OPISKELIJAN OPAS Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot

Transkriptio

1 OPISKELIJAN OPAS Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN LAITOS Erityispedagogiikka

2 2 Sisältö ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) TAVOITTEENA ERITYISOPETTAJAN KELPOISUUS.3 Erityisopettajakoulutukseen haku ja valintamenettely... 3 OPINTOJEN TOTEUTUS...5 Alkuperäisten todistusten näyttäminen... 5 Opintojen aikataulu... 5 Aiempien opintojen hyväksilukeminen... 6 Opintojaksot, osaamistavoitteet ja opintojen arviointi... 7 Kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen... 8 MIELEKÄS OPPIMINEN LÄHIOPETUKSESSA...9 Kotiryhmä ja yhteistoiminnallinen oppiminen... 9 Luento-opetus... 9 Demonstraatiot ja seminaarit ITSENÄINEN OPISKELU JA KIRJALLISET TYÖT...10 Lukemisesta ajattelun ja suunnittelun kautta kirjoittamiseen Tieteellinen kirjoittaminen Oppimistehtävä Oppimistehtävän rakenne Tentit OPETUSHARJOITTELU - TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN.15 Harjoitteluraportti Harjoittelua koskevat sopimukset ja ohjeet Tallenteen ohjeistus Harjoittelun arviointi Harjoittelutodistus Opintosuunnitelmalomake... 29

3 3 ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) TAVOITTEENA ERITYISOPETTAJAN KELPOISUUS Tervetuloa opiskelemaan erityispedagogiikkaa ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja! Erityispedagogiikka on soveltava tieteenala, jonka toimintamallien teoreettinen perusta pohjautuu keskeisesti lähitieteisiin (esim. kasvatus-, yhteiskunta- ja lääketieteisiin, psykologiaan sekä logopediaan). Erityispedagogiikan yksikön tavoitteena on kouluttaa erityisopettajia, jotka toimivat kasvatus- ja opetustilanteissa tarkoituksenmukaisesti, perustellusti, eri näkökulmat huomioiden sekä pyrkivät toiminnassaan toisen ihmisen yksilöllisyyden ja ihmisyyden kunnioittamiseen. Koulutuksessa tuetaan opiskelijoiden kasvua ihmisten tasavertaiseen kohtaamiseen ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseen sekä tarkastellaan kasvatusta osana yhteiskunnallista vaikuttamista. Opetussuunnitelmassa erityispedagogiikalle keskeisten rajapintatieteenalojen tuottamaa tutkimus- ja teoriatietoa yhdistetään sekä erilaisia tieteellisiä lähestymistapoja käsitellään monipuolisesti painottaen kuitenkin kasvatus- ja opetustyössä käyttökelpoisia sovelluksia. Nämä sisällöt sekä harjoitteluista saadut kokemukset kehittävät opiskelijoiden valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön perheiden, työyhteisön eri jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityispedagogiikan oppiaineen tehtävänä on vastata erityisopettajien ja erityiskasvatuksen asiantuntijoiden koulutuksesta sekä erityispedagogisesta tutkimuksesta ja tutkijankoulutuksesta. Tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteena on oppimista tukemalla ehkäistä lapsen, nuoren ja aikuisen syrjäytymistä sekä edistää hänen liittymistään yhteisöön sen täysivaltaisena jäsenenä. Yksilöllisten kehitysresurssien mukaista kasvua pyritään tukemaan inklusiivisen kasvatuksen periaatteiden mukaisesti erilaisin kasvatuksellisin ja opetuksellisin keinoin, sopivin apuvälinein ja/tai oppimisympäristöä muuttamalla. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueiksi on nimetty: 1. Oppimisen, opettamisen ja ohjauksen prosessit 2. Ammatti-identiteetit, urapolut ja osaaminen työelämän muutoksessa 3. Lasten ja nuorten hyvinvointi, osallisuus ja kasvuympäristöt 4. Oppimisen ja osallistumisen erityiskysymykset 5. Tulevaisuuden koulutus ja yhteiskunnallinen muutos Erityisopettajakoulutukseen haku ja valintamenettely Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen ammatillisena perustana ovat erityisluokanopettajan ja erityisopettajan tehtävät. Opiskelijoita valittiin seuraaville erityisopetuksen osa-alueille: 1. alle kouluikäisten ja esiasteen erityisopetus 2. kehitysvammaisten oppilaiden erityisopetus 3. luokkamuotoinen ja osa-aikainen erityisopetus 4. osa-aikainen erityisopetus

4 4 Opintoihin otettiin luokanopettajan kelpoisuuden antavan tutkinnon tai muun soveltuvan koulutuksen suorittaneita. Sisäänotossa oli varattu kiintiö myös Jyväskylän yliopiston OKL:n opiskelijoille. Kirjallisten hakemusten perusteella (työkokemus, pohjatutkinnot ja lisäopinnot) kutsuttiin osa hakijoista valintakokeeseen (kirjallinen koe, yksilöhaastattelu sekä ryhmätilanne), minkä perusteella tehtiin lopullinen opiskelijavalinta. ERITYISOPETUSTA ANTAVAN OPETTAJAN KELPOISUUS Opintojen jälkeen saat todistuksen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen suorittamisesta. Kelpoisuuteesi erilaisiin erityisopetuksen tehtäviin vaikuttaa myös taustalla oleva pohjakoulutuksesi ja -tutkintosi. Kelpoisuus antaa erityisopetusta määritellään asetuksessa Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (As n:o 986/1998), jossa sen 8 :ssä todetaan mm. seuraavaa: Perusopetuslain 16 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta (osa-aikainen erityisopetus) on kelpoinen antamaan henkilö: 1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot; tai 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen. Perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta (muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa) on kelpoinen antamaan henkilö: 1) jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot; 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä 4 a :ssä tarkoitetut monialaiset opinnot; tai 3) jolla on tämän asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut 4 a :ssä tarkoitetut monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot. Perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot. Esiopetusta perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on 7 :n 2 4 momentissa säädetty esiopetuksen opettajan kelpoisuus ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Avustavana opettajana perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa opetuksessa ja saman lain 25 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa esiopetuksessa voi toimia myös se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. ( /105) Aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilymistä käsitellään Kelpoisuusasetuksen 27 :ssä, eräitä keskeneräisiä opintoja koskevia siirtymäsäännöksiä puolestaan sen 30 :ssä. Alle kouluikäisten ja esiasteen erityisopettajan kelpoisuus määritellään sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa (272/2005) ja sitä tarkentavassa valtioneuvoston asetuksessa sosiaalihuollon ammatilli-

5 5 sen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005). Erityislastentarhanopettajien tehtäviin vaadittava erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto on jokin seuraavista: a) yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 19 :n 1 momentin 3 kohdan mukaiset opinnot; b) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 14 :n 2 momentin mukaiset erityisopettajan opinnot; taikka c) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) 35 :n mukaiset erilliset erityisopettajan opinnot. OPINTOJEN TOTEUTUS Alkuperäisten todistusten näyttäminen Uutena opiskelijana sinun tulee syyslukukauden 2015 kuluessa käydä esittämässä alkuperäiset kappaleet niistä todistuksista, jotka ovat olleet opiskelupaikkahakemuksen liitteenä. Todistusten näyttämisen jälkeen suorittamasi erityispedagogiikan perusopinnot/approbatur - arvosana viedään Jyväskylän yliopiston opintorekisteriin (mikäli opinnot on suoritettu muualla kuin JY:ssa). Erityispedagogiikan perusopinnot ovat osa erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja. Alkuperäisten todistusten näyttäminen on ajoitettu lähiopetusjaksojen yhteyteen. Todistukset esitettään osastosihteeri Tanja Koivuselle. Ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. HUOM! OKL:n kiintiössä valittujen opiskelijoiden ei tarvitse näyttää todistuksia. Opintojen aikataulu Koulutus alkaa Voit suorittaa opinnot työn ohessa lukuun ottamatta lähiopetusjaksoja (9 lähiopetusviikkoa lukuvuodessa) ja ohjattuja harjoitteluja (5 op). Tavoitteena pidetään opintojen suorittamista toukokuun 2016 loppuun mennessä. Todistuksen lv suoritetuista erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista saat aikaisintaan huhti-toukokuussa 2016 viimeisen opintosuorituksen kirjaamisen jälkeen. Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavissa opinnoissa opinto-oikeus on rajattu kahden vuoden mittaiseksi. Opintojaksot koostuvat erityispedagogiikan oppiaineen opetussuunnitelman opinnoista. Valtaosin opinnot ovat kaikille opiskelijoille samat. Valinnaisuutta on muutamassa opintojaksossa. Opintojaksot sisältävät kontaktiopetusta (luennot, seminaarit, demonstraatiot), itsenäistä työskentelyä ja opetusharjoittelua. Opinnot toteutetaan aikuisen tarpeisiin suunniteltujen joustavien opiskelukäytäntöjen mukaan. Opiskelussa yhdistyvät erilaiset lähi-, etä- ja itseopiskelun muodot. Itsenäinen oppiminen ja opiskelijan vastuu omasta työskentelystä korostuvat. Opintojen aikataulun realistinen suunnittelu on tärkeää. Ennen suunnittelua sinun kannattaa tutustua opetussuunnitelmaan huolella. Varaa aikaa myös useisiin opintojaksoihin sisältyvien kirjallisten tehtävien tekemiseen. Kirjallisten töiden aikataulun suunnittelussa on syytä muistaa, että seuraava lähijakso tuo yleensä aina uusia tehtäviä. Kun kokonaisuus on hahmottunut, mieti opetusharjoittelun sijoittumista omaan opiskeluaikatauluusi. Muista, että olet itse vastuussa opiskelusi edistymisestä.

6 6 Lähiopetusjaksojen aikataulu: Syyslukukausi 2015 Kevätlukukausi 2016 Vko Vko Vko Vko Vko Vko Vko Vko Vko Erityispedagogiikan oppaineen tenttipäivät ovat lähiopetusjaksojen yhteydessä. Tuolloin sinulla on mahdollisuus tenttiä mm. erilaisia opetussuunnitelmaan sisältyviä teoksia tai opintojaksoja. Tenttipäivät ovat: ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo (rästitentti) Tentteihin ilmoittaudutaan Korpissa viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Muista tarkistaa Korpista, milloin mitäkin opintojaksoa voi tenttiä. Tenttitilaisuudessa sinun on valmistauduttava todistamaan henkilöllisyytesi. Aiempien opintojen hyväksilukeminen Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ovat kokonaislaajuudeltaan 60 op. Erityispedagogiikan perusopinnot tehneille opinnot ovat 40 op:n laajuiset. Muilta osin aikaisempien opintojen hyväksi lukeminen on vähäistä. Huom! Erityispedagogiikan perusopinnoissa suoritetuilla teoksilla ei voi hakea hyväksi lukua erillisiin erityisopettajan opintojen opetussuunnitelman mukaiseen kirjallisuuteen. Mikäli opiskelija on suorittanut erityispedagogiikan aineopinnoissa teoksen KAUFFMAN, J. M tai KAUFFMAN, J.M. / LANDRUM, T.J Characteristics of emotional and behavioural disorders of children and youth, teos luetaan hyväksi osasuorituksena opintojaksoon ERIA229 Sosioemotionaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen. Mikäli opiskelija suorittanut opintojakson ERIA227 Monikanavainen vuorovaikutus ja viestintä,, hänelle luetaan hyväksi vastaava opintojakso eok-opinnoissa. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA290 Inklusiivinen opetus,, hänelle luetaan hyväksi opintojakso ERIA221 Inklusiivinen kasvatusympäristö ja yhteistyö,. Mikäli opiskelija on suorittanut joitakin seuraavista opintojaksoista, hänelle luetaan hyväksi vastaavat opintojaksot eok-opinnoissa: - ERIA257 Autismin kirjo: tunnistaminen ja tukitoimet, - ERIA261 Metakognitiiviset taidot ja oppimisstrategiat,

7 7 Voit tulostaa opintosuoritusten hyväksilukemisanomuksen verkkosivuiltamme osoitteesta Täytä se ja toimita asianmukaisine liitteineen amanuenssi Maija Airiolle (Viveca 426/Ruusupuisto 2 krs. B224.2) tai osastosihteeri Tanja Koivuselle (Viveca 423/Ruusupuisto 2 krs. B ) tai postitse osoitteeseen JY/Kasvatustieteiden laitos/erityispedagogiikka/maija Airio, PL 35, Jyväskylän yliopisto. HUOM! Mikäli et ole suorittanut opetushallinnon opintoja aiemmissa opinnoissasi, sinun tulee suorittaa ne saadaksesi peruskoulun opettajan kelpoisuuden. Kurssi on KTK0006 Opetushallinnon opinnot. Suoritustavat ja aikataulu löytyvät kasvatustieteiden tiedekunnan www-sivuilta. Opintojaksot, osaamistavoitteet ja opintojen arviointi Yksittäisten opintojaksojen laajuus vaihtelee 2 op:n ja 5 op:n välillä. Opinnoissa on runsaasti opintojaksoja, jotka edellyttävät sinulta itsenäistä työskentelyä luentojen ja erilaisten lähdemateriaalien pohjalta. Opintojen käytännön toteutuksessa seurataan Jyväskylän yliopiston tutkintosääntöä ( Jokaisella opintojaksolla on opetussuunnitelmassa kuvatut osaamistavoitteet ja näiden tavoitteiden suuntaista osaamistasi kurssin päätyttyä arvioidaan asteikoilla hyväksytty hylätty tai 0 5. Numeerisen arvioinnin rinnalla saatetaan käyttää erilaisia ryhmä- tai yksilökohtaisia sanallisia palautteita. Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaan kuulustelujen ja niihin verrattavien opintosuoritusten tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava kirjallinen suoritus on tullut jättää tarkastajalle. Noudata siis annettuja palautuspäivämääriä ja anna opettajalle tuo tehtävien tarkastusaika!! Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta. Opintojaksojen suorittaminen edellyttää ehdotonta läsnäoloa lähiopetusjaksoilla. Lähes kaikki opintojaksot sisältävät lähiopetusta. Lähiopetuksen vahvuus on, että opiskelijana voit hyödyntää alan asiantuntijan tietoja ja opintoryhmässä tapahtuvaa vuorovaikutusta omassa oppimisessasi. Opintojen alussa saat tarvittaessa osa-alueesi vastuulehtorilta tukea henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen (esim. harjoittelun ajoittuminen). Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen opetussuunnitelma on liitteenä 1. Henkilökohtainen opintojen seurantalomake on oppaan lopussa (liite 2). Voit tulostaa lomakkeen erityispedagogiikan yksikön verkkosivuilta: Kun saat yksittäisen opintojakson valmiiksi, se kirjataan opintosuoritusrekisteriin. Mikäli opintojakso koostuu useammista pienemmistä jaksoista, nämä osasuoritukset viedään Korppiin odottamaan kokonaisuuden valmistumista. Opintosuoritusrekisterissä näkyvät vain valmiit opintojaksot. Opiskeluun liittyvää tietoa löydät paljon erityispedagogiikan oppiaineen verkkosivuilta: sekä Korppi Korppi on monipuolinen opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä opettajille ja opiskelijoille. Järjestelmän löydät osoitteesta Korpissa on mm. opinto-

8 8 jaksojen kurssikuvaukset sekä kurssien luento- ja harjoitusajat sekä paikat. Korpin tärkeimmät toiminnot ovat kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä opintosuoritusten seuraaminen. Järjestelmän käyttöä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Kirjaudu Korppiin Jyväskylän yliopiston verkkoon saamillasi käyttäjätunnuksillasi. Vanhoille käyttäjille Korppi ei anna luoda tupla-tunnusta. Jos olet unohtanut tunnuksesi tai salasanasi, löydät lisätietoja korpin kirjautumissivun Unohditko-linkistä tai FAQ:sta. Jyväskylän yliopiston ITpalveluiden verkkosivuilta löydät myös lisäohjeita Korpista: Kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen Erityispedagogiikan kursseille osallistuminen edellyttää ilmoittautumista kyseiselle kurssille Korpin kautta osoitteessa Osoitteeseen on myös linkki laitoksen wwwsivuilla. HUOM! Ilmoittautuminen koulutuksemme kursseille alkaa ma klo Valinnaisille opintojaksoille ilmoittautuminen tulee lisäksi myös vahvistaa. Opiskelijalle lähetetään kurssi-ilmoittautumisen vahvistuspyyntö viikkoa ennen valinnaisen kurssin ilmoittautumisajan päättymistä. Opiskelijalla on viikko aikaa vahvistaa ilmoittautumisensa. Mikäli ilmoittautumista ei vahvisteta, poistetaan opiskelija vahvistamisajan päättymisen jälkeen kurssilta. Muistathan myös muiden opintojaksojen kohdalla perua ilmoittautumisesi hyvissä ajoin, jos et osallistukaan kurssille! Koppa Koppa ( on opetus- ja kurssimateriaalin julkaisupaikka. Se on jaettu karkeasti ottaen kahteen osaan: avoimiin oppimateriaaleihin (pääsee käsiksi ilman kirjautumista) ja korpin yhteydessä oleviin kurssisivuihin, joihin pääsee käsiksi vain kurssille osallistuvat opiskelijat ja opettajat yliopiston tunnuksella ja salasanalla. Optima Opintojen ajan käytössäsi on myös Optima ( Optima toimii lähinnä erilaisten aineistojen ja informaation jakamispaikkana ja oppimistehtävien palautusympäristönä. Halutessanne voitte oman ryhmänne kanssa rakentaa Optimaan erilaisia vertaispalaute- tai keskusteluympäristöjä yms. Sähköpostilista ja listalle liittyminen Erityisopettajan tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja suorittavilla opiskelijoilla on oma yhteinen sähköpostilista yleistä infoa varten. Tiedonkulun kannalta on erittäin tärkeää, että liityt listalle. Sähköpostilistan kautta tiedotetaan esimerkiksi viime hetken muutoksista lukujärjestyksessä ym. ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista. Liity listalle osoitteessa Sähköpostilistoihin liittyviä ohjeita löydät osoitteesta: Kirjaston yleiset koulutukset Yliopiston kirjasto järjestää erilaisia avoimia koulutuksia, kuten esim. Miten käytät JYKDOKkäyttöliittymää? Miten löydät painetut aineistot ja verkkoaineistot? Tutustu avoimiin koulu-

9 9 tuksiin Jyväskylän yliopiston kirjaston nettisivulta Tiedonhausta saat myös lisätietoa kirjaston sivuilta ( Valmistuminen Kun viimeinenkin suorituksesi näkyy opintosuoritusrekisterissä, sinun tulee pyytää todistus osastosihteeri Tanja Koivuselta, joka tarkastaa suoritukset ennen todistuksen kirjoittamista. Nettilomake, jolla todistusta voi pyytää löytyy erityispedagogiikan oppiaineen verkkosivuilta kohdasta Lomakkeita. Todistuksen saat muutaman viikon kuluessa todistuksen pyytämisestä. Todistus päivätään sille päivälle, milloin viimeinen suoritus on kirjattu rekisteriin ja se lähetetään sinulle postitse. Huom. OKL:n ja varhaiskasvatuksen yksikön pääaineopiskelijoiden ei tarvitse pyytää erikseen todistusta eok-opinnoista silloin kun opinnot tulevat sisältymään heidän KMtutkintoonsa. MIELEKÄS OPPIMINEN LÄHIOPETUKSESSA Lähiopetusjaksojen painopisteenä on oppimisprosessin tukeminen. Tarkoituksena on aktivoida opetustilanteessa myös aikaisemmat tietosi ja taitosi. Oppiessaan oppija konstruoi, rakentaa kuvaa ulkoisesta maailmasta ja etsii selityksiä ja ymmärrystä sen eri ilmiöille. Oppija tulkitsee ja valikoi opittavaa ainesta aikaisempien tietojensa, uskomustensa ja käsitystensä pohjalta. Tärkeintä ei ole, mitä ulkoisesti opit, vaan mitä mielessäsi tapahtuu. Olennaista on aktiivinen henkinen työskentely ja merkityksellisten kokonaisuuksien rakentaminen. Opetuksen tehtävä on käynnistää ja ohjata tätä aktiivista henkistä työskentelyä. Kotiryhmä ja yhteistoiminnallinen oppiminen Opintojen ajan kuulut pienryhmään (ks. sivu 3 osa-alueet). Parhaimmillaan ryhmä toimii oppimisesi tukena. Ryhmässä työstetään yhdessä erilaisia ammatillisia teemoja ja voit jakaa ajatuksiasi, esittää mieltäsi askarruttavia kysymyksiä yhteiseen keskusteluun sekä jakaa myös omaa asiantuntijuuttasi. Jokainen osallistuja tuo oman panoksensa ryhmän työskentelyyn. Yhteistoiminnallisen oppimisen mukaisesti jokainen sitoutuu ryhmään vastuullisesti; hän ei ole pelkkä kuuntelija tai yksinäinen oppija. Opettajan rooli on tukea ryhmien oppimista omalla asiantuntemuksellaan. Tärkeää on, että opit löytämään ja etsimään vastauksia myös itse. Luento-opetus Lähiopetusjaksot sisältävät paljon luento-opetusta. Perinteisesti luento-opetuksella on tarkoitettu opetusta, jossa opettaja puhuu ja opiskelijat kuuntelevat. Luennointi on yleisesti ottaen taloudellinen ja suhteellisen tehokas opetusmenetelmä. Usein luento-opetus on leimattu passivoivaksi sillä perusteella, että opiskelijoissa ei näy paljon ulkoista aktiivisuutta. Kui-

