PUDASJÄRVI SYÖTE HULHAVANAHO-LUOKKAVAARA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS , täydennetty

Transkriptio

1 PUDASJÄRVI SYÖTE HULHAVANAHO-LUOKKAVAARA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS , täydennetty kuva alueelta Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kaupunginvaltuustossa , 19 Kuulutettu lainvoimaiseksi..2012, AIRIX Ympäristö Oy Arkistokatu 4, 4.krs OULU Puhelin Telefax PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

2 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Liikenne ja tekninen huolto Kaavamäärykset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset: taloudelliset vaikutukset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Yleiset rakentamisen tavoitteet Rakennusten sijoittaminen tontille ja tontin käyttö

3 6.1.3 Loma-asunnot Vakinaiset asunnot Perustaminen, rakennusmateriaalit ja värit Ympäristörakentaminen Toteuttaminen ja ajoitus LIITTEET - Asemakaavan seurantalomake - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavakartta ja merkintöjen selitykset 1:2000 ( ) - Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1: Isosyötteen-Hulhavanahon luontoselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, Aija Degerman 2010 Iso-Syötteen keskusta, Romekievari, rinnepalvelut, kauppa ja Safaritalo. Etualalla kaavan puistoaluetta ja valaistu kuntorata. 2

4 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus Pudasjärven Syötteen osoitekartalla. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (selostuksen lopussa) - Asemakaavakartta ja merkintöjen selitykset 1: Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1: Asemakaavan seurantalomake (selostuksen lopussa) - Isosyötteen-Hulhavanahon luontoselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, Aija Degerman Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Pohjois-Pohjanmaan liitto Syötteen Yleiskaava, arkkit. tsto Oulun Yke, Harri Lindroos Syötteen matkailun kehittämissuunnitelma , FCG, Iso-Syötteen lumetusvesialtaan tutkimukset, PSV-maa- ja vesi, Syötteen seudun yleiskaavan laajennusalueet / luontoselvitys, Natans Oy Lassi Kalleinen Iso-Syötteen Latvanaamanganojan kasvillisuusselvitys, biologitsto Jari Venetvaara Ky, Jouni Klinga Syöte golfkenttäselvitys, GolfArk, Jari Rasinkangas Syötteen kulttuuri- ja liikuntakeskuksen ja murtomaahiihdon lähtöalueen sijoittuminen ja vaihtoehtojen arviointi. Airix Ympäristö

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Puitesopimus Pudasjärven kaupungin ja AIRIXin kesken työneuvottelu tilaajan kanssa käynnistyvistä töistä 5.2. ja alustava työohjelma Tekninen lautakunta tilasi suunnittelutyön päätöksellään Luonto- ja maisemaselvitys kesällä Kaavoitus kuulutetaan vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS nähtävänä ja kommentoitavana teknisen toimiston ilmoitustaululla ja Internetin kuntasivuilla Tämän jälkeenkin OAS on ollut nähtävillä ehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. Rakennetun ympäristön analyysi, maastokäynti joulukuu 2010 Osallisten tavoitteiden kartoittaminen alustavien luonnosten pohjalta Syötteellä ja Oulussa Kaavoihin liittyvää materiaalia oli lisäksi nähtävillä Pudasjärven kaupungintalolla kaavoitus- ja mittaustoimistossa sekä Internetissä tai / Nähtävänäolon aikana osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. muistio osallisten mielipiteistä Luonnoksen muokkaaminen maanomistajilta ja kunnasta saadun palautteen pohjalta 1. Viranomaisneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Kirjeet maanomistajille Asemakaavaluonnos ja siihen liittyvät asiakirjat nähtävillä kaupungintalolla ja kaupungin internet-sivulla. mielipiteiden ja lausuntojen käsittely teknisessä lautakunnassa : huomioidaan sähköyhtiön kommentit. keskusteluja maanomistajien kanssa syksyllä ja joulukuussa 2011 kulttuuri- ja liikuntapuiston ideointi tammikuussa 2012, SYKLI-hanke > puiston aluevaraukset ja rakennusoikeudet, mm. hirsitorni. kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen nähtävillepanosta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä kaupungintalolla ja kaupungin internet-sivulla. kaavaehdotuksen viimeistely: vähäiset tekniset muutokset kaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä tontin poisto ja vähäinen siirto. Kaavoittajan vastine kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksen ja lähetti sen kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi Pudasjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi Hulhavanahon asemakaavamuutoksen kokouksessaan , 19. Kaavamuutos kuulutettiin lainvoimaiseksi

6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Iso-Syötteen tunturin juurelle sen koilliskulmalle. Alueen maasto on kumpareiden kirjomaa suolakeutta. Oleva loma-asutus on sijoittunut kuiville moreenikummuille ja alavat suot ovat viheralueina. Aluetta halkoo Latvanaamanganoja, johon on rakennettu talvella iso tekojärvi, Luppovesi Luonnonympäristö ja maisema Alueelle on tehty luontoselvitys kesällä 2010 ja siitä on erillinen raportti ja kartta (ks liiteluettelo). Korttelialueilla tai niiden välissä ei ole arvokkaita kohteita tai alueita. Luonnon kannalta arvokkaimmat kohteet sijoittuvat Namanaganojan varteen, missä on arvokkaita suotyyppejä ja lähteitä sekä suosaarekkeeseen, missä on paljon lahopuuta. Maisemallisesti vaalittavia alueita ovat avosuot ja peltoaukiot kumpareella. Ote luontoselvityksestä Luppoveden tekojärven alueelta on poistettu turvemaata syvimmillään lähes 3 metriä. Vesistön rantojen maisemointi valmistellaan kesällä Järven rannat ovat rakentamisen jäljeltä muuta maastoa hieman korkeammalla penkalla. Eteläpäästään padottu järvi istuu maisemaan melko luontevasti, vaikka kasvillisuus ei vielä pehmennäkään näkymää. Järven rannoilla olevien suoaukeiden yli avautuu hienoja näkymiä ympäröiviltä teiltä ja kummuilta vesistöön. 5

7 Luppovesi kesällä 2010 etelän suunnasta sekä talvella Pärjänjoentien suunnasta nähtynä Rakennettu ympäristö Iso-Syötteen alueella on noin 100 loma-asuntoa. Tälle suunnittelualueelle sijoittuu 43 rakennusta, joista 1 on maatila ja 6 omakotitaloa. Hulhavanahon lähes kaikki tontit ovat rakentuneet, kun taas Luppoveden itäpuolisella Luokkavaaran reunalla on useampia rakentamattomia tontteja vähäisen rakennusoikeuden ja suuren tonttikoon vuoksi. Lomarakentaminen on tyyliltään vaihtelevaa, eikä alueilla ole käytetty yhtenäistä rakentamistapaa tai väritystä. Rakennusmateriaalina on käytetty yleisesti puuta pyöröhirrestä sahatavaraan. Hulhavanahon puolella myös rakennustyypit vaihtelevat yksittäisistä harjakattoisista lomamökeistä pari- ja rivitalorakennuksiin. Rakennus- ja huoneistokoot etenkin yksityisten mökkien osalta ovat yleisesti suuria. Kattomuotona on yleensä harjakatto, mutta myös pulpettikattoista modernimpaa rakentamista mahtuu joukkoon. Luokkavaaran puoleinen alue on huomattavasti harvempaan rakentunutta ja rakennukset ovat lähinnä pienehköjä harjakattoisia mökkejä. Seassa on myös pysyvää asumista ja Pärjänjoentien varressa on toimiva viljatila, jonka peltoalueet muodostavat tien suuntaan avautuvia maisematiloja. Alueen rakentamista Hulhavanahon puolella (Luppoveden länsipuoli): 6

8 Alueen rakentamista Luokkavaaran puolella (Luppoveden itäpuoli): Alueen uudehkossa rakennuskannassa ei ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Hulhavanahon ja Luokkavaaran katuverkot on toteutettu ja kunnossapidetty yksityisesti maan- ja tontinomistajien toimesta. Hulhavanahontietä ei ole rakennettu Pärjänjoentielle saakka. Alueella on vesi- ja viemärilaitos. Jätevedenpuhdistamo on Pytkynharjussa, jonne johtaa Syötteeltä noin 8 km pitkä siirtoviemäri. Viemäriverkko on vajaalla käytöllä lukuun ottamatta huippusesonkia. Puhdistamoprosessi sisältää saostusaltaan, josta puhdas vesi johdetaan suolle, mistä se imeytyy Pärjänjokeen. Käytännössä on kuitenkin todettu, että puhdistettu vesi painuu pääosin altaasta maahan eikä vettä kulkeudu suolle saati Pärjänjokeen saakka. Sähkönjakeluverkon omistaa Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum on myös ostanut paikallisen Koillis-Pohjan Sähkön. Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaan yksityisessä maanomistuksessa ja maanomistajia on useita. Asemakaavan muutosalueen rajauksen sisäpuolella on yli 50 tilaa. Kaavoitussopimuksen on tehnyt 27 tilaa: Pudasjärven valtionmaa 10:1, yksityiset tilat 23:29, 23:30 23:53 23:57 23:58 23:59 23:65 23:66 sekä 55:01, 55:8, 55:10, 55:13, 55:14, 55:27, 55:28, 55:33, 55:34, 55:45, 55:46, 55:47, 55:48, 55:49, 55:50, 55:51, 55:52, 55:55. 7

9 Vihreä yksityisten maanomistajien kaavoitussopimukset, sinisellä Pudasjärven valtionmaa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa alue on matkailupalvelujen aluetta RM, loma- ja matkailualuetta R sekä virkistysaluetta V. Koko Syötteen alue on osa matkailun vetovoima-aluetta mv-2. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 8

10 Syötteen yleiskaavassa alueella on loma-asuntoalueita RA-1, joka on tarkoitettu tiiviille loma-asutukselle ja RA-2, joka on tarkoitettu pääosin erillisille loma-asuntorakennuksille. Lisäksi alueella on urheilu- ja virkistyspalvelualuetta VU-2 ja tekojärvi W-2. Virkistysalueella toimintojen toteutuksen tulee perustua asemakaavaan tai muuhun yksityiskohtaiseen suunnitelmaan, josta käy ilmi toimintojen, rakentamisen, liikenneyhteyksien ja reitistöjen järjestelyt. Lisäksi yleiskaavassa on esitetty uusia tielinjauksia ja eritasokäytäviä ulkoilureiteille. Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ote Syötteen yleiskaavasta. Syötteen matkailun kehittämissuunnitelmassa painotetaan alueen kehittämistä perhematkailukeskuksena ja olevan rakenteen tiivistämistä sekä Iso- ja Pikku-Syötteen alueiden yhdistämistä välialueen rakentamisella. Suunnitelman havainnollistaminen valmistui keväällä

11 Luppoveden rannalle ideoitiin huvipuisto, jonka toimintoja ovat mm. nuotiopaikat, tuulensuojaseinämät ja istuskelu-/taukopaikat, mahdollisuus järjestää TYKT-toimintaa yrityksille, elämys- ja seikkailurata, jousiammunta, lumi- ja jääveistosalue, hoijakka, kuntoreittiin liittyvä lihaskuntoilupaikka, jättikeinu, minigolf, tasapainoilupuomi ja esteetön uimalaituri. Uimaranta ympäröivine toiminta-alueineen tulee aidata, jotteivät porot pääsisi hiekkaiselle ranta-alueelle. Aita voi olla esim. läpinäkyvä metalliaita, jossa puinen käsijohde. Yhdistetty portti- ja infokatos muodostaa kulkuaukon aidatulle alueelle. Kuvaote Syötteen matkailun kehittämissuunnitelmasta. 10

12 Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutosalue sijaitsee Syötteen hiihto- ja laskettelukeskuksen koillispuolella. Alueen pinta-ala on noin 83 ha. Alueella on voimassa Luokkavaaran asemakaava joka on vahvistettu , Hulhavanahon asemakaava, joka on vahvistunut ja Iso- Syötteen asemakaava, joka on hyväksytty Ote ajantasa-asemakaavasta. Muut suunnitelmat Luppoveden tekojärvestä on tehty rakennussuunnitelma, jonka mukaan tekojärvi on rakennettu talvella Arkkitehtitoimisto Ulla Mattila laati keväällä 2011 Luppoveden rantapuiston rakentamissuunnitelman, joka koskee mm. uimaranta-aluetta, uimalaitureita, pukuhuone- ja wc-tiloja, leikkipaikkaa, grillauspaikkaa, lentopallokenttää, huoltoteitä, pysäköintipaikkoja ja Luppoveden rantapenkereellä kulkevia reittejä. 11

13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos ja laajennus noin 83 hehtaarin alueelle Pudasjärven Syötteellä. Alueen kadut ja muu infrastruktuuri on pääosin toteutunut voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti. Hulhavanahon alue on toteutunut lähes kokonaan kun taas Luokkavaaran alueet ovat toteutuneet vain osittain. Iso-Syötteen asemakaavan virkistysalue muuttuu suurelta osin vesialueeksi (Luppovesi). Asemakaavatyön tavoitteena on kehittää alueen matkailupalveluihin ja loma-asutukseen liittyvää maankäyttöä ja virkistystoimintoja. Yleiskaavan ja matkailun kehittämissuunnitelman mukaan suunnittelu on tehtävä maisemaa ja luontoa kunnioittaen. Suunnittelussa otetaan huomioon Luokkavaaran ja Hulhavanahon asemakaavat, Luokkavaaran asemakaavan laajennus, Syötteen matkailun kehittämissuunnitelma (2010), Syötteen osayleiskaava (2009) sekä muut aluetta koskevat idea- ja toteuttamissuunnitelmat. Kaavamuutos kohdistuu pääosin yksityisten maille, joiden kanssa kaupunki tekee kaavoitussopimukset. Neljä kaavoitussopimusta on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja sopimuksia oli yhteensä 27 kpl maaliskuussa Maanomistajien tavoitteita ovat mm. olevien korttelien poistaminen, siirto, laajentaminen tai rajojen tarkistus sekä rakennusoikeuksien korotus. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavasuunnittelun käynnistämisestä sovittiin keväällä 2010 kun kaupunki valitsi AIRIX Ympäristö Oy:n sopimuskumppaniksi. Luontoselvitys tehtiin kesällä 2010 ja kaavoitus käynnistettiin syksyllä. Kaava kuulutettiin vireille lokakuussa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset 12 Alueen maanomistajat ja osakaskunnat Kunnan asukkaat, kylätoimikunnat, matkailualueen käyttäjät / loma-asukkaat Alueen yritykset, yhdistykset ja järjestöt Kunnan hallintokunnat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo Sähköyhtiö Vireilletulo Kuulutus kaavamuutoksen vireilletulosta on annettu Lisäksi maanomistajille on tiedotettu asiasta kirjeitse Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja kommentoitavana teknisen toimiston ilmoitustaululla ja Internetin kuntasivuilla Osallisten tavoitteiden ja tarpeiden arvioimiseksi pidettiin kaksi kuulemistilaisuutta Syötteellä 8.12 ja Oulussa Tilaisuuteen oli laadittu kommentoitavaksi kaksi alustavaa luonnosvaihtoehtoa sekä Hulhavanahon- että Luokkavaaranpuoleisista rakentamisen alueista.

14 Kaavoihin liittyvää materiaalia oli lisäksi nähtävillä Pudasjärven kaupungintalolla kaavoitus- ja mittaustoimistossa sekä Internetissä ja / Nähtävänäolon aikana osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kuulemistilaisuuksissa kävi yhteensä kahdeksan maanomistajaa. Lisäksi saatiin neljä mielipidettä sähköpostitse. Alustavat luonnokset Hulhavanahon alueen täydentämisestä Olevat tontit on osoitettu keltaisella ja uudet oranssilla värillä. 13

15 Alustavat luonnokset Luokkavaaran alueen täydentämisestä Kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä kaikille maanomistajille lähetettiin kirjeet, joihin oli liitetty päätös kaavakustannusten perimisestä ja lomake, millä voi ilmoittaa halukkuutensa osallistua kaavoitukseen Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin Luonnos- ja ehdotusvaiheessa pyydettiin viranomaisilta lausunnot. Lausuntoja ei ole annettu. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavatyön tavoitteena on kehittää alueen matkailupalveluihin ja loma-asutukseen liittyvää maankäyttöä ja virkistystoimintoja. Jo kokonaan tai osittain rakennettujen lomaasuntoalueiden täydentymisen, lisärakentamisen ja laajentumisen mahdollisuudet on tarkoitus tutkia siten, että kunnioitetaan maisemaan ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja ja osallisten tavoitteet huomioidaan mahdollisimman hyvin. Maanomistajat ovat kunnan kanssa yhtä mieltä siitä, että Syötteen alueen tulee pystyä kehittymään. Työn on tarkoitus olla linjassa Syötteen alueen Masterplanin tavoitteiden kanssa. Täydennysrakentaminen alueella tukee hyvin koko Syötteen alueen matkailutoiminnan kehitystä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joiden tarkistus on tullut voimaan Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tässä kaavatyössä huomioidaan erityisesti seuraavat: 14

16 Toimiva aluerakenne Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään. Viheralueista muodostetaan yhtenäisiä kokonaisuuksia Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Syötteen matkailun kehittämissuunnitelmassa tavoitteiksi on asetettu, että alueella vierailee vuonna 2023 miljoona asiakasta (2008 noin ), joista lumettomana aikana 40%. Syöte on vuodenaikojen mukaan muuntuva, elämyksellinen vapaa-ajanviettokeskus, joka tarjoaa erinomaiset olosuhteet retkeilyyn, liikuntaan ja rinneaktiviteetteihin. Syöte virkistää koko perheen. Kärkihankkeita ovat majoituskapasiteetin kasvattaminen, tunturikylpylä, golfkenttä, rinnekapasiteetin kehittäminen ja loma-asuntojen rakentaminen. Luppoveden ympäristöä suunnitellaan parhaillaan virkistyskäyttöön. Alueelle on tulossa mm. uimaranta pukuhuone- ja wc-tiloineen. Lammen rantatöyräille on suunnitteilla ulkoilureittejä, joiden varrelle tulisi mm. nuotio- ja maisemankatselupaikkoja. Myös liikuntapuiston toimintoja kuten erilaisia temppuratoja, kiipeilyseinä ja skeittipark voi sijoittua puistoalueelle Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisia kuultiin koko prosessin ajan. Maanomistajien alustavia tavoitteita olivat mm. olevien korttelien poistaminen, siirto, laajentaminen tai rajojen tarkistus sekä rakennusoikeuksien korotus etenkin Luokkavaaran puoleisella alueella. Jo ennen suunnittelun käynnistymistä kantaa oli otettu mm. katujärjestelyistä ja tonttitarpeista. Syksyllä 2010 laadittiin kaksi alustavaa luonnosvaihtoehtoa sekä Hulhavanahon- että Luokkavaaran alueista, joiden pohjalta keskusteltiin osallisten tavoitteista Syötteellä ja konsultin toimistossa Oulussa Kuulemisissa saatujen mielipiteiden perusteella selvisivät tarkemmin maanomistajien maankäytölliset tavoitteet kaavaluonnosta varten. Osa maanomistajista kävi tapaamassa suunnittelijoita myös muuna aikana ja osa kertoi kantansa sähköpostitse. Luonnosvaiheen kuulemisissa saadut mielipiteet koskivat mm. seuraavia asioita: - Toivottiin lisää rakennusoikeutta - Läpiajoliikenne koettiin ongelmaksi eikä sitä haluttu aiheutuvan lisää kaavamuutoksen seurauksena. Mm. ajoyhteys Ahdinkujalta Virventielle haluttiin katkaista. - Viljellyille peltoaloille ei haluttu mitään rakentamista. Niillä jo olevat kaavanmukaiset tontit haluttiin poistaa. - Osa rakentamattomista tonteista on jo myyty, eikä näitä alueita voi enää tiivistää. Muita pieniä tarkistuksia tonttirajoihin, ja -jakoihin ja katualueiden sijainteihin - Syötekyläntieltä toivottiin uutta ajoliittymää Luokkavaaran alueen itäosaan, mikä tuskin on mahdollista. - Muita reitistöön liittyviä kommentteja. Hyvänä ja vetovoimaisena pidettiin rakennemallia, joka tukeutuu uuteen valaistuun ulkoilureittiin Hulhavanahon alueen pohjoispuolella 15

17 - Luokkavaaran puolelle sopii myös pysyvämpi asuminen, osa tonteista haluttiin muuttaa omakotitonteiksi. - Luokkavaaran aluetta haluttiin laajentaa etenkin Luppoveden suuntaan, minne toivottiin yleisesti mahdollisimman paljon uusia tontteja. Toistaiseksi rakentamattomalle sähkölinjalle voidaan etsiä uusi paikka. - Hulhavanahon ulkoilureitin pohjoispuolisen alueen rakennuskelpoisuus on epävarmaa ja melusuojaus on huomioitava. - Valtion maille ei ole tarvetta osoittaa uusia rakentamisen alueita. Mm. Rometien pääty parempi jättää rakentamatta. - Pohjoisessa kulkevan puron yläosassa tiedetään olevan lähteitä. - Kunnan kanssa tehty maankäyttösopimus, jossa Hulhavanahon LPA-alueelle tulisi kaksi uutta rakennuspaikkaa. - Yleisiä pysäköintialueita ei tulisi sijoittaa yksityisesti kunnossa pidettävien teiden varsille. Asemakaavan laadullisina tavoitteina pidettiin mm. täydennysrakentamisen sopimista maisemaan ja tärkeimpien suoalueiden säilyttämistä. Hyvää ja mahdollisimman tasapuolista pääsyä tärkeimmille virkistysreiteille ja Luppoveden rantapuistoon on myös pidetty tärkeänä. Tavoitteena on miettiä katujärjestelyt siten, että turhalta asukkaita häiritsevältä läpiajoliikenteeltä vältytään. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Luonnosvaiheen kuulemiskierroksen perusteella hahmottuivat luonnoksen perusratkaisut ja varsinaisen kaavaluonnoksen työstäminen pystyttiin aloittamaan. Kuulemiskierros oli hyvin tarpeellinen ja se antoi hyvät edellytykset luonnostella kaavaa. Tämän jälkeenkin tarvittiin tarkempaa aluekohtaista vaihtoehtotarkastelua ennen kuin esitettyyn kaavaluonnosratkaisuun päädyttiin. Päämääränä oli välttää ristiriitoja maanomistajien tavoitteiden ja kaavaratkaisun välillä. Luonnosvaiheen vaihtoehtotarkastelua Alponkujalle. Vaihtoehdoista luovuttiin, koska Maanomistaja ei halunnut uusia tontteja Pärjänjoentien pohjoispuolelle. 16

18 Luonnosvaiheen vaihtoehtotarkastelua Raimonkujalle. Raimonkujan uusi sijainti ratkesi luonnosvaiheen kuulemisten myötä. Nämä tonttiratkaisut jouduttiin karsimaan, koska nykyisiä suuria tontteja ei haluttu pilkkoa ja tontinrajojen toivottiin noudattavan maanomistusrajoja. Tämä Hulhavanahon luonnosvaihtoehto karsittiin. Uusille tonteille johtavat katualueet haluttiin linjata omalle maalle, ei toisen maiden kautta. Syöteojantien alueen maanomistajaa kuultiin vielä luonnosvaiheessa. Maanomistaja toivoi tien varteen ainakin osalle aluetta, ja mielellään tien alkupäähän yksittäisiä RA-lomatontteja. Yleiskaavan tavoitteiden mukaista tiiviimpää lomarakentamista sijoitettiin kaavaluonnoksessa tien loppupäähän (RA/r). Käyttötarkoitukset mahdollistavat paritalojen rakentamisen kaikilla Syöteojantien varren tonteilla, myös RA-tonteilla. 17

19 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana esillä oli yksi vaihtoehto Hulhavanahon asemakaavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset (MRL 9 ja MRA 1 ). Kaavaa arvioidaan ja vertaillaan suhteessa olemassa olevaan ympäristöön, maisemaan, sosiaalisiin oloihin ja talouteen seuraavien kriteerien näkökulmasta: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset maisemaan; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset luonnonympäristöön; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Sosiaaliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kulttuuriset vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön sekä ihmisten elinoloihin Taloudelliset vaikutukset mm. yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutusalueena tarkastellaan asemakaavan muutosaluetta ja sen lähiympäristöä. Rakennettuun ympäristöön, luonnon ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin apuna on käytetty luonto- ja maisemaselvityksiä. Sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana ovat mm. osallisten esiintuomat näkemykset mahdollisista vaikutuksista. Taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu kunnan ja viranomaisten arvioihin. Vaihtoehtoja ei vertailtu luontovaikutusten tai taloudellisten vaikutusten kannalta. Ympäristön laadun ja säilymisen kannalta vaihtoehdoilla ei ollut merkittäviä eroja. Taloudellisinta olisi ollut rakentaa olevan katuverkon lyhyille jatkeille, mutta koska kadut ovat yksityisteitä, niiden lisäkuormittaminen koettiin hankalana toteuttaa. Valinta tehtiin maanomistajien toiveiden ja näkemysten mukaan siten, että valittiin alueet ja kaavamääräykset, joilla arvioitiin olevan kysyntää rakentamiselle. 18

20 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavassa on osoitettu alueelle uusia rakennuspaikkoja maanomistajien kanssa tehtyjen kaavoitussopimusten mukaisesti. Rakennusoikeuksia on samalla tarkistettu siten, että Luppoveden itäpuolella nykyiset rakennusoikeudet kasvavat merkittävästi. Länsipuolella rakennusoikeudet kasvavat hieman tai säilyvät ennallaan. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennuspakkojen määrä kasvaa huomattavasti. Nykyisestä asemakaavasta on myös poistettu tontteja viljeltyjen peltoalueiden kohdalta. Pärjänjoentien pohjoispuolelle ei ole osoitettu yhtään loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Omakotitontteja on osoitettu lähinnä Luokkavaaran puoleiselle kaava-alueelle loma-asutuksen lomaan ja Pärjänjoentien tuntumaan, kun taas Luppoveden länsipuolella on pelkkää loma-asumista. Uusia katualueita on molemmilla puolilla asemakaavaa. Sekä nykyisiltä että uusilta tonttialueilta on haluttu mahdollistaa pääsy virkistysreiteille ja Luppoveden rantapuistoon. 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Uusien ja olevien loma-asuntotontin rakennusoikeudeksi on osoitettu k-m 2. Kunnallistekniikan liittymismaksut on porrastettu sen mukaan, paljonko tontille tosiasiassa rakennetaan, ei kaavan rakennusoikeuden perusteella. Käytetyt rakennusoikeudet mahdollistavat myös paritalojen rakentamisen RA-tonteille. Rakennusoikeudet on osoitettu tonttikohtaisesti. Tonttien rajat ovat ohjeellisia eli nykyinen suuri tontti voidaan jättää lohkomatta kaavan esittämällä tavalla, mutta rakennusoikeus määrittyy edelleen tonttikohtaisesti (200 k-m 2 / tontti, ei kahden tontin rakennusoikeutta 400 k-m 2 ). Jo rakentuneilla tonteilla rakennusoikeuksia nostettiin toteutuneen tilanteen mukaisesti. Erityisen paljon rakennusoikeuksia nostettiin järven itäpuolisella alueella, missä aiemmat rakennusoikeudet olivat pienimmillään k-m 2. Kaava-alueella on nyt yhteensä 17 erillispientalotonttia AO ja 1 maatilakeskus AM, 68 lomaasuntotonttia RA, 8 rivitalo- tai muiden kytkettyjen loma-asuntojen tonttia RA/r ja 2 matkailupalvelurakentamisen tonttia RM (= lomaosakkeita). merkintä rakennetut tontit rakentamattomat yhteensä oleva länsipuoli+itäpuoli tontit ak RA RA/r RM 2+0 (kortteli 1) (kortt.3) AO 0+AM, 8 AO AM ja 2AO yht Kerroskorkeus nostettiin loma-asumisen RA- tonteilla 1u ½ :een koko kaava-alueella. Erillispientalotonttien AO osalta suurin sallittu kerroskorkeus nostettiin II:een. Uusia tonttialueita varten rakennettavaa uutta katupituutta on yhteensä noin 800 m eri maanomistajien alueilla. Uusia tai jatkettavia katuja on yhteensä kuusi kpl. Luppoveden tekojärvi on miltei 6,4 hehtaarin laajuinen. Luppoveden ympärille ja lomaasutuksen lomaan jää virkistysalueita yhteensä noin 46 hehtaaria eli noin 63% 84 hehtaarin kaava-alueesta. 19

