ALKUSANAT NURMIKON HOITO...4 HOIDON TAVOITE...4 NURMIKON HOITOTYÖOHJEISTUS...4 A. Käyttönurmikon hoito Kevätkunnostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKUSANAT...4 1. NURMIKON HOITO...4 HOIDON TAVOITE...4 NURMIKON HOITOTYÖOHJEISTUS...4 A. Käyttönurmikon hoito...4 1.1. Kevätkunnostus...4 1.2."

Transkriptio

1 ALKUSANAT NURMIKON HOITO...4 HOIDON TAVOITE...4 NURMIKON HOITOTYÖOHJEISTUS...4 A. Käyttönurmikon hoito Kevätkunnostus Leikkuu Syyskunnostus Rajaus Lannoitus joka 2. vuosi Kalkitus joka 2. vuosi...6 B. Reuna-alueiden hoito Kevätkunnostus Leikkuu Paikkaus Ilmastointi, pystyleikkuu Uuden nurmikon kastelu PUIDEN HOITO...7 HOIDON TAVOITE...7 PUIDEN HOITOTYÖOHJEISTUS Puun kunnon tarkkailu Määrävuosin puutarhurin tekemä puiden tarkastus ja tarvittavat leikkaukset Puiden lannoitus Puiden suojaus jäniksiltä ja jyrsijöiltä Juuristoalueen hoito Repeytyneiden oksien ja runko- ja juurivesojen poisto Tuennan tarkastus ja korjaus sekä tuentojen poisto Kastelu 2 vuotta istutuksesta PENSAIDEN JA KÖYNNÖSTEN HOITO...11 HOIDON TAVOITE...11 PENSAIDEN JA KÖYNNÖSTEN HOITOTYÖOHJEISTUS...11 A. Normaali hoito

2 3.1. Rikkakasvitorjunta ja kasvualustan muokkaus Siistimisleikkaus Paikkaustarpeen tarkistus Keskeisten istutusalueiden rajaus Suoja-aitojen korjaus Köynnösten tuennan tarkastus Lannoitus joka toinen vuosi Kalkitus joka toinen vuosi...13 B. Intensiivinen hoito (alle 2 vuotiaat istutukset + kansi- ja astiaistutukset) Kastelu Lannoitus Rikkakasvitorjunta, muokkaukset ja tiivistyneen maan ilmastointi Paikkaustarpeen tarkistus Siistimisleikkaukset Köynnösten tukeminen Pensaiden hoitoleikkaus Köynnösten hoitoleikkaus Paikkausistutukset Kasvitautien ja -tuholaisten torjunta Katteen käyttö Suoja-aitojen poisto Tukiristikoiden uusiminen Maanäytteen otto ja sitä aiheutuvat toimenpiteet Korjaukset ja muutokset PERENNOIDEN HOITO...19 HOIDON TAVOITE...19 PERENNOIDEN HOITOTYÖOHJEISTUS Kevätkunnostus Paikkaustarpeen tarkastus Lannoitus Kastelu Rikkakasvien torjunta ja kasvuston siistiminen

3 4.6. Rajaus Kasvitautien ja -tuholaisten torjunta Jakaminen Paikkausistutukset Maanäytteen otto KESÄKUKKIEN ISTUTUS JA HOITO

4 ALKUSANAT Hoitotyöohjeistus on laadittu mahdollisimman käytännönläheiseksi, jotta se toimisi asukkaiden omahoidon oppaana. 1. NURMIKON HOITO HOIDON TAVOITE Käyttönurmikko Nurmikko tulee hoitaa siten, että se säilyy elinvoimaisena voimakkaasta kulutuksesta huolimatta. Toimenpiteitä tehdään, kun ulkonäköhaittoja alkaa esiintyä. Nurmikko on yleisilmeeltään aina siisti. Reuna-alueet Metsän reunat ja tontin kallioiset reunat hoidetaan vähemmin intensiivisesti. Nurmikon tulee antaa hoidettu vaikutelma. Hoitotoimenpiteitä tehdään siinä määrin, että alueen yleisilme pysyy siistinä. Nurmikko on yleisilmeeltään yhtenäinen. NURMIKON HOITOTYÖOHJEISTUS A. Käyttönurmikon hoito Suurin osa pihanurmikoista kuuluu tähän luokkaan, jossa kulutus on suurta ja/tai nurmikko sijaitsee keskeisellä paikalla. Kulutuksen aste, pohjamaan rakenne sekä nurmikon yhtenäisyys ja rajautuminen vaikuttavat oleellisesti nurmikon kestävyyteen ja ulkonäköön. Jos vuosittain joudutaan paikkaamaan syntyneitä polkuja ja kulmia, kannattaa nurmikko näillä kohdin vaihtaa kestävämpään materiaaliin (esim. asfaltti, sora, kivet, laatat), sillä nurmikko ei kestä jatkuvaa ympärivuotista tallausta Kevätkunnostus Nurmikolta poistetaan edelliseltä syksyltä maahan jääneet lehdet ja leikkuujäte, talven aikana kertynyt hiekoitushiekka sekä muut asiaan kuulumattomat roskat. Mahdolliset aurausmerkit korjataan pois. Paikkaukset tehdään isännöitsijän kanssa niin sovittaessa. Kevätkunnostus aloitetaan, kun maa on kuivunut tallausta kestäväksi. Kevätkunnostus on tehtävä mennessä, Pohjois-Suomessa mennessä. Jos työ suoritetaan koneellisesti, on varmistauduttava, että koneet eivät aiheuta nurmikolle vaurioita Leikkuu Nurmikon leikkuu on hoitotoimenpiteistä kallein ja myös eniten nurmikon ulkonäköön ja kuntoon vaikuttava toimenpide, joten ei ole yhdentekevää, miten nurmikkoa leikataan. Leikkuukorkeudella ja tiheydellä voidaan vaikuttaa nurmikon kuivuuden ja kulutuksen kestoon sekä veden ja ravinteiden saantiin. Korkeammalta leikattu nurmikko kestää paremmin kuivuutta ja pärjää vähäisemmällä lannoituksella kuin hyvin matalaksi leikattu nurmikko. Toisaalta liian korkea heinä heikentää nurmikon ulkonäköä ja kulutuksen kestävyyttä. 4

5 Nurmikon pituuden tulee olla 4-15 cm. Leikkuujälki tulee olla huolellista ja tasaista. Nurmikkoa leikataan sen kasvunopeuden mukaan, kerralla saa leikata korkeintaan ½ nurmikon pituudesta eli pitkäksi venähtänyt nurmikko leikataan ensin korkeammalta ja leikataan sopivaan mittaansa vasta seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Leikkuukorkeus vaihtelee 4-7 cm välillä. Leikkuukorkeutta säädetään leikkuutiheyden ja sääolojen mukaan: kiivaan kasvun aikana alkukesällä voidaan nurmikko leikata matalammaksi (4 cm), mutta keskikesän poutakausina leikkuukorkeutta nostetaan esim. 6 cm:iin. Syksyllä nurmikko leikataan melko lyhyeksi, jotta lehtien haravoiminen helpottuisi eikä talvituhosienet pääsisi muhimaan nurmikossa. Leikkuutyö suoritetaan siten, että leikkuurajat limittyvät riittävästi ja että leikkuusuunta ei ole joka kerta sama. Kasoihin jäävä, häiritsevä leikkuujäte kerätään välittömästi pois ja levitetään pensaiden juurille katteeksi. Viimeistelyleikkuu suoritetaan siimaleikkurilla nurmikolla olevien esteiden ympäriltä ja rakenteiden vierestä vähintään kerran kuukaudessa. Kuva 1. Nurmikon leikkuukorkeus vaikuttaa juurten kasvuun ja siten myös nurmikon veden ja ravinteiden saantiin sekä kuivuuden kestävyyteen Syyskunnostus Syyskunnostukseen kuuluu pudonneiden lehtien ja muun kasvijätteen poisto sekä mahdollisten aurausmerkkien asentaminen. Pudonneet lehdet voidaan haravoinnin sijaan silputa ruohonleikkurilla tai murskaimella paikoilleen, mikäli lehdet putoavat pikkuhiljaa, jolloin ne silputaan useaan kertaan tai lehdet ovat pieniä tai pehmeitä (koivu, pajut, lehmus). Jos lehtikerros on paksu (yli 3 cm) tai vaahteranlehtiä, lehdet haravoidaan pois. Haravoidut lehdet voidaan käyttää pensasalustojen kattamiseen (Ks Katteen käyttö), kunhan lopputulos on siisti Rajaus Nurmikon rajaus vaikuttaa pihan yleisilmeeseen. Keskeisiin kulkuväyliin rajoittuvat nurmikot kantataan lapiolla, kanttausraudalla tai kanttauskoneelle vuosittain elokuun loppuun mennessä kohteen suunnitelman mukaisesti. Irrotetut kasvinjätteet kerätään pois ja kanttaus siistitään Lannoitus joka 2. vuosi Säännöllisesti lannoitettu nurmikko kestää paremmin kulutusta, kuivuutta ja talvituhosieniä sekä on tuuheampi, vihreämpi ja kauniimpi kuin ravinteiden puutteesta kärsivä nurmikko. Ravinnetaso pidetään kuitenkin melko alhaisena, ettei nurmikon leikkaustarve paljoa kasvaisi ja nostaisi siten hoitokustannuksia. Nurmikko lannoitetaan joka toinen vuosi, jolloin keväällä annetaan typpipitoinen yleislannos ja elokuussa fosfori-kaliumlannos. Vaihtoehtoisesti annetaan keväällä tai alkukesällä vain yksi lannoitus pitkävaikutteisella lannoitteella. 5