10 10 tenkin aktiivinen oppiminen yleensä edellyttää, että teet muutakin kuin vain kuuntelet. Sinun tulee lukea, kirjoittaa, keskustella ja osallistua ongelmanratkaisuun. Korkeaa aktiivisuuden astetta edustaa pohdiskeleva, luennoitavaa asiaa jäsentävä ja tiivistävä muistiinpanojen teko. Opetusmateriaalit löydät pääsääntöisesti muutamaa päivää ennen luentoa Kopasta tai Optimasta. Omien merkintöjen tekeminen materiaaleihin on usein oppimisen kannalta hyödyllistä ja auttaa kytkemään käsiteltäviä asioita mielekkäisiin asiayhteyksiin. Voit lisätä niihin myös sovellusesimerkkejä sekä tärkeitä lähdemateriaaleja ja -tietoja. Luento-opetukseen osallistuvien opiskelijoiden tiedontaso saattaa olla vaihteleva. Tämä asettaa vaatimuksia sekä luennoitsijoille että kuulijoille. Mukana voi olla erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutuksen opiskelijoita, erityisopettajan maisterikoulutuksessa olevia, varhaiserityisopettajien maisterikoulutuksessa sekä luokan- ja aineenopettajakoulutuksessa opiskelevia opiskelijoita. Lisäksi joukossa saattaa olla varhaiskasvatuksen opiskelijoita sekä sivuaineopiskelijoita. Näillä ns. massaluennoilla ei luennoitsijalla ole mahdollisuutta henkilökohtaiseen palautteenantoon oppimistehtävistä. Demonstraatiot ja seminaarit Demonstraatioissa opettaja näyttää, esittää tai havainnollistaa opiskelijoille asioita pelkän kertomisen tai sanallisen kuvaamisen sijasta. Opettaja myös ohjaa opiskelijoiden harjoituksia. Myös opiskelijat voivat demonstroida muulle ryhmälle opetettuja asioita. Demonstraatiot opettavat ja mallintavat tieteellistä työskentelyäsi ja niillä voidaan valmistaa menetelmän varsinaiseen, myöhempään käytännön harjoitteluun. Seminaarit rakentuvat tavallisimmin opiskelijoiden tekemien oppimistehtävien pohjalta. Opiskelijoiden rooli seminaareissa on yleensä aktiivinen ja kurssin teemoja työstetään erilaisin ryhmätyöskentelymenetelmin. ITSENÄINEN OPISKELU JA KIRJALLISET TYÖT Lukemisesta ajattelun ja suunnittelun kautta kirjoittamiseen Kun vastuu opiskelustasi on sinulla itselläsi, tarvitset valmiuksia ja taitoja itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelun alussa suoritettu investointi opiskelutaitoihin tuottaa tulosta myöhemmässä vaiheessa. Vaikka erillisissä erityisopettajan opinnoissa opiskelevilla on takanaan jo runsaasti kokemusta itsenäisestä opiskelusta, vaatii opiskelutaitojen kehittäminen jatkuvaa itsetutkiskelua ja sen tiedostamista, mikä opiskelutekniikka sopii kuhunkin tilanteeseen. Ajattelemisen taitojen lisäksi tarvitset lukemistaitoja itsenäiseen tiedon hankkimiseen, kirjoittamistaitoja laadukkaaseen tekstin tuottamiseen, taitoja ajankäytön suunnitteluun ja tehokkaaseen tiedonhankintaan. Lukeminen on avainasemassa itsenäisessä opiskelussa. Lukemistasi motivoi ja tehostaa se, että osaat kytkeä uutta tietoa aikaisempaan tietoon. Hyvä lukija osaa jäsentää, tehdä yhteenvetoja ja johtopäätöksiä sekä arvioida lukemaansa. Asioiden ymmärtäminen ja tulkinta ovat avainasemassa lukemisprosessissa. Esittämällä itsellesi kysymyksiä voit pitää huolta oppimisestasi ja tarkistaa, oletko ymmärtänyt asiat oikein.

11 11 Lukemista voi tehostaa käsitekarttojen ja alleviivaustekniikoiden avulla sekä kirjoittamalla yhteenvetoja. On olemassa joukko yksinkertaisia harjoituksia ja menetelmiä, joita opiskelija voi itse käyttää syventämään lukemisensa tasoa. Esimerkki syvälukuharjoituksesta: 1) Selvitä itsellesi lukemisen tarkoitus. 2) Aktivoi aikaisempi tietämys. 3) Hahmota tekstin tärkein sisältö ja keskity siihen. 4) Yritä arvioida uutta tietoa. 5) Tarkkaile tietyin väliajoin omaa lukemistasi ja sitä, oletko ymmärtänyt tekstin. 6) Tee päätelmiä ja testaa niitä. Liitä niihin tulkintoja, ennusteita ja johtopäätöksiä. Kirjoittamisen tärkein tarkoitus on omien ajatusten ilmaiseminen. Voit käyttää kirjoittamista myös oman ajattelun selkiinnyttämiseen ja uuden oppimiseen. Ryhdy kirjoittamaan varsinaista tekstiä kokoon mahdollisimman pian, sillä vasta kirjoittaminen aktivoi ajatuksesi ja sitoo sinut asiaan. Esittämistapaa määrää vahvasti tehtävänanto. Ahdistus ja juuttumiset ovat normaali osa kirjoittamisprosessia. Seuraavassa esitellään muutamia keinoja, jotka saavat sinut kirjoittamaan. 1. Listaaminen Tee luettelo niistä asioista, jotka liittyvät käsiteltävään aiheeseen. Luettelon aineksia voi sitten luokitella ajan tai paikan, tärkeyden, tuttuuden tms. mukaan. 2. Vapaa kirjoittaminen Ala kirjoittaa käsillä olevasta aiheesta ja anna tulla tajunnanvirtaisesti tekstiä, älä huolehdi kieliasusta. 3. Käsitekartta Käsitekartan idea on se, että paperin keskelle kirjoitetaan aihe, ympyröidään se, ja sen jälkeen kirjoitetaan tyhjään tilaan sanoja tai fraaseja, jotka liittyvät keskellä olevaan sanaan. Nämä sanat tai fraasit ympyröidään ja yhdistetään viivoilla keskellä olevaan sanaan ja suhteiden selkiintyessä myös toisiinsa. Keskeiseen käsitteeseen liittyvät asiat ovat tällöin lähempänä keskustaa ja vähemmän tärkeät keskustasta kauempana. 4. Merkityssuhdekaavio Siinä selvitetään tiettyjen kysymysten avulla pääkäsitettä, sen suhdetta lähikäsitteisiin, asiayhteyksiä, aikasuhteita, syy-seuraussuhteita ja ratkaisumahdollisuuksia. Se soveltuu sekä lukemisen että kirjoittamisen avuksi. 5. Journalistin kysymykset Mitä, kuka, missä, milloin, miksi ja miten. Käytä näitä kysymyksiä monipuolisesti ja tarvittaessa taivuttaen. Esim. Kuka teki? Ketä tämä koskee? Kenelle tästä on hyötyä? 6. Lue! Kirjoittamaan ei opi vain kirjoittamalla. Lukeminen auttaa näkemään paremmin ja - sanomaan paremmin. Monista asioista on kirjoitettu myös ihmistä lähellä olevia kaunokirjallisia tekstejä, jotka auttavat sinua näkökulmien tarkentamisessa ja kielenkäytön tarkkailussa. Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellinen ilmaisu pyrkii yksiselitteisyyteen, selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Se edellyttää tieteenalan terminologian tuntemusta ja selkeän yleiskielen käyttöä. Tieteellistä kirjoittamista ei saa pelkästään rinnastaa tieteelliseen kirjoittamistyyliin, vaan se on ymmärrettävä paljon laajemmin. Tieteellisessä kirjoittamisessa tulee olla juoni tai jäsennys. Juonellisuuteen liittyy olennaisesti kirjoitelman sisäinen logiikka ja prosessiluonteisuus. Sinun tulee keskittyä aiheen kan-

12 12 nalta olennaiseen, eikä esitellä irrallisia ajatuksia ja tietosisältöjä. Tulee pyrkiä dynaamisuuteen ja jatkuvuuteen. Esitys on pikemminkin ajatusten käsittelyä kuin kerätyn tiedon jakamista. Plagiointi ja tekijänoikeudet opiskelussa Oppimistehtävät ovat Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön alaisia opintosuorituksia. Plagiointi oppimistehtävissä tulkitaan tutkintosäännössä (24 ) mainituksi vilpiksi, joka johtaa opintosuorituksen hylkäämiseen. Opiskelussa plagiointi ilmenee yleensä joko toisen opiskelijan oppimistehtävävastauksen tai sen osan kopiointina tai tekstin kopiointina suoraan lähdemateriaalista (esim. kirjallisuudesta, internetistä tai opinnäytetyöstä) ilman asianmukaisia lähdeviittauksia. Vilpillistä on myös itseplagiointi, eli oman tekstin kopioiminen eri oppimistehtäviin. Tieteellistä kirjoitusta laatiessasi ole tarkkana, että et esitä toisen tekstiä omanasi, vaan osoitat lainauksen selkeästi lähdeviitteiden suorissa lainauksissa sitaatein varustettuna tai muuten kirjoituksen keinoin osoitettuna (sisennys, tihennys jne.). Plagiointia ei pääse tapahtumaan, jos pidät mielessäsi, että hyvään kirjoittamiseen kuuluu lainauksien kommentointi ja kritiikki. Tieteellisen kirjoittamisen yhteydessä tulee muistaa, että siinä on aina subjekti oma ajattelumme mukana, vaikka tieteellinen tyyli ei minä- ja me -muotoa suosikaan. Oppimistehtävä Opintoihin sisältyy runsaasti erilaisia oppimistehtäviä. Oppimistehtävä on määräaiheesta laadittu suppeahko, pohtiva kirjoitus - pienoistutkielma. Opintoihin liittyvien kirjallisten tehtävien tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija hallitsee sisällöllisesti ja myös kielellisesti sen asiakokonaisuuden, josta hän työnsä laatii. Erillisiin erityisopettajan opintoihin sisältyy erilaisia oppimistehtäviä, joten seuraavassa niiden laatimisesta vähän tarkemmin. Mitä oppimistehtävältä edellytetään? 1. Käsittely on tehtävänannon (annetun otsikon tai järkevän asiallisesti muotoillun oman otsikon) mukainen. Kirjoitus vastaa otsikon (takana olevaan) kysymykseen. Kirjoittaja osoittaa, että hallitsee asiakokonaisuuden ja osaa rajata siitä olennaisen käsiteltäväksi annetussa tilassa. 2. Työssä keskitytään tehtävänannon kannalta keskeisiin, merkityksellisiin seikkoihin. Kirjoittaja ei rönsyile vaan osoittaa kykynsä ajatella kriittisesti. 3. Esitystapa kertoo asian ymmärtämisestä: kirjoittaja ei kopioi ajatuksia eikä sanoitusta. Kirjoittaja pystyy asianhallinnan varassa käsittelemään aihetta omaan ajatteluunsa pohjautuen omin sanoin, konkreettisesti omalla ihmisläheisellä kirjoitustyylillään. 4. Kirjoituksen rakenne on johdonmukainen ja kiinteä. Kirjoittaja pystyy näkemään asioiden välisiä loogisia suhteita (esim. aika-, paikka-, syy- ja seuraussuhteet, tärkeysjärjestys) ja esittää asioista johtoajatuksen ohjaamana jäsentyneen näkemyksensä. 5. Kirjoitustapa on neutraali, konkreettinen, objektiivinen (ei emotionaalinen) sekä asiallisen erittelevä. Väitteiden perustelut ovat pitäviä ja riittäviä. Kirjoittaja kunnioittaa toisia kirjoittajia, vaikka näiden näkemykset eivät vastaisikaan hänen omia näkemyksiään. Hän argumentoi asiaperustein, ei henkilöä vastaan hyökkäillen. Näin menetellen kirjoittaja kunnioittaa myös lukijoitaan. 6. Tehtävä on hyvin kirjoitettu; yleistajuisen selvä ja ytimekäs. Kirjoittaja osoittaa hallitsevansa asian lisäksi myös kielen mahdollisuudet ja ottaa lukijan huomioon. Oppimistehtävien pituutta on vaikea määritellä, sillä jokaisen kirjoittajan persoonallinen kirjoittamistyyli vaikuttaa ilmaisutapaan ja tiiviyteen. Yleisohjeena voidaan todeta, että parin

13 13 sivun vastaus on liian suppea, mutta parinkymmenen sivun tehtävä on jo liian pitkä. Tehtävän kannalta keskeiset asiat saa tavallisesti mahtumaan 5-7 sivuun. Tehtäviin vastaaminen vaatii harjoittelua. Aluksi kirjoittaminen saattaa tuntua vaikealta ja asioiden jäsentäminen työläältä. Pohdi aluksi otsikkoa; mitä tehtävä tarkoittaa, mitä siihen vaaditaan. Kokoa tarvittava materiaali. Kerää ideat paperille ja järjestele materiaali. Kirjoittaminen alkaa helpottua sitä mukaa, mitä enemmän kirjoitat. Oppimistehtäviä voidaan pitää prosessiluontoisena työskentelymuotona. Koskaan vastauksesi ei ole siis täydellinen, vaan vielä tehtävän luovutettuasikin voit pohtia vastaustasi. Älä ole liian kriittinen omien tuotostesi kanssa! Muista laatia työlle informatiivinen kansilehti! Mainitse vastauksessasi, mitä lähteitä olet käyttänyt ja muista lähdeviittaukset! Muista luovuttaa tehtävä määräpäivään mennessä! Tavallisimmat syyt oppimistehtävän hylkäämiseen ovat: - teoriaosuus on suppea tai vastaus koostuu pelkästään kirjoittajan omista ajatuksista ja mielipiteistä - omat ajatukset ja mielipiteet voivat puuttua kokonaan tai ovat niukkoja - jonkin keskeisen teeman käsittely puuttuu tai tehtävänantoa ei ole noudatettu - vastaus on kokonaisuutena suppea - vastaus on jäsentymätön, sekava tai liian pitkä - vastaus on tunnepitoinen vuodatus, jossa ei ole riittävästi asiaa - työ on kopioitu suoraan kirjallisuudesta - vastauksesta välittyy tieto siitä, ettei opiskelija ole riittävästi perehtynyt tehtävään Hylättyä tehtävää pyydetään tavallisesti palautteessa täydentämään. Toimi silloin seuraavasti: - Kirjoita täydennys keskittyen arvioinnissa mainittuihin kohtiin, koko vastausta ei tarvitse kirjoittaa uudelleen. - Täydennys voi olla irrallinen liite entiseen vastaukseen tai voit lisätä uudet kappaleet esim. kursiivilla. - Palauttaessasi täydennystä liitä mukaan uusi kansilehti, täydennys, alkuperäinen vastaus sekä alkuperäinen arviointi. Opettajan antama palaute ei aina välttämättä vastaa omaa kuvaasi työstä. Mikäli palaute tuntuu kohtuuttomalta, opettaja on mielestäsi ymmärtänyt asian väärin, tai haluat vielä keskustella vastauksesta, ota yhteyttä opettajaan. Oppimistehtävän rakenne Yhtenä kirjoitustaidon mittapuuna on se, miten kiinnostavasti kirjoittaja saa lukijan pohtimaan käsiteltyä asiaa kanssaan: Miten tehokkaasti, ts. selvästi, yksinkertaisesti, miellyttävästi ja lukijaansa kunnioittavasti, mutta samalla asiaa vakuuttavasti perustellen hän osaa tarjota lukijalle mukana ajattelemisen ja tulkitsemisen mahdollisuuden ja näin lisätä hänen ymmärrystään asiasta. Tämän oppaan ohjeet on suunnattu ensi sijassa erillisissä erityisopettajan opinnoissa erilaisia kirjallisia töitä tekeville, joten lukijaksi voidaan ajatella joko alan asiantuntija tai joissakin tapauksissa oma opiskelijakollega. Kansilehti. Hyvän työn tunnusmerkki on informatiivinen kansilehti, jolloin lukija voi nopeasti saada käsityksen siitä, mistä työssä on kyse. Kansilehti pitää laatia aina, työn pituudesta riippumatta. Kansilehdellä tulee olla seuraavat tiedot: - JY/EOK opiskelijan kotiryhmä, - yhteystiedot (nimi, sähköpostiosoite ja puh.nro), - mistä työstä on kyse (essee, harjoitteluraportti jne.),

