AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014
|
|
- Onni Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014 Kesäkuu 2015
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO POHJOIS-KARJALAN KUNNAT JA JÄRJESTÖT KUNTIEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAT JÄRJESTÖT KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA JÄRJESTÖ- JA KUNTALAISFOORUMIT YHDISTYSTEN TOIMITILATUKI JÄRJESTÖJEN TOIMINTA- JA YLEISAVUSTUKSET KUNTIEN MYÖNTÄMÄT JÄRJESTÖJEN KOHDE- JA INVESTOINTIAVUSTUKSET HANKETUKI VASTIKKEELLINEN KUMPPANUUSTOIMINTA JA OSTOPALVELUT KYLÄTOIMINNAN TUKI YHTEENVETO KUNTIEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ POHJOIS-KARJALASSA
3 1. JOHDANTO Tämän raportin tarkoituksena on kuvata kuntien ja kolmannella sektorilla Pohjois-Karjalassa toimivien yhdistysten välisen yhteistyön tilannetta vuonna Raportti on laadittu osana JAKE - hanketta, ja sen taustalla on hankkeen järjestötoiminnan kehittämistyössä ilmenneet tarpeet sekä käynnissä ollut maakunnallinen yhdistysohjelmatyö. Raportin laadinnasta vastasi Pohjois-Karjalan Kylät ry ja sen kokosi Harri Laukkanen. Kuntia koskevat tiedot on kerätty helmi- huhtikuussa 2015 haastattelujen ja sähköpostin avulla. Tiedot on tallennettu Kylätieto Pohjois-Karjala -tietokantaan ja ovat saatavilla Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kautta. Tietokannan avulla on mahdollista tulevaisuudessa suorittaa samankaltainen kysely, ja tätä kautta seurata kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittymistä maakunnassa. Seuranta voi palvella myös yhdistysohjelman toteutumisen arviointia. Selvityksen vahvana painopisteenä on ollut kuntien ja yhdistysten taloudellisen yhteyden kuvaaminen. Tarkoituksena on tuoda esille kuntien yhdistyskentälle sijoittamia avustuksia sekä muita taloudellisia panoksia. Talouden ohella selvitettiin yhteistyön muotoja, kuntien järjestöyhteyshenkilöitä ja esimerkiksi toimitilakysymyksiä. Järjestöjen osallisuutta tarkasteltiin kunnan turvallisuussuunnitelmien ja hyvinvointikertomusten kautta sekä kuvaamalla kuntalaisfoorumitoimintaa. Kylätoiminnan huomioiminen kuntien avustus- ja kuulemismenettelyissä toi selvitykseen yhden lisäjuonteen. Raportissa esitetyt luvut on kunnilta kerättyyn aineistoon perustuvia, ja niissä voi olla joitain puutteita tai epätarkkuuksia. Pohjois-Karjalan kunnilla ei yleisesti ole käytössä erikseen seurantaa yhdistyksille suuntautuvasta rahasta. Summat ovat hajallaan eri hallintokunnissa, eivätkä niissäkään aina kootusti esim. yhdellä kustannuspaikalla. Tästä syystä joku yhdistyksille suuntautunut avustus tai osto on voinut jäädä ilmoittamatta. Kokonaisuudesta kootut rahoitustiedot kuitenkin antavat varsin hyvin kuvan. 2
4 2. POHJOIS-KARJALAN KUNNAT JA JÄRJESTÖT Pohjois-Karjalan maakuntaa kuuluu 13 kuntaa, joiden väkiluku vaihtelee Joensuun runsaasta :stä Valtimon ja Rääkkylän reiluun 2000:een. Yhteensä Pohjois-Karjalan kunnissa asuu henkilöä. Kuntien koko, taloudellinen kantokyky ja erilaiset toimintamallit ja -perinteet vaikuttavat huomattavasti niiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa tekemään yhteistyöhön. Maakunnan järjestökenttään kuuluu Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän yhdistysrekisterin mukaan merkityt 5456 yhdistystä. Näistä kuitenkin suuri osa on aktiivisesta toiminnasta vetäytyneitä. Toiminnassa rekisteröityneistä yhdistyksistä on arviolta hiukan yli puolet, ja vuoden 2007 jälkeen yhdistysrekisterin suuntaan aktiivisia oli ollut 2400 yhdistystä. Lähes puolet yhdistyksistä on rekisteröity Joensuussa. Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Pohjois-Karjalan aktiiviset yhdistykset Yhdistysten määrä Valtakunnalliseen yhdistystoimintaan verrattuna Pohjois-Karjala näyttäytyy varsin aktiivisena alueena. Järjestöjä on suhteessa väestöön keskiarvoa runsaammin, ja niiden merkitys yhteiskunnan kannalta on monin tavoin tunnistettu. Järjestökenttä on otettu maakunnassa osaksi aluekehitystyötä, ja alueelle on laadittu oma järjestöstrategia vuonna Tämä asiakirja päivitetään vuonna 2015 Miun yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma -nimiseksi. 3
5 Pohjois-Karjalan yhdistykset asukasta / yhdistys Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo SUOMI Asukkaita / yhdistys 3. KUNTIEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAT Kaikki Pohjois-Karjalan kunnat olivat 2014 olemassa olevan turvallisuussuunnitelman piirissä. Suunnitelmat on pääsääntöisesti laadittu vuosina 2011 ja 2012, ja niistä suurin osa on julkisesti nähtävillä turvallisuussuunnitelma.fi -sivustolla. Osa löytyy myös kunnan verkkopalveluiden kautta. Seutukunnallisesti turvallisuussuunnitelmat on laadittu Ylä-Karjalaan ja Keski-Karjalan seutukunnille. Ylä-Karjalan suunnitelmassa on mukana myös Joensuun seutukuntaan kuuluva Juuka. Järjestöjen ja kylätoimijoiden osallistuminen ja huomioiminen turvallisuussuunnittelussa vaihtelee jonkin verran, mutta yleisesti ottaen se on maakunnan alueen voimassa olevissa turvallisuussuunnitelmissa varsin vähäistä. Muutamissa kunnissa kolmannen sektorin toimijat ovat olleet mukana suunnitelman laadinnassa lähinnä lausunnon antajina. On myös yksittäisiä suunnitelmia joissa järjestöt nähdään turvallisuutta toteuttavina tai merkittävästi edesauttavina toimijoina. Yhteensä järjestöt ovat mukana tai mainittuna kuudessa ja kylät neljässä suunnitelmassa vuoden aikana päivitettävässä Joensuun turvallisuussuunnitelmassa ja sen laadinnassa ovat järjestöt olleet myös aktiivisesti mukana. 4
6 4. JÄRJESTÖT KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa Polvijärveä lukuun ottamatta oli 2014 voimassa oleva hyvinvointikertomus. Polvijärjellä asiakirjatyö oli kesken. Kertomusten painopisteet kuvastavat kuntien hyvinvointisektorin tilanteita ja erityiskysymyksiä. Usein niiden taustalla vaikuttaa elinkaariajattelumalli, ja lasten / nuorten sekä vanhemman väestön huomioiminen toistuu lähes kaikissa suunnitelmissa. Painopisteiden määrä vaihtelee kahdesta kahdeksaan. Järjestöjen huomioiminen hyvinvointikertomuksissa on yleisesti melko ohutta. Yli puolet (7) suunnitelmista ei mainitse järjestöjä ollenkaan, ja kahdessa suunnitelmassa huomio rajoittuu jonkin yksittäisen järjestön mainintaan. Laajemmin järjestökenttä on huomioitu ainoastaan kolmessa suunnitelmassa, joissa se nähdään etupäässä hyvinvointipalveluita täydentävänä resurssina. Hyvinvointikertomusten laadinnassa ei järjestöjä mainittu olleen mukana, mutta ainakin Pohjois- Karjalan kansanterveydenkeskus on tukenut kuntia suunnitelmien teossa. 5. JÄRJESTÖ- JA KUNTALAISFOORUMIT Kuntien kansalaismielipiteen kuulemisjärjestelmään kuuluu erilaisten kansalais- ja järjestöfoorumeiden ylläpito ja edistäminen. Osa foorumeista on luonteeltaan kansalaisten tai erilaisten yhdistysten toiveista ja tarpeista lähteviä, mutta osa selvästi kuntien synnyttämiä ja yllä pitämiä. Monin paikoin tämä raja on myös liukuva, ja foorumeiden toiminnassa korostuu niiden rooli yhteistyöeliminä. Osalla foorumeina toimivista neuvostoista on virallinen asema joko lain tai kunnan omien päätösten nojalla. Merkittävää toimintaa on kuitenkin myös muiden foorumeiden pohjalla. Pohjois-Karjalan kunnissa yleisimmiksi foorumeiksi nousevat luonnollisesti lakisääteiset vanhusneuvostot, jotka löytyvät kaikista alueen kunnista. Myös nuorisovaltuustot ovat toiminnassa lähes kaikkialla paria poikkeusta lukuun ottamatta. Näissäkin koulun oppilaskunta on osin ottanut nuorisovaltuuston roolia. Kolmas kuntavetoinen ja uudessa kuntalaissa velvoitteeksi tuleva elin vammaisneuvosto löytyy hiukan alle puolesta Pohjois-Karjalan kuntia. Vammaisneuvosto on Keski- Karjalassa seutukunnallinen. Kylätoimijoiden ja kylien asukkaiden kuuleminen on osassa kunnista säännöllisesti hoidettu. Kyläkierroksia tai muita erilaisia toistuvia kylätilaisuuksia järjestää suurin osa kunnista. Varsinaiset kyläneuvostot ovat sen sijaan harvinaisempia, ja niitä toimii vain parissa kunnassa. Kyselyn perusteella noin puolessa Pohjois-Karjalan kunnista ylläpidetään järjestäytyneitä yrittäjäfoorumeita. Tehtävä nähtiin myös usein alueen elinkeinoyhtiöille kuuluvaksi. Jonkin verran on epäsäännöllisiä kunnan edustajien ja yrittäjäväen tapaamisia, joissa keskustellaan alueen yrittäjyyteen liittyvistä asioista. 5
7 Järjestö- ja kuntalaisfoorumit Pohjois-Karjalassa (kpl / 13 kuntaa) Vanhusneuvostot Nuorisovaltuustot Vammaisneuvostot Kyläfoorumit Järjestötapaamiset Yrittäjäfoorumit Muut foorumit Kunnat Muita esille tulleita foorumeita kunnissa olivat useassa paikassa harvakseltaan ylläpidetyt yleiset järjestötapaamiset sekä parissa kunnassa järjestetyt vapaa-ajan asukkaiden tilaisuudet tai foorumit. Yksittäisinä tapauksina nousee esiin myös kuntaliitoksessa perustettu liitosalueen asioita puiva aluejohtokunta Kesälahdella, veteraaniasiain neuvottelukunta Ilomantsissa sekä alueellisena kehittämisyhdistyksenä mainittu Valtimon kehittäjät ry. JAKE hankkeen vetämää foorumitoimintaa käynnisteltiin vuonna 2014 viidessä kunnassa. 6. YHDISTYSTEN TOIMITILATUKI Yksi yleinen yhdistystoiminnan tukimuoto kunnissa on perinteisesti ollut yhdistysten toimitiloihin liittyvä julkinen avustaminen. Yhdistyksille on tarjottu käyttöön kunnan omistamia tiloja ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. Usein tiloista syntyneitä kuluja on tuettu myös vuokra-avustuksilla tai muilla tavoin. Pohjois-Karjalassa kuntien tilanne järjestöjen tilojen tukemisessa vaihtelee varsin paljon. Useimmat kunnat tarjoavat tiloja yhdistysten tilapäiseen käyttöön ilmaiseksi, mutta tarjonta vaihtelee ilmaisista vakiovuoroista harvojen yhdistysten yksittäisiin vuosikokouksiin. Muutamissa kunnissa on myös luovuttu tai rajoitettu ilmaisten tilojen tarjoamista järjestöille tilapäiskäyttöön. Pysyvää toimitilaa kunnan kiinteistöissä ilman vuokraa pitäviä yhdistyksiä ei monesta paikasta enää löydy. Järjestöjen alennetut vuokrat ovat tukimuotona käytössä lähes puolessa kunnista. Muita avustuksia toimitiloihin myöntää noin puolet kunnista. Joissakin tapauksissa vuokra jätetään perimättä kunnan kanssa kumppanuus- tai ostopalvelusopimuksessa olevilta yhdistyksiltä. 6
8 Kuntien toimitilatuki yhdistyksille Pohjois-Karjalassa (kpl / 13 kuntaa) Ilmaiseksi tilapäiskäytössä Ilmaiseksi pysyvässä käytössä Vuokra-alennuksia yhdistyksille Muut tukimuodot Kunnan tiloja kylätoimijoilla Kunnat Useissa kunnissa yhdistysten ja kylätoimijoiden tilakustannuksia tuetaan myös suoraan rahallisesti tai esimerkiksi avustamalla sähkö- ja vesilaskuissa. Yleensä näissä tapauksissa on kyse vuosi- tai kohdeavustuksista tai kulujen hyväksyttävyydestä vaikkapa hankekuluksi. Kylätoimijoiden osalla kunnan tiloja hyödynnetään kuudessa kunnassa. Tätä voi selittää sillä, että kunnat ovat suurelta osin luopuneet kylissä sijaitsevista kiinteistöistä, jolloin mahdollisia käyttökohteita on vähenevissä määrin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja löytyy kyselyn mukaan lähes jokaisesta kunnasta. Yleensä näitä oli 1 5 kappaletta. Poikkeuksena laaja ja monitaajamainen Joensuu, jossa paikkoja on laskutavasta riippuen huomattavasti runsaammin. Kuntien tilojen hallinnoinnista vastaa yleisesti tekninen toimi, mutta tästä poikkeavat Joensuu ja Ilomantsi. Joensuussa tiloista huolehtii erillinen tilakeskus ja Ilomantsissa tiloja hallinnoivat niitä käyttävät hallintokunnat. 7. JÄRJESTÖJEN TOIMINTA- JA YLEISAVUSTUKSET Kuntien yhdistystuen perusrakenteeksi on vanhastaan mielletty toiminta- ja yleisavustukset, joiden tarkoituksena on nimensä mukaan tukea järjestöjen perustoimintaa ilman tarkkoja kohdennuksia. Yleisavustusten myöntämisen tai ainakin hakemisen pohjaksi on usein riittänyt se, että kunta on katsonut toiminnan olevan yhteisön kannalta yleishyödyllistä ja kohdentuvan kuntalaisiin tai kunnan alueelle. Monissa kunnissa avustuksille on luotu tarkemmat kriteerit, mutta myös tapauskohtainen harkinnanvaraisuus on yhä yleistä. Muita perusteita avustusten myöntämiselle olivat mm. toiminnan laajuus ja vaikuttavuus sekä suoritusperusteisuus, joita pyrittiin päätösvaiheessa arvioimaan. 7
9 Avustetun toiminnan seuranta on kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa järjestetty. Yleisimpiä tapoja ovat erillisen raportin edellyttäminen joko kirjanpitotietojen kanssa tai ilman. Toinen useasti käytössä oleva tapa oli toimintakertomusten ja kirjanpitotietojen edellyttäminen avustetuilta yhdistyksiltä. Useimpien kuntien verkkosivuilla on kerrottu avustusten hakumenettelystä ja kriteereistä, mutta tässä on puutteita. Toiminta- ja yleisavustusten myöntäjät vaihtelevat hiukan kunnittain. Yleensä suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa avustukset on jaettu toimialan mukaisesti hallintokunnille. Pienemmissä kunnissa koko avustuspotti on usein kunnanhallituksen käsissä. Kylätoimintaan suunnatut avustukset ovat usein omana kokonaisuutenaan. Kokonaisuudessaan toiminta- ja yleisavustuksia myönnettiin vuonna 2014 Pohjois-Karjalan kunnissa järjestöille ja kylätoimijoille yhteensä vajaa 1,4 miljoonaa euroa. Avustusten piirissä oli yhteensä n. 650 yhdistystä tai muuta kolmannen sektorin yhteisöä. Keskimääräiset avustukset olivat parin tuhannen euron luokkaa. Suurimmat avustussummat liikkuivat liikuntatoimessa. Muita merkittäviä sektoreita olivat sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuri ja nuoriso. Kunnanhallitusten suoraan myöntämät avustukset - joiden jakautumista ei useinkaan eritelty - muodostavat myös suuren summan. Käytännössä nämä kuitenkin jakautuvat monen eri sektorin yhdistyksille. Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Kuntien yleisavustukset yhdistyksille Pohjois-Karjalassa Avustukset Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Karjalassa jaettiin 2014 kuntien toimesta järjestöjen yleisavustuksia keskimäärin 8,4 euroa / asukas. Summat vaihtelivat paljon eri kunnissa, ja niiden suuruuteen vaikuttaa järjestöyhteistyön rakenne. Vastikkeellisiin sopimuksiin ja kohdeavustuksiin painottaneet kunnat myönsivät yleisavustuksia niukemmin kuin muut. Suurimmat avustukset olivat Joensuussa ja Lieksassa, missä sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnattiin huomattavia avustuksia. Kolmantena tuli Kontiolahti. 8
10 8. KUNTIEN MYÖNTÄMÄT JÄRJESTÖJEN KOHDE- JA INVESTOINTIAVUSTUKSET Kohde- ja investointiavustukset kuntien järjestötukimuotona ovat kyselyn perusteella huomattavasti yleisavustuksia harvemmin käytettyjä, ja niitä ilmoitti myöntäneensä Pohjois- Karjalassa vuonna 2014 kuusi kuntaa. Osalla kunnista yleisavustuksiin tosin sisältyi kohdeavustusten luonteisia tukia, ja muutoinkin näiden kahden tukimuodon raja on häilyvä. Kohde- ja investointiavustusten kokonaissumma maakunnassa vuonna 2014 kohosi yli 2,5 miljoonaan euroon, joten merkitykseltään tukimuoto on suuri. Leijonan osa kohdeavustuksista muodostui Joensuun kaupungin keskushallinnon kohdeavustuksista alueella toimiville keskeisille yhdistyksille, joista suurin yksittäinen kohoaa yli miljoonaan euroon. Joensuun ylivoimaista panosta täydensi kulttuuritoimen kaikkien avustusten sekä kaupungin tapahtumatukien sijoittuminen tähän luokkaan. Yhteensä Joensuun osuus kohdeavustukseksi luokiteltavista tuista maakunnassa oli yli 90 prosenttia. Joensuun jälkeen merkittävimmän kohdeavustukset myönsi Kontiolahti. Kohdeavustusten saajina huomattavimmaksi ryhmäksi kohosivat suuret hyvinvointijärjestöt ja kulttuuriorganisaatiot. Noin kahdenkymmenen yhdistyksen joukko sai tukirahoista lähes 1,9 miljoonaa. Osin tätä selittää toiminnan luonne julkisen palvelun tuottajana tai täydentäjänä. Kulttuuriyhdistyksiä kohdeavustuksin tuki Joensuun lisäksi kaksi kuntaa ja liikuntajärjestöjä yksi. Kylille kohdeavustusta myönsi kaksi kuntaa. Yhteensä kohdeavustuksia sai maakunnassa n. 280 yhdistystä. Avustussumma maakunnan asukasta kohden oli 15 euroa. Kuntien kohde- ja investointiavustukset yhdistyksille Pohjois-Karjalassa 2014 Ilomantsi Joensuu Kontiolahti Outokumpu Rääkkylä Tohmajärvi Avustukset 9
11 9. HANKETUKI Kuntien tuki järjestöjen toteuttamille hankkeille muodostaa oman kokonaisuutensa nykyisessä hankevetoisessa järjestelmässä. Järjestöissä tapahtuva kehittämistyö tai toimintaolosuhteiden parantaminen vaatii usein varsinaisesta toiminnasta erillisiä panostuksia, ja tähän erilaiset hankerahoituskanavat tarjoavat mahdollisuuden. Vaikka kuntien roolina ei olekaan toimia varsinaisina hankerahoittajina, voi niillä olla kriittistä tukea tarjoava rooli hyödyllisiksi katsottujen järjestöhankkeiden toteutuksessa. Usein hanketoiminnan aloittaminen uhkaa tyssätä yhdistyksen taloudelliseen kantokykyyn tai muuhun resurssien puutteeseen. Tässä tilanteessa kunta voi olla tarvittava tuki. Hankkeita avustavan tuen muotoina voi olla järjestöille myönnettävät puskurilainat tai suora rahallinen tuki esim. omarahoitukseen. Vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa suoria hankeavustuksia tai puskurilainoja oli käytössä seitsemässä kunnassa. Suoria tukieuroja maksettiin ja puskurilainoja myönnettiin reilut Ylivoimaisesti suurimmat hankkeisiin liittyneet summat liikkuivat Joensuussa. Näistä kuusi keskeistä järjestöä sai sosiaali- ja työllistämishankkeisiinsa yhteensä yli euroa. Muuallakaan avustettavia kohteita ei ollut kovin monia, ja summat olivat yleensä muutamia tuhansia euroja. Avustuksia myöntäneiden lisäksi useat muutkin kunnat ilmoittivat lähivuosina myöntäneensä hanketukea, mutta EU -ohjelmakauden vaihdos oli ilmeisesti hiljentänyt vuoden 2014 hanketoimintaa ja vähentänyt tuen tarvetta tilapäisesti. Suorien tukimuotojen ohessa suurimman järjestöille tarjolla olevan hankeavustuksen muodostavat Leader -toimintaryhmien kuntarahoitusosuudet. Leader-toiminnassa liikkuva raha ei kokonaisuudessaan suuntaudu kolmannen sektorin hankkeisiin, joten siinä liikkuvia summia ei voi suoraan pitää yhdistyksille suuntautuvana tukena. Osa rahoista menee yrityshankkeisiin ja ohjelman hallintoon. Yhteensä Leader -toiminnan kuntaosuudet vuonna 2014 olivat maakunnassa yli euroa. Kuntien hanketuki yhdistyksille Pohjois- Karjalassa 2014 (ei Leader-rahoitus) Ilomantsi Joensuu Kitee Nurmes Outokumpu Rääkkylä Tohmajärvi Lainat Avustukset 10
12 10. VASTIKKEELLINEN KUMPPANUUSTOIMINTA JA OSTOPALVELUT Kuntien ja yhdistysten välinen yhteistyö on viime vuosien aikana ollut muutoksessa, ja perinteisen avustuspohjaisen mallin rinnalle on tullut erilaisiin vastikkeelliseksi toiminnaksi luokiteltavia kumppanuus- ja ostopalvelusopimuksia. Osin raja kohdeavustuksiin on liukuva, eikä kumppanuustoiminta ole kunnissa mitenkään selkeästi jäsentynyttä. Yhdistysten kunnille tarjoamissa ostopalveluissa on kyse selkeärajaisesta useimmiten yhdistyksen ydinosaamista lähellä olevan palvelutuotteen myymisestä kunnalle. Ostopalvelut voivat olla yksittäisiä tapauskohtaisia projekteja tai vaikka vuosia jatkuvia palvelukokonaisuuksia, joissa kunta hankkii jonkin tarvitsemansa palvelun enemmän tai vähemmän markkinaehtoisesti sitä tarjoavalta järjestöltä. Kumppanuusmallin taustalla on ajatus kunnan ja sen järjestökumppanin keskinäisestä luottamuksesta sekä yhtenevästä edusta, joka toteutuakseen vaatii taloudellisia sekä muita resursseja. Osa kuntien ja järjestöjen kumppanuustoiminnan rahaliikenteestä kuuluu selvästi avustuksiin, mutta osa vastikkeellisista toimista on luonteeltaan lähempänä ostopalveluita. Varsin usein näitä avustusten ja ostopalvelun välimuotoja kirjataan kumppanuussopimusten nimellä. Kumppanuuden piirteisiin kuuluu yleensä pitkä yhteistyösuhde ja molempien organisaatioiden itsenäinen sitoutuminen toimintaan. Pohjois-Karjalassa vastikkeellisiksi kumppanuuksiksi luokiteltavia sopimuksia oli vuonna 2014 käytössä neljässä kunnassa. Sopimusten sisällöt koskivat kulttuuria, liikuntaa ja sote- sekä nuorisopalveluita. Muita kuntia järjestelmällisempää kumppanuusmallia toteutettiin Kiteellä ja Liperissä. Rahaa koko maakunnan tasolla kumppanuussopimuksissa liikkui lähes euroa eli 1,6 euroa / asukas. Järjestöjä sopimusten piirissä oli toista sataa. Kunnissa arvioitiin tämän tyyppisten sopimusten yleistyvän tulevaisuudessa. Kuntien ja yhdistysten vastikkeellinen kumppanuus Pohjois-Karjalassa 2014 Joensuu Kitee Kontiolahti Liperi Vastikkeelliset kumppanuudet 11
13 Kuntien ostopalvelut järjestöiltä kohosivat euromäärältään selkeästi kumppanuussopimuksia suuremmaksi, ja niissä liikkui vuonna 2014 maakunnassa reilut kaksi miljoonaa euroa. Asukasta kohden ostopalveluihin käytettiin maakunnassa lähes 13 euroa. Ostopalvelusopimusten keskikoko oli varsin suuri, eikä palveluita tuottavia järjestöjä ollut kuin parikymmentä. Suurimmissa sopimuksissa liikkuvat summat ovat useita satoja tuhansia euroja ja yleensä niissä on kyse erilaisten sote -palveluiden tai muiden hyvinvointipalveluiden hankkimisesta järjestöiltä. Lieksan ja Nurmeksen osalta summia nostaa kolme merkittävää ostopalvelusopimusta sosiaalitoimen puolella. Kuntien ostopalvelut yhdistyksiltä Pohjois- Karjalassa 2014 Ilomantsi Joensuu Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Valtimo Ostopalvelut 11. KYLÄTOIMINNAN TUKI Pääosa Pohjois-Karjalan kunnista myöntää vuosittain avustuksia alueensa kylä- ja asukasyhdistysten toimintaan. Tarkoituksena on tukea kylien ja asuinalueiden väestön omaehtoista toimintaa ja parantaa alueiden viihtyvyyttä. Tuki kanavoituu kylille pääosin yleisavustuksina, mutta myös kohdeavustuksia ja erilaisia hanketoimintaa tukevia tukimuotoja on käytössä. Liperissä kylätoimijat ovat kunnan kumppanuussopimusten piirissä. Kylätoimijoiden avustusten eritteleminen kunnan muista yhdistysavustuksista oli joidenkin kuntien kohdalla hiukan puutteellista. Kokonaisuudessaan kylä- ja asukasyhdistystoimintaan suuntautuva kuntien tuki maakunnassa oli alle euroa, eli vajaan euron asukasta kohden. Tämä jakautuu noin 150 kylätoimijan kesken. 12
14 Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Kuntien kyläavustukset Pohjois-Karjalassa Kyläavustukset Kylätoimintaa tukevien kuntien joukossa erottuu selvästi kolme luokkaa, joista merkittävimpien tuet kohoavat kymmeniin tuhansiin euroihin. Näihin kuuluvat Joensuu, Ilomantsi ja Kitee. Suurimmalla osalla kunnista tuki liikkuu tuhansissa euroissa vuosittain. Matalimpien avustusten luokassa kylätoimijoiden rahoitus jäi kokonaisuudessaan satoihin euroihin tai piti sisällään ainoastaan lainoja. Avustusten jakamisessa erottui kuntien joukossa kaksi eri toimintatapaa. Osa kunnista painotti aktiivisuutta ja jakoi tukea perusteltujen hakemusten pohjalta. Joissain kunnissa taas oli käytössä joko muodolliseen hakuun tai automaattiseen myöntämiseen perustuva tasajakoperiaate. Näissä kunnissa kaikille kylille tuli yhtäläinen muutaman sadan euron avustus riippumatta kylien omasta aloitteellisuudesta. 13
15 12. YHTEENVETO KUNTIEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ POHJOIS- KARJALASSA Kunta - järjestöyhteistyö Pohjois-Karjalassa on moninainen kenttä, jossa tiettyjen yhteisten piirteiden ohessa on valtavasti kuntakohtaisia käytäntöjä ja erilaisia toimintatapoja. Kuntien näkökulma järjestökenttään näyttäisi myös vaihtelevan paljon. Yhdistysmyönteisimmissä kunnissa kehitetään aktiivisesti kumppanuutta järjestökentän kanssa, kun taas osaa kunnista voi luonnehtia melko passiivisiksi järjestöjen suuntaan. Strategiatason tarkastelussa tässä selvityksessä käytiin läpi lakisääteisiä hyvinvointikertomuksia ja turvallisuussuunnitelmia. Muiden kuntien ohjelma-asiakirjojen suhtautumista järjestökenttään ei selvitetty. Yleisesti järjestöjen asema kuntien hyvinvointikertomuksissa ja turvallisuussuunnitelmissa oli varsin vaatimaton. Järjestöjä ei kovin laajasti huomioitu suunnitelmissa, eikä niiden toimintamahdollisuuksia tai resursseja hyvinvointityössä ja turvallisuudessa juuri nostettu esille. Suunta näyttäisi kuitenkin olevan kohti parempaa osallisuutta, jolloin niin kunta kuin järjestöt voisivat hyötyä yhteistyöstä. Kansalaisfoorumitoiminnan näkökulmasta järjestöjen vaikuttavuus kunnissa näyttäytyi vahvempana. Foorumeita on maakunnassa varsin paljon, ja yhdistystoimijoilla on niiden kautta mahdollisuus tulla kuulluksi. Yleisten järjestöfoorumien osalta parannusta soisi kuitenkin näkevänsä, eikä järjestöjä ja kuntaa yhdistävä foorumi jokaiseen kuntaan olisi mahdottomuus toteuttaa. Pohjois-Karjalan kuntien ja järjestöjen välisessä rahaliikenteessä liikkui vuonna 2014 useita miljoonia euroja. Tässä selvityksessä tarkasteltujen kunnilta järjestöille suuntautuneiden rahavirtojen loppusumma on reilut 6,7 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin esimerkiksi RAY:n maakuntaan kohdentuneet avustukset. Kuntien järjestörahoitus Pohjois-Karjalassa 2014 Yhteensä 6,7 miljoonaa euroa 7 % 21 % 35 % 37 % Yleisavustukset 1,39 meur Kohdeavustukset 2,48 meur Ostopalvelut ja vastikkeelliset kumppanuudet 2,40 meur Hanketuet 0,49 meur 14
16 Järjestökentän taloudessa kuntien tuki ja erilaiset kumppanuudet muodostavatkin suurimman julkisen rahoituskanavan, joka kattaa yhdistyksiä pienimmistä suurimpiin. Yhteensä kuntien rahoitus maakunnassa koskettaa noin tuhatta yhdistystä. Rahoituksen jakautumisessa suurimmat summat liikkuivat luonnollisesti suurten julkisorganisaatioita lähellä olleiden ja kuntien tehtäviä tekevien tai täydentävien yhdistysten ympärillä. Kohdeavustuksissa ja erilaisissa vastikkeellisissa rahoituksissa suurimmat yksittäiset avustukset tai ostopalvelusopimukset olivat useiden satojen tuhansien ja jopa miljoonan kokoluokassa. Nämä luonnollisesti vaikuttavat merkittävästi rahoituksen kokonaiskuvaan. Kuntien rahoituksen monimuotoisuutta kuitenkin korostaa se, että myös pieniä yhdistyksiä oli runsaasti avustusten piirissä. Kumppanuuden ympärillä käydystä keskustelusta huolimatta näyttää rahavirtojen valossa siltä, että perinteiset avustukset ovat yhä kuntien yhdistysrahoituksen kulmakivi. Muutamat suuret ostopalvelusopimukset ja kohdeavustukset kattavat hyvin suuren osan näiden rahoituselementtien kokonaisuudesta. Pienten yhdistysten kohdalla perinteiset avustusmuodot näyttävät kuitenkin yhä olevan voimissaan, ja määrällisesti eniten yhdistyksiä tavoittivat yleisavustukset. LISÄTIETOJA: Pohjois-Karjalan Kylät ry Kauppakatu 23 b A Joensuu info@kylat.fi kylat.fi 15
KUNNAT JA JÄRJESTÖT avustukset pohjoiskarjalaisille yhdistyksille ja kylätoimijoille vuosina 2014 ja 2015
