Hyvinvointikertomus RAPORTTI VUOSILTA SUUNNITELMA VUODELLE 2017

Transkriptio

1 Hyvinvointikertomus RAPORTTI VUOSILTA SUUNNITELMA VUODELLE 2017 Iin kunnan HyTe työryhmä Iin kunnanhallitus Iin kunnanvaltuusto Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1. Johdanto Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kertomuksen vastuutaho ja laatijat OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Työpaikkojen lisääminen ja työnhakijoiden aktivointi Kuntalaisten osallisuuden edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Iin kunnan hyvinvoinnin tunnusluvut Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Paketti 5: Työikäiset Paketti 6: Ikäihmiset OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna Painopistealue 1: Työpaikkojen lisääminen ja työnhakijoiden aktivointi Painopistealue 2: Kuntalaisten osallisuuden edistäminen Painopistealue 3: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa

3 1. Johdanto Kuntalain 1 mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. (Suomen perustuslaki /731) Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnan virkamiesjohdon työväline, jolla osaltaan valmistellaan hyvinvointi- ja terveysasioita kunnanvaltuustolle. Työvälinettä käyttävät kaikki hallintokunnat. Kunnan poliittisille päättäjille se on päätöksenteon väline, jolla sovitaan kunnan hyvinvointipolitiikasta, kehittämiskohteista ja niiden toiminnan resursoinnista. (Hyvinvointipolku.fi 2012) Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Sähköisen hyvinvointikertomuksen etuja ovat: helppokäyttöisyys, selkeä rakenne, kansallisesti yhtenäiset hyvinvointi-indikaattorit, poikkihallinnollisuus, kunnan vuosisuunnittelun huomioiminen ja maksuttomuus. Työväline on nopea tapa tehdä terveydenhuoltolain 12 hyvinvointikertomus ja vuosiraportit valtuustolle. (Hyvinvointipolku.fi 2012) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. (Terveydenhuoltolaki /1326, 2 luku. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) Hyvinvointikertomuksen tekemiselle on kaksi tärkeää perustelua: (Sähköinen hyvinvointikertomus) Laki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen: Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän eli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. 3

4 1.1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanvaltuusto , Päätös terveyttä edistävän työryhmän perustamisesta. Kunnanhallitus , Päätös laajan hyvinvointikertomuksen hyväksymisestä Kunnanvaltuusto , Päätös laajan hyvinvointikertomuksen hyväksymisestä Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Tavoitteena on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikissa päätöksissä ja toimissa. Kunnilla on vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä alueillaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) HyTe työryhmän tehtävänä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa yhteistyössä eri hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa. HyTE -työryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta ja kunnan hyvinvointi-indikaattoreiden kehittämisestä ja laatii yhteistyössä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa kunnan hyvinvointikertomuksen, jota päivitetään vuosittain. Hyvinvointikertomuksessa ehdotetaan kunnan HyTE:n tavoitteet, painopistealueet, toimenpiteet, mittarit sekä vastuutahot ja seuranta. HyTE -työryhmät sopivat eri hallinnonalojen kanssa tavoitteiden toteuttamisesta, eri hallinnonalojen terveyden edistämisen tehtävistä ja työnjaosta. Iin kunnan HyTe -työryhmän jäsenet: pj. Vesa Anttila, opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö, Iin kunta siht. Riitta Räinä, tapahtumavastaava, Ii-instituutti liikelaitos Lea Aalto, työllistämispalveluiden päällikkö Pekka Parviainen, palotarkastaja, Oulu-Koillismaan Pelastusliikelaitos Pekka Suopanki, nuorisotyövastaava, Ii-instituutti liikelaitos Tarja Rahkola, johtaja, Ii-instituutti liikelaitos Annastiina Junnila, hallintojohtaja, Iin kunta Markku Vitikka, tekninen johtaja, Iin kunta Pekka Paaso, johtaja, Iin Vesiliikelaitos Jaana Honkanen, johtaja, Iin Ateria- ja tilapalveluliikelaitos saakka, vs. Anne Hautamäki lähtien Ari Alatossava, kunnanjohtaja, Iin kunta Oulunkaaren kuntayhtymän edustajat: Leena Pimperi-Koivisto, johtaja Leena Törmänen, vastaantoton palveluesimies Sari Vitikka, kotihoidon palveluesimies Tiina Vuononvirta, kuntoutuksen palveluesimies Leena Mämmi-Laukka, perhepalveluiden palveluesimies Satu Turkka, sosiaalityön suunnittelija Ikäihmisten neuvoston edustaja: Matti Haatainen Iin kunnanhallituksen edustajat: Sirpa Varanka, Oili Kaleva, Sauli Keltamäki Kokoukset: Muistiot kokouksista 4

