Lausunto / Pudasjärven Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan osittaisesta muutoksesta

Transkriptio

1 Viranomaislautakunta Lausunto / Pudasjärven Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan osittaisesta muutoksesta VIRANOMA 8 Pudasjärven viranomaislautakunnalta on pyydetty lausuntoa Swecon laatimasta päivä tystä Pudasjärven Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan osittaista muutosta koskevasta ehdotuksesta mennessä. Asemakaavan muutos tulisi Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan kortteleihin 1,1,3, 12-14, ja 28 sekä niihin liittyviin viher-, vesi-, liikenne- ja katualueisiin. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 1-3, 12-13, ja 28 sekä niihin liittyvät viher-, vesi-, erityis-, liikenne- ja katualueet. Asemakaavan muutosalueet sijoittuvat Iijoen ja Pietarilantien varteen. Suunnittelualueen laajuus on noin 27,8 ha kaupunginhallitus päätti kaavamuutoksen käynnistämisestä koulukeskuksen vaihtoehtoisille alueille (Poropudas, Jussinaho) ja Pietarilan asuntoalueelle kaupunginhallitus päätti Pietarilan asuinalueen kaavatyön jatkamisesta erillisenä hankkeena (koulukeskuksen kaava) ja kaavamuutoksen laajentamisesta Varstatien alueelle kortteleihin kaupungin omistamille maille. Asemakaavoituksen 1. vaihe on kuulutettu vireille 27.2 ja aineisto oli nähtävillä lähtien. Asemakaavoituksen 2. vaihe laajennetulla suunnittelualueella kuulutettiin vireille ja aineisto nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivustolla. OAS on nähtävillä ehdotusvaiheen nähtäville panoon asti ja osalliset voivat ilmoittaa mielipiteensä sen riittävyydestä. liikenteen Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta A. A- merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Maankäytön suunnittelussa tulee

2 ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat sekä varautua sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin. Kurenalan yleiskaava on laadittu vuonna 1984 ja sen uudistaminen oli vireillä 1995, mutta sitä ei viety ehdotuksena hyväksymiskäsittelyyn. Nyt vireillä oleva yleiskaavan päivitys on ehdotusvaiheessa ja ehdotus on nähtävänä ja lausunnolla. Tätä työtä varten tehtiin tarkentava luontoselvitys kesäkuussa Lähtötietona käytettiin Kurenalan osayleiskaava varten Natans Oy / Lassi Kalleisen laatimaa luontoselvitystä vuo-delta Kaavan laajennusalueille ei tehty luontoselvitystä (olevaa korttelialuetta). Suunnittelualue laajeni edelleen ja kesällä 2015 biologi Aija Degerman selvitti laajennusalueen tilanteen. Maanläjitysalueelta Ritolantien päästä löytyi silmälläpidettävää ahokissankäpälää, mutta se ei rajoita suunnittelua koska kasvupaikka ei ole luontainen. Kaava-aluetta halkoo Iijoki, johon arvokkaimmat luontotyypit liittyvät. Iijoen rannat on melkein kauttaaltaan rakennettu. Kaavamuutosalueelta ei ole havaintoja varsinaisista uhanalaisista lajeista. Meijerin kohta on luokiteltavissa metsälain mukaiseksi, erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, joka tulisi jättää luonnontilaan. Luontoselvityksen laatijan mukaan suunnittelualueen asemakaavan muutoksen toteutuminen ei heikennä Natura-alueen luontoarvoja eikä sillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä alueen pesimälinnustoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Iijoen vedenkorkeus vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan. Korkeimmillaan vesi on kevättulvien aikaan toukokuussa. Tulvan aiheuttamat rakentamisrajaukset kaava-alueella voidaan määrittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuoden 1989 tulvan perusteella laatiman tulva-aluekartan perusteella. Karttaan liittyy koko kaava-alueen kattavat tulvan korkeustiedot Iijoen pituusleikkaukseen sovitettuna. Kurenalan keskustan sillan alapuoliselle jokiosuudelle ja järvelle kosteudelle alttiille rakenteille alimmaksi sallituksi korkeustasoksi on määritetty +112,03 / N60. Tulvan rakentamisrajoituksia ja tulvahaittoja on vähennetty rakentamalla laajoja tulvapenkereitä. Lisäksi on hyödynnetty maaston luontaisia muotoja ja tiestöä osana tulvasuojausta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta saadun luvan mukaan keskusta-alueella on voitu rakentaa suositeltua korkoa alemmaksi (N ,73 m) tulvapenkan sijaitessa alueella. Pietarilan pihapiirissä sekä meijerin tontilla oleva rakentaminen on tulvapenkereen yläpuolella. Rakennetun ympäristön tiedot on koottu osittain Kurenalan osayleiskaavan inventoinnista Laajennusalueiden inventoinnin on tehnyt Riitta Yrjänheikki. Erillistä raporttia inventoinnista ei ole tehty vaan kaikki aineisto on koottu tähän selostukseen. Yleiskaavassa inventoitiin alueelta 6 arvokasta rakennuskohdetta, joista kohde Pietarila on luokiteltu seudullisesti arvokkaaksi kohteeksi (aiemmin maakunnallisesti arvokas). Alueella on tiivis kahden talon rakennusten

3 ryhmä. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Entinen kunnantalo (Ritola) on arvotettu yleiskaavan inventoinnissa paikallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisiksi kohteiksi. Suunnittelualuetta sivuaa valtatie-20 eli Kuusamontie. Suoraa yhteyttä valtatielle ei alueilta ole, vaan pohjoispuolella alueelle kuljetaan nyt Ritolantien ja Pietarilantien liittymistä. Pietarilan alueen katuverkko on heikossa kunnossa ja se on ollut kaupungin kunnostuslistalla jo useita vuosia. Alueelle laaditaan parhaillaan uusia katusuunnitelmia. Pietarilan alueen korttelien 1 ja 3 oleva rakennuskanta on valmistuneen kiinteistöselvityksen perusteella osin purkukunnossa. Alueen asemakaava, joka rajoittuu Iijokeen ja Ritolantiehen, muutetaan asuntotuotantoa varten. Pietarilan vanha pihapiiri muutetaan asuin kortteliksi ja vanha, vuoden 1963 kaavamerkintä liiketiloista poistuu. Saaren päähän halutaan uusi asuintontti ja olevia kaavatontteja muutetaan Ritolantien varressa. Varstatien asemakaavan korttelialueet sijoittuvat osin tulvavaara-alueelle, mistä syystä asemakaavaa muutetaan niin, että tulva-alueelle ei tule korttelialuetta ja rivitalo-käyttö muutetaan omakotialueeksi. Kortteleissa muutostarve johtuu Pietarilantien katualueen levennystarpeesta, koska kokoojakadulle rakennetaan pyörätie. Rantakujan omakotitalokorttelin tontteja laajennetaan maanomistustilanteen mukaisesti siten, että kapea puistokaistale poistuu asutuksen ja uuden koulutontin välistä. Tämä muutos tehdään asukkaiden pyynnöstä. Samoin kortteleissa kapea puistoalue poistetaan korttelin keskeltä asukkaiden pyynnöstä. Kaavamuutos kohdistuu, Rantakujaa ja Ritolantien pohjoisosaa sekä kortteleita 13,14,20, 21 ja 22 lukuun ottamatta, kaupungin omistamille maille. Rantavyöhykettä kehitetään puistoalueena, mihin tulee ulkoilureitit ja rantautumispaikkoja. Alueiden tulvasuojaus tutkitaan ja pyritään suunnittelemaan niin, että maisemanäkymät joelle säilyisivät ja arvokasta lehtometsää säästyisi mahdollisimman paljon. Rakennettua ympäristöä pyritään vaalimaan niin, ettei sen kulttuurihistoriallisia ja rakennetun ympäristön arvoja hävitetä. Lisäksi tutkitaan alueiden liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus. Katusuunnittelu etenee samanaikaisesti kaavamuutoksen kanssa ja on johtanut katujen levennystarpeeseen, mikä puolestaan vaikutti kaavamuutosalueen rajaukseen. Asemakaavasuunnittelussa on noudatettava ylemmänasteisissa kaavoissa annettuja suunnittelumääräyksiä Pietarilan asuinalueella rakentamisen määrä voi kasvaa, mikä tiivistää rakennetta ja antaa alueelle taajamamaista luonnetta. Pietarilan asuinrakennus ja vanha kunnantalo sekä kolme jälleenrakennuskauden pihapiiriä on merkitty suojeltaviksi, joten alueella säilyy sen historia ja syntyy ajallista kerrostuneisuutta. Rakentamisen mittakaava on enimmillään II-kerroksista, mikä antaa alueelle pikkukaupunkimaista luonnetta. Rakentamisen korkeus ja määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei se näy maisemassa häiritsevästi eikä eroa

4 merkittävästi viereisestä omakotialueesta. Katuvarteen istutettava puukuja häivyttää mittakaavojen mahdollista eroa kadun eri puolilla. Rantapuiston, venevalkaman ja uimarannan sekä niitä palvelevan pysäköintialueen rakentaminen parantaa huomattavasti kaupunkikuvaa ja luo sille vetovoimaista ilmettä. Tulvavaara on lähes koko suunnittelualueella ja sitä koskevat kaavamääräykset pyrkivät suojaamaan olevia ja uusia rakennuksia kosteusvahingoilta. Pietarilan asuinalueen rakenne tiivistyy jokivarressa ja väljenee reunoilla. Asuntotyypit moni-puolistuvat, mikä tuo alueelle erilaisia asukkaita ja siten monipuolistaa sosiaalista ympäristöä. Isot rakennukset tulevat peittämään jokimaisemaa mutta niin tekevät nykyisetkin rakennukset ja tiheä rantametsä. Rannan saaminen yleiseen käyttöön kuitenkin parantaa alueen yleistä käyttöä. Kaikki rakentaminen tullaan liittämään olemassa oleviin vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoihin, joten päästöt veteen ja ilmaan ovat hallittavissa. Suurin muutos liikenneverkossa tapahtuu joen pohjoispuolella, jossa Ritolantien yhteys valta-tielle katkaistaan. Alueen autoliikenne ohjataan jatkossa Pietarilantietä pitkin, josta rakennetaan kokoojakatu korotettuine jalkakäytävineen ja pyöräteineen. Liikenne valtatieliittymässä kasvaa jonkin verran. Peltotien pohjoisosa muutetaan hidaskaduksi, mikä voi vähentää läpi-ajoa. Asian on valmistellut tarkastusinsinööri Eero Talala puh Tarkastusinsinöörin päätösehdotus: Viranomaislautakunta 1) päättää ottaa asian esityslistaan kuulumattomana käsittelyyn; sekä 2) viranomaislautakunta päättää lausuntonaan maankäyttöinsinööri Markku Mattiselle seuraavaa. Sivulla 10 voisi ottaa kohteen 36 pois koska rakennus on jo purettu. Sivulla 13 voisi yläreunasta poistaa ½ sivua tarpeettomana. Sivulla 20 käsitellään C aluetta jota ei ole suunnittelualueella, onko teksti tarpeellinen? Sivulla 23 kohdassa 3.1 on avoin päivämäärä kaupunginhallituksen päätös, onko tehty? Sr-3 merkintä poistettaisiin vanhasta kunnantalosta. Le- alue olisi myös ohjeellinen kuten on vu- alue on. Missä kaavakartassa on sa- alue?

5 Päätös: Viranomaislautakunta 3) päättää ottaa asian esityslistaan kuulumattomana käsittelyyn; sekä 4) viranomaislautakunta päättää lausuntonaan maankäyttöinsinööri Markku Mattiselle seuraavaa. Sivulla 10 voisi ottaa kohteen 36 pois koska rakennus on jo purettu.sivulla 13 voisi yläreunasta poistaa ½ sivua tarpeettomana.sivulla 20 käsitellään C aluetta jota ei ole suunnittelualueella, onko teksti tarpeellinen?sivulla 23 kohdassa 3.1 on avoin päivämäärä kaupunginhallituksen päätös, onko tehty? Sr-3 merkintä poistettaisiin vanhasta kunnantalosta. Le- alue olisi myös ohjeellinen kuten on vu- alue on. Missä kaavakartassa on sa- alue? sa-alue halutaan että, se merkitään yläpietarilan w-alueelle. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.