Raportti KUNNAT JA JÄRJESTÖT avustukset pohjoiskarjalaisille yhdistyksille ja kylätoimijoille vuosina 2014 ja 2015 Pohjois-Karjalan Kylät ry Kauppakatu 23 b A 8 80100 Joensuu info@kylat.fi www.kylat.fi
LisätiedotYhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa
Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10
LisätiedotJärjestöasiain neuvottelukunta JANE.
Järjestöasiain neuvottelukunta JANE www.jelli.fi/jane 1 Taustaa Pohjois-Karjalan Pohjois-Karjalassa on 3715 rekisteröityä yhdistystä (PRH 9/2017) järjestötoiminnasta Järjestöyhteistyön kehittäminen Pohjois-Karjalassa
LisätiedotYhistykset yhessä. JärjestöRalli 2017
Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2017 Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Eno 9.11 Uusi keskustelu 20.2.2017 Uimaharjussa Kontiolahti 9.11 Uusi keskustelu 2017 alkuvuodesta Tuupovaara 7.11 Mahdollisesti
LisätiedotKumppanuudella kohti hyvinvointia
Kumppanuudella kohti hyvinvointia JAKE Järjestö ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Hankkeen toteutusaika: 2013-2018 (ad.28.2.2018) Kohdealue: Pohjois-Karjala ja Itä-Suomi Rahoitus: STEA TOIMINNAN SUUNNITTELU
LisätiedotKumajan kysely Uudenmaan alueen kunnille järjestöyhteistyöstä
Kumajan kysely Uudenmaan alueen kunnille järjestöyhteistyöstä Järjestöt ovat kuntien tärkeä kumppani niiden hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä. Kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön järjestymistä
LisätiedotKunnan ja järjestöjen yhteistyö. Työryhmä
Kunnan ja järjestöjen yhteistyö Työryhmä 9.10.2010 Järjestöasiain neuvottelukunta, perustettu 21.4.2008 TAVOITTEET: Tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan kansalaisjärjestötoimintaa Edistää kansalaisjärjestöjen
LisätiedotJärjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula
Järjestöt 2.0 -hanke Järjestöt maakuntauudistuksessa 21.6.2017 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys: painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen
LisätiedotItä-Suomen alueverkosto , Savonlinna
Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan
LisätiedotPohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE
Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Järjestöt maakuntauudistuksessa -tilaisuus, 21.6.2017 Hanna Kääriäinen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Järjestöasiain neuvottelukunta JANE
Lisätiedot14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotJÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI! JÄRJESTÖ 2.0 Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotTalousraportti 10/ Väestö
1 (6) Väestö Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 391 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 378, Nurmeksessa 7 779 ja Valtimolla 2 234 asukasta. Juuassa asui 4 848 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan
Lisätiedot2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN
1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten
LisätiedotMiun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma
Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 1 Miun Yhistys- yhdistysohjelma Pohjoiskarjalaisten järjestö- ja yhdistystoimijoiden tahdonilmaus yhteisistä kehittämiskohteista vuosille 2015 2020
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Hyvä kuntatoimija, Kartoitamme tällä kyselyllä Keski-Suomen kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä siihen liittyviä toiveita. Kyselyn toteuttavat yhteistyössä
LisätiedotJärjestö 2.0 Pohjois-Karjala hanke
Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala hanke 2017-2020 Itä-Suomen aluetyönverkosto 31.10.2017, Joensuu Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys: painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen
LisätiedotKohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Sisältö 1. Mikä on Sakke -hanke? 2. Pohjois-Savon Järjestötietopalvelu 3. Työpaja: alustus ja työstäminen 4. Loppukeskustelu Pohjois-Savon järjestöyhteistyön
LisätiedotPohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula
Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-
LisätiedotITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke JAKE hanke Terveempi Itä-Suomi hanke (Terveiset johtavien hoitajien 1.11.013 pidetystä kokouksesta) Joensuu 1.11.013 5.11.013 1 3.9.013
LisätiedotJärjestöystävällinen Pohjois- Pohjanmaa
Järjestöystävällinen Pohjois- Pohjanmaa Yhteistyöllä eteenpäin jatkossakin Anna Katajala Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Järjestöjen toimintaympäristö muutoksessa Maakunta- ja sote-uudistus siirtää
LisätiedotTalousraportti 6/ Väestö
1 (6) Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 591 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 510, Nurmeksessa 7 828 ja Valtimolla 2 253 asukasta. Juuassa asui 4 911 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan
Lisätiedot23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen
23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotYhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)
Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)
luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä
LisätiedotJärjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.
Järjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Anu Hätinen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry & Helena Haaja, Päijät-Hämeen
LisätiedotAsiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.
Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,
LisätiedotNUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET
NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta vastaa
LisätiedotLapuan kaupunki. Lapuan kaupungin avustusperiaatteet yhteisöille. Säännöt ja ohjeet nro 368. Hyväksytty: Kh
Säännöt ja ohjeet nro 368 Lapuan kaupungin avustusperiaatteet yhteisöille Hyväksytty: Kh 3.12.2018 11 Voimaantulo: 1.1.2019 1 Sisällys 1 Yleiset periaatteet... 2 2 Avustusmuodot ja hakeminen... 2 3 Avustettava
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotYritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016
Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma
LisätiedotTOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ
TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset uudessa tilanteessa sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kulttuuri- ja taideyhdistyksille olennaista Pirkanmaan
LisätiedotASIKKALA HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty hyvinvointilautakunta
ASIKKALA HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty hyvinvointilautakunta 13.2.2019 3 Sisällysluettelo 1. AVUSTUSMUODOT... 3 1.1. Hyvinvointiavustus... 4 1.2. Liikunta- ja nuorisoyhdistysten yleisavustus...
LisätiedotMaaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 1/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa Kuinka suuri osa pohjoiskarjalaisista asuu maaseudulla?
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotVuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n
Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*
LisätiedotKumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli
19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva
LisätiedotTERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors
TERVIS-hankkeen väliarviointi 4.12.2014 Leppävirta Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Kyselyn saaneet ja siihen vastanneet aseman ja alueen mukaan. Aseman mukaan vastanneiden määrä
LisätiedotInnostus tarttuu! Varsinais-Suomen järjestötiekartta
Innostus tarttuu! Varsinais-Suomen järjestötiekartta Järjestöt vaikuttajina terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä 25.10.2018 Suunnittelupäällikkö Jaana Halin, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Toiminnanjohtaja
LisätiedotKiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -
Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen
LisätiedotOHJE PÖYTYÄN YHTEISÖLLISYYSLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA JA STIPENDEISTÄ
OHJE PÖYTYÄN YHTEISÖLLISYYSLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA JA STIPENDEISTÄ Yhteisöllisyyslautakunta jakaa vuosittain seuraavia avustuksia (Hallintosääntö 33): 1. KULTTUURI-, LIIKUNTA JA NUORISOTOIMEN VUOSIAVUSTUKSET
LisätiedotKulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt
Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/922/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja
LisätiedotSOTE-rakenneuudistus malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta
SOTE-rakenneuudistus 10.6.2013 - malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta PÄiVI SILLANAUKEE, STM, 12.6.13: Vastuukuntamalli ja hallinnolliset menettelytavat tarkentuvat sotejärjestämislakia
LisätiedotWww-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit
Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotHallinnoijana Rajupusu Leader ry
Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotEsitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi
Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasianneuvottelukunnaksi Keväällä 2018 tehdään esitys Kanta-Hämeen järjestöyhteistyön rakenteeksi Huhtikuussa kootaan pohjaesitykseen
LisätiedotSosiaali- ja terveysjärjestöjen kansalaistoiminnan avustusohjeet 2018-
1 Luonnos 9.10.2017 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kansalaistoiminnan avustusohjeet 2018- Sosiaali-ja terveyspalvelujen neuvottelukunta (17.10.2017 ) 2 Sisällys 1 YLEISET AVUSTUSPERIAATTEET... 3 2 AVUSTUSMUODOT...
LisätiedotAvustusten hakeminen vuodelle 2019 Turku
26.9.2018 Avustusten hakeminen vuodelle 2019 Turku Strateginen linjaus ja painopiste v. 2019 Strategian linjaus: Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Vuoden 2019 painopiste: syrjäytymisen ehkäiseminen,
LisätiedotKeski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke
Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke Järjestökartoituksen tausta, tarkoitus ja toteutus Tässä yhteydessä
LisätiedotKanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto
Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto 21.9.2017 Kanta-Hämeessä Yhdistyksiä 3202, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
LisätiedotVeteraaniasiain neuvottelupäivä
Veteraaniasiain neuvottelupäivä Joensuu 29.03.2017 PK:n sotaveteraanipiirin sosiaalineuvoja Risto Alanko Tervetuloa seminaariin Päivän ohjelma: 9.00 Seminaaripäivän avaus sosiaalineuvoja Risto Alanko 9.15
LisätiedotSiun sote palvelupaketeissa 2014
palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa. Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.
Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.2010 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
LisätiedotKyläyhdistykset palvelukumppaneina
Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten
LisätiedotPuurakentamista asukkaiden ehdoilla
Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -
LisätiedotTilannekatsaus. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen
Tilannekatsaus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta 24.10.2012 Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen 24.10.2012 ALKU-selonteko (VM) Selvityshenkilöt (TEM, YM) Eduskunta edellytti
LisätiedotNäitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille
10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotPohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa
LisätiedotKunta HYTE hanke. Kuntien hyvinvointityön kehittäminen
Kunta HYTE hanke Kuntien hyvinvointityön kehittäminen 2017-2019 Kunta-HYTE hankkeen tilannekatsaus 21.6.2017 Järjestöt maakuntauudistuksessa -tilaisuus, Joensuu Projektipäällikkö Kari Hyvärinen Hyvinvointijohtaminen
LisätiedotHyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.
Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.2018 Yhdistyskentän laajuus ja merkitys Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa
LisätiedotErikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:
Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Järvenpää 31.03.2017 @yverkosto #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen välistä
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotJärjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2
Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotRAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET
Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita
LisätiedotEsitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi
Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasiain neuvottelukunnaksi Esitämme, että Kanta-Hämeeseen perustetaan osaksi maakunnan tulevia rakenteita Järjestöasiain
LisätiedotVuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen
LisätiedotRintamaveteraanien kotiin annettavat palvelut
Rintamaveteraanien kotiin annettavat palvelut Ansa Tuovinen Ikäihmisten palvelut, maakunnallinen palveluohjaus Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Seniorineuvonta Ankkuri Keskitetty
LisätiedotAVUSTUSSÄÄNTÖ YLEISOHJEET KH
AVUSTUSSÄÄNTÖ YLEISOHJEET KH 4.9.2017 345 1 OHJEIDEN SOVELTAMISALA Myönnettäessä avustuksia Kemin kaupungin varoista on noudatettava näitä ja asianomaisia avustuksia myöntävien palvelualueiden antamia
LisätiedotLiikkeellä voimaa vuosiin
Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Hyvinkää 07.02.2017 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotNUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen
NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta
LisätiedotKhall / 136
Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-, ja kulttuuritoiminnalle.
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 30.11.2017 Koulumatkakyselyn päätulokset Koulumatkojen pituudet ovat kasvaneet
LisätiedotPohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015
Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta
LisätiedotHYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset
HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki
LisätiedotJärjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely
Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely Hyvä järjestö tai viranomaistoimija, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotAVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit
AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti
LisätiedotKyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta
Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA
LisätiedotNurmeksen järjestöilta
Nurmeksen järjestöilta 4.9.2018 Hanna Kääriäinen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys JANE on yhdistysten ääni Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE tiivistää alueen yhdistyksien osaamisen,
LisätiedotYleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:
1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...
LisätiedotPohjois-Karjalan osallisuuskysely n=321. Meijän maakunta & Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
Pohjois-Karjalan osallisuuskysely n=321 Meijän maakunta & Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Vastaajat Sukupuoli (n=315) Nainen 77% Mie s 22% Mu u 1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Vastaajat
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotJärjestöt ja Satasote
Järjestöt ja Satasote Milja Karjalainen Satakunnan yhteisökeskus Mitä järjestötoiminta on? Kolmas sektori erotuksena julkiseen, yritystoimintaan ja perheisiin Järjestö, yhdistys, liitto, ry, vapaaehtoistyö?
LisätiedotAvustuspäätökset liitteineen
Avustuspäätökset liitteineen Maa- ja metsätalousministeri myöntää tällä päätöksellä vuoden 2019 talousarvion momentilta 30.10.63 yhteensä 1 200 000 euron yleisavustuksen (kohdennettu yleisavustus) Suomen
LisätiedotUudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö
Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet
LisätiedotMistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona
Mistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona Merja Kaija, projektipäällikkö ja kyläasiamies Pohjois-Savon Kylät ry / Kehittyvät Kylät hanke Ensin idea, sitten mistä tukea! Säätiöiden
LisätiedotTUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset
TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotJärjestöfoorumi Rautjärven kunta Kehitysjohtaja Annaleena Rita
Järjestöfoorumi 11.3.2015 Rautjärven kunta Kehitysjohtaja Annaleena Rita Ohjelma Avaus Harri Anttila Tulosalueiden alustukset Kehitysjohtaja Annaleena Rita Sivistystoimenjohtaja Eila Toppinen Tekninen
LisätiedotPirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen. Keskustelutilaisuus 25.1.2011
Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen Keskustelutilaisuus 25.1.2011 Keskustelutilaisuus 25.1.2011 OHJELMA 18.00 Avustustoiminnan kehittämistarve ja -suunnitelma - alustajana Oskari Auvinen, kansliapäällikkö
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Nuorisolautakunta Kepo/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (5) 69 Yleisavustusten jakaminen vuoden 2013 määrärahasta HEL 2012-017426 T 02 05 01 00 Päätös Lautakunta päätti 1. myöntää yleisavustusta liitteen mukaisesti helsinkiläisille
LisätiedotKonkreettiset toimet Vastuut Aikataulu
JANE TYÖSKENTELY Konkreettiset toimet Vastuut Aikataulu Järjestöasiain neuvottelukunta TVK + JANE: JANEn kokoukset Tutustumisvierailut kokousten yhteydessä Kokouksissa yhteistä työskentelyä JANEn työvaliokunta
LisätiedotTaustaa Pohjois-Karjalan järjestötoiminnasta. Pohjois-Karjalassa on 3723 rekisteröityä yhdistystä (PRH 8/2018)
2018 Taustaa Pohjois-Karjalan järjestötoiminnasta Pohjois-Karjalassa on 3723 rekisteröityä yhdistystä (PRH 8/2018) JANE on yhdistysten ääni Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE tiivistää
Lisätiedot