5 2. OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Päättyneen vuoden 2015 ja kuluvan vuoden 2016 arviointi perustuu Iin kunnan talousarvioon 2016 sekä tilinpäätöstietoihin vuodelta Edellämainittuja tietoja on verrattu Iin kunnan laajassa hyvinvointikertomuksessa päätettyihin painopistealueisiin ja siinä asetettuihin tavoitteisiin Työpaikkojen lisääminen ja työnhakijoiden aktivointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Lähde Työllisyyden parantaminen Työllisyyttä edistävä Werstas-hanke on jätetty Oulunkaaren kuntayhtymä EU-rahoitushakuun 10/2015 TyöTakomo ESR-hanke (koordinatiohanke) Oulunkaaren kuntayhtymä Työtä luonnosta Iissä ESR hanke Iin kunta TyöTakomo ESR-hankkeen rinnakkaishanke (työllisyystoimenpiteet) Iin kunta osallisena OAKK:n koordinoimassa Omapolku työelämään-hankkeessa, jossa tarjotaan maksutonta uraohjausta ja neuvontaa vastavalmistuneille. Iin kunta mukana Oulun kaupunkiseudun työllistämispalvelut-hankkeessa jossa tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja alakohtaista valmennusta työnhakuun. Koulu- ja armeijapudokkaiden sekä Ii-instituutti liikelaitos kutsuntaikäisten aktivointi/ Ii-instituutti liikelaitos Nuorisotyö, Etsivä Nuorisotyö Iin kunta osallisena OAKK:n koordinoimassa Iin kunta Omapolku-hankkeessa. Uraohjausta ja neuvontaa vastavalmistuneille. Iin kunta mukana Ouluseudun työllistämisen Iin kunta kehittämis-hankkeessa. Työpaikkojen lisääminen IiRekry nettisivujen ylläpito ja kehittäminen sekä iirakry-messujen järjestäminen kerran Iin kunta Micropolis Oy vuodessa työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamiseksi. Oulunkaaren seudullinen elinkeinoneuvonta Oulunkaaren kuntayhtymä on tukenut yritysten perustamista ja toiminnan kehittämistä Työllistämiskoordinaattori Micropolis on palkattu Oulunkaari on toteuttanut alueen toimijoiden kanssa mm. yhteistoiminnallisen työpajan v Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa työllistämisen asioissa sosiaalitoimessa on kehitetty mm. Oulunkaaren Virta 2 hankkeen puitteissa Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut ja soten kehittämistoiminta, Liikennevaloraportit 5

6 Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Aktivointisuunnitelmia oli laadittu v yhteensä 86 kpl. Vuoden 2016 elokuun tilanne oli aktivointisuunnitelmien osalta 18 kpl. TYP-suunnitelmia laadittu v elokuun loppuun mennessä 24 kpl. Iin kunta järjestää työpajatoimintaa, työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa nuorten ja pitkään työttömänä olleiden henkilöiden ura- ja ammatinvalintasuunnitelmien selkiyttämiseksi ja työhön paluun tukemiseksi. V työkokeiluun osallistui 30 h ja kuntouttavaan työtoimintaan 90 h. 9/2016 tilanteen mukaan työkokeiluun osallistunut 21 h ja kuntouttavaan työtoimintaan 75h. Iin kunta työllistää määräaikaisiin työsuhteisiin nuoria ja pitkään työttömänä olleita TEtoimiston palkkatukeen oikeutettuja henkilöitä vuosittain talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. V työllistettyjä yhteensä 97 ja 9/2016 mennessä 109 (Iin kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän palveluksessa) 88 pitkäaikaistyötöntä työllistetty v 2014 kunnan yksiköihin. Vuoden 2015 elokuun loppuun mennessä työllistetty 49 henkilöä kunnan yksiköihin. Palkkatuella työllistämistä vuonna 2015 vaikeuttanut TE-toimiston myöntämän palkkatukimäärärahojen loppuminen Kuntouttavaa työtoimintaa toteutettu yksilö- ja ryhmätoimintana. Ryhmätoimintoja Kuivaniemellä 2 pvä/vko ja Iissä 2 pvä/vko. Työttömien terveystarkastuksia on toteutettu suunnitelmallisesti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui v yht. 90 hlö, ja toimintapäiviä oli Vuoden 2016 elokuun tilanne 64 hlöä/ 2076pv Hiilineutraali kunta, uusiutuvien energiamuotojen kunta/ Iin kunta, Iin Micropolis Oy, Iilaakso Oy Toimintaa on kehitetty Oulunkaaren seudullisen elinkeinostrategien mukaan Oulunkaaren kuntayhtymä, toimintatilasto Horisontti Iin kunta Iin kunta Iin kunta Oulunkaaren kuntayhtymä, Liikennevaloraportit Oulunkaaren kuntayhtymä, toimintatilasto Horisontti Iin kunta Oulunkaaren kuntayhtymä 6

