MYÖTÄTUNTOUUPUMUS AUTTAJAN SUDENKUOPPA?

Transkriptio

1 MYÖTÄTUNTOUUPUMUS AUTTAJAN SUDENKUOPPA? Myötätuntouupumisen ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoito työyhteisössä Franz Schnider

2 Ihminen ihmiselle - ainutlaatuinen suhde sinun ja minun välillä o Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten asiantuntija, vähiten työnohjaaja, kouluttaja, jonkun mielestä jopa epäammatillinen o Yleensä silloin olen ollut eniten ihmisenä ihmiselle kuin kuka tahansa juttelemassa kuin kelle tahansa tärkeälle ihmiselle.

3

4

5

6 Energiavampyyrit Mitä auttaa?

7

8

9

10 Mistä on kyse? Traumajälkeinen stressihäiriö (PTSD) Sekundaari traumaattinen stressi Ø Myötätuntostressi -----> Myötätuntouupumus Burnout

11 1,2 vai 3? 1 Primääri uhri 2 Sekundääri uhri 3 Tertiääri uhri

12 Sosiaalinen kontakti T3 T1 emotionaalinen kognitiivnen T2 vulnerabiliteetti

13 Kompleksiteetti / vaikuttajat MINÄ Työyhteisö /tiimi Autettava SoME Perheeni Organisaatio

14 Kerro, kerro kuvastin

15 Kuka olen? Mistä rakentuu persoonallisuutemme perusta? Mikä pitää sisimpämme koossa? Mitkä ovat näkemyksiemme ja vakaumuksiemme kannattavat rakenneosat?

16 1. Synnynnäiset ominaisuudet 2. Hankitut ominaisuudet 3. Omakuva (Milläisenä näen itseni peilistä katsoen) 4. Elämänkokemukset 5. Uskomukset ja arvot 6. Asenne, jonka valitsen kuhunkin tilanteeseen 7. Ystävätät, joiden seurassa vietän aikaani

17

18 Mikä on minun elementti?

19 Kuinka hyvin tunnet itsesi ja omat tarpeesi? Miten ne ovat muuttuneet matkan aikana? Kuinka hyvin tulet toimeen itsesi kanssa, ihan oikeasti? Otatko vastuuta omista tunteistasi omistamalla itsesi sataprosenttisesti vai projisoitko mielummin muihin oman pahoinvointasi?

20 7 perustunnetta onnellisuus yllättyneisyys pelko surullisuus viha inho halveksunta

21 Tunteet Viha Pelko Inho Suru Ilo Halveksunta Hämmästys Uteliaisuus Hämmennys Häpeä/nolostuminen

22 Kiitollisuus Ihailu Myötätunto Hilpeys Innostus Tyytyväisyys

23 Vaikuttavaa eikö totta! o Pohdi hetki vieressä istuvan kanssa, millainen vaikutus sinun työyhteisöön olisi sillä, jos jokainen ihminen ilahtuisi jostakin heti ensimmäiseksi aamulla töihin tullessaan. o Entä miten työyhteisöön vaikuttaisi se, jos jokaista odottaisi jokin ikävä yllätys heti aamun alkajaisiksi.

24

25

26

27 TUNTEET OVAT TOTTA - Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. - Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä) - Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.

28 Tunteet liiketaloudellisesta näkökulmasta o Tyytyväiset työntekijät tuottavat 40 prosenttia enemmän liikevaihtoa kuin tyytymättömät. o Organisaation ilmapiiri selittää jopa prosenttia liiketuloksesta. o Johdon toiminta selittää jopa prosenttia organisaation ilmapiiristä. o Työtyytymättömyys maksaa miljardeja poissaolot, sairastelut, työtehon heikkeneminen.

29 MIKÄ ON TUNTEEN (KOKIJALLEEN ALUN PERIN HYVÄ) FUNKTIO? o Tunteilla on viesti mitä tämä tunne haluaa? o Vireystason nousu mahdollistaa toiminnan o Vireystason lasku- mahdollistaa rauhoittumisen, pysähtymisen o Tunteet ovat energiaa: välttämiseen tähtäävää, pysäyttävää, ohjaavaa minkä suuntaista tunneenergiaa näen? o Jotta voimme vaikuttaa tunteisiin, meidän on pysähdyttävä o Kuuntelemaan tunteita ja niiden kirjoa toisten ja omien.

30 Everything is not as is seems o Primaarit eli ensisijaiset tunteet niitä tunteita, joita tilanteet ja kokemukset luovat. o Toissijaiset tunteet suojaavat minää joltain itseä uhkaavalta tunnekokemukselta. o Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa surulta jne.

31 FEELINGS Primaaritunne Reaktiivinen tunne Ymmärrettäva ja looginen tunne ko tilanteessa Sekundääritunne Tarkoituksena estäa primaaritunne Ei useinkaan looginen alitajunnan aikaansaannos Välinetunne Opitun seurauksena ihminen käyttäa tunteita keinoina aikaansaada itselleen mielihyvän lisääntymista tai mielipahan vähenemäa.

32 Tiedostamaton Dissosiaatio torjunta DEFENSSIMEKANISMIT o On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee jonkin tunteen. o Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.

33 ESIMERKIKSI Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen à vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei nähdä Taantuma eli regressio à palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista Projektio eli heijastaminen à omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle

34 Projektio eli heijastaminen o Pelkään olevani huonompi. syytän muita huonoiksi. o En ole täysin rehellinen. syytän muita epärehellisiksi o Olen salaa vihainen. syytän muita vihaisiksi.

35 INTROJEKTIO } Sisäistäminenàjonkun muun haluamaa asiaa tai ominaisuutta imetään osaksi itseä, vaikkei se luonnostaan olisi osa itsen luonnetta

36 VIHA Millaiset tilanteet saavat sinut vihaiseksi? Mitä toisen viha sinussa herättää? Mistä työntekijän viha yleensä nousee? Ärtyneisyys, kiukku, suuttumus, vihamielisyys, raivo mitä näet tai koet työssäsi?

