OPISKELIJAN OPAS Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot

Transkriptio

1 OPISKELIJAN OPAS Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN LAITOS Erityispedagogiikka

2 2 Sisältö ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) TAVOITTEENA ERITYISOPETTAJAN KELPOISUUS.3 Erityisopettajakoulutukseen haku ja valintamenettely 3 OPINTOJEN TOTEUTUS...5 Alkuperäisten todistusten näyttäminen 5 Opintojen aikataulu 5 Aiempien opintojen hyväksilukeminen 6 Opintojaksot, osaamistavoitteet ja opintojen arviointi 7 Opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen 8 MIELEKÄS OPPIMINEN LÄHIOPETUKSESSA...10 Kotiryhmä ja yhteistoiminnallinen oppiminen 10 Luento-opetus 10 Demonstraatiot ja seminaarit 10 ITSENÄINEN OPISKELU JA KIRJALLISET TYÖT...11 Lukemisesta ajattelun ja suunnittelun kautta kirjoittamiseen 11 Tieteellinen kirjoittaminen 12 Oppimistehtävä 13 Oppimistehtävän rakenne 14 Tentit 15 OPETUSHARJOITTELU - TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN.15 Harjoitteluraportti 16 Harjoittelua koskevat sopimukset ja ohjeet 17 Tallenteen ohjeistus 18 Harjoittelun arviointi 18 Harjoittelutodistus 18 Opintosuunnitelmalomake 29

3 3 ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) TAVOITTEENA ERITYISOPETTAJAN KELPOISUUS Tervetuloa opiskelemaan erityispedagogiikkaa ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja (myöhemmin tekstissä EOK-opinnot)! Erityispedagogiikka on soveltava tieteenala, jonka toimintamallien teoreettinen perusta pohjautuu keskeisesti lähitieteisiin (esim. kasvatus-, yhteiskunta- ja lääketieteisiin, psykologiaan sekä logopediaan). Erityispedagogiikassa tavoitteena on kouluttaa erityisopettajia, jotka toimivat kasvatus- ja opetustilanteissa tarkoituksenmukaisesti, perustellusti, eri näkökulmat huomioiden sekä pyrkivät toiminnassaan toisen ihmisen yksilöllisyyden ja ihmisyyden kunnioittamiseen. Koulutuksessa tuetaan opiskelijoiden kasvua ihmisten tasavertaiseen kohtaamiseen ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseen sekä tarkastellaan kasvatusta osana yhteiskunnallista vaikuttamista. Opetussuunnitelmassa yhdistetään erityispedagogiikalle keskeisten lähitieteenalojen tuottamaa tutkimus- ja teoriatietoa. Opetussuunnitelma pohjautuu kasvatus- ja opetustyöhön soveltuviin tieteellisiin lähestymistapoihin. Nämä sisällöt sekä harjoitteluista saadut kokemukset kehittävät opiskelijoiden valmiuksia monialaiseen yhteistyöhön perheiden, työyhteisön eri jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityispedagogiikan oppiaineen tehtävänä on vastata erityisopettajien ja erityiskasvatuksen asiantuntijoiden koulutuksesta sekä erityispedagogisesta tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta. Tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteena on oppimista tukemalla ehkäistä lapsen, nuoren ja aikuisen syrjäytymistä sekä edistää hänen liittymistään yhteisöön sen täysivaltaisena jäsenenä. Yksilön kehitysresurssien mukaista kasvua pyritään tukemaan inklusiivisen kasvatuksen periaatteiden mukaisesti erilaisin kasvatuksellisin ja opetuksellisin keinoin, sopivin apuvälinein ja/tai oppimisympäristöä muuttamalla. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueiksi on nimetty: 1. Vuorovaikutus oppimisessa, kasvatuksessa ja terapiassa 2. Oppiminen 3. Perhe ja lapsuus 4. Työelämä 5. Opetus, ohjaus ja koulutus Erityisopettajakoulutukseen haku ja valintamenettely EOK-opintojen ammatillisena perustana ovat varhaiskasvatuksen erityisopettaja, erityisluokanopettajan ja erityisopettajan tehtävät. Opiskelijoita valittiin seuraaville erityisopetuksen osa-alueille: 1. varhaiserityisopetus 2. kehitysvammaisten oppilaiden erityisopetus 3. luokkamuotoinen ja osa-aikainen erityisopetus 4. osa-aikainen erityisopetus

4 4 Opintoihin otettiin lastentarhanopettajan tai luokanopettajan kelpoisuuden antavan tutkinnon tai muun soveltuvan koulutuksen suorittaneita. Sisäänotossa oli varattu kiintiö myös Jyväskylän yliopiston OKL:n opiskelijoille. Kirjallisten hakemusten perusteella (työkokemus, pohjatutkinnot ja lisäopinnot) kutsuttiin osa hakijoista valintakokeeseen (kirjallinen koe ja yksilöhaastattelu), minkä perusteella tehtiin lopullinen opiskelijavalinta. Opintoihin valitut opiskelijat on jaettu viiteen kotiryhmään: Kotiryhmä 1: Anja Rantalan ryhmä Kotiryhmä 2: Raija Pirttimaan ryhmä Kotiryhmä 3: Helena Sumen ryhmä Kotiryhmä 4: Tuomo Virtasen ryhmä Kotiryhmä 5: Riikka Iisakan/Elina Oksasen ryhmä ERITYISOPETUSTA ANTAVAN OPETTAJAN KELPOISUUS Opintojen jälkeen saat todistuksen EOK-opintojen suorittamisesta. Kelpoisuuteesi erilaisiin erityisopetuksen tehtäviin vaikuttaa myös pohjakoulutuksesi ja -tutkintosi. Kelpoisuus antaa erityisopetusta määritellään asetuksessa Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (As n:o 986/1998), jossa sen 8 :ssä todetaan mm. seuraavaa: Perusopetuslain 16 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta (osa-aikainen erityisopetus) on kelpoinen antamaan henkilö: 1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot; tai 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen. Perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta (muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa) on kelpoinen antamaan henkilö: 1) jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot; 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä 4 a :ssä tarkoitetut monialaiset opinnot; tai 3) jolla on tämän asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut 4 a :ssä tarkoitetut monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot. Perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot. Esiopetusta perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on 7 :n 2 4 momentissa säädetty esiopetuksen opettajan kelpoisuus ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Avustavana opettajana perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa opetuksessa ja saman lain 25 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa esiopetuksessa voi toimia myös se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. ( /105) Aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilymistä käsitellään Kelpoisuusasetuksen 27 :ssä, eräitä keskeneräisiä opintoja koskevia siirtymäsäännöksiä puolestaan sen 30 :ssä.

5 5 Varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja esiasteen erityisopettajan kelpoisuus määritellään sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa (272/2005) ja sitä tarkentavassa valtioneuvoston asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005). Varhaiskasvatuksen erityisopettajien tehtäviin vaadittava erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto on jokin seuraavista: a) yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 19 :n 1 momentin 3 kohdan mukaiset opinnot; b) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 14 :n 2 momentin mukaiset erityisopettajan opinnot; taikka c) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) 35 :n mukaiset erilliset erityisopettajan opinnot. OPINTOJEN TOTEUTUS Alkuperäisten todistusten näyttäminen Uutena opiskelijana sinun tulee syyslukukauden 2018 kuluessa käydä esittämässä alkuperäiset kappaleet niistä todistuksista, jotka ovat olleet opiskelupaikkahakemuksen liitteenä (pohjatutkinnon todistus ja sen liitteet, niiden yliopistollisten opintokokonaisuuksien todistukset tai opintosuoritusotteet, jotka eivät ole sisältyneet edellä mainittuun pohjatutkintoon sekä työtodistukset/palvelutodistukset soveltuvasta työkokemuksesta). Todistusten näyttämisen jälkeen suorittamasi erityispedagogiikan perusopinnot/approbatur - opintokokonaisuus viedään Jyväskylän yliopiston opintorekisteriin (mikäli opinnot on suoritettu muualla kuin JY:ssä). Erityispedagogiikan perusopinnot (25 op, joista hyväksiluetaan 20 op) ovat osa EOK-opintoja. Alkuperäisten todistusten näyttäminen on ajoitettu lähiopetusjaksojen yhteyteen. Todistukset esitetään opintosihteeri Tanja Koivuselle (RUUB223.2). Ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. HUOM! OKL:n kiintiössä valittujen opiskelijoiden ei tarvitse näyttää todistuksia. Opintojen aikataulu Koulutus alkaa perjantaina Voit suorittaa opinnot työn ohessa lukuun ottamatta lähiopetusjaksoja (9 lähiopetusviikkoa lukuvuodessa) ja ohjattua harjoittelua (5 op). Tavoitteena pidetään opintojen suorittamista toukokuun 2019 loppuun mennessä. Todistuksen lukuvuoden suoritetuista EOK-opinnoista saat aikaisintaan huhtitoukokuussa 2019 viimeisen opintosuorituksen kirjaamisen jälkeen. EOK-opinnoissa opinto-oikeus on rajattu kahden vuoden mittaiseksi. Opintojaksot koostuvat erityispedagogiikan oppiaineen opetussuunnitelman opinnoista. Valtaosin opinnot ovat kaikille opiskelijoille samat. Valinnaisuutta on muutamassa opintojaksossa. Opintojaksot sisältävät kontaktiopetusta (luennot, seminaarit, demonstraatiot), itsenäistä työskentelyä ja opetusharjoittelua. Opiskelussa yhdistyvät erilaiset lähi-, etä- ja itseopiskelun muodot. Itsenäinen oppiminen ja opiskelijan vastuu omasta työskentelystä korostuvat.

6 6 Opintojen aikataulun realistinen suunnittelu on tärkeää. Ennen suunnittelua sinun kannattaa tutustua opetussuunnitelmaan huolella. Varaa aikatauluusi päiviä myös useisiin opintojaksoihin sisältyvien kirjallisten tehtävien tekemiseen. Kirjallisten töiden aikataulun suunnittelussa on syytä muistaa, että seuraava lähijakso tuo yleensä aina uusia tehtäviä. Kun kokonaisuus on hahmottunut, mieti opetusharjoittelun sijoittumista omaan opiskeluaikatauluusi. Muista, että olet itse vastuussa opiskelusi edistymisestä. Lähiopetusjaksojen aikataulu: Syyslukukausi 2018 Kevätlukukausi 2019 Vko Vko Vko Vko Vko Vko Vko Vko Vko Erityispedagogiikan oppiaineen tenttipäivät ovat lähiopetusjaksojen yhteydessä. Sinulla on mahdollisuus tenttiä mm. erilaisia opetussuunnitelmaan sisältyviä teoksia tai opintojaksoja seuraavina tenttipäivinä: ma klo rästitentti (tarvittaessa) ma klo Tentteihin ilmoittaudutaan Korpissa viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Muista tarkistaa Korpista, milloin mitäkin opintojaksoa voi tenttiä. Tenttitilaisuudessa sinun on valmistauduttava todistamaan henkilöllisyytesi. Aiempien opintojen hyväksilukeminen EOK-opinnot ovat kokonaislaajuudeltaan 60 op. Erityispedagogiikan perusopinnot suorittaneille koulutuksessa suoritettavat opinnot ovat 40 op:n laajuiset eli heille luetaan hyväksi 20 opintopistettä. Muilta osin aikaisempien opintojen hyväksi lukeminen on vähäistä. Huom! Erityispedagogiikan perusopinnoissa suoritetuilla teoksilla ei voi hakea hyväksilukua EOK-opintojen opetussuunnitelman mukaiseen kirjallisuuteen. Mikäli opiskelija on suorittanut erityispedagogiikan aineopinnoissa ( ) opintojakson ERIA1030 Monikanavaisuus viestinnässä ja opetuksessa 5 op, hänelle myönnetään osakorvaavuus opintojaksoon ERIA1100 Esteettömät oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt, 5 op. Opiskelijan tulee ilmoittautua opintojaksolle ERIA1100 ja täydentää aiempaa opintosuoritusta osallistumalla opintojakson seminaariopetukseen ja tekemällä oppimistehtävä. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA1050 Autismikirjo, moni- ja vaikeavammaisuus: taustaoletukset ja pedagogiset ratkaisut 5 op, se luetaan hyväksi ja sisällytetään EOK-opintojen vapaavalinnaisiin opintoihin.

7 7 Mikäli opiskelija on suorittanut erityispedagogiikan aineopinnoissa ( ) opintojakson ERIA227 Monikanavainen vuorovaikutus ja viestintä myönnetään hänelle osakorvaavuus opintojaksoon ERIA1100 Esteettömät oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt (5 op). Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA261 Metakognitiviiset taidot ja oppimisstrategiat luetaan hyväksi 3 op valinnaisista opinnoista. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA290 Inklusiivinen opetus, luetaan hyväksi 3 op valinnaisista opinnoista. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA291 Lukivaikeudet ja lukiopetus, luetaan hyväksi 3 op valinnaisista opinnoista. Tarvittaessa opiskelija voi lukuvuoden aikana täydentää EOK-opintojen valinnaisia opintoja kymmeneksi opintopisteeksi suorittamalla opintojakson ERIA299 Ajankohtaista tieteessä ja pedagogiikassa. Jos haluat anoa hyväksilukua, lähetä sähköinen hyväksilukemisanomus, joka löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojaksojen hyväksiluvun osalta ole ensin yhteydessä koulutussuunnittelija Maija Airioon (puh tai maija.airio@jyu.fi). HUOM! Mikäli et ole suorittanut opetushallinnon opintoja aiemmissa opinnoissasi, sinun tulee suorittaa ne saadaksesi peruskoulun opettajan kelpoisuuden. Opintojakso löytyy Korpista koodilla KTK0006 Opetushallinnon opinnot (1 op). Suoritustavat ja aikataulu löytyvät kasvatustieteiden tiedekunnan www-sivuilta ja Korpista. Opintojaksoon kuuluu luentoja (joko livenä tai niitä voi seurata tallenteena) ja oppimistehtävien tekeminen. Jos olet suorittanut opettajan pedagogiset opinnot tai luokanopettajan koulutusohjelman, opetushallinnon opinnot ovat todennäköisesti kuuluneet aiemmin suorittamiisi opintoihin. Jos suorittamistasi opinnoista on jo pitkä aika, suosittelemme nyt KTK0006 (1 op) opintojakson suorittamista. Opintojaksot, osaamistavoitteet ja opintojen arviointi Yksittäisten opintojaksojen laajuus on 5 opintopistettä. Opinnoissa on runsaasti opintojaksoja, jotka edellyttävät sinulta itsenäistä työskentelyä luentojen ja erilaisten lähdemateriaalien pohjalta. Opintojen käytännön toteutuksessa seurataan Jyväskylän yliopiston tutkintosääntöä ( Jokaisella opintojaksolla on opetussuunnitelmassa kuvatut osaamistavoitteet ja näiden tavoitteiden suuntaista osaamistasi opintojakson päätyttyä arvioidaan asteikoilla hyväksytty hylätty tai 0 5. Numeerisen arvioinnin rinnalla saatetaan käyttää erilaisia ryhmä- tai yksilökohtaisia sanallisia palautteita. Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaan kuulustelujen ja niihin verrattavien opintosuoritusten tulokset on julkistettava Korpissa kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava kirjallinen suoritus on tullut jättää tarkastajalle. Korpista suoritus siirtyy opintosuoritusrekisteriin yleensä muutamassa päivässä. Noudata siis annettuja palautuspäivämääriä ja anna opettajalle tuo tehtävien tarkastusaika!

8 8 Opintojaksojen suorittaminen edellyttää ehdotonta läsnäoloa lähiopetusjaksoilla järjestettävässä opetuksessa. Lähes kaikki opintojaksot sisältävät lähiopetusta. Lähiopetuksen vahvuus on, että opiskelijana voit hyödyntää alan asiantuntijan tietoja ja opintoryhmässä tapahtuvaa vuorovaikutusta omassa oppimisessasi. Opintojen alussa saat tarvittaessa osa-alueesi vastuulehtorilta tukea henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen (esim. harjoittelun ajoittuminen). EOK-opintojen opetussuunnitelma on liitteenä 1. Henkilökohtainen opintojen seurantalomake on oppaan lopussa (liite 2). Voit tulostaa lomakkeen erityispedagogiikan verkkosivuilta: Kun saat yksittäisen opintojakson valmiiksi, se kirjataan opintosuoritusrekisteriin. Mikäli opintojakso koostuu useammista pienemmistä jaksoista, nämä osasuoritukset viedään Korppiin odottamaan kokonaisuuden valmistumista. Opintosuoritusrekisterissä näkyvät vain valmiit opintojaksot. Seuraa suoritustesi valmistumista ja opintosuoritusrekisteriäsi. Pääset tarkastelemaan omaa opintosuoritusotettasi Korpissa valitsemalla vasemman reunan puusta Opinnot - Opintosuoritusote. Opintosuoritusote ei päivity samantien kun suoritus kirjataan opintorekisteriin vaan päivittymisessä on noin vuorokauden viive. Opiskeluun liittyvää tietoa löydät paljon erityispedagogiikan oppiaineen verkkosivuilta: sekä Käyttäjätunnus Opintoja varten tarvitset käyttöösi Jyväskylän yliopiston tietoverkon käyttäjätunnuksen. Käyttäjätunnus kannattaa aktivoida ennen opintojen alkamista, sillä tarvitset käyttäjätunnustasi heti opintojen alkuvaiheessa. Käyttäjätunnuksen aktivoinnin edellytys on, että olet vastaanottanut opiskelupaikan ja ilmoittautunut määräaikaan mennessä sekä että tietosi löytyvät Jyväskylän yliopiston opiskelijarekisteristä. Mikäli aktivointi verkkopankkitunnuksilla ei onnistu, ei tietojasi ole rekisteröity vielä. Tietoturvasyistä käyttäjätunnuksia/salasanoja ei toimiteta sähköpostitse tai puhelimitse. ITpalvelut suosittelee tunnuksen aktivoimista verkkopankkitunnuksin. Tunnuksen voi noutaa monella tavalla: 1. Tunnus on mahdollista noutaa verkkopankkitunnuksilla osoitteessa (Kesän aikana omien henkilötietojen hallinta, salasanan vaihto ja rekisteröityminen yliopiston tietojärjestelmiin siirtyy OMApalveluun. OMA-palvelu löytyy kirjautumissivun kautta osoitteessa 2. Kotiryhmän vetäjät jakavat tunnukset opiskelun alkaessa 3. Tunnuksen voi noutaa myös IT-palveluiden palvelupisteiltä. Huomioithan, että syyslukukauden alussa voit joutua jonottamaan. Muista myös ottaa henkilöllisyystodistus mukaasi. ISA-posti ISA-posti on opiskelijoiden sähköpostijärjestelmä. Ennen kuin voit aloittaa ISA-postin käytön, tarvitset aktivoidun käyttäjätunnuksen, jonka jälkeen vahvistat sähköpostiosoitteesi. Mene selaimessa osoitteeseen ja valitse linkki sähköpostiosoitteen vahvistaminen. Kirjaudu sisään järjestelmään yliopiston käyttäjätunnuksellasi. Painikkeen Vahvista vasemmalla puolella on järjestelmän sinulle muodostama osoite. Vahvistamisen jälkeen sähköpostiosoitteesi alkaa toimia välittömästi ja voi kirjautua Isa-postiin. Isa-postiin pääsee esimerkiksi Jyväskylän yliopiston pääsivulta ylhäältä kohdasta ISA-posti (

9 9 Korppi Korppi on monipuolinen opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä opettajille ja opiskelijoille. Järjestelmän löydät osoitteesta Korpissa on mm. opintojaksojen opintojaksokuvaukset sekä opintojakson luento- ja harjoitusajat sekä paikat. Korpin tärkeimmät toiminnot ovat opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä opintosuoritusten seuraaminen. Järjestelmän käyttöä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Kirjaudu Korppiin Jyväskylän yliopiston verkkoon saamillasi käyttäjätunnuksilla. Aiemmin Korppia käyttäneille Korppi ei anna luoda tuplatunnusta. Jos olet unohtanut tunnuksesi tai salasanasi, löydät lisätietoja korpin kirjautumissivun Unohditko-linkistä tai FAQ:sta. Jyväskylän yliopiston IT-palveluiden verkkosivuilta löydät myös lisäohjeita Korpista: Opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen Erityispedagogiikan opintojaksoille osallistuminen edellyttää ilmoittautumista kyseiselle opintojaksolle Korpin kautta osoitteessa Osoitteeseen on myös linkki laitoksen www-sivuilla. HUOM! Ilmoittautuminen koulutuksen opintojaksoille alkaa ma klo Valinnaisille opintojaksoille ilmoittautuminen tulee lisäksi myös vahvistaa. Opiskelijalle lähetetään opintojaksoilmoittautumisen vahvistuspyyntö viikkoa ennen valinnaisen opintojakson ilmoittautumisajan päättymistä. Opiskelijalla on viikko aikaa vahvistaa ilmoittautumisensa. Mikäli ilmoittautumista ei vahvisteta, poistetaan opiskelija vahvistamisajan päättymisen jälkeen opintojaksolta. Moodleen saat opintojakson opettajalta kirjautumista varten avaimen. Käytä sitä kun siirryt opintojakson Moodle-ympäristöön. Muistathan myös muiden opintojaksojen kohdalla perua ilmoittautumisesi hyvissä ajoin, mikäli et osallistukaan opintojaksolle! Koppa Koppa ( on opetus- ja opintojaksomateriaalin julkaisupaikka. Se on jaettu karkeasti ottaen kahteen osaan: avoimiin oppimateriaaleihin (pääsee tutustumaan ilman kirjautumista) sekä Korpin yhteydessä oleviin opintojaksosivuihin. Jälkimmäisille sivuille pääsevät opintojaksolle osallistuvat opiskelijat ja opettajat yliopiston tunnuksella ja salasanalla. Moodle Opinnoissa käytetään Moodle-oppimisympäristöä ( Se toimii erilaisten aineistojen ja informaation jakamisessa, opintojakson tiedonvälityksessä ja verkkoopetuksessa aina sen mukaisesti mitä opettajat sinne ovat suunnitelleet ja mistä yhdessä voitte sopia. Peda.net Osa opettajista käyttää Peda.net palvelua. Peda.net on oppijalähtöinen verkkooppimisympäristö ja pedagogisesti suunniteltu palvelu, joka tarjoaa kouluille, yhteisöille ja organisaatioille mahdollisuuden yhteisölliseen tekemiseen ja sisältöjen jakamiseen. ( ) Opiskelijaedut EOK-opintoja suorittavilla opiskelijoilla ei ole oikeutta maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua. Näin he eivät myöskään ole oikeutettuja ylioppilaskunnan opiskelijakortilla saataviin etuuksiin. Kelan ateriatuki