21 5.1.2 Palvelut Kaava-alueelle suunnitellut palvelut ovat Luppoveden rantapuiston virkistyspalveluita kuten uimaranta ja keskimääräistä paremmin varustettu leikkipuisto eli huvipuisto. Alueen ulkoilureitistöt ovat monipuoliset ja ulottuvat hyvin laajalle ympäristöön. Muiden palvelujen osalta alue tukeutuu lähinnä Iso-Syötteen ja Syötekeskuksen palveluihin, joista Iso-Syötteen ydinkeskusta sijoittuu aivan Hulhavanahon kaava-alueen viereen. Sieltä löytyvät myös lähimmät kaupalliset palvelut (elintarvikkeet, päivittäiset käyttötavarat, ravintola- ja rinnepalvelut). Syötteen alueen Masterplanin mukaiset matkailun kasvutavoitteet edellyttävät palvelurakenteen huomattavaa kohentumista Iso-Syötteen ydinkeskustassa ja mahdollisesti ydinkeskustan laajenemista kohti risteysaluetta Hulhavanahon kaava-alueen eteläpuolelle, mihin on kaavailtu esim. päivittäistavarakauppaa, monitoimitaloa ja mahdollisesti safarikeskuksen toimintoja. Kattavammat palvelut löytyvät kauempaa Taivalkosken (30 km) ja Pudasjärven (65 km) keskustoista. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Osa voimassa olevan kaavan RM-tonteista on muutettu AO-tonteiksi. Rakennusoikeus kasvaa kaikilla tonteilla. Suurin sallittu kerroskorkeus on kaksi. Huom. AO-alueilla rakennusoikeudet ovat tonttikohtaisia ja tontinrajat ohjeellisia. Ts. oleva suuri tontti voidaan jättää halutessa lohkomatta kaavan esittämällä tavalla, jolloin rakennusoikeus määritellään edelleen tonttikohtaisesti (yhteensä 200 k-m2). Maatilakeskuksen maankäyttö haluttiin säilyttää ennallaan tulevaisuuden tarpeita varten, jota tukee olevien peltojen säilyttäminen viljelykäytössä MA. Pelloilta poistettiin vanhan kaavan mukaiset 6 lomatonttia. Tilakeskuksen rakennusoikeutta on nostettu toteutuneen tilanteen mukaisesti. Pienempien uusien tonttien tonttikoot ja rakennusoikeudet (120 k-m2 / tontti) vastaavat kutakuinkin Rakkatien varrelle toteutunutta mitoitusta. Suuremmilla uusilla tonteilla rakennusoikeus on 150 k-m2. Nykyisen asemakaavan korttelialueita on jaettu useammaksi ohjeelliseksi 20

22 tontiksi maanomistajien toiveiden mukaisesti. Näin oleva rakenne tiivistyy tällä Iso-Syötteen alarinteen keskeisimmällä loma-asuntoalueella. Tiivistäminen antaa kunnallistekniikalle paremman hyötysuhteen ja isompi joukko käyttäjiä voi tavoittaa hiihtokeskuksen palvelut jalkaisin tai hiihtämällä. Hulhavanahon pohjoisosaan muodostuu valaistua ulkoilureittiä myötäilevä uusi, laajahko RAalue, johon voidaan rakentaa esim. vuokrattavia parimökkejä joko kortteli tai tontti kerrallaan. Korttelin 1 uusi tonttijako perustuu nykyiseen maanomistustilanteeseen. Tontteja on laajennettu, jotta lisärakentaminen olisi mahdollista. Tonttikohtaiset rakennusoikeudet vastaavat samaa aluetehokkuutta, kuin viereisessä korttelissa 2. Ajoyhteys Pärjänkievarintieltä on olevan kaavan ja toteutuneen tilanteen mukainen. Nykyisin tonttialueiden 2-3 läpi tapahtuva läpikulku rivitalotontille 1 on haluttu estää ja uusi ajoyhteys muodostaa Rometien kautta. Jatketun Rometien päässä olevan pysäköintialueen p kautta on pääsy myös tontin 2 pysäköintialueelle. Yleinen pysäköintialue on osoitettu Syötetien varteen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen laidalle. Alue suunniteltiin yleiselle pysäköinnille jo Syötteen matkailun kehittämissuunnitelmassa, missä todettiin keskuksen pysäköintialueiden niukkuus. Tämä alue palvelee erityisesti tilausajo linja-autojen päiväpysäköintipaikkana sekä viereisen liikuntapuiston ja maastohiihtäjien lähtöalueen pysäköintipaikkana. Lisäksi alue voi palvella Syötekyläntien risteykseen myöhemmin mahdollisesti kaavoitettavien palvelujen kuten päivittäistavarakaupan ja monitoimitalon pysäköintitarvetta. Nykyiset Rakkatien varren tonttialueilla olevat autopaikat eivät riitä sesonkiaikana, vaan autoja pysäköidään pitkin tienvartta. LPA-1 -alue on tarkoitettu parantamaan Rakkatien kortteleiden autopaikkatilannetta, ei yleiseksi pysäköimisalueeksi. Alueella on nykyisin moottorikelkkavarasto, joka on uuden kaavamääräyksen mukainen. 21