37 JOS VIHA ON SEKUNDÄÄRITUNNE Monesti vihan takana on piilossa muita tunteita, esim. häpeää. Toissijaisen tunteen tunnistaminen, antaa myös vihalle uutta muotoa. MITÄ SINUSSA TAPHTUU, KUN KOHTAAT VIHAISEN IHMISEN?

38 PELKO Ø Alun perin elämää suojaava tunne. Millaiset tilanteet saavat sinut pelkäämään? Mitä toisen pelko sinussa herättää? Pelko nostaa vireystilaa Toisaalta pelko kapeuttaa mieltä Mitä teidän työpaikalla pelätään?

39 AHDISTUS Yksi pelon muodoista, jossa pelolla ei ole selkeää kohdetta. Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan ahdistusta? Mitä muiden ahdistus sinussa herättää? Ahdistus lisää vireystilaa ja jää herkästi päälle. Kapeuttaa ajattelua ja kuluttaa ihmistä. Ahdistuksen käsittely usein haastavaa. Ahdistuneen ajatukset pyörivät usein kehää Ahdistuksen taustalla voi olla muita tukahdutettuja tunteita. Voi olla suojatunne.

40 Jos haluat vaikuttaa pyri herättämään tunteita. Ø Ihmiset kiinnostuvat, muistavat ja keskittyvät, kun tunteet heräävät. Ø Jos haluat korjata tilannetta vaikuta tunteisiin äläkä vain vetoa järkeen. Ø Monesti voimakkaat tunnereaktiot nousevat ihmisen implisiittisestä muistista, jolla on vain vähän tekemistä järjen kanssa. Ø Voimakkaassa tunnekuohussa kukaan ei pysty ajattelemaan selkeästi.

41 Tunteisiin vaikuttamisen perusteet Tunteisiin vaikuttamisen kaksi suuntaa 1. Kielteisten tunteiden käsittely 2. Myönteisten tunteiden herättely

42 Tunteisiin vaikuttamisen kolme tasoa 1. Omien tunteiden käsittely 2. Toisten tunteiden kohtaaminen 3. Ihmisryhmän tunneilmaston johtaminen

43 Missä ovat sinun haasteesi? Pohdi väittämiä skaalalla harvoin, joskus, usein 1. Omat tunteeni räiskähtelevät ja kaappaavat vallan. 2. Oma tunne-elämäni on ehkä liiankin hillittyä. Joskus pohdin, millaista olisi kokea enemmän ja voimakkaampia tunteita. 3. Ihmettelen, miksi järkevät ihmiset reagoivat niin voimakkaasti tunteilla. 4. En tiedä, miten olla, kun kohtaan muiden voimakkaita tunteita. 5. Minulta menee paljon energiaa muiden ihmisten tunnereaktioiden käsittelyyn.

44 6. Minun pitäisi pystyä innostamaan ja vaikuttamaan, mutta en tiedä, miten saisin heräteltyä muiden tunteita. 7. Minun pitäisi johtaa kokonaisen ihmisjoukon tunneilmastoa mutta en oikein tiedä miten.

45 Myönteiset ja kielteiset tunteet Kielteiset tunteet mielen kipuna jotakin on pielessä. Myönteiset tunteet mielen ravintoa on jotakin, johon tarttua kiinni. Hyväksyvä läsnäolo ja tunteet Ø Kielteiset tunteet vaimenevat Ø Myönteiset tunteet vahvistuvat

46 10 tapaa käsitellä kielteisiä tunteita 1. Märehtiminen toimii rajattuna, esim. huolien varttitunti 2. Tunteiden tukahduttaminen tai kieltäminen haitallinen tekniikka 3. Vuodatus ääneen märehtimistä, mutta keveneekö kenenkään kuorma? 4. Tunteen nimeäminen/ hahmon antaminen hyvä tapa tunteet ja tieto alkavat keskustella, tunteen vaikutus vaimenee 5. Uudelleenarviointi uuden tulkinnan löytäminen tai merkityksen antaminen, suhteuttaminen Ø Huumori

47 6. Harhautus varo, ettei siitä tule torjuntaa! 7. Fyysinen toiminta sekä hyödyllisiä että haitallisia tapoja 8. Sosiaalinen tukeutuminen kerro murheesi muille 9. Kääntäminen tahtomisen kielelle 10. Hyväksyminen kohtaa tunteet sellaisenaan, kuuntele ja tunnustele: Tervetuloa ahdistus. Mitä haluaisit minulle tänään kertoa? (Rantanen 2013)

48 Monet myönteiset tunteet syntyvät kielteisten tunteiden kautta. Yleensä koemme enemmän myönteisiä kuin kielteisiä tunteita niihin emme vain kiinnitä huomiota. Hyvä olo on mielen luonnollinen tila.

49 10 tapaa herätellä myönteisiä tunteita Tarkenna: mitä tunteita etsit? Unohda positiivinen ajattelu silloin, kun kaikki ei ole hyvin. Ajattele myönteisesti kaikista tunteistasi! Viivyttele myönteisissä fiiliksissä. Huomaa helpotus portti positiiviseen Elä tässä hetkessä! Kirjaa ylös hyviä asioita. Toimi niin kuin haluat tuntea. Syö ja liiku terveellisesti Löydä auttamisen tapoja

50 Tunteiden johtamisen tasot Tunteiden arvon tunnustaminen Havainnointi Ymmärtäminen Hyväksyminen Yhteistyö

51 Ihmisellä on kaksi mieltä; järjen mieli ja tunteen mieli. Jonkin asian hyväksyminen vain järjellä ei onnistu - tunne on aina saatava mukaan Tunteen reaktiot ovat huomattavasti järkeilyä nopeampia. Siksi tunteet pääsevät joskus valloilleen ennen kuin järki saa ne kontrolliin Tunnereaktio on nopea, mutta epätarkka; sinne päinkin olevat tapahtumat tms. saattavat aiheuttaa opitun tunnereaktion

52

53 Tunteet tarttuvat! o Tunteet eivät ole yksityisasia ne leviävät tehokkaasti. o Pelkästään katselemalla toisen ihmisen kasvon ilmeitä alat kokea samansuuntaisia tunteita kuin henkilö, jota katsot.

