SAVITAIPALEEN PÖKSÄNLAHDEN ASEMAKAAVA, NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUS

Transkriptio

1 SAVITAIPALEEN PÖKSÄNLAHDEN ASEMAKAAVA, NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUS Päivitetty versio. syyskuu Niina Onttonen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Natura-arvioinnin perusteet 2. Pöksänlahden Natura 2000 alueen kuvaus 3. Pöksänlahden Natura 2000 alueen asemakaavaehdotus 4. Asemakaavan aiheuttamat välittömät vaikutukset Pöksänlahden Natura 2000 alueeseen 5. Asemakaavan aiheuttamat välilliset vaikutukset Pöksänlahden Natura 2000 alueeseen 6. Yhteenveto 2

3 1. NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEET Natura vaikutuksen arvioinnin perusteet on esitetty luonnonsuojelulain 65 pykälässä, jonka mukaisesti, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 verkoston ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonvaroja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Natura vaikutuksen arvioinnin tarveharkintaa varten Natura 2000 alueeseen kohdistuvat vaikutukset jaetaan tarkastelun läpinäkyvyyden selkiyttämiseksi välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Välittömät vaikutukset kohdistuvat suoraan suojeltaviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin esimerkiksi pienentämällä luontotyypin pinta-alaa. Välillisillä vaikutuksilla tarkoitetaan toimenpiteitä tai toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia, jotka johtavat esim. alueen kasvillisuuden kulumiseen tai lintujen pesimärauhan häiriintymiseen. Alueella aiemmin toteutettua luontoselvitystä on päivitetty vuonna Myös tätä raporttia on täydennetty vuonna 2015 siltä osin kuin alueen asemakaavaehdotuksessa on tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla voi olla merkitystä Kuolimon Natura 2000 alueeseen. Päivityksen kohteina ovat erillispientalojen korttelialue, asemakaavakartassa varustettu merkinnällä AO 18 ja asuinpientalojen korttelialue, joka on asemakaavakarttaan merkitty tunnuksella AP 8. Kumpikaan edellä mainituista korttelialueista ei ulotu Kuolimo järven välittömään rantavyöhykkeeseen. 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Savitaipaleen ja Suomenniemen kunnissa sijaitseva Kuolimo-järvi on liitetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI, alueen koodi FI ). Järvestä on suojeltu 3 % maa-aineslain nojalla rauhoitettuna harju- ja kallioalueena ja yksityisenä suojelualueena. Kuolimo laskee Saimaaseen Partakosken ja Kärnäkosken kautta. Natura-alueen pinta-ala on 81km 2, joka muodostuu lähinnä järvestä ja siihen liittyvistä vesistöistä (94 %) ja kapeasta osasta rantakaistaa sekä vesistössä sijaitsevista saarista. Kuolimo-järvi on poikkeuksellisen suuri, karu järvi. Se edustaa kansainvälisestikin harvinaista luontodirektiivin I-liitteen luontotyyppiä hiekkamaiden niukkamineraaliset ja niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae). Asemakaavoituksen suunnittelualue sijaitsee Kuolimo-järven eteläpuolella, Pöksänlahden itäpuolella. Suunnittelualueella on vuonna 2009 toteutettu luontoselvitys (toteuttaja Tmi Jouko Sipari). Luontoselvityksessä todetaan alueen olevan maaperältään harjusoraista suppamaisemaa, jonka kasvillisuus on karua. Suunnittelualueelta ei tavattu Natura-alueella muutoin esiintyviä 3

4 lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Alueella tavattiin luontoselvityksen yhteydessä kangasvuokkoa (Pulsatilla vernalis), mutta ei muita uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja. Alueen läheisyydessä on toteutettu hakkuita. Maaperä on vettä hyvin läpäisevää harjusoraa ja rannat maisemapiirteiltään jyrkkiä. Nämä tekijät lisäävät valuman riskiä. Koska alue on tärkeää pohjaveden muodostumisaluetta, on salaojituksen suunnittelu tehtävä huolella. Näin valumaa Kuolimoon voidaan vähentää, samoin kuin pihojen hoitoon liittyvillä ratkaisuilla. Alueen vesistön on Natura-tietolomakkeessa todettu olevan herkkää rehevöitymiselle, erityisesti lahtien osalta. Pöksänlahti sijaitsee kuitenkin suuren selkäveden läheisyydessä, jonka veden kierto on hyvä. Jyrkille rannoille jätettävä puustokaistale vähentää valumaa sekä edustaa maisemallisia arvoja. Myös muiden maastonpiirteiden osalta maisema on syytä ottaa huomioon alueen rakentamisessa. 3. PÖKSÄNLAHDEN NATURA 2000 ALUEEN ASEMAKAAVAEHDOTUS Kuolimon rannalle Pöksänlahden alueelle ollaan laatimassa uutta asemakaavaehdotusta. Alkuperäisessä kaavaehdotuksessa alueella sijaitsee 42 uutta tonttia sekä niiden yhteiskäytössä oleva venevalkama ja uimaranta. Päivitetyssä kaavaehdotuksessa tullee rakennuspaikkoja olemaan yhteensä 48 kappaletta, sisältäen aiemmin mainitut korttelit AO 18 ja AP 8. Alue sijaitsee parin kilometrin päässä Savitaipaleen kirjonkylältä ja sinne johtaa nykyisinkin soratie. Kaavaehdotuksen lähtökohtina ovat olleet seuraavat: - luontoselvityksessä esille tulleet luonnonolot ja maastonpiirteet on huomioitu - jätevesijärjestelmän suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota vesiensuojelulliseen näkökulmaan - rakentamisessa tulee suosia energiataloja ja uusiutuvia energianlähteitä Kaavoitusprosessin tavoitteena on osoittaa suunnitellut rakennuspaikat luonnonolosuhteiden ja maisemallisten arvojen kannalta mahdollisimman kestäville alueille muun muassa siten, että tiestö on suunniteltu noudattamaan jo olemassa olevia linjauksia eikä merkittäville parannuksille ole tarvetta. Kaavaehdotukseen alueelle on mahdollista sijoittua asukasta. Alueen metsät ja luonnonolot ovat tavanomaisia ja ainoa merkittävä tekijä on ranta- ja suppamaisema, mikä on otettu huomioon kaavasuunnitelmassa. Natura-alueeseen vaikutus kohdistuu suoranaisesti ainoastaan rantaviivan osalta. 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUMISEN AIHEUTTAMAT VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET KUOLIMON NATURA 2000 ALUEELLE Kuolimon Natura 2000 alue on muodostettu luontodirektiivin (SCI) pohjalta. Todennäköisesti selkeimmän välittömän uhkan Kuolimon Natura 2000 alueelle muodostaa alueen merkittävä suunnittelematon kasvu. Asukasmäärien nousu voi uhata järveä, jos asutus sijoittuu luonnoltaan herkille alueille. Asutuksen kasvu voi myös lisätä erityisesti rehevöittäviä päästöjä vesistöön jätevesimäärän kasvuna sekä pihoista ja puutarhoista tulevana valumana. Hyvin suunnitellulla 4

5 kaavoituksella voidaan sijoittaa rakentaminen kestäville alueille ja suunnitella yhdyskuntarakennetta kestäväksi. Kaavoituksella poistetaan se mahdollisuus, että uudet rakennuspaikat aiheuttaisivat luonnonsuojelulain 65 pykälien tarkoittaman merkittävän haitan. Välitöntä haittaa voi aiheuttaa niin ikään alueella tapahtuvan rakentamisen aikainen lisääntynyt liikennöinti ja rakentamispaikoilla tapahtuvat maansiirto- ja rakennustyöt. Mikäli rakentaminen rajoittuu kaavaehdotuksessa esitettyyn, voidaan todeta, että edellä esitetyt haitat ovat suhteellisen lyhytaikaisia ja niiden vaikutuksia voidaan vähentää toimintojen ajoittamisella siten, että linnuston pesimärauhan häirintä ei muodosta merkittävää haittaa. Natura-tietolomakkeessa on myös mainittu lintuluotojen häirintä merkittävimmäksi uhaksi alueen linnustolle. Ehdotetulla asemakaavalla ei ole vaikutusta näihin lintuluotoihin. Pöksänlahden tapauksessa asemakaavasuunnitelma ei aiheuta välittömiä, merkittäviä vaikutuksia Kuolimon Natura 2000 alueelle. Tässä mielessä Natura arvion toteuttamiselle ei ole perusteita. On syytä vielä painottaa, että kaavoituksella voidaan suunnitella alue siten, että se on ympäristön kannalta kestävä. Edellä esitetty koskee myös tähän raporttiin päivitettyjä kortteleita AO 18 ja AP 8. Koillisesta lounaaseen suuntautuvan korttelin AO 18 pohjoisnurkka sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle Pöksänlahden pohjukasta. Rannan läheisyydessä rinne on jyrkkä ja järeää puustoa kasvavaa tuoretta kangasta, jonka valtapuina ovat mänty ja kuusi. Vaikka rinteen kenttäkerros on paksun sammal ja varpukerroksen peittämä, on rinteen eroosioherkkyys huomioitava käytön suunnittelussa. Muutoin korttelin AO 18 Kuolimo järvelle aiheuttamat välittömät vaikutukset eivät poikkea edellä kuvatuista. Samaa koskee myös niitä keinoja, joilla vaikutuksia voidaan minimoida. Kortteli AP 8 sijaitsee välittömästi alueelle johtavan tien varressa, noin 300 metrin etäisyydellä järven rannasta etelään viettävässä rinteessä, jossa on toteutettu metsän hakkuu noin kymmenen vuotta sitten. Rinne on kasvillisuudeltaan karu ja kenttäkerroksen valtalajeja ovat kanerva ja puolukka. Rakennuspaikalla ei ole sijaintinsa perusteella välittömiä vaikutuksia Kuolimon Natura 2000 alueeseen. Sen sijaan on huomioitava, että rakennuspaikan ja tien väliin jäävässä kapeassa kaistaleessa, joka kaavaehdotuksessa on merkitty MU s-1 alueeksi, esiintyy uhanalaiseksi luokiteltua kangasvuokkoa. Rakentamisen aikana esiintymä tulee merkitä näkyvästi kasvuston suojaamiseksi. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUMISEN AIHEUTTAMAT VÄLILLISET VAIKUTUKSET KUOLIMON NATURA 2000 ALUEELLE Kuolimon Natura 2000 alueelle mahdollisesti aiheutuvat välilliset vaikutukset voivat olla seurausta asutuksen tai alueelle suuntautuvan liikkumisen merkittävästä lisääntymisestä. Tähän liikkumiseen sisältyvät niin rannoilla kulkeminen kuin vesillä tapahtuva liikkuminen. Liikkumisen lisääntyminen 5

6 alueella ei välttämättä ole kytköksissä asutuksen lisääntymiseen, kyse voi olla myös Natura - statuksen omaavan järven aiheuttamasta mielenkiinnosta aluetta kohtaan. Lisääntyvä ihmisten liikkuminen rannoilla voi lisätä eroosiota ja häiritä linnuston pesintää. Tämän takia alueelle on suunniteltu ulkoilureittejä, eivätkä alueelle johtavat tiet kulje rannassa. Kaavoitetulle alueelle liikennöinti tapahtuu pääsääntöisesti jo olemassa olevia teitä pitkin. Alue myös sijaitsee lähellä taajamaa ja sen palveluita. Vesillä liikkumisen aiheuttamaa häiriötä voidaan vähentää ohjaamalla liikennöinti venereittejä pitkin pois rantaviivan läheisyydestä ja siten, että rantautuminen tapahtuu satamiin, mikä säästää rantalinnustoa häiriöiltä sekä ehkäisee rantojen kulumista. Satamissa veneiden haittavaikutuksia voidaan vähentää asettamalla nopeusrajoituksia veneille rannan läheisyydessä. Aleen rakentamisesta johtuva vesillä liikkumisen lisäys on marginaalinen koko järven mittakaavaa ajatellen. Tässä mielessä Pöksänlahdelle suunnitellut uudet rakennuspaikat eivät muodosta merkittävää uhkaa alueen luonnolle. Välillisiä vaikutuksia voi olla Natura 2000 alueeseen lisääntyneen valuman seurauksena. Pihojen lannoitusta ei säädellä mitenkään, mutta niiltä muodostuvaa valumaa voidaan rajoittaa hyvällä salaojituksella. Lisäksi alueelle on maisemallistenkin tekijöiden takia hyvä jättää puustoinen suojavyöhyke rantaan. Pihojen ja puutarhojen pinta-ala on pieni verrattuna merkittäviin valumalähteisiin kuten peltoihin. Kuolimon osalta uudet mahdollisesti rakennettavat kiinteistöt eivät aiheuta merkittävää välillistä haittaa Natura 2000 alueelle. Pöksänlahden alueen kaavoitus ei aiheuta sellaisia, merkittäviä välillisiä vaikutuksia Kuolimon Natura 2000 alueelle, että Natura-arviointia voitaisiin edellyttää toteutettavaksi. Edellä esitetyt välilliset vaikutukset ja keinot vaikutusten minimoimiseksi pätevät myös päivityksen alaisiin kortteleihin AP 8 ja AO YHTEENVETO Kuolimon Natura arvioinnin tarpeellisuutta tarkasteltiin tässä esityksessä luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Mahdolliset vaikutukset jaoteltiin välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Tarkastelussa käsiteltiin mahdolliset vaikutukset yksilöidysti. Mahdollisia välittömiä vaikutuksia asemakaavaehdotukseen sisällytetyistä rakennuspaikoista todettiin syntyvän, mikäli alueelle suuntautuvaa rakentamista ei suunnitella kaavoituksen avulla. Tässä mielessä nyt esillä oleva asemakaavaehdotus luo keinot poistaa sellaisia välittömiä vaikutuksia aiheuttavia tekijöitä, kuten alueella tapahtuva liiallinen rakentaminen sekä rakentaminen ympäristöllisesti herkille alueille. Muiksi välittömiksi vaikutuksiksi määritettiin rakennusaikainen liikennöinti ja rakentamiseen liittyvä muu toiminta. 6

7 Asemakaavaehdotuksen välillisiksi vaikutuksiksi määritettiin liikkumisen lisääntyminen rannoilla ja vesillä sekä jätevesien ja valuman vaikutukset järven veden laatuun. Rakennuspaikoille suuntautuvan liikkumisen vaikutuksia vähentää se, että tarvittavat tiet ovat jo olemassa. Alueella sijaitsee myös ulkoilualueita, joita kehittämällä voidaan suunnata virkistäytyminen kestäville alueille. Vesillä tapahtuvan liikkumisen haitallisia vaikutuksia vähentää se, että alueen läheisyydessä on tarvittaessa kirkonkylän venesatama josta liikkuminen ohjautuu yleisille venereiteille. Suunnittelualue ei myöskään ole merkittävä lintujen pesinnän kannalta. Alue liitetään jätevesiverkkoon ja vedet puhdistetaan paikallisessa vedenpuhdistamossa Peijonsuolla, jonka tämänhetkinen kapasiteetti on riittävä ja puhdistustulos hyvä. Vedet lasketaan takaisin Kuolimoon Lepänkannonlahden kohdalla Pöksänlahden asemakaavaehdotukseen on tehty muutoksia, josta syystä tähän raporttiin on päivitetty kortteleiden AO 18 ja AP 8 mahdolliset vaikutukset Kuolimon Natura 2000 alueeseen. Edellä mainittujen kortteleiden välittömät ja välilliset vaikutukset Natura alueeseen eivät poikkea aiemmin käsiteltyjen alueiden vaikutuksista. Loppupäätelmänä esitetään, ettei kaavasuunnitelma aiheuta Kuolimon Natura alueelle sellaisia merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, että tarvetta Natura-arvioinnille syntyisi. 7