Kulttuurin strateginen palvelusopimus. 1. Strategiahierarkia ja sopimusosapuolet

Transkriptio

1 Kulttuurin strateginen palvelusopimus 1. Strategiahierarkia sopimusosapuolet Kaupunginhallitus on päättänyt siirtymisestä sopimusohukseen sitä on valmisteltu kolmiportaisen sopimushierarkian mukaan. Kulttuurilautakunta on päättänyt siirtymisestä sopimusohuksen piiriin vuoden 2009 alusta, niin että vuoden 2009 aikana toiminnan talouden suunnittelu vuodelle 2010 tehdään sopimusohuksen mukaisesti. Vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi, jolle sopimus on tarkoitus solmia. Poliittiset ryhmät ovat solmineet Ryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle (Kv ). Tämän lisäksi kaupunginvaltuusto on päättänyt Turku-sopimuksen muodostavien ohjelmien laatimisesta Näistä asukkaiden hyvinvointiohjelma vetovoimaohjelma ovat lähinnä kulttuurilautakunnan toimialaa. Hyvinvointiohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kulttuurin strategisen palvelusopimuksen solmivat kulttuurilautakunta kaupunginhallitus. Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puolesta puheenjohta, varapuheenjohta kulttuurijohta. 2. Sopimuksen tarkoitus Kulttuurin strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohta kaupunkitasolla Turun kaupungin kulttuuritoimialaa yhteisesti sovittavaan suuntaan ottaen kulttuuritoimen toiminta-atuksen, vision toimintaa ohavat periaatteet sekä ryhmien välisen sopimuksen ohjelmat. Tältä pohlta Kulttuuritoimi on koonnut oman toiminta-ohjelmansa, josta osa nousee seurattavaksi kaupunkitasolla osa jää lautakuntatason seurantaan. 1(10)

2 3. Sopimuksen lähtökohdat Toiminta-atus: Visio 2016: Kulttuuritoimi vahvistaa Turun vetovoimaa sekä edistää kaupunkilaisten hyvinvointia elämänhallintaa sekä aktiivisuutta tuottamalla kulttuuripalvelu tukemalla kulttuurituotantoa sekä aktivoimalla ihmisiä kulttuuripalveluiden käyttämiseen kulttuurin harrastamiseen. Turku tunnetaan kulttuurin edelläkävijänä Suomessa maailmalla. Vuonna 2016 Turku on luova monisärmäinen menneen tulevan näyttämö. Kulttuuripalvelut ovat asukkaiden hyvinvoinnin kaupungin kansallisen kansainvälisen vetovoiman lähde. Kulttuuritoimen toimintaa ohavat periaatteet: Saavutettavuus Ennakkoluulottomuus Sivistyksen vaaliminen Vuorovaikutteisuus Ilon tuottaminen Kulttuuritoimialan toimintaympäristön muutokset: Toimintaympäristön keskeiset muutostekijät Miten muutostekijä heistuu Turun kaupungin kulttuuritoimialaan? Miten kulttuuritoimialaa pitäisi Turussa uudistaa? 1. Taloudelliset poliittiset muutostekijät: Taantuma/lama Asiakkaiden tuloerot kasvavat Kaupungin rahoitusosuus vähenee 2. Virtuaalisten palveluiden kehittyminen: Palveluiden siirtyminen verkkoon sosiaalinen web 2.0 -Uudet järjestelmät uudet ohjelmat 3. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 Uusi näkyvyys, katseiden alla oleminen Kaupungin kehittäminen 4. Muutokset asiakaskunnassa: Ikääntyminen, monikulttuuristuminen osa-kulttuurit intressiryhmät, yhteisöllisyyden muutokset Yhteisvastuu, perhe, yhteisöllisyys, vapaa-an merkityksellisyys, elämyshakuisuus 5. Henkilöstöön liittyvät muutokset: Suhde työntekoon muutoksessa Uuden osaamisen tarve Toiminnallisten päällekkäisyyksien poistaminen Paine tilojen käyttöasteen nostamiseen Tulorahoituksen varmistaminen lisääminen Vuorovaikutuksellisten verkkopalveluiden kehittämistarve Sukupolvierot sähköisten palveluiden hyödyntämisessä Onnistumispaine suuret odotukset Uudistumispaineet Uusien toimintamuotojen vakiinnuttaminen vuoden 2011 jälkeen Paine kohdennettujen palveluiden luomiseen niiden brändäys sekä tuotteistus Palvelujen sisältövaatimusten kasvu (sisältö kohtaa kokin; innovatiivisuuden vaatimukset) Palvelujen tavoitettavuus (fyysinen henkinen) interaktiivisuus (yhdessä tekeminen) Ei-asiakkaat Paine kehittää uudistaa osaamista: oikean osaamisen tunnistaminen löytäminen muutoksessa Uusien tuotantomalli-ratkaisujen/-rakenteiden sekä ylikunnallisia yksiköitä (esim. orkesterit, teatterit, kirstot, museokeskus) kehittäminen Hallintokuntien tukitoimintojen yhdistäminen sekä uusi työnko Tietyistä vanhoista toimintatavoista luopuminen resurssien uudelleen kohdentuminen Toimintakonseptien osittainen uudistaminen: (henkilöstön osaamisen kehittäminen, opastuspalvelut, uudenlaiset tilat niiden uudenlainen käyttö, uudet laitteet lisää päätteitä jne.) Uudet palvelut tuotteet Toimintakonseptien ennakoiva uudistaminen samanaikaisesti tietyistä vanhoista toimintatavoista toiminnoista luopuminen Pieni/suuri, halpa/kallis, itse tuotettu/ostettu tuote Itse tekeminen, kokeilu, työpat Yhteiset foorumit (asiakastrendien ymmärtäminen, yhdessä sidosryhmien kanssa) Avoin tila Liikkuvat palvelut Tilojen toimivuus 7/24 Osaamisen johtamisen hallinnan kehittäminen Kehittymismahdollisuuksien tukeminen Moninaisuuden johtaminen Ryhmien välisen sopimuksen keskeiset haasteet kaupunkitasolla kulttuurilautakunnalle - Kulttuuri läpäisyperiaatteella kaikessa kunnallisessa suunnittelussa päätöksenteossa - Kulttuurin infrastruktuurin parantaminen - Ennaltaehkäisevä työ linava atus palvelutuotannon kehittämisessä - Kulttuuri olennainen hyvinvoinnin lisääjä syrjäytymisen ehkäisijä - Kulttuuri keskeinen osa kaupunkilaisten hyvää elämää sen rikastuttana - Paikallisen kaupunkikulttuurin elävyyden lisääminen - Kehittyvä yhteistyö yksityisen kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa - Kulttuuri työllistäjänä varallisuuden tuona - Kulttuuri kaupungin vetovoiman olennaisena lähteenä 2(10)

3 Asukkaiden hyvinvointiohjelman haasteet kulttuurilautakunnalle (ltk käsitellyt ) Kaupunginvaltuuston budjettikäsittelyn yhteydessä hyväksytty kulttuurin, liikunnan nuorison Eviva ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika hanke tulee täydentämään osaltaan hyvinvointiohjelman tavoitteita terveyserojen kaventamista. Hankkeen raportointiformaatti työstetään syksyn 2011 aikana se liitetään osaksi normaalia raportointia. Lasten nuorten hyvinvointiohjelma Erityistä tukea tarvitsevien lasten nuorten lukumäärä on kasvussa. Tämä on johtanut kalliiden erityispalvelujen kasvuun kustannusten nousuun. Kulttuuritoimi ehkäisee tätä kehitystä omalla lapsiin nuoriin suuntautuvalla toiminnallaan laassa yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. lapsille tuotetaan palvelu laasti kaupungin omissa vapaan kentän kulttuurilaitoksissa. Tavoitteena on saada kasvatettua lasten osallistumista sosiaalisia verkosto. Kulttuuripolku tarjoaa peruspaketin kulttuuria jokaiselle turkulaiselle koululaiselle Taidekoulu mahdollisuuden harrastaa kulttuuria omassa koulussa koulupäivän jälkeen. Tavoitteena kulttuuripolussa on kattaa koko ikäpolvi kustakin luokkaasteesta taidekoulun osalta kasvattaa osallistumäärää toisaalta laajentaa