7 2.2. Kuntalaisten osallisuuden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Lähde Lapsiperheiden osallisuuden Välillinen korttelipartiotoimintaa koulujen Ii-instituutti liikelaitos paraneminen ja vanhemmuuden tukeminen päättäjäispäivänä ja koulujen aloitusviikonloppuna. Nuorten palvelu- ja ohjaustukiverkoston Iin kunta HyTe -työryhmä toiminnan käynnistäminen #EiKiu100 kampanja käynnistetty yhteistyössä Iin seurakunnan, Iin kunnan, Iin helluntaiseurakunnan, MLL Iin, Iin nuorisovaltuuston, Ii-instituutti liikelaitoksen kanssa Ii-instituutti liikelaitos Nuorten osallisuuden edistäminen Oulunkaaren neuvolaraati on kokoontunut 4 kertaa vuodessa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhon yhteydessä. Ryhmä on avoin kaikille iiläisille perheille. Lasten ja perheiden palveluiden kehittämisen tukena on toiminut Lasten Kaste-hanke, jonka kautta kehitetty mm palveluohjauksen toimintamalli. Perhe- ja sosiaalipalvelujen puhelimessa, palvelupisteessä (ilman ajanvarausta) ja Omahoito- palvelun viestikanavan kautta toimiva matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelu asiakkaille ja muiden palvelualojen ammattilaisille. Varhaisen tuen palveluiden vahvistamiseksi on otettu käyttöön mm. Lapset puheeksi - toimintamalli ja vanhempainkoulu. Muita matalan kynnyksen palveluita ovat lapsiperheiden aamukahavit sekä perheasioiden sovittelu. Palveluohjaajan ja psykologin yhteisvastaanotto neuvolassa; matalankynnyksen palvelu neuvolassa, jossa samanaikaisesti pystytään suunnittelemaan yhdessä asiakasperheen kanssa sekä perheneuvolan ja muun sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen palvelukattaus.. Mallinnettu huolipolku; ylisektorinen ja monialainen, perhepalvelujen sekä opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen yhteinen, varhaisen puuttumisen ja puheeksi oton toimintamalli, jossa Lapset puheeksi- menetelmä toimii puheeksi oton ja monialaisen verkostotyön työvälineenä. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Nuorisovaltuustotyöllä Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut, kehittämistoiminta Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut Iin kunta/opetus- ja varhaiskasvatus Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut Iin kunta/opetus- ja varhaiskasvatus Ii-instituutti liikelaitos 7

8 Iin kunnan työpajatoiminta keskitettiin Micropoliksen B-siiven tiloihin kesällä Uusissa toimitiloissa työpajatoimintaa tarjotaan alle 29-vuotiaille nuorille taide-ja tapahtumatyöpajalla, puu- ja kädentaitoosastoilla ja matalankynnyksen starttivalmennuksena Lisäksi nuorten työkokeiluihin ja työllistymiseen tarjottiin tukea seinättömän työpajatoiminnan muodossa. Erityisryhmien palveluiden sisältöä on kehitetty asiakaslähtöisesti ja nuorten osallisuutta vahvistaen. Haettu seinättömiä työpaikkoja. Jälkihuoltonuorten palvelut tuotetaan omana toimintana. Vuonna 2015 jälkihuoltonuoria oli Iissä 5 hlö. Elokuuhun 2016 mennessä tilanne oli 5 hlö. Iin kunta/ Työllistämispalvelut Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut Ikäihmisten osallisuuden edistäminen Sähköisissä palveluissa on käytössä mm. Omahoito (omakukkaro, viestiketju, lastenvalvojan ja neuvolan ajanvaraus). Oulunkaaren nettisivuilla olevalla chattoiminolla esim. aikuissosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän keskustelutunneilla pyritään antamaan ohjausta ja neuvontaa varhaisessa vaiheessa. Suunnitelmallista sosiaalityötä on kehitetty mm. Virta-2- hankkeen puitteissa. Kehitetty asiakasprosesseja nuorille mm. sosiaalisen kuntoutuksen prosessi on mallinnettu yhdessä eri toimijoiden kanssa, kehitetty ryhmätoimintoja ja kehittäjäasiakastoiminta on käynnistetty. THL:n terveydenedistämisen määrärahoista on haettu kehittämisresurssia nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn ja osallisuuden vahvistamiseen (RYTMI-hanke) Hanke ei saanut rahoitusta. Vanhustenviikon tuottaminen yhteistyössä/ Oulunkaaren kuntayhtymä, Iin kunta, Ii-instituutti liikelaitos, Iin seurakunta, Eläkeliitto Kuivaniemi, Eläkeliitto Ii, Iin eläkeläiset, Iin Eläkkeensaajat, Kuivaniemen Eläkkeensaajat, Kuivaniemen Roolinvaihtajat Oulunkaaren Muutosmuotoilu-toiminnan avulla on lisätty ikäihmisten arjen mielekkyyttä ja osallisuutta asumisyksiköissä. Muutosmuotoilun pilotti toteutettiin Kuivaniemen asumisyksikössä, jonka jälkeen toimintaa on laajennettu koko kuntayhtymän alueelle. Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut, kehittämistoiminta Oulunkaaren kuntayhtymä, perhepalvelut, kehittämistoiminta Oulunkaaren kuntayhtymä, vanhuspalvelut, kehittämistoiminta Oulunkaaren kuntayhtymä, vanhuspalvelut, kehittämistoiminta 8

9 Kuntalaisten osallisuuden lisääminen Ikäihmisten ajoterveysluento SenioriPiste-toiminta on juurtunut ja edistää osaltaan ikäihmisten osallisuutta. Iissä toimii kaksi SenioriPistettä. Lisäksi on otettu käyttöön keskistetty palvelunumero ikäihmisten ohjausja neuvontapalveluihin sekä laadittu kuntakohtainen palveluopas (sähköinen ja paperinen versio). Aloitettu 80-vuotiaiden hyvinvointia tukevat kotikäynnit. 75-vuotiaiden tarkastuksen ovat jatkuneet. Palveluohjaaja on aloittanut 04/16. Tablet-tietokoneiden hyödyntämisestä on kokeiltu vanhuspalveluiden asiakaskäytössä erityisesti kotihoidossa. Tavoitteena on lisätä arjen mielekkyyttä, toiminnallisuutta, turvallisuuden tunnetta ja sosiaalista osallisuutta. Oulunkaaren henkilöstön lisäksi mm. Iin seurakunta on ottanut yhteyttä asiakkaisiin tablet-tietokoneiden avulla. Kesällä -16 aloittanut Digikummi-hanke, jonka avulla aloitettu viikoittaiset videovälitteiset ohjelmat kotona asuville ikääntyneille. Myös kotihoidon käyntejä yhteyden avulla. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on laadittu ja toimintaa kehitetään sen mukaan. Suunnitelmasta nousevat teemat on kirjattu myös järjestämissopimukseen. Kotihoidon toimintaa ja prosesseja on kehitetty kokonaisvaltaisesti ja käyttöön on toukokuussa 2015 otettu kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä (ns. mobiilikotihoito). Tavoitteena on lisätä välitöntä asiakastyöaikaa ja siten kehittää palvelun sisältöä ja laatua. Välitön asiakastyön tavoite 60% saavutettu. Ikäihmisten neuvosto on kokoontunut säännöllisesti ja toimintasuunnitelma on laadittu. Oulunkaari osallistuu toimintaan. Iin kylien neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti ja tiedottaa aktiivisesti ajankohtaisista koulutuksista, rahoituksista ym. Iin kylät FB ja Twitter kanavissa Iin liikunta-asian neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti Osallistuva Ii FB kanavan käynnistäminen Vapaa-ajan asukaskysely Otva hankeen kysely Oulunkaaren asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmä on otettu käyttöön ja sitä kehitetään edelleen Oulunkaaren viestintää kuntalaisille ja asiakkaille on kehitetty: mm. Oulunkaari-lehti, Meininki-lehti, yksiköiden omat julkaisut, Twitterin käyttöönotto, internet-sivujen kehittäminen Liikenneturva, Oulunkaaren kuntayhtymä Oulunkaaren kuntayhtymä, vanhuspalvelut, kehittämistoiminta, tietopalvelut, Iin seurakunta Oulunkaaren kuntayhtymä, vanhuspalvelut, kehittämistoiminta Oulunkaaren kuntayhtymä, vanhuspalvelut, kehittämistoiminta Iin kunta, Oulunkaaren kuntayhtymä, vanhuspalvelut Oulunkaaren kuntayhtymä/ Vanhuspalvelut Ii-instituutti liikelaitos Ii-instituutti liikelaitos Iin kunta/iin Micropolis Oy Työtä luonnosta PP-liitto Oulunkaaren kuntayhtymä Oulunkaaren kuntayhtymä 9

10 Omahoito-palvelun sisältöä on kehitetty ja käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Omahoidon käyttäjiä oli Iissä vuoden 2014 lopussa yht ja elokuussa 2015 yht eli kasvua oli 25 %. Kotihoidon asiakastyytyväisyys kysely sekä paperiversiona että sähköisenä Oulunkaaren internet-sivuilla 04/ Toiminnan kehittäminen saadun palautteen perusteella. Oulunkaaren kuntayhtymä Oulunkaaren kuntayhtymä 2.3. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Lähde Kuntalaisten terveelliset Liikuntaohjaaja- ja neuvojapalvelut sekä Ii-instituutti liikelaitos elämäntavat ravintoneuvonta veloituksetta Iin kunnan työikäisille asukkaille. Inbody eli kehon koostumusmittauksia tehty Iin kunnan alueella. Ii-instituutti liikelaitos Kansantautien riskien varhainen tunnistaminen ja hoito Valtakunnallisten ruokasuositusten noudattaminen (varhaiskasvatus, koulut, ikäihmiset, työikäiset työpaikkaruokailijat) Omahoito-palvelun sisältöä on kehitetty ja käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Omahoitopalveluun on lisätty uutena toimintona sähköinen terveystarkastus. Omahoidon käyttäjiä oli Iissä vuoden 2014 lopussa yht ja elokuussa 2015 yht eli kasvua oli 25 %. Kuntoutuksen ryhmätoimintaa on kehitetty edelleen: allasryhmien järjestäjiksi on saatu aktivoitua myös muita tahoja, ikääntyvien tuleryhmät säännöllisiä, yksi lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmä lisätty. Etäkuntoutuksen toteuttamiseen on valmius, Fysioterapeuttien vastaanotolle pääsyä on nopeutettu ja puhelintavoitettavuutta parannettu. Iin Ateria- ja tilapalveluliikelaitos Oulunkaaren kuntayhtymä Oulunkaaren kuntayhtymä, terveyspalvelut Painonhallintaryhmien toimintaa on kehitetty osana vastaanoton kuntoutuksen ja Iiinstituutin liikuntaneuvonta-/ohjaajan ryhmämuotoisia toimintoja. Vuonna 2015 on valmisteltu osana SenioriKaste-hanketta ikääntyneiden ryhmämuotoista etäpainonhallintatoimintaa yhteistyössä ODL:n kanssa. Muistiasiakkaiden hoitopolkua on kehitetty yhteistyössä vanhus- ja terveyspaleluiden kanssa Valtakunnallisten ruokasuositusten noudattaminen Oulunkaaren kuntayhtymä, terveyspalvelut Iin kunta Ii-instituutti liikelaitos PPSHP Perusterveydenhuoltoyksikk ö Oulunkaaren kuntayhtymä, terveys- ja vanhuspalvelut, kehittämistoiminta Iin Ateria- ja tilapalveluliikelaitos 10

11 Kunnan liikunta- ja virkistyspaikkojen hoito ja kehittäminen Kuntalaisen henkinen hyvinvointi Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Lähiliikuntapaikka kysely Iin kunnan asukkaille toteutettu 2015 Valtarin Areena lähiliikuntapaikka hanke aloitettu Työtä luonnosta hankkeen kautta kunnostettu virkistysalueita Leikkipaikkojen kehittämissuunnitelma Vapaa-ajan palvelut: kurssit, tapahtumat, näyttelyt ym. Kuntouttavaa työotetta on vahvistettu systemaattisesti vanhus- ja terveyspalveluissa. Henkilöstä on koulutettu ja toiminnan tavoitteet on kirjattu järjestämissopimukseen. Vanhuspalvelujen työntekijät ovat osallistuneet ergonomiakoulutukseen, joka sisälsi myös ohjauksen kuntoutumisen edistämiseen. Kuivaniemen ikäihmisten asumisyksikössä on toteutettu Muutosmuotoilu-prosessi, jonka tavoitteena on lisätä arjen mielekkyyttä, asukkaiden toimintakykyä ja osallisuutta. Kotihoidon asiakkaita kokonaisuudessa on tukipalvelut ja päivätoiminta huomioiden 553 viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan. Säännöllistä palvelua saavia oli 205. Lisäksi ksh palveluita saavat. Heitä koskevat mobiilin käyttöönotto. Tavoite on, että henkilöstön välitön työaika asiakkaan luona on 60% työajasta. Iin kunta/ Hyte työryhmä Iin kunta, Ii-instituutti liikelaitos Iin kunta, Iin tekniset palvelut Iin kunta, Iin tekniset palvelut Ii-instituutti liikelaitos Kirjasto, kulttuuri, kansalaisopisto, liikunta, nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, tapahtumat. Yhdistykset ja yhteistöt Oulunkaaren kuntayhtymä, vanhus- ja terveyspalvelut Oulunkaaren kuntayhtymä, vanhuspalvelut, kehittämistoiminta Oulunkaaren kuntayhtymä / Vanhuspalvelut 11

12 2.4. Iin kunnan hyvinvoinnin tunnusluvut Iin kunnan hyvinvointia tunnuslukuja verrataan tässä suunnitelmassa asukasluvuiltaan samankokoisiin kasvukeskuksen lähellä oleviin kuntiin Muhos, Muurame ja Liminka sekä koko Suomen ja Pohjois- Pohjanmaahan Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. Iin huoltosuhde on vuodesta 2007 kasvanut 63,3:sta vuoteen ,2:n se on vertailukuntiin nähden korkea. 12