23 5.2.2 Muut alueet Kaikki kortteleita ympäröivät metsä- ja suoalueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi VL. Alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. Alueilla on erilaisia luonto- ja maisemaarvoja, jotka on osoitettu kaavassa luo-merkinnöillä. Asutuskumpareiden väliset märät avosuot tulee säilyttää luonnontilaisina, jolloin maiseman avaruus ja näkymät ympäristön säilyvät. Tämä on myös edullisinta viheralueiden hoitoa kun ei tarvita hakkuita, pajukoiden raivausta tai nurmikoiden leikkausta. Metsäsaarekkeet suolla tulee myös säilyttää koskemattomina. Asutuskumpareilla kasvavaa puustoa voidaan hoitaa ja tarvittaessa varovasti harventaa. Tekojärven ympärille on rakennettu ulkoilupolut, joista länsipuolinen on valaistu kuntorata ja hiihtolatu. Kuntorata sivuaa uimaranta-aluetta VV, joka on rakennettu tekojärven rantaan kesällä Uimarannalle on rakennettu uimalaituri ja venelaituri sekä palvelurakennus ( pukuhuoneet, wc:t, varasto), mistä voi vuokrata soutuveneen tai kanootin. Latvanaamanganojan varteen voidaan rakentaa pitkospolku ja laavupaikat kalastajia varten. Moottorikelkkareitti seuraa Pärjänkievarintien vartta leikkipuiston rajaamassa "vallihaudassa", mistä reitti kääntyy alikäytävän kautta keskustan palvelualueelle. Uimarantaan liittyen voidaan rakentaa kulttuuri- ja liikuntapuisto sen eteläpuolelle VU-1 urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle. Puiston rakentamisideaa on kuvattu tarkemmin kohdassa toteuttaminen, sivulla Ohjeellisten peli- ja leikkikenttien sivulle, kuntoradan varrelle, voidaan rakentaa esim. katoksia ja muita toimintoja rajaavia kevyitä rakenteita (aidat, puomit, köysirata, ulkokeittiö, sähköiset opastustaulut). Porojen takia em. aktiviteettialueet on syytä aidata, jotta rakenteet voisivat säilyä ehjinä. Hankkeen toteuttamiseksi on saatu EU:n rahoitusta. Pienelle alueelle Syötetien varteen, missä on kantava maapohja, voi sijoittua myös rakentamista 400 k-m 2. Rakentamista koskee ehdotusvaiheen jälkeen lisätty kaavamääräys 8: VU-1 alueen rakennusalalle rakennettava tornirakennus on tarkoitettu urheilu- ja virkistyspalveluille kuten kiipeilyseinälle ja porrasjuoksuradalle sekä niitä palveleville, pohjakerrokseen tuleville huolto-, palvelu- ja opastustiloille. Tornin julkisivumateriaalina on käytettävä hirttä. Puuston yläpuolella torni saa olla pohja-alaltaan enintään 7x7 metriä. Pistekatkoviivalla rajattu rakennusala Syötetien varressa on osoitettu kaavailtua hirsitornihanketta varten, missä on osoitettu myös rakennuksen maksimikorkeus 55 metriä. Torniin on ideoitu kiipeilyseinää. Torni on osa liikuntapuistoa mutta se ei kuulu EU-rahoitteeseen hankkeeseen. Paikalliset hirsirakennusyritykset osallistuvat hankkeeseen lahjoittamalla tarvittavan puutavaran. Tornista tavoitellaan maailman korkeinta hirsirakennusta ja sillä kohotetaan matkailukeskuksen imagoa maailmalla.tornin suunnittelu on vielä idea-asteella ja sen rakenne- ja palotekniset ratkaisut vielä suunnittelematta. Kaavalla halutaan, mahdollisista ongelmista huolimatta, mahdollistaa tällaisen maamerkkirakennuksen toteuttaminen. Jos rakennuksen toteuttaminen ei teknisesti onnistu, hirsitorni voi jäädä toteutumatta ainakin kaavan sallimassa korkeudessa. Tornin suunnittelussa huomioidaan paloturvallisuus, joka vaikuttaa merkittävästi tornin rakenteisiin ja tekniikkaan (teräsportaat, palonestomaalit, sprink- 22

24 ler-sammutusjärjestelmä, betoninen kiipeilyseinäosio, "tornihormin" rakenteellinen jaksotus jne.). Toimintoja palveleva yleinen pysäköintialue LP on osoitettu olevan huoltotien varteen Syötetien tuntumaan. Siinä on tilaa noin 50 pysäköintipaikalle. Tarvittaessa pysäköintialuetta voidaan laajentaa huoltotien ja kuntoradan väliselle kaistaleelle toiset 50 paikkaa. Olevaan maatilaan liittyvät Hulhavanahon laella ja rinteessä olevat, maisemallisesti tärkeät peltoalueet MA. Alueilta on poistettu vanhan kaavan mukaiset loma-asuntotontit. Pellot tuovat miellyttävää vaihtelua muuten metsäiseen maisemaan. Ne myös paljastavat hienosti maaston pienipiirteisen kumpuilun ja avaavat pitkiä näkymiä ympäristöön. Peltojen soisi säilyvän viljelykäytössä mahdollisimman pitkään. Maatilan pohjoispuolella olevat metsä- ja peltoalueet on merkitty maatalousalueeksi M. Talvella alueen keskelle on rakennettu tekojärvi, Luppovesi, ja siihen laskeva Latvanaamanganoja on merkitty vesialueiksi W. Vesialue on rakennettu osin maisemallisista syistä mutta erityisesti virkistyskäyttöä varten. Uimisen ja kalastuksen lisäksi järveä voi käyttää melontaan ja surffaukseen sekä talvella esim. purjeliitoon. Järven vettä käytetään latujen ja rinteiden lumetukseen, jota palvelevia rakenteita on järven eteläkärjen et-alueella Liikenne ja tekninen huolto Katuverkko säilyy pääosin nykyisellään. Uutta katua on suunniteltu 811 m. Luokkavaaran puolella Virventie on nyt katkaistu asukkaiden toiveesta läpiajon estämiseksi ja siinä on vain kevytliikenteen yhteys. Uusia teitä on osoitettu tekojärven puoleiseen rinteeseen osoitettuihin kortteleihin Myös Virventielle on tehty sivukuja kortteleihin Iso-Syötteen puolelle suunniteltiin uusi, pitkä Syöteojantie asuinkortteleineen Pärjänjoentien eteläpuolelle kuntoradan suuntaisesti. Lisäksi on jatkettu Rometietä kortteliin 1 ja siinä on pieni sivukuja uusiin kortteleihin Liikennemelualueita ei ole osoitettu kaavassa. Suunnittelua varten melualueen likimääräiset rajaukset saatiin ELY-keskuksesta. Yleensä loma-alueilla sallitaan vain 45 dba melu, mutta ELY-keskuksen mukaan keskeisillä alueilla matkailukeskuksissa ja -kylissä voidaan sallia myös 55 db meluarvo, mitä tässä kaavassa on noudatettu. Tärkeämpää tällaisella paikalla on edistää mahdollisimman useiden lomailijoiden lyhyitä etäisyyksiä aktiviteetteihin kuin hiljaisuutta pihalla. Alueella on oleva vesi- ja viemäriverkosto, joka sijoittuu osin puistoalueelle ja tonteille. Laajennusalueilla verkostot tulisi sijoittaa ensisijaisesti katualueelle. Oleva verkosto näkyy kaavakartalla harmaalla värillä. Myös 20 kw sähköverkosto tullaan kaapeloimaan pääkatujen alle (Pärjänkievarintie- Rometie-Hulhavanahontie-Pärjänjoentie-Raimonkuja-Valtontie-Virvenkuja-Ahdintie- Pärjänjoentietä itään), jolloin maisemaa rumentavia ilmajohtoja voidaan vähentää. Puisto- 23

25 muuntamoja sijoitetaan kaksi molemmille osa-alueille, joiden paikat on näytetty kaavakartalla. Ulkoilureitistöt on osoitettu pääosin ohjeellisella merkinnällä puistoalueille. Sitovalla merkinnällä on osoitettu oleva, valaistu kuntorata vu ja moottorikelkkailulle mk varattu Pärjänkievarintien kadunvarsi. 5.3 Kaavamäärykset Kaavan määräykset ovat suunnittelu- ja rakentamismääräyksiä, jotka koskevat alueiden ja rakennusten rakennustapaa. Ne ovat ohjeena tarkempia suunnitelmia tekeville suunnittelijoille ja rakentajille. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat melko vähäiset, koska alueet ovat pääosin jo ennestään rakennettu. Luppoveden itäpuolisella kumpareella rakennusoikeudet kasvavat ja rakennuspaikkojen määrä lisääntyy yli kolmanneksella rakenteen tiivistämisen ansiosta: - rakennuspaikat lisääntyvät 36 kpl 59 > 95 kpl eli kasvua 38% - asunnot AO 3>17 kpl, kasvua k-m 2, aiemmin 6070 eli kasvua 115% - loma-asunnot RA 50>68 kpl, kasvua 5360 k-m 2, aiemmin 4450 eli kasvua 120%. - matkailukortteli RM 2 > 2kpl, kasvua 700 k-m 2, aiemmin 300 eli kasvua 233% - ketjutalokortteli RAr 4>8kpl, kasvua 1300 k-m 2, aiemmin 800 eli kasvua 162%. 24

26 Tiivistäminen ei kuitenkaan vaadi uutta tieverkkoa vaan oleva infrastruktuuri, myös vesihuoltoverkosto, saadaan nyt tehokkaasti hyödynnettyä. Rakentaminen kätkeytyy metsäiseen maastoon eikä juuri näy kauemmaksi ympäristöön. Alueen rakennustyyli on nykyisellään kirjavaa, jota pyritään hieman yhtenäistämään rakentamisohjeen avulla. Luppoveden länsipuolelle on osoitettu uutta korttelialuetta olevan rakenteen pohjoispuolelle valaistun kuntoradan varteen sekä Rometien pohjoispuolelle. Näin tämän hyvin keskeisellä paikalla sijaitsevan alueen rakentamistehokkuutta on saatu nostettua yli kaksinkertaiseksi aiemmasta ja infrastruktuuri saadaan tehokkaaseen käyttöön. Myös täällä rakentamisen tyyli on kirjavaa, vaikkakin kaikki rakennukset on tehty puusta. Alueiden tiestön hoitovastuu on maanomistajilla, m ikä näkyy vaatimattomana rakentamistapana ja ajoittain heikkona ylläpitona. Puistoalueelle Luppoveden eteläpään tuntumaan on vireillä hirsitornin rakennushanke, johon liittyy liikuntatoimintoja kuten kiipeilyseinä ja juoksuporras näköalatasanteineen. Siitä muodostuu maailman korkein hirsirakenne ja koko Syötteen tunturikeskuksen maamerkki. Valokuvasovite hirsitornista, vasemmalla safarikeskus. / Martti Alasaarela. Torni on sijoitettu avoimen alueen reunalle, liikenteelliseen solmupisteeseen, missä siitä on laajat näkymät ympäristöönsä ja torni näkyy maamerkkinä kaikilta ympäröiviltä lomaasuntoalueilta. Tornin alustavat luonnokset edustavat modernia, yksinkertaista tyyliä, joka sopii hyvin alueen olevaan rakennuskantaan ja imagoon. Toteutuminen tälle paikalle on kuitenkin vielä hieman epävarmaa. Hirsitornista laadittiin ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen valokuvasovite, jossa näkyy sen istuminen maisemaan. Tunturien suunnilta katsottuna tornin taustana on vaaranrinne, johon maisemaan harmaa / puunvärinen rakennus sulautuu. Etelästä tultaessa sankka metsä peittää tornin. Parhaiten torni näkyy Syötekylän ja Pärjänkievarin suunnasta saavuttaessa. Kapeana rakenteena se ei peitä näkymiä ja itse tornin on tarkoitus maamerkkinä näkyäkin mahdollisimman laajalle. Suurmaisemassa näkyvyys rajoittuu kuitenkin tähän laaksoon. Tornin korkeutta laskettiin 70:stä 55 metriin, millä ei liene näkyvyyteen suurtakaan vaikutusta, koska rakenne kutienkin nousee selvästi puuston yläpuolelle. Tornilla ei ole haitallista vaikutusta maisemakuvaan, jos se toteutetaan valokuvasovitteessa esitetyllä tavalla. 25

27 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset luontoon ovat melko vähäiset, koska alue jo ennestään rakennettua. Laajenemis- ja tiivistämisalueilla alueen metsää häviää rakentamisesta johtuen. Arvokkaimmat luontokohteet ovat kuitenkin soilla, minne rakentamista ei osoiteta. Liikuntapuisto voidaan rakentaa Luppoveden lounaiskulmalle kuntoradan ja Pärjänkievarintien väliselle korpikaistaleelle ulottuen uimarannan edustalle. Alueella on avointa suota (luo- 4), joka pääosin säilyy uimarannan länsipuolisella osalla, missä voi toimia talvella esim. maastohiihdon lähtöalue. Liikuntapuisto ja pysäköintialue rakentuu teiden reunustamille suikalemaisille alueille, jotka tullevat joka tapauksessa kuivumaan jo tehdyn tie- ja reittirakentamisen vuoksi. Liikuntapuiston ja erityisesti pysäköintialueen rakentaminen edellyttävät suuria maanvaihtotöitä, mistä syystä rakentaminen sijoittuu Syötetien puoleiselle osalle, jossa on ohuempi turvekerros. Turvemaita voitaneen hyödyntää paikallisesti esim. leikkipuiston valleissa, rinteiden, tievarsien ja kortteleiden piha-alueiden maisemoinnissa. Maanvaihto ei hävitä arvokasta kasvillisuutta tai muuta maisemaa merkittävästi, sillä rakennettava alue on nykyäänkin osin puutonta suota tai korpea ja tulee säilymään leikkipuistonakin avoimena, hoidettuna alueena. Jos kosteutta imevää ja varastoivaa turvemaata poistetaan isoja määriä, erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen kuivatukseen ja tunturista laaksoon valuvien vesien hallitsemiseen Muut vaikutukset: taloudelliset vaikutukset Lomarakentamisen toteuttavat yksityiset henkilöt, jotka tuovat varallisuutta ja työtä kuntaan, jos rakennukset ja työ tilataan paikallisilta yrittäjiltä. Kunnan taloudelliset panostukset keskittyvät puistoalueelle sijoittuvaan liikuntapuistoon ja pysäköintialueisiin. Merkittävä hanke on hirsitornin rakentaminen, johon paikalliset yrittäjät ovat lahjoittamassa puumateriaalin. Kulttuuri- ja liikuntapuiston rakentamiseen on saatu avustusta EU-hankkeen avulla. Alueiden ja toimintojen rakentaminen virkistää alueen toimintoja, lisää lomailijoiden määrää, nostaa alueen imagoa ja tätä kautta lisää Pudasjärven kaupungin elinvoimaisuutta. 5.5 Nimistö Uutta kaavanimistöä ovat Luppovesi, Syöteojantie, Romekuja, Virvenkuja ja Raimontie. 26

28 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Yleiset rakentamisen tavoitteet Valtakunnallisena tavoitteena on pudottaa rajusti energian kulutusta vuoteen 2050 mennessä, lähes 0-energiatasolle. Suurin osa energiasta kuluu rakennuskannan tuottamiseen ja ylläpitoon sekä liikenteeseen, joten niissä on myös suurin säästöpotentiaali. Tavoite edellyttää että uusi rakennuskanta on ns. passiivienergiataloja tai 0- energiataloja, joiden kulutus on hyvin pieni ja energiaa kerätään esim. tontilta maalämpönä ja aurinkokeräimin katoilta. Oleviin, sähkölämmitteisiin huoneistoihin tulisi vaihtaa ilmalämpöpumput tai kaukolämpö, jos sellainen alueelle on saatavissa. Loma-asuntojen tulee olla kooltaan kohtuullisia, ei ylimitoitettuja. Rakennuksiin tulee suunnitella erilaisia lämpövyöhykkeitä ja ne tulisi voida jättää kylmilleen, jos käyttöä ei ole jatkuvasti. Asunnoissa huolto- ja varastotilat tulisi sijoittaa kylmiin piharakennuksiin kuten vielä 1950-luvulla oli tapana. Saunatiloja ei tulisi enää sijoittaa joka asuntoon, vaan mieluummin rakentaa paritaloille yhteiset, korkeampitasoiset sauna- ja kodinhoitotilat pyykkitiloineen. Saunojen tulisi olla mieluummin puulla lämpiäviä - ja löylyn saa jo asteessa. 27

29 6.1.2 Rakennusten sijoittaminen tontille ja tontin käyttö Rakennusten sijoittelussa tontille tulisi noudattaa kaavassa esitettyjä periaatteita. Rakennukset on suunnattu tiestön ja korkeuskäyrien mukaan, joko pitkä julkisivu tai pääty tunturiin päin. Näin rakennukset muodostavat kortteleittain yhtenäisen rakenteen eivätkä peitä toistensa näkymiä. Katunäkymistä tulee miellyttäviä, kun näkymää hallitsevat asunnot ja autopaikat ovat mahdollisimman matalina rakenteina hieman sivussa tai taempana. Autopaikka, joko katos tai talli on osoitettu mahdollisimman lähelle katua, kuitenkin niin ettei se peitä asuinrakennuksen näkymiä ympäristöönsä. Autopaikat suositellaan sijoitettavan pareittain tontin rajalle tai oman tontin laidalle, kulmittain talon kanssa. Tällainen sijoittelu säästää luontoa tontilla ja vähentää huomattavasti lumitöitä. Jos autokatokset on järkevintä sijoittaa kadun varteen, ne voisivat olla esim. valoisia, valokatteella katettuja pergolamaisia rakenteita jotka liittyvät rakennuksen sisäänkäyntiin. Tontin rakentamattomat osat tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina puustoineen ja varvikkoineen, jolloin piha ei vaadi hoitotöitä. Rakennusten ja tien kohdalta voidaan siirtää varvikko talteen metsän suojaan ennen rakentamista ja asetella se takaisin kun rakennustyöt on tehty. Paikoilla johon kasataan paljon lunta varvikko ei kestä ja ne alueet voidaankin kivetä rakkamaiseksi, ehkä salaojitetuksi alueeksi. Tontilta kaivettuja kiviä kannattaa käyttää etenkin sisääntulopuolen piharakentamisessa. Asuntojen oleskelupihat tulee sijoittaa lämpimälle eteläpuolen seinustalle mutta itä- ja länsipihakin ovat käyttökelpoisia. Loma-asunnoissa oleskelutila sijoitetaan terassille tai lasilla katetulle verannalle. Asuintaloissa myös pihamaalle voidaan rakentaa oleskelupaikkoja esim. piharakennuksiin ja istutusryhmiin liittyen. 28

30 6.1.3 Loma-asunnot Suurin osa RA-tonteista on sopivia parimökeille: 120/150 km 2 rakennusoikeus jakautuu esim. 25m 2 autokatokseen ja kahteen 63m 2 lomahuoneistoon, joka on nykyään keskimääräinen loma-asunnon koko. Erityisesti loma-asunnot tulisi rakentaa vähän energiaa kuluttaviksi ja tarvittaessa kylmilleen jätettäviksi. Tämä alue on kuitenkin niin keskeinen, että loma-asunnot voivat olla käytössä ympäri vuoden. Mökkien laatutason ja tarjonnan tulisi siis olla yleisen kysynnän mukainen. Vaikka huoneistot voidaan rakentaa yksityiseen perhekäyttöön, niitä tulisi voida vuokrata myös matkailukäyttöön. Nykyään jokaisessa huoneistossa on omat saunat, mutta energiansäästön takia kannattaisi rakentaa parimökeille yhteinen sauna ja kodinhoitohuone pyykkitiloineen. Saunan tulisi olla mieluimmin puulla lämmitettävä. Kummassakin asunnossa olisi lisäksi oma suihku- ja wc-tila - ehkä kytköksissä yhteiseen saunaosastoon. Ruskean ja harmaan värisävyt sopivat hyvin Suomen luonnon väreihin Vakinaiset asunnot Vakinaisia asuintontteja on osoitettu Hulhavanaholle, missä on jo olevaakin asutusta. Asunnot muodostavat omia ryhmiään Pärjänjoentien varteen. Näillä alueilla on tärkeää rakennustyylin yhtenäisyys käyttömuodosta riippumatta. Loma-asuntokortteleihin rajautuvissa omakotitaloissa julkisivumateriaalina voidaan käyttää hirttä, vaikka asuintaloihin muuten suositellaan lautaverhousta. Asuintonttien rakennusoikeus on 200 km 2, mikä koostuu asuinrakennuksesta ja piharakennuksista. Asuinalueilla pihan suunnittelu ja käyttö on tärkeämpää kuin loma-asunnoissa, missä piha pyritään jättämään luonnontilaan. Pihapiiri voidaan rajata piharakennuksilla ja aidoilla, jotta porot eivät pääse kasvimaalle ja nurmikolle. Pihapiiriin suositellaan vähintään kahta piharakennusta: toinen kulkuvälineille ja toinen talous- ja varastotiloiksi. Jos autopaikat sijoitetaan avoimeen katokseen, rakennusoikeutta voi jäädä vielä kolmannellekin piharakennukselle, jossa voi olla esim. saunaosasto ja kesäkeittiö. Piharakennukset tulisi suunnitella niin, että niitä voidaan pitää kylmillään. 29