mukana olevien koulujen määrää. Kirstopalvelut ovat ilmainen monipuolinen kulttuuripalvelu. Tavoitteena on lasten kirstokorttien lukumäärän kasvattaminen lapsille nuorille tarjotun kirstoaineiston pitäminen vähintään samalla tasolla. Lasten nuorten ohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta: - Lasten tapahtumien määrä - Lasten nuorten palveluiden käyttäjien lukumäärä - Kulttuuripolun käyttöaste (yläkoulut, alakoulut yhtenäiskoulut) Työikäisten hyvinvointiohjelma Työikäiset ovat kulttuurin suurin asiakasryhmä. Kulttuuritarjonnalla pyritään lisäämään viihtyvyyttä kaupungissa sekä sen vetovoimaa. Kulttuuripalvelut ovat myös olennaisessa osassa terveyden toimintakyvyn ylläpitäjinä. Erityisen tärkeä tehtävä on aktivoida ei-aktiivisia kulttuurin käyttäjiä harrastajia osallistumaan. Työikäisten hyvinvointiohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta - Kulttuuripalvelu erittäin runsaasi, melko runsaasti tai keskitasoisesti käyttävien turkulaisten osuus kaikista turkulaisista - Kulttuuria erittäin runsaasti, melko runsaasti tai keskitasoisesti harrastavien osuus kaikista turkulaisista Senioriohjelma Kulttuuripalveluista kirstopalvelut kattavat toimipisteineen lähes koko kaupungin alueen. Sen palveluverkkoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ikääntyvän väestön palvelunohuksen järjestämisessä niin, että ohusta olisi saatavilla lähipalveluna. Kirston toimipisteitä on mahdollista käyttää myös sosiaalisen kanssakäymisen paikkoina erilaisten vapaamuotoisten ryhmien kokoontumiseen, joilla ehkäistään vanhusväestön kokemaa yksinäisyyttä. Tämän lisäksi tulee panostaa myös muiden kuin kirstopalvelujen saavuttavuuteen kirstoverkkoa apuna käyttäen, sekä hakeutuviin palveluihin. Kulttuuriasiainkeskuksessa on syksyn 2009 alusta vastuutettu senioripalveluiden kehittäminen työtä on alettu tehdä selvitys- kartoitustyöllä sekä kokoamalla yhteen toimialan olemassa olevaosaat palvelut. Senioriohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta - Seniorikansalaisille suunnattujen kulttuuripalvelujen käytön lisäämiseksi ensisiisesti selvitetään kulttuuripalvelujen lisääminen liikuntakorttiin - Erityisen senioritoiminnan käynnistäminen vakiinnuttaminen suunnitelmakauden aikana 3(10)

4 - kulttuuripalvelu erittäin runsaasti, melko runsaasti tai keskitasoisesti käyttävien 65+ turkulaisten osuus kaikista 65+ turkulaisista - kulttuuria erittäin runsaasti, melko runsaasti tai keskitasoisesti harrastavien 65+ turkulaisten osuus kaikista 65+ turkulaisista Vetovoima-ohjelman haasteet lautakunnalle Tähän voidaan ottaa kantaa, kun vetovoima-ohjelma valmistuu. 4. Lautakunnan ohjelmakortti (-kortisto) prioriteetit Lautakunnan tavoitteet on ettu viiteen eri näkökulmaan, joista kaksi kaupunkitasoista (yhteiskunnalliset vaikutukset välittömät vaikutukset) 3 lautakuntatasoista (asiakasnäkökulma, resurssien prosessien näkökulma henkilöstön näkökulma). Myös lautakuntatasoisista näkökulmista on nostettu joitakin edellä mainituista ohjelmissa painotettu asioita kaupunkitasolla seurattavaksi. Ohjelmakortin jokaiselle tavoitteelle on kunkin näkökulman kortissa määritelty mittari, mittarille tietolähde tavoitetila sekä konkreettisia keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Ohjelmakortin alla kulttuuritoimen toiminta kaantuu neljään tuottapuolen palvelukokonaisuuteen kulttuuriasiainkeskuksen kansliaan, joka toimii tilaapuolena. Tuotanto Tuottapuolen palvelukokonaisuudet ovat: - Tiedon kulttuurin jäsentäminen välittäminen - Taide- kulttuuriperinnön tallentaminen, ylläpito välittäminen - Esittävän taiteen tuottaminen mahdollistaminen - Musiikki- säveltaiteen tuottaminen mahdollistaminen Palvelukokonaisuudet kaantuvat omaan tuotantoon avustuksilla tuettuun tuotantoon. 4(10)

5 Tuottapuolen asiakasnäkökulmat: - Lapset nuoret - Aikuiset - Yhteisöt, yritykset, ryhmät, palvelulaitokset (myös maakunnassa) viranomaiset, tutkit, taiteilit - Maahanmuuttat - Ruotsinkieliset - Erikoispalvelu tarvitsevat esim. ikääntyvät Palveluntuottajista asiakasnäkökulmista muodostuu palvelumatriisi, jossa ovat otsikkotasolla kuvattuna kaikki palvelutuotteet niiden hinnat. Jokaisesta oman palvelutuotannon palvelutuotteesta on tehty palvelutuotekortti. Vapaan kentän avustuksilla tuettavasta toiminnasta tehdään kustakin palvelutuotteesta yksi pääkortti, jonka alle tulee kultakin tuottalta (vakiintuneelta avustuksensaalta) oma korttinsa. Tilaa- tukipalvelut Kanslian palvelukokonaisuus: Keskitetyt hallinto- koordinointi- tapahtumatuotantopalvelut Kanslian palvelukokonaisuudet: - Toiminnan talouden suunnittelu - Kulttuuripalveluiden kehittäminen vapaan kentän tukeminen - Kulttuuripalveluiden käyttämiseen aktivointi tiedon välittäminen Kanslian asiakasnäkökulmat: - Ulkoiset asiakkaat (kaupunkilaiset, toimittat, ulkoiset palveluntuottat) - Sisäiset asiakkaat (omat tulosalueet, kv, kh, keskushallinto) Kulttuurilautakunta on asettanut seuraavat prioriteetit toiminnassaan: 1. Avustusten tason pitäminen vähintään ennallaan 2. Kaikkien toimialojen (kirsto, museo, teatteri, orkesteri) toiminnan ylläpitäminen 3. Lasten nuorten toiminnan pitäminen vähintään samalla tasolla 4. Tulonmuodostuksen varmistaminen lisääminen Kulttuurilautakunta on asettanut seuraavat prioriteetit liittyen kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tkuvuuteen: Kulttuurilautakunta sitoutuu osaltaan pitämään yllä kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 saavutettu tavoitteita, tkamaan kehittämään niitä. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa: - markkinointiin panostaminen siinä suhteessa, että ensikävijöille ( muillekin) tulee tietoon se, että loistava kulttuuritarjonta Turussa tkuu että kulttuuri tekee hyvää vuoden 2011 jälkeenkin, kulttuuri osana arkea juhlaa - vapaan kentän avustusten korottaminen eurolla vuodelle yhteistyöhankkeiden painottaminen avustusten ossa - kulttuuripääkaupunkivuoden mukanaan tuomien uusien toimintatapojen tkaminen sekä taiteellisen tason säilyttäminen odotuksiin vastaaminen: hyvinvointivaikutukset, saavutettavuus, kansainvälisyys, yleisöyhteistyön vahvistaminen - kansalaisten kohtaamispaikkojen vahvistaminen (kulttuuri tulee luo) - Evivan keskeinen rooli hyvinvointihankkeiden tkuvuudelle vapaa-allaan aktiivisten kaupunkilaisten määrän lisäämisessä :lla vuoteen 2015 loppuun mennessä - taiteenalakohtaisten neuvottelukuntien hyödyntäminen kehittäminen edelleen uusien yhteistyöverkostojen ylläpitäjänä Tämän lisäksi kulttuurilautakunta ehdottaa seuraavia toimenpiteitä muille toimijoille toteutettavaksi yhteistyössä kaupunkitasolla - kulttuurin pitäminen mukana kaikessa kaupungin markkinoinnissa, erityisesti matkailumarkkinoinnissa 5(10)