54 Laita ensin happinaamari itsellesi ennen kuin autat toisia!

55 Rajat Erillisyyden kokemus: mihin minä päätyn, mistä toinen ihminen alkaa? Rajansa tunteva ihminen ei määrittele itseään muiden kautta. Hän arvostaa itseään. Hän ymmärtää, että jokainen on itse vastuussa valinnoistaan, tunteistaan, ajatuksistaan ja elämästään. Hän osaa pitää muut ihmiset riittävän välimatkan päässä ja varjella koskemattomuuttaan kaikkein läheisimmissäkin ihmissuhteissa.

56 Toimivat ja toimimattomat rajat Vuotavat rajat kaikki tulee läpi, ei kykyä suojautua. Toimivat rajat mahdollista säädellä, mitä otetaan vastaan ja mitä ei Rajat muurina voimakas suojautumisen tarve, mikään ei pääse läpi

57 Rajojen vahvistaminen välineitä riittävän välimatkan ylläpitoon Käytä mielikuvia, esim. lasiseinä, kupla Valitse luotiliivisi Käytä katsetta Hyödynnä kehoasi Muista mukavuusalueesi Miten säilyttää yhteys ja riittävä välimatka samanaikaisesti?

58 Myötätunto ja myötätuntostressi voimavara vai taakka? Ajattelen vain, antakaa jo olla. Miksi aina minun pitää auttaa? Aina, kun tapaan hänet, olen aivan puhki. Jotenkin se alakulo vain tarttuu, vaikka kuinka yritän ravistella sen irti. Kun vain tohtisin sanoa, että mene hoitoon. En ole mikään terapeutti, enkä jaksa sellaista esittää. En yksinkertaista suostu enää tähän.

59

60 Empatia kykyä kiivetä toisen näkötorniin Kaikilla ihmisillä on elämässään oma näkötorni, paikka, jossa he seisovat tarkastelemassa kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa. Kuvittele mielessäsi kaksi lintutornia, jotka ovat luonnon keskellä pienen matkan päästä toisistaan. Sama rantaviiva, sama metsä ja samat talot näyttävät hiukan erilaisilta riippuen siitä, kummasta näkökulmasta niitä katsotaan.

61 Jotkin yksityiskohdat näkyvät vain toisesta tornista, toiset taas vain toisesta. Jotkut tornit ovat ehkä rykelmissä, joistakin taas voi olla pitkä matka lähimpään naapuriin. Kahden torniryhmittymän välillä voi olla metsää tai vuoria näköalaa peittämässä.

62 Välillä me unohdamme Että minun näkökulmani on vain yksi monista. Näkemäni asiat voivat olla täysin oikein mutta eivät kuitenkaan täsmälleen vastaa siitä, mitä joku toinen näkee, kokee tai tuntee. Jotta pärjäämme muiden ihmisten kanssa, on tärkeää opetella siirtymään aika ajoin myös muiden näkötorniin. Kuitenkin samanaikaisesti on tärkeää osata seisoa tukevasti omassa näkötornissa.

63 Empatia on kykyä kiivetä toisen näkötorniin ja katsella hetki maailmaa sieltä käsin. Empaattinen ihminen kykenee osittaiseen ja ajallisesti rajattuun samaistumiseen. Empaattinen ihminen kykenee eläytymään toisen ihmisen elämään mutta säilyttämään samalla omansa.

64 Ihmissuhdetyöntekijälle empatia on keskeinen työväline. Samanaikaisesti se tekee työntekijästä haavoittuvan. Samaistumisen rajaaminen ja oman elämän säilyttäminen ovat jatkuvia haasteita.

65 Sosiaalityöntekijä kertoo Työskenneltyäni useamman vuoden hädässä olevien ihmisten kanssa ja kuultuani tarinoita väkivallasta, nöyryytyksestä, ylipäätään erilaisesta inhimillisestä kivusta, huomasin muutoksia itsessäni. Olin usein väsynyt, minulla oli lihasjäykkyyttä ja kipuja, vilustuin herkemmin. Usein aamulla ennen ylös nousemista suru ja toivottomuus valtasivat ajatukseni.

66 Jotkut edellisenä päivänä kuulemani tarinat tunkeutuivat mieleeni. Pelkäsin lasteni turvallisuuden puolesta ja kuormitin heitä ylihuolehtimisella. Vaadin puolisoltani kohtuuttomasti lohdutusta ja huolehtimista. Asiakkaitten ongelmat alkoivat vähitellen peitota omia ajatuksiani, tunteitani ja toimintaani. (Auttamisen rajoilla)

67 Kognitiivinen empatia Kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia, asettua toisen näkökulmaan, ymmärtämistä Affektiivinen empatia Kykyä samaistua toisen tunnetilaan, kykyä kokea toisen ihmisen tunteita, myötäelämistä Somaattinen empatia Keho pyrkii empatiaan toisen ihmisen kehon kanssa. Ilmeet, eleet, kosketus, kehon asento, äänensävyt, elimistön toimintatavan muutokset

68 Huomioi kehosi! Katso jokin sarja televisiosta ja kiinnitä huomiota, millaisia ilmaisuja lähdet jäljittelemään. (Asennolla, ilmeillä, hengitystavoilla) Pohdi, millaisia ilmaisuja jäljittelet asiakastyössäsi. Katso toinen jakso ja kiinnitä huomiota siihen, että et jäljittele niitä ilmaisuja, joihin aiemmin kiinnitit huomiota. Miten helppoa tai vaikeaa tämä on? Ota kontrolliin sitä, mikä tarttuu helposti.

69 Mieti hetki Miten istut tai seisot ollessasi asiakkaittesi kanssa? Milloin omaksut asiakkaan asennon? Istutko jalat ristissä, tuolin reunalla, lysähdätkö tai hengitätkö asiakkaittesi tavoin? Oletko hidastanut hengitystäsi toivoen myös asiakkaan tekevän samoin ja rauhoittuvan? Kopioitko heidän ilmeitään yrittäessäsi kertoa, että pääset kiinni siihen, mitä asiakas tuntee?

