mukaillen Charles Figley, 20 Työntekijä tulee kärsimyksestä tietoiseksi. Empatia, myötätunto. Sisäinen motivaatio; halu toimia toisen hyväksi. Myötäelävässä toimiminen. Erillisyys. Työn tyydyttävyys. Riittävyys. Emotionaalinen ja fyysinen stressitila. Jatkuva altistuminen; työnkuvat, tehtäväjako. Työntekijän ja yhteisön historia. elämän muut haasteet vuorovaikutuksessa myötätuntouupuminen tai ammatillinen vahvistuminen Kuormittavina tai voimistavina: johtaminen, työn organisointi, vaikuttamisen mahdollisuudet, työyhteisön dialogisuus ja ilmapiiri

100 Keskeinen kysymys on Miten työyhteisön jäsenet johto mukaanlukien suhtautuvat emotionaaliseen stressiin ja miten siihen halutaan vaikuttaa? Hyväksytäänkö, torjutaanko, siirretäänkö, käsitelläänkö jne.? Ammatillinen empaattisuus: työntekijän ja työyhteisön kykyä pitää kaikenlaisia tunnereaktioita normaaleina käsitellä niitä, jäämättä vellomaan tunteisiin.

101 Lisäksi tärkeä on Että perusasiat työpaikalla ovat kunnossa: työn sisällöt ovat selkeitä, rakenteet ja vuorovaikutus kunnossa.

102 Yhteisöllinen vaikuttaminen SISÄLTÖ perustehtävä tavoitteet toimintakulttuuri identiteetti arvot VUOROVAIKUTUS Kuinka ammatillista se on? Puolustaako perustehtävää? Miten käsitellään ristiriitoja ja konflikteja? Miten annetaan ja vastaanotetaan palautetta? JOHTAJUUS RAKENTEET työnjako vastuualueet tiedonkulku keskustelu- ja päätöksentekofoorumi t

103 Yhteisö ja kompleksinen stressi Patricia Fisher: The Complex Stress Systeeminen stressi: Työstressi Loppuunpalamisen riski Sosiokulttuurinen stressi Traumaattinen stressi: Primääri ja sekundääri posttraumaattinen stressi Sijaistraumatisoitumisen ja myötätuntouupumisen riski

104 Mistä yhteisössä puhutaan ja mistä pitäisi puhua? Fuhrman, B. ja Ahola, T Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään. EPÄONNISTUMISET KRITIIKKI ILO VÄLITTÄMINEN ARVOSTUS ONNISTUMINEN VASTOINKÄYMISET LOUKKAANTUMISET

105 Yhteistyöroolit ja niiden varjot ( Aloitteen tekijä - dominoija Havainnoija vetäytyjä Yhteistyöroolit ja varjot Liittyjä yesmies/nainen Arvioija mollaaja

106 Roolihoukutusten tunnistaminen On hyvä muistaa, että vuorovaikutustilanteessa on läsnä asiakkaan elämänmittainen vuorovaikutushistoria. Auttaja Tuomari Kuuntelija Kaiken muuttaja Linkki ulkomaailmaan Pelastaja Ystävä Äiti Holhooja Terapeutti Kaveri

107 Esimiehet ja johto Kuinka esimiehet ja korkea johto suhtautuvat henkiseen kuormittumiseen? Miten lähellä tai kaukana he ovat työntekijöiden työn arkea? Henkilöstä -, riskienhallinta- ja kehittämispolitiikka: Johtajat, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, työsuojelun asiantuntijat, muut asiantuntijat kuinka yhteistyö toteutuu?

108 Se mikä työyhteisössä jaetaan, normalisoituu Ihmissuhdetyo ntekijä tarvitsee tyo paikalla tukea myo ta tuntostressin hallintaan. Tyo kokemus ja peruskoulutus eivaẗ riitä suojaksi. Kun tyo yhteiso ssä on aidosti mahdollisuus kohdata muita ja jakaa omassa asiakastyo ssä syntyvää kuormittuneisuutta, myoẗaẗuntostressin hallinta on helpompaa. Onko tyo paikan ilmapiiri sellainen, että myo s kielteiset tunteet ja epa onnistumisen kokemukset on helppo jakaa ilman pelkoa siitaä, ettaä tulee leimatuksi puutteelliseksi ammattilaiseksi? Onko vuorovaikutuksen emotionaaliset ilmio t sallittua nostaa tarkasteluun? Onko ta mä tarkastelu samanaikaisesti sekä rehellistä että rakentavaa? Mitkä ovat ne foorumit, joiden sisa llä jakaminen tapahtuu?

109 Kenen suusta? En minä ole koskaan noin kokenut. Miten sinä voit noin ajatella? Ei ammattilainen jää tuollaista miettimään. Ollaanpa nyt ammatillisia. Älä ota sitä niin vakavasti.

110 Hyvän jakamisen merkit Rajat Luonnollisuus Ratkaisu/voimavarakeskeisyys Hyvaẗ kaÿto stavat Kollegoiden kunnioitus Asiakkaiden kunnioitus Turvallisuus (ryhma n koko, tuttuus jne)

111 Meillä on tyo paikalla viikoittainen purkupalaveri, mutta yrita n aina keksiä syitä, etten joudu sinne menemaä n. Jos itsellä on ollut hyvä païvä, muut kaatavat pahan olonsa niskaan kuin kylma n veden. Keskustelussa ei edes pyritä rakentavaan sa vyyn vaan ongelmissa vatvotaan ja samalla taidetaan vain vahvistaa niiden olemassaoloa. (lastenhuollon tyo ntekijä)

112 Olen tyo paikalla roska-astia, jonne muut opettajat kuvittelevat voivansa tyhjenta ä kaiken. En saa edes syo dä rauhassa. (Erityisopettaja) Olen myo ta tuntouupunut sen vuoksi, että tyo ntekija ni kaatavat henkilo kohtaiset haasteensa pa a lleni. En osaa rajata sitä riitta va sti. (Esimies, vanhuspalvelut)

113 Myötätuntouupumuksen systeemivaikutus Kielteiset ilmioẗ tarttuvat vuorovaikutuksessa. Asiakkaiden kuormat siirtyva t henkilo ltä toiselle ja tyo yhteiso n kannettavaksi tyo yhteiso n vuorovaikutukseen. Ihmiselle on luontaista jakaa kokemuksia toisen kanssa. Jakamisesta kehittyy kielteinen systeemitartunta, kun emotionaalisesti haastavan asian ka sittely vahvistaa ongelmien pysyvyyttä, puhe ja ä jumiin esimerkiksi vihaan, suruun tai toivottomuuteen.

114 Pohdi Kun sinä todistat tyo ssa si va lillisesti jotakin rankkaa, missä ja kenelle mieluiten jaat asian? Millainen jakaminen hyo dytta ä sinua eniten? Muodollinen - epa muodollinen

115 Miten paljon yksityiskohtia meida n on kerrottava, jos haluamme jakaa jonkin asiakkaan tilanteen kollegan kanssa? Traumatarinoiden yksityiskohtien jakaminen levittaää va lillistä traumaa ja voi saada tyoÿhteisoö n aikaan kyynisen ja toivottoman ilmapiirin. Luottamuksellisuusna ko kulma.

116 Neljä strategiaa, joilla estää muiden traumatisoiminen 1. Tiedosta Kun naët tai kuulet jotakin rankkaa, miten kerrot siitä muille? Tarkastele tyo viikkoasi ja kaÿ la pi kaikki ne muodolliset ja epa muodolliset tilanteet, jossa jaat kokemaasi/na kemaä si. Huomioi, minkä verran yksityiskohtia yleensä jaat ja millä tavalla

117 2. Varoita etukaẗeen Jos enosi on kuollut ja soitat siskollesi kertoaksesi, miten aloitat puhelun? Tyo nohjaajakin on varautunut kuulemaan traumatarinan... Pitaïsikö kollegalle antaa myo s mahdollisuus siihen

118 3. Kysy lupa Sopiiko sinulle? Toisella mahdollisuus vastata, esim. Minulla on vartti aikaa, ehdin kuuntelemaan osan tarinastasi. Voitko kertoa ilman tarkkoja yksityiskohtia?

119 4. A lä kerro kaikkea Aloita tarinan ulkokeha ltä, jossa vaḧemma n traumaattinen tieto on. Harkitse, tarvitseeko yksityiskohtia kertoa!

120 Paras hoito kohdistuu koko työyhteisöön! Hoito vinoutuu, jos yksilö yrittää ratkaista ongelmia, jotka pohjimmiltaan johtuvat työyhteisön dynamiikasta. On tärkeää erottaa työperäiset ja henkilökohtaiset syyt ja tekijät toisistaan. Uupumisen syntyprosessi on aina ensin selvitettävä!

121 Kuinka työyhteisöä voidaan hoitaa? Tärkeintä tilanteen ennakointi, ilmiön normalisointi ja varhainen havaitseminen Tietoa ammatillisen itsetunnon suojaamisesta Tietoa stressinhallinnasta Työnohjausta Koulutusta Kunnioitukseen ja luottamukseen perustuva dialoginen vuorovaikutus Onko riittävästi mahdollisuuksia puhua pois paha olo?

122 Tyhönohjaus Oman tyo n tutkimista, arviointia ja kehitta mista - Mit vapautusta lisaä vahvemman uusia apua keinoja oppia evaïta selvyytta tyo nohjauksesta itseluottamusta stressinhallintaan na ko kulmia kommunikointitaitoja oman itsensa estaä tyoẗehta vien siihen, analysoinnista ylikriittisyydesta kaÿto ksen ammatti-identiteetin tyoüupumusta kehitta miseen mita ideoita rajaamiseen (tyo )ela ma ssa voi saäẗelysta saada: tyo n tekemiseen - rohkeutta oikeasti haluaa tyoḧo n tunteet Parhaimmillaan ja reaktiot tyo skentelyn nohjaus auttaa voimavaraksi! saattamaan tyo n hera tta ma t Keta tyo nohjaus hyo dyttaä ja miten?