13 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Iin koulutustasoluku vuonna 2014 oli 309. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Vuonna 2014 iiläisistä perheistä 44,9% oli lapsiperheitä. 13

14 Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Vuonna 2014 nettomuutto oli Iissä -2,3% 1000 asukasta kohti. Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Vuonna 2014 Iin kunnan väestöstä 34,4 % oli työllisiä. Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin vastaava luku oli vuonna ,3 % väestöstä. keskimäärin vastaava luku oli vuonna ,3 % väestöstä. 14

15 Työllisyyden kehityksessä Iissä on vuonna 2016 tapahtunut käänne parempaan suuntaan vuosien 2014 ja 2015 jälkeen. Työttömien %osuus työvoimasta /2016 (keskiarvo) /2016-9/ ,8 18,7 17,1 Työttömien osuus työvoimasta/ii syyskuussa työvoimaa yht. työttömänä työvoimasta työttömiä % työvoimasta 9/2016 tilasto ,3 9/2015 tilasto ,7 9/2014 tilasto ,0 9/2013 tilasto ,3 Iin työttömyysaste verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja Oulunkaaren seutukunnan tilanteeseen vuosina syyskuun tilanteen mukaan. Työttömyysaste % 9/2013 9/2014 9/2015 9/2016 Pohjois-Pohjanmaa 13,2 13,9 14,5 13,8 Oulunkaaren sk 14,5 15,4 16,3 15,2 Ii 15,3 17,0 16,7 15,3 15

16 Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vuonna 2014 yhden hengen asuntokuntia oli Iin kunnan alueen asuntokunnista 33,5%. Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Vuonna 2014 Iin kunnan alueen lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 14,5 %. Määrä kasvaa, koska vuonna 2008 vastaava luku oli 14,0 %. 16

17 Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Iin kunnan alueen työvoimasta vuonna 2014 työttömiä oli 17,8%, joka on selkeästi suurempi kuin vertailukunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. 17

18 Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatussuhteessa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastetta) voi tarkastella rinnakkain. Iin kunnan alueen elatussuhde oli vuonna , joka on suurempi kuin vertailukunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Iin kunnan suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2014 oli 51,7%. 18

19 2.6. Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Osallisuus: Indikaattori kuvaa äänestysprosenttia kuntavaaleissa. Äänestysprosentti kertoo äänestäneiden osuuden äänioikeutetuista. Indikaattori mittaa kuntalaisten osallistumista kunnalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 65,5 % iiläisistä ja vuonna 2012 äänestysaktiivisuus Iin kuntavaaleissa oli laskenut 62,6 %:n. Terveys ja toimintakyky: Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Vuonna 2014 Kelan sairastavuusindeksi oli 122,2 eli huomattavasti korkeampi kuin maassa keskimäärin ja vertailukunnissa. 19

20 Indikaattori kuvaa sepelvaltimotautitapahtumien määrää vuotiailla suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuoden 2009 indeksin laskennassa on käytetty vuosien tietoja. Iissä sepelvaltimotauti-indeksi oli vuonna ,6, joka on merkittävästi suurempi kuin koko maassa. TULE -sairauksien yleisyys on erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioimaton indeksi (id:252) puolestaan heijastaa paremmin alueen tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvaa sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuoden 2009 indeksin laskennassa on käytetty vuosien tietoja. Iissä tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi oli vuonna 189,2, joka on merkittävästi suurempi kuin koko maassa. 20

21 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna ,8. Turvallisuus: Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikostilastoissa tapahtuvat muutokset heijastavat suurelta osin päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia. Henkirikoksista 80 %:iin on arvioitu liittyvän päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyistä (2005) lähes 70 % oli päihteiden vaikutuksen alaisina ja vastaava luku ryöstörikoksissa oli 56 %. Poliisin tietoon tulee vain osa väkivaltarikoksista. Iissä Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset 1000 asukasta kohden ovat kasvaneet vuoden ,6:sta vuoteen :n. 21

22 Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden huumausaineiden käyttörikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Poliisin tietoon tulleet rikokset sisältävät ne rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Huumausainerikoksiin kuuluvat huumausaineen käyttörikokset, huumausainerikokset sekä törkeät huumausainerikokset. Poliisin tietoon tulleet huumausaineiden käyttörikokset / asukasta vuonna ,4. Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden kaikkien huumausainerikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Poliisin tietoon tulleet rikokset sisältävät ne rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Huumausainerikoksiin kuuluvat huumausaineen käyttörikokset, huumausainerikokset sekä törkeät huumausainerikokset. Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / asukasta vuonna ,8. 22

23 Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset omaisuusrikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Omaisuusrikoksia ovat mm. varkaudet, ryöstöt, petokset ja maksuvälinepetokset. Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / asukasta 39,4. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vuoksi sairaanhoitoa saaneiden 0-14-vuotiaiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän kymmentä tuhatta vastaavanikäistä asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat on tässä indikaattorissa laskettu jättämällä tapaturmiin liittyvistä hoitojaksoista ne hoitojaksot tarkastelun ulkopuolelle, joissa ulkoiseksi syyksi on merkitty maaliikenteeseen tai maakuljetukseen liittyvä tapaturma sekä kaikki ne hoitojaksot, joiden on merkitty liittyvän työtapaturmaan. Ulkoisen syyn koodit: W00 - X5999 tai V90 - V9799 tai Y86 - Y8699, tapaturmatyyppi: muu kuin Y96.0 ja päädiagnoosi: S00 - T

24 Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus: Indikaattori ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot on muodostettu laskemalla yhteen asuntokunnan jäsenten yhteenlasketut palkkatulot, yrittäjätulot, omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä näistä maksetut tulonsiirrot. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Iin kunnan Gini-kerroin oli vuonna ,4. Toimeentulo: Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Iin kunnan pienituloisuusaste oli vuonna ,7%, joka on verrokkikuntia korkeampi. 24

25 2.7. Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Elämänlaatu: Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Henkinen hyvinvointi: Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Iin kunnassa kouluterveyskyselyn mukaan vuonna luokan vastaajista 16 % kertoi kokeneensa masentuneisuutta, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 6,7 % vastaajista. 25

26 Terveys ja toimintakyky: Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Iin kunnassa kouluterveyskyselyn mukaan vuonna luokan vastaajista 15,6 % kertoi kokeneensa terveydentilan keskinkertaiseksi, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 12,3 % vastaajista. Turvallisuus: Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Iin kunnassa kouluterveyskyselyn mukaan vuonna luokan vastaajista 19,6 % kertoi kokeneensa vanhemmuuden puutetta, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 13,0 % vastaajista. 26

27 Asuminen ja ympäristö: Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Vuonna 2014 ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Iissä 35,3% lapsiasuntokunnista. Toimeentulo: Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Iin kunnan lasten pienituloisuusaste oli vuonna ,2, joka on korkeampi kuin vertailukunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. 27

28 Kuntalaisten palvelut: Indikaattori kuvaa sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan peittävyyttä. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Indikaattoria tulkittaessa onkin otettava huomioon, että palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Henkinen hyvinvointi: Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Vuonna 2007 noin puolella oli mielenterveysdiagnoosina älyllinen kehitysvammaisuus (F70-F79). Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita oli vuonna ,7 % vastaavaikäisestä väestöstä. 28

29 Opiskelu ja työ: Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Iissä koulutuksen ulkopuolelle jäi nuoria ikäryhmästään vuonna ,1 %, vuonna ,7 %, vuonna ,1 %, vuonna ,8 % ja vuonna ,1 %. Nuoria jää koulutuksen ulkopuolelle Iissä enemmän kun vertailukunnissa tai Pohjois-Pohjanmaalla sekä koko maassa. THL:n mukaan suomalaisesta vuosi-ikäluokasta noin 20 % ei suorita varusmies- tai siviilipalvelusta, Pohjois- Pohjanmaalla vastaava luku vuonna ,7 %. Vuonna 2009 Iissä kutsuntaikäluokasta vapautettiin kutsunnoissa 29,7 % ja vuonna ,6 %. Lisäksi on arvioitu, että iiläisten kutsuntaikäisten ikäluokasta palveluksen vuosittain keskeyttää noin 14 %. Näiden tietojen perusteella iiläisistä kutsuntaikäisistä noin % ei suorittaisi varusmies- tai siviilipalvelusta. Suurimmat syyt varusmiestai siviilipalveluksesta vapauttamiseen ja keskeyttämiseen ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joihin sisältyvät myös päihdeongelmat. Lähde: Huolityön toimintamalli Iin kunta. 29

30 Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Iissä nuorisotyöttömiä oli vuonna vuotiaasta työvoimasta 29,2 %. Vuonna 2014 nuorisotyöttömyyys oli pahimmillaan, keskimäärin 101 nuorta /kk oli työttömänä, joskin työttömien määrässä on suurta vaihtelua kuukausittain, mm. koulujen päättymisajankohtien jälkeen. Vuonna 2016 alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on laskenut ja vuonna 2016 vähentynyt edelleen. 30

31 Toimeentulo: Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus nuorista on pitkäaikaisesti toimeentulotuen piirissä. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet nuoret ovat usein syrjäytymisvaarassa olevia. Heidän elämäntilannettaan pyritään parantamaan erilaisin sosiaalityön menetelmin. Vuonna 2014 Iin kunnan vuotiaista sai toimeentulotukia 2,89 %. Vuonna 2015 toimeentulohakemuksia haettiin selkeästi enemmän, mutta vuonna 2016 on palattu vuoden 2014 tasolle vuotiaiden osalta. 31

32 Indikaattori ilmaisee rikoksista syyllisiksi epäiltyjen 0-14-vuotiaiden osuuden tuhatta vuotiasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä. Lainsäädännön mukaan rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 vuotta. Sitä nuorempien henkilöiden tekemistä rikoksista voi seurauksena olla ainoastaan lastensuojelulaissa määriteltyjä toimenpiteitä. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä vuonna ,8 henkilöä. Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / vastaavanikäistä vuonna ,5 henkilöä. 32

33 2.9. Paketti 5: Työikäiset Henkinen hyvinvointi: Indikaattori ilmaisee mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Vuonna 2014 mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa iiläisistä vuotiaista sai 21,1 henkilöä vastaavanikäisistä 1000 asukasta kohti. Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Vuonna 2014 Iissä 4,8 % saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi. 33

34 Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin. Iissä on vertailukuntiin nähden verrattain paljon enemmän työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita, vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeellä oli 11,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien (M00-M99) vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Tilasto kattaa henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tuki- ja 34

35 liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuonna vuotiaista 2,9%. Iissä on verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 0,6 % vuotiaista. 35

36 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä vuonna %. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen syyskuun 2016 työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on Iissä laskenut vuoden takaisesta tilanteesta eniten naisten, pitkäaikaistyöttömien ja vammaisten/pitkäaikaissairaiden ryhmissä ja uusien avoimien työpaikkojen (Työ- ja elinkeinotoimiston ilmoitukset) määrä on selvästi lisääntynyt. Työttömiä on kuitenkin yhä paljon. Työllisyyskatsaus työvoimasta ja työttömistä työnhakijoista syykuussa Työvoima Työttömien työnhakijoiden osuus% työvoimasta Työttömät työnhakijat yhteensä Miehet Naiset Alle 20 v Alle 25 v Yli 50 v Pitkäaik. työttöm. Vammaiset ja pitkäaik. sairaat Avoimet työpaikat 9/ , / , / , / , Avoimet työpaikat Iissä syyskuussa /2013 9/2014 9/2015 9/2016 Pohjois-Pohjanmaa Oulunkaaren sk Ii

37 Opiskelu ja työ: Indikaattori ilmaisee vaikeasti työllistyvien osuuden (%) vuotiaasta väestöstä. Vaikeasti työllistetyt on suhteutettu vastaavanikäiseen väestöön, koska tässä ryhmässä on mukana myös henkilöitä, jotka eivät kuulu työvoimaan. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Työttömyyttä voidaan pitää rakenteellisena, jos se ei vähene, vaikka samanaikaisesti työllisyysaste on korkea ja joillakin aloilla vallitsee työvoimapula. Iin kunnan alueen vuotiaiden vaikeasti työllistyvien osuus on kasvanut vuodesta ,2%:sta vuoteen ,6%:n, ja se on selkeästi vertailukuntia, Pohjois- Pohjanmaata ja koko maata korkeampi. 37

38 Toimeentulo: Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna ,8. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna ,2. 38

39 Indikaattori ilmaisee eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) siirtyneiden aritmeettisen keskiarvoiän. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa. Iissä siirryttiin eläkkeelle vuonna vuotiaana. 39

40 2.10. Paketti 6: Ikäihmiset Kunnanvaltuusto vuotiaat, % väestöstä vuonna %. 40

41 75-84-vuotiaat, % väestöstä vuonna ,1% 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna ,4% 41

42 Asuminen ja ympäristö: Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan. Iissä kotona asui vuonna vuotta täyttäneistä kuntalaisista 91,5%. Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Iissä täyttä kansaneläkettä saaneita 65 vuotta täyttäneitä oli vuonna ,2 %. 42

43 Kuntalaisten palvelut: Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resursseista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen. Iin kunnan alueella säännöllisen kotihoidon piirissä olleita 75 vuotta täyttäneitä asukkaita oli vuonna ,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Iissä on omaishoidon tuen 75-vuotta täyttäneitä asiakkaita vuoden 2014 aikana 7,4% vastaavanikäisestä väestöstä. 43

44 3. OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU Iin kunnan suunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi valtuustokaudella on talouden tasapainotuksen huomioonottava ja poikkihallinnollisesti toteutettava. Iin kunnan hyvinvointikertomus ottaa huomioon kaikki ikäryhmät. Iin kunnan painopistealueena valtuustokaudella ovat; 1) työpaikkojen lisääminen ja työnhakijoiden aktivointi 2) kuntalaisten osallisuuden edistäminen 3) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 4. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Iin kunnan strategia vuoteen 2020 tähtää; 1) Vetovoimaisuuden turvaaminen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö 2) Peruspalveluiden turvaaminen 3) Työllisyyden hoito ja osaaminen 4) Talouden tasapainottaminen 44