AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014"

Transkriptio

1 AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014 Kesäkuu 2015

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO POHJOIS-KARJALAN KUNNAT JA JÄRJESTÖT KUNTIEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAT JÄRJESTÖT KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA JÄRJESTÖ- JA KUNTALAISFOORUMIT YHDISTYSTEN TOIMITILATUKI JÄRJESTÖJEN TOIMINTA- JA YLEISAVUSTUKSET KUNTIEN MYÖNTÄMÄT JÄRJESTÖJEN KOHDE- JA INVESTOINTIAVUSTUKSET HANKETUKI VASTIKKEELLINEN KUMPPANUUSTOIMINTA JA OSTOPALVELUT KYLÄTOIMINNAN TUKI YHTEENVETO KUNTIEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ POHJOIS-KARJALASSA

3 1. JOHDANTO Tämän raportin tarkoituksena on kuvata kuntien ja kolmannella sektorilla Pohjois-Karjalassa toimivien yhdistysten välisen yhteistyön tilannetta vuonna Raportti on laadittu osana JAKE - hanketta, ja sen taustalla on hankkeen järjestötoiminnan kehittämistyössä ilmenneet tarpeet sekä käynnissä ollut maakunnallinen yhdistysohjelmatyö. Raportin laadinnasta vastasi Pohjois-Karjalan Kylät ry ja sen kokosi Harri Laukkanen. Kuntia koskevat tiedot on kerätty helmi- huhtikuussa 2015 haastattelujen ja sähköpostin avulla. Tiedot on tallennettu Kylätieto Pohjois-Karjala -tietokantaan ja ovat saatavilla Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kautta. Tietokannan avulla on mahdollista tulevaisuudessa suorittaa samankaltainen kysely, ja tätä kautta seurata kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittymistä maakunnassa. Seuranta voi palvella myös yhdistysohjelman toteutumisen arviointia. Selvityksen vahvana painopisteenä on ollut kuntien ja yhdistysten taloudellisen yhteyden kuvaaminen. Tarkoituksena on tuoda esille kuntien yhdistyskentälle sijoittamia avustuksia sekä muita taloudellisia panoksia. Talouden ohella selvitettiin yhteistyön muotoja, kuntien järjestöyhteyshenkilöitä ja esimerkiksi toimitilakysymyksiä. Järjestöjen osallisuutta tarkasteltiin kunnan turvallisuussuunnitelmien ja hyvinvointikertomusten kautta sekä kuvaamalla kuntalaisfoorumitoimintaa. Kylätoiminnan huomioiminen kuntien avustus- ja kuulemismenettelyissä toi selvitykseen yhden lisäjuonteen. Raportissa esitetyt luvut on kunnilta kerättyyn aineistoon perustuvia, ja niissä voi olla joitain puutteita tai epätarkkuuksia. Pohjois-Karjalan kunnilla ei yleisesti ole käytössä erikseen seurantaa yhdistyksille suuntautuvasta rahasta. Summat ovat hajallaan eri hallintokunnissa, eivätkä niissäkään aina kootusti esim. yhdellä kustannuspaikalla. Tästä syystä joku yhdistyksille suuntautunut avustus tai osto on voinut jäädä ilmoittamatta. Kokonaisuudesta kootut rahoitustiedot kuitenkin antavat varsin hyvin kuvan. 2

4 2. POHJOIS-KARJALAN KUNNAT JA JÄRJESTÖT Pohjois-Karjalan maakuntaa kuuluu 13 kuntaa, joiden väkiluku vaihtelee Joensuun runsaasta :stä Valtimon ja Rääkkylän reiluun 2000:een. Yhteensä Pohjois-Karjalan kunnissa asuu henkilöä. Kuntien koko, taloudellinen kantokyky ja erilaiset toimintamallit ja -perinteet vaikuttavat huomattavasti niiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa tekemään yhteistyöhön. Maakunnan järjestökenttään kuuluu Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän yhdistysrekisterin mukaan merkityt 5456 yhdistystä. Näistä kuitenkin suuri osa on aktiivisesta toiminnasta vetäytyneitä. Toiminnassa rekisteröityneistä yhdistyksistä on arviolta hiukan yli puolet, ja vuoden 2007 jälkeen yhdistysrekisterin suuntaan aktiivisia oli ollut 2400 yhdistystä. Lähes puolet yhdistyksistä on rekisteröity Joensuussa. Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Pohjois-Karjalan aktiiviset yhdistykset Yhdistysten määrä Valtakunnalliseen yhdistystoimintaan verrattuna Pohjois-Karjala näyttäytyy varsin aktiivisena alueena. Järjestöjä on suhteessa väestöön keskiarvoa runsaammin, ja niiden merkitys yhteiskunnan kannalta on monin tavoin tunnistettu. Järjestökenttä on otettu maakunnassa osaksi aluekehitystyötä, ja alueelle on laadittu oma järjestöstrategia vuonna Tämä asiakirja päivitetään vuonna 2015 Miun yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma -nimiseksi. 3

5 Pohjois-Karjalan yhdistykset asukasta / yhdistys Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo SUOMI Asukkaita / yhdistys 3. KUNTIEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAT Kaikki Pohjois-Karjalan kunnat olivat 2014 olemassa olevan turvallisuussuunnitelman piirissä. Suunnitelmat on pääsääntöisesti laadittu vuosina 2011 ja 2012, ja niistä suurin osa on julkisesti nähtävillä turvallisuussuunnitelma.fi -sivustolla. Osa löytyy myös kunnan verkkopalveluiden kautta. Seutukunnallisesti turvallisuussuunnitelmat on laadittu Ylä-Karjalaan ja Keski-Karjalan seutukunnille. Ylä-Karjalan suunnitelmassa on mukana myös Joensuun seutukuntaan kuuluva Juuka. Järjestöjen ja kylätoimijoiden osallistuminen ja huomioiminen turvallisuussuunnittelussa vaihtelee jonkin verran, mutta yleisesti ottaen se on maakunnan alueen voimassa olevissa turvallisuussuunnitelmissa varsin vähäistä. Muutamissa kunnissa kolmannen sektorin toimijat ovat olleet mukana suunnitelman laadinnassa lähinnä lausunnon antajina. On myös yksittäisiä suunnitelmia joissa järjestöt nähdään turvallisuutta toteuttavina tai merkittävästi edesauttavina toimijoina. Yhteensä järjestöt ovat mukana tai mainittuna kuudessa ja kylät neljässä suunnitelmassa vuoden aikana päivitettävässä Joensuun turvallisuussuunnitelmassa ja sen laadinnassa ovat järjestöt olleet myös aktiivisesti mukana. 4

6 4. JÄRJESTÖT KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa Polvijärveä lukuun ottamatta oli 2014 voimassa oleva hyvinvointikertomus. Polvijärjellä asiakirjatyö oli kesken. Kertomusten painopisteet kuvastavat kuntien hyvinvointisektorin tilanteita ja erityiskysymyksiä. Usein niiden taustalla vaikuttaa elinkaariajattelumalli, ja lasten / nuorten sekä vanhemman väestön huomioiminen toistuu lähes kaikissa suunnitelmissa. Painopisteiden määrä vaihtelee kahdesta kahdeksaan. Järjestöjen huomioiminen hyvinvointikertomuksissa on yleisesti melko ohutta. Yli puolet (7) suunnitelmista ei mainitse järjestöjä ollenkaan, ja kahdessa suunnitelmassa huomio rajoittuu jonkin yksittäisen järjestön mainintaan. Laajemmin järjestökenttä on huomioitu ainoastaan kolmessa suunnitelmassa, joissa se nähdään etupäässä hyvinvointipalveluita täydentävänä resurssina. Hyvinvointikertomusten laadinnassa ei järjestöjä mainittu olleen mukana, mutta ainakin Pohjois- Karjalan kansanterveydenkeskus on tukenut kuntia suunnitelmien teossa. 5. JÄRJESTÖ- JA KUNTALAISFOORUMIT Kuntien kansalaismielipiteen kuulemisjärjestelmään kuuluu erilaisten kansalais- ja järjestöfoorumeiden ylläpito ja edistäminen. Osa foorumeista on luonteeltaan kansalaisten tai erilaisten yhdistysten toiveista ja tarpeista lähteviä, mutta osa selvästi kuntien synnyttämiä ja yllä pitämiä. Monin paikoin tämä raja on myös liukuva, ja foorumeiden toiminnassa korostuu niiden rooli yhteistyöeliminä. Osalla foorumeina toimivista neuvostoista on virallinen asema joko lain tai kunnan omien päätösten nojalla. Merkittävää toimintaa on kuitenkin myös muiden foorumeiden pohjalla. Pohjois-Karjalan kunnissa yleisimmiksi foorumeiksi nousevat luonnollisesti lakisääteiset vanhusneuvostot, jotka löytyvät kaikista alueen kunnista. Myös nuorisovaltuustot ovat toiminnassa lähes kaikkialla paria poikkeusta lukuun ottamatta. Näissäkin koulun oppilaskunta on osin ottanut nuorisovaltuuston roolia. Kolmas kuntavetoinen ja uudessa kuntalaissa velvoitteeksi tuleva elin vammaisneuvosto löytyy hiukan alle puolesta Pohjois-Karjalan kuntia. Vammaisneuvosto on Keski- Karjalassa seutukunnallinen. Kylätoimijoiden ja kylien asukkaiden kuuleminen on osassa kunnista säännöllisesti hoidettu. Kyläkierroksia tai muita erilaisia toistuvia kylätilaisuuksia järjestää suurin osa kunnista. Varsinaiset kyläneuvostot ovat sen sijaan harvinaisempia, ja niitä toimii vain parissa kunnassa. Kyselyn perusteella noin puolessa Pohjois-Karjalan kunnista ylläpidetään järjestäytyneitä yrittäjäfoorumeita. Tehtävä nähtiin myös usein alueen elinkeinoyhtiöille kuuluvaksi. Jonkin verran on epäsäännöllisiä kunnan edustajien ja yrittäjäväen tapaamisia, joissa keskustellaan alueen yrittäjyyteen liittyvistä asioista. 5

7 Järjestö- ja kuntalaisfoorumit Pohjois-Karjalassa (kpl / 13 kuntaa) Vanhusneuvostot Nuorisovaltuustot Vammaisneuvostot Kyläfoorumit Järjestötapaamiset Yrittäjäfoorumit Muut foorumit Kunnat Muita esille tulleita foorumeita kunnissa olivat useassa paikassa harvakseltaan ylläpidetyt yleiset järjestötapaamiset sekä parissa kunnassa järjestetyt vapaa-ajan asukkaiden tilaisuudet tai foorumit. Yksittäisinä tapauksina nousee esiin myös kuntaliitoksessa perustettu liitosalueen asioita puiva aluejohtokunta Kesälahdella, veteraaniasiain neuvottelukunta Ilomantsissa sekä alueellisena kehittämisyhdistyksenä mainittu Valtimon kehittäjät ry. JAKE hankkeen vetämää foorumitoimintaa käynnisteltiin vuonna 2014 viidessä kunnassa. 6. YHDISTYSTEN TOIMITILATUKI Yksi yleinen yhdistystoiminnan tukimuoto kunnissa on perinteisesti ollut yhdistysten toimitiloihin liittyvä julkinen avustaminen. Yhdistyksille on tarjottu käyttöön kunnan omistamia tiloja ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. Usein tiloista syntyneitä kuluja on tuettu myös vuokra-avustuksilla tai muilla tavoin. Pohjois-Karjalassa kuntien tilanne järjestöjen tilojen tukemisessa vaihtelee varsin paljon. Useimmat kunnat tarjoavat tiloja yhdistysten tilapäiseen käyttöön ilmaiseksi, mutta tarjonta vaihtelee ilmaisista vakiovuoroista harvojen yhdistysten yksittäisiin vuosikokouksiin. Muutamissa kunnissa on myös luovuttu tai rajoitettu ilmaisten tilojen tarjoamista järjestöille tilapäiskäyttöön. Pysyvää toimitilaa kunnan kiinteistöissä ilman vuokraa pitäviä yhdistyksiä ei monesta paikasta enää löydy. Järjestöjen alennetut vuokrat ovat tukimuotona käytössä lähes puolessa kunnista. Muita avustuksia toimitiloihin myöntää noin puolet kunnista. Joissakin tapauksissa vuokra jätetään perimättä kunnan kanssa kumppanuus- tai ostopalvelusopimuksessa olevilta yhdistyksiltä. 6

8 Kuntien toimitilatuki yhdistyksille Pohjois-Karjalassa (kpl / 13 kuntaa) Ilmaiseksi tilapäiskäytössä Ilmaiseksi pysyvässä käytössä Vuokra-alennuksia yhdistyksille Muut tukimuodot Kunnan tiloja kylätoimijoilla Kunnat Useissa kunnissa yhdistysten ja kylätoimijoiden tilakustannuksia tuetaan myös suoraan rahallisesti tai esimerkiksi avustamalla sähkö- ja vesilaskuissa. Yleensä näissä tapauksissa on kyse vuosi- tai kohdeavustuksista tai kulujen hyväksyttävyydestä vaikkapa hankekuluksi. Kylätoimijoiden osalla kunnan tiloja hyödynnetään kuudessa kunnassa. Tätä voi selittää sillä, että kunnat ovat suurelta osin luopuneet kylissä sijaitsevista kiinteistöistä, jolloin mahdollisia käyttökohteita on vähenevissä määrin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja löytyy kyselyn mukaan lähes jokaisesta kunnasta. Yleensä näitä oli 1 5 kappaletta. Poikkeuksena laaja ja monitaajamainen Joensuu, jossa paikkoja on laskutavasta riippuen huomattavasti runsaammin. Kuntien tilojen hallinnoinnista vastaa yleisesti tekninen toimi, mutta tästä poikkeavat Joensuu ja Ilomantsi. Joensuussa tiloista huolehtii erillinen tilakeskus ja Ilomantsissa tiloja hallinnoivat niitä käyttävät hallintokunnat. 7. JÄRJESTÖJEN TOIMINTA- JA YLEISAVUSTUKSET Kuntien yhdistystuen perusrakenteeksi on vanhastaan mielletty toiminta- ja yleisavustukset, joiden tarkoituksena on nimensä mukaan tukea järjestöjen perustoimintaa ilman tarkkoja kohdennuksia. Yleisavustusten myöntämisen tai ainakin hakemisen pohjaksi on usein riittänyt se, että kunta on katsonut toiminnan olevan yhteisön kannalta yleishyödyllistä ja kohdentuvan kuntalaisiin tai kunnan alueelle. Monissa kunnissa avustuksille on luotu tarkemmat kriteerit, mutta myös tapauskohtainen harkinnanvaraisuus on yhä yleistä. Muita perusteita avustusten myöntämiselle olivat mm. toiminnan laajuus ja vaikuttavuus sekä suoritusperusteisuus, joita pyrittiin päätösvaiheessa arvioimaan. 7

9 Avustetun toiminnan seuranta on kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa järjestetty. Yleisimpiä tapoja ovat erillisen raportin edellyttäminen joko kirjanpitotietojen kanssa tai ilman. Toinen useasti käytössä oleva tapa oli toimintakertomusten ja kirjanpitotietojen edellyttäminen avustetuilta yhdistyksiltä. Useimpien kuntien verkkosivuilla on kerrottu avustusten hakumenettelystä ja kriteereistä, mutta tässä on puutteita. Toiminta- ja yleisavustusten myöntäjät vaihtelevat hiukan kunnittain. Yleensä suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa avustukset on jaettu toimialan mukaisesti hallintokunnille. Pienemmissä kunnissa koko avustuspotti on usein kunnanhallituksen käsissä. Kylätoimintaan suunnatut avustukset ovat usein omana kokonaisuutenaan. Kokonaisuudessaan toiminta- ja yleisavustuksia myönnettiin vuonna 2014 Pohjois-Karjalan kunnissa järjestöille ja kylätoimijoille yhteensä vajaa 1,4 miljoonaa euroa. Avustusten piirissä oli yhteensä n. 650 yhdistystä tai muuta kolmannen sektorin yhteisöä. Keskimääräiset avustukset olivat parin tuhannen euron luokkaa. Suurimmat avustussummat liikkuivat liikuntatoimessa. Muita merkittäviä sektoreita olivat sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuri ja nuoriso. Kunnanhallitusten suoraan myöntämät avustukset - joiden jakautumista ei useinkaan eritelty - muodostavat myös suuren summan. Käytännössä nämä kuitenkin jakautuvat monen eri sektorin yhdistyksille. Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Kuntien yleisavustukset yhdistyksille Pohjois-Karjalassa Avustukset Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Karjalassa jaettiin 2014 kuntien toimesta järjestöjen yleisavustuksia keskimäärin 8,4 euroa / asukas. Summat vaihtelivat paljon eri kunnissa, ja niiden suuruuteen vaikuttaa järjestöyhteistyön rakenne. Vastikkeellisiin sopimuksiin ja kohdeavustuksiin painottaneet kunnat myönsivät yleisavustuksia niukemmin kuin muut. Suurimmat avustukset olivat Joensuussa ja Lieksassa, missä sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnattiin huomattavia avustuksia. Kolmantena tuli Kontiolahti. 8

10 8. KUNTIEN MYÖNTÄMÄT JÄRJESTÖJEN KOHDE- JA INVESTOINTIAVUSTUKSET Kohde- ja investointiavustukset kuntien järjestötukimuotona ovat kyselyn perusteella huomattavasti yleisavustuksia harvemmin käytettyjä, ja niitä ilmoitti myöntäneensä Pohjois- Karjalassa vuonna 2014 kuusi kuntaa. Osalla kunnista yleisavustuksiin tosin sisältyi kohdeavustusten luonteisia tukia, ja muutoinkin näiden kahden tukimuodon raja on häilyvä. Kohde- ja investointiavustusten kokonaissumma maakunnassa vuonna 2014 kohosi yli 2,5 miljoonaan euroon, joten merkitykseltään tukimuoto on suuri. Leijonan osa kohdeavustuksista muodostui Joensuun kaupungin keskushallinnon kohdeavustuksista alueella toimiville keskeisille yhdistyksille, joista suurin yksittäinen kohoaa yli miljoonaan euroon. Joensuun ylivoimaista panosta täydensi kulttuuritoimen kaikkien avustusten sekä kaupungin tapahtumatukien sijoittuminen tähän luokkaan. Yhteensä Joensuun osuus kohdeavustukseksi luokiteltavista tuista maakunnassa oli yli 90 prosenttia. Joensuun jälkeen merkittävimmän kohdeavustukset myönsi Kontiolahti. Kohdeavustusten saajina huomattavimmaksi ryhmäksi kohosivat suuret hyvinvointijärjestöt ja kulttuuriorganisaatiot. Noin kahdenkymmenen yhdistyksen joukko sai tukirahoista lähes 1,9 miljoonaa. Osin tätä selittää toiminnan luonne julkisen palvelun tuottajana tai täydentäjänä. Kulttuuriyhdistyksiä kohdeavustuksin tuki Joensuun lisäksi kaksi kuntaa ja liikuntajärjestöjä yksi. Kylille kohdeavustusta myönsi kaksi kuntaa. Yhteensä kohdeavustuksia sai maakunnassa n. 280 yhdistystä. Avustussumma maakunnan asukasta kohden oli 15 euroa. Kuntien kohde- ja investointiavustukset yhdistyksille Pohjois-Karjalassa 2014 Ilomantsi Joensuu Kontiolahti Outokumpu Rääkkylä Tohmajärvi Avustukset 9

11 9. HANKETUKI Kuntien tuki järjestöjen toteuttamille hankkeille muodostaa oman kokonaisuutensa nykyisessä hankevetoisessa järjestelmässä. Järjestöissä tapahtuva kehittämistyö tai toimintaolosuhteiden parantaminen vaatii usein varsinaisesta toiminnasta erillisiä panostuksia, ja tähän erilaiset hankerahoituskanavat tarjoavat mahdollisuuden. Vaikka kuntien roolina ei olekaan toimia varsinaisina hankerahoittajina, voi niillä olla kriittistä tukea tarjoava rooli hyödyllisiksi katsottujen järjestöhankkeiden toteutuksessa. Usein hanketoiminnan aloittaminen uhkaa tyssätä yhdistyksen taloudelliseen kantokykyyn tai muuhun resurssien puutteeseen. Tässä tilanteessa kunta voi olla tarvittava tuki. Hankkeita avustavan tuen muotoina voi olla järjestöille myönnettävät puskurilainat tai suora rahallinen tuki esim. omarahoitukseen. Vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa suoria hankeavustuksia tai puskurilainoja oli käytössä seitsemässä kunnassa. Suoria tukieuroja maksettiin ja puskurilainoja myönnettiin reilut Ylivoimaisesti suurimmat hankkeisiin liittyneet summat liikkuivat Joensuussa. Näistä kuusi keskeistä järjestöä sai sosiaali- ja työllistämishankkeisiinsa yhteensä yli euroa. Muuallakaan avustettavia kohteita ei ollut kovin monia, ja summat olivat yleensä muutamia tuhansia euroja. Avustuksia myöntäneiden lisäksi useat muutkin kunnat ilmoittivat lähivuosina myöntäneensä hanketukea, mutta EU -ohjelmakauden vaihdos oli ilmeisesti hiljentänyt vuoden 2014 hanketoimintaa ja vähentänyt tuen tarvetta tilapäisesti. Suorien tukimuotojen ohessa suurimman järjestöille tarjolla olevan hankeavustuksen muodostavat Leader -toimintaryhmien kuntarahoitusosuudet. Leader-toiminnassa liikkuva raha ei kokonaisuudessaan suuntaudu kolmannen sektorin hankkeisiin, joten siinä liikkuvia summia ei voi suoraan pitää yhdistyksille suuntautuvana tukena. Osa rahoista menee yrityshankkeisiin ja ohjelman hallintoon. Yhteensä Leader -toiminnan kuntaosuudet vuonna 2014 olivat maakunnassa yli euroa. Kuntien hanketuki yhdistyksille Pohjois- Karjalassa 2014 (ei Leader-rahoitus) Ilomantsi Joensuu Kitee Nurmes Outokumpu Rääkkylä Tohmajärvi Lainat Avustukset 10

12 10. VASTIKKEELLINEN KUMPPANUUSTOIMINTA JA OSTOPALVELUT Kuntien ja yhdistysten välinen yhteistyö on viime vuosien aikana ollut muutoksessa, ja perinteisen avustuspohjaisen mallin rinnalle on tullut erilaisiin vastikkeelliseksi toiminnaksi luokiteltavia kumppanuus- ja ostopalvelusopimuksia. Osin raja kohdeavustuksiin on liukuva, eikä kumppanuustoiminta ole kunnissa mitenkään selkeästi jäsentynyttä. Yhdistysten kunnille tarjoamissa ostopalveluissa on kyse selkeärajaisesta useimmiten yhdistyksen ydinosaamista lähellä olevan palvelutuotteen myymisestä kunnalle. Ostopalvelut voivat olla yksittäisiä tapauskohtaisia projekteja tai vaikka vuosia jatkuvia palvelukokonaisuuksia, joissa kunta hankkii jonkin tarvitsemansa palvelun enemmän tai vähemmän markkinaehtoisesti sitä tarjoavalta järjestöltä. Kumppanuusmallin taustalla on ajatus kunnan ja sen järjestökumppanin keskinäisestä luottamuksesta sekä yhtenevästä edusta, joka toteutuakseen vaatii taloudellisia sekä muita resursseja. Osa kuntien ja järjestöjen kumppanuustoiminnan rahaliikenteestä kuuluu selvästi avustuksiin, mutta osa vastikkeellisista toimista on luonteeltaan lähempänä ostopalveluita. Varsin usein näitä avustusten ja ostopalvelun välimuotoja kirjataan kumppanuussopimusten nimellä. Kumppanuuden piirteisiin kuuluu yleensä pitkä yhteistyösuhde ja molempien organisaatioiden itsenäinen sitoutuminen toimintaan. Pohjois-Karjalassa vastikkeellisiksi kumppanuuksiksi luokiteltavia sopimuksia oli vuonna 2014 käytössä neljässä kunnassa. Sopimusten sisällöt koskivat kulttuuria, liikuntaa ja sote- sekä nuorisopalveluita. Muita kuntia järjestelmällisempää kumppanuusmallia toteutettiin Kiteellä ja Liperissä. Rahaa koko maakunnan tasolla kumppanuussopimuksissa liikkui lähes euroa eli 1,6 euroa / asukas. Järjestöjä sopimusten piirissä oli toista sataa. Kunnissa arvioitiin tämän tyyppisten sopimusten yleistyvän tulevaisuudessa. Kuntien ja yhdistysten vastikkeellinen kumppanuus Pohjois-Karjalassa 2014 Joensuu Kitee Kontiolahti Liperi Vastikkeelliset kumppanuudet 11

13 Kuntien ostopalvelut järjestöiltä kohosivat euromäärältään selkeästi kumppanuussopimuksia suuremmaksi, ja niissä liikkui vuonna 2014 maakunnassa reilut kaksi miljoonaa euroa. Asukasta kohden ostopalveluihin käytettiin maakunnassa lähes 13 euroa. Ostopalvelusopimusten keskikoko oli varsin suuri, eikä palveluita tuottavia järjestöjä ollut kuin parikymmentä. Suurimmissa sopimuksissa liikkuvat summat ovat useita satoja tuhansia euroja ja yleensä niissä on kyse erilaisten sote -palveluiden tai muiden hyvinvointipalveluiden hankkimisesta järjestöiltä. Lieksan ja Nurmeksen osalta summia nostaa kolme merkittävää ostopalvelusopimusta sosiaalitoimen puolella. Kuntien ostopalvelut yhdistyksiltä Pohjois- Karjalassa 2014 Ilomantsi Joensuu Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Valtimo Ostopalvelut 11. KYLÄTOIMINNAN TUKI Pääosa Pohjois-Karjalan kunnista myöntää vuosittain avustuksia alueensa kylä- ja asukasyhdistysten toimintaan. Tarkoituksena on tukea kylien ja asuinalueiden väestön omaehtoista toimintaa ja parantaa alueiden viihtyvyyttä. Tuki kanavoituu kylille pääosin yleisavustuksina, mutta myös kohdeavustuksia ja erilaisia hanketoimintaa tukevia tukimuotoja on käytössä. Liperissä kylätoimijat ovat kunnan kumppanuussopimusten piirissä. Kylätoimijoiden avustusten eritteleminen kunnan muista yhdistysavustuksista oli joidenkin kuntien kohdalla hiukan puutteellista. Kokonaisuudessaan kylä- ja asukasyhdistystoimintaan suuntautuva kuntien tuki maakunnassa oli alle euroa, eli vajaan euron asukasta kohden. Tämä jakautuu noin 150 kylätoimijan kesken. 12

14 Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Kuntien kyläavustukset Pohjois-Karjalassa Kyläavustukset Kylätoimintaa tukevien kuntien joukossa erottuu selvästi kolme luokkaa, joista merkittävimpien tuet kohoavat kymmeniin tuhansiin euroihin. Näihin kuuluvat Joensuu, Ilomantsi ja Kitee. Suurimmalla osalla kunnista tuki liikkuu tuhansissa euroissa vuosittain. Matalimpien avustusten luokassa kylätoimijoiden rahoitus jäi kokonaisuudessaan satoihin euroihin tai piti sisällään ainoastaan lainoja. Avustusten jakamisessa erottui kuntien joukossa kaksi eri toimintatapaa. Osa kunnista painotti aktiivisuutta ja jakoi tukea perusteltujen hakemusten pohjalta. Joissain kunnissa taas oli käytössä joko muodolliseen hakuun tai automaattiseen myöntämiseen perustuva tasajakoperiaate. Näissä kunnissa kaikille kylille tuli yhtäläinen muutaman sadan euron avustus riippumatta kylien omasta aloitteellisuudesta. 13

15 12. YHTEENVETO KUNTIEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ POHJOIS- KARJALASSA Kunta - järjestöyhteistyö Pohjois-Karjalassa on moninainen kenttä, jossa tiettyjen yhteisten piirteiden ohessa on valtavasti kuntakohtaisia käytäntöjä ja erilaisia toimintatapoja. Kuntien näkökulma järjestökenttään näyttäisi myös vaihtelevan paljon. Yhdistysmyönteisimmissä kunnissa kehitetään aktiivisesti kumppanuutta järjestökentän kanssa, kun taas osaa kunnista voi luonnehtia melko passiivisiksi järjestöjen suuntaan. Strategiatason tarkastelussa tässä selvityksessä käytiin läpi lakisääteisiä hyvinvointikertomuksia ja turvallisuussuunnitelmia. Muiden kuntien ohjelma-asiakirjojen suhtautumista järjestökenttään ei selvitetty. Yleisesti järjestöjen asema kuntien hyvinvointikertomuksissa ja turvallisuussuunnitelmissa oli varsin vaatimaton. Järjestöjä ei kovin laajasti huomioitu suunnitelmissa, eikä niiden toimintamahdollisuuksia tai resursseja hyvinvointityössä ja turvallisuudessa juuri nostettu esille. Suunta näyttäisi kuitenkin olevan kohti parempaa osallisuutta, jolloin niin kunta kuin järjestöt voisivat hyötyä yhteistyöstä. Kansalaisfoorumitoiminnan näkökulmasta järjestöjen vaikuttavuus kunnissa näyttäytyi vahvempana. Foorumeita on maakunnassa varsin paljon, ja yhdistystoimijoilla on niiden kautta mahdollisuus tulla kuulluksi. Yleisten järjestöfoorumien osalta parannusta soisi kuitenkin näkevänsä, eikä järjestöjä ja kuntaa yhdistävä foorumi jokaiseen kuntaan olisi mahdottomuus toteuttaa. Pohjois-Karjalan kuntien ja järjestöjen välisessä rahaliikenteessä liikkui vuonna 2014 useita miljoonia euroja. Tässä selvityksessä tarkasteltujen kunnilta järjestöille suuntautuneiden rahavirtojen loppusumma on reilut 6,7 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin esimerkiksi RAY:n maakuntaan kohdentuneet avustukset. Kuntien järjestörahoitus Pohjois-Karjalassa 2014 Yhteensä 6,7 miljoonaa euroa 7 % 21 % 35 % 37 % Yleisavustukset 1,39 meur Kohdeavustukset 2,48 meur Ostopalvelut ja vastikkeelliset kumppanuudet 2,40 meur Hanketuet 0,49 meur 14

16 Järjestökentän taloudessa kuntien tuki ja erilaiset kumppanuudet muodostavatkin suurimman julkisen rahoituskanavan, joka kattaa yhdistyksiä pienimmistä suurimpiin. Yhteensä kuntien rahoitus maakunnassa koskettaa noin tuhatta yhdistystä. Rahoituksen jakautumisessa suurimmat summat liikkuivat luonnollisesti suurten julkisorganisaatioita lähellä olleiden ja kuntien tehtäviä tekevien tai täydentävien yhdistysten ympärillä. Kohdeavustuksissa ja erilaisissa vastikkeellisissa rahoituksissa suurimmat yksittäiset avustukset tai ostopalvelusopimukset olivat useiden satojen tuhansien ja jopa miljoonan kokoluokassa. Nämä luonnollisesti vaikuttavat merkittävästi rahoituksen kokonaiskuvaan. Kuntien rahoituksen monimuotoisuutta kuitenkin korostaa se, että myös pieniä yhdistyksiä oli runsaasti avustusten piirissä. Kumppanuuden ympärillä käydystä keskustelusta huolimatta näyttää rahavirtojen valossa siltä, että perinteiset avustukset ovat yhä kuntien yhdistysrahoituksen kulmakivi. Muutamat suuret ostopalvelusopimukset ja kohdeavustukset kattavat hyvin suuren osan näiden rahoituselementtien kokonaisuudesta. Pienten yhdistysten kohdalla perinteiset avustusmuodot näyttävät kuitenkin yhä olevan voimissaan, ja määrällisesti eniten yhdistyksiä tavoittivat yleisavustukset. LISÄTIETOJA: Pohjois-Karjalan Kylät ry Kauppakatu 23 b A Joensuu kylat.fi 15

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 1 Miun Yhistys- yhdistysohjelma Pohjoiskarjalaisten järjestö- ja yhdistystoimijoiden tahdonilmaus yhteisistä kehittämiskohteista vuosille 2015 2020

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke JAKE hanke Terveempi Itä-Suomi hanke (Terveiset johtavien hoitajien 1.11.013 pidetystä kokouksesta) Joensuu 1.11.013 5.11.013 1 3.9.013

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,

Lisätiedot

SOTE-rakenneuudistus malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta

SOTE-rakenneuudistus malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta SOTE-rakenneuudistus 10.6.2013 - malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta PÄiVI SILLANAUKEE, STM, 12.6.13: Vastuukuntamalli ja hallinnolliset menettelytavat tarkentuvat sotejärjestämislakia

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Khall / 136

Khall / 136 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-, ja kulttuuritoiminnalle.

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Tilannekatsaus. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen

Tilannekatsaus. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen Tilannekatsaus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta 24.10.2012 Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen 24.10.2012 ALKU-selonteko (VM) Selvityshenkilöt (TEM, YM) Eduskunta edellytti

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Järjestöfoorumi Rautjärven kunta Kehitysjohtaja Annaleena Rita

Järjestöfoorumi Rautjärven kunta Kehitysjohtaja Annaleena Rita Järjestöfoorumi 11.3.2015 Rautjärven kunta Kehitysjohtaja Annaleena Rita Ohjelma Avaus Harri Anttila Tulosalueiden alustukset Kehitysjohtaja Annaleena Rita Sivistystoimenjohtaja Eila Toppinen Tekninen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Tilaajalautakuntien avustustoiminnan uudistaminen

Tilaajalautakuntien avustustoiminnan uudistaminen Tilaajalautakuntien avustustoiminnan uudistaminen Kehittämissuunnitelma 1 Kuvaus prosessista 2 Päätöksenteko Avustustoiminnan kehittämiseen liittyvät linjaukset Konsernihallinnon johtoryhmä 3.3.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus. Yleiset avustusperiaatteet Avustukset yhdistyksille ja muille toimijoille. Ohjeet ovat voimassa alkaen

Kaupunginhallitus. Yleiset avustusperiaatteet Avustukset yhdistyksille ja muille toimijoille. Ohjeet ovat voimassa alkaen Kaupunginhallitus Yleiset avustusperiaatteet Avustukset yhdistyksille ja muille toimijoille Ohjeet ovat voimassa 1.1.2017 alkaen Sisällys 1 Yleiset periaatteet... 3 2 Avustusmuodot ja hakeminen... 3 2.1.

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖN OHJE

KONTIOLAHDEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖN OHJE KONTIOLAHDEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖN OHJE JÄRJESTÖYHTEISTYÖN OHJEEN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Kuntalain velvoitteet 3. Kontiolahden kuntastrategia 4. Foorumitoiminta ja yhteistyön muodot 5. Kumppanuustoiminta

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

Koulutustuki Perustoimintatuet Kohdennetut tuet Parhaat. Paimion kaupunki, sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Koulutustuki Perustoimintatuet Kohdennetut tuet Parhaat. Paimion kaupunki, sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Koulutustuki Perustoimintatuet Kohdennetut tuet Parhaat Paimion kaupunki, sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Aiemmin jaettu avustuksia nyt tukia Säännöt on koottu Hakijan oppaaseen ja tukiperiaatteet ovat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita Pohjois-Karjalassa 7,8 % enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Joensuun seudun järjestöfoorumi 15.5.2007 Ohjelma 17.00 Avaus ja esittelyt Elina Pajula, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 17.20 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Turvaa maaseudulle-hanke

Turvaa maaseudulle-hanke INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Turvaa maaseudulle-hanke Turvallisuutta älykkäästi - seminaari Kylien pelastusryhmä-pilotista Turvaa maaseudulle-hankkeeksi ja edelleen pysyväksi toimintamalliksi

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Siun sote palvelupaketeissa 2014 palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Kaupunginkanslia: Maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus

Kaupunginkanslia: Maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus Kaupunginkanslia: Maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus Jos olette tehnyt hakemuksen aikaisemmin, löydätte vanhan hakemuksenne kirjoittamalla rekisterinumeronne tai y-tunnuksenne. Jos olette uusi

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

Tiedontuotannon teemaryhmä Strategiaprosessin aikana syntyneitä tarpeita ja ideoita järjestötiedon tarpeista Lapissa

Tiedontuotannon teemaryhmä Strategiaprosessin aikana syntyneitä tarpeita ja ideoita järjestötiedon tarpeista Lapissa Tiedontuotannon teemaryhmä Strategiaprosessin aikana syntyneitä tarpeita ja ideoita järjestötiedon tarpeista Lapissa 1. Taustalla: Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategia 2030 2. Lappilainen

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh 17.02.2016 Sivu 1 / 1 551/2016 02.05.01 24 terveyslautakunnan kohdeavustukset 1.1.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. 050 359 9504 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä 30.9.2016 Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen strategiset painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Avustukset paikallisille kulttuurijärjestöille 2017, avustusmäärärahan jako eri avustusmuotoihin ja avustusten käsittely

Avustukset paikallisille kulttuurijärjestöille 2017, avustusmäärärahan jako eri avustusmuotoihin ja avustusten käsittely Sivistyslautakunta 7 25.01.2017 Avustukset paikallisille kulttuurijärjestöille 2017, avustusmäärärahan jako eri avustusmuotoihin ja avustusten käsittely 966/02.05.01.01/2016 Sivistyslautakunta 25.01.2017

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot