JAKSO 6. Parisuhteen vaiheet

Transkriptio

1 JAKSO 6 Parisuhteen vaiheet

2 Rakastumisvaiheessa ihminen ajattelee, että huuma kestää ikuisesti. Mikään ihmissuhde ei kuitenkaan ole staattinen, samana pysyvä. Tällainen staattisuuden ajatus sisältää jo parisuhteen elävyyden kuolinkellot. Mikään elävä ei voi olla kuin kuolleen sydänsähkökäyrä. Ihmiselämään liittyy syke ja muutos sekä näiden aiheuttamat tunteet meissä. Elämään kuuluu tasaisempia vaiheita ja toisaalta muutosvaiheita. Muutos on olennainen osa elämänkulkua. Ihmisellä on omat kehitysvaiheensa, muutosvaiheensa, ja myös parisuhteella on omat muutosvaiheensa. Kun tähän lisätään työhön, asuinpaikkaan ja yhteiskuntaan liittyvät muutokset, elämä ei näytäkään kovin tasaiselta menolta. Se muistuttaa ehkä pikemminkin hidastettua kuvaa lainelautailusta. Jos joudumme elämän lainelautailussa liian kauas toisistamme, keskinäinen yhteys voi hävitä. Ja juuri tämä, hyvä keskinäinen yhteys voisi olla paras tuki elämän haasteiden kohtaamisessa. RAKASTUMISVAIHE Parisuhteen alussa on monesti ihastumisvaihe, eli lumovaihe. Ihastumisvaihe alkaa siitä, että me tunnistamme oman tarvitsevuutemme. Tunne omasta tarvitsevuudesta on rakastumisen perusta. Rakastunut kokee, että rakastettu on vastaus hänen tarvitsevuuteensa. Oman tarvitsevuuden esiin nouseminen voi herättää avuttomuuden, haavoittuvuuden ja ahdistuneisuuden tunteita. Rakastumisen jännitteisyys nousee riskin ottamisesta ja epävarmuudesta: vastaako toinen omiin toiveisiin ja tarpeisiin? Jos rakastuminen on molemminpuolista, rakastumisen tunne poistaa epäilyt omasta arvosta sekä pelon yksin jäämisestä. Joskus on parempi ottaa riski ja huomata, että teki virheen. Luontoäiti tekee parhaansa saadakseen ihmisiä yhteen. Rakastumisen lumon täytyy voittaa miehessä muut lumoukset, kuten omaan uraan liittyvän tai vaikkapa tekniikkaan liittyvän lumouksen. Se edellyttää melkoista tunneaaltoa ihmisen sisällä. Rakastumisen tehtävänä on auttaa meitä saamaan jotain uutta elämäämme jotain sellaista, joka on mahdollista saavuttaa ainoastaan läheisen ihmisen kautta. Rakastumisvaihe voi merkitä salamarakastumista tai suhteen rauhallisempaa kehittymistä. Se, menemmekö parisuhteeseen tunnehurrikaanin vai rauhallisten pohdintojen kautta, ei ratkaise lopputulosta. Rakastuminen saa meidät kuin mäkihyppääjän sopivalle lähtölavalle. Sitten monet muut tekijät ratkaisevat sen, tuleeko yhteiselämästä elämän mittainen lento vai tullaanko alas jo hyppyrin nokalta. Yhteiselämän laadun ratkaisee paljolti meidän valmiutemme läheiseen ihmissuhteeseen. Jos todellinen mahdollisuus nosteeseen puuttuu, yhteinen lento voi päättyä jo häälennolla. Tai jopa sitä ennen, kuten joku sanoi, kävellessämme kohti alttaria tajusin, että tämä on virhe. Joskus on parempi ottaa riski ja huomata, että teki virheen. Jääkiekkoilija Wayne Gretzkyä siteeraten, jokainen laukaus, jonka jätin ampumatta, meni ohi. Jos ei tee mitään, voi jäädä loppuelämän ajaksi miettimään, pitäisikö mennä yhteen vai ei. Se voisikin olla se elämän suurin virhe. Rakastumisen vaihe kestää vuoden tai pari. Rakastuminen voi päättyä tai johtaa sitoutumiseen. Sitoutuminen voi eri ihmisille merkitä esimerkiksi yhteenmuuttoa, kihlausta tai vaikkapa avioliittoa. YHTEISELÄMÄ Sitoutuneessa, kahdenkeskisessä yhteiselämässä kumppanit tutustuvat toisiinsa uudella tavalla. Kummastakin tulee esiin ajan myötä uusia puolia. Kaikki kumppanin puolet eivät herätä meissä ihastusta. Realiteetti on se, että sitoutuneeseen ihmissuhteeseen ei voi mennä koskettamatta sekä omia että toisen kipupisteitä. Moni haluaa vahvistaa sitoutumisen naimisiinmenolla. Avioliitto voi edistää tunnetason si-