70 PEILAUKSEN PURKUTAPOJA Istu suorana Nosta jalka toisen päälle tai päältä pois Muuta hengitystapaa Juo vettä Tee muistiinpanoja Venyttele Käy wc:ssa Jännitä joitakin lihasryhmiä Liiku Räpyttele silmiä Ilmeile Hengitä syvään Hengitä ulos

71 Myötätuntostressi Myötätuntoinen ihmisten kohtaaminen synnyttää auttajassa välillä hyvinkin raskaita tunteita, ajatuskulkuja ja kehollisia reaktioita. Aina ihmissuhdetyön emotionaalinen stressi, myötätuntostressi ei tarkoita patologista stressitilaa.

72 Myötätuntostressi on erityisesti auttamistyötä ammatikseen tekeville suorastaan välttämätöntä. Se auttaa työntekijää tavoittamaan toisen näkökulman ja ponnistelemaan ratkaisun löytämiseksi. Eikö olisi epänormaalia, jos elämän haastavien puolien myötätuntoinen kohtaaminen ei lainkaan verottaisi auttajan voimavaroja?

73 Case Pastori Tiina käy toimituskeskustelun ennen hautajaisia edesmenneen Reinon Raunilesken kanssa. Yhdessä he käyvät läpi Raunin ja Reinon elämää ja Raunin suru on käsinkosketeltava. Rauni itkee ja välillä Tiinankin poskelle vierii kyynel. Kun toimituskeskustelu on ohi, Tiina itkee vuolaasti. Kun itku on itketty, hän on päässyt heränneiden psykoemootioiden päälle.

74 Myötätuntostressi Auttamisen luonnollinen sivutuote Hetkellistä myötähuolta surua, toivottomuutta vihaa, siihen liittyy myönteinen toimimisen halu ja kyky Ero uupuneen ja ei-uupuneen työntekijän välillä?

75 Myötätuntostressi Haitaksi stressi muodostuu silloin, kun työntekijä jää kiinni asiakkaan sisäisiin kokemuksiin. Vaarana on, että työntekijä kadottaa kykynsä auttaa. Hän tippuu samaan kuoppaan asiakkaan kanssa. Jos tällaisia asiakastilanteita on paljon, työntekijän oma näkötorni uhkaa hämärtyä/synkentyä. Asiakkaiden tunteet, ajatukset ja tarpeet peittoavat työntekijän omaa näköalaa elämään ja maailmaan. Samalla stressi alkaa syventyä uupumukseksi.

76 Myötätuntotyydytys On myötätuntostressin positiivinen tila. Iloa, joka pohjautuu toisen ihmisen kärsimyksen onnistuneeseen lieventämiseen empaattisen kohtaamisen kautta. Haasteisiin vastaaminen on mahdollista. Oma ammatillisuus riittää. Iloitsemista iloitsevien kanssa, suremista surevien kanssa. Työntekijä kokee, että hän voi tukea asiakasta haasteellisen elämäntilanteen keskellä. Suojaava tekijä myötätuntouupumukselta.

77 Case Reetta, jonka tytär sairastaa syöpää, on keskustelemassa sosiaalityöntekijän kanssa. Työntekijä itkee avoimesti ja saa sanottua vain sen verran, että kun se Kia (Reetan tyttö) nyt parantuisi. Reetta pohtii, kumpi auttaa kumpaa...

78 Myötätunto vuorovaikutuksen perusedellytys Kyky tuntea empatiaa on inhimillisen kanssakäymisen perusedellytys. Jo pieni vauva omaa esiempaattisia valmiuksia. Kun vaikkapa läheinen tai kollega kertoo meille ongelmastaan, koemme myötätuntoisia ajatuksia ja tunteita. Koemme asian mielikuviemme tasolla ainakin hetkellisesti niin kuin olisimme ne itse kohdanneet. Olemme tietoisesti läsnä toiselle Muutamme myötätunnon toiminnaksi siten, että toinen huomaa myötätuntomme. Teemme tietoista toisen kokemuksen vahvistamista Jaamme surun ja ahdistuksen toisen kanssa ja tilanteen tasapainottuessa myös helpotuksen.

79 Entä jos tilanne ei helpotu? On vaarana, että molemmat uupuvat. Myötätunto synnyttää emotionaalista stressiä auttajassa. Aina myötätuntostressi ei tarkoita patologista stressitilaa Myötätuntostressi on erityisesti auttamistyötä ammatikseen tekeville suorastaan välttämätön työkalu. Se auttaa auttajaa tarkastelemaan todellisuutta autettavan näkökulmasta käsin ja ponnistelemaan ratkaisun löytämiseksi. Eikö olisi epänormaalia, jos kärsimyksen myötätuntoinen kohtaaminen ei lainkaan verottaisi auttajan voimavaroja?! Ylivoimaiseksi stressi muodostuu silloin, kun auttaja jää kiinni autettavan sisäisiin kokemuksiin. Kun hän ei pääse takaisin omaan näkötorniinsa. Vrt. empatia ja sympatia

80 Ammattiauttajien todellisuus Ei ole normaalia. Auttaja kohtaa elämän raadollisuuden työssään jatkuvasti. Auttajan työaika täyttyy elämän ongelmallisuuden ja kärsimyksen kohtaamisesta. Kärsimystarinoita tulee kannettavaksi tavanomaisesta poikkeava määrä.

81 Myötätunnon uuvuttavuus kuuluu auttamistyöhön, mikäli kohtaaminen on aito. Autettavan moniongelmaisuus ja tieto rajallisista resursseista lisäävät kuormitusta. Autettavalla voi olla voimakkaita emotionaalisia tarpeita. Myötätuntostressin kokeminen ei ole merkki auttamistyön puutteellisuudesta tai auttajan heikkoudesta!

82 Myötätuntostressin kanssa painiskelevat esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Seurakuntien työntekijät Turvallisuus- ja pelastustehtävissä toimivat Juristit, tuomarit, opettajat, tutkivat, katastrofeista uutisoivat mediahenkilöstö Terapeutit, työnohjaajat, auttamisalojen kouluttajat HUOM. Myös auttamisorganisaatioiden muut ammattilaiset kuin auttajat, esim. hallintohenkilöstö sekä vapaaehtoiset Ilmiö näyttäytyy eri tavalla ja voimakkuudella eri ammattiryhmien työssä

83 Meidän tilanne, nyt ja tässä! Työnohjauksellinen hetki Kuinka paljon kannan työssäni kärsimystarinoita? Tunnistanko emotionaalisen stressin, jota kärsimyksen kohtaaminen aiheuttaa? Milloin? Missä tilanteessa? Mitkä ovat selviytymiskeinoni?

84 Välinpitämättömyyttä ja väsymystä kasvokkain myötätuntouupumisen kanssa En kyennyt tänään olemaan tarpeeksi hyvä. En pysty enää ymmärtämään sitä kaikkea, mitä kuulen ja näen. Kannan työstä kaikkea vapaa-ajalle, vaikka haluaisin ajatella jotain ihan muuta se kulkee mielessäni koko ajan. Tulen niin herkästi ärtyneeksi, kun joku puhuu ongelmistaan. Olen menossa samanlaiseen asiakastilanteeseen. Tuntuu pahalta, mutta on oltava reipas se tosi ammattilainen.

85 Compassion Fatigue myötätuntouupumus Myötätuntostressi voi pitkittyessään johtaa myötätuntouupumiseen. Myötätuntouupumuksen tutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen perheterapeutti ja psykotraumatologi Charles R. Figley on nostanut esille myötätuntouupumuksen merkittävänä työperäisenä riskinä, joka aiheuttaa mm. Työkyvyttömyyttä Työtehon laskua Vaikeuksia yksityiselämässä.

86 Myötätuntouupumisen riski Koskee jokaista ammattiauttajaa. Riski ei ole pelkästään seuraus persoonallisista tekijöistä eikä epäammatillisuudesta vaan myös työn sisällöstä. Henkilökohtaiset tekijät toki vaikuttavat työkokemuksiin (esim. psyyken rakenteet, yksityiselämän kriisi, kuluttava elämäntilanne). Millainen auttaja on parentifioitunut auttaja? Työperäinen ylikuormitus voi lisätä riskiä myötätuntouupumukseen vähentämällä psyykkistä joustavuutta. Siihen, kuinka autettavan oireilu siirtyy auttajan kannettavaksi, auttajan empatiatasolla on oma vaikutuksensa. Toisille ihmisille toisten tunteet tarttuvat helpommin. Tunteiden tarttuminen on tärkeää oppia tunnistamaan.

87 Myötätuntouupumisen merkkejä työssä Ø Asiakasta vaarantava työtapa: työmoraali heikkenee ja asiakkaita hiljennetään Ø Kyynistyminen, empatia vähenee Ø Tt pelastaa tai välttelee asiakkaita Ø Tt:n tunnereaktiot hallitsemattomia; tunteenpurkauksia tai tunteiden tukahduttamista Ø Tt eristäytyy, ylikontrolloi, yhteistyö vaikeutuu Ø Tt ei pysty keskittymään, on apea, masentunut Ø Tt ei hallitse kokonaisuuksia, takertuu pieniin yksityiskohtiin

88 Myötätuntouupumus on Seuraus toistuvasta empaattisesta toisen ihmisen kärsimyksen jakamisesta tai todistamisesta. Psykofyysinen jännittyneisyyden tila, jossa autettavien kertomukset täyttävät auttajan tietoista ja tiedostamatonta mieltä.

89 Ilmeneminen Myötätuntouupumus ilmenee emotionaalisesti kuormittavien auttamissuhteiden ja tilanteiden sekä niistä muistuttavien asioiden tietoisena ja alitajuisena torjuntana. Myötätuntouupumiseen liittyy väsymys, joka ei helpotu levolla, lomalla tai vapaapäivillä. Sille ovat ominaista: Fyysiset stressireaktiot Sisäinen turtuneisuus Kyynisyys, pessimismi ja toivottomuus Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen Ihmissuhdeongelmat

90 Myötätuntouupumisen merkkejä Muutoksia minäkuvassa, ihmiskuvassa, maailmankuvassa, arvoissa, perususkomuksissa. Turva6omuus, epäluo6amus, epäkunnioi6ava vuorovaikutus, pessimismi lisääntyvät (sijaistrauma:soituminen)

91 Myötätuntouupumisesta seuraavia sosiaalisen elämän muutoksia Ihmissuhteiden väheneminen Eristäytyminen Pelot tulla uudelleen haavoitetuksi ihmissuhteissa Epäluuloisuus Yksityiselämän ihmissuhdeongelmat (sijaistraumatisoituminen)

92 3. Myötätuntostressin itsearviointi ja kokemusten vaihto

93 Myötätuntotyytyväisyys ja uupumusmittari Myötätuntouupumisen riski Myötätuntotyydytys Iloa, joka syntyy kyvystä tehdä työtä tyydyttävällä tavalla. Iloitset auttamisesta, suhteet työtovereihin toimii ja koet, että voit vaikuttaa. Loppuunpalamisen riski Toivottomuuden ja kyvyttömyyden tunteet, jotka voivat liittyä liian suureen työmäärään tai ammatillisen tuen puutteeseen työpaikalla.

94 Itsearviointi Vastaa kysymyksiin ja laske pisteet. Pohdi, mitä vastaukset kertovat sinusta ja suhteestasi työhön. Mitä haluaisit muuttaa? Mitä haluaisit säilyttää? Valmistaudu kertomaan ajatuksiasi sen verran kuin tahdot.

95 Myötätuntouupumuksen ennaltaehkäisy ja hoito

96 Myötätuntouupumuksen paras hoito on Uupumuksen ennaltaehkäisy!

97 Dialogi ja reflektio Yksilö Kuka minä olen Mitä minä teen sisällä ulkona Relaatio Ymäpristö kollektiivi

98 Henkilökohtaiset toimenpiteet Ajatustavan ja asenteen muutos Ongelmien ratkaisut Aikakäsitys Rentouttamisharhoitukset Fyysinen kunto Ravinto

99 Tietoiseen läsnäoloon Opettele pysähtymään pieniksi hetkiksi ota rutiiniksi parin minuutin pysähtyminen. Hengitaä! Pysähtyessä ja keskittyessä poista ulkoisia häiriötekijöitä: kännykkä, s- posti, some Valmistaudu tilanteisiin ja fokusoidu niissä, vältä ajattelemasta asioita, jotka eivät kuulu käsillä olevaan tilanteeseen Tunnista ennakkomerkkejä raskaista tunteista ja säätele niitä Muista joka päivä yksi hyvä asia tai hetki, pienetkin onnistumiset Tarkkaile odotuksiasi ja säädä ne oikealle tasolle Harjoittele toista! L. Nissinen

100 Mielen palautuminen-voinko ajattella toisin? Ajattelun rauhoittaminen; aivojen huolto Fyysinen stressinhallinta Painostavien mielikuvien hallinta: mielikuvaharjoitukset, meditaatio, rukous Henkisyyden ja hengellisyyden vaaliminen -Taide, teatteri, konsertit kulttuuri eri muodoissaan -Hyvissä ihmissuhteissa eläminen työssä ja yksityiselämässä Luonto 0-sektorin luominen ja ylläpitäminen!

101 0-sektori Oma henkilökohtainen tila, jossa ei vaatimuksia Ei velvoitetta tehdä työtä, harrastaa, virkistäytyä, uusiutua Ei vaatimusta olla ahkera, fiksu, jaksava, tukeva Tyhjää olemista omalle itselle omien tarpeiden kuuntelua ja toimimista niiden hyväksi L. Nissinen

102 Myötätuntostressistä keskustelun jarruja työpaikalla Henkilökohtainen ja amma:llisen keskeneräisyyden paljastuminen Yksityisyys vs. julkisuus En osaa puhua! Luo6amus, kunnioitus Leena Nissinen 2012

103 Tiedostaminen:opiskelu Tiedon lisääminen: normalisoi ilmiötä à emo:onaalinen paine välineitä keskusteluun à vaiku6amisen tunne au6aa :edostamaan sekä voimavarat e6ä haasteet

104 Tiedostaminen: arvioinnit Itsereflek:o ja yhteisön reflek:o Arviointeihin myötätuntostressin teemoja : emo:onaaliset stressireak:ot, kielteiset muutokset aja6elutavoissa, sosiaalisen tuen käy6ö, yhteisön vuorovaikutus

105 Yhteys Kolmiulo6einen yhteys: yhteys itseen ja toiseen ihmiseen sekä yhteys elämää kanna6elevaan voimaan ja arvomaailmaan (toivo!) Huomaa oma itsesi, työtoverisi, esimiehesi: suurimmassa uupumisen vaarassa on yksinäistyvä työntekijä Työyhteisössä yhteydet ihmisten välillä tarvitsevat luo6amusta, turvallisuu6a ja kunnioitusta.

106 Myötätuntouupumisen ja amma:llisen kasvun prosessi (mukaillen Charles Figley, 20 Työntekijä tulee kärsimyksestä tietoiseksi. Empatia, myötätunto. Sisäinen motivaatio; halu toimia toisen hyväksi. Myötäelävässä vuorovaikutuksessa toimiminen. Erillisyys. Työn tyydyttävyys. Riittävyys. Emotionaalinen ja fyysinen stressitila. Jatkuva altistuminen; työnkuvat, tehtäväjako. Työntekijän ja yhteisön historia. elämän muut haasteet myötätuntouupuminen tai ammatillinen vahvistuminen Kuormittavina tai voimistavina: johtaminen, työn organisointi, vaikuttamisen mahdollisuudet, työyhteisön dialogisuus ja ilmapiiri

107 Keskeinen kysymys on Miten työyhteisön jäsenet johto mukaanlukien suhtautuvat emotionaaliseen stressiin ja miten siihen halutaan vaikuttaa? Hyväksytäänkö, torjutaanko, siirretäänkö, käsitelläänkö jne.? Ammatillinen empaattisuus: työntekijän ja työyhteisön kykyä pitää kaikenlaisia tunnereaktioita normaaleina käsitellä niitä, jäämättä vellomaan tunteisiin.

108 Lisäksi tärkeä on Että perusasiat työpaikalla ovat kunnossa: työn sisällöt ovat selkeitä, rakenteet ja vuorovaikutus kunnossa.

109 Yhteisöllinen vaiku7aminen SISÄLTÖ perustehtävä tavoitteet toimintakulttuuri identiteetti arvot VUOROVAIKUTUS Kuinka ammatillista se on? Puolustaako perustehtävää? Miten käsitellään ristiriitoja ja konflikteja? Miten annetaan ja vastaanotetaan palautetta? JOHTAJUUS RAKENTEET työnjako vastuualueet tiedonkulku keskustelu- ja päätöksentekofoorumi t

110 Yhteisö ja kompleksinen stressi Patricia Fisher: The Complex Stress Systeeminen stressi: Työstressi Loppuunpalamisen riski Sosiokulttuurinen stressi Traumaattinen stressi: Primääri ja sekundääri posttraumaattinen stressi Sijaistraumatisoitumisen ja myötätuntouupumisen riski

111 Mistä yhteisössä puhutaan ja mistä pitäisi puhua? Fuhrman, B. ja Ahola, T Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään. EPÄONNISTUMISET KRITIIKKI ILO VÄLITTÄMINEN ARVOSTUS ONNISTUMINEN VASTOINKÄYMISET LOUKKAANTUMISET

112 Yhteistyöroolit ja niiden varjot ( Aloitteen tekijä - dominoija Havainnoija vetäytyjä Yhteistyöroolit ja varjot Liittyjä yes-mies/ nainen Arvioija mollaaja

113 Roolihoukutusten tunnistaminen On hyvä muistaa, että vuorovaikutustilanteessa on läsnä asiakkaan elämänmittainen vuorovaikutushistoria. Auttaja Tuomari Kuuntelija Kaiken muuttaja Linkki ulkomaailmaan Pelastaja Ystävä Äiti Holhooja Terapeutti Kaveri

114 Esimiehet ja johto Kuinka esimiehet ja korkea johto suhtautuvat henkiseen kuormittumiseen? Miten lähellä tai kaukana he ovat työntekijöiden työn arkea? Henkilöstä-, riskienhallinta- ja kehittämispolitiikka: Johtajat, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, työsuojelun asiantuntijat, muut asiantuntijat kuinka yhteistyö toteutuu?