6 Lannoite levitetään tasaisesti koko nurmialueelle mielellään kosteaan maahan tai ennen sadetta. Lannoitetta annetaan vain 1/2 lannoitepakkauksen ohjeesta. Kevätlannoitteita ovat mm. Kemiran Puutarhan yleislannos ja Nurmikkolannos PLUS, Biolanin Yleislannoite ja Nurmikkolannoite sekä Kekkilän Puutarhalannoite ja Kanankakka. Syyslannoitteita ovat mm. Kemiran PK-Syyslannos, Biolanin Syyslannoite ja Kekkilän Syyslannoite. Pitkävaikutteisia lannoitteita ovat Kemiran Nurmikon kestolannos, Biolanin Nurmikkolannoite (sisältää myös kalkin) sekä Kekkilän Nurmikkoravinne. Näissä ns. kestolannoitteissa osa typestä on hitaasti liukenevassa muodossa. Eloperäiset lannoitteet ovat suositeltavia niiden pieneliötoimintaa kiihdyttävän vaikutuksen ansiosta. Monet lannoitteet sisältävät sekä kivennäislannoitetta sekä eloperäistä lannoitetta. Reuna-alueita ei yleensä lannoiteta ja niiden lannoituksesta sovitaan aina erikseen. Lannoituksissa sovelletaan samoja ohjeita mitä edellä on annettu, mutta annettavat määrät voivat olla pienempiä Kalkitus joka 2. vuosi Kalkki vähentää maan happamuutta, parantaa maan pieneliötoimintaa sekä muuttaa maassa olevia ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon vähentäen siten lannoitustarvetta. Kalkki levitetään keväällä tai syksyllä. Kalkin tasainen levitys on tärkeää. Kalkkia annetaan vain 1/2 pakkauksen ohjeesta. Sopivia kalkitusaineita ovat Kemiran Rakeinen puutarhakalkki ja LUOMU tumma kalkki ja Kekkilän Puutarhakalkki. Jauhemaiset kalkitusaineet eivät sovellu ylläpitokalkitukseen. Biolanin Nurmikkolannoite sisältää myös kalkin, joten sitä käytettäessä erillistä kalkitusta ei tarvita, mutta lannoitetta annetaan joka vuosi. B. Reuna-alueiden hoito Pihan reuna-alueen nurmikkoa, joka rajoittuu esim. metsään tai peltoon eikä ole asukkaiden tehokkaassa käytössä, leikataan harvoin ja muutenkin hoito on vähemmän intensiivistä. Lannoituksia ja paikkauskylvöjä tehdään vain erikseen niin sovittaessa Kevätkunnostus Kevätkunnostuksessa poistetaan nurmikolle talven aikana kertynyt hiekoitushiekka ja roskat Leikkuu Nurmikko leikataan paikasta ja sääoloista riippuen 3-6 kertaa kasvukaudessa. Ennen leikkuuta nurmikolta kerätään leikkuria vaurioittavat esineet sekä roskat. Leikkuu voidaan tehdä murskainleikkurilla. Nurmikkoa leikataan kerralla korkeintaan 2/3 sen pituudesta. Jälkileikkaus tehdään vähintään kerran kasvukaudessa. Kulkureittien reunat leikataan useammin kuin muu nurmikko. Alueelle voi jäädä leikkuujätettä Paikkaus Nurmikon paikkaukseen ryhdytään, jos vaurioituneita kohtia on siinä määrin, että ne haittaavat alueen käyttöä tai rumentavat alueen yleisilmettä. Jos sama kohta vaurioituu aina 6

7 uudestaan, on syytä harkita pintamateriaalin vaihtamista kestävämmäksi tai estää kulman tarpeeton oikaisu esim. isolla kivellä. Paikkauskylvöt tehdään keväällä 15.6 mennessä tai syksyllä välisenä aikana. Paikkauksessa kuollut kasviaines poistetaan, pintamaa kuohkeutetaan ja tasataan sekä lisätään tarvittava määrä kasvualustaa. Paikkausalalle kylvetään mahdollisimman samankaltaista siemenseosta kuin alkuperäisessä kylvössä on käytetty. Kylvös peitetään ja jyrätään. Paikkausalaa kastellaan, kunnes nurmi on kunnolla orastunut. Liikkuminen alueella on estettävä noin kuukauden ajan. Paikkaus voidaan tehdä myös siirtonurmella, jos isännöitsijän kanssa niin sovitaan. Siirtonurmikon etuna on heti valmis vihreä matto, joka kestää kulutusta viikon kuluttua asennuksesta. Huonona puolena on kylvönurmikkoon verrattuna kalliimpi hinta ja pienen määrän saatavuusongelma. Siirtonurmikko toimitetaan rullina, jotka täytyy asentaa välittömästi toimituksen saavuttua. Siirtonurmikon asennuksessa pohjatyöt tehdään samoin kuin kylvönurmikossa, työ voidaan tehdä koko kasvukauden ajan. Siirtonurmikolla liikkuminen estetään noin 2 viikon ajan, kastelusta huolehditaan Ilmastointi, pystyleikkuu Harvan, huonokuntoisen nurmikon tilaan syynä on usein tiivistynyt kasvualusta. Nurmikkoa voidaan elvyttää syväilmastoinnilla tai pystyleikkuulla. Syväilmastointi tehdään työhön tarkoitetulla koneella, joka tekee maahan reikiä. Ilmastoinnin jälkeen maahan levitetään hiekkaa, joka lanataan reikiin. Ilmastointi ja kattaminen tehdään keväällä tai alkukesällä. Lannoite kannattaa levittää heti ilmastoinnin jälkeen. Ilmastoinnin ansiosta nurmikko tihenee, vesi ja ravinteet pääsevät paremmin juuriston käyttöön ja nurmikon kulutuksen kesto paranee. Pystyleikkuussa maahan ajetaan 1-2 cm:n syvyisiä viiltoja, jolloin kasvuston ilmavuus paranee ja nurmiheinien versoston sekä juuriston haaroittuminen lisääntyy. Työ tehdään tarkoitukseen kehitetyllä pystyleikkurilla kasvukauden aikana. Leikkuun jälkeen irronnut kasviaines kerätään pois Uuden nurmikon kastelu Optimiaikaan kylvettyä nurmikkoa ei yleensä tarvitse kastella (Ks Paikkaus), sillä keväällä ja alkukesästä maassa on riittävästi kosteutta, loppukesällä taas yökaste riittää nurmikon vedentarpeeseen. Kuivuuden yllättäessä vastaorastanutta nurmikkoa on kuitenkin kasteltava. Uudelle nurmikolle vettä annetaan viikoittain ja niin, että koko kasvualustakerros kastuu (kerralla annettava vesimäärä mm). Parasta kasteluaikaa on ilta ja yö sekä heti sateen jälkeen. Vanhemmat nurmikot toipuvat poutajaksoista tasapainoisen lannoituksen ja nostetun leikkuukorkeuden ansiosta. 2. PUIDEN HOITO HOIDON TAVOITE Hoidon tavoitteena on pitää puut elinvoimaisina, turvallisina, kauniina ja pitkäikäisinä suosien lajille tyypillistä kasvutapaa. 7

8 PUIDEN HOITOTYÖOHJEISTUS Puiden hoidon tärkein tavoite on pitää puu elinvoimaisena ja terveenä. Se tarkoittaa käytännössä puun kunnon säännöllistä tarkkailua ja suojelua kolhuilta ja ilkivallalta. Suurikokoisina istutettuihin puihin kohdistuu vähemmän ilkivaltaa kuin pieniin puihin, myös runkosuojat ja tukiseipäät suojaavat puita. Puiden sijoittelulla on myös selvä yhteys niiden kestävyyteen, esim. lumenkasauspaikoilla puiden latva ei yleensä kestä. Kastelu ja tuentojen tarkastus on istutuksen jälkeisinä vuosina tärkeää. Repeytyneet oksat poistetaan ilman tappia. Puutarhurin suorittamat määrävuositarkastukset kannattaa tehdä säännöllisesti. Vain ammattitaitoinen puutarhuri saa leikata puita. Alle 10-vuotiaat istutukset ja omenapuut tarkastetaan 3 vuoden välein ja yli 10-vuotiaat puuistutukset 10 vuoden välein Puun kunnon tarkkailu Puun runko, latva ja oksat tarkastetaan keväällä ja kasvukauden aikana. Mahdolliset vauriot kirjataan. Ruohonleikkurin ja siimaleikkurin aiheuttamat runkovauriot ovat hyvin tavallisia ja usein kohtalokkaita puille. Vauriot ennaltaehkäistään pitämällä rungonympärys ilman nurmikkoa esim. katteilla. Juuristoalue hoidetaan käsin. Kuolleet ja pahoin vaurioituneet puut poistetaan mahdollisimman pian ja jos mahdollista juurineen. Kuva 2. Nuorta puuta on hoidettava erityisen huolella. Katkoviivalla merkityt oksat poistetaan ilman tappia, tuennat tarkastetaan ja juuristoalue pidetään puhtaana heinistä ja rikkakasveista. 8

9 2.2. Määrävuosin puutarhurin tekemä puiden tarkastus ja tarvittavat leikkaukset Nuorille, alle 10 vuotta vanhoille istutuksille ja omenapuille tehdään tarkastus ja mahdolliset hoitoleikkaukset 3 vuoden välein. Jos tontilla ei kasva omenapuita, tarkastus tehdään yli 10 vuotta vanhoille istutuksille 10 vuoden välein. Rakenne- ja hoitoleikkaus Puiden leikkaus on puutarhurin ammattitaitoa vaativa toimenpide. Leikkauksen tarve riippuu kasvilajista, puun iästä ja kunnosta sekä kasvupaikasta. Esim. omenapuut vaativat kehittyäkseen kestäviksi ja hyvin satoa tuottaviksi säännöllistä leikkausta, mutta useimmat muut lehtipuut eivät juuri leikkausta kaipaa, jos istutettu puu on rakenteellisesti hyvä. Havupuiden leikkaus rajoittuu yleensä kilpalatvan poistoon. Puita leikattaessa kiinnitetään huomio puun kestävään rakenteeseen (esim. liian jyrkät ja paksut oksat poistetaan) ja lajille tyypilliseen kasvutapaan. Omenapuut vaativat istutusleikkauksen lisäksi maltillista, mutta säännöllistä leikkausta. Vanhojen puiden leikkaus on lähinnä kuivuneiden, sairaiden ja repeilyalttiiden oksien poistoa. Puita voidaan leikata niiden ollessa lepotilassa, kunhan pakkasta on enintään -10 C. Koivuja ja vaahteroita ei saa leikata keväällä eikä alkukesällä mahlanvuodon vuoksi. Puita voidaan leikata myös loppukesällä, jolloin haavojen paraneminen alkaa heti. Mahdolliset runko- ja juurivesat poistetaan ilman tappia. Kuva 5. Puun oksa poistetaan kaksivaiheisesti. 1. Oksaa kevennetään repeytymisen estämiseksi. Oksan alapuolelle tehdään ensin viilto, ettei kuori repeytyisi. Oksa katkaistaan yläpuolelta sahaamalla. 2. Oksan tynkä sahataan siististi rungon läheltä, mutta ei rungonmyötäisesti. Tappia ei saa jättää Puiden lannoitus Nurmikolla ja pensasryhmässä kasvavat puut saavat osan nurmikolle ja pensaille annetuista ravinteista, mutta esim. kiveys- tai asfalttialueella kasvavat puut tarvitsevat erillistä lannoitusta. Puulle lannoite annetaan sijoituslannoituksena siten, että latvuksen ulkokehän paikkeille tehdään cm syviä reikiä, johon lannoite sijoitetaan. Lannoitteena käytetään pitkävaikutteista tai eloperäistä lannoitetta (esim. kanankakka). Lannoitus voidaan antaa esim. 5 vuoden välein. 9