14 14 - työn teema tai aihe, mihin opintojaksoon suoritus kuuluu ja kuinka laaja kyseinen työ on opintopisteinä, - työn tarkastajan/opettajan nimi - päiväys (osoittamaan suorituksen jättöpäivää).. Sisällysluettelo. Kirjoitelman alkuosan tiiviisiin tietokokonaisuuksiin kuuluu myös sisällysluettelo. Sisällysluettelon laatimisesta työn pituuden perusteella ei ole olemassa sääntöä. Parempi laatia luettelo kuin jättää se tekemättä, ainakin silloin kun työn pituus alkaa lähennellä kymmentä sivua. Sisällysluettelosta lukija näkee käsiteltävien asioiden keskinäiset suhteet ja työn etenemisen luvuittain, ja hän näkee sivumääristä, miten laajalti kutakin asiakokonaisuutta on käsitelty. Työn tekijän se pakottaa myös jäsentämään työtä aivan toisella tavalla. Sisällysluetteloon merkitään aina myös lähteiden ja liitteiden alkamissivu. Otsikointi. Otsikon tulee olla sisällöllisesti informatiivinen ja kielellisesti täsmällinen. Hyvä otsikko herättää lukijan mielessä kysymyksiä ja oletuksia ja auttaa häntä jäsentämään asiaa jo ennen tekstin lukemista. Johdanto. Johdannon tehtävänä on viedä lukija sisälle aiheeseen, sen on viritettävä lukijan kiinnostus ja sen pitää antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Kirjoitustekniset kysymykset. Työn sisältöön liittyvien kysymysten lisäksi kirjoittaja joutuu aina pohtimaan myös työn muodollisia tekijöitä; numerointia, kuvioiden ja taulukoiden käyttöä, lähdeviittaustekniikkaa, lähdeluettelon laatimista jne. (ks. ohjeet esim. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P (tai uudempi). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi) Tyyli ja kieliasu. Kirjoittaminen on yhteistyötä lukijan kanssa. Kirjoitus on tarkoitettu luettavaksi, ymmärrettäväksi ja keskeisiltä ajatuksiltaan myös muistettavaksi. Kirjoittajan on paneuduttava lukijan asemaan, jotta hän saisi viritettyä tämän kiinnostuksen ja pystyisi pitämään sitä yllä. Tehokas tieteellinen tyyli on yksinkertaisen selvää, täsmällistä ja vakuuttavaa. Tieteellisen ilmaisutavan perustana on hyvän yleiskielen ja hyvän asiatyylin hallinta. Virkerakenteen yksinkertaisuudesta ei ole syytä luopua. Tieteen kieli poikkeaa yleiskielestä lähinnä erikoiskäsitteiltään: yksiselitteisyyteen (=asiantuntijalukijoille tarkoitettuun selvyyteen) pyrittäessä teksteissä esiintyy tieteenaloittain erikoiskielille tyypillisiä oppi- ja ammattisanoja, termejä. Myös tieteellisessä tekstissä on hyvä muistaa havainnollisuuden edut: konkreettinen kirjoituspa virittää ja ylläpitää lukijan kiinnostusta. Lukijaansa arvostava kirjoittaja pyrkii tietoisesti tekstissään helppolukuisuuteen. Luettavuuden perustana on jäsentelyn johdonmukaisuus. Kirjoituksen perusrakenteen paljastaa havainnollinen, mielekkäästi etenevä otsikointi. Tentit Opintoihin sisältyy myös joitakin pakollisia tenttejä. Tarkista korpista, milloin mitäkin opintojaksoa voi tenttiä. Erityispedagogiikan oppiaineen nettisivuilta ohjeita opiskeluun löytyy myös taulukko, josta näet missä laitostentissä voit suorittaa mihinkin jaksoon liittyvää kirjallisuutta. Tenttiin sinun tulee ilmoittautua Korpissa viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Tenttitilaisuus kestää tavallisimmin neljä tuntia. Ks. tarkempi info oheisesta linkistä: Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö, luku 6 (Kuulustelujen järjestäminen). Linkistä löytyy tietoa mm. vilpin seuraamuksista, tentissä sallituista välineistä ja henkilöllisyyden todistamisesta.

15 15 OPETUSHARJOITTELU - TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Jokaisella erityisopettajaksi opiskelevalla on kokemusta opetuksesta, ohjauksesta tai kasvatuksesta ennen näiden ammattiopintojen alkua. Se on sekä etu että haitta. Kieli, ammatin monet käsitteet, normit ja traditiot ovat tuttuja. Tuttuuteen liittyy myös säilyttämisen ongelma. On vaikea irrottautua ja etsiä radikaalisti uutta, kun on hyvin sisällä aikaisemmassa perinteessä. Tämä ammattiin sosiaalistuminen voi useiden tutkijoiden mukaan estää muutoksia ja uuden oppimista. Harjoittelulla on opettajankoulutuksessa tärkeä tehtävä. Sen tulisi tarjota välineitä ja ohjausta jatkuvaan opettajan työn kehittämiseen. Lisäksi tulevana erityisopettajana saat kokemuksia ja ohjausta sekä työyhteisössä että lähiympäristössä toimimisesta. Opettajien koulutuksessa korostetaan ohjausta epävarmuuden kohtaamiseen, jatkuvaan ongelmanratkaisuun, kriittisyyteen ja kyseenalaistamiseen sekä yhteistoiminnallisuuteen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää harjoittelun ja muiden opintojen jatkuvaa vuorovaikutusta ja toiminnallista yhteistyötä. Opetusharjoittelun toivotaan antavan eväät opettajan ammattiin kasvamiseksi siten, että jo opiskeluaikanasi - opit työstäsi - reflektoit kokemuksiasi - toimit työtään tutkivana opettajana - pystyt yhteistyöhön ja nautit siitä - olet tehtävääsi orientoitunut, et ajelehtiva opettaja - luotat ja suuntaat tulevaisuuteen - hallitset laajoja, eheitä teemoja - olet oman ammattisi asiantuntija Erityisopettajan työtä voi verrata ongelmanratkaisuprosessiin. Työhön kuuluu jatkuva päätöksenteko vaihtuvissa, ainutkertaisissa tilanteissa. Kaikkia ammatin taitoja ja tietoalueita ei voida antaa koulutuksessa. Ongelmanratkaisun ensimmäisiä vaiheita on, että pystyy tunnistamaan ongelman ja erittelemään siihen vaikuttavia tekijöitä. Tätä analyyttistä kykyä tulisi harjoitella koulutuksen aikana. Opettajan työn ongelmanratkaisun luonteen tulisi konkretisoitua harjoittelussa ja sen ohjauksessa. Harjoittelu ei ole vain opetukseen liittyvien taitojen oppimista vaan opettajuuteen liittyvien ongelmien kohtaamista. Sen, ettei ole valmiita ratkaisuja, tulisi konkretisoitua myös niissä ohjauskokemuksissa, joita opiskelija saa harjoittelun yhteydessä. Harjoitteluraportti Erillisissä erityisopettajan opinnoissa laaditaan opetusharjoittelusta/molemmista opetusharjoitteluista pienimuotoinen raportti. Raportin laatimisen osalta kukin harjoittelusta vastaava lehtori antaa tarkemmat ohjeet, mutta tässä oppaassa voidaan yleisellä tasolla hahmottaa harjoittelusta raportoinnin merkitystä oppimisen kannalta. Harjoittelun ja siitä raportoinnin tavoitteena voidaan pitää sitä, että ne osaltaan - auttavat paikantamaan omaa ammatillista osaamista opettajana - selkiyttävät niitä arvoja, jotka ohjaavat omaa työskentelyä opettajana ja omaa henkilökohtaista elämää sekä auttavat näkemään näiden arvojen mahdolliset ristiriidat - auttavat ymmärtämään omaa toimintaa opettajana niin yksilönä kuin työryhmänsä jäsenenä, osana työyhteisöä - auttavat kehittymään ihmisenä.

16 16 Harjoitteluraporttiin kirjataan omat tavoitteet harjoittelulle ja kuvataan omaa ammatillista kehittymistä jakson aikana. Raportissa ei kuvata yksityiskohtaisesti harjoittelun etenemistä. Vapaamuotoisen päiväkirjan pitäminen on hyvänä apuna, koska siihen voi päivittäin kirjata omia tunnelmia, vaikutelmia, kysymyksiä, ihmetyksiä jne. Tämän pohjalta varsinaisen raportin laatiminen on helpompaa. Tässä muutamia kysymyksiä, joihin vastaamalla hankit itsellesi materiaalia harjoitteluraportin kirjoittamista varten: - Mistä tiedän itse oppineeni? Missä oppiminen näkyy? - Mitkä tekijät ovat auttaneet omaa oppimistani? - Mistä opettaja tunnistaa oppimisen? - Mitä teen, kun haluan tukea ja ohjata oppimista laadukkaasti? - Mitä hyvän opettajan ominaisuuksia minulla on? Mitä itselleni haluaisin? - Mitkä ovat vahvuuteni työssä, jota teen? - Miltä opetustyö minusta tuntuu? Miksi tunnen juuri näin? - Millainen opettaja olen oppijoiden näkökulmasta? - Uskallanko olla myös oma itseni opettajana? - Mikä minua uuvuttaa? Mistä saan voimia? - Kuinka voin ylläpitää ja kehittää tietämystäni ja kiinnostustani opettajantyössä? - Mihin suuntaan ja miksi minun pitää kehittää opetustani / ohjaustani? - Minkälaista oppimista oma opetukseni saa oppijoissa aikaan? - Ovatko antamani oppimistehtävät oppimisen kannalta oleellisia? - Mitä vaadin työssä itseltäni, entä oppijoilta? Harjoitteluraportin kansilehdeltä tulee käydä ilmi: paikkakunta, yksikkö (koulu, päiväkoti, oppilaitos), kuka on ollut harjoittelun ohjaaja sekä millä aikavälillä harjoittelu on suoritettu. Jäsennä raportti selkeästi ja käytä rikasta ja kuvaavaa kieltä. Muista otsikoinnin merkitys lukijalle. Muista myös raportin sivunumerointi kirjoitusvaiheessa. Raportin tulee olla looginen ja asiallinen kokonaisuus. Yleispätevän ohjeen antaminen raportin sisällöstä on vaikeaa, sillä sen sisältö on aina hyvin yksilökohtainen. Raportin liitteeksi opiskelija voi koota harjoittelun aikana kertynyttä materiaalia. Opiskelija palauttaa raportin harjoittelusta vastaavalle lehtorille ja saa siitä sovitun ajan kuluttua kirjallisen palautteen. Harjoittelua koskevat sopimukset ja ohjeet Seuraavat ohjeet sinun tulee ottaa huomioon harjoittelua suunnitellessasi ja toteuttaessasi. - Et voi suorittaa opetusharjoittelua omassa luokassa/ryhmässä. - Et voi korvata opetusharjoittelua aikaisemmalla työkokemuksella. - Harjoittelut suoritetaan lähiopetusjaksojen ulkopuolella. - Harjoittelu edellyttää useimmiten virkavapauden anomista. - Hankit itse harjoittelupaikkasi. Paras tapa paikan hankkimiseksi on ensin kartoittaa oman kotipaikkakunnan erityisopetuksen tilanne ja harjoittelumahdollisuudet. Myös lähipaikkakuntien erityisopetuksen tilanteesta kannattaa ottaa selvää. - Ohjaavan opettajan tulee olla pätevä, muodollisesti kelpoinen erityisopettaja. - Harjoitteluorganisaation esimies, ohjaava opettaja ja opiskelija allekirjoittavat harjoittelusopimuslomakkeen, jonka opiskelija palauttaa harjoittelua ohjaavalle yliopiston lehtorille. - Sopimus tulee olla toimitettuna yliopistolle ennen harjoittelun alkua.

17 17 - Ennen harjoittelun alkamista teet yhdessä harjoittelupaikan ohjaajan kanssa harjoittelusuunnitelman ja asetat tavoitteet harjoittelulle. - Viet harjoittelupaikan ohjaajalle ohjauspalkkiolomakkeen, jonka hän täyttää ja lähettää palautuskuoressa harjoittelua ohjaavalle yliopiston lehtorille harjoittelun päätyttyä. - Ohjaavalle opettajalle maksetaan seuraavasti: Harjoittelun kesto Maksettavat op työviikot tuntimäärä ohjaustunnit 5 op 5 vko 135 t 8 t x 36 2,5 op 3 vko 68 t 5 t x 36 Tallenteen ohjeistus Mikäli harjoitteluun kuuluu tallenteen teko, LUE TARKASTI seuraavat ohjeet sekä LUE/KUUNTELE tarkasti myös harjoittelua ohjaavan lehtorin ohjeistus: harjoitteluissa on jonkin verran eroja niiden erilaisesta luonteesta johtuen. Tallenteen teon sijaan lehtori voi tulla myös seuraamaan tuntiasi paikan päälle, mikäli harjoittelet Jyvässeudulla. 1. Ennen tallenteen tekoa - Sovi ohjaavan opettajan kanssa ajankohdat, jolloin teet tallenteet. - Pyydä lupa tallenteen tekoa varten oppilaiden/lasten huoltajilta (lomake löytyy erityispedagogiikan verkkosivuilta). - Hanki välineet tallenteen tekoa varten. - Pyydä tarvittaessa kuvausapua (avustaja, ohjaava opettaja, opiskelukaveri). - Ensimmäinen tallenne, josta yliopiston lehtori kirjoittaa palautteen tulee tehdä harjoittelun alkupuolella. - Toisen tallenteen teon ajankohdan voit valita. Tästä tallenteesta saat vertaispalautteen toiselta opiskelijalta. 2. Tallennetilanne - Järjestele tila (esim. verhot/kaihtimet) ja ohjeista kuvaajaa tallenteen teossa. - Koekuvaaminen on suositeltavaa, esim. äänen kuulumisen varmistamiseksi. - Voit kuvata myös tiloja, materiaaleja ja välineitä. 3. Tallenteen teon jälkeen - Tallenne lähetetään muistitikulla, levykkeellä tms. harjoittelua ohjaavan lehtorin/ opiskelijaparin katsottavaksi syksyn 2014 harjoitteluinfossa annettavien ohjeiden mukaisesti. - Tallenteen lisäksi lähetetään tunti-/ tuokiosuunnitelma, oppilaiden/lasten tarvittavien taustojen kuvailu ja itsearviointiraportti yliopiston lehtorille ja opiskelijaparille sähköpostin liitteenä. Harjoittelun arviointi Opetusharjoittelun arviointia tapahtuu usealla tasolla samanaikaisesti: - harjoittelijan itsearviointina - ohjaavan opettajan arviointina - lehtoriarviointina (palaute tallenteesta ja harjoitteluraportista) - opiskelutoverin vertaisarviointina

18 18 Opetusharjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä/uusittava. Tavoitteena on kaikkien opiskelijoiden kohdalla hyvä opetustaito. Harjoittelutodistus - Saat harjoittelustasi todistuksen kentän ohjaavalta opettajalta. - Todistuksesta ilmenee, missä ja milloin harjoittelu on suoritettu ja millä osa-alueella sekä kuka on harjoittelua ohjannut. - Ohjaava opettaja kirjoittaa todistukseen vapaamuotoisen lyhyen lausunnon toiminnastasi ja oppimisestasi jakson aikana. - Toimitat todistuksen harjoittelusta vastaavalle lehtorille harjoitteluraportin yhteydessä. kun harjoittelu on kokonaisuudessaan valmis, lehtori allekirjoittaa todistuksen. - Saat alkuperäisen todistuksen itsellesi. Harjoitteluun liittyvät lomakkeet voit tulostaa erityispedagogiikan verkkosivuilta:

19 19 YHTEYSTIETOJA Kotiryhmävastaavat Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotiryhmä 1, Alle kouluikäisten ja esiasteen erityisopetus Riitta Viitala riitta.viitala@jyu.fi Kotiryhmä 2, Kehitysvammaisten oppilaiden erityisopetus Raija Pirttimaa raija.pirttimaa@jyu.fi Kotiryhmä 3, Luokkamuotoinen ja osa-aikainen erityisopetus Helena Sume helena.sume@jyu.fi Kotiryhmä 4, Osa-aikainen erityisopetus Anja Rantala anja.rantala@jyu.fi Amanuenssi Maija Airio maija.airio@jyu.fi Osastosihteeri Tanja Koivunen tanja.koivunen@jyu.fi

20 20 ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT 60 op Erityispedagogiikan perusopinnot (15 ov / 25 op) suorittaneet opiskelijat tekevät aineopintojen 40 op:n laajuiset opinnot. Mikäli opiskelija ei ole tehnyt erityispedagogiikan perusopintoja, tulee ne tehdä kahden vuoden kuluessa opinto-oikeuden saamisesta. Kaikille yhteisiä opintoja on yhteensä 25 op (7 kurssia) ja valinnaisia opintoja 15 opintopistettä (5 kurssia). Opetussuunnitelmassa yhteisten kurssien kuvaukset on ensin ja sen jälkeen tulevat vapaavalintaiset kurssit, joiden tarjonta vaihtelee vuosittain. Yhteiset opintojaksot ERIP110 Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen ERIA221 Inklusiivinen kasvatusympäristö ja yhteistyö ERIA227 Monikanavainen vuorovaikutus ja viestintä ERIA226 Lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen tukeminen ERIA229 Sosioemotionaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen ERIA228 Ajattelun ja matemaattisten taitojen tukeminen ERIA255 Harjoittelu erityisopetuksessa Valinnaiset opintojaksot (valitaan 5 opintojaksoa) ERIA254 Osallisuus, sosiaalinen osallisuus ja lapsilähtöisyys erityispedagogiikassa ERIA256 Viestinnän tukeminen: sormiaakkoset ja tukiviittomat ERIA257 Autismin kirjo: tunnistaminen ja tukitoimet ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena ERIA258 Myötäelävä vuorovaikutus haastavissa tilanteissa ERIA242 Moni- ja vaikeavammaisten lasten opetuksen taustaoletukset, tukipalvelut ja pedagogiset ratkaisut ERIA249 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen ERIA243 Yhteistyö perheiden kanssa ERIA261 Metakognitiiviset taidot ja oppimisstategiat ERIA299 Ajankohtaista tieteessä ja pedagogiikassa 25 op 5 op 5 op 15 op OPINTOJAKSOJEN KUVAUKSET YHTEISET OPINTOJAKSOT: ERIP110 AMMATILLISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN 5 op Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida erityisopettajan työn keskeisimpiä ammatilliseettisiä perusteita tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan sekä kehittää ammatillista osaamistaan teoreettiseen ja tutkimustietoon pohjaten arvioida kriittisesti kasvatus- ja oppimisympäristöjen käytäntöjä sekä kehittää niitä yhteistyössä toisten ammattilaisten kanssa ammattietiikka, ammatillinen kasvu, lainsäädäntö ja ryhmäkohtaiset sisällöt

21 21 Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Arviointi: luennot 8t ja seminaarityöskentely 30 t oppimistehtävät opintojakson opettajan ilmoittama ja opiskelijan valitsema materiaali hyväksytty - hylätty ERIA221 INKLUSIIVINEN KASVATUSYMPÄRISTÖ JA YHTEISTYÖ Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa eritellä monitahoisen yhteistyön, verkostoitumisen ja perheen kanssa tehtävän yhteistyön periaatteita nimetä oman alansa keskeiset yhteistyökumppanit ja organisaatiot analysoida inkluusioon pohjautuvan yhdessä oppimisen periaatteita ja osaa soveltaa niitä käytäntöön arvioida ja perustella omaa toimintatapaansa yhteistyötilanteissa vertailla erilaisia yhteistyötapoja ja osallistua uudenlaisia malleja kehittävään työskentelyyn yhteistyö perheiden kanssa, verkostoyhteistyö, systeemiteoreettinen näkökulma organisaation toimintaan, inklusiivisen kasvatuksen ja opetuksen filosofinen ja asiakirjaperusta Opetustavat: luennot 16 t ja pienryhmätyöskentely 7t, kirjatentti Suoritustavat: oppimistehtävät ja tentti Oppimateriaalit: Karjalainen, V. & Vilkkumaa, I. (toim.) Kuntoutus kanssamme: ihmisen toimijuuden tukeminen. Helsinki: Stakes. (soveltuvin osin) ja muu opettajan ilmoittama oppimateriaali Arviointi: 0-5 ERIA227 MONIKANAVAINEN VUOROVAIKUTUS JA VIESTINTÄ Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa huomioida eri aistien merkityksen ja käytön vuorovaikutuksessa ja viestinnässä tunnistaa ja hyödyntää viestintää tukevia ja korvaavia menetelmiä eritellä ja arvioida vuorovaikutuksen ja viestinnän tukemista eri elämän vaiheissa suunnitella ja soveltaa erilaisia tapoja viestiä Esteettömyys, osallisuus, monikanavainen vuorovaikutus, aistit ja viestintä, AAC-menetelmät Opetustavat: luennot 10 t Suoritustavat: oppimistehtävä tai tentti Oppimateriaalit: 1. Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. 2. Launonen, K Vuorovaikutus. Kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. 3. Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A.-M Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 4. Takala, M. & Kontu, E. (toim.) Näkökulmia näkövam-