10 10 Kela voi antaa ateriatukikortin EOK-opintoja suorittavalle opiskelijalle, joka suorittaa opinnot siten, että opintoja kertyy 5 op/ opiskelukuukausi, yhteensä vähintään 40 op (aikavälillä syyskuu-huhtikuu). Ateriatukikortilla opiskelija saa ateriatuen ostamaansa ateriaan opiskelijaravintolassa. Yliopistoliikunnan palvelujen käyttöoikeus EOK-opintoja suorittavilla, joilla on voimassa oleva opiskeluoikeus, on oikeus osallistua yliopistoliikunnan tarjontaan yliopistoliikunnan hinnaston mukaisesti. Lisätietoja nettisivulta: Pysäköinti Jos olet liikkeellä omalla autolla, varaudu hakemaan autollesi paikkaa lähistöltä, sillä kampusalueella pysäköintipaikkoja on rajoitetusti. Suosittelemme Agoran parkkipaikkoja (Mattilanniemi 2). Kartta: Sähköpostilista ja listalle liittyminen EOK-opintoja suorittavilla opiskelijoilla on oma yhteinen sähköpostilista eok@lists.jyu.fi yleistä infoa varten. Tiedonkulun kannalta on erittäin tärkeää, että liityt listalle. Sähköpostilistan kautta tiedotetaan esimerkiksi viime hetken muutoksista lukujärjestyksessä ym. ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista. Liity listalle mahdollisimman pian osoitteessa Sähköpostilistoihin liittyviä ohjeita löydät osoitteesta: Kirjaston yleiset koulutukset Yliopiston kirjasto järjestää erilaisia avoimia koulutuksia (esim. Tiedonhankinnan perusteetverkkokurssi, Miten käytät JYKDOK-käyttöliittymää? Miten löydät painetut aineistot ja verkkoaineistot?) Tutustu avoimiin koulutuksiin Jyväskylän yliopiston kirjaston nettisivulta Tiedonhausta saat myös lisätietoa kirjaston sivuilta ( Valmistuminen Kun kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat suorituksesi näkyvät opintosuoritusrekisterissä, pyydä todistus nettilomakkeella. Nettilomake löytyy erityispedagogiikan oppiaineen verkkosivuilta kohdasta Lomakkeita. Todistuksen saat muutaman viikon kuluessa todistuksen pyytämisestä ja se lähetetään sinulle postitse. Todistus päivätään päivälle, jolloin viimeinen suoritus on kirjattu rekisteriin. Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla: erinomainen - kiitettävä - hyvä - tyydyttävävälttävä. Huom. OKL:n tutkinto-opiskelijoiden ei tarvitse pyytää erikseen todistusta EOK-opinnoista silloin, kun opinnot tulevat sisältymään KM-tutkintoon.

11 11 MIELEKÄS OPPIMINEN LÄHIOPETUKSESSA Lähiopetusjaksojen painopisteenä on oppimisprosessin tukeminen.tarkoituksena on aktivoida opetustilanteessa myös aikaisemmat tietosi ja taitosi. Kotiryhmä ja yhteistoiminnallinen oppiminen Opintojen ajan kuulut pienryhmään (ks. sivu 4), joka on nimetty kotiryhmäksi. Parhaimmillaan ryhmä toimii oppimisesi tukena. Ryhmässä työstetään yhdessä erilaisia ammatillisia teemoja. Voit jakaa ajatuksiasi, esittää mieltäsi askarruttavia kysymyksiä, osallistua yhteiseen keskusteluun sekä jakaa omaa ammatillista asiantuntijuuttasi myös muille. Jokainen osallistuja tuo oman panoksensa ryhmän työskentelyyn vahvistaen näin ryhmän toiminnan onnistumista. Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteiden mukaisesti jokainen opiskelija sitoutuu ryhmään vastuullisesti; et voi suorittaa kotiryhmän opintoja etäopintoina tai yksin. Opettajan rooli on tukea ryhmien oppimista omalla asiantuntemuksellaan. Tärkeää on, että opiskelija oppii löytämään ja etsimään vastauksia myös itse. Luento-opetus Lähiopetusjaksot sisältävät paljon luento-opetusta. Perinteisesti luento-opetuksella on tarkoitettu opetusta, jossa opettaja puhuu ja opiskelijat kuuntelevat. Luennointi on yleisesti ottaen taloudellinen ja suhteellisen tehokas opetusmenetelmä. Usein luento-opetus on leimattu passivoivaksi sillä perusteella, että opiskelijoissa ei näy paljon ulkoista aktiivisuutta. Kuitenkin aktiivinen oppiminen yleensä edellyttää, että teet muutakin kuin vain kuuntelet. Sinun tulee lukea, kirjoittaa, keskustella ja osallistua ongelmanratkaisuun. Korkeaa aktiivisuuden astetta edustaa pohdiskeleva, luennoitavaa asiaa jäsentävä ja tiivistävä muistiinpanojen teko. Luennot eivät erityisopettajakoulutuksessa sisällä vain yleistä asiaa, vaan luento-opetukseen osallistuminen edistää osaamistasi niin, että voit sen jälkeisissä tehtävissä (tentit, oppimistehtävät, demonstraatiot yms.) hyödyntää tietojasi ja vahvistaa osaamistasi. Opetusmateriaalit löydät pääsääntöisesti muutamaa päivää ennen luentoa Kopasta tai Moodlesta opintojakson opettajat ilmoittavat käytännöistään osallistujille. Omien merkintöjen tekeminen materiaaleihin on usein oppimisen kannalta hyödyllistä ja auttaa kytkemään käsiteltäviä asioita mielekkäisiin asiayhteyksiin. Voit lisätä niihin myös sovellusesimerkkejä sekä tärkeitä lähdemateriaaleja ja -tietoja. Luento-opetukseen osallistuvien opiskelijoiden aiemmat tiedot saattavat olla vaihtelevia. Tämä asettaa vaatimuksia sekä luennoitsijoille että kuulijoille. Mukana luennoilla voi olla EOK-opiskelijoiden lisäksi opiskelijoita erityispedagogiikan maisterikoulutuksista. Näillä ns. massaluennoilla ei luennoitsijalla ole mahdollisuutta henkilökohtaiseen palautteenantoon oppimistehtävistä. Luennot järjestetään lähiopetusviikoilla. Opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä opiskelija on saanut tietoonsa, että osallistumista opetukseen edellytetään.

12 12 Demonstraatiot ja seminaarit Demonstraatioissa opettaja näyttää, esittää tai havainnollistaa opiskelijoille asioita pelkän kertomisen tai sanallisen kuvaamisen sijasta. Opettaja myös ohjaa opiskelijoiden harjoituksia. Myös opiskelijat voivat demonstroida muulle ryhmälle opetettuja asioita. Demonstraatiot opettavat ja mallintavat tieteellistä työskentelyäsi ja niillä voidaan valmistaa menetelmän varsinaiseen, myöhempään käytännön harjoitteluun. Seminaarit rakentuvat tavallisimmin opiskelijoiden tekemien oppimistehtävien tai esitysten pohjalta. Opiskelijoiden rooli seminaareissa on yleensä aktiivinen ja opintojakson teemoja työstetään erilaisin ryhmätyöskentelymenetelmin. ITSENÄINEN OPISKELU JA KIRJALLISET TYÖT Lukemisesta ajattelun ja suunnittelun kautta kirjoittamiseen Kun vastuu opiskelustasi on sinulla itselläsi, tarvitset valmiuksia ja taitoja itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelun alussa suoritettu investointi opiskelutaitoihin tuottaa tulosta myöhemmässä vaiheessa. Vaikka EOK-opinnoissa opiskelevilla on takanaan jo runsaasti kokemusta itsenäisestä opiskelusta, vaatii opiskelutaitojen kehittäminen jatkuvaa itsetutkiskelua ja sen tiedostamista, mikä opiskelutekniikka sopii mihinkin tilanteeseen. Ajattelemisen taitojen lisäksi tarvitset lukemistaitoja itsenäiseen tiedon hankkimiseen, kirjoittamistaitoja laadukkaaseen tekstin tuottamiseen sekä taitoja ajankäytön suunnitteluun ja tehokkaaseen tiedonhankintaan. Lukeminen on tärkeä osa itsenäisestä opiskelua. Lukemistasi motivoi ja tehostaa se, että osaat kytkeä uutta tietoa aikaisempaan tietoon. Hyvä lukija osaa jäsentää, tehdä yhteenvetoja ja johtopäätöksiä sekä arvioida lukemaansa. Asioiden ymmärtäminen ja tulkinta ovat avainasemassa lukemisprosessissa. Esittämällä itsellesi kysymyksiä voit pitää huolta oppimisestasi ja tarkistaa, oletko ymmärtänyt asiat oikein. Lukemista voi tehostaa käsitekarttojen ja alleviivaustekniikoiden avulla sekä kirjoittamalla yhteenvetoja. On olemassa joukko yksinkertaisia harjoituksia ja menetelmiä, joita opiskelija voi itse käyttää syventääkseen lukemisensa tasoa. Esimerkki syvälukuharjoituksesta: 1) Selvitä itsellesi lukemisen tarkoitus. 2) Aktivoi aikaisempi tietämys. 3) Hahmota tekstin tärkein sisältö ja keskity siihen. 4) Yritä arvioida uutta tietoa. 5) Tarkkaile tietyin väliajoin omaa lukemistasi ja sitä, oletko ymmärtänyt tekstin. 6) Tee päätelmiä ja testaa niitä. Liitä niihin tulkintoja, ennusteita ja johtopäätöksiä. Kirjoittamisen tärkein tarkoitus on omien ajatusten ilmaiseminen. Voit käyttää kirjoittamista myös oman ajattelun selkiinnyttämiseen ja uuden oppimiseen. Ryhdy kirjoittamaan varsinaista tekstiä mahdollisimman varhain, sillä kirjoittaminen aktivoi ajatuksesi ja sitoo sinut asiaan. Esittämistapaa määrää vahvasti tehtävänanto. Ahdistus ja juuttumiset ovat normaali osa kirjoittamisprosessia. Seuraavassa esitellään muutamia keinoja, jotka saavat sinut kirjoittamaan.

13 13 1. Listaaminen Tee luettelo niistä asioista, jotka liittyvät käsiteltävään aiheeseen. Luettelon aineksia voi sitten luokitella ajan tai paikan, tärkeyden, tuttuuden tms. mukaan. 2. Vapaa kirjoittaminen Ala kirjoittaa tarkasteltavana olevasta aiheesta ja kirjoita tajunnanvirtaisesti tekstiä, älä huolehdi vielä tässä vaiheessa kieliasusta. 3. Käsitekartta Käsitekartan idea on se, että paperin keskelle kirjoitetaan aihe, ympyröidään se, ja sen jälkeen kirjoitetaan tyhjään tilaan sanoja tai fraaseja, jotka liittyvät keskellä olevaan sanaan. Nämä sanat tai fraasit ympyröidään ja yhdistetään viivoilla keskellä olevaan sanaan ja suhteiden selkiintyessä myös toisiinsa. Keskeiseen käsitteeseen liittyvät asiat ovat tällöin lähempänä keskustaa ja vähemmän tärkeät keskustasta kauempana. 4. Merkityssuhdekaavio Merkityssuhdekuviossa selvitetään tiettyjen kysymysten avulla pääkäsitettä, sen suhdetta lähikäsitteisiin, asiayhteyksiä, aikasuhteita, syy-seuraussuhteita ja ratkaisumahdollisuuksia. Merkityssuhdekuvio soveltuu sekä lukemisen että kirjoittamisen avuksi. 5. Journalistin kysymykset Mitä, kuka, missä, milloin, miksi ja miten?. Käytä näitä kysymyksiä monipuolisesti ja tarvittaessa taivuttaen. Esim. Kuka teki? Ketä tämä koskee? Kenelle tästä on hyötyä? 6. Lue! Kirjoittamaan ei opi vain kirjoittamalla. Lukeminen auttaa näkemään ja sanomaan paremmin. Monista asioista on kirjoitettu myös kaunokirjallisia tekstejä, jotka auttavat sinua näkökulmien tarkentamisessa ja kielenkäytön tarkkailussa. Tieteellinen kirjoittaminen Oppimistehtäviä kirjoitettaessa noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöjä. Tieteellinen ilmaisu pyrkii yksiselitteisyyteen, selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Se edellyttää tieteenalan terminologian tuntemusta ja selkeän yleiskielen käyttöä. Oppimistehtävän tulee olla jäsennelty, looginen kokonaisuus eikä sirpaleinen ajatusten esittely. Kannattaa keskittyä aiheen kannalta olennaisiin asioihin. Plagiointi ja tekijänoikeudet opiskelussa Oppimistehtävät ovat Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön alaisia opintosuorituksia. Plagiointi oppimistehtävissä tulkitaan tutkintosäännössä (24 ) mainituksi vilpiksi, joka johtaa opintosuorituksen hylkäämiseen. Opiskelussa plagiointi ilmenee yleensä joko toisen opiskelijan oppimistehtävävastauksen tai sen osan kopiointina tai tekstin kopiointina suoraan lähdemateriaalista (esim. kirjallisuudesta, internetistä tai opinnäytetyöstä) ilman asianmukaisia lähdeviittauksia. Opastusta lähdeviitteiden merkintään saat esimerkiksi Hirsjärven, Hurmeen ja Sajavaaran kirjoittamasta Tutki ja kirjoita -kirjasta. Voit käyttää myös Kasvatus-lehden ohjeita: Vilpillistä on myös itseplagiointi eli oman tekstin kopioiminen eri oppimistehtäviin. Ole siis tarkkana oppimistehtäviä kirjoittaessasi, että et esitä toisen tekstiä omanasi. Jos lainaat suoraan jonkun toisen tekstiä, osoita lainaus selkeästi sitaateilla. Plagiointia ei pääse tapahtumaan, jos pidät mielessäsi, että hyvään kirjoittamiseen kuuluu lainauksien kommentointi ja kritiikki. Urkund-järjestelmä

14 14 Kun oppimistehtävä palautetaan Koppaan tai Moodleen, tarkistetaan se myös Urkundjärjestelmällä. Alla Jyväskylän yliopiston Urkund-sopimusteksti, jonka opiskelija hyväksyy palauttaessaan oppimistehtävänsä Koppaan tai Moodleen. Urkund-järjestelmä on plagiaatintunnistusjärjestelmä (jäljempänä järjestelmä ), jota Jyväskylän yliopisto (jäljempänä yliopisto ) käyttää opiskelijoiden toimittamien opinnäyte- tai muiden opiskeluun liittyvien töiden (jäljempänä dokumentti ) tarkistamiseen. Opiskelija lähettää yliopiston ohjeiden mukaisesti dokumentin yliopistolle sähköisesti. Yliopistolla on oikeus tarkistaa opiskelijan lähettämä dokumentti järjestelmällä. Tarkistus toteutetaan siten, että dokumentti tallentuu lähetyksen yhteydessä Urkund-tietokantaan, jonka jälkeen dokumentin sisältöä verrataan muihin dokumentteihin, tieteellisiin artikkeleihin sekä vastaavan vertailukelpoisen aineiston sisältöön. Aineistovertailun perusteella valmistuu opettajan käyttöön raportti, josta ilmenee mahdolliset yhtäläisyydet vertailuun käytetyn aineiston kanssa. Opiskelijalla on oikeus pyynnöstä saada Järjestelmän tuottama raportti nähtäväkseen. Tekijänoikeus dokumenttiin säilyy opiskelijalla. Muilla järjestelmää käyttävillä opetusalan toimijoilla on oikeus käyttää järjestelmään tallentunutta dokumenttia vastaavissa vertailuissa. Yliopistolla on oikeus päättää kuinka kauan dokumentti säilytetään tallennettuna järjestelmässä. Yliopistolla ei ole muita oikeuksia tallennettuun dokumenttiin kuin mitä edellä on kuvattu. Palauttamalla työn edellä kuvatulla tavalla, opiskelija hyväksyy tässä kuvatut toimet ja sopimusehdot itseään sitoviksi. Oppimistehtävä EOK-opintoihin sisältyy useita erilaisia oppimistehtäviä, joihin on jo edellä viitattu tieteellisen kirjoittamisen yhteydessä. Oppimistehtävä on annetusta aiheesta laadittu suppeahko, pohtiva, useimmiten lähdeaineistoon pohjautuva tehtävä. Näillä kirjallisilla tehtävillä (essee, käsitekartta tms.) opiskelija osoittaa hallitsevansa sisällöllisesti ja kielellisesti sen asiakokonaisuuden, josta hän työnsä laatii. Oppimistehtävältä edellytetään seuraavia asioita: 1. Käsittely on tehtävänannon (annetun otsikon tai asiallisesti muotoillun oman otsikon) mukainen. Sisältö vastaa otsikkoa. Kirjoittaja osoittaa, että hallitsee asiakokonaisuuden ja osaa rajata siitä käsiteltäväksi olennaisen. Kirjoittaja ei rönsyile, vaan osoittaa kykynsä ajatella kriittisesti. 2. Esitystapa kertoo asian ymmärtämisestä. Vaikka teksti pohjautuu pitkälti lähteistä poimittuihin asioihin, jotka lähdeviitteistetään, kirjoittaja pystyy käsittelemään aihetta myös omaan ajatteluunsa pohjaten omin sanoin. 3. Kirjoituksen rakenne on johdonmukainen. Kirjoittaja pystyy näkemään asioiden välisiä loogisia suhteita (esim. syy- ja seuraussuhteet, asioiden tärkeysjärjestys) ja esittää asioista oman, jäsentyneen näkemyksensä. 4. Kirjoitustapa on konkreettinen ja objektiivinen. Väitteiden perustelut ovat asiallisia ja riittäviä. Kirjoittaja kunnioittaa toisia kirjoittajia, vaikka näiden näkemykset eivät vastaisikaan hänen omia näkemyksiään. 5. Tehtävä on hyvin kirjoitettu; selvä ja ytimekäs. Kirjoittaja osoittaa hallitsevansa asiasisällön lisäksi myös kielelliset seikat. Kunkin opintojakson opettaja antaa ohjeistuksen oppimistehtäviin ja määrittelee tarvittaessa myös oppimistehtävän laajuuden. Aluksi kirjoittaminen saattaa tuntua vaikealta ja asioiden jäsentäminen työläältä. Pohdi aluksi otsikkoa; mitä tehtävä tarkoittaa, mitä siihen vaaditaan. Kokoa tarvittava materiaali. Kerää ideat paperille ja järjestele materiaali. Kirjoittaminen alkaa tuntua sitä helpommalta, mitä

15 15 enemmän kirjoitat. Myös oppimistehtävän kirjoittaminen on prosessi ja aivan täydellinen vastauksesta tulee harvoin. Laadi oppimistehtävälle informatiivinen kansilehti. Muista lähdeviittaukset ja lähdeluettelo. Palauta oppimistehtävä määräpäivään mennessä. Tavallisimmat syyt oppimistehtävän hylkäämiseen ovat: - teoriaosuus on suppea tai vastaus koostuu pelkästään kirjoittajan omista ajatuksista, kokemuksista ja mielipiteistä, - omat ajatukset ja mielipiteet puuttuvat kokonaan tai niitä on niukasti, - jonkin aiheen kannalta keskeisen teeman käsittely puuttuu tai tehtävänantoa ei ole muuten noudatettu, - vastaus on kokonaisuutena suppea, - vastaus on jäsentymätön, sekava tai aivan liian pitkä, - vastaus on tunnepitoinen vuodatus, jossa ei ole riittävästi asiaa, - työ on kopioitu suoraan kirjallisuudesta tai - vastauksesta on nähtävissä, ettei opiskelija ole perehtynyt riittävästi tehtävään. Hylättyä tehtävää pyydetään yleensä täydentämään. Toimi silloin seuraavasti: - Kirjoita täydennys keskittyen palautteessa mainittuihin kohtiin, koko vastausta ei tarvitse kirjoittaa uudelleen. - Täydennys voi olla irrallinen liite entiseen vastaukseen tai voit lisätä uudet kappaleet entiseen tekstiin esim. kursiivilla. Tärkeää on kuitenkin se, että arvioitsija huomaa heti, miten ja miltä osuuksilta tehtävää on täydennetty. - Liitä täydennykseen uusi kansilehti, täydennys, alkuperäinen vastaus sekä alkuperäinen arviointi. Opettajan antama palaute ei aina välttämättä vastaa omaa käsitystä tehtäväsi tasosta. Mikäli palaute tuntuu sinusta kohtuuttomalta, opettaja on mielestäsi ymmärtänyt asian väärin, tai haluat vielä keskustella vastauksestasi, ota yhteyttä opettajaan. Oppimistehtävän rakenne Oppimistehtävän kirjoittajan tulisi saada lukija pohtimaan käsiteltyä asiaa kanssaan. Tämän oppaan ohjeet on suunnattu EOK-opintoja opiskeleville, joten lukija on yleensä alan asiantuntija, joskus opiskelijakollega. Kansilehti. Informatiivisesta kansilehdestä lukija saa käsityksen siitä, mistä oppimistehtävässä on kyse. Kansilehti pitää laatia aina, työn pituudesta riippumatta. Kansilehdellä tulee olla seuraavat tiedot: - JY/EOK opiskelijan kotiryhmä, - yhteystiedot (nimi, sähköpostiosoite ja puh.nro), - mistä tehtävästä on kyse (essee, harjoitteluraportti jne.), - tehtävän aihe, mihin opintojaksoon suoritus kuuluu ja kuinka laaja kyseinen tehtävä on opintopisteinä, - tehtävän tarkastajan/opettajan nimi - päiväys (osoittamaan suorituksen jättöpäivää).. Sisällysluettelo. Kirjoitelman alkuosaan kuuluu myös sisällysluettelo. Sisällysluettelon laatimisesta tehtävän pituuden perusteella ei ole olemassa sääntöä. Parempi laatia luettelo kuin jättää se tekemättä. Sisällysluettelosta lukija näkee käsiteltävien asioiden keskinäiset suhteet ja työn etenemisen luvuittain. Sisällysluetteloon merkitään myös lähteiden ja liitteiden alkamissivu.