115 Se mikä työyhteisössä jaetaan, normalisoituu Ihmissuhdetyöntekijä tarvitsee työpaikalla tukea myötätuntostressin hallintaan. Työkokemus ja peruskoulutus eivät riitä suojaksi. Kun työyhteisössä on aidosti mahdollisuus kohdata muita ja jakaa omassa asiakastyössä syntyvää kuormittuneisuutta, myötätuntostressin hallinta on helpompaa. Onko työpaikan ilmapiiri sellainen, että myös kielteiset tunteet ja epäonnistumisen kokemukset on helppo jakaa ilman pelkoa siitaä, ettaä tulee leimatuksi puutteelliseksi ammattilaiseksi? Onko vuorovaikutuksen emotionaaliset ilmiöt sallittua nostaa tarkasteluun? Onko tämä tarkastelu samanaikaisesti sekä rehellistä että rakentavaa? Mitkä ovat ne foorumit, joiden sisällä jakaminen tapahtuu?

116 Kenen suusta? En minä ole koskaan noin kokenut. Miten sinä voit noin ajatella? Ei ammattilainen jää tuollaista miettimään. Ollaanpa nyt ammatillisia. Älä ota sitä niin vakavasti.

117 Hyvän jakamisen merkit Rajat Luonnollisuus Ratkaisu/voimavarakeskeisyys Hyvät käytöstavat Kollegoiden kunnioitus Asiakkaiden kunnioitus Turvallisuus (ryhmän koko, tuttuus jne)

118 Meillä on työpaikalla viikoittainen purkupalaveri, mutta yritän aina keksiä syitä, etten joudu sinne menemään. Jos itsellä on ollut hyvä päivä, muut kaatavat pahan olonsa niskaan kuin kylmän veden. Keskustelussa ei edes pyritä rakentavaan sävyyn vaan ongelmissa vatvotaan ja samalla taidetaan vain vahvistaa niiden olemassaoloa. (lastenhuollon työntekijä)

119 Olen työpaikalla roska-astia, jonne muut opettajat kuvittelevat voivansa tyhjentää kaiken. En saa edes syödä rauhassa. (Erityisopettaja) Olen myötätuntouupunut sen vuoksi, että työntekijäni kaatavat henkilökohtaiset haasteensa päälleni. En osaa rajata sitä riittävästi. (Esimies, vanhuspalvelut)

120 Myötätuntouupumuksen systeemivaikutus Kielteiset ilmiöt tarttuvat vuorovaikutuksessa. Asiakkaiden kuormat siirtyvät henkilöltä toiselle ja työyhteisön kannettavaksi työyhteisön vuorovaikutukseen. Ihmiselle on luontaista jakaa kokemuksia toisen kanssa. Jakamisesta kehittyy kielteinen systeemitartunta, Jakamisesta kehittyy kielteinen systeemitartunta, kun emotionaalisesti haastavan asian käsittely vahvistaa ongelmien pysyvyyttä, puhe jää jumiin esimerkiksi vihaan, suruun tai toivottomuuteen.

121 Pohdi Kun sinä todistat työssäsi välillisesti jotakin rankkaa, missä ja kenelle mieluiten jaat asian? Millainen jakaminen hyödyttää sinua eniten? Muodollinen - epämuodollinen

122 Miten paljon yksityiskohtia meidän on kerrottava, jos haluamme jakaa jonkin asiakkaan tilanteen kollegan kanssa? Traumatarinoiden yksityiskohtien jakaminen levittäaä välillistä traumaa ja voi saada työyhteisöön aikaan kyynisen ja toivottoman ilmapiirin. Luottamuksellisuusnäkökulma.

123 Neljä strategiaa, joilla estää muiden traumatisoiminen 1. Tiedosta Kun näet tai kuulet jotakin rankkaa, miten kerrot siitä muille? Tarkastele työviikkoasi ja käy läpi kaikki ne muodolliset ja epämuodolliset tilanteet, jossa jaat kokemaasi/näkemääsi. Huomioi, minkä verran yksityiskohtia yleensä jaat ja millä tavalla

124 2. Varoita etukäteen Jos enosi on kuollut ja soitat siskollesi kertoaksesi, miten aloitat puhelun? Työnohjaajakin on varautunut kuulemaan traumatarinan... Pitäisikö kollegalle antaa myös mahdollisuus siihen

125 3. Kysy lupa Sopiiko sinulle? Toisella mahdollisuus vastata, esim. Minulla on vartti aikaa, ehdin kuuntelemaan osan tarinastasi. Voitko kertoa ilman tarkkoja yksityiskohtia?

126 4. Älä kerro kaikkea Aloita tarinan ulkokehältä, jossa vähemmän traumaattinen tieto on. Harkitse, tarvitseeko yksityiskohtia kertoa!

127 Paras hoito kohdistuu koko työyhteisöön! Hoito vinoutuu, jos yksilö yrittää ratkaista ongelmia, jotka pohjimmiltaan johtuvat työyhteisön dynamiikasta. On tärkeää erottaa työperäiset ja henkilökohtaiset syyt ja tekijät toisistaan. Uupumisen syntyprosessi on aina ensin selvitettävä!

128 Kuinka työyhteisöä voidaan hoitaa? Tärkeintä tilanteen ennakointi, ilmiön normalisointi ja varhainen havaitseminen Tietoa ammatillisen itsetunnon suojaamisesta Tietoa stressinhallinnasta Työnohjausta Koulutusta Kunnioitukseen ja luottamukseen perustuva dialoginen vuorovaikutus Onko riittävästi mahdollisuuksia puhua pois paha olo?

129 Tyhönohjaus Oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämista Mita työnohjauksesta voi saada: - uusia näkökulmia ja ideoita työn tekemiseen - oppia työn analysoinnista - vapautusta ylikriittisyydesta - lisäa itseluottamusta - vahvemman ammatti-identiteetin - rohkeutta työhön - uusia kommunikointitaitoja - keinoja estäa työuupumusta - apua stressinhallintaan - keinoja työtehtävien rajaamiseen - oppia oman käytöksen säätelysta - eväita itsensa kehittämiseen - selvyytta siihen, mita (tyo )elämässa oikeasti haluaa Parhaimmillaan työnohjaus auttaa saattamaan työn herättämät tunteet ja reaktiot työskentelyn voimavaraksi! Keta työnohjaus hyödyttäa ja miten?

130 Kissa pöydälle! Emotionaalisesta kuormittumisesta vaikeneminen lisää pahoinvointia työyhteisössä ja vaikuttaa palvelun laatuun.

131 Tasapainoinen elämä Elä monipuolista elämää. Anna elämän näyttää myös myönteiset kasvonsa: ihminen on myös hyvä ja maailma ei ole pelkästään paha paikka! Tarkista elämäsi prioriteetit. Hoida elämäsi muita ihmissuhteita. Muista kuunnella itseäsi. Milloin olet viimeksi kuunnellut, kuinka hengität?

132 Ajanhallinta ÄLÄ SUOSTU ORAVANPYÖRÄÄN! LUPPOAIKA: 1 h/päivä, 1 pvä/viikko VARAA LEPOAIKAA: anna itsellesi lupa vain olla vähintään 1 h/päivä! VARAA VIRKISTYSAIKAA: tee sellaisia asioita, jotka virkistävät sinua erityisesti vapaapäivinäsi VARAA IHMISSUHDEAIKAA: muista nauttia säännöllisesti myös muiden ihmisten seurasta

133 Aseta selkeät rajat o Työaika vs. vapa-aika o Kotona töissä? o Toisen kotona töissä? o Työpaikan ihmissuhteet vs. siviilielämän ihmissuhteet o Työpuhelin vs. oma puhelin o Työpaikalla vs. lähikaupassa

134 Oman näkötornin lujittaminen On tärkeää osata kuunnella itseään. Omat tunteet, tarpeet, ajatukset, toiveet, kehon viestit Miten jatkuva kärsimyksen kohtaaminen vaikuttaa omaan itseen ja elämään? Miksi teen tätä työtä? Kuka minä olen? Mistä minä nautin? Mitä hyvää minulla on tässä ympärilläni?

135 Onko sinua kuunneltu? Ihannetapauksessa olet oppinut kuuntelemaan itseäsi siten, että muut ovat kuunnelleet sinua. Olet opetellut tutkimaan tunteitasi, mieltymyksiäsi ja toiveitasi ja kuvailemaan kokemuksiasi sanallisesti. Pahimmassa tapauksessa sinulla ei ole ollut sellaista mahdollisuutta, joten sinun on aloitettava alusta. Joudut harjoittelemaan itsesi kuuntelua.

136 Milloin on aika kuunnella minua? Kyky lukea omia tunteitaan ja ajatuksiaan ja hyväksyä ne on edellytys sille, että pystyy seisomaan vakaasti omassa näkötornissaan. Mitä tiiviimpi yhteys sinulla on itseesi, sitä helpompi sinun on löytää tasapaino omien ja toisten tarpeiden välille ja varjella omaa koskemattomuuttasi läheisissäkin ihmissuhteissa.

137 Auttajan container-funktio Asiakkaan tunteilla ja kokemuksilla on tapana siirtyä auttajan kannettavaksi. On tarkoituksenmukaista. Auttaja säilöö hetken asiakkaan tunteita ja kokemuksia, hänen alitajuntansa työstää niitä ja tunteet palautetaan jäsennettynä takaisin. Joskus auttaja ei ymmärrä, mitkä tunteet ja kokemukset omassa mielessä ovat asiakkaalle kuuluvia. Psyykkisen etäännyttämisen merkitys! Työkaluja psyykkiseen etäännyttämiseen? Kenen tunne ja mitä sillä teen?!

138 Yksilöhoito Itsehoito Millaista elämää haluan elää? Mitä suon itselleni? Mikä on hyvää elämää? Usein toipuminen johtaa totaaliseen elämänmuutokseen Terapeutti Omien kipukohtien työstäminen, eheytyminen, syyllisyyden tunteet Työnohjaaja Ammatti-identiteetti, työn rooli, oma paikka työyhteisössä Sielunhoitaja Henkiset kysymykset

139 Kirjallisuus Auttamisen rajoilla: myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Leena Nissinen Toimiva yhteys : myötätunto ja hyväksyminen ihmissuhteissa. Anna Kåver ja Åsa Nilsonne Useita julkaisuja ja luentomateriaaleja. Charles R. Figley. Katso myös Figleyn kotisivut. Vapaaksi ahdistuksesta : työkirja peloista ja paniikista kärsiville. Edmund. J. Bourne (suom. Riitta Bergroth) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Sinkkonen & Kalland Joustava mieli : vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta. Arto Pietikäinen A. DiCassavo: Investigating Individuals Motiavations to Become Counselling Psychologists: The Influence of Early Caretaking Roles Within the Family Apua auttajalle : myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Babette Rothschild & Marjorie L. Rand (suom. Paula Holländer, Kirsti Kivinen) Kohti vastavuoroisuutta. Psykoterapeuttinen hoitosuhde. Antikainen & Ranta

140

141 Kiitos! Franz Schnider