KYÖSTILÄNHARJUN KIVIAINESTEN OTTAMINEN JA JALOSTAMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Transkriptio

1 1 (184) KYÖSTILÄNHARJUN KIVIAINESTEN OTTAMINEN JA JALOSTAMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

2 2 (184) KUVA 1. Kyöstilänharjun hankealueen sijainti

3 3 (184) Yhteystiedot Hankkeesta vastaava Niemisen Sora Oy Käenniementie SAPPEE Y-tunnus Yhteyshenkilö: Timo Nieminen p Yhteysviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirkkokatu 12 (PL 29) LAHTI p Yhteyshenkilö: Markku Paananen, erikoissuunnittelija p YVA -konsultti Insinööritoimisto Matti Jokinen Visamäentie HÄMEENLINNA Y-tunnus Yhteyshenkilö: Matti Jokinen p Kannen kuva: Liikennemerkit Vähikkälän kylän pohjoispuolella, Kirkkoportintien varressa, kevät 2012 Selostuksen karttapohjien julkaisulupa nro 580/MML/11, (c) Maanmittauslaitos 2011

4 4 (184) Sisällysluettelo Yhteystiedot...3 Sisällysluettelo...4 Tiivistelmä Tiedot YVA -menettelystä Hankkeen tarkoitus YVA -menettelyn soveltaminen hankkeeseen ja menettelyssä kootun tiedon käyttäminen Hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset Hankkeen suunnitteluvaihe ja suunnittelun eteneminen YVA -menettelyn osapuolet Osallistumisen järjestäminen Suunnittelu- ja toteutusaikataulu Arvioinnissa käytetty aineisto YVA -menettelyn vaihtoehdot Hanke ei toteudu tai sitä ei toteuteta, vaihtoehto Hanke toteutetaan hakemusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa, vaihtoehto 1a Hanke toteutetaan maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa, vaihtoehto 1b Kiviaines murskataan polttomoottorimurskaamolla, vaihtoehto 2a Kiviaines murskataan sähkömoottorimurskaamolla, jonka käyttövoima otetaan valtakunnan sähköverkosta, vaihtoehto 2b Kiviaines murskataan sähkömoottorimurskaamolla, jonka käyttövoima tuotetaan aggregaatilla, 2c Aineiston hankinta ja laaditut selvitykset Lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen Aineiston luotettavuus Arvioinnissa käytetyt oletukset, rajaukset ja menetelmät Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Vaikutusalueen ja arvioinnin rajaus Arvioinnissa käytetyt menetelmät Hankkeen sijainti ja ympäristö Hankkeen sijainti ja vaikutusalueen ympäristö...36

5 5 (184) 5.2 Kaavoitus ja maankäyttö Maa- ja kallioperä sekä topografia Ilmasto Pintavesi Pohjavesi Luonto- ja maisema-arvot Kulttuuriperintö ja muinaisjäännökset Liikenne ja tieverkko Etäisyydet lähimpiin naapureihin ja vaikutuksille herkkiin kohteisiin Hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut Toiminnan aloittaminen Kiviainesten ottaminen Kiviainesten jalostaminen Kiviainesten varastointi ja kuljetus Toiminnan lopetustyöt Toiminta-ajat Raaka-aineet, tuotteet ja tuotantomäärät Tuotteet Arvio päästöjen laadusta ja määrästä Päästöt ilmaan Pölypäästöt Melupäästöt Tärinä Liikenteen aiheuttamat päästöt Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt pintavesiin Toiminnassa syntyvät jätteet Arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista sekä keinot vaikutusten rajoittamiseksi Vaikutukset maa- ja kallioperään...94 Maa- ja kallioperävaikutusten arviointi...95 Vaikutusten rajoittaminen...97 Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Vaikutukset pohjavesiin...98 Pohjavesivaikutusten arviointi...99 Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Vaikutukset pintavesiin...107

6 6 (184) Pintavesivaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Luontovaikutukset Luontovaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Meluvaikutukset Meluvaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Tärinävaikutukset Tärinävaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Vaikutukset ilmanlaatuun Ilmanlaatuvaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Maisemakuva- ja kulttuuriympäristövaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Vaikutukset maankäyttöön Maankäytöllisten vaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Vaikutukset jätehuoltoon Jätehuoltovaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Liikennevaikutukset Liikennevaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin liittyvät vaikutukset Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin liittyvien vaikutusten arviointi Vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa Yhteisvaikutusten arviointi Yhteisvaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset...148

7 7 (184) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten rajoittaminen Annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet Arvio hankkeen riskeistä ja riskien pienentäminen Hankkeen riskianalyysi Riskien pienentäminen Työmaaturvallisuuden parantaminen Pohjaveden suojelu, pintavesien johtaminen Melu ja pöly Liikenneturvallisuuden parantaminen Tukiaseman huomioon ottaminen Keskeiset epävarmuustekijät Maa- ja kallioperä, pohjavesialue Melun leviämisen mallinnus, tärinä Arvio pölyn leviämisestä Liikennesuoritteet Luontoselvitykset Virtuaalimaastomalli Ehdotus seurantaohjelmaksi Päästö- ja vaikutustarkkailu Äänitasomittaukset, melun leviämisen mallintaminen Pölyn leviämisen mittaaminen ja arviointi Kiinteistökatselmukset ja tärinämittaukset Pintavesien tarkkailu Pohjavesien tarkkailu Käyttötarkkailu Tarkkailun laadunvarmistus Viranomaisraportointi Arvio hankevaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta Yhteenveto hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista Hankkeen vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Lähdeluettelo...178

8 8 (184) Tiivistelmä Niemisen Sora Oy on hakenut maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukaisia lupia kiviainesten ottamiseen ja jalostamiseen Janakkalan kunnassa sijaitsevalle Kyöstilänharjullle. Hämeen ELY-keskus on päätöksellään soveltanut hankkeeseen harkinnanvaraista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Menettelyn mukainen hankkeesta vastaava on Niemisen Sora Oy. Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilö on Timo Nieminen. Hankkeesta vastaava selvitti hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Arviointiselostuksen kokosi hankkeesta vastaavan toimeksiannosta Insinööritoimisto Matti Jokinen. Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Viranomaisen yhteyshenkilönä on Markku Paananen. Yhteysviranomainen huolehtii hankkeen tiedottamisesta, varaa mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen ja pyytää selostuksesta lausunnot. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA -menettelyssä pyydetään laajasti lausuntoja ja mielipiteitä, jolloin kunnat, viranomaistahot, kuntalaiset ja yhteisöt ovat osaltaan osapuolina menettelyssä. Hankealue ja sen ympäristö Hankealue sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Janakkalan kunnassa. Hankealue sijoittuu Vähikkälän ja Rehakan kylissä sijaitseville tiloille Kyöstilä RN:o 2:57 (kiinteistötunnus ) ja Rehakka RN:o 1:197 ( ). Hankealue on kahden maanomistajan omistuksessa. Janakkalan kuntakeskukseen, Turenkiin, etäisyys hankealueelta on noin 15 kilometriä. Tervakosken taajamaan etäisyys on noin seitsemän kilometriä ja Vähikkälän kyläkeskukseen noin kaksi kilometriä. Asuinkeskittymä on myös Lopen Launosissa, Vähikkälästä maantietä 2873 etelään. Vähikkälässä asuu noin 400 henkilöä. Lisäksi alueella on yli 300 loma-asuntoa, joten kesäaikaan kylän väkiluku kolminkertaistuu. Kylällä on koulu, kokoontumistila ja kesäkahvila.

9 9 (184) Käynti alueelle on osoitteen Kirkkoportintie 191 kohdalta, noin kaksi kilometriä maantietä 2873 Vähikkälän kylältä pohjoiseen. Kirkkoportintien linjaus on historiallinen. Tie on vuorokautisen liikennesuoritteen perusteella vähäisessä käytössä. Hankealue sijaitsee metsätalousalueella. Ympäristössä vaihtelevat kumpuilevat harjut ja kalliot sekä soistuvat painanteet. Suot ovat pääosin ojitettu. Hankealueen maaperä on pääosin soraa ja hiekkaa (sora-hiekkamoreenia), mutta osassa harjualuetta on kalliosydän. Kalliopinnan korkeus vaihtelee. Alue on merkitty maakuntakaavassa soran- ja hiekanottoalueeksi. Hankealue on metsätalouskäytössä. Alueella sijaitsee luontopolku ja talvisin alueella on hiihtolatu. Hankealueen ympäristöä käytetään metsämaille tyypillisesti sienestykseen, marjastukseen, metsästykseen ja luonnon tarkkailuun. Lähimpään asuinrakennukseen hankealueen rajalta on etäisyyttä noin 800 metriä. Hankealueelta länteen, yli kilometrin etäisyydellä sijaitsee Valajärvi, jonka rannoilla on runsaasti vapaa-ajanasuntoja. Lähiympäristössä on lisäksi jonkin verran maataloustoimintaa. Hankealueelta lounaaseen sijaitsee yksityinen turvetuotantoalue. Hankealueella tai sen välittömällä vaikutusalueella ei ole teollisuutta tai muuta erityistä haittaa tai häiriötä tuottavaa toimintaa. Hanke ei liity lähimpien kiviainesten ottoalueiden toimintaan, eivätkä alueet muodosta samaa tai yhtenäistä toiminta-aluetta. Hankkeen vaihtoehdot Hankkeen vaihtoehdot asetettiin ja niitä vertailtiin toiminnan laajuuden (pinta-alan) ja murskauksessa käytetyn käyttövoimatekniikan perusteella. Myös mahdollisuus, ettei hanke toteudu tai sitä ei toteuteta, huomioitiin. Selostuksessa tarkasteltavat ja vertailtavat vaihtoehdot ovat: 0: hanke ei toteudu tai sitä ei toteuteta, 1a: hanke toteutetaan hakemusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa, 1b: hanke toteutetaan maakuntakaavaan merkityssä laajuudessa, 2a: kiviaines murskataan polttomoottorimurskaamolla 2b: kiviaines murskataan sähkömoottorimurskaamolla, jonka käyttövoima otetaan valtakunnan sähköverkosta ja/tai

10 10 (184) 2c: kiviaines murskataan sähkömoottorimurskaamolla, jonka käyttövoima tuotetaan aggregaatilla. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointi Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin maa- ja kallioperään pohjavesiin pintavesiin luontoon meluun tärinään ilmanlaatuun maisemaan ja kulttuuriympäristöön maankäyttöön jätehuoltoon liikenteeseen ja ihmisten elinoloihin. Keinot vaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä vaikutusten tarkkailu on selostettu ja arvioitu. Riskit ja riskienhallintatoimenpiteet kuvattiin kiviainesten ottamisessa yleisesti havaittujen merkittävimpien riskien osalta. Myös vahinko- ja onnettomuustilanteisiin liittyvät vaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa arvioitiin. Yhteenveto hankevaihtoehtojen vaikutuksista Hankkeen vaikutuksia arvioitiin yhteensä 13 pääkohdassa, mitkä jaettiin vielä yhteensä 52 alakohtaan. Hankevaihtoehdoista 0, 1a ja 1b arvioitiin kaikki menettelyssä mukana olleet vaikutukset. Vaihtoehdoista 2a 2c arvioitiin ne vaikutukset, joihin murskaamon käyttövoimalla on vaikutusta. Hankkeen vaikutuksista merkittävimmiksi arvioitiin liikenteelliset ja onnettomuustilanteisiin liittyvät vaikutukset. Liittymisnäkemä nykyiseltä työmaatieltä yleiselle tielle todettiin heikoksi. Näkemäaluetta voidaan parantaa liittymäalueen puustoa kaatamalla ja pensaikkoa raivaamalla. Keskimääräinen vuorokausiliikennesuorite kasvaa lähiseudulla hankkeen seurauksena. Kasvun seurauksia arvioitiin muun muassa liikenteen turvallisuuden, meluvaikutusten ja sujuvuuden kannalta. Liikenneonnettomuus arvioitiin vaikutukseltaan merkittäväksi henkilövahinkoriskin vuoksi. Muilta osin vaikutukset arvioitiin kohtalaisiksi tai vaikutuksiltaan vähäisemmiksi.

11 11 (184) Hankkeen ominaisuuksissa, käytettävissä aineissa tai tekniikoissa ei ole tunnistamattomia riskejä. Kiviainestoimiala on vakiintunutta, eikä toiminnassa ole siten ennakoimattomia riskejä. Selostuksessa on kuvattu toiminnan riskit ja niiden ehkäisy- ja vähennyskeinot. Suuria eroja hankevaihtoehtojen vaikutuksissa ei todettu vaihtoehtoja vertailtaessa. Vaihtoehdon 0 toteutuessa alueen maankäyttö säilyy todennäköisesti ennallaan. Muutokset alueen maankäyttöön ovat joka tapauksessa hankkeesta riippumattomia. Tällöin hankealueen nykyiset, lainvoimaiset maankäyttösuunnitelmat eivät myöskään toteudu. Vaihtoehtojen 1a ja 1b vaikutuksissa on pieniä eroja johtuen hankevaihtoehtojen laajuudesta. Suuremman pinta-alan hankkeella on myös suuremmat vaikutukset luonnonolosuhteisiin. Valtaosa vaihtoehtojen vaikutuksista kohdistuvat kuitenkin ainoastaan hankealueelle. Hankkeen kesto pitenee hankkeen pinta-alan kasvaessa. Vaihtoehtojen 1a ja 1b vaikutukset ovat pääosin negatiivisia tai neutraaleja nykytilanteeseen verrattuna. Hankevaihtoehtojen toteutuessa toteutuvat myös hankealueen maankäyttösuunnitelmat, mikä arvioitiin positiiviseksi vaikutukseksi. Vireillä olevan hankkeen (1a) laajuus on suunniteltu. Hankevaihtoehdosta 1b ei ole tehty YVA -menettelyssä esitettyä yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Hankevaihtoehdon 1b toteuttamista ei myöskään ennakoitu YVA -menettelyssä. Kaikilta osin vaihtoehtojen välistä tasapuolista vertailua ei siten voitu tehdä. Arviointi tehtiin kuitenkin luotettavalla tarkkuudella alueen ympäristöstä kerätyn tiedon perusteella, kun arvioitiin vaihtoehtojen mukainen toiminta, toiminnan luonne ja vaikutukset alueen luonnonolosuhteisiin ja ympäristöön. Vaihtoehtojen 2a 2c ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä ei ratkaistu käyttövoiman yksityiskohtia. Vaihtoehto 2b, jossa murskaamon käyttövoima otetaan valtakunnan sähköverkosta, arvioitiin sekä kasvihuonekaasupäästöjen että pohjavesiriskin kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi kuin vaihtoehdot 2a tai 2b. Toisaalta erot vaikutuksissa eivät ole merkittäviä, kun otetaan huomioon toiminnan osuus kasvihuonekaasupäästöistä tai alueella joka tapauksessa muiden koneiden käyttöön varattujen polttoaineiden käsittelyn ja säilytyksen. Myös murskaamon käyttövoimatekniikka tulee arvioitavaksi tarkemmin lupaharkintojen yhteydessä.

12 12 (184) Arvio hankevaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta YVA -menettelyssä on kuvattu kattavasti alueen nykytilanne ja toiminnan tunnetut ja oletetut vaikutukset. YVA -menettelyssä on koottu riittävä aineisto vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi. Hankkeen ominaisuuksissa, raaka-aineissa, tuotteissa, tekniikoissa tai käytännöissä ei ole sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttaisivat hankkeen toteuttamiskelpoisuutta vähentävästi tai estäisivät hankkeen toteuttamisen. Hankealue ympäristöineen sopii hankkeen sijoittamiseen. Menettelyssä arvioidut vaikutukset ovat luonteeltaan kiviainestoiminnalle tavanomaisia. Myöskään menettelyssä muuten esiin tulleet seikat eivät estä hankkeen tai sen vaihtoehtojen toteuttamista. Hanke etenee tarkempaan tekniseen suunnitteluun YVA -menettelyn jälkeen. Arvioitujen vaikutusten ja maa-aineslain sekä -asetuksen ja ympäristönsuojelulain sekä sen nojalla annettujen asetusten perusteella hankkeen toteuttamiselle ei ole esteitä. Alueen luonnonolosuhteet tai hankkeen vaikutukset eivät siten ole hankevaihtoehtojen toteuttamisen laillisia esteitä. Jo jätettyihin lupahakemuksiin tehtäneen varmuudella muutoksia YVA -menettelyssä todettujen seikkojen perusteella. Myös vaihtoehdon 1b mukaisen hankealueen mukaan ottaminen hankealueen kokonaissuunnitteluun lienee ajankohtaista. Lisäksi liittymäalueen lupaprosessissa tulee ottaa huomioon YVA -menettelyssä todetut seikat liittymäturvallisuuden parantamiseksi.

13 13 (184) 1 Tiedot YVA -menettelystä 1.1 Hankkeen tarkoitus Niemisen Sora Oy on hakenut maa-aineslain mukaista ottamislupaa ja ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Kyöstilänharjun kiviainesten ottamiselle ja jalostukselle Janakkalan kunnan Vähikkälän kylässä. Hakemukset ovat vireillä Janakkalan kunnassa. /1,2/. Kiviaineksella tarkoitetaan yhteiskunnan rakentamisessa tarvittavaa hiekkaa, soraa ja kalliomurskeita. Kiviaines on puhdas luonnontuote, jota käytetään joko jalostettuna eli murskattuna ja seulottuna tai sellaisenaan. Kiviainesta tarvitaan rakentamiseen ja olemassa olevien rakenteiden ylläpitoon Suomessa noin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä noin 60 miljoonaa tonnia on jalostettuja kiviaineksia. /6/. Hiekan- ja soranottoon soveltuvat alueet ovat usein samoja, jotka soveltuvat yhdyskunnan vedenhankintaan. Valtaosa maamme teknisesti käyttökelpoisesta sorasta ja hiekasta on harjuissa ja reunamuodostumissa, eivätkä soravarannot ole siten jakautuneet tasaisesti. Hämeessä on valtakunnallisestikin hyvät soravarannot. Rakentamisen materiaalilogistiikka johon kiviaineshuoltokin liittyy edellyttää aktiivista suunnittelua ja toimenpiteitä vedenhankinnan, luonnonsuojelun, asumisterveyden ja muun maankäytön turvaamiseksi. Vastavuoroisesti vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä esimerkiksi rakentamisen lupamenettelyissä tulee ottaa huomioon kiviaineshuollon tarpeet. Maa-ainesten ottoon soveltuvien alueiden hyödyntämisen päättyessä, paine kohdistuu maa-ainesten ottamiseen osittain soveltuviin alueisiin. Näillä alueilla tarvitaan tarkempia kohdekohtaisia tutkimuksia selvittämään mistä ja miten otto voidaan toteuttaa ympäristön, pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hankealue on merkitty Kanta-Hämeen maakuntakaavassa maaperän kiviainesten ottoon soveltuvaksi ja KantaHämeen pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen -projektissa osittain soveltuvaksi alueeksi. /7,26/. Maakunnan kiviainesvarantoon kohdistuu kysyntää Uudeltamaalta / 7/. Maakunnasta toimitetaan kiviainesta monipuolisesti ja kasvavis-

14 14 (184) sa määrin pääkaupunkiseudun rakentamisen raaka-aineeksi. Kysyntä kohdistuu etenkin harjukiviainekseen. 1.2 YVA -menettelyn soveltaminen hankkeeseen ja menettelyssä kootun tiedon käyttäminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA -laki) 4.1 :n mukaisesti ja YVA -asetuksen 6.1 :n hankeluettelon kohdan 2 b) mukaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään k-m3 vuodessa. Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa YVA -asetuksen 7 :n tarkasteluperustein. /5,13,14/ ELY-keskus voi soveltaa YVA-menettelyä yksittäistapauksessa, jos se katsoo hankkeen todennäköisesti aiheuttavan laajuudeltaan tai laadultaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, YVA-asetuksessa lueteltuihin hankkeisiin rinnastettavia ympäristövaikutuksia. Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä Hämeen ELY-keskuksen harkinnanvaraisen päätöksen perusteella./5/ Menettelyssä arvioidaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen välillisiä tai välittömiä ympäristövaikutuksia sekä samalla lisätään kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. /3,4/ Kyöstilänharjun kiviainesten ottamisen ja jalostamisen ympäristövaikutukset selvitetään YVA -menettelyssä vaikutus- ja vaihtoehtokohtaisilla selvityksillä. Menettelyssä koottua tietoa käytetään hankesuunnittelun ja päätöksenteon pohjana. 1.3 Hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset Kiviainesten kaupallinen hyödyntäminen on luvanvaraista toimintaa. Maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukaiset lupahakemukset käsittelee ja lupaharkinnan tekee Janakkalan kunnan ympäristölautakunta /12/. Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain 4 :n mukaisesti. Maa-ainesten ottamista säädellään myös asetuksella. / 8,9/. Toiminta edellyttää ympäristölupaa, jos louhinta ja murskaus kestävät yli 50 päivää. Murskaus on ympäristöluvanvaraista ympäristön-

15 15 (184) suojeluasetuksen 1 kohdan 7 e) mukaisesti ja louhinta kohdan 7 c) mukaisesti. /10,11/ Ympäristölupaharkinnassa otetaan huomioon myös jäte- ja vesilainsäädäntö. Mikäli toiminnan todetaan aiheuttavan vesilain 18 mukaisia muutoksia pohjaveden laatuun tai määrään, toiminnalle tarvitaan vesilain mukainen lupa. /16,17/ Kiviainesten ottamistoiminnan yhteydessä muodostuvalle kaivannaisjätteelle on laadittava kaivannaisjätteitä koskevan valtioneuvoston asetuksen mukainen jätehuoltosuunnitelma, joka liitetään ympäristölupahakemukseen. /15/ Valtioneuvosto on antanut asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta /18/. Toimintaa ja sen turvallisuutta ohjaavat myös räjäytys- ja rakennustoiminnasta annetut säädökset. Alueelle on tehty metsäautotie, jonka liittymälle yleiseen tiehen on myönnetty liittymälupa. Alueen käyttötarkoituksen muutos voi aiheuttaa muutostarpeen myös tiepiirin myöntämään lupaan. Maantielakia sovelletaan yksityisen tien liittämiseksi yleiseen tiehen. Toimivaltainen viranomainen asiassa on Uudenmaan ELY-keskus. /19/. Hankealueelle johtavalle työmaatielle ei tarvita tietoimitusta, vaikka tiejärjestelyt muuttuisivatkin. Hallintoasioissa on säädetty muutoksenhakuoikeus. Hallintoasiassa tehtyyn päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään /92/. Valituskelpoisuus on määritetty ja määritetään tarkemmin säädös- ja päätöskohtaisesti. Lisäksi alueen käytöstä sovitaan maanomistajien ja hankkeesta vastaavan kesken. Hankealueen omistaa osittain UPM-Kymmene Oyj (kiinteistötunnus ) ja osittain Max Rosenberg ( ). Tilan Kyöstilä RN: 2:57 pinta-ala on 93,33 hehtaaria ja tilan Rehakka 1:197 pinta-ala 1.160,10 hehtaaria. Tilarajat ja kiinteistötunnukset on esitetty kuvissa 2 ja Hankkeen suunnitteluvaihe ja suunnittelun eteneminen Niemisen Sora Oy:n maa-ainesten ja ympäristönsuojelulain mukaiset hakemukset on toimitettu Janakkalan kuntaan käsiteltäväksi. Ottamisalueen pinta-ala on 10,85 hehtaaria ja tilan 93,33 hehtaaria. Suunnitelman mukainen ottomäärä on m 3ktr ja ottoaika 10 vuotta. Ottosuunnitelmissa alimpana pohjatasona on / 1,2/

16 16 (184) Hämeen ELY-keskus päätti , että hankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Menettelyn mukainen arviointiohjelma jätettiin Hämeen ELY-keskukselle huhtikuussa 2011 /20/. Hämeen ELY -keskus kuulutti asiasta, asetti ohjelman nähtäville, pyysi lausunnot ja kokosi annetut mielipiteet sekä lausunnot. Hämeen ELY-keskus antoi yhteysviranomaisena lausuntonsa ohjelmasta heinäkuussa Lisäksi yhteysviranomainen järjesti julkisen keskustelutilaisuuden Turengissa toukokuussa /21/ Arviointiselostus laadittiin YVA -ohjelman ja siitä annettujen lausuntojen sekä mielipiteiden perusteella. Viranomainen asettaa selostuksen nähtäville ja pyytää siitä lausuntoja sekä mielipiteitä. Lisäksi selostusta esitellään yleisötilaisuudessa. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Maa-aines- ja ympäristölupahakemukset eivät etene lupaharkintaan ennen YVA -menettelyn päättymistä /14/. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaaville. Hankkeen toteutumista tai toteutumatta jäämistä ei menettelyn aikana ratkaista, vaan menettelyssä kerättyä aineistoa käytetään edelleen lupasuunnittelussa ja -harkinnoissa. 1.5 YVA -menettelyn osapuolet Menettelyn mukainen hankkeesta vastaava on Niemisen Sora Oy, joka tuottaa noin 40 erilaista sora- ja kiviaineslajiketta Hattulassa, Hausjärvellä, Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Kangasalla. Yritys on perustettu vuonna Yrityksen tuotteita ja palveluita ovat: seulontaurakoinnit soran ja kiviainesten jatkojalostus kiviaines- ja soratoimitukset ympäristörakentaminen ja golfkenttien rakennuskiviainekset. Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilö on Timo Nieminen. Hankkeesta vastaava selvittää hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Arviointiselostuksen kokosi Insinööritoimisto Matti Jokinen, joka on vuonna 2006 perustettu hämeenlinnalainen ympäristö- ja infra-alan asiantuntijatoimisto. Insinööritoimisto tarjoaa monipuolisia suunnit-

17 17 (184) telu-, konsultointi-, koulutus- ja kehityspalveluita ja sen asiakkaina ovat kiviaines- ja kaivosteollisuus, muu teollisuus, kuntatoimijat ja yksityiset asiakkaat. Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. ELY-keskusten tehtäviä ovat muun muassa: yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut, työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus, maatila- ja kalatalousasiat, maahanmuuttoasiat ja EU:n rakennerahastohankkeet ympäristönsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito maanteiden kunnossapito, tiehankkeet, liikenteen lupa-asiat, liikenneturvallisuus, joukkoliikenne ja saaristoliikenne ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikunta-, opetus- ja nuorisotoimen tehtävät. Viranomaisen yhteyshenkilönä on erikoissuunnittelija Markku Paananen. Yhteysviranomainen huolehtii hankkeen tiedottamisesta, varaa mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen ja pyytää selostuksesta lausunnot. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA -menettelyssä pyydetään laajasti lausuntoja ja mielipiteitä, jolloin kunnat, viranomaistahot, kuntalaiset ja yhteisöt ovat osaltaan osapuolina menettelyssä. Osallistumisen järjestäminen on kuvattu tarkemmin seuraavaksi. 1.6 Osallistumisen järjestäminen Menettelyn tavoitteena on lisätä tiedonsaantia ja vuoropuhelua hankkeen valmistelun pohjaksi. Menettely edistää asianosaisten mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeen suunnitteluun. Menettelyn aikana koottua tietoa ja aineistoa käytetään päätöksenteossa menettelyn päätyttyä. Menettelyn aikana osallistuminen järjestetään yhteysviranomaisen toimesta. Yhteysviranomainen vastaa menettelyyn liittyvistä virallisista kuulutuksista sekä lausuntojen ja mielipiteiden hankkimisesta. Esittelytilaisuuden järjestelyt sovitaan yhdessä yhteysviranomaisen ja hankkeesta vastaavan kanssa. Erillistä ohjausryhmää ei hankkeessa katsottu tarpeelliseksi muodostaa. Yhteydenpito hankkeesta vastaavan, YVA -konsultin ja yh-

18 18 (184) teysviranomaisen kesken ei ollut menettelyn aikana järjestettyä tai määrämuotoista, vaan keskusteluyhteyttä pidettiin yllä tarpeen ja asian vaatiessa. Yhteysviranomainen kuulutti arviointiohjelman nähtävillä olosta Janakkalan Sanomissa. Kuulutus ja YVA -ohjelma olivat nähtävillä Janakkalan kunnan julkisten ilmoitusten ilmoitustaululla. YVA -ohjelma oli nähtävillä myös Janakkalan pääkirjastossa ja Tervakosken kirjastossa sekä sähköisesti ELY-keskuksen verkkosivuilla. Hanketta ja arviointiohjelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa. /21/ Yhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnot Janakkalan kunnanhallitukselta, Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta, Hämeen liitolta, Etelä-Suomen aluehallintoviraston Ympäristöterveydeltä ja Hämeen maakuntamuseolta. /21/ YVA -ohjelmasta lausunnon antoivat Janakkalan kunnanhallitus, Uudenmaan ELY-keskus, Hämeen liitto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Museovirasto. Mielipiteensä ohjelmasta esitti 15 yksityis- tai yhteisötahoa. /21/ Lausunnot ja mielipiteet on otettu huomioon selvityksissä ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arviointiselostus kuulutetaan ja asetetaan nähtäville sekä siitä pyydetään lausunnot yhteysviranomaisen toimesta YVA -ohjelman tavoin. Lisäksi arviointiselostusta esitellään yleisötilaisuudessa. Luvussa on kuvattu ainoastaan YVA-menettelyn mukainen osallistumisen järjestäminen. Mahdollisten lupamenettelyjen aikaisia kuulemismenettelyjä ja niiden laajuutta ei voi ennakoida YVA-menettelyn aikana tarkemmin, koska lupaviranomainen harkitsee ne tapauskohtaisesti. Osallistumisen järjestäminen tullee olemaan YVAmenettelyä suppeampi aiempien lausuntomenettelyjen ja säädettyjen asianosaisuussuhteiden perusteella. Jätettyjen hakemusten mukaista hanketta on esitelty aiemmin järjestetyssä yleisötilaisuudessa Vähikkälässä, joten jos hanke etenee lupamenettelyyn, lupamenettelyn aikana järjestettäneen myös uusi yleisötilaisuus. 1.7 Suunnittelu- ja toteutusaikataulu YVA -menettely alkoi, kun hankkeesta vastaava toimitti YVA -ohjelman yhteysviranomaiselle keväällä YVA -selostus toimitettiin yhteysviranomaiselle elokuussa 2012.

19 19 (184) Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksen, ilmoittaa selostuksen vireille tulosta paikallislehdissä ja asettaa selostuksen nähtäville. Yhteysviranomainen pyytää myös tarvittavat lausunnot. Selostus asetetaan nähtäville vähintään 30 päiväksi. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa selostuksesta 60 päivän sisällä kuulemisajan päättymisestä. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa asiassa lausuntonsa. YVA -asiakirjat ja yhteysviranomaisen lausunto liitteineen liitetään hakemusasiakirjoihin. YVA -menettelystä ei ole valitusoikeutta. /13,14/ Hankkeesta tai jo jätetyistä lupahakemuksista ei tehdä päätöksiä ennen menettelyn päättymistä. Hankkeen eteneminen suunnitteluun ja mahdollisiin lupaharkintoihin tulee ajankohtaiseksi YVA-menettelyn jälkeen. Lupamenettelyissä on lisäksi säädetty muutoksenhakuoikeus, joten hankkeen toteutumista tai toteutumattomuutta ja menettelyn aikataulua ei voida tarkasti arvioida YVA-menettelyn aikana. Harkintoihin voi mennä useita vuosia. Toteutuessaan hankkeen ikä riippuisi myös toteutettavan hankkeen laajuudesta ja kiviainesmarkkinoista. Maa-ainesten ottoluvat ovat pääasiassa voimassa vuoteen. 1.8 Arvioinnissa käytetty aineisto YVA -selostus laadittiin YVA -ohjelman mukaisesti. Asiassa annetut lausunnot ja mielipiteet otettiin huomioon YVA -selostuksen selvitysten ja tutkimusten suunnittelussa sekä toteutuksessa. Hankkeesta vastaava tilasi selvitykset, tutkimukset ja YVA -selostuksen kokoamisen alihankintatyönä. Aineisto on kuvattu olennaisilta osiltaan selostuksessa. Ympäristövaikutusten arvio perustui olemassa olevaan tai kerättyyn aineistoon ja hanketta varten tehtyyn selvitystyöhön. YVA -selostuksen aineisto laadittiin eri tahojen yhteistyönä, jossa apuna käytettiin eri asiantuntijoita alueen arvojen ja hankevaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi lähteinä käytettiin toimialan tai toiminnan vaikutuksiin liittyviä julkaisuja ja selvityksiä. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin etenkin maa- ja kallioperään pohjavesiin pintavesiin

20 20 (184) luontoon meluun tärinään ilmanlaatuun maisemaan ja kulttuuriympäristöön maankäyttöön jätehuoltoon liikenteeseen ja ihmisten elinoloihin. Selostuksessa on lisäksi otettu huomioon vaikutusten ehkäisy- ja vähentämiskeinot sekä vaikutusten tarkkailu. Riskit ja riskienhallintatoimenpiteet kuvattiin kiviainesten ottamisessa yleisesti havaittujen merkittävimpien riskien osalta. Myös vahinko- ja onnettomuustilanteisiin liittyvät vaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa arvioitiin. 2 YVA -menettelyn vaihtoehdot Menettelyssä arvioidaan paitsi hankkeen pinta-alavaihtoehtoja, myös vaihtoehtoja hankkeen toteutuksen vaikutusten ja riskien pienentämiseksi. Kiviaineksen ottaminen ja jalostaminen ovat luvanvaraista toimintaa, jota ohjataan säädöksillä ja lupamääräyksillä. Murskaus on yksi osaprosessi halutun lopputuotteen valmistamisessa, mutta etenkin Hämeessä kiviaineksen murskaukselle on asetettu vaatimuksia maaperän ja pohjaveden laadun turvaamiseksi luokitelluilla pohjavesialueilla. Vaatimukset ovat koskeneet polttoaine- ja moottorikemikaalisuojauksia. Tästä johtuen menettelyssä arvioidaan myös murskauksen eri käyttövoimatekniikoita ja niiden ympäristövaikutuksia sekä riskejä omina vaihtoehtoinaan. Muuten osaprosesseja on arvioitu niiden ympäristövaikutusten yhteydessä. Tässä luvussa esitetään menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot. Myöhemmin selostuksessa vertaillaan vaihtoehtoja säädösten, ohjeiden ja ympäristönsuojelullisten sekä teknis-taloudellisten näkökohtien perusteella sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisesti.

21 21 (184) Vaihtoehdot asetettiin ja niitä vertailtiin toiminnan laajuuden (pintaalan) ja murskauksessa käytetyn käyttövoimatekniikan perusteella. Myös mahdollisuus, ettei hanke toteudu tai sitä ei toteuteta, huomioitiin. Selostuksessa tarkasteltavat ja vertailtavat vaihtoehdot ovat: 0: hanke ei toteudu tai sitä ei toteuteta, 1a: hanke toteutetaan hakemusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa, 1b: hanke toteutetaan maakuntakaavaan merkityssä laajuudessa, 2a: kiviaines murskataan polttomoottorimurskaamolla 2b: kiviaines murskataan sähkömoottorimurskaamolla, jonka käyttövoima otetaan valtakunnan sähköverkosta ja/tai 2c: kiviaines murskataan sähkömoottorimurskaamolla, jonka käyttövoima tuotetaan aggregaatilla. /20/ Ohjelmasta annettujen lausuntojen perusteella murskauslaitoksen käyttövoiman vaihtoehtotarkasteluun liitettiin myös kolmas vaihtoehto 2c. /21/ 2.1 Hanke ei toteudu tai sitä ei toteuteta, vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 hanke ei toteudu. Vaihtoehdon toteutuminen tarkoittaa, että maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukaisissa lupaharkinnoissa todettaisiin hakemusten mukaisen toiminnan aiheuttavan säädösten vastaisia vaikutuksia tai seurauksia. Tällöin lupia ei myönnettäisi ja hanke ei toteutuisi. Vaihtoehdon toteutuminen on mahdollinen myös, jos hankkeesta vastaava luopuu hankkeesta. Vaihtoehdon toteutuessa Kyöstilänharjun ympäristön nykytila ja luonnonolosuhteet säilyisivät sellaisina kuin ne ovat selostuksessa kuvattu. Alueen todennäköisin maankäyttömuoto olisi jatkossakin metsätalous. Hankkeesta riippumattomien maankäyttömuotojen arviointia on selostuksessa rajattu. 2.2 Hanke toteutetaan hakemusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa, vaihtoehto 1a Vaihtoehdossa hanke toteutetaan maa-ainesten ottohakemuksen ja murskauksesta sekä louhinnasta jätetyn ympäristölupahakemuksen mukaisessa laajuudessa. Ottoalueen pinta-ala on 10,85 hehtaaria ja otettavan kiviaineksen määrä 1,69 miljoonaa kiintokuutiometriä. Haettu toiminta-aika on kymmenen vuotta. Hankealue on kokonaisuudessaan tilalla RN:o 2:57.

22 22 (184) Vaihtoehdon mukaisesta ottoalueesta on laadittu suunnitelmat. Suunniteltu ottoalue ei vastaa pinta-alaltaan koko maakuntakaavassa merkittyä ottoaluetta (EOh45). Kuvassa 2 on esitetty hankevaihtoehdon 1a mukainen rajaus. Kuvassa 3 on virtuaalimaastomallilla luotu havainnekuva ottoalueesta vaihtoehdon 1a päättyessä. KUVA 2. Hankevaihtoehdon 1a mukainen rajaus, jonka pinta-ala on 10,85 hehtaaria. Hanke sijoittuu kokonaisuudessaan tilalle Kyöstilä RN:o 2:57. Karttapohjaan on merkitty tilarajat ja kiinteistötunnukset.

23 23 (184) KUVA 3. Virtuaalimaastomallin mukainen havainnekuva hankealueesta, kun vaihtoehdon 1a mukainen ottotoiminta on päättynyt. Havainnekuvan rajaus noudattaa maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen rajoja (10,85 hehtaaria). Kuvaan on merkitty myös Kirkkoportintie, tukiasemamasto ja vaihtoehdon 1b mukainen rajaus. Havainnekuva on noin kolmen kilometrin korkeudesta ja suunta noin karttapohjoiseen. 2.3 Hanke toteutetaan maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa, vaihtoehto 1b Vaihtoehdossa tarkastellaan vaikutuksia, jos hanke toteutetaan maakuntakaavan mukaisessa laajuudessa (EOh45). Maakuntavaruksen pinta-ala on yhteensä 25 hehtaaria. Vaihtoehdossa 1b hankealueen koko kasvaisi enintään 14 hehtaaria verrattuna vaihtoehtoon 1a. Ottomäärä lisääntyisi enintään noin kolmella miljoonalla kiintokuutiometrillä. Hankeaika todennäköisesti pitenisi arviolta vähintään kymmenellä vuodella. Hanke ulottuisi tilojen Kyöstilä RN:o 2:57 ja Rehakka 1:197 alueelle. Kuvassa 4 on esitetty maakuntakaavan mukainen hankevaihtoehdon rajaus. Kuvassa 5 on virtuaalimaastomallilla luotu havainnekuva ottoalueesta vaihtoehdon 1b päättyessä. Yksityiskohtaisia hankesuunnitelmia ei ole tehty vaihtoehdon 1b mukaiselle toiminnalle, joten havainnekuvan rajaukset ovat teoreettisia. Oletuksena on kuitenkin ollut, että alueella oleva tukiasemamasto säilyisi paikoillaan,

24 24 (184) mikä vähentäisi hankepinta-alaa noin 1,5 2 hehtaarilla. Myös selostuksessa kuvataan hankesuunnittelua yleispiirteisemmin ne olosuhteet ja reunaehdot, joihin vaihtoehdon mukaisella toiminnalla voisi olla vaikutusta tai jotka voisivat toisaalta rajoittaa vaihtoehdon toteuttamista. KUVA 4. Hankevaihtoehdon 1b mukainen rajaus, jonka pinta-ala on 25 hehtaaria. Hanke sijoittuu osittain tilalle Kyöstilä RN:o 2:57 ja osittain tilalle Rehakka RN:o 1:197. Karttapohjaan on merkitty tilarajat ja kiinteistötunnukset.

25 25 (184) KUVA 5. Virtuaalimaastomallin mukainen havainnekuva hankealueesta, jossa vaihtoehdon 1b mukainen ottotoiminta on päättynyt. Havainnekuvan rajaus noudattaa maakuntakaavan EOh45 -merkintää, mutta se ei perustu yksityiskohtaisiin ottosuunnitelmiin. Kuvaan on merkitty myös Kirkkoportintie, tukiasemamasto ja vaihtoehdon 1a mukainen rajaus. Havainnekuva on noin kolmen kilometrin korkeudesta ja suunta noin karttapohjoiseen a Kiviaines murskataan polttomoottorimurskaamolla, vaihtoehto Vaihtoehdossa alueella käytetään kiviainesten jalostamiseen murskaamoa, jonka käyttövoima tuotetaan kaluston omalla polttomoottorilla. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. 2.5 Kiviaines murskataan sähkömoottorimurskaamolla, jonka käyttövoima otetaan valtakunnan sähköverkosta, vaihtoehto 2b Vaihtoehdossa alueella käytetään murskaamoa, jonka käyttövoima otetaan valtakunnan sähköverkosta. 2.6 Kiviaines murskataan sähkömoottorimurskaamolla, jonka käyttövoima tuotetaan aggregaatilla, 2c Vaihtoehdossa alueella käytetään murskaamoa, jonka käyttövoima tuotetaan alueelle tuotavalla aggregaatilla. Aggregaatti käyttää kevyttä polttoöljyä.

26 26 (184) 3 Aineiston hankinta ja laaditut selvitykset Käytetty aineisto on lueteltu lähdeluettelossa. Viittaukset lähteisiin on merkitty lauseen tai kappaleen perään kahdella vinoviivalla (//), joiden sisään on merkitty viittaus lähdeluetteloon numerolla tai numeroilla. Lähdeluettelossa on viitattu viitenumerolla käytettyyn aineistoon. Lähteinä on pääsääntöisesti käytetty julkisia aineistoja. Aineistoa on täydennetty ja koottu yhteysviranomaisen lausunnon ja muiden asiassa annettujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella laadituilla selvityksillä. Lisäksi selostuksen laatimisessa hyödynnettiin hankkeesta vastaavan kokemusta toimialalta. Ohjelmassa on esitetty suunnitellut selvitykset /20/. Toteutettujen selvitysten suunnittelun apuna käytettiin alan julkaisuja ja ohjelmaa sekä siitä annettuja lausuntoja sekä mielipiteitä /21/. Selvitykset on kuvattu keskeisiltä osiltaan selostuksessa. Hankkeesta vastaava tilasi tehdyt selvitykset ja maasto- sekä toimistotyöt alihankintana. Insinööritoimisto Matti Jokinen vastasi aineiston keräämisestä, selostuksen kirjoittamisesta, vaikutusten arvioinnista ja muun muassa melun leviämislaskennasta. Menettelyssä toteutettiin seuraavat erillisselvitykset: 1. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy laati alueen luonto- ja maisemaselvityksen. 2. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry antoi lausunnon alueen geologiasta ja pohjavesioloista. 3. Ramboll Oy asensi alueella kaksi uutta pohjavesiputkea. 4. Soilplan Oy suoritti maastomittaukset. 5. Mikroliitti Oy inventoi muinaisjäännökset. 6. InfraCad Oy mallinsi alueen maaston virtuaalimaastomalliksi. 7. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys otti ja analysoi pohjavesiputkien ja lähikaivojen vesinäytteet. 8. Geologian tutkimuskeskus GTK laati alueen heikkousvyöhyke- ja lineamenttitulkinnat. Työssä käytettiin alueelta aiemmin kerättyä GTK:n, maaomistajan ja hankkeesta vastaavan aineistoa. Lisäksi selostusta varten käytiin keskusteluja ja neuvotteluja sekä pyydettiin lausuntoja (muun muassa Elisa Oyj ja riistanhoitoyhdistys). Selostus esiluettiin ennen tulostamista sekä yhteysviranomaiselle toimittamista maanomistajien ja yhteysviranomaisen toimesta.

27 27 (184) 3.1 Lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen Kiviainestoiminnasta aiheutuvat vaikutukset tunnetaan hyvin. Tästä johtuen myös vaikutusten arviointitavat ja niiden seuranta ovat vakiintuneita. Vaikutusten arviointi tehtiin ennen kaikkea kiviainestoimialan tunnettujen vaikutusten ja vakiintuneen arviointikäytäntöjen mukaisesti. Yhteysviranomaiselle toimitetut lausunnot ja mielipiteet sekä yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon arviointiselostuksen laadinnassa. Olemassa olevaa aineistoa on täydennetty lisäselvityksillä, jotka on kuvattu selostuksessa. Yhteysviranomaisen lausunnossaan esittämät täydennykset ja kommentit on huomioitu selostuksessa. Selostuksessa on viitattu suoraan lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin asioihin vaikutuskohtaisessa arvioinnissa. Esitettyjen lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen on kuvattu vaikutuskohteittain myöhemmin selostuksessa. Joiltakin osin lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyjä selvityksiä ei ole katsottu luotettaviksi, esimerkiksi lähtötietojen puutteiden seurauksena, eikä niitä ole toteutettu. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä on perusteltu arvioinnissa tehdyt ratkaisut, mikäli selvityksiä ei lausuntojen tai mielipiteiden mukaisesti ole toteutettu. Näissä tapauksissa ympäristövaikutusten arviointi on kuitenkin pystytty perustellusti ja arvioinnin laadun siitä kärsimättä tekemään riittävällä tarkkuudella. 3.2 Aineiston luotettavuus Menettelyssä kerättiin runsaasti olemassa olevaa aineistoa eri tietolähteistä. Ympäristövaikutusten arviointia varten teetettiin monipuolisesti erityisselvityksiä ja käytiin useita asiantuntijaneuvotteluja sekä -keskusteluja. Joiltakin osin lähtöaineistossa on ollut puutteita hankkeen suunnitteluvaiheesta johtuen. Esimerkiksi vaihtoehdon 1b mukaisesta hankkeesta ei ole yksityiskohtaista suunnitelmaa. Käytetty aineisto on esitetty selostuksen lähdeluettelossa. Selostuksessa käytettiin sataa erilaista lähdettä, joihin on selostuksessa viitattu lähteen ja sen luotettavuuden arvioimiseksi. Lähes koko aineisto on julkisesti saatavilla. Lisäksi käytiin lukematon määrä puhelinkeskusteluja eri alojen asiantuntijoiden kanssa, joihin läheskään kaikkiin ei ole suoraan tekstissä viitattu.

28 28 (184) Aineistoa analysoitiin ja sovellettiin hankkeen vaihtoehtojen vaikutusten arvioimiseksi. Menetelmät ja selvitysten oletukset sekä lähtöarvot on kuvattu selostuksessa olennaisilta osiltaan. Kootun aineiston perusteella laadittiin ympäristövaikutusten arviointi matriisi- ja tekstimuotoisena. Arviointiselostus on YVA-lain mukaisesti hankkeesta vastaavan selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista. Vaikutukset ja niiden merkittävyys arvioitiin hankkeesta vastaavan ja YVA -konsultin toimesta. Vaikka vaikutusten merkittävyyden arviointi on lähtökohtaisesti subjektiivista, selostuksessa kuvatut arviot perustuvat menettelyä varten kerättyyn aineistoon ja toimialalta saatuun kokemukseen sekä näkemykseen. Arviointi ja sen perusteet on kuvattu selostuksessa vaikutuksittain. Yhteysviranomainen ja asianosaiset voivat osallistumisvaiheessa omalta osaltaan arvioida tehdyn vaikutusarvion luotettavuutta sekä esittää näkemyksensä arvioinnista. Alkuperäinen aineisto, johon tehty arviointi perustuu, toimitetaan tarvittaessa yhteysviranomaisen käyttöön. Arvioinnin luotettavuutta lisättiin hankkimalla aineistoa monipuolisesti eri lähteistä. Mikäli aineistossa, käytetyissä oletuksissa ja menetelmissä oli epävarmuustekijöitä, ne eriteltiin aineisto- ja vaikutuskohtaisesti. Epävarmuustekijöiden vaikutusta ympäristövaikutusten arvioinnin luotettavuuteen on yksityiskohtaisemmin arvioitu omassa luvussaan. 4 Arvioinnissa käytetyt oletukset, rajaukset ja menetelmät Arvioinnin oletuksina on käytetty hankkeen vaihtoehtojen ja vaikutusten mukaista tarkastelua. Hankkeen vaikutusalue on rajattu vaihtoehtoasettelun ja ennakoitujen vaikutusten perusteella. Arvioidut vaikutukset on valittu YVA -säädösten, vakiintuneen arviointikäytännön ja toimialalla todettujen yleisten vaikutusten perusteella. Arvioinnin painopiste on joko menettelyssä merkittäviksi tai kohtalaisiksi todetuissa ja välittömissä vaikutuksissa. Välilliset, merkityksettömät tai vähäiset vaikutukset arvioitiin, mutta niiden kuvaukset ja vähennyskeinot ovat selostuksessa vähäisemmässä merkityksessä. Vaikutukset ja niiden arviointi on kuvattu vaikutusten mukaisissa kohdissaan. Ympäristövaikutukset arvioitiin seuraavan erittelyn mukaisesti: Vaikutukset maa- ja kallioperään

29 29 (184) Vaikutukset pohjaveteen Vaikutukset pintavesiin Luontovaikutukset Melu- ja tärinävaikutukset Vaikutukset ilmanlaatuun Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset maankäyttöön Vaikutukset jätehuoltoon Liikennevaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin liittyvät vaikutukset Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa. Oletuksena oli, että ennakolta muita ympäristövaikutuksia ei kiviainestoiminnalla ole. Oletus perustuu toimialalta saatuun kokemukseen. 4.1 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Hankealueen lähimmät kiviainesten ottoalueet ovat: Niemisen Sora Oy: Mustisuon kiviainesten ottoalue (kiinteistörekisteritunnus ), ottomäärä k-m3, etäisyys noin 1,2 kilometriä, ympäristölupa ja maaainesten ottolupa voimassa asti Sorajalostus Kurjenmäki: Kansalanmäen kiviainesten ottoalue ( ), ottomäärä k-m3, etäisyys noin 2,0 km, maa-ainesten ottolupa voimassa vuoden 2013, ympäristölupa valituksenalainen /23/ Sauvalan kartano: Sauvalan kiviainesten ottoalue ( ), k-m3, 2,6 kilometriä, maa-ainesten ottolupa vuoteen 2018, ei ympäristölupaa. /24/ Lisäksi Puurokorvenmäelle on suunnitteilla kiviainesten ottoalue, joka sijaitsee noin 2,8 kilometrin päässä hankealueesta. Niemisen Sora Oy on hankkeessa osakkaana. Kuvassa 6 on esitetty alueen kiviaineshankkeiden sijoittuminen kartalla.

30 30 (184) KUVA 6. Kyöstilänharjun hankealue ja seudun muut kiviainesten ottoalueet sekä niiden etäisyydet hankealueesta. Kaikki mainitut hankkeet liittyvät kiviainesten ottamiseen ja jalostamiseen, mutta hankkeet eivät muodosta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua yhteistä teknistä, toiminnallista tai vaikutuksellista kokonaisuutta etäisyyksien, ympäristöolosuhteiden tai vaikutusten johdosta. Hankkeiden ympäristövaikutukset on arvioitu tai arvioidaan omissa lupaharkinnoissaan, eivätkä hankesuunnitelmat tai niiden toteuttaminen ole keskenään riippuvaisia. Hankkeesta vastaavan kaikissa hankkeissa käytettäneen samaa kalustoa ja työvoimaa, mutta hanke ei suoraan liity lähimpien kiviainesten ottoalueiden toimintaan, eivätkä alueet muodosta samaa tai yhtenäistä toiminta-aluetta. Mustisuon hanke on päättymässä. Puurokorvenmäki on kalliokivikohde, mikä ei ainekseltaan vastaa Kyöstilänharjun pääosin harjumuodostuman kiviaineshanketta. Todennäköisesti kiviaineshankkeet ovat toiminnallisesti vain osittain päällekkäisiä. Hankkeesta vastaavalla ei ole muita hankkeita vireillä. Muiden kuin Niemisen Sora Oy:n hankkeiden tai osahankkeiden osalta on turvauduttu hankkeiden julkiseen tai toimijoilta saatuun tietoon, eikä näiden hankkeiden vaikutuksia ole menettelyssä yksi-

31 31 (184) tyiskohtaisemmin selvitetty. Muiden toimijoiden kiviaineshankkeiden vaikutusten yksityiskohtainen selvittäminen tai arviointi ei kuulu YVA-menettelyyn, koska hankkeesta vastaava ei voi myöskään vaikuttaa muiden toimijoiden hankkeiden ympäristövaikutuksiin. Hankkeen ja muiden ottoalueiden yhteisvaikutuksia on kuvattu ja arvioitu selostuksessa omassa luvussaan. Vähikkälässä tai Rehakassa ei ole muuta teollista toimintaa, jolla voisi olla yhteisvaikutuksia hankkeen kanssa. Tervakoskella on raskasta teollisuutta ja muun muassa ampumarata. Hankkeella ei etäisyyksistä johtuen ole selostuksessa mainitsemattomia yhteisvaikutuksia näidenkään toimintojen kanssa. Alueella voidaan käynnistää uusia maa-ainesten ottohankkeita, jolloin hankkeista voi muodostua yhteisvaikutuksia myös YVA -menettelyssä olevan hankkeen kanssa. Yhteisvaikutukset riippuvat lähinnä keskinäisestä etäisyydestä, koska tuotannollista yhteyttä tuskin tällöinkään syntyy. Muiden toimijoiden hankesuunnitelmista tai muista kaupallisista tai teollisista hankkeista alueelle ei selostuksen kirjoitushetkellä ole tietoa. 4.2 Vaikutusalueen ja arvioinnin rajaus Toiminnan aiheuttama vaikutus voi olla nykytilaan verrattuna epäedullinen tai edullinen muutos. Vaikutus voi myös koskea ainoastaan hankealuetta, jolloin vaikutus ei ole todettavissa hankealueen ulkopuolella. Selostuksessa on pyritty kuvaamaan kaikki hankevaihtoehtojen aiheuttamat muutokset vaikutusalueella. Hankevaihtoehtojen välittömiä vaikutuksia voivat olla muun muassa vaikutukset maa- ja kallioperään, pintavesiin, luonnonolosuhteisiin, ilmanlaatuun ja maisemaan sekä melu- ja tärinävaikutukset. Hankevaihtoehtojen välillisiä vaikutuksia voivat olla muun muassa vaikutukset pohjaveteen, jätehuoltoon, kulttuuriympäristöön ja maankäyttöön sekä liikennevaikutukset. Jotkut vaikutukset voivat luonteeltaan olla sekä välillisiä että välittömiä, kuten vaikutukset ihmisten elinoloihin ja vahinko- sekä onnettomuustilanteisiin liittyvät vaikutukset. Merkittävimpiä välittömiä vaikutuksia arvioidaan olevan enintään metrin etäisyydellä hankealueesta. Rajauksen määrittelee toiminnan pöly- ja meluvaikutukset. Louhintaräjäytyksistä aiheutuva tärinä saattaa tuntua häiritsevältä tätäkin pidemmällä. Myös taustamelusta erotettavaa toiminnan melua voidaan erottaa kuulohavainnoin noin metrin etäisyydellä olosuhteista riip-