123 Kissa pöydälle! Emotionaalisesta kuormittumisesta vaikeneminen lisää pahoinvointia työyhteisössä ja vaikuttaa palvelun laatuun.

124 Tasapainoinen elämä Elä monipuolista elämää. Anna elämän näyttää myös myönteiset kasvonsa: ihminen on myös hyvä ja maailma ei ole pelkästään paha paikka! Tarkista elämäsi prioriteetit. Hoida elämäsi muita ihmissuhteita. Muista kuunnella itseäsi. Milloin olet viimeksi kuunnellut, kuinka hengität?

125 Ajanhallinta ÄLÄ SUOSTU ORAVANPYÖRÄÄN! LUPPOAIKA: 1 h/päivä, 1 pvä/viikko VARAA LEPOAIKAA: anna itsellesi lupa vain olla vähintään 1 h/päivä! VARAA VIRKISTYSAIKAA: tee sellaisia asioita, jotka virkistävät sinua erityisesti vapaapäivinäsi VARAA IHMISSUHDEAIKAA: muista nauttia säännöllisesti myös muiden ihmisten seurasta

126 Aseta selkeät rajat o o o o o o Työaika vs. vapa-aika Kotona töissä? Toisen kotona töissä? Työpaikan ihmissuhteet vs. siviilielämän ihmissuhteet Työpuhelin vs. oma puhelin Työpaikalla vs. lähikaupassa

127 Oman näkötornin lujittaminen On tärkeää osata kuunnella itseään. Omat tunteet, tarpeet, ajatukset, toiveet, kehon viestit Miten jatkuva kärsimyksen kohtaaminen vaikuttaa omaan itseen ja elämään? Miksi teen tätä työtä? Kuka minä olen? Mistä minä nautin? Mitä hyvää minulla on tässä ympärilläni?

128 Onko sinua kuunneltu? Ihannetapauksessa olet oppinut kuuntelemaan itseäsi siten, että muut ovat kuunnelleet sinua. Olet opetellut tutkimaan tunteitasi, mieltymyksiäsi ja toiveitasi ja kuvailemaan kokemuksiasi sanallisesti. Pahimmassa tapauksessa sinulla ei ole ollut sellaista mahdollisuutta, joten sinun on aloitettava alusta. Joudut harjoittelemaan itsesi kuuntelua.

129 Milloin on aika kuunnella minua? Kyky lukea omia tunteitaan ja ajatuksiaan ja hyväksyä ne on edellytys sille, että pystyy seisomaan vakaasti omassa näkötornissaan. Mitä tiiviimpi yhteys sinulla on itseesi, sitä helpompi sinun on löytää tasapaino omien ja toisten tarpeiden välille ja varjella omaa koskemattomuuttasi läheisissäkin ihmissuhteissa.

130 Auttajan container-funktio Asiakkaan tunteilla ja kokemuksilla on tapana siirtyä auttajan kannettavaksi. On tarkoituksenmukaista. Auttaja säilöö hetken asiakkaan tunteita ja kokemuksia, hänen alitajuntansa työstää niitä ja tunteet palautetaan jäsennettynä takaisin. Joskus auttaja ei ymmärrä, mitkä tunteet ja kokemukset omassa mielessä ovat asiakkaalle kuuluvia. Psyykkisen etäännyttämisen merkitys! Työkaluja psyykkiseen etäännyttämiseen? Kenen tunne ja mitä sillä teen?!

131 Yksilöhoito Itsehoito Millaista elämää haluan elää? Mitä suon itselleni? Mikä on hyvää elämää? Usein toipuminen johtaa totaaliseen elämänmuutokseen Terapeutti Omien kipukohtien työstäminen, eheytyminen, syyllisyyden tunteet Työnohjaaja Ammatti-identiteetti, työn rooli, oma paikka työyhteisössä Sielunhoitaja Henkiset kysymykset

132 Kirjallisuus Auttamisen rajoilla: myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Leena Nissinen Toimiva yhteys : myötätunto ja hyväksyminen ihmissuhteissa. Anna Kåver ja Åsa Nilsonne Useita julkaisuja ja luentomateriaaleja. Charles R. Figley. Katso myös Figleyn kotisivut. Vapaaksi ahdistuksesta : työkirja peloista ja paniikista kärsiville. Edmund. J. Bourne (suom. Riitta Bergroth) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Sinkkonen & Kalland Joustava mieli : vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta. Arto Pietikäinen A. DiCassavo: Investigating Individuals Motiavations to Become Counselling Psychologists: The Influence of Early Caretaking Roles Within the Family Apua auttajalle : myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Babette Rothschild & Marjorie L. Rand (suom. Paula Holländer, Kirsti Kivinen) Kohti vastavuoroisuutta. Psykoterapeuttinen hoitosuhde. Antikainen & Ranta

133 Kiitos! Franz Schnider