16 16 Otsikointi. Otsikon tulee olla sisällöllisesti informatiivinen ja kielellisesti täsmällinen. Hyvä otsikko herättää lukijan mielessä kysymyksiä ja oletuksia ja auttaa häntä jäsentämään asiaa jo ennen tekstin lukemista. Johdanto. Johdannon tehtävänä on johdattaa lukija sisälle aiheeseen, sen on viritettävä lukijan kiinnostus ja sen tulee antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Kirjoitustekniset kysymykset. Tehtävän sisältöön liittyvien kysymysten lisäksi kirjoittaja joutuu aina pohtimaan myös muodollisia seikkoja; tekstilukujen numerointia, kuvioiden ja taulukoiden käyttöä, lähdeviittaustekniikkaa, lähdeluettelon laatimista jne. Tyyli ja kieliasu. Tehokas tieteellinen tyyli on yksinkertaisen selvää, täsmällistä ja vakuuttavaa. Tentit Opintoihin sisältyy myös joitakin pakollisia tenttejä. Tarkista Korpista, milloin mitäkin opintojaksoa voi tenttiä. Erityispedagogiikan oppiaineen nettisivuilta kohdasta ohjeita opiskeluun löytyy taulukko, josta näet missä oppiainetentissä voit suorittaa mihinkin jaksoon liittyvää kirjallisuutta. Tenttiin sinun tulee ilmoittautua Korpissa viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Tenttitilaisuus kestää tavallisimmin neljä tuntia. Ks. tarkempi info oheisesta linkistä: Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö, luku 6 (Kuulustelujen järjestäminen). Linkistä löytyy tietoa mm. vilpin seuraamuksista, tentissä sallituista välineistä ja henkilöllisyyden todistamisesta. Lisätietoja myös nettisivulta: OPETUSHARJOITTELU - TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN EOK-opinnoissa opiskelee työelämässä toimineita opiskelijoita, joilla on aiempaa kokemusta opettajana, ohjaajana tai kasvattajana toimimisesta. Osa opiskelijoista on OKL:n opiskelijoita, joilla ei ole paljon aiempaa opettajakokemusta. Aikaisemman kasvatus- ja opetusalan työkokemuksen kautta, ammatin monet käsitteet, kieli, normit ja traditiot ovat tuttuja. Tuttuuteen liittyy kuitenkin myös säilyttämisen ongelma. On vaikea irrottautua aikaisemmasta ammattiroolista ja etsiä uutta erityisopettajan identiteettiä, kun on hyvin sisällä aikaisemmassa perinteessä. Tämä ammattiin sosiaalistuminen estää muutoksia ja uuden oppimista. Harjoittelulla on opettajankoulutuksessa tärkeä tehtävä. Sen tulisi tarjota välineitä ja ohjausta jatkuvaan opettajan työn kehittämiseen. Lisäksi harjoittelun myötä saa kokemuksia ja ohjausta sekä työyhteisössä että lähiympäristössä toimimiseen tulevana erityisopettajana. Opettajien koulutuksessa korostetaan ohjausta epävarmuuden kohtaamiseen, jatkuvaan ongelmanratkaisuun, kriittisyyteen ja kyseenalaistamiseen sekä yhteistoiminnallisuuteen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää harjoittelun ja muiden opintojen jatkuvaa vuorovaikutusta. Opetusharjoittelun toivotaan antavan eväät opettajan ammattiin kasvamiseksi siten, että: - erityisopettajan ammatillinen identiteettisi kehittyy

17 17 - reflektoit kokemuksiasi - toimit työtäsi tutkivana opettajana - pystyt yhteistyöhön eri tahojen kanssa - olet tehtävääsi orientoitunut, oman ammattisi asiantuntija Erityisopettajan työtä voi verrata ongelmanratkaisuprosessiin. Työhön kuuluu jatkuva päätöksenteko vaihtuvissa, ainutkertaisissa tilanteissa. Kaikkia ammatin taitoja ja tietoalueita ei voida oppia koulutuksen aikana. Ongelmanratkaisun ensimmäisiä vaiheita on, että pystyy tunnistamaan ongelman ja erittelemään siihen vaikuttavia tekijöitä. Tätä analyyttistä kykyä tulisi harjoitella koulutuksen aikana. Opettajan työn ongelmanratkaisun luonteen tulisi konkretisoitua harjoittelussa ja sen ohjauksessa. Harjoittelu ei ole vain opetukseen liittyvien taitojen oppimista vaan opettajuuteen liittyvien ongelmien kohtaamista. Sen, ettei ole valmiita ratkaisuja, tulisi konkretisoitua myös niissä ohjauskokemuksissa, joita opiskelija saa harjoittelun yhteydessä. Harjoitteluinfossa kerrotaan tarkemmin harjoittelun sisällöstä kussakin ryhmässä. Info järjestetään syksyllä harjoitteleville syksyn ensimmäisellä lähiopetusviikolla ja keväällä harjoitteleville kevään ensimmäisellä lähiopetusviikolla. Opiskelijan tulee osallistua yhteen harjoitteluinfoon (2t). Harjoitteluraportti Opetusharjoittelusta laaditaan raportti (5 sivua). Eri ryhmien harjoittelukäytänteissä ja myös raportointiohjeissa on jonkin verran eroja, joten tarkemman ohjeistuksen antaa ryhmäsi harjoittelun ohjaaja yliopistolla. Harjoitteluraporttiin kirjataan omat tavoitteet harjoittelulle ja kuvataan omaa ammatillista kehittymistä jakson aikana. Raportissa ei kuvata yksityiskohtaisesti harjoittelun etenemistä. Vapaamuotoisen päiväkirjan pitäminen harjoittelun aikana on hyvänä apuna, koska siihen voi päivittäin kirjata omia tunnelmia, vaikutelmia, kysymyksiä, ihmetyksiä jne. Tämän pohjalta varsinaisen raportin laatiminen helpottuu. Harjoittelua koskevat sopimukset ja ohjeet Huomioi harjoittelua suunnitellessasi ja toteuttaessasi: - Et voi suorittaa opetusharjoittelua omassa luokassasi/ryhmässäsi. - Et voi korvata opetusharjoittelua aikaisemmalla työkokemuksella. - Harjoittelut suoritetaan yhtenäisenä jaksona, jonka voi katkaista vain koulun/päiväkodin lomajakso tai lähiopetusviikko. Et siis voi suorittaa harjoittelua lyhyissä esimerkiksi muutaman päivän jaksoissa pitkin vuotta. - Harjoittelu edellyttää useimmiten virkavapauden anomista. - Hankit itse harjoittelupaikkasi. Paras tapa paikan hankkimiseksi on ensin kartoittaa oman kotipaikkakunnan erityisopetuksen/varhaiserityisopetuksen tilanne ja harjoittelumahdollisuudet. Myös lähipaikkakuntien erityisopetuksen /varhaiserityisopetuksen tilanteesta kannattaa ottaa selvää. - Ohjaavan opettajan tulee olla pätevä, muodollisesti kelpoinen erityisopettaja /varhaiskasvatuksen erityisopettaja. - Harjoitteluorganisaation esimies, ohjaava opettaja ja opiskelija allekirjoittavat harjoittelusopimuslomakkeen, jonka opiskelija palauttaa harjoittelua ohjaavalle yliopiston lehtorille ennen harjoittelun alkua!

18 18 - Ennen harjoittelun alkamista teet yhdessä harjoittelupaikan ohjaajan kanssa harjoittelusuunnitelman ja asetat tavoitteet harjoittelulle. - Viet harjoittelupaikan ohjaajalle ohjauspalkkiolomakkeen, jonka hän täyttää ja lähettää palautuskuoressa harjoittelua ohjaavalle yliopiston lehtorille harjoittelun päätyttyä. Jos palkkio ohjaamisesta menee kunnalle/kaupungille, heidän tulee laskuttaa yliopistoa. Saat siihen erillisen ohjeen, jonka voit viedä harjoittelupaikkaasi. - Ohjaavalle opettajalle maksetaan seuraavasti: Harjoittelun kesto Maksettavat op työviikot tuntimäärä ohjaustunnit 5 op 5 vko 135 t 6 t x 36 Tallenteen ohjeistus Tallenteen ohjeistuksen saa harjoitteluinfossa. Harjoittelun arviointi Opetusharjoittelun arviointia tapahtuu usealla tasolla samanaikaisesti: - harjoittelijan itsearviointina - ohjaavan opettajan arviointina - kotiryhmän ohjaajan arviointina (tallenteen katselu ja palaute harjoitteluraportista) - vertaisarviointina (tallenteen katselu, vapaamuotoiset keskustelut, harjoitteluseminaari) Opetusharjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Harjoittelutodistus - Saat harjoittelustasi todistuksen harjoittelupaikkasi ohjaavalta opettajalta (lomakepohjan toimita hänelle itse). - Todistuksesta ilmenee, missä ja milloin harjoittelu on suoritettu ja kuka on harjoittelua ohjannut. - Ohjaava opettaja kirjoittaa todistukseen vapaamuotoisen lyhyen lausunnon toiminnastasi ja oppimisestasi harjoittelun aikana. - Toimi harjoittelutodistuksen palauttamisessa oman kotiryhmän ohjaajan ohjeiden mukaan. - Kun harjoittelu on kokonaisuudessaan valmis, lehtori allekirjoittaa todistuksen. - Saat alkuperäisen todistuksen itsellesi. Harjoitteluun liittyvät lomakkeet voit tulostaa erityispedagogiikan verkkosivuilta: YHTEYSTIETOJA

19 19 Kotiryhmävastaavat Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotiryhmä 1 Varhaiserityisopetus Anja Rantala anja.rantala@jyu.fi Kotiryhmä 2 Kehitysvammaisten oppilaiden erityisopetus Raija Pirttimaa raija.pirttimaa@jyu.fi Kotiryhmä 3 Helena Sume helena.sume@jyu.fi Kotiryhmä 4 Tuomo Virtanen tuomo.e.virtanen@jyu.fi Kotiryhmä 5 Riikka Iisakka/ Elina Oksanen ilm. myöh ilm. myöh. elina.m.oksanen@jyu.fi Koulutussuunnittelija Maija Airio maija.airio@jyu.fi Opintosihteeri Tanja Koivunen tanja.koivunen@jyu.fi Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) Arvosteluasteikko 0-5

20 20 Erityispedagogiikan perusopinnot (15 ov/25 op) suorittaneet opiskelijat tekevät 40 opintopisteen laajuiset opinnot. Mikäli opiskelija ei ole tehnyt erityispedagogiikan perusopintoja, tulee ne tehdä kahden vuoden kuluessa opiskeluoikeuden saamisesta. Yhteiset opintojaksot ERIP110 Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen ERIA1100 Esteettömät oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt ERIA1200 Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi ja tukeminen ERIA1300 Matemaattisten taitojen arviointi ja tukeminen ERIA1400 Käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen tukeminen ERIA255 Harjoittelu erityisopetuksessa Valinnaiset opintojaksot (Valitaan 2 opintojaksoa) ERIA1050 Autismikirjo, moni- ja vaikeavammaisuus: taustaoletukset, tukipalvelut ja pedagogiset ratkaisut ERIA1060 Monialainen yhteistyö perheiden kanssa ERIA1070 Puhe-, hieno- ja karkeamotoriikan arviointi ja tukeminen ERIS1305 Motivaatio oppimisen tukena 30 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 10 op 5 op 5 op 5 op 5 op Yhteiset opinnot (30 op) Sisällön valinnaisuus: kaikki pakollisia ERIP110 Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen (5 op) Vastuuhenkilöt: Rantala Anja (ryhmä 1), Pirttimaa Raija (ryhmä 2), Sume Helena (ryhmä 3), Virtanen Tuomo (ryhmä 4) ja Iisakka Riikka/Oksanen Elina (ryhmä 5) Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida erityisopettajan työn keskeisimpiä ammatilliseettisiä perusteita tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan sekä kehittää ammatillista osaamistaan kokemukselliseen, teoreettiseen ja tutkimustietoon pohjaten arvioida kriittisesti kasvatus- ja oppimisympäristöjen käytäntöjä sekä kehittää niitä yhteistyössä toisten ammattilaisten kanssa Sisältö ammattietiikka, ammatillinen kasvu, lainsäädäntö ja ryhmäkohtaiset sisällöt Suoritustavat Kontaktiopetukseen osallistuminen ja/tai itsenäinen työskentely, oppimistehtävät ja/tai tentti. Suoritustavat tarkennetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa. Arvosteluasteikko Hyväksytty-hylätty

21 21 Arviointiperusteet Aktiivinen osallistuminen yhteisiin kokoontumisiin ja oppimistehtävien/tentin hyväksytty suorittaminen. Arviointiperusteet voivat vaihdella opiskelijaryhmittäin ja tarkennetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa. ERIA1100 Esteettömät oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt (5 op) Vastuuhenkilö: Talja Elina Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: tunnistaa viestinnän ja vuorovaikutuksen haasteita elämän eri vaiheissa arvioida kriittisesti vuorovaikutusympäristöjen mahdollisuuksia, esteitä ja rajoituksia huomioida eri aistien merkityksen ja käytön vuorovaikutuksessa ja viestinnässä tunnistaa ja hyödyntää puhetta tukevia ja korvaavia keinoja (AAC) suunnitella esteettömiä oppimis- ja vuorovaikutusympäristöjä Sisältö vuorovaikutus ja viestintä, viestinnän esteettömyys ja saavutettavuus, osallisuus ja sosiaalinen osallisuus, viestinnän monikanavaisuus, aistit ja viestintä, puhetta tukevat ja korvaavat keinot (AAC) Suoritustavat Kontaktiopetukseen osallistuminen ja/tai itsenäinen työskentely, oppimistehtävät ja/tai tentti. Suoritustavat tarkennetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa. Kirjallisuus Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kolmas uudistettu painos. Oppimateriaalikeskus Opike. Launonen, K Vuorovaikutus. Kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. 4. painos. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. (soveltuvin osin) Takala, M. & Sume, H. (toim.) Kieli, kuulo ja oppiminen. Kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Helsinki: FinnLectura. Arvosteluasteikko 0-5 Arviointiperusteet Aktiivinen osallistuminen yhteisiin kokoontumisiin ja oppimistehtävien/tentin hyväksytty suorittaminen. Arviointiperusteet voivat vaihdella opiskelijaryhmittäin ja tarkennetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa. ERIA1200 Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi ja tukeminen (5 op) Vastuuhenkilö: Aro Mikko Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee lukemisvalmiuksien ja lukutaidon kehityksen suomen kielessä tuntee lukemaan opettamisen menetelmät tunnistaa lukemisen ja kirjoittamisen kehityksen ongelmien ilmenemisen eri ikävaiheissa osaa arvioida lukemisen ja kirjoittamisen taitoja ja ongelmia osaa arviointitiedon avulla tukea lukemisen ja kirjoittamisen taitoja sekä arvioida tuen vaikuttavuutta osaa analysoida lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arvioinnin ja tuen menetelmien teoreettista taustaa ja tutkimusperustaa Sisältö lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehitys ja lukemaan opettamisen menetelmät, lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi (tunnistaminen ja seuranta), lukivaikeudet, lukemisen ja kirjoittamisen taitojen tukeminen