Miesten RAKKAUSKOULU

Transkriptio

1 Miesten RAKKAUSKOULU

2 Tervetuloa! Tervetuloa Väestöliiton Parisuhdekeskuksen nettikurssille Miesten rakkauskoulu! Kurssi on tarkoitettu kaikille miehille. Kurssissa on seitsemän jaksoa, ja kuhunkin jaksoon kuuluu myös tehtäviä. Miesten rakkauskoulu perustuu tieteelliseen tutkimustietoon ja tunnekeskeiseen pariterapiamalliin. Kurssin sisällöstä vastaa psykologi, psykoterapeutti Keijo Markova. Käsikirjoittajina ovat toimineet Keijo Markova sekä psykologi, TM Elina Nurminen. Kurssin aihepiireihin kuuluvat rakastuminen, kestävä parisuhde sekä rakkaus lapsia kohtaan. Lämpimästi tervetuloa Miesten rakkauskouluun! psykoterapeutti Keijo Markova JAKSOT: psykologi Elina Nurminen 1. Mitä tiede sanoo rakkaudesta? 2. Kun mies rakastuu 3. Millä tavalla säätelet tunteitasi? 4. Kolmenlaista seksiä 5. Isyyden haasteet 6. Parisuhteen vaiheet 7. Rakastamalla kohtaat itsesi Kuvat: istockphoto Taitto: Josefina Hatara Design

3 JAKSO 1 Mitä tiede sanoo rakkaudesta?

4 Me kaikki olemme riippuvaisia toisista ihmisistä. Toiselta saatava tuki on ihmisen perustarve siinä, missä ruoka, juoma tai uni. Meillä on tarve tuntea, että olemme rakastettuja, että me kelpaamme ja riitämme. Rakkaus on vastaus omaan tarvitsevuuteemme. Rakkaus tarkoittaa läheistä tunneyhteyttä, jossa voimme saada tukea ja jossa meitä arvostetaan ja kuullaan. Riippuvuus toisista ihmisistä ei ole heikkouden merkki, vaan juuri sen ansiosta olemme elossa. Hyvä tunneyhteys tekee ihmisen vahvaksi: mitä parempi tunneyhteys kumppaneilla on keskenään, sitä onnellisempi on parisuhde. Niillä pareilla, joilla on hyvä tunneyhteys, on usein myös tyydyttävämpi seksielämä kuin niillä, jotka ovat onnettomia tai etäisiä. Tutkimuksissa on esimerkiksi huomattu, että paras ennustaja sydäninfarktista toipumiselle on hyvä parisuhde. KUMPPANIN TUNNETUTKASSA Rakkauden perustana on varmuus siitä, että kumppani on lähestyttävissä ja vastaa sinulle, kun lähestyt häntä. Sinun tunteesi ja elämäsi ovat hänelle merkittäviä. Olet kumppanisi tunne tutkassa, eli hänen mielessään. Kumppanisi voi olla työmatkalla toisella puolen maapalloa, mutta sinulla on hyvä mielikuva hänestä. Kumppani ottaa sinun hyvinvointisi huomioon tehdessään ratkaisujaan. Rakkaus perustuu varmuuteen siitä, että olet ykkönen kumppanisi elämässä ja että voit luottaa häneen täysin. Rakkaus on jatkuvaa yhteyden ylläpitämistä, virittäytymistä toisen maailmaan ja tunteisiin, välillä väärintulkintoja ja yhteyden katkeamista. Mitä turvallisemmin olet kiintynyt niihin, joita rakastat, sitä paremmin kykenet virittäytymään ja vastaamaan toisten tarpeisiin. Läheisessä tunnesuhteessa läheisesi tarpeet ovat kuin omia tarpeitasi. Parisuhteen kriisin pohjalla ei ole kysymys kommunikaatio-ongelmasta, vaan pelosta tai paniikista menettää keskinäinen tunneyhteys. Ihmisen suurin pelko, merkittävin kivun tuottaja ja paniikin aihe on tulla hylätyksi arvottomana. Pikku asioista leimahtavissa riidoissa ei ole kysymys siitä, miten asia ilmaistaan, vaan siitä, olenko ykkönen sinun elämässäsi, voinko luottaa, että vastaat lähestymiseeni nyt ja vastaisuudessa. RAKKAUDEN TERVEYSVAIKUTUKSET Riippuvuutta toista ihmistä kohtaan on pidetty kulttuurissamme kielteisenä asiana. Yksin elämässä pärjäämisen ajatus on kuitenkin vieras todellisuudelle: Tutkimuksissa on esimerkiksi huomattu, että paras ennustaja sydäninfarktista toipumiselle on hyvä parisuhde. Samoin rakastavan henkilön kädestä kiinni pitäminen vähentää kivun kokemusta. Yksinäisyys on ihmisen terveydelle vaarallisempaa, kuin esimerkiksi tupakanpoltto. Ihmiset ovat tänä päivänä enemmän kuin koskaan riippuvaisia kumppanistaan. Ihmiset elävät entistä enemmän irrallaan suvusta ja kasvuperheestään. Perinteisen sukuverkoston vaihtuminen virtuaaliverkostoihin ei anna sitä tukea, minkä läheinen rakastava suhde antaa. Voidaan perustellusti sanoa, että hyvä ihmissuhde on paras hyvinvoinnin ja onnellisuuden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäjä. Tuen hakeminen toiselta ihmiseltä on toimivin keino helpottaa stressiä ja pahaa mieltä. Riippuvuus kumppanista on toimimatonta silloin, kun kyseessä on hyväksikäyttösuhde. Fyysinen, seksuaalinen tai henkinen väkivalta ei tue kenenkään hyvinvointia. KOLME KEHÄÄ Mielikuvissa voidaan ajatella, että pieni lapsi tarvitsee jonkun viemään hänet läheisyyden kehälle. Läheisyydessä vauva kokee, että hän 4

5 on turvassa ja että häntä suojellaan. Hän ei jää yksin omaan avuttomuuteensa. Kun vauva kokee olonsa riittävän turvalliseksi, hän haluaa lähteä tutkimaan maailmaa ja olemaan erillinen, oma itsensä. Erillisyys on toinen kehä. Turvallinen läheisyys ja turvallinen erillisyys ovat aikuisella ihmisellä kuin pohja jalkojen alla: ne antavat hyvän perustan mennä kolmannelle kehälle, suoriutumisen kehälle. Suoriutuminen on osa luontaista uteliaisuutta ja tutkimista, maailman valloittamista kun tietää, että omat läheiset ihmiset ovat taustatukena, ihminen ei koe olevansa yksin. Turvallinen läheisyys vahvistaa omanarvontunnetta. Silloin ihmisen ei tarvitse lähteä paniikinomaisesti hakemaan arvostusta suoriutumisesta. Aina ihmisellä ei kuitenkaan ole tätä turvallista läheisyyttä ja erillisyyttä. Ihminen joutuu hyppäämään suoriutumisen kehälle epävarmana omasta perimmäisestä arvostaan. On kuin joutuisit roikkumaan vaijerin varassa tai olisit nuorallakävelijä. Suoritukset ovat tällöin aina elämän ja kuoleman kysymyksiä. Joka kerta pelissä on oma arvo, oma olemassaolon oikeutus. Niin kauan kuin onnistut suoriutujana, et putoa avuttomuuden kuiluun etkä sinkoudu yksinäiseen, masentavaan avaruuteen. Kukaan ei jaksa loppuikäänsä olla koeajalla, tarkkailun alla ja miettiä, olenko riittävä - eikä jaksa elää omillaan pelkän suorituksen varassa. Sukupuolesta ja sukupuolisesta suuntautuneisuudesta riippumatta me kaikki tarvitsemme läheisyyttä ja varmuutta siitä, että olemme hyväksyttyjä omana itsenämme. MIEHEN KOTIINPALUU Ihminen on säilynyt lajina hengissä työnjaon avulla. Sukupuolten osalta työnjako on toiminut perinteisesti niin, että nainen on huolehtinut koti töistä. Lapsia hoitaessaan nainen on samalla huolehtinut tunnetyöstä. Kun esi-isät ovat hiihtäneet pakkasessa hirven perässä, olennaista on ollut suoriutua. Ellei Kukaan ei jaksa loppuikäänsä olla koeajalla, tarkkailun alla ja miettiä, olenko riittävä. ruoan hankinnassa onnistuta, kuollaan nälkään. Voi vain kysyä, minkä verran hirven perässä hiihtäessä on ollut tilaa puhua ja pussata. Yhteiskunta on muuttunut. Nainen on joillakin aloilla enemmistönä työvoimasta. Nainen on suoriutumassa kodin ulkopuolella, suorittamassa siinä kuin miehetkin. Nainen on siirtynyt läheisyyskehältä myös suorituskehälle, nainen on ottanut oman paikkansa siellä. Kysymys kuuluu, voiko mies ottaa miehelle kuuluvan paikan vastaavasti läheisyyskehältä. Voiko mies olla itse tarvitseva? Voiko mies olla se, joka vastaa toisen tarvitsevuuteen? Nykyajan tutkimus vastaa tähän näin: sekä mies että nainen ovat pohjimmiltaan yhtä tarvitsevia ja avuttomia. Vahvuus ja itsenäisyys tulevat sen kautta, että voimme turvallisesti liittyä toisiin. On aika, että mies ottaa oman paikkansa läheisyyskehällä. On aika, että mies palaa tässä mielessä kotiin, omalle todelliselle kasvuperustalleen. Ja kun katsomme tämän päivän upeita nuoria miehiä, voimme tyytyväisenä todeta, että siellä se on: ihana, kokonainen mies. Mies joka on pystynyt asemoimaan itsensä fyysiseen maailmaan, psyykkiseen maailmaan, tunnetodellisuuteen ja läheisyyteen. Kun isät olivat rajoilla sotimassa, he saattoivat palata hengissä kotiin, mutta tunne tasolla he eivät välttämättä koskaan palanneet sota oli traumatisoinut heitä. Uusien sukupolvien tehtävänä on palata myös tunnetasolla kotiin, palata siihen, mitä mies pohjimmiltaan on. 5

6 TEHTÄVÄ: Kohti paratiisia» Mitkä sanasi voisivat viedä kumppanisi tai läheisesi lähelle paratiisia?» Mitkä tekosi voisivat viedä kumppanisi tai läheisesi lähelle paratiisia?» Mitkä kumppanisi tai läheisesi sanat saisivat sinut tuntemaan itsesi hyväksi ja rakastetuksi?» Mitkä kumppanisi tai läheisesti teot saisivat sinut tuntemaan itsesi hyväksi ja rakastetuksi?» Mieti, millainen tilanne, paikka tai kenen ihmisen läsnäolo saisi sinut tuntemaan olosi hyväksi ja turvalliseksi. Kun olet mielessäsi löytänyt tällaisen turvapaikan tai turvallisen henkilön, sulje silmäsi. Viivy mielikuvissasi tässä turvallisessa ja miellyttävässä hetkessä. 6

7 JAKSO 2 Kun mies rakastuu

8 Rakastuminen on merkittävä vaihe ihmisen elämässä. Joskus rakastuneen miehen tärkeysjärjestys muuttuu niin paljon, että muutosta voi ulkopuolisen silmin olla vaikea ymmärtää. Rakastumisen mielettömyydessä on kuitenkin mieli. Rakastumisen tehtävänä on liittää ihmisiä yhteen, pariutumaan. RAKASTUMISEN HYÖDYT Kumppanin löytämisestä seuraa kaksi asiaa. Lajin kannalta se merkitsee lajin olemassaolon, jatkuvuuden turvaamista. Jos kukaan ei menisi yhteen, laji kuolisi sukupuuttoon. Yksilön kannalta rakastuminen auttaa oman itsen kohtaamista. Parisuhde on mahdollisuus päivittää käsitys omasta itsestä ja omasta arvosta. Voimme oppia, että meidän ei tarvitse pärjätä yksin tai pelätä hylätyksi tulemista. Rakkaus suhde antaa mahdollisuuden oppia uusia tapoja tulla toimeen omien tunteiden kanssa ja viestiä niitä rakastetulle. Samoin rakkaussuhde antaa uusia kokemuksia toisista ihmisistä. Se on mahdollisuus muuttaa käsitystä muista: Voinko luottaa toisiin ihmisiin ja olenko tuen ja rakkauden arvoinen? Opimme suhtautumaan luottavaisemmin ulkoiseen maailmaan ja omaan tulevaisuuteemme. Turvallinen kokemus siitä, että voi olla läheinen toiselle ihmiselle, on mahdollisuus kasvuun ja kehittymiseen ihmisenä. RAKKAUSHORMONIT Miten luontoäiti sitten saa rakastumisen aikaan? Rakastuminen on monitasoinen ilmiö. Vahvassa rakastumisen tunteessa päässä soivat pienet kellot aivojen kriittisyyteen liittyvä alue vähentää toimintaansa. Tämän seurauksena sanomme rakastuneella olevan vaaleanpunaiset lasit silmillään. Ulkopuolinen voi ihmetellä, miten hullaantuneita rakastuneet voivatkaan olla. Vahvassa rakastumisen tilassa elimistössä mielihyvää ja tasapainoa tuovan serotoniinihormonin taso laskee. Tällöin rakastuneen on suorastaan pakonomaisesti haettava rakastetun Vahvassa rakastumisen tunteessa aivojen kriittisyyteen liittyvä alue vähentää toimintaansa. seuraa voidakseen jälleen kokea hyviä tunteita. Muuten elämä voi tuntua kärsimykseltä. Toinen rakastumista edistävä tekijä on läheisyyshormoni oksitosiini. Oksitosiinipitoisuuden lisääntyminen veressä saa aikaan sen, että koemme olomme turvalliseksi ja luottavaksi. Silloin meidän on helpompi avautua. Koettu turvallisuuden ja hyvänolon tunne mahdollistaa toisen ja oman itsen monitasoisen kohtaamisen. Miehellä kolmas läheisyyteen liittyvä hormoni on vasopressiini. Vasopressiini lisää miehen halua suojella kumppaniaan ja jälkeläisiään sekä itselle tärkeitä asioita suhteessa. KUKA ON SE OIKEA? Ei ole olemassa oikeaa tapaa rakastua. Rakastuminen vaiheena voi olla nopeampi tai hitaammin etenevä. Samoin rakastumisen tunteen voimakkuus voi olla erilainen. Olennaista on se, että alamme kaivata toisen seuraa ja tuntuu hyvältä olla yhdessä. Jossain vaiheessa hyvä läheisyys ei olekaan enää vain rakastumisen tunnetta, vaan alkaa tuntua, että toinen on osa omaa itseä. Olemme sisäistäneet toisen pysyväksi, korvaamattomaksi osaksi itseämme. Olemme siirtyneet rakastumisesta rakkauteen, ja meille tulee tärkeäksi pitää yllä suhdetta sitoutumisen kautta. RAKKAUDEN QR-KOODI QR-koodi tarkoittaa kännykällä aktivoitavaa koodia, joka vie käyttäjän tietylle nettisivulle auto maattisesti. Myös rakastumisessa on QRkoodi. Se on tunneavain, jolla kumppaniehdokas 8

9 Ihminen on kuin kuu, jolla on sekä näkyvä että pimeä puoli. aktivoi rakastuneessa ihmisessä yhteyden niihin asioihin, joita tämä ei kohtaisi missään muualla kuin parisuhteessa. Jos ihmisellä on vaikea kokemus esimerkiksi suhteesta omiin vanhempiin, sama tunne voi aktivoitua vuosien jälkeen parisuhteessa. Jollekulle voi olla vaikeaa kestää esimerkiksi suuttumuksen tunteita, toinen pelkää hylätyksi tulemista. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden työstää vaikeita kokemuksiamme uudessa parisuhteessa. Voidaan ajatella, että ihminen on kuin kuu, jolla on sekä näkyvä että pimeä puoli. Puoli tuttujen kanssa meidän on helppo näyttää parhaat puolemme, mutta sitoutuneessa parisuhteessa kohtaamme myös omat tuntemattomat puolemme. Meillä kaikilla on oma akilleenkanta päämme. Sinun ei tarvitse olla vain myötäilevä, hymyilevä tai peittää epävarmuuttasi huutamalla. Turvallisessa ja avoimessa parisuhteessa sinun on mahdollista näyttää oma haavoittuvuutesi. Parisuhde on paikka, missä voi kohdata itsensä kokonaisena, niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Suurin uhka QR-koodissa on se, että toistamme vanhoja kokemuksiamme ja jäämme niiden vangiksi. Huolestumisen aihetta on silloin, jos rakkauskoodimme ohjaa meitä suhteisiin, joissa meitä käytetään hyväksi tai joissa itse uhkaamme rakastetun hyvinvointia. Ihminen voi silloin ajatella, että elämä on aina tällaista, eikä tilanne vaihtamalla parane. Meillä kaikilla on oikeus hyvään parisuhteeseen menneistä kokemuksistamme riippumatta. TEHTÄVÄT 1. Onko sinulle tyypillisempää rakastua ensisilmäyksellä vai pidempien pohdintojen kautta? 2. Ajattele tilannetta, jossa ihastut ja kiinnostut jostakusta. Uskotko, että ihastuksen kohteesi näkee sinut lähestymisen arvoisena? 3. Uskotko, että joku ihminen voisi olla sinun luottamuksesi arvoinen? 4. Jos tulet torjutuksi ihastuksesi taholta, miten lohdutat itseäsi? 5. Kun rakastut syvemmin, kumpi herättää sinussa enemmän ahdistusta: intiimi läheisyys vai etäällä oleminen rakkaastasi? 9

10 JAKSO 3 Millä tavalla säätelet tunteitasi?

11 Bahama-saarilla me kaikki olemme ihania ja rakastettavia. Pulma nousee siitä, että parisuhteessa ja elämässä me emme aina ole Bahamasaarilla. Joudumme tahtomattamme stressaaviin ja ristiriitaisiin tilanteisiin. Stressiä voi aiheuttaa esimerkiksi kumppanin eksä tai muut koetut kilpailijat, tutustuminen toisen sukuun ja ystäviin, työhön ja harrastuksiin. Samoin erilainen suhtautuminen rahankäyttöön, vapaa-ajan viettämiseen ja päihteiden käyttämiseen voi aiheuttaa jännitteitä suhteeseen. Haastava tilanne on myös silloin, kun pari saa lapsia. Jo pelkkä ajatus lapsen hankkimisesta tai lapsettomuudesta saattaa nostaa esiin ristiriitaisia tunteita parilla. Stressaavassa tilanteessa tapamme käsitellä hankalia tunteita aktivoituu. Näitä tapoja on kolme erilaista, ja olemme oppineet ne lapsuudessamme. TAKERTUVA TYYLI Toista tapaa kutsutaan takertuvaksi tyyliksi. Takertuvasti kiintynyt ihminen on lapsena kokenut, että hänen tarpeisiinsa ei vastata riittävästi. Lasta pelottaa ja hän kokee tulevansa hylätyksi. Hän yrittää selvitä pelkonsa kanssa hakemalla läheisyyttä vanhemmalta ja varmistelemalla, onko vanhempi varmasti tavoitettavissa. Lapsi jää jatkuvaan valmiustilaan ja ripustautuu vanhempaansa. Vanhemman läsnäolo ei poista turvattomuuden tunnetta. Hylätyksi tulemisen pelko tekee lapsen vihaiseksi, ja hän voi takertua pikkuasioihin. Takertuvasti kiintynyt hakee aikuisena jatkuvasti toisten hyväksyntää. Hän ihannoi muita, mutta epäilee omaa arvoaan ja tärkeyttään toisten silmissä. Takertuvasti kiintyneen on vaikea kestää, jos hänen mieleensä nousee hankalia ajatuksia ja tunteita. Hän ahdistuu niistä. Samalla vaikeat kokemukset lisäävät takertujan omaa epävarmuutta siitä, kelpaako hän kumppanilleen. Tämä epävarmuus saa hänet suuttumaan läheisilleen ja hyökkäämään riitatilanteissa. Silloin, kun takertuvasti kiintyneen elämässä tapahtuu jotain hänestä itsestään riippumatonta, hän pystyy paremmin hakemaan tukea läheisiltään. TURVALLINEN TYYLI Ensimmäistä tapaa sanotaan turvalliseksi kiintymystyyliksi. Turvallisesti kiintynyt on lapsena kokenut, että hänen tarpeisiinsa on vastattu. Hän on oppinut, että aikuisia kannattaa lähestyä, koska heiltä saa apua ja tukea. Lapselle kehittyy mielikuva omasta itsestä rakastettavana, hoivan ja huolenpidon arvoisena ihmisenä. Rakastava yhteys vanhempaan rauhoittaa ja tyynnyttää vaikeita tunteita. Aikuisena turvallisesti kiintynyt hakee muilta tukea, kun hänellä on paha olo tai hänen elämässään tapahtuu vaikeita asioita. Hän pystyy kohtaamaan tilanteet rauhallisesti. Silloin, kun emme saa riittävää vastausta omiin tarpeisiimme, meillä on käytössämme kaksi muuta reagointimallia. VÄLTTELEVÄ TYYLI Välttelevästä selviytymisstrategiasta puhumme silloin, kun lapsi ei saa riittävää tukea vanhemmaltaan. Lapsen kokemus on se, että hänen pitää selvitä omillaan ja yksin. Lapsi ei enää lähesty aikuista, koska hän on oppinut, että vanhemman tuen odottaminen vain lisää ahdistuksen tunnetta. Lapsi joutuu vaientamaan omia tarvitsevuuden ja avuttomuuden tunteitaan, jotta hän voi palauttaa oman mielensä tasapainon. Lapsi kokee, että en tarvitsekaan ketään avukseni, selviän yksin. Jo pelkkä ajatus lapsen hankkimisesta tai lapsettomuudesta saattaa nostaa esiin ristiriitaisia tunteita parilla. 11

12 Aikuisena välttelevästi kiintyneet käsittelevät elämän kriisejä vetäytymällä läheisistään ja yrittäen selvitä omillaan. Läheiset saattavat silloin kokea itsensä ulkopuolisiksi ja yksinäisiksi, jopa jätetyiksi. Välttelevästi kiintyneet saattavat tuoda esiin omaa erinomaisuuttaan suhteessaan toisiin ja heille on tärkeää tukahduttaa kaikki omaan arvoon liittyvät epäilyt. Edellä kuvatut tavat pärjätä tunteiden kanssa eivät ole oikein tai väärin. Ihminen valitsee parhaan tavan niistä selviytymiskeinoista, jotka ovat hänen käytettävisssään. On aivan selvää, että jos ketään ei ole lähestyttävissä, pitää selvitä omillaan vai onko vaihtoehtoja? Kokemukset siitä, miten omaan tarvitsevuuteemme vastataan, muotoutuvat sisäisiksi toimintamalleiksi: Voin luottaa toisten vastaamiseen, olen rakastettu ja rakastamisen arvoinen, tai olen valppaana, etten tule jätetyksi yksin arvottomana, tai minä selviän aina omillani, olen niin hyvä ja pärjäävä. Turvallisessa parisuhteessa voimme työstää näitä sisäisiä toimintamalleja ja oppia luottamaan kumppaniimme. TUNTEIDEN TUKAHDUTTAMINEN Meillä on ollut pitkään se käsitys, että meidän on ensin itse hallittava tunteemme, ennen kuin voimme lähestyä toisia. Todellisuudessa tunteidensäätely tapahtuu parhaiten toisen ihmisen avulla. Tunteiden tukahduttaminen merkitsee pitemmän päälle sitä, että räjähdettä varastoidaan aina vain lisää. Sitten pieni kipinäkin saa syntymään tuhoisan räjähdyksen. On kuin yrittäisit estää tulivuorta purkautumasta tukkimalla tulivuoren suuaukon. Seurauksena olisi räjähdys. Ihmissuhteissa tämä voi tuntua siltä, kuin Rakkaan läheisyys ja kosketus saavat aivojen hälytyskeskuksen ikään kuin nukahtamaan. joutuisit jatkuvasti kävelemään sukkasillaan, ettei tuhoisaa räjähdystä tapahtuisi. Olemme parhaiten varustettuja kohtaamaan elämän haasteet silloin, kun voimme kokea kohtaavamme ne yhdessä. Rakastava suhde on paras ahdistuksen ja pelkojen lievittäjä. Tunteen kanssa toimeen tulemista auttaa jo se, että tunne nimetään. Toinen voi vaikkapa todeta, että näytät surulliselta. Rakkaan läheisyys ja kosketus saavat aivojen hälytyskeskuksen ikään kuin nukahtamaan. Pelko ja ahdistus tyyntyvät. On mahdollista oppia tunnistamaan omaa tarvitsevuutta ja avuttomuutta. On mahdollista huomata, ettei ihmistä ole tarkoitettukaan selviytymään yksin. Me voimme turvallisessa läheisyydessä tunnistaa omat tarpeemme, pelkomme ja huolemme. Voimme lähestyä toista ja hakea toiselta tukea. Silloin kun tunnemme, että joku vastaa meidän syvimpään tarvitsevuuteemme ja samalla poistaa tai helpottaa meidän suurimpia huoliamme ja pelkojamme, sanomme olevamme onnellisia. Jollain syvimmällä tasolla vastaus omaan tarvitsevuuteemme on toinen ihminen. Kumppanin myönteinen suhtautuminen, rakkaus ja ihailu saavat meidät avautumaan ja sitä kautta kasvamaan ihmisinä, niin kuin auringonvalo saa lumpeen kukat aamulla avautumaan. Se saa meidät lähestymään, se saa meidät lähestyttäviksi. MYÖTÄTUNTO Ihmisen on vaikea olla myötätuntoinen muita kohtaan, jos hän on itse stressaantunut. Kaikki energia kuluu silloin omaan selviytymistaisteluun. Silloin ei ole voimavaroja huolehtia toisten hyvinvoinnista. Myötätunto estyy myös silloin, jos jokin asia häiritsee keskittymistämme. Ajattele esimerkiksi sellaista ihmistä, joka keskittyy työhönsä 10 tuntia päivässä, tutkii kotona sähköpostejaan ja vastaa hälyttäviin kännyköihin. Hän rentoutuu ehkä illalla vielä hetken pelien seurassa. Miten tällainen henkilö voisi olla turvallisesti läsnä toiselle? Ei mitenkään. Kumppanin kokemus voi olla, että toinen ei ole millään tavoin henkisesti läsnä, eikä mistään myötätunnosta ole tietoakaan. 12

13 Silloin, kun emme pysty hakemaan puolisoltamme myötätuntoa vaikeisiin kokemuksiimme, voimme hakea lohtua muista asioista. Toimimattomia keinoja poistaa ahdistusta ja pelkoja voivat olla esimerkiksi tukeutuminen pornoon, seksiin, pelaamiseen, alkoholiin tai muihin päihdyttäviin aineisiin. Niitä käytetään tällöin pahan olon poistajana ja hyvän olon tuojana. Ja näinhän se on: jos pää täyttyy jollain tavoin itseä kiehtovista asioista, silloin pelon ja ahdistuksen ja vaikkapa masennuksen tunteet eivät tunnu niin voimakkaina. Pelko saa meidät keskittymään omien tunteiden hallintaan ja estää toisen ihmisen tunteiden huomaamisen. Suurin paniikki tulee siitä pelosta, että ajaudumme yhä kauemmas toisistamme. Ihminen voi olla täysin jähmettynyt omassa pelossaan ja tällöin kyvytön edes kuulemaan toista. Pelko on meihin sisäänrakennettu. Yksi pelon monista tehtävistä on huolehtia, ettemme joudu eristyksiin niistä ihmisistä, joista olemme riippuvaisia. Uhattuna ihminen hyökkää, vetäytyy tai jähmettyy. Tällöin toimintamme saattaa itse asiassa lisätä mahdollisuutta joutua hylätyksi. Erityisesti tämä vaikeus ilmenee silloin, kun paniikin aiheuttajana on henkilö, joka on ollut tukena, turvana ja rakastettuna. Silloin kyky myötätuntoon toista kohtaan on vähissä. Varmuus toisen myötäelämisestä on niin tärkeää, että jonkin kumppanin aiheuttaman loukkauksen anteeksianto on mahdollista vasta sitten, kun näemme, että kumppani pystyy todella ymmärtämään oman kipumme. OLETKO ENNALTA OHJELMOITU? Ihmisen elämään vauvasta nykyhetkeen sisältyy jokaisella erilaisia määriä rakastavia hetkiä. Psykologi, psykoterapeutti Keijo Markova kertoo kysyneensä aikoja sitten omalta isältään, mik- Olemmeko me miehet ennalta ohjelmoituja toistamaan edellisten sukupolvien mallia jakaa tunteita ihmissuhteissamme? si isä ei voi antaa hänelle positiivista palautetta. Isän vastaus kuului: Ei minuakaan kukaan ole kehunut. Keijo tahtookin nyt kysyä tämän kurssin osallistujilta, olemmeko me miehet ennalta ohjelmoituja toistamaan edellisten suku polvien mallia jakaa tunteita ihmissuhteissamme. Vai onko meillä jokaisella mahdollisuus luoda omasta historiastamme riippumatta uusi tapa ilmaista läheisyyden tunteita rakkaille ihmisillemme? Mikä on sitten elämään sisältyvä, uusi mahdollisuus työstää omaa tapaa käsitellä tunteita? Vastaus kuuluu: aikuisrakkaussuhde antaa meille toisen mahdollisuuden. Eikä tässä vielä kaikki. Jos meillä on tai meille tulee lapsia, sitoutunut läheisyys lapsen kanssa antaa vielä kolmannen mahdollisuuden työstää tunnetason kohtaamista. Eikä tässä edelleenkään ole vielä kaikki: jos meillä on lapsenlapsia, heidän kanssaan avautuu vielä neljäs mahdollisuus. Meillä kaikilla on mahdollisuus harjoitella yhä uudestaan ja uudestaan myötäelämisen, rakkauden ja läheisyyden kieltä niiden ihmisten kanssa, jotka kuuluvat elämänpiiriimme. Ja jos puhutaan rakkauden mikrohetkistä, eli myönteisistä pienistä, tavallisista toisten ihmisten kohtaamisista ihan arkisella tasolla, näitä hetkiä ei ole tarkoituksen mukaista rajata koskemaan vain läheisimpiä ihmisiämme. 13

14 TEHTÄVÄT 1. Mikä alla olevista väittämistä kuvaa parhaiten sinua? A) Minun on varsin helppo tulla lähelle toisia ja minusta on turvallista olla toisista riippuvainen. En ole huolissani siitä, että minut jätetään enkä siitä, että joku tulee liian lähelle minua. B) Tunnen että muut ovat haluttomia tulemaan niin lähelle minua, kuin minä haluaisin. Olen usein huolissani siitä, rakastaako kumppanini todella minua. Joudun usein hakemaan varmistusta kumppanini rakkaudelle ja huomaan helposti merkkejä siitä, ettei hän haluakaan olla kanssani. Haluan päästä hyvin lähelle kumppaniani, ja tämä joskus pelottaa ihmisiä pois luotani. C) Minusta on epämukavaa olla lähellä toisia. Minulle on vaikeaa luottaa toisiin täydellisesti ja minun on vaikea olla riippuvainen toisista. Usein muut haluavat tulla enemmän lähelleni, mutta minua ahdistaa, jos joku tulee liian lähelle minua. Minusta on tärkeää elää itsenäistä ja oman itseni näköistä elämää. 2. Kun olet ahdistunut, peloissasi ja avuttomana, kenen puoleen haluaisit silloin kääntyä? Miten ajattelisit tämän henkilön vastaavan sillä hetkellä sinun avun tarpeeseesi? Miten tämä henkilö on vastannut sinun elämäsi aikaisemmissa vaiheissa lähestymiseesi? 3. Miten lapsuuden perheessäsi suhtauduttiin tunteisiin? Olivatko jotkut tunteet sallitumpia, kuin toiset? Pohdi tilanteita, joissa tunsit iloa, innostusta, häpeää, vihaa tai surua. Jaa kokemuksesi kumppanillesi tai läheiselle. 4. Mieti elämääsi kuulunut hyvä, turvallinen kokemus. Sulje silmäsi ja uppoudu tuohon kokemukseen. Tunne, millaisia tuntemuksia mielikuva tuo mukanaan. Nauti kaikessa rauhassa mielikuvan tuomasta hyvästä olosta. Voit palata myöhemminkin tähän hyvää oloa tuovaan kokemukseen, kun haluat rauhoittaa omaa mieltäsi. Oman mielen tasolla meillä on mahdollisuus lisätä näitä hyvää oloa tuovia kokemuksia ja näin voimme muuttaa kokemusmaailmaamme positiivisempaan suuntaan. Mielen maailman positiivinen kokeminen on mahdollisuus lisätä omaa hyvinvointiamme. 5. Mieti omaa elämääsi ja yritä hahmottaa siihen kuuluvia negatiivisia kokemuksiasi. Älä uppoudu niiden aiheuttamien tunteiden valtaan. Totea sen sijaan mielessäsi, että jokaisella meistä on myös kokemuksia, jotka eivät tunnu hyvältä ja jotka eivät ole lisänneet hyvinvointiamme. Elämään kuuluu myös kielteisiä kokemuksia. Voit ehkä olla onnellinen siitä, että negatiivinen kokemus ei ole juuri tällä hetkellä värittämässä omaa elämääsi. Samoin voit ajatella tyytyväisenä: olen selvinnyt tuosta vaikeasta hetkestä. Jos huomaat jääneesi jonkin negatiivisen kokemuksen vangiksi, voit olla tyytyväinen tämän huomaamisesta nyt voit ryhtyä toimimaan asian suhteen. 14

15 JAKSO 4 Kolmenlaista seksiä

16 Parisuhteeseen kuuluu tunneside, toisesta huolehtiminen sekä seksuaalisuus. Nämä kaikki voivat toteutua myös toisistaan irrallaan. Voimme ensinnäkin harrastaa seksiä satunnaisen kumppanin kanssa tai, kuten englannin kielellä ilmaistaan friends with benefits, ystävän kanssa, johon ei solmita vahvaa tunnesidettä. Yhtälailla kautta maailman sivun on huolehdittu toisesta ihmisestä. Meillä voi myös olla hyviä ystävyyssuhteita, joihin ei kuulu seksiä eikä toisesta huolehtimista. KOLME SEKSITYYPPIÄ Seksin määrä ei ratkaise sitä, onko parisuhde hyvä vai ei. Seksi voi joko lähentää tai etäännyttää kumppaneita riippuen siitä, mikä on tapasi olla parisuhteessa. Meillä voi olla kolmenlaista seksiä. Ensinnäkin voimme harrastaa seksiä, jonka tavoitteena on saada orgasmi, irrallaan läheisyyden tunteista. Pääosaa näyttelevät vahvat aistimukset, viriäminen, laukeaminen ja oma kyvykkyys. Tällaista seksiä voidaan harrastaa oman kumppanin kanssa tai vaikka tuntemattoman kanssa. Tällainen seksi voi vähentää riitelyä, mutta se ei paranna parisuhdetta. Seksi voi tuntua yksitoikkoiselta, mihin yritetään vaikuttaa kokeilemalla uusia tekniikoita. Pahimmillaan toinen osapuoli voi kokea olonsa jopa hyväksikäytetyksi. Kuten joku joskus sanoi, en ole koskaan tuntenut olevani niin yksin, kuin seksin aikana ja itkiessäni hiljaa seksin jälkeen. Parin henkinen etäisyys lisääntyy. Toiseksi voimme harrastaa lohtuseksiä. Silloin seksi sinänsä ei ole pääasia, vaan sen tehtävänä on lievittää hylätyksi tulemisen pelkoa. Lohtuseksi on kuin ahdistuspilleri. Se on areena, jolla haetaan varmistusta sille, rakastaako kumppanimme meitä todella vai voisiko hän hylätä meidät. Yritämme ehkä pakonomaisestikin selvittää, olemmeko toiselle tärkeitä ja voimmeko luottaa suhteen kestävyyteen. Joku voi miettiä: Kun olemme rakastelleet, oloni on turvallinen ja riemullinen. Jos et halua kanssani seksiä, kaikki ahdistukseni ja pelkoni nostavat Seksi voi joko lähentää tai etäännyttää kumppaneita. päätään. Moni perustelee lohtuseksin tarvetta korkealla testosteronitasolla. Tosiasiassa hän voi kokea, että ainoastaan seksi varmistaa hänen merkittävyytensä ja haluttavuutensa. Pohjimmiltaan ihminen haluaisi silloin halauksia ja hellyyttä, varmistusta siitä, että hän on kumppanilleen rakas ja korvaamaton. Kolmanneksi meillä voi olla seksiä, jossa yhdistyy tunnetason läheisyys ja rakkaus. Olemme valmiita heittäytymään ja kokemaan omaa ja toisen seksuaalisuutta yhdessä rakastetun kanssa. Silloin seksi syventää jo olemassa olevaa tunneyhteyttä. Rakastava läheisyys lisää hyvinvointia ja varmuutta itsestä ja suhteesta. Silloin ihminen voi nauttia oman kehon viriämisestä, kiihottumisesta ja laukeamisesta yhdessä oman rakastetun kanssa. Rakastelun jälkeen voi olla hyvä ja kiitollinen olo: On ihanaa, kun minulla on sinut. Sinä olet kaikki, mitä tarvitsen. Juuri nyt ei puutu mitään. MIESTEN JA NAISTEN EROT Tutkijat ovat selvittäneet, ilmeneekö miehen ja naisen seksuaalisessa viriämisessä eroa aivotasolla. Tulokset osoittavat, että seksi aktivoi molempien aivoja suunnilleen samalla tavalla, yhdellä poikkeuksella. Ainoastaan naisten aivoissa aktivoitui turvallisuuteen ja kontrollointiin liittyvä aivoalue. Johtopäätöksenä voitaisiin sanoa, että naisella turvallisuus menee useammin kuin miehellä seksuaalisen halun edelle. Näyttäisi siltä, että mies voi helpommin kuin nainen vain heittäytyä seksuaalisen viettinsä ja halujensa vietäväksi. Nainen ei voi olla huolehtimatta huomisesta, sillä juuri huolehtimalla hän varmistaa oman hyvinvointinsa tulevaisuudessa. Luonto on ratkaissut asian näin. Naisella seksiin sisältyy suu- 16

17 rempi riski ja seuraamukset voivat olla kohtalokkaampia. Mies ei voi tulla raskaaksi, nainen voi. Miten tämä ero sitten vaikuttaa seksiin parisuhteessa? Suhteen läheisyys ja turvallisuus, tunne hyvästä keskinäisestä läheisyydestä näyttäisi siis olevan erityisen tärkeää naiselle. Ajatellaan vaikkapa tilannetta, jossa pariskunta on juuri riidellyt. Mies ehdottaa riidan jälkeen seksiä. Naisen vastaus voi olla: Sinä olit juuri suuttunut minulle ja nyt ehdotat seksiä. Käsittämätöntä! Miehen vastaus voisi kuulua näin: No sehän on hyvä tapa päättää riita. Naisen pitää voida hyvin ja kokea hyvää läheisyyttä, jotta hän voisi ajatella seksiä. Mies taas voi ajatella, että kun on hyvää seksiä, se tuo parin välillä myös hyvää läheisyyttä. Moni nainen kaipaa kuulla, että mies on kiinnostunut hänestä kokonaisvaltaisesti ihmisenä eikä pelkästään seksuaalisena olentona. Naisella on tarve tuntea olevansa miehen silmissä ainutlaatuinen, ihailtu ja arvostettu. Miehen ihailu ja rakkaus koko naisen persoonaa kohtaan kutsuu naista seksuaaliseen avautumiseen ja leikkiin. Joissain tilanteissa naisen seksuaalisuus voi olla enemmän reagoivaa kuin aktiivista. Silloin miehen positiivinen innostuminen on edellytys naisen kiinnostuksen heräämiselle. On helppo ottaa seksuaaliseen kohtaamiseen sisältyviä riskejä, kun on turvallinen olo toisen lähellä. PORNORIIPPUVUUS Pornoa voisi kutsua genitaaliseksi seksiksi, jossa tunneyhteys kohteen kanssa puuttuu täysin. Pornossa seksi on fyysinen kokemus, jossa ei tarvitse ottaa riskiä joutua torjutuksi. Pornossa toinen on aina ja ikuisesti vain sinua varten. Astuessasi ruudun maailmaan, toinen on sinua varten juuri sillä tavalla, kuin sinä haluat. Pornosta voi tulla riippuvuus, joka syrjäyttää mielihyvän hakemisen parisuhteesta. Kumppani voi kokea jäävänsä kakkoseksi, kun toinen on omistautunut pornolle. Pornon käyttäjä voi puolestaan kokea joutuvansa väärin syytetyn penkille: En ole harrastanut kenenkään toisen kanssa seksiä, täällähän minä olen ollut kotona. Puoliso voi tuntea tulleensa petetyksi ja hän saattaa kyseenalaistaa oman arvonsa ja kelpaavuutensa: En ole kumppanini silmissä riittävän kaunis ja vetovoimainen. En pärjää kilpailussa ruudun naisille tai miehille. Kun pornoriippuvainen siirtää haltioituneen katseensa ruudusta kohti omaa kumppaniaan, ilme voi muuttua vihaiseksi ja tyytymättömäksi. Puolison tunnekokemus on suru. Omistautuminen pornolle heikentää ajan myötä kykyämme läheisiin ihmissuhteisiin. Tutkimukset osoittavat, että tottuminen pornon voimakkaisiin stimulaatioihin vähentää herkkyyttä nauttia seksistä toisen ihmisen kanssa. Paljon pornoa käyttävä ohittaa tunnetason kohtaamisen ja siirtyy suoraan seksuaaliseen kokemiseen. Pornoriippuvuus voi aiheuttaa suhteessa erektio-ongelmia. Seuraamuksena on lisääntynyt yksinäisyys, häpeä ja epätoivo. Onneksi seksuaalinen suorituskyky kuitenkin paranee, kun ihminen pystyy olemaan määrätyn ajan ilman pornoa. MITÄ ON HYVÄ SEKSI? Meillä on parhaat edellytykset hyvään seksiin, kun parisuhteessamme on neljä elementtiä. Ensimmäinen näistä on rakkaus ja ihailu. Kun koemme olevamme rakastettuja ja ihailtuja, meidän on turvallista olla avoimia ja kohdata toinen omana itsenämme. Meidän ei tarvitse olla huolissamme siitä, olemmeko oikean näköisiä, muotoisia ja kokoisia. On helppo ottaa seksuaaliseen kohtaamiseen sisältyviä riskejä, kun on turvallinen olo toisen lähellä. Toiseksi tarvitsemme mahdollisuuden voida tukeutua kumppaniimme. Voimme luottaa siihen, että kumppani näkee ja ymmärtää meidän tar- 17

18 peemme ja tunteemme. On turvallista lähestyä toista ja olla avoin kaikenlaisista omista tunteista. Kolmas elementti on vapaus stressistä, huolista ja pelosta. Huoli voi estää seksuaalisen viriämisen ja seksistä tulee yksiulotteista suorittamista. Jos seksistä tulee suorittamista tai toisen miellyttämistä, jossain vaiheessa tuloksena voi olla seksuaalinen haluttomuus. Ja jos kumppanin reaktio tähän haluttomuuteen on kriittisyys ja vaatimusten lisääminen, tämä voi olla uhka hyvinvoinnille suhteessa. Pelko on voimakas tunne, ja jos pelkäämme tai olemme huolissamme, seksuaaliset virikkeet jäävät toiseksi. Se on varsin ymmärrettävää: kukapa voisi keskittyä seksuaaliseen kanssakäymiseen, kun on samalla tietoinen, että maa alla voi sortua koska vaan. Kun meillä ei ole stressiä tai huolta, voimme keskittyä kumppaniimme ja seksiin. Neljäs elementti on yhteys omiin tunteisiin. Jos ihminen joutuu jäädyttämään tunteensa ja on vaikkapa masentunut, seksuaalinen viriäminen estyy. Psyykkinen tai fyysinen kiputila estää ihmistä keskittymästä seksiin silloinkin, kun se muutoin voisi olla mielihyvän lähde. Meillä kaikilla on oma perustasomme siinä, miten rakastettavaksi koemme itsemme ja miten hyvin voimme luottaa toisiin ihmisiin. Seksuaalisuuden alueella kaikenlaiset moitteet ja vertailut ovat erityisen haavoittavia. Me kaikki kaipaamme kokemusta siitä, että olemme seksuaalisesti riittäviä ja rakastettavia. 18

19 TEHTÄVÄT 1. Kun kumppanisi sanoo Olen tänään liian väsynyt seksiin, mikä tunne ja ajatus vastaavat parhaiten sinun kokemustasi tilanteesta? A) Suuttumus: Sinä et ikinä ota minun tarpeitani huomioon, olet itsekäs. B) Suuttumus ja sen alla pelko ja avuttomuus: Sinä et halua seksiä kanssani, olet kyllästynyt minuun. Löydät varmaan jonkun, josta olet innostunut ja jätät minut. C) Loukkaantumisen tunne: Minä en ole sinun mielestäsi riittävän hyvä mies ja seksikumppani. Olen epäonnistunut miehenä. D) Myötätunto: Sinä näytät todella väsyneeltä. Sinulla on varmaan ollut rankka päivä. Sinun täytyy saada nyt levätä rauhassa. 2. Tutkimukset osoittavat, että mahdollisuus puhua seksiin liittyvistä toiveista ja huolista parantaa seksielämää. Voitko sinä kertoa kumppanillesi, minkälaisesta kosketuksesta pidät? Voitko jakaa huoliasi tai pelkojasi? Jos seksistä puhuminen ei tunnu luontevalta, voit keskustella ensin siitä: kerro kumppanillesi, ettet ole tottunut puhumaan seksistä. 3. Minkälaisen mallin vanhempasi antoivat fyysisestä läheisyydestä? Osoittivatko he hellyyttä sinulle, sisaruksillesi, toisilleen? Entä miten vanhempasi suhtautuivat sinun seksuaalisuuteesi? Suhtautuivatko vanhempasi myönteisesti seksuaalisuuteen, esimerkiksi itsetyydytykseen? Miten he opettivat sinulle, että seksuaalisuus on yksityisalueesi? Jaa kokemuksesi kumppanisi kanssa. Eroavatko teidän kokemuksenne toisistaan? 19

20 JAKSO 5 Isyyden haasteet

21 Lapsen ensimmäiset vuodet ovat kuin talon perustusten tekemistä. Jos sinulle oltaisiin tekemässä taloa, olisiko samantekevää, minkälaiset perustukset taloon tulisivat? Vai haluaisitko olla paikalla varmistamassa, että perustuksista tulee hyvät? Vanhemman perustehtävänä on turvata vauvan hyvää oloa ja poistaa epämukavia tunteita. Liika stressi on vahingollista lapselle. Vanhempi onkin itseasiassa vauvan stressin säätelijä. Pyrimme tyynnyttämään vauvaa ja toivomme, että vauva rauhoittuisi läheisyyden ja rauhoittavan puheen avulla. Vauvan avuttomuus saa meidät reagoimaan suojelevasti. Turvallisen vanhemman seurassa lapsen pelot häviävät. Vanhemman toinen perustehtävä on houkutella vauva rakastavaan yhteyteen kanssaan. Vanhemman kautta lapsen on mahdollista muodostaa kuva itsestään rakastettavana ja arvostettavana ihmisenä, sellaisena ihmisenä, josta toiset iloitsevat. UUSI MAHDOLLISUUS Jotta voimme osoittaa lapselle arvostavamme häntä, on tärkeää pohtia, onko joku arvostanut meitä itseämme. Jos olemme joutuneet rakentamaan itsetuntomme suoritusten varaan, voimme kokea lapsetkin suorituksina ja todistuksena omasta kyvykkyydestämme. Jos olemme kokeneet, että meitä itseämme on hoivattu lapsina hyvin, meidän on turvallista pohtia omia tunteitamme ja toiveitamme isänä. Vauvan syntymä voi herättää meissä monenlaisia, ristiriitaisia tunteita. Voimme kokea esimerkiksi iloa ja toisaalta pelkoa. Voimme olla huolestuneita siitä, olemmeko hyviä isiä tai osaammeko tukea puolisoamme riittävästi. Hyvässä tilanteessa uskallamme jakaa näitä tunteita läheisillemme. Pystymme myös kuuntelemaan, kun puolisomme puhuu omista vauvaa koskevista huolistaan. Kummankaan ei tarvitse vain sinnitellä yksin. Vauvan syntymä on uusi mahdollisuus miettiä omia valmiuksia kohdata tunteita ja läheisyyttä. Tämä mahdollisuus on tarjolla niin isälle kuin äidillekin. Vauvan syntymä avaa taas kerran sen avuttomuuden ja tarvitsevuuden maailman, jossa olemme itsekin olleet lapsena. Avuttomuus tarkoittaa sitä, että tarvitsemme turvaa ja tukea toisesta ihmisestä. Vauva on haavoittuva, ja yksi hänen perustarpeistaan on saada yhteys toiseen ihmiseen. Joskus vauvan avuttomuus ja hau raus voivat saada isänkin kokemaan avuttomuutta ja epävarmuutta. ISÄN MALLI Kun isä katselee ihaillen, innostuneesti ja rakastuneesti vauvaansa, vauva kokee omien peilisolujensa kautta samaa hyvää oloa kuin isäkin. Peilisolut ovat ne solut, joiden avulla me voimme kokea samoja tunteita kuin se ihminen, jota katsomme silmiin. Peilisoluja voi aktivoida ainoastaan toinen ihminen. Vauvan tunneäly kehittyy peilisolujen avulla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Tällainen vastavuoroinen rakastava peilaaminen vauvan ja vanhemman välillä on sama ilmiö, joka tapahtuu kahden rakastavaisen välillä. Siinäkin peilisolut aktivoituvat ja koemme automaattisesti samoja tunteita kuin se, kenen kanssa olemme vuorovaikutuksessa. Kun vauva syntyy, miehen omat kokemukset läheisyydestä ja huolenpidosta aktivoituvat. Hyvät muistot omasta lapsuudesta auttavat eläytymään isyyteen ja lapsen maailmaan. Isä pohtii, miltä vauvasta tuntuu ja mitä vauva toivoisi häneltä. Samoin myöhemmin lapsen kasvaessa isä pystyy kuvittelemaan asioita lapsen näkökulmasta. Vanhemman kyky eläytyä lapsen tunteisiin tukee lapsen aivojen kehitystä ja oppimiskykyä. Hyvät kokemukset omasta lapsuudesta auttavat isää yleensä vähentämään omia harrastus- Vauva kokee peilisolujen kautta samaa hyvää oloa kuin isäkin. 21

22 menojaan ja kavereiden kanssa vietettyä aikaa vauvan synnyttyä. Jos oma isä on ollut aktiivinen suhteessa lapsiinsa, se lisää isän halua sitoutua lapseen ja osallistua hoitamiseen. Isä kantaa vastuuta lapsesta ja luo tunnesiteen lapseen. Miehellä on tärkeä rooli jo raskausaikana ja synnytyksessä. Miehen tuki puolisolleen ennalta ehkäisee äidin synnytyksen jälkeistä masennusta ja parantaa parisuhdetta. Isä voi tukea imetystilanteita ja olla mukana kaikissa lapsen elämän asioissa. Kaikki lasten asiat, kuten ruokailut, vaatehuollot ja päiväkotiasiat ovat kummankin vanhemman asioita. Vaille jäämisen kokemukset omasta lapsuudesta voivat saada miehen etääntymään puolisosta ja vauvasta. Isä voi haluta olla läheinen lapsen kanssa, mutta ei jostain syystä pysty tähän. Lapsi oppii olemaan varuillaan, koska hän ei ole varma isän läsnäolosta. Televisioon, älypuhelimeen tai tablettiin uppoutunut isä on fyysisesti läsnä mutta henkisesti poissa. Tärkeintä on, että vanhempi itse voi hyvin. Joskus rakastavan suhteen luominen vauvaan tuntuu helpommalta kuin rakastava suhde oman kumppanin kanssa. Vanhempi saattaa hakea lapsesta lohtua, jos hän ei pysty tyydyttämään omia läheisyyden tarpeitaan puolisonsa kanssa. Silloin vanhempi ei ole herkkänä lapsen tarpeille, vaan lapsi joutuu elämään vanhemman tarpeita varten. Vanhempi ikään kuin omii vauvan itselleen ja sulkee kumppanin ulkopuolelle. Ulkopuolisuuden tunne on uhka toisen vanhemman hyvinvoinnille. Lapsen hyvänä hoitajana voi toimia yhtä hyvin isä ja äiti. Lapsi tarvitsee molempia sitoutumaan omaan elämäänsä. Meidän isien yhtenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että lapsen oikeudet tältä osin täyttyvät. SITOUTUNUT ISÄ Lapsi tarvitsee vähintään yhden turvallisen aikuisen pysyvää läsnäoloa elämässään. Tämä turvallinen aikuinen voi yhtä hyvin olla isä kuin äitikin. Tärkeintä on, että vanhempi itse voi hyvin. Sellaisella aikuisella, jolla on turvallinen olo oman itsensä kanssa ja jolla on rakastava suhde itseensä ja läheisiinsä, on parhaat edellytykset välittää samaa hyvää oloa myös lapselleen. Tässä tulee esiin läheisen parisuhteen merkitys. Kun vanhempien kahdenvälinen suhde on rakastava ja läheinen, he pystyvät parhaiten kohtaamaan myös lapsen tarvitsevuuden. He ymmärtävät, että lapsen hoitaminen on joskus väsyttävääkin, eivätkä moiti toisiaan. Silloin vauva ei kolmantena osapuolena tunnu uhkaavan sitä tunnetta, että kumppanit ovat toisilleen tärkeitä ja korvaamattomia. LÄSNÄOLEVA ISÄ Ihmisen merkittävin kasvu ja kehittyminen tapahtuu läheisissä, sitoutuneissa suhteissa. Yksi tällainen sitoutunut suhde on vanhemmuus. Parhaimmillaan se on paikka, jossa kasvaa sekä lapsi että vanhempi. Isyyden peruskysymys kuuluu: olemmeko paikalla silloin, kun läheinen suhde lapseen luodaan? Vai olemmeko paikalla vasta 15 vuoden päästä tai 50 vuoden päästä. Kuluuko meidän isien aika ja energia siihen, että yritämme löytää omaa arvoamme työelämän tai muiden suoritusten kautta? On hyvä muistaa, että sitoutuminen lapseen mahdollistaa positiivisella tavalla myös oman itsen kohtaamista. Kun voit olla läsnä lapsellesi, annat samalla kasvun ja kehittymisen mahdollisuuden itsellesikin. 22

23 TEHTÄVÄ Kun ajattelet sinun ja kumppanisi yhteistä taivalta, mitkä seuraavista voisivat parhaiten kuvata kumppanisi ajatuksia jostain sen vaiheesta: A) Kun vauva syntyi, sinulla oli kiire kutsua sukusi ja ystäväsi ja näyttää heille saavutustasi olithan tehnyt miehen työn kun olit saanut lapsen aikaiseksi. Minä jäin yksin vauvan kanssa siivoamaan kotia juhlien jälkeen. B) Välillä minusta tuntui, että sinä oikeastaan halusit vain uppoutua työhösi. Koin, että en ole sinulle mieluinen ja riittävä. Sinulle merkitsee vain sinun urasi ja viihdyt työssäsi ja kavereittesi kanssa paremmin kuin minun kanssani. C) Kun vauva syntyi, tunsin itseni epävarmaksi ja pelkäsin reputtavani äitiystestissä. Pelkäsin, että sinä moittisit minun osaamattomuuttani ja väsymystäni. Mutta sinä et moittinut minua, sinä et ryhtynyt minulle luennoimaan, miten lasta pitää hoitaa. Sen sijaan sinä sanoit ymmärtäväsi, miten rankkaa minulle oli ja kerroit, että sinäkin tunnet itsesi epävarmaksi, miten vanhempana pitäisi toimia. Sinä sanoit minulle, että minä olen hyvä äiti ja että olet ylpeä siitä, että juuri minä olen sinun lapsesi äiti. Sanoit, että yhdessä me kyllä pärjäämme. Ja kun olin joskus yksin avuttomana vauvan kanssa kotona, muistelin aina, mitä sinä olit sanonut. Sinun sanojesi avulla minä jaksoin ja olen kiitollinen siitä, että sinä olet mieheni. 23

24 JAKSO 6 Parisuhteen vaiheet

25 Rakastumisvaiheessa ihminen ajattelee, että huuma kestää ikuisesti. Mikään ihmissuhde ei kuitenkaan ole staattinen, samana pysyvä. Tällainen staattisuuden ajatus sisältää jo parisuhteen elävyyden kuolinkellot. Mikään elävä ei voi olla kuin kuolleen sydänsähkökäyrä. Ihmiselämään liittyy syke ja muutos sekä näiden aiheuttamat tunteet meissä. Elämään kuuluu tasaisempia vaiheita ja toisaalta muutosvaiheita. Muutos on olennainen osa elämänkulkua. Ihmisellä on omat kehitysvaiheensa, muutosvaiheensa, ja myös parisuhteella on omat muutosvaiheensa. Kun tähän lisätään työhön, asuinpaikkaan ja yhteiskuntaan liittyvät muutokset, elämä ei näytäkään kovin tasaiselta menolta. Se muistuttaa ehkä pikemminkin hidastettua kuvaa lainelautailusta. Jos joudumme elämän lainelautailussa liian kauas toisistamme, keskinäinen yhteys voi hävitä. Ja juuri tämä, hyvä keskinäinen yhteys voisi olla paras tuki elämän haasteiden kohtaamisessa. RAKASTUMISVAIHE Parisuhteen alussa on monesti ihastumisvaihe, eli lumovaihe. Ihastumisvaihe alkaa siitä, että me tunnistamme oman tarvitsevuutemme. Tunne omasta tarvitsevuudesta on rakastumisen perusta. Rakastunut kokee, että rakastettu on vastaus hänen tarvitsevuuteensa. Oman tarvitsevuuden esiin nouseminen voi herättää avuttomuuden, haavoittuvuuden ja ahdistuneisuuden tunteita. Rakastumisen jännitteisyys nousee riskin ottamisesta ja epävarmuudesta: vastaako toinen omiin toiveisiin ja tarpeisiin? Jos rakastuminen on molemminpuolista, rakastumisen tunne poistaa epäilyt omasta arvosta sekä pelon yksin jäämisestä. Joskus on parempi ottaa riski ja huomata, että teki virheen. Luontoäiti tekee parhaansa saadakseen ihmisiä yhteen. Rakastumisen lumon täytyy voittaa miehessä muut lumoukset, kuten omaan uraan liittyvän tai vaikkapa tekniikkaan liittyvän lumouksen. Se edellyttää melkoista tunneaaltoa ihmisen sisällä. Rakastumisen tehtävänä on auttaa meitä saamaan jotain uutta elämäämme jotain sellaista, joka on mahdollista saavuttaa ainoastaan läheisen ihmisen kautta. Rakastumisvaihe voi merkitä salamarakastumista tai suhteen rauhallisempaa kehittymistä. Se, menemmekö parisuhteeseen tunnehurrikaanin vai rauhallisten pohdintojen kautta, ei ratkaise lopputulosta. Rakastuminen saa meidät kuin mäkihyppääjän sopivalle lähtölavalle. Sitten monet muut tekijät ratkaisevat sen, tuleeko yhteiselämästä elämän mittainen lento vai tullaanko alas jo hyppyrin nokalta. Yhteiselämän laadun ratkaisee paljolti meidän valmiutemme läheiseen ihmissuhteeseen. Jos todellinen mahdollisuus nosteeseen puuttuu, yhteinen lento voi päättyä jo häälennolla. Tai jopa sitä ennen, kuten joku sanoi, kävellessämme kohti alttaria tajusin, että tämä on virhe. Joskus on parempi ottaa riski ja huomata, että teki virheen. Jääkiekkoilija Wayne Gretzkyä siteeraten, jokainen laukaus, jonka jätin ampumatta, meni ohi. Jos ei tee mitään, voi jäädä loppuelämän ajaksi miettimään, pitäisikö mennä yhteen vai ei. Se voisikin olla se elämän suurin virhe. Rakastumisen vaihe kestää vuoden tai pari. Rakastuminen voi päättyä tai johtaa sitoutumiseen. Sitoutuminen voi eri ihmisille merkitä esimerkiksi yhteenmuuttoa, kihlausta tai vaikkapa avioliittoa. YHTEISELÄMÄ Sitoutuneessa, kahdenkeskisessä yhteiselämässä kumppanit tutustuvat toisiinsa uudella tavalla. Kummastakin tulee esiin ajan myötä uusia puolia. Kaikki kumppanin puolet eivät herätä meissä ihastusta. Realiteetti on se, että sitoutuneeseen ihmissuhteeseen ei voi mennä koskettamatta sekä omia että toisen kipupisteitä. Moni haluaa vahvistaa sitoutumisen naimisiinmenolla. Avioliitto voi edistää tunnetason si- 25

26 toutumista kahdella tavalla. Ensinnäkin avioliitto on selvä merkki siitä, että ensisijainen rakkauden kohde ei ole oma vanhempi, vaan kumppani. Avioliitto voi auttaa irtaantumista omien vanhempien vaikutuspiiristä. Toiseksi julkinen sitoutuminen on mahdollisuus ilmaista muille ihmisille, että kumppani on maailman rakkain ja tärkein. Meillä on valta tehdä yhdestä ihmisestä kuningas tai kuningatar, prinssi tai prinsessa. Useimmista tuntuu hyvältä kuulla olevansa toisen valittu, ykkönen tämän elämässä. Se luo turvallista pohjaa kohdata parisuhteen haasteita. Lapsen syntymä saattaa aktivoida omia vaikeita lapsuuden kokemuksia. LAPSIPERHE-VAIHE Useimmat ihmiset haluavat kumppaninsa kanssa lapsia. Osa ei halua lapsia ja joskus lasten saaminen on muusta syystä estynyt. Jos pari saa lapsia, kyse ei enää ole vain aikuis rakkaudesta. Mukaan tulee rakkaus lapsia kohtaan. Kun molemmat vanhempina luovat oman ainutlaatuisen suhteen uuteen tulokkaaseen, olennainen kysymys kuuluu, miten käy parisuhteen lapsivaiheen myllerryksessä. Hyvin usein käy niin, että pari ei ymmärrä tilanteen vaativuutta. He tulevat yllätetyiksi kuin housut kintuissa. Perheenlisäys merkitsee automaattisesti sitä, että perheessä on uusi tulokas, jonka tarpeet menevät pitkän aikaa muiden tarpeiden ohi. Ainakin jompikumpi joutuu luopumaan lapsen tulon myötä omista toiveistaan ja tarpeistaan. Samalla lapsen tuleminen merkitsee lisähaasteita ja stressiä, valvomista ja unettomuutta. Lapsen syntymä saattaa myös aktivoida omia vaikeita lapsuuden kokemuksia. Yllättäen isää tai äitiä tai molempia saattaakin kohdata synnytyksen jälkeinen masennus. Pikkulapsivaiheessa voi käydä niin, että kumppanien on vaikea tukea toisiaan. Juuri silloin, kun me eniten kaipaisimme toiselta tukea, puolison huomio näyttääkin suuntautuvan pelkästään vauvaa kohti. Voimme kokea menettävämme kumppanin rakkauden ja tuen. Yrität ponnistaa kohti vanhemmuutta, mutta huomaatkin ponnistavasi tyhjän päältä. On kuin avaruusraketin lähtöhetkellä telineet kaatuisivatkin raketin päälle. Tuen tarve lisääntyy, mutta tunne toisen olemassaolosta itseä varten häviää. Parisuhdetyytyväisyys muuttuu epätoivoksi, syyttelyksi, riidaksi ja yksinäisyydeksi. Tunnemme itsemme jätetyiksi ja ulkopuolisiksi. Mitä läheisempi parisuhde on ennen lasten syntymää, sitä paremmin pari selviää uusista haasteista, kun perheen koko kasvaa. Yhdessä kohdatut ja voitetut haasteet vahvistavat luottamusta ja tunnetta siitä, että yhdessä me selviämme. JÄLLEEN KAHDEN Parisuhteen neljänneksi vaiheeksi voidaan sanoa vaihetta, jossa lapset ovat lähteneet maailmalle. Jos suhde on pysynyt elävänä ja läheisenä myös lapsiperhe-vaiheessa, pari voi nyt keskittyä rauhassa toisiinsa ja elämän uusiin mahdollisuuksiin. Kumppanit voivat nauttia hyvästä keskinäisestä läheisyydestä. Vanhemmatkin voivat silloin valloittaa maailman. Terveydelliset tekijät voivat toki rajoittaa tätä universumin uutta avautumista vanhemmalla iällä. Jos keskinäinen rakkaus hävisikin lapsirakkauden aikana, lasten poismuutto tuo esiin keskinäisen suhteen tyhjyyden. Pahimmillaan on kuin olisit tuntemattoman kanssa samassa asunnossa ilman minkäänlaista tunnesidettä. Tyhjyys ja yksinäisyys täyttävät kodin lasten lähdön jälkeen. Tätä yksinäisyyttä voi tietysti yrittää välttää ripustautumalla lapsiin. Jos sekään ei onnistu, edessä voi olla ero ja mahdollisesti uusien ihmissuhteiden etsiminen muualta. RAKKAUS VOI KESTÄÄ Parisuhde muuttuu ajan myötä. Jos kumppanit voivat pitää yllä hyvää läheisyyttä elämän väliin 26

27 myrskyävillä merillä, meren aallot eivät tunnukaan enää niin korkeilta ja pelottavilta. Elämä tuntuukin enemmän seikkailulta. Mutta jos läheisyyden ylläpitäminen ei onnistu, meren aallot vievät kumppanit täysin erilleen silloinkin, kun he nukkuvat yönsä vielä yhteisessä sängyssä. Rakkaussuhteeseen kuuluu korvaamattomuuden kokemus. Rakastettu ei ole korvattavissa eikä vaihdettavissa, hän on ainutlaatuinen. Rakkaussuhde voi kestää koko elämän. Rakkaussuhde voi kestää koko elämän. Vaikeilla hetkillä tunnekeskeinen pariterapia voi auttaa pareja lähentymään uudelleen. TEHTÄVÄ: Meidän tarina Joskus suhteessa on hyvä palata alkuun ja muistella mikä on tuonut juuri teidät kaksi yhteen. On hyvä muistuttaa itseä niistä tunteista, joita toinen ihan alussa sinussa herätti. Olette ehkä vasta suhteen alkupuolella tai sitten takananne on pitkä yhteinen historia. Voit aloittaa alusta ja tehdä tehtäviä siihen asti, kun koet luontevaksi. Tehtävien ajatus on, että kumpikin voi käydä kysymykset omassa mielessään läpi tai kirjoittaa vastaukset paperille ja sitten jakaa ne kumppanin kanssa. PARISUHTEEN ALKU» Missä tapasitte kumppanisi kanssa?» Mihin kiinnitit hänessä ensin huomiota?» Mikä puolisossasi viehätti, kun tutustuit häneen?» Milloin huomasit ihastuneesi häneen?» Jaa nämä muistosi ja tunteesi puolisosi kanssa. Pyydä häntä muistelemaan samoja asioita ja jakamaan ne kanssasi. 27

28 TEHTÄVÄ jatkuu SITOUTUMINEN» Missä vaiheessa sinusta tuntui, että voisit elää yhdessä tämän ihmisen kanssa?» Mikä sai sinut varmistumaan tai tuntemaan, että uskaltaisit kokeilla yhdessä olemista?» Minkälaisia unelmia teillä oli suhteen alussa? Mitä muistat unelmoineesi? Mistä kumppanisi unelmoi?» Miltä yhteen muuttaminen sinusta tuntui? Pelottiko sinua siinä jokin? Jos sinua pelotti, niin mikä sai olosi tuolloin turvallisemmaksi?» Oliko suhteessanne aika, jolloin olitte koko ajan yhdessä ja jaoitte kaikki asiat toistenne kanssa? Kuinka kauan sitä kesti? Minkälaista tämä aika oli? Millaisia muistoja sinulla siihen liittyy?» Milloin teille tuli ensimmäiset riidat? Muistatko mitä ne koskivat? Miten tuolloin saitte sovittua riidat?» Jaa nämä muistosi parisi kanssa. Miettikää yhdessä muistatteko asiat samalla tavalla vai onko tarinoissanne eroja. KUMPPANUUS» Tuntuuko sinusta, että jossain vaiheessa suhteenne rauhoittui ja turhat erimielisyydet vähenivät? Milloin tämä tapahtui?» Oliko arjen, kumppanuuden jakaminen helpompaa?» Tuliko sinulle jossakin vaiheessa suhdettanne sellainen olo, että voit olla oma itsesi ja sellaisena hyväksytty kumppanisi seurassa?» Millaisena tässä vaiheessa näit kumppanisi? Kuinka paljon se poikkesi siitä, miten näit hänet suhteen alussa?» Keskustelkaa siitä, miten suhteenne on muuttunut alun ihastumisvaiheesta tähän päivään. Mitä hyvää siinä on ollut? Entä huonoa? VAUVA-AIKA» Millaista aikaa vauvan odotus oli parisuhteessanne? Mitkä asiat toivat tällöin iloa? Mitkä huolta?» Tuntuiko sinusta, että olitte molemmat valmiita/sitoutuneita vauvan tuloon?» Mitä suhteellenne tapahtui lapsen tulon myötä? Muuttuiko se jotenkin?» Jakakaa näitä tunnelmianne ja kokemuksianne siitä ajasta, kun perheenne kasvoi. 28

29 TEHTÄVÄ jatkuu RUUHKAVUODET» Millaista aikaa lasten kasvuikä oli parisuhteessanne?» Miten pystyitte jakamaan arjen tehtäviä keskenänne? Tuntuiko sinusta, että vastuu arjesta jakautui tasapuolisesti?» Tuntuiko sinusta, että lapset eivät tulleet suhteenne väliin ja pystyitte säilyttämään hyvän keskinäisen yhteyden?» Jos yhteytenne etääntyi, miten yrititte korjata sitä? Luuletko, että molemmat huomasivat yhteyden katkenneen?» Tuntuiko sinusta siltä, että pystyit tukeutumaan kumppaniisi vanhemmuuden haasteissa?» Aiheuttivatko erilaiset kasvatusnäkemykset riitaa suhteessanne?» Mikä tässä vaiheessa oli parasta? Entä huonointa?» Puhukaa hetki siitä, millaista aikaa ruuhkavuodet olivat suhteessanne. LASTEN ITSENÄISTYMINEN» Koitko, että sait puolisoltasi tukea, kun lapset tulivat murrosikään?» Oliko sinun vaikea kestää nuoren sinuun kohdistuvaa kritiikkiä?» Jos ette pystyneet pysymään yhteisenä rintamana vanhempina, niin mitä sinusta tapahtui?» Mitä sinä tunsit, koit tässä vaiheessa? TAAS KAHDEN» Miten koit ajan, kun lapset lähtivät kotoa?» Mitä odotuksia, entä pelkoja sinulla oli kahden olosta?» Tuntuiko sinusta joskus, että toinen teistä oli elänyt liikaa lapsille/ lasten kautta?» Tunsitko vierauden tunnetta suhteessa kumppaniisi?» Nyt jos katsot taaksepäin, niin minkä ajattelet pitäneen teitä yhdessä myös suhteen kriisikohdissa?» Miten näet tällä hetkellä suhteenne tilanteen?» Mistä iloitset suhteessanne?» Mihin toivoisit vielä muutosta? MEIDÄN TARINA» Piirtäkää sydänkäyrän näköinen kaavio suhteenne eri vaiheista. Hyvät vaiheet sijoittuvat keskiviivan yläpuolelle ja huonot alapuolelle. Miettikää hyviä ja huonoja vaiheita aiempien kysymysten pohjalta. Mitä näissä vaiheissa elämässänne on tapahtunut? Jaa kumppanisi kanssa oma viivasi. Poikkeaako se kumppanisi viivasta? 29

30 JAKSO 7 Rakastamalla kohtaat itsesi