6 - Logomon taiteilijoiden työtilojen pysyvyys Logomon muu käyttö luovan talouden kehittämisen yhtenä moottorina kaupungissa - Myönteinen suhtautuminen matalan kynnyksen tapahtumien festivaalien järjestämiseen esim lupaprosessia varten luotavalla Yhden luukun periaatteella - Teatterin konserttitalon peruskoruksen eteneminen - Fortuna-korttelin tapahtumatoiminnan tkuminen - Vanhan Suurtorin kehittäminen luovan talouden kansalaisille avoimen kulttuurin foorumina Kulttuurilautakunnan talousarvio käyttösuunnitelma (SPS SPTS:t) vuodelle 2012 sisältävät lisäksi monia toimenpiteitä kulttuuripääkaupunkivuoden tkuvuuden turvaamiseksi. Merkittävimpiä tulosalueiden hankkeita ovat Filharmonisen orkesterin Sävelsilta-hankeen tko; kaupunginkirston ohjelmatarjonnan tkaminen, Museokeskuksen näyttelytoiminnan kehittäminen teatterin sitoutumi9nen kansainvälisen toiminnan tkumiseen. 5. Kaupunkitasolla sovittavat seurattavat tavoitteet eli strategisessa palvelusopimuksessa (SPS) sovittavat tavoitteet Ryhmien välisestä sopimuksesta laadituista ohjelmista johdetut lautakunnan toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle: I. Asukkaiden hyvinvointi ennaltaehkäisevä työ A) Väestön asumisviihtyvyyden koetun hyvinvoinnin lisääminen B) Kulttuuripalvelujen kohdentuminen eri väestöryhmiin C) Palvelujen asiakaslähtöisyys vuorovaikutteisuus II. Vetovoimaisuus kilpailukyky D) Kaupungin vetovoimaa kasvattavat kulttuuripalvelut E) Moniarvoinen kulttuurikaupunki uutta luova kaupunkikulttuuri III. Tasapainoinen talous resurssien tasapainoinen ohus F) Tarpeiden mukaan muuntuva palveluverkko, -rakenteet tuotteet IV. Rakenteelliset muutokset tuottavuuden tehostamiseksi Kaupunkitasolla sovittavien tavoitteiden seurantataulukko (SPS:n seurantataulukko) Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit arvot Toteutumat TAM TAE Taloussuunnitelman tavoitteet TP2009 TP I. Asukkaiden hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ A) Väestön asumisviihtyvyyden koetun hyvinvoinnin lisääminen mittarina turkulaisten kulttuuriaktiivisuus (käyttö harrastaminen) 1. Kulttuuripalvelu erittäin runsaasi, melko runsaasti tai keskitasoisesti käyttävien turkulaisten osuus kaikista turkulaisista (ATH-kyselystä)* 2. Kulttuuria erittäin runsaasti, melko runsaasti tai keskitasoisesti harrastavien osuus kaikista turkulaisista (ATHkyselystä)* 4. Lasten tapahtumat, esitykset kurssit yhteensä 5. Lasten tapahtumissa kävijöiden määrä Kysely ATH:ksi Kysely ATH:ksi Vast. ATHsta ei saatu Vast. ATHsta ei saatu 6(10) 50% x 51% x 52% 41,3% x 42% x 43% B) Kulttuuripalveluiden kohdentuminen eri väestöryhmiin

7 yhteensä 6. Kirstojen kävijämäärä (kaikki kävijät) 1,7 milj. 1,7 milj. 1,8 milj. 1,85 milj 1,85 milj. 1,85 milj. 1,85 milj. 7. Kulttuurilaitosten (muiden kuin kirstojen) yhteenlaskettu kävijämäärä (kaikki kävijät) 8. Vapaa kenttä, sopimuksen tehneet avustuksen saat, kaikki kävijät 9. Vapaa kenttä, sopimuksen tehneet avustuksen saat, lapset Kulttuuripolun käyttöaste yläkoulu % (Asukkaiden 76 % 71,7% 74% 76 % 78 % 80 % 82% hyvinvointiohjelmasta) alakoulu 66 % 68,6% 72% 74 % 76 % 80 % 82% yhtenäiskoulut 56,1% 60% 64 % 68 % 72 % 74% Uusi mittari C) Palvelujen asiakaslähtöisyys vuorovaikutteisuus 12. Asiakastyytyväisyys (asiakaskyselystä)** II. Vetovoimaisuus kilpailukyky D) Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen 13. Matkailijoiden absoluuttinen määrä kulttuurilaitoksissa kasvaa (otanta asiakaskyselyssä)** 7(10) 11. Erityisen senioritoiminnan käynnistäminen vakiinnuttaminen suunnitelmakauden aikana (Asukkaiden hyvinvointiohjelmasta) aloitettiin 4,2 4,22 4,24 4,26 4,28 4,28 10,39 % E) Moniarvoinen kaupunkikulttuuri uutta luova kulttuurikaupunki 14. Kulttuuripääkaupungin pitkäaikaisten vaikutusten kulttuuripääkaupungin perinnön siirtymiseksi osaksi kaupungin normaalia kulttuuritoimintaa Kulttuurilautakunta sitoutuu osaltaan pitämään yllä vuonna 2011 saavutettu tavoitteita, tkamaan kehittämään niitä. Markkinointiin panostaminen siinä suhteessa, että ensikävijöille ( muillekin) tulee tietoon se, että loistava kulttuuritarjonta Turussa tkuu että kulttuuri tekee hyvää vuoden 2011 jälkeenkin, kulttuuri osana arkea juhlaa Vapaan kentän avustusten korottaminen eurolla vuodelle 2012 Yhteistyöhankkeiden painottaminen avustusten ossa 12% 13% 14% 15% 15% valmistelu Avustus tussumma nousee eurolla Tavoitetta tukevat markkinointi Kulttuurin markkinointi kehittyy Avustukset vähintään samalla tasolla Kulttuurin markkinointi kehittyy Avustukset vähintään samalla tasolla tavoitteista päätetty niitä toteutetaan tavoitteista päätetty niitä toteutetaan tavoitteista päätetty niitä toteutetaan tavoitteista päätetty niitä toteutetaan Kulttuurin markkinointi kehittyy Avustukset vähintään samalla tasolla valmiste-

8 Kulttuuripääkaupunkivuoden mukanaan tuomien uusien toimintatapojen tkaminen sekä taiteellisen tason säilyttäminen odotuksiin vastaaminen: hyvinvointivaikutukset, saavutettavuus, kansainvälisyys, yleisöyhteistyön vahvistaminen Kansalaisten kohtaamispaikkojen vahvistaminen (kulttuuri tulee luo) Evivan keskeinen rooli hyvinvointihankkeiden tkuvuudelle vapaaallaan aktiivisten kaupunkilaisten määrän lisäämisessä :lla vuoteen 2015 loppuun mennessä Taiteenalakohtaisten neuvottelukuntien hyödyntäminen kehittäminen edelleen uusien yhteistyöverkostojen ylläpitäjänä III. Tasapainoinen talous Resurssien tasapainoinen ohus F) Tarpeiden mukaan muuntuva palveluverkko, -rakenteet - tuotteet 16. Orkesterin konserttitalon nettomenot/kuuli 17. Teatterin nettomenot/katso 18. Kirston nettomenot/asukas 19. Museokeskuksen nettomenot / kävijä 20. Lautakunnan avustukset/vapaan kentän kävijät, katsot (sopimuksen tehneet) 21. Omatoiminen tuotto/ulkoiset menot % 22. Omatoiminen tuotto/kulttuurilaitosten (muut kuin kirsto) kävijät, IV. Rakenteelliset muutokset 23. Myynnin markkinointiviestinnän uudistaminen yhdistäminen hallintokuntatasolla TP 2009 TP (10) TAM 2011 Toiminta tavoitetta kohti osatoimenpiteiden tavoitteiden kautta Toiminta tavoitetta kohti osatoimenpiteiden tavoitteiden kautta Toiminta tavoitetta kohti osatoimenpiteiden tavoitteiden kautta lussa Toiminta tavoitetta kohti osatoimenpiteiden tavoitteiden kautta Neuvottelukuntien työn kehittäminen Neuvottelukuntien työn kehittäminen Neuvottelukuntien työn kehittäminen Neuvottelukuntien työn kehittäminen TAE 2012 TS 2013 TS 2014 TS ,5 83,5 88,3 100,8 100,8 100,8 100,8 74,1 87,3 82,3 93,2 93,2 93,2 93,2 56,4 56,2 58,6 60,3 60,4 60,4 60,4 14,4 15,6 14,9 14,4 14,4 14,4 14,4 3,26 /kävijä ( / ) 3,63 3,92 3,86 3,81 3,81 23 % 19 % 14 % 14 % 14 % 14 % 12,94 10,57 8,0 8,0 8,0 8,0 aloitettu edistyy 24. Matkailumarkkinoinnin kehittäminen (Yhteistyö Turku Tourinaloitettu kulttuurimat- kulttuu- rimatkai- vakiintumassa vakiintunut toimintaa kehitetään vakiintunut toimintaa kehitetään kulttuu- rimatkailu

9 gin 2011-säätiön kanssa) 25. Kulttuuripalvelujen järjestämistapojen selvittäminen aloitettu selvitystyö edistyy kailu olennainen osa Turun markkinointia päätös uudistuksesta uusi toimintamalli lu olennainen osa Turun markkinointia olennainen osa Turun markkinointia 26. Lasten nuorten kulttuuripalvelujen päällekkäisyyksien selvittäminen aloitettu tkuu tkuu tkuu tkuu 27. Ennaltaehkäisevien kulttuuripalveluiden kehittämishanke (mahdollinen pilotti yhdessä THL:n kanssa) kulttuurireseptikokeilun selvittäminen (yhdessä SoTe:n kanssa) * Terveyden hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueellinen terveys- hyvinvointikysely (ATH) ** Finnish Consulting Groupilta tilattava kysely Kestävän kehityksen budjetointi Hallintokunnan kestävän kehityksen budjetointi, jota seurataan valtuuston tasolla suunnitteilla alkamassa Kaupungin yleinen tulostavoite/ Liikelaitoksen toimenpide, joka edistää kaupungin tulostavoitteen saavuttamista Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 30 % vähenemä / asukas v tasosta vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % vähenemä kokonaispäästöissä Toimenpide: Kasvihuonepäästövähennyssuunnitelmien toteutuminen 1) Suunnitelma valmistunut/päivitetty 2) Toimenpiteet teemoittain käynnistetty/toteutunut (kpl) Enn. Suunnitelma laaditaan, kun siihen saadaan asiantuntemusta tukea. TAE Taloussuunnitelmakauden tavoitearvot Suunnitelma olemassa. Suunnitelma olemassa. Suunnitelma olemassa. Suunnitelma olemassa. Energia x / x x / x x / x x / x x / x Liikkuminen x / x x / x x / x x / x x / x Materiaalit x / x x / x x / x x / x x / x Toimintakulttuuri x / x x / x x / x x / x x / x Toimenpide: Lisätään ekotukihenkilöiden määrää Uudet koulutetut ekotukihenkilöt / ekotukihenkilöt yhteensä Toimenpide: Ehkäistään lasten nuorten syrjäytymistä Hanke 1. Eviva- hanke Hanke 2 Hallintokunnan lasten nuorten toiminnan kehittäminen Pilottikohde olemassa. Toiminta käynnistyy pilottikohteessa. Pilotin mallinnus. Pilottia laajennetaan. Pilottia laajennetaan. käynnistyy toteutetaan toteutetaan toteutetaan uutta aktiivista vapaa-an harrastaa toteutuu lisäpanostus, 1 uusi vakanssi kehitetään edelleen kehitetään edelleen kehitetään edelleen Henkilöstö Työvoiman käyttö (henkilötyövuosina, ilman työllistettyjä harjoittelijoita) 2010 (toteuma) 2011 (ennuste) , Eläkkeellelähtöennuste (10)

10 Palkkamenojen kehitys (tiliryhmä 400) Sairauspoissaolojen määrä (sairauspoissaolo %) 3,19 3,3 3,0 2,9 2,8 2,7 Työtapaturmat (tapaturmapoissaolo %) 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Varhemaksut Kunta 10- mittarit, tulokset vuosina 2010, TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Työnantan suositteleminen (suosittelee %) 53,15 x 55% x 60% x Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 2,60 x 2,8% x 3% x Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 42,16 x 60% x 80% x Työpaikan ilmapiiri 3,35 x 3,4% x 3,45% x TS 2015 Raportointi tehdään kerran vuodessa mitattavista asioista vuosittain muista kaksi kertaa vuodessa talouden toiminnan raportoinnin yhteydessä. Turussa xx.xx.2012 Kaupunginhallituksen puolesta: Minna Arve, puheenjohta Mai Kyttä palvelutoimen apulaiskaupunginjohta Kulttuurilautakunnan puolesta: Elina Rantanen puheenjohta Mai Perho varapuheenjohta Minna Sartes kulttuurijohta 10(10)