3 toutumista kahdella tavalla. Ensinnäkin avioliitto on selvä merkki siitä, että ensisijainen rakkauden kohde ei ole oma vanhempi, vaan kumppani. Avioliitto voi auttaa irtaantumista omien vanhempien vaikutuspiiristä. Toiseksi julkinen sitoutuminen on mahdollisuus ilmaista muille ihmisille, että kumppani on maailman rakkain ja tärkein. Meillä on valta tehdä yhdestä ihmisestä kuningas tai kuningatar, prinssi tai prinsessa. Useimmista tuntuu hyvältä kuulla olevansa toisen valittu, ykkönen tämän elämässä. Se luo turvallista pohjaa kohdata parisuhteen haasteita. Lapsen syntymä saattaa aktivoida omia vaikeita lapsuuden kokemuksia. LAPSIPERHE-VAIHE Useimmat ihmiset haluavat kumppaninsa kanssa lapsia. Osa ei halua lapsia ja joskus lasten saaminen on muusta syystä estynyt. Jos pari saa lapsia, kyse ei enää ole vain aikuis rakkaudesta. Mukaan tulee rakkaus lapsia kohtaan. Kun molemmat vanhempina luovat oman ainutlaatuisen suhteen uuteen tulokkaaseen, olennainen kysymys kuuluu, miten käy parisuhteen lapsivaiheen myllerryksessä. Hyvin usein käy niin, että pari ei ymmärrä tilanteen vaativuutta. He tulevat yllätetyiksi kuin housut kintuissa. Perheenlisäys merkitsee automaattisesti sitä, että perheessä on uusi tulokas, jonka tarpeet menevät pitkän aikaa muiden tarpeiden ohi. Ainakin jompikumpi joutuu luopumaan lapsen tulon myötä omista toiveistaan ja tarpeistaan. Samalla lapsen tuleminen merkitsee lisähaasteita ja stressiä, valvomista ja unettomuutta. Lapsen syntymä saattaa myös aktivoida omia vaikeita lapsuuden kokemuksia. Yllättäen isää tai äitiä tai molempia saattaakin kohdata synnytyksen jälkeinen masennus. Pikkulapsivaiheessa voi käydä niin, että kumppanien on vaikea tukea toisiaan. Juuri silloin, kun me eniten kaipaisimme toiselta tukea, puolison huomio näyttääkin suuntautuvan pelkästään vauvaa kohti. Voimme kokea menettävämme kumppanin rakkauden ja tuen. Yrität ponnistaa kohti vanhemmuutta, mutta huomaatkin ponnistavasi tyhjän päältä. On kuin avaruusraketin lähtöhetkellä telineet kaatuisivatkin raketin päälle. Tuen tarve lisääntyy, mutta tunne toisen olemassaolosta itseä varten häviää. Parisuhdetyytyväisyys muuttuu epätoivoksi, syyttelyksi, riidaksi ja yksinäisyydeksi. Tunnemme itsemme jätetyiksi ja ulkopuolisiksi. Mitä läheisempi parisuhde on ennen lasten syntymää, sitä paremmin pari selviää uusista haasteista, kun perheen koko kasvaa. Yhdessä kohdatut ja voitetut haasteet vahvistavat luottamusta ja tunnetta siitä, että yhdessä me selviämme. JÄLLEEN KAHDEN Parisuhteen neljänneksi vaiheeksi voidaan sanoa vaihetta, jossa lapset ovat lähteneet maailmalle. Jos suhde on pysynyt elävänä ja läheisenä myös lapsiperhe-vaiheessa, pari voi nyt keskittyä rauhassa toisiinsa ja elämän uusiin mahdollisuuksiin. Kumppanit voivat nauttia hyvästä keskinäisestä läheisyydestä. Vanhemmatkin voivat silloin valloittaa maailman. Terveydelliset tekijät voivat toki rajoittaa tätä universumin uutta avautumista vanhemmalla iällä. Jos keskinäinen rakkaus hävisikin lapsirakkauden aikana, lasten poismuutto tuo esiin keskinäisen suhteen tyhjyyden. Pahimmillaan on kuin olisit tuntemattoman kanssa samassa asunnossa ilman minkäänlaista tunnesidettä. Tyhjyys ja yksinäisyys täyttävät kodin lasten lähdön jälkeen. Tätä yksinäisyyttä voi tietysti yrittää välttää ripustautumalla lapsiin. Jos sekään ei onnistu, edessä voi olla ero ja mahdollisesti uusien ihmissuhteiden etsiminen muualta. RAKKAUS VOI KESTÄÄ Parisuhde muuttuu ajan myötä. Jos kumppanit voivat pitää yllä hyvää läheisyyttä elämän väliin

4 myrskyävillä merillä, meren aallot eivät tunnukaan enää niin korkeilta ja pelottavilta. Elämä tuntuukin enemmän seikkailulta. Mutta jos läheisyyden ylläpitäminen ei onnistu, meren aallot vievät kumppanit täysin erilleen silloinkin, kun he nukkuvat yönsä vielä yhteisessä sängyssä. Rakkaussuhteeseen kuuluu korvaamattomuuden kokemus. Rakastettu ei ole korvattavissa eikä vaihdettavissa, hän on ainutlaatuinen. Rakkaussuhde voi kestää koko elämän. Rakkaussuhde voi kestää koko elämän. Vaikeilla hetkillä tunnekeskeinen pariterapia voi auttaa pareja lähentymään uudelleen. TEHTÄVÄ: Meidän tarina Joskus suhteessa on hyvä palata alkuun ja muistella mikä on tuonut juuri teidät kaksi yhteen. On hyvä muistuttaa itseä niistä tunteista, joita toinen ihan alussa sinussa herätti. Olette ehkä vasta suhteen alkupuolella tai sitten takananne on pitkä yhteinen historia. Voit aloittaa alusta ja tehdä tehtäviä siihen asti, kun koet luontevaksi. Tehtävien ajatus on, että kumpikin voi käydä kysymykset omassa mielessään läpi tai kirjoittaa vastaukset paperille ja sitten jakaa ne kumppanin kanssa. PARISUHTEEN ALKU» Missä tapasitte kumppanisi kanssa?» Mihin kiinnitit hänessä ensin huomiota?» Mikä puolisossasi viehätti, kun tutustuit häneen?» Milloin huomasit ihastuneesi häneen?» Jaa nämä muistosi ja tunteesi puolisosi kanssa. Pyydä häntä muistelemaan samoja asioita ja jakamaan ne kanssasi.

5 TEHTÄVÄ jatkuu SITOUTUMINEN» Missä vaiheessa sinusta tuntui, että voisit elää yhdessä tämän ihmisen kanssa?» Mikä sai sinut varmistumaan tai tuntemaan, että uskaltaisit kokeilla yhdessä olemista?» Minkälaisia unelmia teillä oli suhteen alussa? Mitä muistat unelmoineesi? Mistä kumppanisi unelmoi?» Miltä yhteen muuttaminen sinusta tuntui? Pelottiko sinua siinä jokin? Jos sinua pelotti, niin mikä sai olosi tuolloin turvallisemmaksi?» Oliko suhteessanne aika, jolloin olitte koko ajan yhdessä ja jaoitte kaikki asiat toistenne kanssa? Kuinka kauan sitä kesti? Minkälaista tämä aika oli? Millaisia muistoja sinulla siihen liittyy?» Milloin teille tuli ensimmäiset riidat? Muistatko mitä ne koskivat? Miten tuolloin saitte sovittua riidat?» Jaa nämä muistosi parisi kanssa. Miettikää yhdessä muistatteko asiat samalla tavalla vai onko tarinoissanne eroja. KUMPPANUUS» Tuntuuko sinusta, että jossain vaiheessa suhteenne rauhoittui ja turhat erimielisyydet vähenivät? Milloin tämä tapahtui?» Oliko arjen, kumppanuuden jakaminen helpompaa?» Tuliko sinulle jossakin vaiheessa suhdettanne sellainen olo, että voit olla oma itsesi ja sellaisena hyväksytty kumppanisi seurassa?» Millaisena tässä vaiheessa näit kumppanisi? Kuinka paljon se poikkesi siitä, miten näit hänet suhteen alussa?» Keskustelkaa siitä, miten suhteenne on muuttunut alun ihastumisvaiheesta tähän päivään. Mitä hyvää siinä on ollut? Entä huonoa? VAUVA-AIKA» Millaista aikaa vauvan odotus oli parisuhteessanne? Mitkä asiat toivat tällöin iloa? Mitkä huolta?» Tuntuiko sinusta, että olitte molemmat valmiita/sitoutuneita vauvan tuloon?» Mitä suhteellenne tapahtui lapsen tulon myötä? Muuttuiko se jotenkin?» Jakakaa näitä tunnelmianne ja kokemuksianne siitä ajasta, kun perheenne kasvoi.

6 TEHTÄVÄ jatkuu RUUHKAVUODET» Millaista aikaa lasten kasvuikä oli parisuhteessanne?» Miten pystyitte jakamaan arjen tehtäviä keskenänne? Tuntuiko sinusta, että vastuu arjesta jakautui tasapuolisesti?» Tuntuiko sinusta, että lapset eivät tulleet suhteenne väliin ja pystyitte säilyttämään hyvän keskinäisen yhteyden?» Jos yhteytenne etääntyi, miten yrititte korjata sitä? Luuletko, että molemmat huomasivat yhteyden katkenneen?» Tuntuiko sinusta siltä, että pystyit tukeutumaan kumppaniisi vanhemmuuden haasteissa?» Aiheuttivatko erilaiset kasvatusnäkemykset riitaa suhteessanne?» Mikä tässä vaiheessa oli parasta? Entä huonointa?» Puhukaa hetki siitä, millaista aikaa ruuhkavuodet olivat suhteessanne. LASTEN ITSENÄISTYMINEN» Koitko, että sait puolisoltasi tukea, kun lapset tulivat murrosikään?» Oliko sinun vaikea kestää nuoren sinuun kohdistuvaa kritiikkiä?» Jos ette pystyneet pysymään yhteisenä rintamana vanhempina, niin mitä sinusta tapahtui?» Mitä sinä tunsit, koit tässä vaiheessa? TAAS KAHDEN» Miten koit ajan, kun lapset lähtivät kotoa?» Mitä odotuksia, entä pelkoja sinulla oli kahden olosta?» Tuntuiko sinusta joskus, että toinen teistä oli elänyt liikaa lapsille/ lasten kautta?» Tunsitko vierauden tunnetta suhteessa kumppaniisi?» Nyt jos katsot taaksepäin, niin minkä ajattelet pitäneen teitä yhdessä myös suhteen kriisikohdissa?» Miten näet tällä hetkellä suhteenne tilanteen?» Mistä iloitset suhteessanne?» Mihin toivoisit vielä muutosta? MEIDÄN TARINA» Piirtäkää sydänkäyrän näköinen kaavio suhteenne eri vaiheista. Hyvät vaiheet sijoittuvat keskiviivan yläpuolelle ja huonot alapuolelle. Miettikää hyviä ja huonoja vaiheita aiempien kysymysten pohjalta. Mitä näissä vaiheissa elämässänne on tapahtunut? Jaa kumppanisi kanssa oma viivasi. Poikkeaako se kumppanisi viivasta?