10 2.4. Puiden suojaus jäniksiltä ja jyrsijöiltä Pihan omena- ym. hedelmäpuut suojataan ensimmäisinä talvina jäniksiltä ja myyriltä. Myyriä vastaan voidaan käyttää reiällistä kierremuovia, salaojaputken pätkiä tai hyvin tiheäsilmäistä rautalankaverkkoa. Kierremuovi torjuu myyrät tehokkaasti, mutta se täytyy poistaa kasvukauden ajaksi, koska sen sisällä runko lämpiää liikaa aiheuttaen vioituksia kuoreen. Lisäksi muovikierukka on erinomainen paikka tuhohyönteisten lisääntymiselle. Jäniksiä vastaa nuoret taimet on suojattava latvaan asti. Suojaamiseen käytetään rautalankaverkkoa. Myös taimen päälle sidotut kuusenhavut ja tuomenoksat suojaavat jonkin verran, koska ne sekoittavat jäniksen hajuaistia. Lumen tallaus puun ympärillä vähentää myyrätuhoja ja madaltaa hankea, niin etteivät jänikset ylety syömään nuoria oksia Juuristoalueen hoito Puun tyvet pidetään nurmikosta ja rikkakasveista vapaana alueelta, jonka halkaisija on pienillä puilla väh. 60 cm ja isoilla puilla väh. 100 cm. Työ tehdään ensisijaisesti käsin. Myös katteita voidaan käyttää, kunhan yleisilme on siisti. Pienet puut = esim. pihlaja, omenapuu, kirsikat Isot puut = esim. vaahtera, lehmus, havupuut 2.6. Repeytyneiden oksien ja runko- ja juurivesojen poisto Repeytyneet oksat poistetaan välittömästi vuodenajasta riippumatta. Repeytynyt osa leikataan tai sahataan seuraavan terveen sivuhaaran takaa tai tarvittaessa runkoa myöten. Leikkauspinnat ovat siistit, tappeja tai liian rungonmyötäistä leikkausta ei saa esiintyä. Runko- ja juurivesat poistetaan kerran vuodessa ilman tappia. Syntyneet runko- ja juurivesat ovat muilla puulajeilla paitsi lehmuksella yleensä merkki runkovauriosta tai liian voimakkaasta leikkaamisesta Tuennan tarkastus ja korjaus sekä tuentojen poisto Puiden tuennat tarkistetaan kevätkunnostuksen yhteydessä ja elokuussa. Puiden suoruus tarkastetaan ja vioittuneet tuennat korjataan. Liian tiukat tai hankausta aiheuttavat sidokset korjataan. Työhön käytettään siihen soveltuvia materiaaleja. Tuennat poistetaan, kun puu on kunnolla juurtunut, yleensä kahden vuoden kuluttua istutuksesta. Poikkeuksena ovat liikennealueilla kasvavat puut tai tavallista isokokoisempina istutetut puut, joilla tuennat myös suojaavat kolhuilta ja repeytymiseltä. Näillä tukiseipäät voidaan pitää paikoillaan viitisen vuotta Kastelu 2 vuotta istutuksesta Istutusvuonna ja seuraavana kasvukautena puita kastellaan säännöllisesti. Kastelu aloitetaan pidempien poutajaksojen aikana ennen näkyvää nuutumista. Vettä annetaan kerralla runsaasti, väh. 50 litraa/puu. Mikäli vesi valuu kasteltaessa latvusalueen ulkopuolelle, muotoillaan pieni maavalli puun ympärille. Maavalli tasoitetaan, kun puuta ei enää kastella. Myöhemmin puita kastellaan vain, jos vaarana on veden puutteesta johtuva kuoleminen. 10

11 3. PENSAIDEN JA KÖYNNÖSTEN HOITO HOIDON TAVOITE Pensaiden ja köynnösten hoidon tavoitteena on pitää ne elinvoimaisina ja näyttävinä suosien lajeille tyypillistä kasvutapaa. PENSAIDEN JA KÖYNNÖSTEN HOITOTYÖOHJEISTUS A. Normaali hoito Normaali hoito koskee yli 2-vuotiaita istutuksia, jotka eivät kasva rajoitetulla kasvualustalla (kansi- ja astia-istutukset) Rikkakasvitorjunta ja kasvualustan muokkaus Rikkakasvien torjunta on tärkein ja kallein hoitotoimenpide, jossa säännöllisyys ja huolellisuus palkitaan, mutta laiminlyönnit kostautuvat moninkertaisesti. Rikkakasvuston peitossa olevat istutukset joutuvat kilpailemaan vedestä ja ravinteista, lisäksi rikkakasvit heikentävät alueen yleisilmettä. Pensaiden ja köynnösten alustat pidetään puhtaana rikkakasveista käsin kitkemällä tai haraamalla. Rikkakasvit poistetaan kaksi tai kolme kertaa kasvukaudessa riippuen kasviryhmän tiheydestä ja juuririkkakasvien määrästä, niin että yleisvaikutelma on aina siisti. Ensimmäinen perkaus tehdään mennessä, seuraavat ja (3 kertaa) tai (2 kertaa) mennessä. Rikkakasvit poistetaan juurineen mahdollisimman tarkoin. Juuririkkakasvien juuret yritetään kaivaa ylös niiden katkeamatta. Paras työväline on hara tai kuokka. Voikukan juuret kaivetaan ylös voikukkaraudalla tai istutuskauhalla. Kitkentäjäte kerätään välittömästi pois. Jos kasviryhmässä kasvaa juolavehnää, sen saa heikkenemään ja lopulta häviämään haraamalla esiin nousevat heinät viikon kahden välein, mutta työ menee hukkaan, jos juolavehnä kerrankin pääsee kunnolla kasvuun Siistimisleikkaus Kuivat, paleltuneet, sairaat ja katkenneet oksat poistetaan siististi joko maata myöten tai tappia jättämättä haaroittumiskohdastaan. Leikkaus tehdään kevätkunnostuksen yhteydessä, mutta katkenneet oksat poistetaan mihin vuodenaikaan tahansa. Vuorimännyn haaroittumisen edistämiseksi sen vuosikasvaimet typistetään alkukesällä. Köynnöksistä humala leikataan joka kevät tai syksy alas. 11

12 Kuva 3. Kuivat ja vahingoittuneet, katkoviivalla merkityt oksat poistetaan maata myöten tai haaroittumis-kohdastaan. Vuorimännyn vuosikasvaimet typistetään ennen juhannusta Paikkaustarpeen tarkistus Kasvien paikkaustarve tarkistetaan ja kirjataan keväällä ja loppukesällä. Jos pensas on kuollut tai erittäin huonokuntoinen ja mikäli paikkaustarve on kasvatustiheys huomioiden ilmeinen, paikkausistutukset suoritetaan isännöitsijän kanssa niin sovittaessa. (Ks. istutusohjeet) 3.4. Keskeisten istutusalueiden rajaus Keskeiset, nurmikkoon rajoittuvat istutusalueet rajataan vuosittain heinä-elokuussa poistamalla pensasryhmään levinnyt nurmikko ja muu kasvillisuus tasakärkisellä lapiolla tai kanttausraudalla. Suorissa reunoissa käytetään apuna linjalankaa. Kanttauksen reunan tulee olla 20 cm päästä pensasryhmän uloimman kasvin tyvestä. Irrotettu kasviaines kerätään pois ja kasvualusta siistitään kanttauksen jälkeen. Yksittäisten pensaiden maanpinta muokataan halkaisijaltaan cm alueelta. Pensaille, jotka muodostavat voimakkaasti juuriversoja, rajausta ei tehdä, jos pensaat täyttävät hyvin kasvupaikkansa Suoja-aitojen korjaus Kasvillisuuden suoja-aidat tarkistetaan keväällä ja tarvittaessa korjataan välittömästi Köynnösten tuennan tarkastus Kerran kasvukaudessa tarkastetaan köynnösten tuenta. Kiristävät sidokset aukaistaan ja versoja ohjataan tukiristikkoon. Tukirakenteen uusinnasta tai kunnostuksesta sovitaan erikseen. 12

13 3.7. Lannoitus joka toinen vuosi Tasapainoinen lannoitus nopeuttaa kasvua, parantaa kasvien koristearvoa ja kestävyyttä, sen sijaan liian voimakas typpilannoitus heikentää kasvin vastustuskykyä ja samalla lisää rikkakasveja. Pensaat ja köynnökset lannoitetaan joka toinen vuosi, jolloin annetaan toukokuussa kevätlannos ja elokuussa syyslannos. Lannoitemäärät saavat olla niukkoja, kerralla annetaan vain 1/2 lannoitepakkauksen ohjeesta. Lannoite levitetään tasaisesti koko mullosalueelle kosteaan maahan esimerkiksi kastelun jälkeen. Lannoituksen jälkeen maa harataan kevyesti ja samalla poistetaan rikkakasvit. Kevätlannoitus annetaan toukokuussa sulaan maahan. Sopivia lannoitteita ovat mm. Kemiran Puutarhan yleislannos, Kekkilän Puutarhalannoite tai Kanankakka ja Biolanin Luonnonlannoite. Syyslannoitteeksi annetaan elokuun aikana fosforia ja kalia sisältävää syyslannoitetta, joka ei sisällä lainkaan tai hyvin vähän (1 %) typpeä. Näin saadaan kasvien talvenkestävyyttä parannettua ja samalla voimistetaan kasvien juuristoa ja seuraavan vuoden kukintaa. Syyslannoitteeksi sopivat mm. Kemiran Puutarhan PK-lannos, Kekkilän ja Biolanin Syyslannoite Kalkitus joka toinen vuosi Hoitokalkituksella vähennetään maan happamuutta ja siten muutetaan maassa olevia ravinteita kasville käyttökelpoiseen muotoon. Kalkitus parantaa myös maan pieneliötoimintaa ja sitä kautta vähentää lannoitustarvetta. Kalkitseminen tehdään joko keväällä tai syksyllä. Ylläpitokalkitukseen käytetään rakeista puutarhakalkkia tai luomukalkkia 1/2 pakkauksen ohjeesta. Kalkki levitetään kosteaan maahaan tasaisesti koko mullosalueelle. Kalkituksen jälkeen maa kevyesti harataan, jotta kalkki pääsee juuristoalueelle. Ns. happamen maan kasveja ei saa kalkita. Tähän ryhmään kuuluvat hortensiat ja alppiruusut. B. Intensiivinen hoito (alle 2 vuotiaat istutukset + kansi- ja astiaistutukset) Kahden ensimmäisen vuoden hoidosta riippuu, miten pensaat ja köynnökset juurtuvat ja lähtevät kasvuun. Ensimmäisten vuosien aikana annettu intensiivinen hoito maksaa itsensä takaisin seuraavien vuosien aikana ja toisaalta laiminlyönnit alkuvaiheessa kostautuvat moninkertaisesti jatkossa. Rikkakasvien torjunta ja kastelu sekä köynnöksillä tukeminen ovat tärkeimmät toimenpiteet. Tasapainoisella lannoituksella nopeutetaan kasvin kasvua. Astia- ja kattoistutukset kuuluvat tähän hoitoluokkaan jatkuvasti Kastelu Kesä- ja syysistutuksia kastellaan istutuskasvukausi sekä seuraava täysi kasvukausi. Kevätistutuksille riittää normaalisti istutusvuoden kastelu. Vesitilannetta tarkkaillaan säännöllisesti ja vettä annetaan ennen kasvien nuutumista. Vettä annetaan kerralla niin paljon, että koko juuristokerros kastuu, noin l/taimi. Kastelun voi suorittaa kahtena peräkkäisenä päivänä, jolloin vesi imeytyy paremmin maahan. Hyödyllisintä on kastella aamulla aikaisin, illalla tai pilvisellä säällä, jolloin haihtuminen on vähäistä. Kastelun aiheuttamat kasvualustan ja katteiden valumat siistitään ja tiivistynyt maa kuohkeutetaan. Kunnollisen kastelun jälkeen kastelussa pidetään parin viikon tauko. Harvoin annettu, kunnolla tehty kastelu saa juuret hakeutumaan syvälle kasvualustaan ja edistää siten kasvien juurtumista. Kastelukertojen määrä riippuu sääolosuhteista ja kasvupaikasta. Uusille istutuksille suositellaan kahden viikon välein annettua kastelua 3-4 kuukauden ajan. 13

14 3.10 Lannoitus Kevät- ja kesäistutuksia lannoitetaan ensimmäisen kerran istutusvuoden elokuussa, syysistutuksille annetaan ensimmäinen lannoitus seuraavana keväänä. Lannoite levitetään tasaisesti koko mullosalueelle kosteaan maahan esimerkiksi kastelun jälkeen ennen maan kuohkeutusta. Lannoitetta annetaan vain 1/2 lannoitepakkauksen ohjeesta. Niukka lannoitus edistää pensaiden juurtumista sekä ehkäisee rikkakasvien lisääntymistä ja ravinteiden huuhtoutumista. Käytännössä sopiva määrä on kourallinen tai kaksi neliölle. Syysistutuksille ensimmäinen kevätlannoitus saa olla vielä tästä vähäisempi. Kevätlannoitus annetaan toukokuussa sulaan maahan. Sopivia lannoitteita ovat mm. Kemiran Puutarhan yleislannos, Kekkilän Puutarhalannoite tai Kanankakka ja Biolanin Luonnonlannoite. Syyslannoitteeksi annetaan elokuun aikana fosforia ja kalia sisältävää syyslannoitetta, joka ei sisällä lainkaan tai hyvin vähän (1 %) typpeä. Näin saadaan kasvien talvenkestävyyttä parannettua ja samalla voimistetaan kasvien juuristoa ja seuraavan vuoden kukintaa. Syyslannoitteeksi sopivat mm. Kemiran Puutarhan PK-lannos, Kekkilän ja Biolanin Syyslannoite. Lannoituksen jälkeen maa muokataan ja samalla poistetaan rikkakasvit Rikkakasvitorjunta, muokkaukset ja tiivistyneen maan ilmastointi Alkuvuosien aikana rikkakasvit kilpailevat pensaiden kanssa vedestä, ravinteista ja valosta siksi myös viattomilta näyttävät siemenrikkakasvit poistetaan säännöllisesti. Monivuotiset rikkakasvit ovat vielä pahempi uhka pensaille jos ne saavat ylivallan, hoitotyö tulee seuraavina vuosina maksamaan moninkertaisesti, pensaat voivat huonosti ja näyttävät jatkuvasti epäsiisteiltä. Rikkakasvit poistetaan juurineen mahdollisimman tarkoin. Juuririkkakasvien juuret yritetään kaivaa ylös niiden katkeamatta. Paras työväline on hara tai kuokka. Voikukilla apuna käytetään voikukkarautaa tai istutuskauhaa. Rikkakasvit poistetaan kolmen viikon välein. Kitkentäjäte kerätään välittömästi pois. Kemiallisia torjunta-aineita ei saa käyttää. Jos pensasryhmässä kasvaa juolavehnää, sen saa heikkenemään ja lopulta häviämään haraamalla esiin nousevat heinät viikon kahden välein, mutta työ menee hukkaan, jos juolavehnä kerrankin pääsee kunnolla kasvuun. Rikkakasvien poistamisen yhteydessä huolehditaan maan pinnan muokkaamisesta, sillä kuohkeassa maassa kasvien juurten kasvu on nopeaa, ravinteiden saanti helpompaa ja maan pieneliötoiminta vilkkaampaa. Muokkaukset tehdään kaksi - kolme kertaa kasvukaudessa, joista viimeinen pyritään ajoittamaan juuri ennen talven tuloa. Liika muokkaus häiritsee maan pieneliötoimintaa ja lisää haihtumista. Tallaus aiheuttaa maan tiivistymistä syvemmältä, jolloin pelkkä pintamaan kuohkeuttaminen ei riitä, vaan maa ilmastoidaan koko kasvualustan syvyydeltä esim. lapiolla. Vastaistutetut pensaat eivät kestä juuristoalueellaan jatkuvaa tallausta vaan yleensä kituvat ja kuolevat. Tarkista, voiko tallausta voidaan estää esim. suoja-aidoin vai olisiko järkevämpää perustaa pensaiden tilalle polku. Molemmista toimenpiteistä sovitaan erikseen isännöitsijän kanssa Paikkaustarpeen tarkistus Kasvien paikkaustarve tarkistetaan kasvukauden alussa ja lopussa. Jos kasvi on kuollut tai erittäin huonokuntoinen ja mikäli paikkaustarve on kasvatustiheys huomioiden ilmeinen, paikkausistutukset suoritetaan isännöitsijän kanssa niin sovittaessa istutusohjeiden mukaan. 14

15 3.13. Siistimisleikkaukset Vastaistutetut pensaat ja köynnökset eivät yleensä paljon leikkausta kaipaa. Kevätkunnostuksen yhteydessä ja tarvittaessa kesän aikana kuivuneet, paleltuneet ja repeytyneet versot leikataan maata myöten tai terveeseen osaan asti. Vuorimännyn vuosikasvaimet typistetään alkukesällä haaroittumisen edistämiseksi. Humala leikataan joka kevät alas Köynnösten tukeminen Suuri syy köynnöksen kuolemaan on tuen puute istutuksen jälkeen. Vastaistutettua köynnöstä täytyy alkuvuosina auttaa ennen kuin se ylettyy kiipeämään sille rakennettuun tukiristikkoon. Köynnöshortensia ja imukärhivilliviini eivät tukiristikkoa tarvitse, sillä ne takertuvat omin avuin seinään, kiveen tai puunrunkoon, mutta nekin usein tarvitsevat apua ennen kuin pääsevät tartuntapintaan kiinni. Köynnöshortensian viereen voi asettaa esim. ison kiven, johon se pystyy tarttumaan imukupeillaan. Alkuvuosien tueksi voi riittää köynnösten tukikeppi, jos se ylettyy ristikkoon asti. Sidokset tarkistetaan ja kiristävät siteet aukaistaan. Tukiristikoon voidaan sitoa apulankoja, jotka pingotetaan maahan köynnöksen lähelle ja joihin köynnöksen versot ohjataan. Myös bambukepit tai vastaavat sopivat tarkoitukseen. Tuennat tarkistetaan kuukauden välein. Kuva 4. Köynnöksen kasvutapa määrää tukemistavan. Tavallinen villiviini, kärhöt ja köynnöskuusama viihtyvät säleikössä, sen sijaan tukensa ympäri kiertyville köynnöksille (humala, kelasköynnös, kilpikierto ja piippuköynnös) pystytuet sopivat paremmin. Tuen ja seinän väliin jätetään tilaa väh. 5 cm Pensaiden hoitoleikkaus Pensaita leikataan, kun kasvustossa on nähtävissä selvää ränsistymistä ja versoihin ilmestyy kasvitauteja. Leikkaamalla pyritään lisäämään kasvuston elinvoimaisuutta ja kukinnan runsautta. Voimakkaalla alasleikkauksella pyritään myös versoston nuorentamiseen. Leikkaustavan valintaan vaikuttaa kasvupaikka, kasvilaji sekä pensaan kasvutapa, ikä ja kunto. Massaistutuksissa käytetään useimmiten alasleikkausta, mutta sama kasvilaji yksit- 15

16 täispensaana leikataan mieluummin harventaen. Puumaisten pensaiden leikkaus rajoittuu kuolleiden ja repeytyneiden oksien poistoon. Kuva 6. Pensaan harvennus- ja alasleikkaus. Katkoviivalla merkityt oksat poistetaan. Harvennusleikkauksessa osa oksista poistetaan maata myöten tai katkaistaan haaroittumiskohdastaan, alasleikkauksessa kaikki oksat leikataan cm:n korkeudelta. Pitkävartiset oksasakset sopivat työhön parhaiten. Alasleikkaus Alasleikkaus sopii juuriversoja muodostaville kasvilajeille, jotka kasvavat tiheinä ryhminä ja ovat ränsistyneitä. Kaikki pensaat eivät siedä alasleikkausta. Alasleikkausta harkittaessa on muistettava, että se rasittaa pensasta ja lisää juurivesojen kasvua, samoin rikkakasvien kilpailuasema paranee varjostuksen vähentyessä. Leikkaus tehdään pensaan ollessa lepotilassa, mielellään aikaisin keväällä ennen silmujen puhkeamista. Vaihtoehtoinen ajankohta alasleikkaukselle on myöhäinen syksy, mutta leutoina, sateisina syksyinä sienitautien vaara on suuri. Alasleikkauksessa kaikki versot leikataan kasvilajista riippuen cm:n korkeudelta maan pinnasta, koko pensasryhmässä samalta korkeudelta. Leikkaus tehdään siistin leikkausjäljen jättävillä työvälineillä. Pensaat, jotka kestävät alasleikkauksen jopa vuosittain: matalat angervot, kuten ruusu-, koivu- ja keijuangervo pihlaja-angervo pallohortensia tuoksuvatukka Pensaat, jotka voi leikata alas 3-5 vuoden välein: aroniat happomarjat siperianhernepensas sinikuusama marjaomenapensas pensashanhikit taikinamarja puistoruusut (esim. kurttu- ja hansaruusu) heisiangervo punapajut ym. pajut pensasangervot (esim. norjan-, virpija pajuangervo) lumimarja 16

17 Lajeja, joille alasleikkaus ei ole suositeltavaa: mongolianvaahtera sirotuomipihlaja (isotuomipihlaja kestää alasleikkauksen) japaninruusukvitteni syyshortensia korallikanukka (keltaoksakanukka kestää alasleikkauksen) jasmikkeet syreenit heidet Harvennusleikkaus Harvennusleikkauksessa vanhimpia ja heikkoja oksia sekä muodosta ulos kasvaneita poistetaan maan rajasta ja/tai versoja lyhennetään haaroittumiskohdastaan. Harvennusleikkaus on suositeltava pensaille, jotka ovat vanhoja eivätkä ole tottuneet alasleikkaukseen tai kasvavat yksittäin tai pieninä ryhminä. Harvennusleikkauksessa kasvin kasvutapa ei yleensä muutu. Pensaat, joille suoritetaan 2-3 vuoden välein harvennusleikkaus: marjapensaat alk. 5 v:n iästä mahonia aroniat jasmikkeet tuomipihlajat pensasruusut, mm. juhannusruusu, tuhkapensaat suviruusu ja persiankeltaruusu onnenpensaat norjanangervo, virpiangervo japaninruusukvitteni seppelvarpu kanukat pihlaja-angervo kuusamat syreenit Vanhoja, puumaisia pensaita leikataan harvoin, lähinnä se on kuivien oksien poistoa. Muuten puumaisia pensaita leikataan kuten puita. Havupensaiden leikkaustarve on vähäinen. Marjakuusi kestää hyvin leikkausta ja sitä voidaan tarvittaessa jopa muotoilla. Vuorimännyn vuosikasvainten vuosittainen typistys saa kasvin haaroittumaan. Muiden havupensaiden leikkaus rajoittuu siistimiseen (kuivuneet, repeytyneet oksat pois). Muotoleikkaus Leikatut pensasaidat leikataan muotoon kerran tai tarvittaessa kaksi kertaa kasvukauden aikana. Ensimmäinen leikkaus tehdään kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa ja toinen, siistimisleikkaus elokuussa, jos pensasaita on epäsiistin näköinen. Leikkauksessa poistetaan saman vuoden kasvua, niin että uutta kasvua jätetään noin 5 cm Köynnösten hoitoleikkaus Suurin osa köynnöksistä kestää alasleikkauksen, johon on syytä ryhtyä, kun huomattava osa versoista on kuivunut tai jos seinän kunnostus tai tukiristikon uusiminen sitä vaatii. Alasleikkaus tehdään keväällä kasvin ollessa lepotilassa. Kaikki versot leikataan 20 korkeudelta. Köynnösruusuilla vahvimmat versot jätetään noin 50 cm:n pituisiksi. Leikkaus tehdään siistin leikkausjäljen jättävillä työvälineillä. Alasleikkauksen jälkeen huolehditaan tuennasta Paikkausistutukset Tarvittavat paikkausistutukset tehdään istutusohjeiden mukaan. 17

18 3.18. Kasvitautien ja -tuholaisten torjunta Hyvin hoidettu, elinvoimainen kasvillisuus on vastustuskykyinen kasvitautien ja tuholaisten suhteen eikä mihinkään erillisiin kasvinsuojelutoimenpiteisiin ole yleensä tarvetta ryhtyä. Liiallinen leikkaaminen ja voimakas typpilannoitus saavat aikaan nopeaa ja löyhäsolukkoista kasvua, johon tautien ja tuholaisten on helppo iskeä, joten välttämällä niitä edistämme kasvien puolustuskykyä. Kastelu parantaa kasvien härmänkestävyyttä. Tuhoeläinten esiintyessä on muistettava, että kasveissa itsessään on hyvät puolustusmekanismit ja vaikka niiden koko lehdistö tuhoutuisi, ne kykenevät kasvattamaan uudet lehdet vielä saman kasvukauden aikana. Suuret tuhoeläinesiintymät ovat enemmänkin esteettinen haitta kuin todellinen uhka kasville. Tuhoeläinten vaivaamista kasviyksilöistä voidaan pesäkkeet poistaa tehokkaasti esim. käsin tai haluttaessa käyttää apuna kasviperäisiä torjunta-aineita kuten pyretriinia, jolla on hyvin laaja vaikutus eri tuhohyönteisiin. Yksittäiset kasvitaudin vaivaamat, sairaat kasvit tai kasvinosat poistetaan ja hävitetään. Sairaita oksia ei saa hakettaa katteeksi. Pahoin kasvitaudin saastuttamat kasvustot hävitetään kokonaan. Jos kasvitauti on saastuttanut kasvualustan, on kasvualusta istutuksen yhteydessä vaihdettava Katteen käyttö Istutusalueiden kattamisella on sekä etuja ja haittoja. Etuina ovat rikkakasvien itämistä ja veden haihtumista estävä vaikutus sekä pieneliötoiminnan kiihtyminen. Haittana on katekerroksen alle jääneiden monivuotisten rikkakasvien voimistuminen ja kateaineen maatumisen aiheuttama kasvien typen puutos. Katteita käytetään, koska halutaan vähentää työlästä rikkakasvien kitkemistä ja haraamista, mutta on muistettava, ettei kate estää vain siemenrikkakasvien itämisen eikä tehoa monivuotisiin rikkakasveihin kuten juolavehnään, vuohenputkeen ja voikukkaan. Jos kate levitetään pensasryhmään, jossa monivuotiset rikkakasvit pesivät, pahennetaan vain rikkakasviongelmaa. Tämän jälkeen edes torjunta-aineen käytöstä ei ole mitään hyötyä, koska torjunta-aine sitoutuu katekerrokseen eikä kasvualustaan. Katemateriaali on aina ehdottomasti levitettävä juuririkkakasveista vapaaseen maahan. Katteina käytetään havupuun kuorta tai haketta. Kuorta tai haketta levitetään kasvilaji huomioon ottaen 7-12 cm kerros. Liian ohuesta kate-kerroksesta ei ole vastaavaa hyötyä. Kateainetta ei saa käyttää luiskissa, missä se ei pysy. Jos käytetään pitkälle maatunutta kuorihumusta, on varmistauduttava, ettei se sisältää rikkakasvien siemeniä. Syksyllä kerätty lehtijäte käy myös katteeksi, mutta se ei epäsiistin ulkonäkönsä sovellu keskeisimmille paikoille. Lehtien joukkoon sekoitetaan ureaa n. 0,5 kg / m³. Hake- ja kuorikatteet maatuessaan ottavat ravinteita maasta, joten seuraavana vuonna on pensaille annettava ylimääräinen typpilannoitus (esim. Puutarhan yleislannos, kanankakka tms. typpipitoinen lannoite) Suoja-aitojen poisto Tarpeettomiksi käyneet suoja-aidat poistetaan, kun pensastot ovat kasvaneet umpeen eivätkä enää tarvitse suojaa 3 vuoden kuluttua istutuksesta. Hitaasti kasvaneilta istutuksilta suoja-aidat poistetaan viimeistään 5 vuoden kuluttua istutuksesta Tukiristikoiden uusiminen Köynnösten tukiristikot uusitaan tarvittaessa. Seinän ja tukiristikon väliin jätetään noin 10 cm:n rako. 18

19 3.22. Maanäytteen otto ja sitä aiheutuvat toimenpiteet Lähtökohtana näyttäville ja helppohoitoisille pensas- ja köynnöskasvustoille on kunnollinen kasvualusta (riittävän leveä ja syvä kasvualusta, jossa maan rakenne, multavuus ja ph on kohdallaan), kasvupaikalle sopivat kasvit (varjoiseen paikkaan varjoa sietävät kasvit jne.) sekä taimien hyvä laatu. Jos pensaat voivat huonosti asianmukaisesta hoidosta huolimatta, tarkista onko viherrakennustyöt tehty asianmukaisesti. Yleensä korjaukset kuuluvat takuutöihin. Jos kasvualustan laadussa on huomauttamista, tarkista onko kasvualusta tutkittua, jos se ei ole, maa-analyysi tehdään viherrakentajan kustannuksella. Jos kasvualusta ei aseta sille asetettuja vaatimuksia, kasvualustan parannuksen tai vaihdon suorittaa rakentaja kustannuksellaan. Rajoitetuilla kasvualustoilla kuten kansi- ja astia-istutuksissa maanäytteen otto tehdään viiden vuoden välein ja muille istutuksille tarvittaessa ja erikseen niin sovittaessa Korjaukset ja muutokset Jos suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa on tullut virheitä, ne kannattaa korjata mahdollisimman pian. Sopimatonta kasvimateriaalia, riittämätöntä kasvualustasyvyyttä, maalajia, heikkoa salaojitusta jne. voidaan tuskin kompensoida edes tehokkailla hoitotoimenpiteillä. Ennen toimenpiteitä asiasta neuvotellaan esim. kohteen suunnittelijan tai nimikkopuutarhurin kanssa. Muutoksia tehtäessä on muistettava, ettei vaikeuteta pihan hoitoa. 4. PERENNOIDEN HOITO Perennoilla tarkoitetaan monivuotisia, ruohomaisia kukkakasveja, joiden maanpäälliset osat tavallisesti kuihtuvat talveksi. Perennoihin kuuluu hyvin erilaisia kasveja, jotka poikkeavat myös kasvupaikkavaatimuksiltaan toisistaan: on paahteisen paikan kivikkokasveja, ikivihreitä maanpeitekasveja, varjossa viihtyviä reheviä lehtiperennoita sekä eri aikaan kukkivia yksittäis- ja ryhmäperennoita. Uusia istutuksia suunniteltaessa neuvotellaan asiasta ensin isännöitsijän ja huoltoyhtiön kanssa ja varmistetaan, ettei uudet istutukset hankaloita pihan muuta hoitoa. HOIDON TAVOITE Hoidon tavoitteena on pitää kasvit hyvässä kunnossa ja lajille tyypillisinä sekä kasvien täysi peittävyys mahdollisimman pian istutuksen jälkeen. Istutusalue on yleisilmeeltään aina siisti. PERENNOIDEN HOITOTYÖOHJEISTUS Perennoiden hoidon onnistumisen edellytyksenä on aina kasvupaikkavaatimuksiltaan oikeiden kasvilajien valinta ja lajille sopiva, rikkaruohoista vapaa kasvualusta. Yleisimpänä perennoiden käyttömuotona on ns. normaaleille kasvupaikoille toteutettavat perennaryhmät. Muita perennoiden käyttökohteita ovat mm. kosteikot, kuivat ja kivikkoiset alueet sekä luiskat, joissa nurmikon hoito on hankalaa. Oli kasvupaikka mikä hyvänsä, valitaan kasvualusta, kasvilajit ja muut tekijät siten, että perennoiden hoito on mahdollisimman vähäistä ja taloudellista mahdollistaen silti tasokkaan lopputuloksen. Tässä työselityksessä keskitytään ns. normaaleihin perennaryhmiin Kevätkunnostus Kevätkunnostus aloitetaan, kun routa on kasvualustassa sulanut ja maa on muokkauskelpoista, viimeistään mennessä. Kuolleet kasvinosat poistetaan. Kasvualusta hara- 19

20 taan ja muotoillaan siistiksi juuristoa ja mahdollisia sipuli- ja mukulakasveja varoen. Roudan ylösnostattaman taimen ympäriltä multa tiivistetään sen juurelle heti roudan sulamisen jälkeen Paikkaustarpeen tarkastus Alku- ja loppukesällä tarkastetaan, onko kasveja kuollut tai pahasti vaurioitunut. Paikkaustarve kirjataan ja erikseen niin sovittaessa paljaille kohdille istutetaan uudet kasvit (suositus) Lannoitus Perennoiden lannoituksessa vältetään liikaa typpeä ja suuria lannoitemääriä kerralla - ravinteita on parempi antaa useammin ja vähän kerrallaan. Lannoitemäärät saavat olla niukkoja, kerralla annetaan vain 1/2 lannoitepakkauksen ohjeesta, hyvä nyrkkisääntö on kourallinen neliölle. Lannoite levitetään tasaisesti kosteaan maahan. Istutusvuonna perennoita ei lannoiteta lainkaan, seuraavina vuosina annetaan täyslannoitetta tai kanankakkaa toukokuussa ja kesä-heinäkuun vaihteessa. Elokuussa voidaan antaa vielä kalium-fosforilannoitus, joka parantaa kasvien kuivuuden ja talven kestävyyttä sekä seuraavan vuoden kukintaa. Perennoille voidaan käyttää samoja lannoite- ja kalkitusaineita kuin nurmikolle ja pensaille Nurmikon kestolannosta lukuun ottamatta. Eloperäiset lannoitteet ja kastelulannoitteet sopivat erityisen hyvin perennoille. Kastelulannosta annetaan kesän aikana 2-3 viikon välein. Eri tyyppisten perennoiden lannoitustarve vaihtelee suuresti. Kivikkoperennoita lannoitetaan niukasti vain kerran vuodessa tai ei lainkaan, kosteikkoperennoita ei lannoiteta koskaan. Perennoiden kasvualusta voidaan kalkita esim. neljän vuoden välein samalla kun nurmikot ja pensaat kalkitaan Kastelu Istutusvuonna huolehditaan riittävästä kastelusta tarkistamalla kastelutarve viikoittain. Perennoita kastellaan hiemankin pidempien poutajaksojen aikana runsaasti ja hitaasti imeyttämällä tai sumuna päältä. Pisarakastelu aiheuttaa vioituksia kukinnoissa ja lisää härmänalttiutta. Myöhempinä vuosina perennoita kastellaan vain, jos kasveja uhkaa kuivuudesta johtuva kuoleminen tai härmän ennaltaehkäisemiseksi Rikkakasvien torjunta ja kasvuston siistiminen Rikkaruohot poistetaan juurineen ja kasvusto siistitään vähintään kolmen viikon välein. Rikkakasvit poistetaan käsin kitkemällä tai haraamalla. Kitketyt rikkakasvit kerätään aina pois. Kasvualusta kuohkeutetaan haraamalla vähintään kahdesti kasvukaudessa. Rikkakasveja ei saa missään vaiheessa päästää niskan päälle. Jos rikkakasvit valloittavat perennaryhmän, on perennat nostettava ylös, maa puhdistettava perusteellisesti viimeistä rikkakasvin juurenpalaa myöten ja istutettava taimet uudelleen puhdistettuun ryhmään. Tämä työ on tehtävä joko keväällä tai elokuussa. Työn aikana perennoiden juuret suojataan auringolta ja kuivumiselta, istutuksen jälkeen huolehditaan kastelusta. Kuolleet kasvit ja häiritsevät kasvinosat poistetaan. Kuihtuneet versot jätetään usein leikkaamatta, jos ne eivät rumenna kasvia. Versojen jättäminen parantaa kasvien talvenkestävyyttä. Joillakin lajeilla varsien leikkaaminen kukinnan jälkeen edistää toista kukintaa ja estää lehdistön ränsistymistä ennen syksyä. 20

21 4.6. Rajaus Perennaryhmä rajataan vähintään kerran kasvukaudessa. Irrotettu kasviaines kerätään pois ja kasvualusta siistitään kanttauksen jälkeen Kasvitautien ja -tuholaisten torjunta Perennoilla tauteja ja tuholaisia on hyvin vähän. Härmäsienet saattavat olla esimerkiksi akileijojen, ritarinkannusten ja syysleimujen kiusana, mutta vain harvoin tarvitaan torjuntatoimenpiteitä. Poutakausina kastelu parantaa kasvien härmänkestävyyttä. Jos saastunta on kovin paha, kasvit käsitellään tarkoitukseen sopivalla torjunta-aineella. Kirvojen pahasti vaivaamat kasvustot voidaan käsitellä esim. 1%:sella mäntysuopaliuoksella. Liljoja tuhoava kirkkaan oranssi kuoriainen liljakukko kerätään liljakasvustoista käsin. Etanoita voi pyydystää laudankappaleilla tai torjua tuhkalla Jakaminen Jotkut perennat on syytä jakaa muutaman vuoden välein. Näin tehdään, kun kukinta heikkenee tai ryhmä näyttää ahtaalta. Keväällä tai kesällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijat keväällä. Syksyllä tapahtuva jakaminen tehdään elokuussa tai syyskuun alussa, jotta jaetut taimet ehtivät juurtua ennen talvea. Eri lajien siirto- ja jakamistarpeessa on suuria eroja. Jotkut lajit eivät siedä jakamista lainkaan, joten ennen jakamiseen ryhtymistä selvitetään esim. kirjallisuudesta kyseistä lajia koskevat ohjeet Paikkausistutukset Kuolleet ja haitallisen kituliaat sekä pahasti vaurioituneet kasvit on syytä uusia. Paikkausistutuksiin voidaan käyttää jakotaimia (ks. edellinen kohta), muuten paikkausistutuksia tehdään niin erikseen sovittaessa. Istutuksissa noudatetaan perennoiden istutusohjeita Maanäytteen otto Jos kasvit voivat huonosti ohjeiden mukaisesta hoidosta huolimatta ja kasvivalinnat on tehty oikein, on syytä tarkastaa kasvualustan syvyys ja ottaa maanäyte, josta teetetään viljavuustutkimus. Kasvualustaa parannetaan saatujen ohjeiden mukaan. 5. KESÄKUKKIEN ISTUTUS JA HOITO Kesäkukat ovat 1-vuotisia kukkia, jotka istutetaan ulos kesäkuun alussa. Ne vaativat cm multavan, rikkakasveista puhtaan kasvualustan. Kesäkukat sopivat istutusastioihin, kukkapenkkeihin ja amppeleihin KESÄKUKKIEN PAIKKA PIHASSA Näkyvälle paikalle, ilahduttamaan ohikulkijaa ja asukkaita, sisäänkäyntien edustoille, oleskelupaikoille, huvimajoihin. Muista mittakaava! Tee mieluummin yksi iso kukkapenkki tai astiaistutus kuin viisi pientä. 21

22 ISTUTUSASTIAN VALINTA Hanki riittävän isoja ja syviä ruukkuja, joissa myös kasvit viihtyvät ja kastelu on helppoa. Parhaita ovat väh. 30 cm syvät, altakastelusäiliöllä varustetut betoniset tai puiset astiat. Itse tekemällä säästät, ohessa malli. KASVILAJIEN VALINTA Huomioi kasvupaikan valoisuus. Suurin osa viihtyy valoisassa kasvupaikassa, mutta myös puolivarjossa viihtyviä lajeja on, mm. ahkeraliisa, apinankukat, begoniat, huovinkukka, isotoma (uutuus), kesäleimu, krassit, lobelia, lumihiutale (vaatii runsasta kastelua), neilikat, nukenkaulus, riippapelargonia, revonhäntä, sinisievikki, sinitähtönen, orvokki, tohvelikukka, verenpisarat. Varjossa kasvit tarvitsevat vähemmän kastelua. Lisää runsautta saat valitsemalla samaan astiaan tai ryhmään eri korkuisia lajeja. Astioiden reunoille sopivat roikkuvat lajit, keskelle puolikorkeat ja korkeat lajit. Monet kesäkukat näyttävät hyviltä myös yksilajisena istutuksena. Käytä vahvoja, hyvin haaroittuneita taimia ja istuta taimet niin tiheästi, että istutus näyttää heti hyvältä. Jos mahdollista, osta taimet suoraan tuottajalta. Kokeile rohkeasti uutuuksia. Leikittele väreillä ja muodoilla. Ota opiksesi virheistä ja matki näkemiäsi onnistuneita istutuksia. ISTUTUS Vaihda uusi multa alle 30 cm syviin astioihin joka vuosi. Syvempiin astioihin vaihda vain pintamaa (joka 3. vuosi koko kasvualusta). Kukkapenkin multaa ei tarvitse yleensä vaihtaa kuin perustamisvaiheessa, mutta kompostimullan lisäys keväisin tekee hyvää. Salaojita astioiden kasvualusta laittamalla astian pohjalle esim. saviruukun paloja, kiviä ja soraa, styrox-kappaleita tai lekasoraa, näin voit harventaa kastelukertoja ja kastella kerralla enemmän. Kuohkeuta, lannoita ja kalkitse pohjamaa. Poista rikkakasvit ja niiden juuret huolellisesti. Älä lannoita pintamaata, jos käytät peruslannoitettua multaa, sillä liian voimakas maa hidastaa juurtumista. Kastele kasvualusta ja taimet ennen istutusta. Istuta taimet vasta kesäkuun alussa, kun yöhallojen vaara on ohi. Kesäkukista vain orvokki kestää pientä pakkasta. Istuta kasvit ilman ruukkuja entiseen kasvusyvyytensä. Tiivistä multa paakun ympärille. Tarkista, että paakun reuna on mullan 1-2 cm mullan alla. Huuhtele multaantuneet kasvit ja ruukut puhtaaksi. 22

23 HOITO Kastele säännöllisesti mutta älä jatkuvasti. Anna mullan kuivahtaa kasteluiden välillä (poikkeuksena lumihiutale). Kukkapenkit tarvitsevat harvemmin kastelua kuin astiaistutukset. Hanki astioihin altakastelusäiliö tai salaojita kasvualusta. Lannoita kastelulannoksella vähintään kerran, mieluummin kahdesti kuukaudessa. Aloita lannoitus vasta kun taimet ovat juurtuneet. Noudata pakkauksen ohjeita. Poimi vanhat, kuihtuneet kukat ja vahingoittuneet kasvinosat pois, jotta kasvi ei käyttäisi energiaansa siementen valmistamiseen ja lopettaisi kukintaansa (petunia, orvokki). 23

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET 1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20 Asianumero 834/02.08.00/2013 ESPOON KAUPUNKI POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20 PIHOJEN HOIDON TYÖKORTIT (tarjouslomake 4a) Pihojen hoidon työkortit 2013 2(16) YLEISTÄ HUOMIOITAVAA LUMITYÖT, LIUKKAUDENTORJUNTA

Lisätiedot

TAPIOLAN AU 2012-2017/19

TAPIOLAN AU 2012-2017/19 1 Asianumero 1411/02.08.00/2012 ESPOON KAUPUNKI TAPIOLAN AU 2012-2017/19 PIHOJEN HOIDON TYÖKORTIT 2012 2 YLEISTÄ HUOMIOITAVAA LUMITYÖT, LIUKKAUDENTORJUNTA JA PUHTAANAPITO EI KUULU PIHOISSA URAKKAAN. KOHTEISSA

Lisätiedot

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus 1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan VIHERTYÖOHJE NURMIKOT Rakennustyöaikainen suojaus Säilytettävä nurmikko suojataan rakentamalla tukeva aita (korkeus 1,5 m) nurmikkoalueen ympärille,

Lisätiedot

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT Pvm. Suorite Piha-alueiden ja jalkakäytävien puhtaanapito Nurmikoiden hoito Pensaiden hoito PIHA-ALUEIDEN JA JALKAKÄYTÄVIEN PUHTAANAPITO Puhtaanapitotyöhön kuuluu

Lisätiedot

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Kuntatekniikka Kommunteknik 13.5.2015 VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOIDON TYÖSELOSTUS 1. YLEISTÄ

Sivu 1 / 5. Kuntatekniikka Kommunteknik 13.5.2015 VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOIDON TYÖSELOSTUS 1. YLEISTÄ Sivu 1 / 5 VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOIDON TYÖSELOSTUS 1. YLEISTÄ Tämän työselostuksen mukaiset takuuajan hoitotyöt käsittävät rakennusurakkaan kuuluvien viheralueiden hoitotyöt. Takuuajan hoito alkaa vastaanottokatselmuksessa

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

Heka-Maunula Oy:n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS

Heka-Maunula Oy:n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS :n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS TÄSSÄ URAKASSA NOUDATETAAN KIINTEISTÖRYL 09 Tässä työselostuksessa mainituin poikkeuksin 18.11.2014 Laatinut: Piha- ja puistosuunnittelu

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Auroranlinnan isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS

Kiinteistö Oy Auroranlinnan isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS n isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS TÄSSÄ URAKASSA NOUDATETAAN KIINTEISTÖRYL 09 Tässä työselostuksessa mainituin poikkeuksin 27.12.2012 Laatinut: Piha- ja puistosuunnittelu

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

KH 85-00420 PIHA-ALUEIDEN KASVILLISUUDEN HOITO SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 KÄSITTEITÄ

KH 85-00420 PIHA-ALUEIDEN KASVILLISUUDEN HOITO SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 KÄSITTEITÄ KH 85-00420 OHJEET maaliskuu 2009 1 (22) korvaa KH 85-00271 PIHA-ALUEIDEN KASVILLISUUDEN HOITO Tässä ohjekortissa esitettyjä ohjeita käytetään kiinteistöjen piha-alueiden kasvillisuuden hoidossa viherrakentamisen

Lisätiedot

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa

Lisätiedot

Hautausmaiden kasvit -puut -pensaat -perennat -köynnökset -kesäkukat VIHERALUEIDEN HOITO JA HAUTAUSMAAN KASVIT SUNTION ON:

Hautausmaiden kasvit -puut -pensaat -perennat -köynnökset -kesäkukat VIHERALUEIDEN HOITO JA HAUTAUSMAAN KASVIT SUNTION ON: VIHERALUEIDEN HOITO JA HAUTAUSMAAN KASVIT SUNTION ON: osattava valita hautausmaille soveltuvat kasvit hallittava kasvien istutus ja hoito osattava tavallisimpien kasvinsuojelumenetelmien käyttö tunnettava

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018 Sivu 1/6 Tilaaja: Tuusulan kunta, KETEK/ Kunnossapito ja viheralueet PL 60 04301 Tuusula TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

ULKOALUEIDEN HOIDON TYÖSELOSTUS

ULKOALUEIDEN HOIDON TYÖSELOSTUS AS. OY TINAKARTANO Parivaljakonkuja 2, 00410 Helsinki ULKOALUEIDEN HOIDON TYÖSELOSTUS 19.6.2014 Laatinut: Piha- ja puistosuunnittelu Pirttijärvi Heta Seppälä Sivu 2/11 SISÄLLYSLUETTELO Käsitteistä... 3

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Taimien istutusohjeet

Taimien istutusohjeet Taimien istutusohjeet Kärhöjen istutus Kasvupaikka: Aurinkoinen Kasvualusta: Tasaisen hikevä, runsasravinteinen, kalkittu ja salaojitettu kasvualusta. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

ESPOON ASEMA-ALUEIDEN LÄHIYMPÄRISTÖJEN LIIKENNE- JA VIHERALUEIDEN HOITO

ESPOON ASEMA-ALUEIDEN LÄHIYMPÄRISTÖJEN LIIKENNE- JA VIHERALUEIDEN HOITO 1 ESPOON ASEMA-ALUEIDEN LÄHIYMPÄRISTÖJEN LIIKENNE- JA VIHERALUEIDEN HOITO 2014 2015 VIHERHOIDON TYÖKORTIT 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 2 Yleistä huomioitavaa 4 1.1. Nurmikko A1 5 1.1.1 Vuosittaisten hoitotöiden

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Rintamamiestalon puutarhan kunnostus Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Kohde Vuonna 1947 rakennetun rintamamiestalon puutarhan kunnostustyöt

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia. 112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja

Lisätiedot

KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24%

KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24% KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24% Alue Kustannuslaji kuvaus määrä yksikkö hinta/yks kokonaishin ta Kunnanvirasto Puiden/pensaiden hoitoleikkaus

Lisätiedot

Liite 6 KIINTEISTÖJEN VIHERALUEIDEN HOITOSOPIMUKSEN HOITOTYÖSELOSTUS

Liite 6 KIINTEISTÖJEN VIHERALUEIDEN HOITOSOPIMUKSEN HOITOTYÖSELOSTUS Liite 6 KIINTEISTÖJEN VIHERALUEIDEN HOITOSOPIMUKSEN HOITOTYÖSELOSTUS 24.2.2015 Sivu 2/11 Sisällysluettelo sivu no Käsitteistä.. 3 Yleistä.. 4 4.1 Yleiset tehtävät.. 4 4.2 Viherrakenteet.. 4 4.2.1 Nurmikot

Lisätiedot

Viherympäristöliiton hyväksymät

Viherympäristöliiton hyväksymät Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan

Lisätiedot

3541 Puuistutusten tekeminen

3541 Puuistutusten tekeminen 1 3541 Puuistutusten tekeminen 3541.1 Puuistutusten materiaalit 3541.1.1 Puut Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin. Taimet täyttävät taimiaineistosta

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT Pvm. Suorite 9.3.2016 Viheralueiden puhtaanapito 9.3.2016 Nurmikoiden hoito 9.3.2016 Pensaiden ja puiden hoito 9.3.2016 Perennojen ja kevätkukkasipulien hoito 9.3.2016

Lisätiedot

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Porin Golfkerho ry Golfkentän eri nurmi alueilla käytetyt lajit ja lajikkeet valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Viheriöillä tarvitaan matalaa leikkuuta kestäviä lajeja.

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu Esikasvatus (koristekrassit, ruusupapu) Krassit ja ruusupavun voi kylvää eteläisimmässä Suomessa suoraan kasvupaikalleen, mutta esikasvattamalla taimet sisätiloissa, ne kukkivat aikaisemmin. Kasvatus on

Lisätiedot

TAPIOLAN ALUEURAKKA /19 VIHERYLLÄPIDON TYÖKORTIT 2012

TAPIOLAN ALUEURAKKA /19 VIHERYLLÄPIDON TYÖKORTIT 2012 1 Asianumero 1411/02.08.00/2012 TAPIOLAN ALUEURAKKA 2012-2017/19 VIHERYLLÄPIDON TYÖKORTIT 2012 2 YLEISTÄ HUOMIOITAVAA URAKASSA NOUDATETAAN ENSISIJAISESTI TÄMÄN TEHTÄVÄKORTIN LAATUTASON MÄÄRÄÄVIÄ OHJEITA.

Lisätiedot

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Painokelpoiset kuvat ladattavissa: Substral-aineistopankki http://holvi.artstudio.fi/transmeri/ Käyttätunnus ja salasana Transmerin kuluttajaneuvonnasta 0800 922

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin

Lisätiedot

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE Istutus on helppoa, kun opit perusasiat. Tästä työohjeesta saat tietoa, kuinka istutat puutarhan monivuotiset kasvit: pensaat, puut, perennat ja köynnökset. Sisältää: Ensin paikat

Lisätiedot

ASEMA-ALUEIDEN VIHERYMPÄRISTÖN HOITOLUOKITUS

ASEMA-ALUEIDEN VIHERYMPÄRISTÖN HOITOLUOKITUS ASEMA-ALUEIDEN VIHERYMPÄRISTÖN HOITOLUOKITUS Postiosoite/Postadress Käyntiosoite/Besöksadress Puhelin/Telefon Fax Sähköposti/E-post Kotisivu/Hemsida PL 185, 00101 Helsinki Keskuskatu 8, 7 krs. (09) 5840

Lisätiedot

3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.

3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. 1 35 Viherrakentaminen 3521 Kylvönurmikon tekeminen 3521.1 Nurmikoiden materiaalit Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. Siemenkauppiaiden liiton siemenseosluokituksen

Lisätiedot

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23311 Puistopuut Puistopuulla tarkoitetaan puisto- tai muille viheralueille tai pihoille istutettavia puita, joiden rungonkorkeudelle ei aseteta erityisiä vaatimuksia.

Lisätiedot

ALUEURAKOINTI, yleinen tehtäväluettelo 2003 / Lahden alueurakat 2010

ALUEURAKOINTI, yleinen tehtäväluettelo 2003 / Lahden alueurakat 2010 1540 LIUKKAUDEN TORJUNTA, PORTAAT, RAMPIT, LUISKAT Työhön on ryhdyttävä kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen. Tällaisia tilanteita ovat sään lauh- tuminen, alijäähtynyt

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

TUOTANTOSOPIMUS PUISTOJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 1/3. Asikkalan kunnan ylläpitämien puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito

TUOTANTOSOPIMUS PUISTOJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 1/3. Asikkalan kunnan ylläpitämien puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito TUOTANTOSOPIMUS PUISTOJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 1/3 Sopimuksen kohde Tilaaja Tuottaja Asikkalan kunnan ylläpitämien puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito Asikkalan kunta, tekninen

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1 Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage Easy Elegance Ruusut Easy Elegance -pensasruusuvalikoiman ruusut ovat jatkuvakukintaisia, helppohoitoisia ja kauniita. Pitkän jalostustyön tuloksena on syntynyt erittäin talven- ja taudinkestäviä lajikkeita.

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Kukkaopas. Voita. Pikakompostori! (Ks. takasivu) www.biolan.fi

Kukkaopas. Voita. Pikakompostori! (Ks. takasivu) www.biolan.fi Kukkaopas Voita Pikakompostori! (Ks. takasivu) www.biolan.fi Hoitokalenteri kukille KASVU- KAUDEN ALKU Mullanvaihto Ruukunvaihto Leikkaus Merileväuutetta sumutuksina tai kasteluveden mukana HUHTI TOUKO

Lisätiedot

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 23312 Katupuut Katupuilla tarkoitetaan kadun- tai liikenneväylän keski- tai välikaistoille sekä lähelle kadunvartta istutettavia runkopuita, joiden rungonkorkeutta

Lisätiedot

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta. 94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa

Lisätiedot

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava. PERENNAT Taimien tulee olla voimakkaita, ja niiden juuristojen tulee olla hyvin kehittyneitä. Juuripaakun on oltava läpijuurtunut. Heikkojuuriset lajit on myytävä astia- tai paakkutaimina. Myytäessä myös

Lisätiedot

BIOTOOPPIPOHJAINEN SUUNNITTELU, KASVILLISUUDEN TILAVARAUKSET, OLEMASSA OLEVAN KASVILLISUUDEN SÄILYTTÄMINEN

BIOTOOPPIPOHJAINEN SUUNNITTELU, KASVILLISUUDEN TILAVARAUKSET, OLEMASSA OLEVAN KASVILLISUUDEN SÄILYTTÄMINEN BIOTOOPPIPOHJAINEN SUUNNITTELU, KASVILLISUUDEN TILAVARAUKSET, OLEMASSA OLEVAN KASVILLISUUDEN SÄILYTTÄMINEN VANTAAN KASVILLISUUDEN KÄYTÖN PERIAATTEET SEMINAARI 15.2.2016 AINO-KAISA NUOTIO SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ,

Lisätiedot

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Kasvualustat ammattiviljelyyn Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Taloyhtiön pihatalkoo opas

Taloyhtiön pihatalkoo opas Taloyhtiön pihatalkoo opas TALKOOT PAKKOPULLAA VAI MUKAVAA YHDESSÄ TEKEMISTÄ Jotta talkoot olisivat menestys, pitää osallistujien viihtyä! Parhaimmillaan talkoot on tilaisuus, jossa taloyhtiöin yhteishenki

Lisätiedot

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt Sivu 1 JOKELAN ALUEURAKKA 2O13 2O17 Tuusulan Jokelan alueurakkaa 2013 2017 koskevaan urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan urakassa esiin tulevia kokonaishintaan kuuluvia tehtäviä hinnoin

Lisätiedot

Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa

Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa PUUTARHAOPAS Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa Helposti alkuun Kylvä kurkun, kurpitsojen ja sokerimaissin siemenet toukokuun alussa. 1. Kylvä aina puhtaisiin ruukkuihin tai lokerikkoihin. 2. Paras

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

KASVIEN KASVUPAIKAT. Pikaopas oikean kasvupaikan valintaan. Paloniemen. Taimisto. Suomessa kasvatettu.

KASVIEN KASVUPAIKAT. Pikaopas oikean kasvupaikan valintaan. Paloniemen. Taimisto. Suomessa kasvatettu. KASVIEN KASVUPAIKAT Pikaopas oikean kasvupaikan valintaan Paloniemen Taimisto Suomessa kasvatettu www.paloniementaimisto.fi Kohteena erilaiset kasvupaikat Tontteja on erilaisia ja yleensä niistä saa viihtyisän

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS. Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS

MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS. Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS 10.02.2009 MÄNTSÄLÄN KUNTA Työselostus Sivu 2 Sisältö 10000 MAARAKENTEET... 3 11113 SUOJATTAVA KASVILLISUUS... 3 20000 PÄÄLLYS-

Lisätiedot

TUOTANTOSOPIMUS PUISTOJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 1/3. Asikkalan kunnan ylläpitämien puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito

TUOTANTOSOPIMUS PUISTOJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 1/3. Asikkalan kunnan ylläpitämien puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito TUOTANTOSOPIMUS PUISTOJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 1/3 Sopimuksen kohde Tilaaja Tuottaja Asikkalan kunnan ylläpitämien puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito Asikkalan kunta, tekninen

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

tripla maisema - materiaalikirjasto

tripla maisema - materiaalikirjasto tripla maisema - materiaalikirjasto 14.9.2016 - materiaalikirjaston lähtökohdat 1. Itä-länsisuunnan korostaminen Maisemasuunnittelun pääelementeissä vahva, dynaaminen itä-länsisuunta. Toissijainen suunta

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali 1 / 5 27.4.2013 12:14 Luomutorjunta Luonnonmukainen tautien ja tuholaisten torjunta 1) Ennakoiva torjunta Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali Kasvualustan hyvä kunto - maan mikrobisto

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot