AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014"

Transkriptio

1 AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014 Kesäkuu 2015

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO POHJOIS-KARJALAN KUNNAT JA JÄRJESTÖT KUNTIEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAT JÄRJESTÖT KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA JÄRJESTÖ- JA KUNTALAISFOORUMIT YHDISTYSTEN TOIMITILATUKI JÄRJESTÖJEN TOIMINTA- JA YLEISAVUSTUKSET KUNTIEN MYÖNTÄMÄT JÄRJESTÖJEN KOHDE- JA INVESTOINTIAVUSTUKSET HANKETUKI VASTIKKEELLINEN KUMPPANUUSTOIMINTA JA OSTOPALVELUT KYLÄTOIMINNAN TUKI YHTEENVETO KUNTIEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ POHJOIS-KARJALASSA

3 1. JOHDANTO Tämän raportin tarkoituksena on kuvata kuntien ja kolmannella sektorilla Pohjois-Karjalassa toimivien yhdistysten välisen yhteistyön tilannetta vuonna Raportti on laadittu osana JAKE - hanketta, ja sen taustalla on hankkeen järjestötoiminnan kehittämistyössä ilmenneet tarpeet sekä käynnissä ollut maakunnallinen yhdistysohjelmatyö. Raportin laadinnasta vastasi Pohjois-Karjalan Kylät ry ja sen kokosi Harri Laukkanen. Kuntia koskevat tiedot on kerätty helmi- huhtikuussa 2015 haastattelujen ja sähköpostin avulla. Tiedot on tallennettu Kylätieto Pohjois-Karjala -tietokantaan ja ovat saatavilla Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kautta. Tietokannan avulla on mahdollista tulevaisuudessa suorittaa samankaltainen kysely, ja tätä kautta seurata kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittymistä maakunnassa. Seuranta voi palvella myös yhdistysohjelman toteutumisen arviointia. Selvityksen vahvana painopisteenä on ollut kuntien ja yhdistysten taloudellisen yhteyden kuvaaminen. Tarkoituksena on tuoda esille kuntien yhdistyskentälle sijoittamia avustuksia sekä muita taloudellisia panoksia. Talouden ohella selvitettiin yhteistyön muotoja, kuntien järjestöyhteyshenkilöitä ja esimerkiksi toimitilakysymyksiä. Järjestöjen osallisuutta tarkasteltiin kunnan turvallisuussuunnitelmien ja hyvinvointikertomusten kautta sekä kuvaamalla kuntalaisfoorumitoimintaa. Kylätoiminnan huomioiminen kuntien avustus- ja kuulemismenettelyissä toi selvitykseen yhden lisäjuonteen. Raportissa esitetyt luvut on kunnilta kerättyyn aineistoon perustuvia, ja niissä voi olla joitain puutteita tai epätarkkuuksia. Pohjois-Karjalan kunnilla ei yleisesti ole käytössä erikseen seurantaa yhdistyksille suuntautuvasta rahasta. Summat ovat hajallaan eri hallintokunnissa, eivätkä niissäkään aina kootusti esim. yhdellä kustannuspaikalla. Tästä syystä joku yhdistyksille suuntautunut avustus tai osto on voinut jäädä ilmoittamatta. Kokonaisuudesta kootut rahoitustiedot kuitenkin antavat varsin hyvin kuvan. 2

4 2. POHJOIS-KARJALAN KUNNAT JA JÄRJESTÖT Pohjois-Karjalan maakuntaa kuuluu 13 kuntaa, joiden väkiluku vaihtelee Joensuun runsaasta :stä Valtimon ja Rääkkylän reiluun 2000:een. Yhteensä Pohjois-Karjalan kunnissa asuu henkilöä. Kuntien koko, taloudellinen kantokyky ja erilaiset toimintamallit ja -perinteet vaikuttavat huomattavasti niiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa tekemään yhteistyöhön. Maakunnan järjestökenttään kuuluu Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän yhdistysrekisterin mukaan merkityt 5456 yhdistystä. Näistä kuitenkin suuri osa on aktiivisesta toiminnasta vetäytyneitä. Toiminnassa rekisteröityneistä yhdistyksistä on arviolta hiukan yli puolet, ja vuoden 2007 jälkeen yhdistysrekisterin suuntaan aktiivisia oli ollut 2400 yhdistystä. Lähes puolet yhdistyksistä on rekisteröity Joensuussa. Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Pohjois-Karjalan aktiiviset yhdistykset Yhdistysten määrä Valtakunnalliseen yhdistystoimintaan verrattuna Pohjois-Karjala näyttäytyy varsin aktiivisena alueena. Järjestöjä on suhteessa väestöön keskiarvoa runsaammin, ja niiden merkitys yhteiskunnan kannalta on monin tavoin tunnistettu. Järjestökenttä on otettu maakunnassa osaksi aluekehitystyötä, ja alueelle on laadittu oma järjestöstrategia vuonna Tämä asiakirja päivitetään vuonna 2015 Miun yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma -nimiseksi. 3

5 Pohjois-Karjalan yhdistykset asukasta / yhdistys Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo SUOMI Asukkaita / yhdistys 3. KUNTIEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAT Kaikki Pohjois-Karjalan kunnat olivat 2014 olemassa olevan turvallisuussuunnitelman piirissä. Suunnitelmat on pääsääntöisesti laadittu vuosina 2011 ja 2012, ja niistä suurin osa on julkisesti nähtävillä turvallisuussuunnitelma.fi -sivustolla. Osa löytyy myös kunnan verkkopalveluiden kautta. Seutukunnallisesti turvallisuussuunnitelmat on laadittu Ylä-Karjalaan ja Keski-Karjalan seutukunnille. Ylä-Karjalan suunnitelmassa on mukana myös Joensuun seutukuntaan kuuluva Juuka. Järjestöjen ja kylätoimijoiden osallistuminen ja huomioiminen turvallisuussuunnittelussa vaihtelee jonkin verran, mutta yleisesti ottaen se on maakunnan alueen voimassa olevissa turvallisuussuunnitelmissa varsin vähäistä. Muutamissa kunnissa kolmannen sektorin toimijat ovat olleet mukana suunnitelman laadinnassa lähinnä lausunnon antajina. On myös yksittäisiä suunnitelmia joissa järjestöt nähdään turvallisuutta toteuttavina tai merkittävästi edesauttavina toimijoina. Yhteensä järjestöt ovat mukana tai mainittuna kuudessa ja kylät neljässä suunnitelmassa vuoden aikana päivitettävässä Joensuun turvallisuussuunnitelmassa ja sen laadinnassa ovat järjestöt olleet myös aktiivisesti mukana. 4

6 4. JÄRJESTÖT KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa Polvijärveä lukuun ottamatta oli 2014 voimassa oleva hyvinvointikertomus. Polvijärjellä asiakirjatyö oli kesken. Kertomusten painopisteet kuvastavat kuntien hyvinvointisektorin tilanteita ja erityiskysymyksiä. Usein niiden taustalla vaikuttaa elinkaariajattelumalli, ja lasten / nuorten sekä vanhemman väestön huomioiminen toistuu lähes kaikissa suunnitelmissa. Painopisteiden määrä vaihtelee kahdesta kahdeksaan. Järjestöjen huomioiminen hyvinvointikertomuksissa on yleisesti melko ohutta. Yli puolet (7) suunnitelmista ei mainitse järjestöjä ollenkaan, ja kahdessa suunnitelmassa huomio rajoittuu jonkin yksittäisen järjestön mainintaan. Laajemmin järjestökenttä on huomioitu ainoastaan kolmessa suunnitelmassa, joissa se nähdään etupäässä hyvinvointipalveluita täydentävänä resurssina. Hyvinvointikertomusten laadinnassa ei järjestöjä mainittu olleen mukana, mutta ainakin Pohjois- Karjalan kansanterveydenkeskus on tukenut kuntia suunnitelmien teossa. 5. JÄRJESTÖ- JA KUNTALAISFOORUMIT Kuntien kansalaismielipiteen kuulemisjärjestelmään kuuluu erilaisten kansalais- ja järjestöfoorumeiden ylläpito ja edistäminen. Osa foorumeista on luonteeltaan kansalaisten tai erilaisten yhdistysten toiveista ja tarpeista lähteviä, mutta osa selvästi kuntien synnyttämiä ja yllä pitämiä. Monin paikoin tämä raja on myös liukuva, ja foorumeiden toiminnassa korostuu niiden rooli yhteistyöeliminä. Osalla foorumeina toimivista neuvostoista on virallinen asema joko lain tai kunnan omien päätösten nojalla. Merkittävää toimintaa on kuitenkin myös muiden foorumeiden pohjalla. Pohjois-Karjalan kunnissa yleisimmiksi foorumeiksi nousevat luonnollisesti lakisääteiset vanhusneuvostot, jotka löytyvät kaikista alueen kunnista. Myös nuorisovaltuustot ovat toiminnassa lähes kaikkialla paria poikkeusta lukuun ottamatta. Näissäkin koulun oppilaskunta on osin ottanut nuorisovaltuuston roolia. Kolmas kuntavetoinen ja uudessa kuntalaissa velvoitteeksi tuleva elin vammaisneuvosto löytyy hiukan alle puolesta Pohjois-Karjalan kuntia. Vammaisneuvosto on Keski- Karjalassa seutukunnallinen. Kylätoimijoiden ja kylien asukkaiden kuuleminen on osassa kunnista säännöllisesti hoidettu. Kyläkierroksia tai muita erilaisia toistuvia kylätilaisuuksia järjestää suurin osa kunnista. Varsinaiset kyläneuvostot ovat sen sijaan harvinaisempia, ja niitä toimii vain parissa kunnassa. Kyselyn perusteella noin puolessa Pohjois-Karjalan kunnista ylläpidetään järjestäytyneitä yrittäjäfoorumeita. Tehtävä nähtiin myös usein alueen elinkeinoyhtiöille kuuluvaksi. Jonkin verran on epäsäännöllisiä kunnan edustajien ja yrittäjäväen tapaamisia, joissa keskustellaan alueen yrittäjyyteen liittyvistä asioista. 5

7 Järjestö- ja kuntalaisfoorumit Pohjois-Karjalassa (kpl / 13 kuntaa) Vanhusneuvostot Nuorisovaltuustot Vammaisneuvostot Kyläfoorumit Järjestötapaamiset Yrittäjäfoorumit Muut foorumit Kunnat Muita esille tulleita foorumeita kunnissa olivat useassa paikassa harvakseltaan ylläpidetyt yleiset järjestötapaamiset sekä parissa kunnassa järjestetyt vapaa-ajan asukkaiden tilaisuudet tai foorumit. Yksittäisinä tapauksina nousee esiin myös kuntaliitoksessa perustettu liitosalueen asioita puiva aluejohtokunta Kesälahdella, veteraaniasiain neuvottelukunta Ilomantsissa sekä alueellisena kehittämisyhdistyksenä mainittu Valtimon kehittäjät ry. JAKE hankkeen vetämää foorumitoimintaa käynnisteltiin vuonna 2014 viidessä kunnassa. 6. YHDISTYSTEN TOIMITILATUKI Yksi yleinen yhdistystoiminnan tukimuoto kunnissa on perinteisesti ollut yhdistysten toimitiloihin liittyvä julkinen avustaminen. Yhdistyksille on tarjottu käyttöön kunnan omistamia tiloja ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. Usein tiloista syntyneitä kuluja on tuettu myös vuokra-avustuksilla tai muilla tavoin. Pohjois-Karjalassa kuntien tilanne järjestöjen tilojen tukemisessa vaihtelee varsin paljon. Useimmat kunnat tarjoavat tiloja yhdistysten tilapäiseen käyttöön ilmaiseksi, mutta tarjonta vaihtelee ilmaisista vakiovuoroista harvojen yhdistysten yksittäisiin vuosikokouksiin. Muutamissa kunnissa on myös luovuttu tai rajoitettu ilmaisten tilojen tarjoamista järjestöille tilapäiskäyttöön. Pysyvää toimitilaa kunnan kiinteistöissä ilman vuokraa pitäviä yhdistyksiä ei monesta paikasta enää löydy. Järjestöjen alennetut vuokrat ovat tukimuotona käytössä lähes puolessa kunnista. Muita avustuksia toimitiloihin myöntää noin puolet kunnista. Joissakin tapauksissa vuokra jätetään perimättä kunnan kanssa kumppanuus- tai ostopalvelusopimuksessa olevilta yhdistyksiltä. 6

8 Kuntien toimitilatuki yhdistyksille Pohjois-Karjalassa (kpl / 13 kuntaa) Ilmaiseksi tilapäiskäytössä Ilmaiseksi pysyvässä käytössä Vuokra-alennuksia yhdistyksille Muut tukimuodot Kunnan tiloja kylätoimijoilla Kunnat Useissa kunnissa yhdistysten ja kylätoimijoiden tilakustannuksia tuetaan myös suoraan rahallisesti tai esimerkiksi avustamalla sähkö- ja vesilaskuissa. Yleensä näissä tapauksissa on kyse vuosi- tai kohdeavustuksista tai kulujen hyväksyttävyydestä vaikkapa hankekuluksi. Kylätoimijoiden osalla kunnan tiloja hyödynnetään kuudessa kunnassa. Tätä voi selittää sillä, että kunnat ovat suurelta osin luopuneet kylissä sijaitsevista kiinteistöistä, jolloin mahdollisia käyttökohteita on vähenevissä määrin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja löytyy kyselyn mukaan lähes jokaisesta kunnasta. Yleensä näitä oli 1 5 kappaletta. Poikkeuksena laaja ja monitaajamainen Joensuu, jossa paikkoja on laskutavasta riippuen huomattavasti runsaammin. Kuntien tilojen hallinnoinnista vastaa yleisesti tekninen toimi, mutta tästä poikkeavat Joensuu ja Ilomantsi. Joensuussa tiloista huolehtii erillinen tilakeskus ja Ilomantsissa tiloja hallinnoivat niitä käyttävät hallintokunnat. 7. JÄRJESTÖJEN TOIMINTA- JA YLEISAVUSTUKSET Kuntien yhdistystuen perusrakenteeksi on vanhastaan mielletty toiminta- ja yleisavustukset, joiden tarkoituksena on nimensä mukaan tukea järjestöjen perustoimintaa ilman tarkkoja kohdennuksia. Yleisavustusten myöntämisen tai ainakin hakemisen pohjaksi on usein riittänyt se, että kunta on katsonut toiminnan olevan yhteisön kannalta yleishyödyllistä ja kohdentuvan kuntalaisiin tai kunnan alueelle. Monissa kunnissa avustuksille on luotu tarkemmat kriteerit, mutta myös tapauskohtainen harkinnanvaraisuus on yhä yleistä. Muita perusteita avustusten myöntämiselle olivat mm. toiminnan laajuus ja vaikuttavuus sekä suoritusperusteisuus, joita pyrittiin päätösvaiheessa arvioimaan. 7

9 Avustetun toiminnan seuranta on kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa järjestetty. Yleisimpiä tapoja ovat erillisen raportin edellyttäminen joko kirjanpitotietojen kanssa tai ilman. Toinen useasti käytössä oleva tapa oli toimintakertomusten ja kirjanpitotietojen edellyttäminen avustetuilta yhdistyksiltä. Useimpien kuntien verkkosivuilla on kerrottu avustusten hakumenettelystä ja kriteereistä, mutta tässä on puutteita. Toiminta- ja yleisavustusten myöntäjät vaihtelevat hiukan kunnittain. Yleensä suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa avustukset on jaettu toimialan mukaisesti hallintokunnille. Pienemmissä kunnissa koko avustuspotti on usein kunnanhallituksen käsissä. Kylätoimintaan suunnatut avustukset ovat usein omana kokonaisuutenaan. Kokonaisuudessaan toiminta- ja yleisavustuksia myönnettiin vuonna 2014 Pohjois-Karjalan kunnissa järjestöille ja kylätoimijoille yhteensä vajaa 1,4 miljoonaa euroa. Avustusten piirissä oli yhteensä n. 650 yhdistystä tai muuta kolmannen sektorin yhteisöä. Keskimääräiset avustukset olivat parin tuhannen euron luokkaa. Suurimmat avustussummat liikkuivat liikuntatoimessa. Muita merkittäviä sektoreita olivat sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuri ja nuoriso. Kunnanhallitusten suoraan myöntämät avustukset - joiden jakautumista ei useinkaan eritelty - muodostavat myös suuren summan. Käytännössä nämä kuitenkin jakautuvat monen eri sektorin yhdistyksille. Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Kuntien yleisavustukset yhdistyksille Pohjois-Karjalassa Avustukset Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Karjalassa jaettiin 2014 kuntien toimesta järjestöjen yleisavustuksia keskimäärin 8,4 euroa / asukas. Summat vaihtelivat paljon eri kunnissa, ja niiden suuruuteen vaikuttaa järjestöyhteistyön rakenne. Vastikkeellisiin sopimuksiin ja kohdeavustuksiin painottaneet kunnat myönsivät yleisavustuksia niukemmin kuin muut. Suurimmat avustukset olivat Joensuussa ja Lieksassa, missä sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnattiin huomattavia avustuksia. Kolmantena tuli Kontiolahti. 8

10 8. KUNTIEN MYÖNTÄMÄT JÄRJESTÖJEN KOHDE- JA INVESTOINTIAVUSTUKSET Kohde- ja investointiavustukset kuntien järjestötukimuotona ovat kyselyn perusteella huomattavasti yleisavustuksia harvemmin käytettyjä, ja niitä ilmoitti myöntäneensä Pohjois- Karjalassa vuonna 2014 kuusi kuntaa. Osalla kunnista yleisavustuksiin tosin sisältyi kohdeavustusten luonteisia tukia, ja muutoinkin näiden kahden tukimuodon raja on häilyvä. Kohde- ja investointiavustusten kokonaissumma maakunnassa vuonna 2014 kohosi yli 2,5 miljoonaan euroon, joten merkitykseltään tukimuoto on suuri. Leijonan osa kohdeavustuksista muodostui Joensuun kaupungin keskushallinnon kohdeavustuksista alueella toimiville keskeisille yhdistyksille, joista suurin yksittäinen kohoaa yli miljoonaan euroon. Joensuun ylivoimaista panosta täydensi kulttuuritoimen kaikkien avustusten sekä kaupungin tapahtumatukien sijoittuminen tähän luokkaan. Yhteensä Joensuun osuus kohdeavustukseksi luokiteltavista tuista maakunnassa oli yli 90 prosenttia. Joensuun jälkeen merkittävimmän kohdeavustukset myönsi Kontiolahti. Kohdeavustusten saajina huomattavimmaksi ryhmäksi kohosivat suuret hyvinvointijärjestöt ja kulttuuriorganisaatiot. Noin kahdenkymmenen yhdistyksen joukko sai tukirahoista lähes 1,9 miljoonaa. Osin tätä selittää toiminnan luonne julkisen palvelun tuottajana tai täydentäjänä. Kulttuuriyhdistyksiä kohdeavustuksin tuki Joensuun lisäksi kaksi kuntaa ja liikuntajärjestöjä yksi. Kylille kohdeavustusta myönsi kaksi kuntaa. Yhteensä kohdeavustuksia sai maakunnassa n. 280 yhdistystä. Avustussumma maakunnan asukasta kohden oli 15 euroa. Kuntien kohde- ja investointiavustukset yhdistyksille Pohjois-Karjalassa 2014 Ilomantsi Joensuu Kontiolahti Outokumpu Rääkkylä Tohmajärvi Avustukset 9

11 9. HANKETUKI Kuntien tuki järjestöjen toteuttamille hankkeille muodostaa oman kokonaisuutensa nykyisessä hankevetoisessa järjestelmässä. Järjestöissä tapahtuva kehittämistyö tai toimintaolosuhteiden parantaminen vaatii usein varsinaisesta toiminnasta erillisiä panostuksia, ja tähän erilaiset hankerahoituskanavat tarjoavat mahdollisuuden. Vaikka kuntien roolina ei olekaan toimia varsinaisina hankerahoittajina, voi niillä olla kriittistä tukea tarjoava rooli hyödyllisiksi katsottujen järjestöhankkeiden toteutuksessa. Usein hanketoiminnan aloittaminen uhkaa tyssätä yhdistyksen taloudelliseen kantokykyyn tai muuhun resurssien puutteeseen. Tässä tilanteessa kunta voi olla tarvittava tuki. Hankkeita avustavan tuen muotoina voi olla järjestöille myönnettävät puskurilainat tai suora rahallinen tuki esim. omarahoitukseen. Vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa suoria hankeavustuksia tai puskurilainoja oli käytössä seitsemässä kunnassa. Suoria tukieuroja maksettiin ja puskurilainoja myönnettiin reilut Ylivoimaisesti suurimmat hankkeisiin liittyneet summat liikkuivat Joensuussa. Näistä kuusi keskeistä järjestöä sai sosiaali- ja työllistämishankkeisiinsa yhteensä yli euroa. Muuallakaan avustettavia kohteita ei ollut kovin monia, ja summat olivat yleensä muutamia tuhansia euroja. Avustuksia myöntäneiden lisäksi useat muutkin kunnat ilmoittivat lähivuosina myöntäneensä hanketukea, mutta EU -ohjelmakauden vaihdos oli ilmeisesti hiljentänyt vuoden 2014 hanketoimintaa ja vähentänyt tuen tarvetta tilapäisesti. Suorien tukimuotojen ohessa suurimman järjestöille tarjolla olevan hankeavustuksen muodostavat Leader -toimintaryhmien kuntarahoitusosuudet. Leader-toiminnassa liikkuva raha ei kokonaisuudessaan suuntaudu kolmannen sektorin hankkeisiin, joten siinä liikkuvia summia ei voi suoraan pitää yhdistyksille suuntautuvana tukena. Osa rahoista menee yrityshankkeisiin ja ohjelman hallintoon. Yhteensä Leader -toiminnan kuntaosuudet vuonna 2014 olivat maakunnassa yli euroa. Kuntien hanketuki yhdistyksille Pohjois- Karjalassa 2014 (ei Leader-rahoitus) Ilomantsi Joensuu Kitee Nurmes Outokumpu Rääkkylä Tohmajärvi Lainat Avustukset 10

12 10. VASTIKKEELLINEN KUMPPANUUSTOIMINTA JA OSTOPALVELUT Kuntien ja yhdistysten välinen yhteistyö on viime vuosien aikana ollut muutoksessa, ja perinteisen avustuspohjaisen mallin rinnalle on tullut erilaisiin vastikkeelliseksi toiminnaksi luokiteltavia kumppanuus- ja ostopalvelusopimuksia. Osin raja kohdeavustuksiin on liukuva, eikä kumppanuustoiminta ole kunnissa mitenkään selkeästi jäsentynyttä. Yhdistysten kunnille tarjoamissa ostopalveluissa on kyse selkeärajaisesta useimmiten yhdistyksen ydinosaamista lähellä olevan palvelutuotteen myymisestä kunnalle. Ostopalvelut voivat olla yksittäisiä tapauskohtaisia projekteja tai vaikka vuosia jatkuvia palvelukokonaisuuksia, joissa kunta hankkii jonkin tarvitsemansa palvelun enemmän tai vähemmän markkinaehtoisesti sitä tarjoavalta järjestöltä. Kumppanuusmallin taustalla on ajatus kunnan ja sen järjestökumppanin keskinäisestä luottamuksesta sekä yhtenevästä edusta, joka toteutuakseen vaatii taloudellisia sekä muita resursseja. Osa kuntien ja järjestöjen kumppanuustoiminnan rahaliikenteestä kuuluu selvästi avustuksiin, mutta osa vastikkeellisista toimista on luonteeltaan lähempänä ostopalveluita. Varsin usein näitä avustusten ja ostopalvelun välimuotoja kirjataan kumppanuussopimusten nimellä. Kumppanuuden piirteisiin kuuluu yleensä pitkä yhteistyösuhde ja molempien organisaatioiden itsenäinen sitoutuminen toimintaan. Pohjois-Karjalassa vastikkeellisiksi kumppanuuksiksi luokiteltavia sopimuksia oli vuonna 2014 käytössä neljässä kunnassa. Sopimusten sisällöt koskivat kulttuuria, liikuntaa ja sote- sekä nuorisopalveluita. Muita kuntia järjestelmällisempää kumppanuusmallia toteutettiin Kiteellä ja Liperissä. Rahaa koko maakunnan tasolla kumppanuussopimuksissa liikkui lähes euroa eli 1,6 euroa / asukas. Järjestöjä sopimusten piirissä oli toista sataa. Kunnissa arvioitiin tämän tyyppisten sopimusten yleistyvän tulevaisuudessa. Kuntien ja yhdistysten vastikkeellinen kumppanuus Pohjois-Karjalassa 2014 Joensuu Kitee Kontiolahti Liperi Vastikkeelliset kumppanuudet 11

13 Kuntien ostopalvelut järjestöiltä kohosivat euromäärältään selkeästi kumppanuussopimuksia suuremmaksi, ja niissä liikkui vuonna 2014 maakunnassa reilut kaksi miljoonaa euroa. Asukasta kohden ostopalveluihin käytettiin maakunnassa lähes 13 euroa. Ostopalvelusopimusten keskikoko oli varsin suuri, eikä palveluita tuottavia järjestöjä ollut kuin parikymmentä. Suurimmissa sopimuksissa liikkuvat summat ovat useita satoja tuhansia euroja ja yleensä niissä on kyse erilaisten sote -palveluiden tai muiden hyvinvointipalveluiden hankkimisesta järjestöiltä. Lieksan ja Nurmeksen osalta summia nostaa kolme merkittävää ostopalvelusopimusta sosiaalitoimen puolella. Kuntien ostopalvelut yhdistyksiltä Pohjois- Karjalassa 2014 Ilomantsi Joensuu Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Valtimo Ostopalvelut 11. KYLÄTOIMINNAN TUKI Pääosa Pohjois-Karjalan kunnista myöntää vuosittain avustuksia alueensa kylä- ja asukasyhdistysten toimintaan. Tarkoituksena on tukea kylien ja asuinalueiden väestön omaehtoista toimintaa ja parantaa alueiden viihtyvyyttä. Tuki kanavoituu kylille pääosin yleisavustuksina, mutta myös kohdeavustuksia ja erilaisia hanketoimintaa tukevia tukimuotoja on käytössä. Liperissä kylätoimijat ovat kunnan kumppanuussopimusten piirissä. Kylätoimijoiden avustusten eritteleminen kunnan muista yhdistysavustuksista oli joidenkin kuntien kohdalla hiukan puutteellista. Kokonaisuudessaan kylä- ja asukasyhdistystoimintaan suuntautuva kuntien tuki maakunnassa oli alle euroa, eli vajaan euron asukasta kohden. Tämä jakautuu noin 150 kylätoimijan kesken. 12

14 Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Kuntien kyläavustukset Pohjois-Karjalassa Kyläavustukset Kylätoimintaa tukevien kuntien joukossa erottuu selvästi kolme luokkaa, joista merkittävimpien tuet kohoavat kymmeniin tuhansiin euroihin. Näihin kuuluvat Joensuu, Ilomantsi ja Kitee. Suurimmalla osalla kunnista tuki liikkuu tuhansissa euroissa vuosittain. Matalimpien avustusten luokassa kylätoimijoiden rahoitus jäi kokonaisuudessaan satoihin euroihin tai piti sisällään ainoastaan lainoja. Avustusten jakamisessa erottui kuntien joukossa kaksi eri toimintatapaa. Osa kunnista painotti aktiivisuutta ja jakoi tukea perusteltujen hakemusten pohjalta. Joissain kunnissa taas oli käytössä joko muodolliseen hakuun tai automaattiseen myöntämiseen perustuva tasajakoperiaate. Näissä kunnissa kaikille kylille tuli yhtäläinen muutaman sadan euron avustus riippumatta kylien omasta aloitteellisuudesta. 13

15 12. YHTEENVETO KUNTIEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ POHJOIS- KARJALASSA Kunta - järjestöyhteistyö Pohjois-Karjalassa on moninainen kenttä, jossa tiettyjen yhteisten piirteiden ohessa on valtavasti kuntakohtaisia käytäntöjä ja erilaisia toimintatapoja. Kuntien näkökulma järjestökenttään näyttäisi myös vaihtelevan paljon. Yhdistysmyönteisimmissä kunnissa kehitetään aktiivisesti kumppanuutta järjestökentän kanssa, kun taas osaa kunnista voi luonnehtia melko passiivisiksi järjestöjen suuntaan. Strategiatason tarkastelussa tässä selvityksessä käytiin läpi lakisääteisiä hyvinvointikertomuksia ja turvallisuussuunnitelmia. Muiden kuntien ohjelma-asiakirjojen suhtautumista järjestökenttään ei selvitetty. Yleisesti järjestöjen asema kuntien hyvinvointikertomuksissa ja turvallisuussuunnitelmissa oli varsin vaatimaton. Järjestöjä ei kovin laajasti huomioitu suunnitelmissa, eikä niiden toimintamahdollisuuksia tai resursseja hyvinvointityössä ja turvallisuudessa juuri nostettu esille. Suunta näyttäisi kuitenkin olevan kohti parempaa osallisuutta, jolloin niin kunta kuin järjestöt voisivat hyötyä yhteistyöstä. Kansalaisfoorumitoiminnan näkökulmasta järjestöjen vaikuttavuus kunnissa näyttäytyi vahvempana. Foorumeita on maakunnassa varsin paljon, ja yhdistystoimijoilla on niiden kautta mahdollisuus tulla kuulluksi. Yleisten järjestöfoorumien osalta parannusta soisi kuitenkin näkevänsä, eikä järjestöjä ja kuntaa yhdistävä foorumi jokaiseen kuntaan olisi mahdottomuus toteuttaa. Pohjois-Karjalan kuntien ja järjestöjen välisessä rahaliikenteessä liikkui vuonna 2014 useita miljoonia euroja. Tässä selvityksessä tarkasteltujen kunnilta järjestöille suuntautuneiden rahavirtojen loppusumma on reilut 6,7 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin esimerkiksi RAY:n maakuntaan kohdentuneet avustukset. Kuntien järjestörahoitus Pohjois-Karjalassa 2014 Yhteensä 6,7 miljoonaa euroa 7 % 21 % 35 % 37 % Yleisavustukset 1,39 meur Kohdeavustukset 2,48 meur Ostopalvelut ja vastikkeelliset kumppanuudet 2,40 meur Hanketuet 0,49 meur 14

16 Järjestökentän taloudessa kuntien tuki ja erilaiset kumppanuudet muodostavatkin suurimman julkisen rahoituskanavan, joka kattaa yhdistyksiä pienimmistä suurimpiin. Yhteensä kuntien rahoitus maakunnassa koskettaa noin tuhatta yhdistystä. Rahoituksen jakautumisessa suurimmat summat liikkuivat luonnollisesti suurten julkisorganisaatioita lähellä olleiden ja kuntien tehtäviä tekevien tai täydentävien yhdistysten ympärillä. Kohdeavustuksissa ja erilaisissa vastikkeellisissa rahoituksissa suurimmat yksittäiset avustukset tai ostopalvelusopimukset olivat useiden satojen tuhansien ja jopa miljoonan kokoluokassa. Nämä luonnollisesti vaikuttavat merkittävästi rahoituksen kokonaiskuvaan. Kuntien rahoituksen monimuotoisuutta kuitenkin korostaa se, että myös pieniä yhdistyksiä oli runsaasti avustusten piirissä. Kumppanuuden ympärillä käydystä keskustelusta huolimatta näyttää rahavirtojen valossa siltä, että perinteiset avustukset ovat yhä kuntien yhdistysrahoituksen kulmakivi. Muutamat suuret ostopalvelusopimukset ja kohdeavustukset kattavat hyvin suuren osan näiden rahoituselementtien kokonaisuudesta. Pienten yhdistysten kohdalla perinteiset avustusmuodot näyttävät kuitenkin yhä olevan voimissaan, ja määrällisesti eniten yhdistyksiä tavoittivat yleisavustukset. LISÄTIETOJA: Pohjois-Karjalan Kylät ry Kauppakatu 23 b A Joensuu kylat.fi 15

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta vastaa

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke JAKE hanke Terveempi Itä-Suomi hanke (Terveiset johtavien hoitajien 1.11.013 pidetystä kokouksesta) Joensuu 1.11.013 5.11.013 1 3.9.013

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen. Keskustelutilaisuus 25.1.2011

Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen. Keskustelutilaisuus 25.1.2011 Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen Keskustelutilaisuus 25.1.2011 Keskustelutilaisuus 25.1.2011 OHJELMA 18.00 Avustustoiminnan kehittämistarve ja -suunnitelma - alustajana Oskari Auvinen, kansliapäällikkö

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet

Lisätiedot

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 12.12.2012 1 Energialinjaukset pääperiaatteet

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS yhdistyksen sääntömääräisen toiminnan tukemiseen

YLEISAVUSTUS yhdistyksen sääntömääräisen toiminnan tukemiseen ASIKKALAN KUNNAN AVUSTUKSET Asikkalan vapaa-aikalautakunta hyväksytty 4.3.2009 4 1 Kunnan vapaa-aikalautakunnan tehtävänä mm. on huolehtia nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemisesta ja kehittämisestä.

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto

Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto 21.11.2013 Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke 21.11.2013 1 23.9.2013

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö ja avustukset. Ari Karimäki 17.2.2015 ari.karimaki@jkl.fi

Järjestöyhteistyö ja avustukset. Ari Karimäki 17.2.2015 ari.karimaki@jkl.fi Järjestöyhteistyö ja avustukset Ari Karimäki 17.2.2015 ari.karimaki@jkl.fi 17.2.2015 Jyväskylän kaupunkistrategia 2015 Aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat mm. Asukkaat osallistuvat asioiden valmisteluun

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 POHJOIS - KARJALA MAAHANMUUTTOALUEENA Yhteensä 13 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNNAN YHDISTYSAVUSTUSTEN OHJEISTUS

UTAJÄRVEN KUNNAN YHDISTYSAVUSTUSTEN OHJEISTUS UTAJÄRVEN KUNNAN YHDISTYSAVUSTUSTEN OHJEISTUS 1 Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 2. AVUSTAMISEN PIIRIIN KUULUVA TOIMINTA... 2 2.1. Kunnanhallituksen talousarviosta maksettavat avustukset.... 2 2.2. Kulttuuritoimen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN KOHDEAVUSTUSTEN AVUSTUSSÄÄNNÖT

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN KOHDEAVUSTUSTEN AVUSTUSSÄÄNNÖT LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN KOHDEAVUSTUSTEN AVUSTUSSÄÄNNÖT 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN YLEISET EDELLYTYKSET... 3 3. LIIKUNTATOIMEN KOHDEAVUSTUS... 4 3.1 Liikuntatoimen kohdeavustuksen

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015

LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015 Sivistyslautakunta/liikuntatoimi 1/1 LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015 Avustusten jako tapahtuu kunnanvaltuuston vuosittain myöntämien määrärahojen puitteissa. Avustukset

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Joensuun Yliopisto Karjalan Tutkimuslaitos Oskun tarkoitus Jukka Oksa OSKUn kokokuva tutkimusseminaari Kajaani 1.-2.10.2002

Joensuun Yliopisto Karjalan Tutkimuslaitos Oskun tarkoitus Jukka Oksa OSKUn kokokuva tutkimusseminaari Kajaani 1.-2.10.2002 Joensuun Yliopisto Karjalan Tutkimuslaitos Oskun tarkoitus Jukka Oksa OSKUn kokokuva tutkimusseminaari Kajaani 1.-2.10.2002 Esityksen taustaa: Tietoyhteiskunnan tutkimusta Karjalan tutkimuslaitoksessa

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014

Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014 Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014 Reijo Vesakoivu/ Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI Nuorisopalvelut AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI Nuorisopalvelut AVUSTUSSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI Nuorisopalvelut AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 AVUSTUSSÄÄNTÖ Nuorisopalvelut vastuualueen tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle Kokkolassa. Kulttuuri- ja nuorisolautakunta päättää niiden

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot