Herätys! Lukija ei odota. Testaa, hallitsetko konseptit. Tutkimuksen ja käytännön yhteistyö on akuutimpaa kuin koskaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Herätys! Lukija ei odota. Testaa, hallitsetko konseptit. Tutkimuksen ja käytännön yhteistyö on akuutimpaa kuin koskaan."

Transkriptio

1 Mediakonseptien tutkimusryhmän juhlalehti joulukuu 2013 Testaa, hallitsetko konseptit Tutkimuksen ja käytännön yhteistyö on akuutimpaa kuin koskaan. Herätys! Lukija ei odota.

2 Pääkirjoitus Vastakkainasettelujen aika on ohi Aikakausi-lehti kokoaa ja pohtii aikakauslehtien opetuksen ja tutkimuksen tuloksia ja tulevaisuutta. Työssämme törmäämme usein turhiin vastakkainasetteluihin: Uusi media vanha media? Tämän päivän uusi media vanhenee pian, mutta jää elämään rinnan uusien medioiden kanssa. Ratkaisevaa ei ole uutuus vaan kunkin median käyttöönoton vakiintuminen ja jatkuva uudistuminen. Printti vai verkko? Molempia käytetään rinnakkain, mutta julkaisualustojen logiikka on erilainen. Jokaiselle julkaisukanavalle sopii parhaiten omanlaisensa ilmaisu, ei naapurista kopioitu. Teknologia vai sisältö edellä? Yhtä aikaa, sillä teknologian kanssa hypettäminen ei riitä lukija-käyttäjille kuin hetkeksi. Sen lisäksi tarvitaan kiinnostavaa ja hyödyllistä luettavaa ja katsottavaa. Teksti vai visuaalisuus? Täydentävät toisiaan. Visuaalinen houkuttavuus on korostunut mediakäytön pirstaloiduttua, mutta sisällön osuvuus on yhtä ratkaiseva koukuttaja. Sanomalehti vai aikakauslehti? Lukijat ovat keskiössä molemmissa. Kun uutiset siirtyvät yhä vauhdikkaammin verkkoon, kaikkien printtimedioiden juttutyypit lähenevät toisiaan. Innovaatio vastaan arkinen työprosessi? Innovaatioista tulee todellisuutta vasta päivittäisessä työssä ja käyttäjien arjessa. Strategia vai käytäntö edellä? Johdon strategian toteuttaminen tapahtuu käytännön töissä ja valinnoissa, siksi muutoksien läpivieminen edellyttää jatkuvaa dialogia tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Toimittajien vai käyttäjien tuottama sisältö? Toimittaja on tiedonkäsittelyn ammattilainen, mutta lukijoilla on tieto oman ympäristönsä kiinnostavista asioista ja tapahtumista. Lukija on monessa asiassa parempi asiantuntija kuin toimittaja. Tutkimus vai käytäntö? Tutkimus auttaa ymmärtämään muuttuvaa mediakäyttöä ja sen motiiveja, mediatalojen strategiaa ja liiketoimintamalleja sekä työprosesseja ja niiden kehittämistä. Toisaalta tieto käyttäjistä ja tuottajista auttaa kehittämään opetusta ja tutkimusta eteenpäin. Tärkeys vai kiinnostavuus? Kuka päättää, mikä on tärkeä aihe? Kiinnostava näkökulma ja esitystapa ovat aina tärkeitä. Aikakausi-lehden toimitus toivottaa voimia media konseptien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja vastakkainasettelujen purkamiseen! Aino, Aurora, Joanna, Hanna, Harri, Kennet, Lauri, Maija, Maria, Marja, Markus, Merja, Nanna, Riitta, eli Mediakonseptien tutkimusryhmä ja Aikakauden toimituskunta Aikakausi on Mediakonseptien tutkimusryhmän (Media Concepts Research Group, kertaluontoinen julkaisu. Lehti esittelee ryhmän tutkimusta ja siihen pohjautuvaa opetusta. MCRG:n tutkimus on usein kehittävää, jolloin tutkimus ja työn kehittäminen nivoutuvat yhteen. Sama lähtökohta on ollut tärkeä myös aikakauslehtijournalismin ja mediakonseptien opetuksessa. Opiskelijat ovat analysoineen monien lehtitalojen konsepteja sekä kehittäneet niitä projektitöissä ja opinnäytteinä. Tutkimusryhmä perustettiin vuonna 2006 ja se toimii nyt Aaltoyliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa (Aalto ARTS) median laitoksella, graafisen suunnittelun yksikön yhteydessä. Median laitoksella tärkeitä yhteistyötahoja ovat olleet graafisen suunnittelun professorit Saku Heinänen ja Tapio Vapaasalo sekä kuvallisen viestinnän ja valokuvataiteen professori Merja Salo. Aikakauden päätoimittaja on Sami Pekkala, toimituspäällikkö Maria Ruuska ja toimitussihteeri Joanna Lahti. Ulkoasusta vastaavat Nanna Särkkä ja Marja Tikka ja valokuvista Terhi Korhonen. Kuvituksia tekivät myös Outi Kainiemi ja Vesa-Matti Juutilainen. Toimituskuntaan kuuluvat myös Aurora Airaskorpi, Aino Alatalo, Lauri Haapanen, Harri Heikkilä, Merja Helle, Kennet Härmälä, Markus Joutsela, Simo Ortamo, Riittä Perälä, Maija Töyry ja Hanna Weselius. Aikakauden paperi on Amber Graphiciä (120 ja 240 g/m 2 ). Lehti 2 Aikakausi.

3 Digi on medialle valtava mahdollisuus. Tutkimuspäällikkö Merja Helle Merkintöjä kentältä 4 5 Löydä aikakauslehtitutkimuksen tietokanta. Aikakauslehtiopetuksen tarina 6 7 Tervetuloa aikamatkalle, joka lähtee liikkeelle vuodesta Lopputyönä oma lehti 8 11 Tutustu opiskelijoiden mediakonsepteihin. apple 6 7 Bloggaa tai näivety Repäise mukaan menestysresepti Muuttuva media tarvitsee ketteriä menetelmiä Katso, mitä nelivuotisessa tutkimushankkeessa saatiin aikaan. Aikakauden päätös: henkilökuvassa professori Maija Töyry Lue, miten toimittaja loi oman koulukunnan. apple Parempaa vuorovaikutusta toimituksen arkeen Nappaa talteen palautteenantajan ja editoijan huoneentaulut. apple Kun istua ei voi, mutta kirjoittaa täytyy Eläydy väitöskirjailija Hanna Weseliuksen aherrukseen. Sami, Simo, Terhi ja Ulla on painettu Picasetissa. Aikakausi on valinnut sivuilleen kolme hienoa suomalaista kirjasintyyppiä: Altis-kirjasimen on suunnitellut Jarno Lukkarila, Freya-kirjasimen Saku Heinänen ja Noe Display -kirjasimen Lauri Toikka. Lehden sähköinen versio: www. mediaconceptsrg. net/aikakausi Konttorityylin viikko-ohjelma 26 Paina mieleen elegantin työelämän aakkoset. Magazine Symposium 27 Sivisty vuoden kiinnostavimmassa aikakauslehtiseminaarissa. apple Mediakonseptin happotesti Mittaa, kuinka syvässä liemessä toimituksesi ui. 26 Aikakausi. 3

4 Merkintöjä kentältä 78 väikkäriä, lähes gradua ja paljon muuta Aikakauslehtitutkimuksen tietokanta kokoaa yhteen Suomessa tehdyn aikakauslehtiin liittyvän tutkimuksen. Lisäksi tietokannassa on ulkomaisia tutkimuksia sekä muuta aikakauslehdistöä koskevaa kirjallisuutta kotimaasta ja ulkomailta. Vuonna 2008 perustetussa tietokannassa on tällä hetkellä kotimaista ja 810 ulkomaista viitettä. Ajallista rajausta tutkimukselle tai kirjallisuudelle ei ole, vaan kriteerinä on, että työssä on jonkinlainen kytkös aikakauslehtiin. Aikakauslehtiin tavalla tai toisella yhdistyviä väitöskirjoja on julkaistu Suomessa tähän mennessä 78, lisensiaatintöitä 26 ja pro gradu -tutkielmia lähes Lisäksi ammattikorkeakoulujen ja muiden alemman tason oppilaitosten päättötyöt ovat viime vuosina lisääntyneet voimakkaasti. Leimallista aikakauslehtitutkimukselle on, että suuri osa siitä sijoittuu muualle kuin median ja viestinnän tutkimukseen. Yksi iso tieteenala ovat kielitieteet, mutta satunnaisempia osumia löytyy lähes alalta kuin alalta. Lisäksi suuressa osassa viitteitä tutkimuksen varsinaisena kohteena eivät ole aikakauslehdet, vaan ne ovat tarjonneet aineiston erilaisiin tutkimuskysymyksiin vastaamiselle. Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia aikakauslehtien tilaajia ja lukijoita. Myös aikakauslehtiaiheisesta tutkimuksesta on ainakin monitieteisyytensä ja laaja-alaisuutensa valossa muodostunut yksi mediatutkimuksen merkittävä osa-alue.» Tietoiskusarja digitaalisesta julkaisemisesta Vuodesta 2012 lähtien Mediakonseptien tutkimusryhmä on järjestänyt Aalto ARTSis sa miniseminaareja sähköisestä lukemisesta ja digitaalisesta julkaisemisesta. Seminaarit ovat olleet avoimia kaikille, ja osanottajia on ollut opiskelijoista päätoimittajiin ja kustannuspäälliköihin. Esitysten aiheina on ollut muun muassa: > Digitaalisen julkaisemisen trendit. > Julkaisu InDesignista epubiksi. > Tabletille suunnittelun erityishaasteet: interaktiivisuus ja käytettävyys. > Uusien tablettikonseptien esittelyt. > Sosiaalinen lukeminen, e-kirjat ja kirjastot. > Tablettijulkaisujen arviointimalli osana ketterää kehitystä. > Pohjoismaiset e-kirjakaupat: ostoprosessit ja markkinakatsaus. > Uusien konseptien ja projektien esittelyt.» Esitysten aineistoja löydät osoitteesta presentations Kirjoja uuteen aikaan Kiinnostavaa lukemista niille, jotka haluavat ymmärtää, mitä mediassa tapahtuu. Ajankohtaisia teoksia mm. mediayritysten innovaatioista, autonomisesta yleisöstä, uutismedian arvontuotannosta ja lukijoiden koukuttamisesta.» Katso MCRG:n tutkimuspäällikkö Merja Helteen kirjatärpit: books 4 Aikakausi. Jenkkitutkija: Akateemisen urani tuotteliain lukukausi Magazine Design -sivuaine kutsui syksyllä 2011 vieraakseen yhdysvaltalaisen aikakauslehtitutkijan, Sammye Johnsonin Trinity-yliopistosta Texasista. Johnson vietti viisi kuukautta Aalto-yliopistossa Fulbright-stipendiaattina. Johnson on työskennellyt koko uransa aikakauslehtien parissa sekä toimittajana, opettajana että tutkijana. Aalto-yliopistossa Johnson muun muassa piti aikakausleh tien asemaa amerikkalaisessa yhteiskunnassa käsittelevän kurssin. Trinityssä opetan vain kandivaiheen opiskelijoita, joten oli hienoa päästä opettamaan Aalto-yliopistossa maisteri- ja tohtorivaiheessa olevia. Johnson kävi myös konsultoimassa aikakauslehtitaloissa ja teki tutkimusta Maija Töyryn ja Merja Helteen kanssa. Se oli varmasti akateemisen urani tuotteliain lukukausi, hän muistelee. Pystyin uppoutumaan täysin aikakauslehtiin niin alan käytännön kuin akateemisen tutkimuksen näkökulmasta, Johnson jatkaa ja kiittää Töyryä ja hänen opiskelijoita. Vierailuni oli varmasti yksi urani kohokodista.

5 Häiriöt kertovat kehittämisen suunnasta Toimituksellisten organisaatioiden kehittämishankkeen (TOIMI) tulokset ovat konkreettisia: arkisia toimitustyötä helpottavia työkaluja. Yksi niistä on häiriöpäiväkirjatyökalu. Sitä on hyödynnetty sanomalehti Kalevassa, jossa on hiljattain tiivistetty maakuntalehtien välistä yhteistyötä. Iltauutistuottajat kirjasivat läpi kesän ylös yhteistyöhön liittyviä ongelmia ja ratkaisuehdotuksia. Syksyllä Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat häiriöpäiväkirjat, ja Kaleva sai konkreettista tietoa häiriöiden luonteesta kehitystyönsä pohjaksi. TOIMIn tavoitteena on kehittää toimitusten työprosesseja ja sisältöjä eri julkaisualustoilla. Työssä käytetään apuna mallilukijamatriisia, jossa eri alustoille määritellään omat kohderyhmänsä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin lukijoiden mediakäytössä tapahtuvia muutoksia. Hanke on kaksivuotinen, ja sen päärahoittaja on Tekes. Tänä vuonna TOIMIssa ovat olleet mukana Kaleva, Etelä-Suomen Sanomat ja Tekniikan Maailma. Ensi vuonna hanketta laajennetaan Maria ruuska Mallilukijalla tarkoitetaan lehtikonseptin tavoitelluimman kohderyhmän esimerkkihenkilöä. mediaorganisaatioon Mediakonseptien uudistaminen -koulutuksella. Koulutus koostuu kahdeksasta lähiopetuspäivästä ja ohjatusta kehittämishankkeesta osallistujien omissa organisaatioissa. TOIMIssa hyödynnetään toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen teoriaa ja menetelmiä. Kehitystyössä lähdetään siitä, että toimituksen jäsenet itse analysoivat ja kehittävät toimintaansa tutkijoiden tarjoamien välineiden ja käsitteiden avulla. Työssä ilmenevät häiriöt paljastavat kehitystarpeita ja kertovat kehittämisen suunnasta.» Lisätietoja Mediakonseptien uudistaminen -koulutuksesta: Mitä jatkossa? Aikakauslehtitutkimuksesta ja -opetuksesta kiiinnostuneiden yhteistyö jatkuu Aikakauslehtitutkimuksen ryhmässä, joka perustettiin marraskuussa Media- ja viestintätieteellisen seuran alaisuuteen. Seura julkaisee tieteellistä Media & viestintä -lehteä, järjestää konferensseja sekä seuraa ja edesauttaa alan tutkimusta. Vuoden 2014 alusta Aikakauslehtitutkimuksen ryhmä vastaa aikakauslehtitutkimuksen tietokannan (www. aikakauslehtitutkimus.fi) ylläpitämisestä sekä Magazine symposiumin järjestämisestä. Ryhmä osallistuu myös tieteellisiin konferensseihin. Huhtikuussa aikakauslehtitutkijat tapaavat Vaasassa Mediatutkimuksen päivillä, jossa Nanna Särkkä ja Maija Töyry MCRG:stä toimivat vetäjinä työryhmälle nimeltä Tekijät, tekstit ja lukijat aikakauslehtitutkimuksen työryhmä.» opinnäyte Mediakonseptien tutkimusryhmän aineistojen pohjalta on syntynyt useita graduja ja opinnäytteitä. Tässä tuoreimmat. Ann-Mari Huhtanen: Ei tässä mitään suuria teoreettisia päätöksiä tarvita. Lehtityön ongelmat ja työssä tapahtuneet muutokset järjestölehden kehityshankkeen valossa Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, 2012 Tutkin työprosesseissa ja lehtikonseptissa ilmenneitä ongelmia: millaisiin ongelmiin journalistisessa työssä törmätään ja millä tavalla työtä voidaan sujuvoittaa? Aineistonani käytin järjestölehden kehityskeskusteluja. Analysoin lehtityöhön liittyviä häiriöitä, niiden syitä sekä ristiriitojen vaikutusta lehteen ja työhön. Esiin nousseet häiriöt koskivat esimerkiksi työnjakoa, sisältöä, suunnittelua ja editointia sekä lukijasuhdetta. Tulokseni kertovat journalistisen työnkuvan muutoksesta sekä sen vaikutuksesta journalistisiin ihanteisiin ja normeihin. Samassa toimituksessa oli ristiriitaisiakin näkemyksiä siitä, miten ja millaista journalismia tulisi tehdä. Suvi Hämäläinen: Elämää visuaalisen ravintoketjun loppupäässä. Häiriö sanomalehden ulkoasussa! Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, graafinen suunnittelu, 2013 Tutkimusaiheeni tipahti postiluukusta sanomalehden muodossa. Mietin, miten sanomalehden ulkoasu on syntynyt. Aloitimme toimituksessa mediakonseptilaboratoriomenetelmään perustuvan kehittämis- ja tutkimushankkeen. Syvennyin etnografisella otteella sanomalehden ulkoasuun. Toimituksen työskentelyä havainnoidessa selvisi, että ulkoasu ei ole vain visuaalista pintaa vaan monitahoinen ilmiö, jossa artefakti ja työprosessi toimivat kiinteässä suhteessa toisiinsa. Analysoimalla lopputuotetta ja tekotapaa selvitin, millaisia häiriöitä ulkoasusuunnitteluun liittyy. Häiriöt toimivat sanomalehdessä visuaalisen uudistuksen ja muutoksen käynnistäjinä. Joanna Lahti: Komeaa utopiaa? Osallistavan journalismin strategia paikallisessa sanomalehdessä Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, viestinnän laitos, 2013 "Tarkastelin paikallisen sanomalehden pyrkimyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin erottautumalla kilpailijoista lukijoiden tuottaman sisällön avulla. Aineistonani olivat kehityskokoukset, joissa toimitus kehitti välineitä ja käytäntöjä osallistavan journalismin strategian toteuttamiseksi. Etsin havainnoimalla kerätystä aineistosta konfliktien, dilemmojen, kriittisten konfliktien ja kaksoissidosten muodossa ilmeneviä ristiriitoja tavoittaakseni strategian toteuttamisen ongelmakohtia. Lukijoiden osallistuminen lehden sisällöntuotantoon haastaa toimittajan portinvartijan roolia sekä perinteisiä käsityksiä journalistisesta työstä ja journalistisesta laadusta." Aikakausi. 5

6 Aikamatka 1782 Ensimmäinen Suomen tuhansista aikakauslehdistä ilmestyy Journalistinen koulutus alkaa Kansalaiskorkeakoulun sanomalehtitutkintona luvun alku Tampereen yliopiston tiedotusopin sanoma- ja aikakauslehtilinja lakkautetaan. Kun opetuksesta tulee ylivälineellistä, aikakauslehdet unohdetaan. Radio- ja televisio-opetus säilyttävät kuitenkin asemansa luku Haaga-Helian talousjournalismin ohjelma alkaa. Tekstilajiin ja aiheeseen perustuvaa koulutusta halutaan tarjota muuallakin. Opetetaan narratiivista journalismia sekä feature-, talous-, terveys-, tiede-, innovaatio- ja kulttuurijournalismia. Koulutus ei kata aikakauslehtityön monimuotoisuutta ja suunnittelua luvulta alkaen digitaalisen median koulutus kasvaa etenkin ammattikorkeakouluissa Aimo-hanke käynnistyy. Aikakauslehtien työnantajat ja -tekijät tukevat maisteriohjelman käynnistämistä Taideteollisessa korkeakoulussa. Opetusministeriö evää rahoituksen Opettajien opintomatkat eli miten muualla. Angloamerikkalaisissa yliopistoissa Magazine Journalism on vakiintunut opetusala, Manner- Euroopassa ei. Taustalla ovat toisistaan poikkeavat käsitykset journalistisesta työstä Aikakauslehtikoulutus alkaakin täydennyskoulutuksena Taide - teollisen korkeakoulun yhteydessä. Toimittanut simo ortamo Kuvitus marja tikka Millaista opetusta ja missä? Aikakauslehtiopetus on etsinyt kotia jo sata vuotta. Nyt sitä uhkaa karkotus Aalto-yliopistosta kymmenen menestyksekkään vuoden jälkeen. Kymmeniä projekteja ja koulutettavia: tulevalle korkeakouluopetukselle syntyy vahvat työelämäsuhteet. 6 Aikakausi.

7 2006 Mediakonseptilaboratorio perustetaan. sivu 25 Tuoreimmat tutkimushankkeet. sivut Taideteollinen korkeakoulu yhdistyy Aalto-yliopistoon Aikakauslehtijournalismin sivuaine käynnistyy lahjoitusprofessuurilla. sivut 8 9 Aalto-yliopiston ideologia perustuu innovaatioille, suunnittelulle ja tuotannolle. Mediakonseptien suunnittelusta lähtevä opetus ja tutkimus ovat siis Aallon strategian ytimessä! Keskeistä aikakauslehtisuunnittelun opetuksessa on mediakonseptin kokonaisvaltainen toteuttaminen. Lehdet ovat tekstistä, kuvista ja taitosta koostuvia kokonaisuuksia, joita suunnitellaan eri ammattiryhmien yhteistyönä. Aikakauslehdissä lukijoiden tuntemus ja yleisösuhde ovat erityisen tärkeitä. Viime aikojen median murros on kasvattanut visuaalisen suunnittelun ja monikanavaisuuden merkitystä. Opetus on tähdännyt esimiestason tehtävien hallintaan Mediakonseptien suunnittelun ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat pääaineopiskelijat valitaan. Pääaineopiskelijat ja Magazine Design -sivuaineopiskelijat toteuttavat yhdessä lehtiprojekteja Aaltoyliopiston graafisen suunnittelun osastolla. sivu Aikakauslehtien ja mediakonseptien opetus on uhattuna. Aalto-yliopisto on lakkauttamassa aikakauslehtisuunnittelun professuuria ja alasajamassa opetusta. Samaan aikaan Mediakonseptien tutkimus ryhmän toiminta on ollut menestyksekästä ja nousujohteista Taiteiden ja suunnittelun opetus luo nahkansa tutkinnonuudistuksessa. Onko uusi mediakonseptien suunnittelun sivuaine mukana Aallossa? Jatkaako Mediakonseptien tutkimusryhmä? Aika näyttää, minne ollaan menossa. Aikakausi. 7

8 Lehtihylly Koonnut maria ruuska Kuvat terhi korhonen Magazine Design -opiskelijat oppivat luomaan konsepteja. Miten he ovat hyödyntäneet taitojaan? Rush Pyry Takala Toimittaja, Yle Uutiset. Valtiotieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto, yleinen valtio-oppi, sivuaine Rush on lehti kaikille urheiluhulluille, eräilijöille ja kokeilijoille. Hyödynnän Taikissa oppimaani kohderyhmäajattelua päivittäin. Tällä hetkellä teen uutisia YleX-radio-kanavalle, joka on suunnattu pääasiassa nuorille. Siksi uutisten on oltava muodoltaan ja sisällöltään nuoria kiinnostavia. Aikakauslehtijournalismin sivuaine opiskelijat toteuttivat vuosina oman lehtikonseptin. He suunnittelivat lehdelle mallilukijan, miettivät sen liiketoimintamallia, harjoittelivat sen avulla taittamista ja kirjoittivat julkaisuun juttuja. Wall Magazine Niina Linna Graafikko, vapaa toimittaja. Kasvatustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto, kasvatustiede, sivuaine Wall Magazine on katukulttuurilehti, joka panostaa visuaalisuuteen ja laadukkaisiin artikkeleihin ja henkilöhaastatteluihin. Sain rahoituksen lehteni painokustannuksiin. Turun kulttuuripääkaupunkihanke koki konseptini heti niin kiinnostavaksi, että he lähtivät ensi puhelusta mukaan. Loin lehdelle omat kotisivut ja tarkoituksena on jatkaa lehden printtiversion julkaisua. Vieras Panu Jansson Päätoimittaja, Kaupunkimedia City. Humanististen tieteiden kandidaatti, Jyväskylän yliopisto, journalistiikka, sivuaine Vieras on kriittistä ajattelua pelkäämättömän nuoren aikuisen kulttuuri- ja ajankohtaislehti. Journalistisen työn suunnittelu, eli käsitys siitä, että hommaa tehdään yleisölle, avautui Taikissa. Konkreettiset työkalut konseptisuunnittelussa ja yleisön hahmottamisessa ovat olleet käytössä siitä lähtien. 8 Aikakausi.

9 Fifi Hanna Härtsiä Kustannustoimittaja, Art House. Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto, suomen kieli, sivuaine Fifi on lemmikkilehti tyylitietoisille lemmikinomistajille. Työskentelen kirjankustannus-alalla, ja Taikissa opitut ajatukset lehtikonseptista kohderyhmineen ovat lisänneet ymmärrystäni myös kirjojen tekemisestä. Haaveilen, että pääsisin vielä joskus hyödyntämään sivuaineessa saamaani InDesignosaamista. Saucepan Sasu Haanpää AD, Talentum Media. Taiteen maisteri, Aalto-yliopisto, graafinen suunnittelu, sivuaine Saucepan on ruokalehti vuotiaille kaupunkilaisille. Olen ammatiltani graafinen suunnittelija. Nautin eniten kirjoituskursseista, koska ne antoivat omaan työhön uutta näkökulmaa. File Annika Ruoranen Asiakkuuspäällikkö, YLE. Filosofian maisteri, Jyväskylän yliopisto, journalistiikka, sivuaine File on sekoitus Wiredia ja Suomen Kuvalehteä: uutta teknologiaa ja kiinnostavia ilmiöitä maailmalta. Taik-vuoden aikana otin askeleen kohti tutkimusmaailmaa. Päätin hakea jatko-opinto-oikeutta ja aiheeni täsmentyi aikakauslehtiin ja journalistisen työn tutkimukseen. Sead Outi Väisänen toimitussihteeri, Glorian Ruoka & Viini. Kasvatustieteen maisteri, Helsingin yliopisto, kotitaloustiede, sivuaine Sead on nuoren urbaanin aikuisen ruokalehti, joka esittelee ruokailmiöitä ja kansainvälisiä ruokatrendejä herkullisia reseptejä unohtamatta. Nautin opinnoissa siitä, kun pääsimme kurkkaamaan toimituksiin. Mietin Cosmopolitan-vierailulla, että ai vitsit tuo homma on siistiä. Nyt istun heidän kanssaan samalla käytävällä. Ja mageetahan tämä on! > Aikakausi. 9

10 Kun ryhmä toimii, mikään ei ole mahdotonta. Iso numero Henna Kokko ja Lea Pakkala Käynnissä olevassa projektissa hiotaan Iso Numero -lehden sisältökonseptia, visuaalista ilmettä ja työprosesseja. On kiinnostavaa auttaa mielenkiintoista sisältöä tekevää mutta vielä pienessä mittakaavassa toimivaa lehteä. Lehden toiminnan yhteiskunnallinen aspekti ja hyvän tekemisen tavoitteet ( pieni teko köyhyyden poistamiseksi ) ovat todella innostavia. Raiku Outi Kainiemi, Satu Kemppainen, Marja Tikka, Katarina Vesikko ray:n avustustoiminnan lehden nimi, sisältö ja ulkoasu uudistui. Opimme projektin aikana, että työryhmää ja sen merkitystä lopputulokseen ei voi liikaa korostaa. Toteutuksesta tulee juuri niin hyvä kuin ryhmä on kokonaisuudessaan työn tilaaja ja muut toimijat mukaan lukien. Kun ryhmä toimii, mikään ei ole mahdotonta. Ydin Martina Babišová, Iina Lievonen, Luyi Ma ja Simo Ortamo Perinteikäs järjestölehti vietiin tablettiin. Työmme tulokset olivat konkreettisia: Ydin löytyy nykyään App Storesta ja lehteä tehdään kirjoittamamme konseptikirjan perusteella. Palaute uudesta formaatista on ollut tosi positiivista. Kesämökin sääpäiväkirja Kai Heinlahti, Kristian Rämö, Mari Salovaara, Ranjit Menon, Min Tan Ilta-Sanomien liitelehdelle kehitettiin konsepti. Opimme projektin aikana, kuinka suunnitella ja toteuttaa lehtikonsepti melkein alusta asti. Ilta-Sanomilla oli idea jo olemassa, mutta saimme muuten lähes vapaat kädet. Sääpäiväkirjan tekeminen opetti projektinhallintataitoja, joita olemme voineet hyödyntää muissa töissämme sen jälkeen. Vuosikurssit ( ) kehittivät vanhoja ja loivat uusia konsepteja yhteistyössä mediapartnereiden kanssa. Konseptien parissa työskenneltiin ryhmissä koko lukuvuosi. 10 Aikakausi.

11 Sivulause Kiitos, että tapasimme Aikakauslehtijournalismin sivuaineen rinnalla kalpenee mikä hyvänsä maisterintutkinto. Minulla on kaveri, jonka Facebookprofiilin henkilötietokohdassa lukee: Studied Magazine Journalism at Aalto University School of Art and Design, opiskellut aikakauslehtijournalismia Aalto-yliopistossa. Aluksi ilmoitus huvitti minua, se tuntui suorastaan valheelliselta. Siinä olisi pitänyt lukea, että opiskellut Helsingin yliopistossa. Kaveri kun on suorittanut yliopistolla 300 opintopisteen maisterintutkinnon, ja siinä pistemeressä 25 pinnan aikakauslehtijournalismin sivuaine on aika pientä. Aika pientä? Tässä vaiheessa ajatusta tajusin, miksi hän mainitsi aikakauslehtijournalismin. Vuosi aikakauslehtijournalismin sivuaineessa oli minulle merkittävä. Maija Töyry tutustutti minut nimittäin tähänastisen urani kannalta tärkeimpään henkilöön. Olin tavallaan tavannut hänet aikaisemminkin, sillä olin tehnyt jo toimittajan töitä. Emme vain olleet ikinä kunnolla esittäytyneet. Mutta onneksi tuli Maija, joka pakotti minut tutustumaan häneen: lukijaan. Joskus ajattelin, että olen toimittajana mitä olen, työpaikat ehkä vaihtuvat, mutta minä teen aina omaa juttuani, mahdollisimman hyvää tietysti, mutta omaa juttuani. Olin väärässä. Lehtikonsepti määrää sen, mitä on tehtävä, opetti Maija. Tämä ajatus ohjaa minua nykyisessä työssäni Ylioppilaslehden päätoimittajana. Välillä sorrun ajattelemaan, että en ole enää opiskelija, miksi jaksaisin tehdä juttuja opiskelijaruuasta, kun voisin tehdä niitä jostain hienommista aiheista. Mutta sitten ajattelen lukijaa ja sitä, miten häntä ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä minä pidän hienona. Hetken mietittyäni vaihdoin itsekin Facebookiin: opiskellut aikakauslehtijournalismia. Siihen verrattuna 300 opintopisteen maisterintutkinto on aika pientä. Vappu Kaarenoja Ylioppilaslehden päätoimittaja ja sivuaineopiskelija Aikakausi. 1 1

12 Teksti aurora airaskorpi Kuvat terhi korhonen Blog or die Menestys blogimaailmassa ei ole sattumaa. Tutustuimme blogosfäärin vaikuttajiin ja kirjasimme ylös menestysreseptin. Jos Emma Fexeuksen blogilla on lukijoita Ruotsin lisäksi mm. Saksassa, USA:ssa, Tanskassa ja Suomessa. perustat blogin siksi, että haluat rahaa ja julkisuutta, unohda koko homma, totesi ammattibloggaaja Emma Fexeus lokakuussa järjestetyllä Blog or Die -blogikurssilla Aalto ARTSissa. Ruotsalainen Fexeus on pyörittänyt Emmas Design Blogg -sisustusblogia vuodesta Viiden vuoden ajan se on ollut hänen kokopäivätyönsä. Ammattibloggaaminen ei ole enää Suomessakaan uusi juttu, vaan moni bloggaaja elättää itsensä mainostuloilla. Nettipäiväkirjojen kirjoittajista on kehkeytynyt verkkomedian ammattilaisia. Yksi heistä on Lilyssä White Trash Disease -blogia pitävä Natalia Tolmatsova. Alussa media ja mainostajat pitivät meitä pikkutyttöinä, eikä kukaan tiennyt, mikä on blogi. Nyt tarvitsisin assistentin, joka vastailisi sähköposteihini ja huolehtisi tapaamisistani. Blogit ovat aikakauslehtien lailla tarkkaan mietittyjä konsepteja. Suositulla Mungolife-blogilla on miltei viikkokävijää, joka on enemmän kuin monen niche-lehden levikki kuukaudessa. Fexeus kertoo, että Emmas Design Bloggin konsepti syntyi opettelemalla ja kokeilemalla. Alussa blogi oli arkisto kaikille hänen löytämilleen kuville ja linkeille. Nopeasti kävi ilmi, että tieto kiinnosti myös suurta yleisöä. Nykyisin Fexeus osaa kuvailla tarkasti blogin mallilukijan. Se on designista ja ekologisesta elämästä kiinnostunut, koulutettu kolmekymppinen nainen. Eli yksi naistenlehtimarkkinoiden halutuimmista kohderyhmistä. Bloggaajat tiedostavat oman arvonsa. Elanto syntyy pienistä puroista, kuten sponsoroinnista, yhteistyöstä ja kumppanuusmainonnasta. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että bloggaaja esittelee esimerkiksi nettikaupan tuotteita ja saa korvaukseksi provisiota myynneistä. Oma blogipersoona on otettava huomioon myös mainonnassa. En ole lähtenyt mukaan nettikauppojen kumppanuusmainontaan, koska en itse shoppaile niissä. Se ei olisi luontevaa, kertoo Tolmatsova. Jos bloggaajan palkkaa ei maksa mainostaja, sen maksaa luultavasti jokin blogiportaali. A-lehtien Lilyn toimituspäällikkö Kati Toivanen kertoo, että heidän palkkalistoillaan olevien bloggaajien kuukausipalkkioissa liikutaan satasista tuhansiin euroihin. Indiedaysista Lilyyn siirtyneen Tolmatsovan mielestä portaali helpottaa hänen elämäänsä. Siirryin Lilyyn, koska halusin olla mukana laivassa, joka on menossa Natalia Tolmatsova sanoo, että blogiportaaleiden vaihtamisesta ei ole ollut hänelle haittaa. Lukijat ovat seuranneet perässä. eteenpäin. Isossa talossa asiat hoidetaan niin sanotusti by the book. Ja kun joku muu hoitaa mainonnan, minä voin keskittyä bloggaamiseen. Bloggaajat tuntevat lukijansa ja lukijat tuntevat heidät. Bloggaajan jokainen liike saa lukijoissa aikaan tunteita ja mielipiteitä, eivätkä he pelkää sanoa niitä ääneen. Ex-avopuolisoni oli myös valokuvaajani, ja kun erosimme, menetin samalla myös asukuvien ottajan. Tuntui siltä, että joku vääntäisi veistä haavassa silloin, kun blogissa valitettiin, että kuvapuoli on heikentynyt, Tolmatsova kertoo. Kati Toivasen mukaan toimittajilla on paljon opittavaa bloggaajilta. Bloggaajat ovat paitsi asian- Aurora Airaskorpi 12 Aikakausi.

13 tuntijoita omalla aihealueellaan, myös eksperttejä lukijan koukuttamisessa ja tunteiden synnyttämisessä. Tulevaisuudessa myös journalismin pitää olla nöyrempää, avoimempaa ja joustavampaa. Bloggaajana pärjää vain intohimolla. Sekä Fexeus että Tolmastova ovat onnistuneet tekemään harrastuksesta työnsä. Tolmatsova on päättänyt siitä huolimatta pitää kiinni päivätyöstään. Bloggaaminen on lopulta sitä, että istut yksin kotona verkkarit jalassa. Haluan nähdä päivisin muita ihmisiä ja rakentaa uraa. Valinta tarkoittaa sitä, että vapaa-aikaa jää vähän. Tolmatsova kirjoittaa blogipostauksensa usein öisin. Fexeus taas on joutunut opettelemaan työnsä tehostamista, jotta aikaa jää myös perheelle. Bloggaajat eivät näe uralleen loppua. Tosin fokus voi vaihtua elämäntilanteen muuttuessa. Tolmatsovan mielestä blogi menestyy, jos bloggaaja on motivoitunut. Mieluummin teen sitä, mikä innostaa minua todella paljon, kuin että tekisin jotain epäkiinnostavaa huonosti.» Mediakonseptien tutkimusryhmä järjesti tänä syksynä kaikille aaltolaisille avoimen Blog or Die -kurssin. Kurssiblogi löytyy osoitteesta blogordiecourse.blogspot.com. 10 askelta menestykseen 1. Mieti, mitä haluat blogin olevan: yhteydenpitoväline, asiantuntijapalsta vai kaupallinen hittituote? 2. Päätä blogisi fokus. Huomioi, että jos se kertoo sinusta, tarvitset ehkä myös valokuvaajan. 3. Valitse alustaksi Wordpress. Se on ainoa ilmainen alusta, josta saat historian mukaasi, jos päätät siirtää blogisi muualle. 4. Valitse hyvä nimi ja palkkaa graafikko suunnittelemaan blogille ilme. 5. Ota mallia kokeneemmilta, mutta. älä matki! 6. Kommentoi muita blogeja ja linkkaa perään blogisi osoite. 7. Tee toimituskalenteri ja suunnittele blogipostauksesi etukäteen. 8. Valitse huolella avainsanat ja toista niitä usein vähempi on parempi. 9. Käytä aikaa kommenttien lukemiseen ja niihin vastaamiseen. 10. Muista laittaa yhteystietosi blogiin, jotta yhteistyökumppanit voivat lähestyä sinua. Blog or die -kurssilaiset tekivät harjoitusprojektinsa yhteistyössä Lilyn ja Mondo-lehden kanssa. Aikakausi. 1 3

14 14 Aikakausi.

15 Teksti LAURI HAAPANEN Editointi MARIA RUUSKA Kuvat terhi korhonen Töyryn partaalla [1] Miten sitaatteja tehdään? Kirjoittaja kommentoi numeroituja kohtia (1 6) seuraavalla aukeamalla. Maija Töyry ja mediakonseptit alkoi olla lehti maailmassa jo käsite. Niinpä se, että aikakauslehtijournalismin professori sai potkut Aalto-yliopistosta, on herättänyt ihmetystä. K yllä mua vitutti, joskus viime keväänä erityisesti, Maija Töyry sanoo. Hän on Suomen ensimmäinen ja liekö myös viimeinen aikakauslehtijournalismin professori. Tätä haastattelua tehtäessä oli viittä vaille varmaa, että Aalto-yliopisto lakkauttaa professuurin ja käytännössä koko oppialan ensi vuoden alussa. Ja käsillä olevan lehden ilmestyessä jossittelun varaa tuskin enää on. Mutta en mä enää oo katkera. Näin ne asiat sitten menee ja toivottavasti historia näyttää, että ratkaisut olivat oikeita, vaikka mun mielestä ne on ihan päin seiniä. Aalto olisi mielestäni erinomainen paikka mediakonseptien tutkimukselle ja opetukselle. Kolme aikakauslehtialan liittoa palkkasi Töyryn koulutussuunnittelijakseen vuonna Alan täydennyskoulutus alkoi paria vuotta myöhemmin, ja aikakauslehtijournalismin opintokokonaisuus Aallossa vuonna Tähän mennessä perustutkintotason opiskelijoita on ollut noin sata. Toissa vuonna dekaani Helena Hyvönen pyysi minua luomaan graafiselle osastolle uuden mediakonseptien suuntautumisvaihtoehdon. Siihen valittiin 10 opiskelijaa, mutta ennen kuin opiskelijat ovat saaneet maisterintyönsä valmiiksi, mä saan potkut. Taustalla piilevä perusongelma liittyy johtamiseen: Uuden yliopistolain mukaan päätösvalta on akselilla rehtori dekaani laitosjohtaja. He päättävät koulujen budjeteista ja strategioista sekä siitä, kuinka monta professuuria kullekin laitokselle osoitetaan ja ketkä professuurien täytöstä vastaavat. Prosessit eivät ole ainakaan Aalto ARTSissa miltään kohdin avoimia. Toisin sanoen kyse oli yliopistopelistä, jonka Maija Töyry hävisi. Henkilökohtaisesti voisin lähteä vaan hissun kissun kortistoon. Mutta ei ole reilua opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita kohtaan, että yliopisto ilmoittaa, että ei teidän tekemisessä mitään järkeä ollutkaan, lopetetaan. Haluan tuoda esille, että totta kai siinä on järkeä. Se, mitä opiskelijat ja jatko-opiskelijat tekee, on edelleen mitä relevanteinta tutkimusta. Opetustyön ohella Töyry on ahkera tutkija. Hänen keskeinen työmetodinsa on mediakonseptilaboratorio, jonka hän on kehittänyt yh- > Aikakausi. 1 5

16 [2] [3] Laita siihen mun ikä, mä oon 56 vuotta. Eli en oo jäämässä eläkkeelle. dessä Mediakonseptien tutkimusryhmän tutkimuspäällikkö Merja Helteen kanssa. Kyseessä on mediaorganisaatioissa tehtävä, hallittuun muutokseen tähtäävä interventio, jossa tutkimus ja työn kehittäminen nivoutuvat yhteen. Työelämä kaipaa nopeita ja praktisia tutkimustuloksia, ja mediakonseptilaboratorioissa tulokset ovat saman tien siellä käytännön tasolla. Esimerkiksi työntekijöiden päivittäisestä työstään pitämällä häiriöpäiväkirjalla saadaan konkreettista tietoa työn ongelmista. Takuuvarma ratkaisuautomaatti mediakonseptilaboratorio ei kuinkaan ole. Toivotunlaisia ja pysyviä muutoksia saadaan Töyryn kokemuksen mukaan aikaan noin puolissa hankkeista. Mikään organisaatio ei ryhdy muutokseen kuin äärimmäisen pakon edessä, se on tullut selväksi. Mutta jos muutos ei lähde liikkeelle omaehtoisesti, niin aika todennäköisesti se muutos tulee sitten vuoden tai parin kuluttua yt-neuvotteluiden, lehden lopettamisen tai jonkin muun tällaisen kuvion kautta. Toisessa vaiheessa mediakonseptilaboratorioissa tehdyt havainnot etäännytetään yhdestä lehdestä laajemmiksi mediaa koskeviksi ratkaisumalleiksi. Näin tutkimustulokset ovat myös muiden mediaorganisaatioiden käytettävissä. Kolmannessa vaiheessa havainnot voidaan asettaa teoreettiseen viitekehykseen, suhteuttaa niitä aiempaan tutkimukseen ja julkaista uusi tieto tieteellisessä julkaisussa. Maija Töyryn viimeisin, neljän tutkijan yhteisartikkeli julkaistaan pian arvostetussa kansainvälisessä julkaisussa. Muiden ansioidensa ohella Töyryä arvostetaan hänen käytännön toimittajakokemuksensa vuoksi. Viestintää Helsingin yliopistossa opiskelleen Töyryn työura alkoi uutistoimittajana espoolaisessa Länsiväylässä. Mutta mulla oli silloin jo kolme alle nelivuotiasta lasta, että ei se toiminut ollenkaan, Töyry muistelee. Perhe-elämä vaati säännöllisyyttä. Töyry ryhtyi tekemään sidosryhmälehtiä luvun taitteessa hän siirtyi feministisen Akkaväki-lehden toimitussihteeriksi, ja pian sen jälkeen vuorossa oli Anna. Akkaväki ja Anna kirjoittivat periaatteessa samoista asioista. Näkökulmat olivat kuitenkin täydellisen erilaiset. Tämän havainnon innoittamana syntyi viestinnän alan väitöskirjan tutkimussuunnitelma, jossa tutkimuskysymys oli: miksi eri naistenlehtiin kirjoittaminen vaatii erilaista näkökulmaa juttuihin? Annan päätoimittajalla oli jatkuvasti fraasi tää pitää tehdä annamaisella tavalla. Eli tavallaan se oli sinne sisään kirjoitettuna, että Annalla on oma näkökulma ja juttujen rajaukset syntyy tästä näkökulmasta. Mun tutkimusintressi oli ymmärtää, mitä tämä annamaisuus tarkoitti. Lopulta Maija Töyryn keväällä 2005 tarkis- Ovatko sitaatit suoria lainauksia? Muutamia huomioita tämän jutun sitaateista eli suorista lainauksista. [1] Puhekielen ääntämyksen ja sanavalintojen imitointi sitaateissa antaa verevän ääninäytteen haastateltavasta ja käynnistää jutun elävästi. Editoijan mielestä lehden mediakonseptiin määritelty mallilukija kaipasi selvennystä praktisista tutkimustuloksista. Niinpä sitaatin jälkimmäinen, häiriöpäiväkirja-aiheinen lause sepitettiin toimituksessa taustatietojen pohjalta. Jutun kerronnan kannalta tuntui tärkeältä laittaa asia nimenomaan sitaattiin: menetelmästä kertokoon hän, joka siitä parhaiten tietää, ilman toimittajan väliintuloa. Töyry sai lukea jutun ennen painoonmenoa ja hyväksyi sitaatin, joten No, näinhän se homma lehdissä usein menee. [³] Sitaatit, vaikka niitä myös suoriksi lainauksiksi kutsutaan, ovat harvoin sanatarkkoja toisintoja haastattelupuheesta. Spontaanille puheelle on tyypillistä koukeroisuus ja suunnitteluilmaukset (öö, mm, niinku), joita jäljitellään sitaateissa vain, jos sillä on jutun kannalta erityistä merkitystä. Toisaalta vaikkapa sanojen välisillä tauoilla ja äänenpainoilla, jotka ovat tärkeä osa suullista kommunikointia, ei edes ole vakiintunutta merkitsemistapaa kirjoituksessa. Tämä sitaatti numero kolme on rakennelma kahdesta kohtaa haastattelua: [6:30] Töyry: mutta on myös (.) oon ollu mukana (.) öö sellasissa niinkun.hh tutkimushankkeissa joissa- joissa tota se (.) se mu- m- muutos vaan ei niinku lähde LIIkkeelle (.) ja nää (.) j- ikävä puoli oikeestaan näis KAIkissa sit on ollu että sit (,) JOS tota sit se(h) muu(h)tos ei lähde liikkeelle ni on aika todennäköstä ett sitte.hh et sitte se mu- muutos tulee sit vastaan vuoden tai kahden kuluttuu yt neuvotteluiden lehden lopettamisen tai joidenkin muiden tällasten (,).hh kuvioiden öö kautta mut ei se- (,) ei ei voi sanoa että TUTkijat siitä olis vastuullisia et kyl ne on ne mediaorganisaatiot (.) sit itse siitä [12:45] Toimittaja: Miten. valmiita nää t- toimitukset on ollu sitten tämmösiä pysyvämpiä muutoksia tekemään Töyry:.hh mikään organisaatio ei ryhdy muutokseen muuta ku, ÄÄrimmäisen pakon edessä. se on niinku iha- SE ON tullu selväks (naurahtaa) että. ei oo sellasta- = kesken jäävä sana tai lause, (,) = pieni tauko, (.) = pidempi tauko, KAPITEELI = painotus,.hh = sisäänhengitys, (h) = naurahdus 16 Aikakausi.

17 tettu väitöskirja päätyi tutkimaan varhaisten suomalaisten naistenlehtien sarjallisen julkaisun ehtoja. Työn keskeinen anti niin tutkimukselle, opetukselle kuin käytännön toimitustyöllekin on mediakonseptin käsite. Se jäsentää lehden tekemistä julkaisijan arvoista ja tavoitteista sivukarttojen ja juttutyyppien kautta päivittäisiin toimitustyön prosesseihin. Jos lehdellä on vakiintunut käsitys lukijasuhteesta, sisällön rakenteesta, visuaalisuudesta ja liiketoimintamallista, niin silloin lehdellä on konsepti. Jo ensimmäisessä suomalaisessa naistenlehdessä Om konsten att rätt behagassa [ilmestyi vuonna 1782] oli konsepti, vaikkeivät he tätä termiä tietenkään käyttäneet. Töyry antoi asiakokonaisuudelle nimen, jotta siitä on helpompi puhua. Tarvetta puheelle on: jos aikaisemmin yksi toimitus toteutti yhtä mediakonseptia, nyt sama toimitus toteuttaa samaista konseptia mutta lukuisille julkaisualustoille. Muutoksen veturina on ollut teknologian kehitys ja haasteena se, miten uusi teknologia istutetaan osaksi nykyistä toimintakulttuuria. Niin kauan kuin lehtiä tekivät vain toimittajat, kaikilla oli jokseenkin sama [4] Sitaatit, joiden tehtävänä on henkilön luonnehtimisen sijaan välittää asiatietoa ja luoda uskottavuutta jutun faktoille, on muokattu yleiskielisiksi, vaikka Töyry toki puhui läpi haastattelun varsin samalla puhekielisyyden asteella. [⁵] Varsinaisen tekstitason merkityksensä ohella sitaatit rytmittävät ja ilmavoittavat leipätekstiä. [⁶] Naisen ikä on tabu. Niinpä tässä sitaatissa on tärkeää paitsi asiasisältö, myös se henkilöä kuvaileva tieto, että Töyry eritoten pyysi mainitsemaan ikänsä. Lisäksi lyhyet lauseet välittävät sitä reipasta puhetapaa, jolla Töyry asian esitti. Jutun kirjoittaja Lauri Haapanen tekee väitöskirjaa lehtijuttujen sitaateista. Maija Töyry on yksi hänen ohjaajistaan. [5] [4] käsitys siitä, mitä esimerkiksi juttutyyppi tarkoittaa. Tässä tarvittaisiin sisällön ja teknologian yhdistävää opetusta ja tutkimusta, minkä takia Aalto-yliopiston perustaminen on mielestäni ollut todella hieno idea. Jos aikakauslehtialan opetus on tällä hetkellä murroksessa, samaa voi sanoa lehtialasta yleisemminkin. Erityisesti kaupallisen median kannattavuusongelmat ovat olleet viime vuosina julkisuudessa. Hätä on todellinen; esimerkiksi blogit nakertavat aikakauslehdiltä identiteettiin ja olemiseen liittyviä aihepiirejä. Puhutaan sitten lasten kasvattamisesta, perhe-elämästä tai mistä vain vertaiskokemisesta, lukijat tuntuvat kokevan blogit suorempina ja autenttisempina. Parhaimmillaan yksi bloggari voi saada sivustolleen jopa viikkokävijää. Jos yksi bloggaaja pystyy samaan kuin kymmenen toimitustyön ammattilaista, onhan se ongelma yksittäisen kustantajan ongelma. Nyt elettävässä median murroksessa on kyse ennen muuta kustantamisen kriisistä, mikä tietysti voi perinteisten ansaintamallien heiketessä heijastua myös journalismin tasoon. Nykyinen mediailmasto vaatii, että teknologian kehitykseen ja sen vaikutuksiin ihmisten mediankäytössä vastataan nopeasti. Mitä isompi valtamerilaiva, sitä vaikeam paa muutos on, koska lehden julkaiseminen on kudottu kymmeniin ja satoihin työtehtäviin, toimintoihin, ratkaisuihin ja käytäntöihin kaiken sen purkaminen on paljon isompi homma kuin uuden lehden aloittaminen. Nykytilanne suosii uuden aloittamista, ja hyvä näin. Mikäli Aalto-yliopisto ei viime hetkillä peru aikakauslehtiopetuksen alasajoa, uuden aloittamisen edessä on myös valtiotieteiden tohtori Maija Töyry. En ole ajatellut joulun jälkeistä aikaa ollenkaan. Ihan vilpittömästi. Tulevaisuuden suunnitelmien aika on kuulemma vasta tammikuussa. Se on kuitenkin varmaa, ettei nelinkertainen isoäiti parkkeeraa Nuuksion-mökin sohvalle ja uppoudu lempiharrastukseensa, tv-sarjojen katseluun Netflixistä. Laita siihen mun ikä, mä oon 56 vuotta. Eli en oo jäämässä eläkkeelle. [6] Aikakausi. 1 7

18 Tutkimus tuo ratkaisuja Mediakonseptien tutkimusryhmä osallistui nelivuotiseen Next Media -hankkeeseen, jossa kehitettiin ja luotiin uusia ratkaisuja media-alalle. Koonneet Riitta Perälä, Sami Pekkala & Maria Ruuska Kuvat PROJEKTEISTA sosiaalinen media käyttäjätesteissä Aku Ankan Lataamossa ovat saatavilla kaikki Suomessa julkaistut Aku Ankat digitaalisessa muodossa kuukausimaksua vastaan. Teimme Lataamolle käytettävyysarvioinnin prototyyppivaiheessa. Käyttäjätestejä varten luotiin Facebook-ryhmä, jonne kutsutut käyttäjät saivat testiversion käyttöönsä. Ryhmässä kerättiin kommentteja ja järjestettiin äänestyksiä. Eri menetelmiä hyödyntämällä Lataamo saatiin viimeisteltyä lanseeraukseen mennessä. TULOS Sarjakuvien online-lukupalvelussa on tärkeää löytää laadun ja ja latausnopeuden välinen kompromissi. Nopea lataus on lukijoille tärkeämpää kuin virheetön kuvanlaatu. TULOS Katkeamaton lukukokemus on tär keää, kun tarinat ovat lyhyitä. Lukupalvelun pitäisi tarjota kiinnostavaa jatkolukemista, kun yksi tarina on luettu loppuun. Valokuvan työprosessit Laadukkaan kuvatuotannon ytimessä on onnistunut kommunikaatio. Kuvien tilaamiseen ja tuottamiseen osallistuu eri alojen ammattilaisia, jotka harvoin työskentelevät samassa toimituksessa. Samaan aikaan konseptien kuvatarpeet ovat yhä täsmällisempiä. Tarkastelimme tutkimuksessa briiffausta, palautteen antoa ja päätöksentekoa. Tuloksena syntyi muun muassa palautteen ohjeisto, jonka löydät seuraavalta aukea malta. KYSYMYS Seminaarissamme valokuvaajat ja kuvien tilaajat muun muassa pohtivat, miten kuvien tavoiteltavaa tyyliä pitäisi briiffeissä kuvata. Syntyisikö oheinen lopputulos, kun tilaaja toivoo arkista, realistista, estetisoitua ja muka-totta? tabletista lisäarvoa HBL+ on viikoittain ilmestyvä tablettilehti, jonka kehitystä olemme tukeneet suunnitteluvaiheesta lähtien. Ketterän tuotekehityksen ja käytettävyysarvioiden avulla lehdestä saatiin näyttävä ja helppokäyttöinen. Valmis HBL+ on interaktiivinen, laitteistoriippumaton ja sisällöltään laadukas. Hyvä käyttäjäkokemus ei kuitenkaan yksin riitä: tablettilehden kohderyhmä ei lue paperilehteä, joten heidän tavoittamiseksi tarvitaan uusia markkinointimenetelmiä. MENETELMÄ Nopean teknologiakehityksen vuoksi tutkimuksen täytyy tarjota tuloksia ripeästi. Tutkimuksen on myös oltava joustavaa, sillä muuttuvat tutkimusasetelmat voivat vaatia toisenlaisia menetelmiä kuin aluksi uskottiin. TULOS HBL+:n käytettävyyttä on mitattu koko kehitysprosessin ajan. Alla vastaukset kahteen väitteeseen eri vuosina (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä): Sisältö on hyvin järjestelty DEMO-VERSIO DEMO-VERSIO DEMO-VERSIO MENETELMÄ Määrälliset tulokset kerättiin Facebook-ryhmästä äänestyksillä, joita postattiin ryhmän seinälle yhteensä 35, noin kaksi päivässä. Vastaajamäärä vaihteli 15:n ja 50:n välillä. Vastaajien aktiivisuudessa oli suurta vaihtelua: kymmenen käyttäjää tuotti puolet kaikista kommenteista. TULOS Kyselyssämme sekä valokuvaajien että kuvien tilaajien mielestä briiffillä oli suuri tai melko suuri merkitys kuvien onnistumiselle. Toisaalta yleinen mielipide oli, että tavoiteltavan tyylin saavuttamisen kannalta kuvaaja valinta on lopulta tärkein: Kun tiedetään, minkä tyylistä kuvaa tavoitellaan, kumpi on oleellisempi: oikein valittu valokuvaaja vai hyvin laadittu briiffi? VALOKUVAAJA BRIIFFI 23 % 77 % Löydän helposti etsimäni DEMO-VERSIO DEMO-VERSIO NYKYINEN VERSIO Mukana: Sanoma Magazines Finland Mukana : Otavamedia, Keksi ja Alma 360, Kauppalehti sekä Aalto-yliopiston mediatekniikka. Mukana: Hufvudstadsbladet 18 Aikakausi.

19 sosiaalisempi Sähkökirja Sosiaalinen lukeminen tarkoittaa, että lukijat pystyvät tekemään sähkökirjoihin alleviivauksia ja suosituksia ja vaihtamaan niiden avulla kokemuksiaan. Sen on väitetty olevan the next big thing. Selvitimme sosiaalisen lukemisen taustaa, nykytilannetta ja tulevaisuutta. Mallinsimme myös sosiaalista lukemista nykyisten palveluiden pohjalta, selvitimme käyttäjien mieltymyksiä sekä pohdimme kirjan käsitteen muuttumista digitalisaation myötä. Mediapäivää seuraamassa Personal Media Day -hankkeessa tutkittiin ihmisten median käyttöä. Selvitimme kahden vuoden aikana seitsemän ikä- ja kohderyhmän mediakokemuksia ja lukijasuhdetta eri painettuihin ja sähköisiin medianimekkeisiin. Sukelsimme lukijoiden media-arkeen neljän eri menetelmän avulla. Niitä olivat verkossa kirjoitettavat mediapäiväkirjat, mediamaisemahaastattelut, havainnointi kotioloissa ja ääneen ajattelun haastattelut. Lukijat sisällöntuottajina Do or die oli Sanoma Kaupunkilehtien päätoimittajan viesti vuonna Lukijat oli hänen mukaansa otettava mukaan sisällöntuotantoon. Toimittajat istuvat toimituksessa, mutta lukijat ovat kaikkialla. Tutkimuksessamme selvisi, että lukijat ovat innokkaita ja taitavia lähettämään kännykkäkuvia ja juttuvinkkejä sekä tekemään uutisjuttuja ja kolumneja. Heidän tekstejään myös luetaan ja kommentoidaan runsaasti. KÄSITE Engagement tarkoittaa yhteyttä ihmisen ja medianimekkeen välillä. Sitä luovat kymmenet eri tekijät, kuten nimekkeen arvomaailma, mahdollisuus rakentaa identiteettiä sisällön avulla, lukijasuhteen historia ja palvelun käyttöliittymä. HUOMIO Toimintamalli, jossa lukijat osallistuvat aikaisempaa vahvemmin sisällöntuotantoon, vaatii uudenlaista johtamista, jossa koko toimitus otetaan mukaan uu sien käytäntöjen ja välineiden kehittämiseen. MITÄ? Lukulaitteessa olevan kirjan sivusta on suora pääsy joukkoistettuun informaatioon eli muiden lukijoiden huomioihin ja ajatuksiin. HUOMIO Amazonin suosituimmissa kirjoissa on jo nyt yli satatuhatta arvostelua, tuhat jaettua alleviivausta ja satoja muistiinpanoja. Pienillä kielialueilla, kuten Suomessa, yhteisöjen syntyminen voi olla vaikeampaa. TULOS vuotiaat mainitsivat mediapäiväkirjoissaan yhteensä 41 TV-sarjaa 39 blogia 23 www-sivua 22 aikakauslehteä 18 SOME-palvelua 14 Peliä 4 radiokanavaa 3 sanomalehteä LUKU Metro-lehden 100 luetuimmasta uutisesta yli 90 perustui viime vuonna lukijan vinkkiin tai kuvaan. Kaikkiaan lehteen tuli yli lukijan kuvaa, joista suurin osa julkaistiin verkossa. TULOS Lukijoiden lähettämien juttujen ja kuvien neljä suosituinta aihetta olivat: 30 % harrastukset JA tapahtumat 23 % infrastruktuuri 13 % luonto ja sää 11 % liikenne ESIMERKKI Lukijajuttu köyhyysmielenosoituksesta Vantaan kaupungintalolla sisälsi uutistekstin lisäksi 4 valokuvaa: pysty- ja vaakakuvat läheltä ja kaukaa. Aivan kuin ammattilaisellakin olisi ollut jos tämä olisi päässyt paikalle. M. Peterka TULOS Kotilieden vuotiaille lukijoille tärkeitä mediakokemuksia ovat: > Ajankohtainen, taustoittava ja yleissivistävä sisältö: esimerkiksi dokumentaariset televisiosarjat ja naistenlehtien kulttuuripalstat, > television katsominen perheen kanssa, > palvelun ja sisällön hyödyllisyys, kuten tiedonhaku, tai kotioloissa toteutettavat reseptit. Mukana: VTT Mukana 2013: Kotiliesi, Tekniikan Maailma, Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, ET-lehti, Iiris, Ruutu ja Cosmopolitan.

20 Yhteisymmärryksen ja vuorovaikutuksen jäljillä Journalistiset työprosessit onnistuvat, kun tekijät noudattavat samoja pelisääntöjä. Tänä syksynä koottiin palautteen antamisen ja editoinnin ohjeet. eikkaa lteen ja eippaa einälle! Palaute valokuvan työprosessissa Palautteen saaminen on kaikkien oikeus ja sen antaminen kaikkien velvollisuus. Palaute on osa palkkaa ja palkkiota ammattimaisessa valokuvatyössä. Se parantaa työn laatua, lisää työhyvinvointia ja edistää ammatissa kehittymistä. Palautetta annetaan usein vain lopputuloksesta. Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpääkin, on palaute, jota annetaan työn sujumisesta ja toiminnasta. Monipuolinen palaute prosessin kaikissa vaiheissa varmistaa laadukkaan lopputuloksen sekä hyvin sujuvan työprosessin. > Hyvä palaute on vuorovaikutteista. Se perustuu luottamukselle ja rakentaa luottamusta. > Hyvä palaute on ohjaavaa, ei arvottavaa. Ohjaava palaute varmistaa, että kaikilla osapuolilla on kuvatyöprosessin eri vaiheissa yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi ja mikä on kenenkin vastuulla. Kuvista puhuttaessa on hyvä tarkistaa, että osapuolet ymmärtävät mielikuvat ja adjektiivit samalla tavalla. > Hyvä palaute ottaa huomioon olosuhteet ja realiteetit. Se kohdistuu asioihin, joihin palautteen saaja voi vaikuttaa. > Palautteen antaminen on vastuullista. Se vaatii kykyä asettua vastaanottajan asemaan. Palaute annetaan tilanteeseen sopivalla tavalla kasvokkain, puhelimitse tai kirjallisesti ei epäsuorasti. > Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on osa ammattitaitoa, ja siinä voi kehittyä. Kaikki tarvitsevat työstään inspiroivaa, perusteltua, selkeää, oikea-aikaista, olennaista, konkreettista ja aitoa palautetta. Siksi palautteen antaminen ja saaminen tulee nähdä osana jokapäiväistä työtä. Palautteen ohjeisto on laadittu ajatellen valokuvan tuotantoa, ja se koskee kaikkia kuvatuotantoon osallistuvia. Se on sovellettavissa myös laajemmin. Ohjeisto on syntynyt osana Next media / Visual power -tutkimusprojektia. 20 Aikakausi.

Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG

Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG Valmiita digireseptejä ei ole Digimaailmassa on oma toimintalogiikkansa Painetusta sivusta juttuun, aiheeseen,

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Ammatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media

Ammatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media Ammatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media Aikakauslehtien Liitto, Ammatti- ja järjestölehtien tapaaminen Viestintä-Piritta Anne Lindfors @anne_lindfors 3.11.2015, Helsinki www.viestintapiritta.fi

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehden lukijatutkimus. Sofia Aiello, Ellinoora Brotkin, Pete Maltamo, Jenni Rantala, Susanna Rathore & Riina Salo

Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehden lukijatutkimus. Sofia Aiello, Ellinoora Brotkin, Pete Maltamo, Jenni Rantala, Susanna Rathore & Riina Salo Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehden lukijatutkimus Sofia Aiello, Ellinoora Brotkin, Pete Maltamo, Jenni Rantala, Susanna Rathore & Riina Salo Esityksen sisältö Taustatiedot Tavoite Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen 50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen M aikuiset - tutkimuksen toteutus SYVÄHAASTATTELUT MEDIAKÄYTÖSTÄ Huhtikuu N=6 Naiset n= 3 Miehet n= 3 SYVÄHAASTATTELUT MAINONNASTA Huhti-toukokuu

Lisätiedot

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Nanna Särkkä. Väitöskirjatutkija, Aalto ARTS

Nanna Särkkä. Väitöskirjatutkija, Aalto ARTS Nanna Särkkä Väitöskirjatutkija, Aalto ARTS Solmukohtia valokuvan työprosessissa Projektitutkija Nanna Särkkä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Magazine symposium 3.12.2013 stylisti

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tudatupa tutkimusdatan tutkijapalvelut

Tudatupa tutkimusdatan tutkijapalvelut Tudatupa tutkimusdatan tutkijapalvelut Tutkijapalvelut näkyviksi - tutkimusaineistot ja kirjaston rooli seminaari 4.11.2013 Mari Elisa Kuusniemi, Meilahden kampuskirjasto Terkko Esityksen sisältö Mitä

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Jaakko Hallavo. Verkkokaupan rautaisannos

Jaakko Hallavo. Verkkokaupan rautaisannos Jaakko Hallavo Verkkokaupan rautaisannos Talentum Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja Jaakko Hallavo Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: NotePad Oy, www.notepad.fi ISBN

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Kaksinkertainen mahtis

Kaksinkertainen mahtis Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Kandidaatin opinnäyteseminaari. Intro

Kandidaatin opinnäyteseminaari. Intro Kandidaatin opinnäyteseminaari Intro Seminaari? Seminaari on sarja kokoontumisia, joiden tarkoitus on tukea syksyllä alkavaa opinnäytteen suunnittelua ja keväällä toteutusta. Syksystä kevääseen kulkeva

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Kumula, Asiantuntijan blogiteksti

Kumula, Asiantuntijan blogiteksti Kumula, 11.6.2019 Asiantuntijan blogiteksti Hei! Olen Mari. Digiajan kirjoituskoulu Kide on perustettu, jotta tekstit olisivat loistavia eikä niiden kirjoittaminen olisi (aina) tuskallista. www.kidekoulu.fi

Lisätiedot

Tottumukset. Tarpeet ja tunteet. Kontekstit. Printti & Digi. Aikakauslehtihetki. Tutkimus. Aikakausmedia & 15/30

Tottumukset. Tarpeet ja tunteet. Kontekstit. Printti & Digi. Aikakauslehtihetki. Tutkimus. Aikakausmedia & 15/30 Tottumukset Tarpeet ja tunteet Kontekstit Tutkimus Aikakauslehtihetki Printti & Digi Aikakausmedia & 15/30 3 Vaihe 1.1 Kvalitatiivinen Vaihe 1.2 Kvalitatiivinen Vaihe 2.0 Kvantitatiivinen Haastattelut

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Miten minä voisin ansaita rahaa

Miten minä voisin ansaita rahaa Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot