Herätys! Lukija ei odota. Testaa, hallitsetko konseptit. Tutkimuksen ja käytännön yhteistyö on akuutimpaa kuin koskaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Herätys! Lukija ei odota. Testaa, hallitsetko konseptit. Tutkimuksen ja käytännön yhteistyö on akuutimpaa kuin koskaan."

Transkriptio

1 Mediakonseptien tutkimusryhmän juhlalehti joulukuu 2013 Testaa, hallitsetko konseptit Tutkimuksen ja käytännön yhteistyö on akuutimpaa kuin koskaan. Herätys! Lukija ei odota.

2 Pääkirjoitus Vastakkainasettelujen aika on ohi Aikakausi-lehti kokoaa ja pohtii aikakauslehtien opetuksen ja tutkimuksen tuloksia ja tulevaisuutta. Työssämme törmäämme usein turhiin vastakkainasetteluihin: Uusi media vanha media? Tämän päivän uusi media vanhenee pian, mutta jää elämään rinnan uusien medioiden kanssa. Ratkaisevaa ei ole uutuus vaan kunkin median käyttöönoton vakiintuminen ja jatkuva uudistuminen. Printti vai verkko? Molempia käytetään rinnakkain, mutta julkaisualustojen logiikka on erilainen. Jokaiselle julkaisukanavalle sopii parhaiten omanlaisensa ilmaisu, ei naapurista kopioitu. Teknologia vai sisältö edellä? Yhtä aikaa, sillä teknologian kanssa hypettäminen ei riitä lukija-käyttäjille kuin hetkeksi. Sen lisäksi tarvitaan kiinnostavaa ja hyödyllistä luettavaa ja katsottavaa. Teksti vai visuaalisuus? Täydentävät toisiaan. Visuaalinen houkuttavuus on korostunut mediakäytön pirstaloiduttua, mutta sisällön osuvuus on yhtä ratkaiseva koukuttaja. Sanomalehti vai aikakauslehti? Lukijat ovat keskiössä molemmissa. Kun uutiset siirtyvät yhä vauhdikkaammin verkkoon, kaikkien printtimedioiden juttutyypit lähenevät toisiaan. Innovaatio vastaan arkinen työprosessi? Innovaatioista tulee todellisuutta vasta päivittäisessä työssä ja käyttäjien arjessa. Strategia vai käytäntö edellä? Johdon strategian toteuttaminen tapahtuu käytännön töissä ja valinnoissa, siksi muutoksien läpivieminen edellyttää jatkuvaa dialogia tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Toimittajien vai käyttäjien tuottama sisältö? Toimittaja on tiedonkäsittelyn ammattilainen, mutta lukijoilla on tieto oman ympäristönsä kiinnostavista asioista ja tapahtumista. Lukija on monessa asiassa parempi asiantuntija kuin toimittaja. Tutkimus vai käytäntö? Tutkimus auttaa ymmärtämään muuttuvaa mediakäyttöä ja sen motiiveja, mediatalojen strategiaa ja liiketoimintamalleja sekä työprosesseja ja niiden kehittämistä. Toisaalta tieto käyttäjistä ja tuottajista auttaa kehittämään opetusta ja tutkimusta eteenpäin. Tärkeys vai kiinnostavuus? Kuka päättää, mikä on tärkeä aihe? Kiinnostava näkökulma ja esitystapa ovat aina tärkeitä. Aikakausi-lehden toimitus toivottaa voimia media konseptien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja vastakkainasettelujen purkamiseen! Aino, Aurora, Joanna, Hanna, Harri, Kennet, Lauri, Maija, Maria, Marja, Markus, Merja, Nanna, Riitta, eli Mediakonseptien tutkimusryhmä ja Aikakauden toimituskunta Aikakausi on Mediakonseptien tutkimusryhmän (Media Concepts Research Group, kertaluontoinen julkaisu. Lehti esittelee ryhmän tutkimusta ja siihen pohjautuvaa opetusta. MCRG:n tutkimus on usein kehittävää, jolloin tutkimus ja työn kehittäminen nivoutuvat yhteen. Sama lähtökohta on ollut tärkeä myös aikakauslehtijournalismin ja mediakonseptien opetuksessa. Opiskelijat ovat analysoineen monien lehtitalojen konsepteja sekä kehittäneet niitä projektitöissä ja opinnäytteinä. Tutkimusryhmä perustettiin vuonna 2006 ja se toimii nyt Aaltoyliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa (Aalto ARTS) median laitoksella, graafisen suunnittelun yksikön yhteydessä. Median laitoksella tärkeitä yhteistyötahoja ovat olleet graafisen suunnittelun professorit Saku Heinänen ja Tapio Vapaasalo sekä kuvallisen viestinnän ja valokuvataiteen professori Merja Salo. Aikakauden päätoimittaja on Sami Pekkala, toimituspäällikkö Maria Ruuska ja toimitussihteeri Joanna Lahti. Ulkoasusta vastaavat Nanna Särkkä ja Marja Tikka ja valokuvista Terhi Korhonen. Kuvituksia tekivät myös Outi Kainiemi ja Vesa-Matti Juutilainen. Toimituskuntaan kuuluvat myös Aurora Airaskorpi, Aino Alatalo, Lauri Haapanen, Harri Heikkilä, Merja Helle, Kennet Härmälä, Markus Joutsela, Simo Ortamo, Riittä Perälä, Maija Töyry ja Hanna Weselius. Aikakauden paperi on Amber Graphiciä (120 ja 240 g/m 2 ). Lehti 2 Aikakausi.

3 Digi on medialle valtava mahdollisuus. Tutkimuspäällikkö Merja Helle Merkintöjä kentältä 4 5 Löydä aikakauslehtitutkimuksen tietokanta. Aikakauslehtiopetuksen tarina 6 7 Tervetuloa aikamatkalle, joka lähtee liikkeelle vuodesta Lopputyönä oma lehti 8 11 Tutustu opiskelijoiden mediakonsepteihin. apple 6 7 Bloggaa tai näivety Repäise mukaan menestysresepti Muuttuva media tarvitsee ketteriä menetelmiä Katso, mitä nelivuotisessa tutkimushankkeessa saatiin aikaan. Aikakauden päätös: henkilökuvassa professori Maija Töyry Lue, miten toimittaja loi oman koulukunnan. apple Parempaa vuorovaikutusta toimituksen arkeen Nappaa talteen palautteenantajan ja editoijan huoneentaulut. apple Kun istua ei voi, mutta kirjoittaa täytyy Eläydy väitöskirjailija Hanna Weseliuksen aherrukseen. Sami, Simo, Terhi ja Ulla on painettu Picasetissa. Aikakausi on valinnut sivuilleen kolme hienoa suomalaista kirjasintyyppiä: Altis-kirjasimen on suunnitellut Jarno Lukkarila, Freya-kirjasimen Saku Heinänen ja Noe Display -kirjasimen Lauri Toikka. Lehden sähköinen versio: www. mediaconceptsrg. net/aikakausi Konttorityylin viikko-ohjelma 26 Paina mieleen elegantin työelämän aakkoset. Magazine Symposium 27 Sivisty vuoden kiinnostavimmassa aikakauslehtiseminaarissa. apple Mediakonseptin happotesti Mittaa, kuinka syvässä liemessä toimituksesi ui. 26 Aikakausi. 3

4 Merkintöjä kentältä 78 väikkäriä, lähes gradua ja paljon muuta Aikakauslehtitutkimuksen tietokanta kokoaa yhteen Suomessa tehdyn aikakauslehtiin liittyvän tutkimuksen. Lisäksi tietokannassa on ulkomaisia tutkimuksia sekä muuta aikakauslehdistöä koskevaa kirjallisuutta kotimaasta ja ulkomailta. Vuonna 2008 perustetussa tietokannassa on tällä hetkellä kotimaista ja 810 ulkomaista viitettä. Ajallista rajausta tutkimukselle tai kirjallisuudelle ei ole, vaan kriteerinä on, että työssä on jonkinlainen kytkös aikakauslehtiin. Aikakauslehtiin tavalla tai toisella yhdistyviä väitöskirjoja on julkaistu Suomessa tähän mennessä 78, lisensiaatintöitä 26 ja pro gradu -tutkielmia lähes Lisäksi ammattikorkeakoulujen ja muiden alemman tason oppilaitosten päättötyöt ovat viime vuosina lisääntyneet voimakkaasti. Leimallista aikakauslehtitutkimukselle on, että suuri osa siitä sijoittuu muualle kuin median ja viestinnän tutkimukseen. Yksi iso tieteenala ovat kielitieteet, mutta satunnaisempia osumia löytyy lähes alalta kuin alalta. Lisäksi suuressa osassa viitteitä tutkimuksen varsinaisena kohteena eivät ole aikakauslehdet, vaan ne ovat tarjonneet aineiston erilaisiin tutkimuskysymyksiin vastaamiselle. Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia aikakauslehtien tilaajia ja lukijoita. Myös aikakauslehtiaiheisesta tutkimuksesta on ainakin monitieteisyytensä ja laaja-alaisuutensa valossa muodostunut yksi mediatutkimuksen merkittävä osa-alue.» Tietoiskusarja digitaalisesta julkaisemisesta Vuodesta 2012 lähtien Mediakonseptien tutkimusryhmä on järjestänyt Aalto ARTSis sa miniseminaareja sähköisestä lukemisesta ja digitaalisesta julkaisemisesta. Seminaarit ovat olleet avoimia kaikille, ja osanottajia on ollut opiskelijoista päätoimittajiin ja kustannuspäälliköihin. Esitysten aiheina on ollut muun muassa: > Digitaalisen julkaisemisen trendit. > Julkaisu InDesignista epubiksi. > Tabletille suunnittelun erityishaasteet: interaktiivisuus ja käytettävyys. > Uusien tablettikonseptien esittelyt. > Sosiaalinen lukeminen, e-kirjat ja kirjastot. > Tablettijulkaisujen arviointimalli osana ketterää kehitystä. > Pohjoismaiset e-kirjakaupat: ostoprosessit ja markkinakatsaus. > Uusien konseptien ja projektien esittelyt.» Esitysten aineistoja löydät osoitteesta presentations Kirjoja uuteen aikaan Kiinnostavaa lukemista niille, jotka haluavat ymmärtää, mitä mediassa tapahtuu. Ajankohtaisia teoksia mm. mediayritysten innovaatioista, autonomisesta yleisöstä, uutismedian arvontuotannosta ja lukijoiden koukuttamisesta.» Katso MCRG:n tutkimuspäällikkö Merja Helteen kirjatärpit: books 4 Aikakausi. Jenkkitutkija: Akateemisen urani tuotteliain lukukausi Magazine Design -sivuaine kutsui syksyllä 2011 vieraakseen yhdysvaltalaisen aikakauslehtitutkijan, Sammye Johnsonin Trinity-yliopistosta Texasista. Johnson vietti viisi kuukautta Aalto-yliopistossa Fulbright-stipendiaattina. Johnson on työskennellyt koko uransa aikakauslehtien parissa sekä toimittajana, opettajana että tutkijana. Aalto-yliopistossa Johnson muun muassa piti aikakausleh tien asemaa amerikkalaisessa yhteiskunnassa käsittelevän kurssin. Trinityssä opetan vain kandivaiheen opiskelijoita, joten oli hienoa päästä opettamaan Aalto-yliopistossa maisteri- ja tohtorivaiheessa olevia. Johnson kävi myös konsultoimassa aikakauslehtitaloissa ja teki tutkimusta Maija Töyryn ja Merja Helteen kanssa. Se oli varmasti akateemisen urani tuotteliain lukukausi, hän muistelee. Pystyin uppoutumaan täysin aikakauslehtiin niin alan käytännön kuin akateemisen tutkimuksen näkökulmasta, Johnson jatkaa ja kiittää Töyryä ja hänen opiskelijoita. Vierailuni oli varmasti yksi urani kohokodista.

5 Häiriöt kertovat kehittämisen suunnasta Toimituksellisten organisaatioiden kehittämishankkeen (TOIMI) tulokset ovat konkreettisia: arkisia toimitustyötä helpottavia työkaluja. Yksi niistä on häiriöpäiväkirjatyökalu. Sitä on hyödynnetty sanomalehti Kalevassa, jossa on hiljattain tiivistetty maakuntalehtien välistä yhteistyötä. Iltauutistuottajat kirjasivat läpi kesän ylös yhteistyöhön liittyviä ongelmia ja ratkaisuehdotuksia. Syksyllä Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat häiriöpäiväkirjat, ja Kaleva sai konkreettista tietoa häiriöiden luonteesta kehitystyönsä pohjaksi. TOIMIn tavoitteena on kehittää toimitusten työprosesseja ja sisältöjä eri julkaisualustoilla. Työssä käytetään apuna mallilukijamatriisia, jossa eri alustoille määritellään omat kohderyhmänsä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin lukijoiden mediakäytössä tapahtuvia muutoksia. Hanke on kaksivuotinen, ja sen päärahoittaja on Tekes. Tänä vuonna TOIMIssa ovat olleet mukana Kaleva, Etelä-Suomen Sanomat ja Tekniikan Maailma. Ensi vuonna hanketta laajennetaan Maria ruuska Mallilukijalla tarkoitetaan lehtikonseptin tavoitelluimman kohderyhmän esimerkkihenkilöä. mediaorganisaatioon Mediakonseptien uudistaminen -koulutuksella. Koulutus koostuu kahdeksasta lähiopetuspäivästä ja ohjatusta kehittämishankkeesta osallistujien omissa organisaatioissa. TOIMIssa hyödynnetään toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen teoriaa ja menetelmiä. Kehitystyössä lähdetään siitä, että toimituksen jäsenet itse analysoivat ja kehittävät toimintaansa tutkijoiden tarjoamien välineiden ja käsitteiden avulla. Työssä ilmenevät häiriöt paljastavat kehitystarpeita ja kertovat kehittämisen suunnasta.» Lisätietoja Mediakonseptien uudistaminen -koulutuksesta: Mitä jatkossa? Aikakauslehtitutkimuksesta ja -opetuksesta kiiinnostuneiden yhteistyö jatkuu Aikakauslehtitutkimuksen ryhmässä, joka perustettiin marraskuussa Media- ja viestintätieteellisen seuran alaisuuteen. Seura julkaisee tieteellistä Media & viestintä -lehteä, järjestää konferensseja sekä seuraa ja edesauttaa alan tutkimusta. Vuoden 2014 alusta Aikakauslehtitutkimuksen ryhmä vastaa aikakauslehtitutkimuksen tietokannan (www. aikakauslehtitutkimus.fi) ylläpitämisestä sekä Magazine symposiumin järjestämisestä. Ryhmä osallistuu myös tieteellisiin konferensseihin. Huhtikuussa aikakauslehtitutkijat tapaavat Vaasassa Mediatutkimuksen päivillä, jossa Nanna Särkkä ja Maija Töyry MCRG:stä toimivat vetäjinä työryhmälle nimeltä Tekijät, tekstit ja lukijat aikakauslehtitutkimuksen työryhmä.» 3 opinnäyte Mediakonseptien tutkimusryhmän aineistojen pohjalta on syntynyt useita graduja ja opinnäytteitä. Tässä tuoreimmat. Ann-Mari Huhtanen: Ei tässä mitään suuria teoreettisia päätöksiä tarvita. Lehtityön ongelmat ja työssä tapahtuneet muutokset järjestölehden kehityshankkeen valossa Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, 2012 Tutkin työprosesseissa ja lehtikonseptissa ilmenneitä ongelmia: millaisiin ongelmiin journalistisessa työssä törmätään ja millä tavalla työtä voidaan sujuvoittaa? Aineistonani käytin järjestölehden kehityskeskusteluja. Analysoin lehtityöhön liittyviä häiriöitä, niiden syitä sekä ristiriitojen vaikutusta lehteen ja työhön. Esiin nousseet häiriöt koskivat esimerkiksi työnjakoa, sisältöä, suunnittelua ja editointia sekä lukijasuhdetta. Tulokseni kertovat journalistisen työnkuvan muutoksesta sekä sen vaikutuksesta journalistisiin ihanteisiin ja normeihin. Samassa toimituksessa oli ristiriitaisiakin näkemyksiä siitä, miten ja millaista journalismia tulisi tehdä. Suvi Hämäläinen: Elämää visuaalisen ravintoketjun loppupäässä. Häiriö sanomalehden ulkoasussa! Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, graafinen suunnittelu, 2013 Tutkimusaiheeni tipahti postiluukusta sanomalehden muodossa. Mietin, miten sanomalehden ulkoasu on syntynyt. Aloitimme toimituksessa mediakonseptilaboratoriomenetelmään perustuvan kehittämis- ja tutkimushankkeen. Syvennyin etnografisella otteella sanomalehden ulkoasuun. Toimituksen työskentelyä havainnoidessa selvisi, että ulkoasu ei ole vain visuaalista pintaa vaan monitahoinen ilmiö, jossa artefakti ja työprosessi toimivat kiinteässä suhteessa toisiinsa. Analysoimalla lopputuotetta ja tekotapaa selvitin, millaisia häiriöitä ulkoasusuunnitteluun liittyy. Häiriöt toimivat sanomalehdessä visuaalisen uudistuksen ja muutoksen käynnistäjinä. Joanna Lahti: Komeaa utopiaa? Osallistavan journalismin strategia paikallisessa sanomalehdessä Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, viestinnän laitos, 2013 "Tarkastelin paikallisen sanomalehden pyrkimyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin erottautumalla kilpailijoista lukijoiden tuottaman sisällön avulla. Aineistonani olivat kehityskokoukset, joissa toimitus kehitti välineitä ja käytäntöjä osallistavan journalismin strategian toteuttamiseksi. Etsin havainnoimalla kerätystä aineistosta konfliktien, dilemmojen, kriittisten konfliktien ja kaksoissidosten muodossa ilmeneviä ristiriitoja tavoittaakseni strategian toteuttamisen ongelmakohtia. Lukijoiden osallistuminen lehden sisällöntuotantoon haastaa toimittajan portinvartijan roolia sekä perinteisiä käsityksiä journalistisesta työstä ja journalistisesta laadusta." Aikakausi. 5

6 Aikamatka 1782 Ensimmäinen Suomen tuhansista aikakauslehdistä ilmestyy Journalistinen koulutus alkaa Kansalaiskorkeakoulun sanomalehtitutkintona luvun alku Tampereen yliopiston tiedotusopin sanoma- ja aikakauslehtilinja lakkautetaan. Kun opetuksesta tulee ylivälineellistä, aikakauslehdet unohdetaan. Radio- ja televisio-opetus säilyttävät kuitenkin asemansa luku Haaga-Helian talousjournalismin ohjelma alkaa. Tekstilajiin ja aiheeseen perustuvaa koulutusta halutaan tarjota muuallakin. Opetetaan narratiivista journalismia sekä feature-, talous-, terveys-, tiede-, innovaatio- ja kulttuurijournalismia. Koulutus ei kata aikakauslehtityön monimuotoisuutta ja suunnittelua luvulta alkaen digitaalisen median koulutus kasvaa etenkin ammattikorkeakouluissa Aimo-hanke käynnistyy. Aikakauslehtien työnantajat ja -tekijät tukevat maisteriohjelman käynnistämistä Taideteollisessa korkeakoulussa. Opetusministeriö evää rahoituksen Opettajien opintomatkat eli miten muualla. Angloamerikkalaisissa yliopistoissa Magazine Journalism on vakiintunut opetusala, Manner- Euroopassa ei. Taustalla ovat toisistaan poikkeavat käsitykset journalistisesta työstä Aikakauslehtikoulutus alkaakin täydennyskoulutuksena Taide - teollisen korkeakoulun yhteydessä. Toimittanut simo ortamo Kuvitus marja tikka Millaista opetusta ja missä? Aikakauslehtiopetus on etsinyt kotia jo sata vuotta. Nyt sitä uhkaa karkotus Aalto-yliopistosta kymmenen menestyksekkään vuoden jälkeen. Kymmeniä projekteja ja koulutettavia: tulevalle korkeakouluopetukselle syntyy vahvat työelämäsuhteet. 6 Aikakausi.

7 2006 Mediakonseptilaboratorio perustetaan. sivu 25 Tuoreimmat tutkimushankkeet. sivut Taideteollinen korkeakoulu yhdistyy Aalto-yliopistoon Aikakauslehtijournalismin sivuaine käynnistyy lahjoitusprofessuurilla. sivut 8 9 Aalto-yliopiston ideologia perustuu innovaatioille, suunnittelulle ja tuotannolle. Mediakonseptien suunnittelusta lähtevä opetus ja tutkimus ovat siis Aallon strategian ytimessä! Keskeistä aikakauslehtisuunnittelun opetuksessa on mediakonseptin kokonaisvaltainen toteuttaminen. Lehdet ovat tekstistä, kuvista ja taitosta koostuvia kokonaisuuksia, joita suunnitellaan eri ammattiryhmien yhteistyönä. Aikakauslehdissä lukijoiden tuntemus ja yleisösuhde ovat erityisen tärkeitä. Viime aikojen median murros on kasvattanut visuaalisen suunnittelun ja monikanavaisuuden merkitystä. Opetus on tähdännyt esimiestason tehtävien hallintaan Mediakonseptien suunnittelun ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat pääaineopiskelijat valitaan. Pääaineopiskelijat ja Magazine Design -sivuaineopiskelijat toteuttavat yhdessä lehtiprojekteja Aaltoyliopiston graafisen suunnittelun osastolla. sivu Aikakauslehtien ja mediakonseptien opetus on uhattuna. Aalto-yliopisto on lakkauttamassa aikakauslehtisuunnittelun professuuria ja alasajamassa opetusta. Samaan aikaan Mediakonseptien tutkimus ryhmän toiminta on ollut menestyksekästä ja nousujohteista Taiteiden ja suunnittelun opetus luo nahkansa tutkinnonuudistuksessa. Onko uusi mediakonseptien suunnittelun sivuaine mukana Aallossa? Jatkaako Mediakonseptien tutkimusryhmä? Aika näyttää, minne ollaan menossa. Aikakausi. 7

8 Lehtihylly Koonnut maria ruuska Kuvat terhi korhonen Magazine Design -opiskelijat oppivat luomaan konsepteja. Miten he ovat hyödyntäneet taitojaan? Rush Pyry Takala Toimittaja, Yle Uutiset. Valtiotieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto, yleinen valtio-oppi, sivuaine Rush on lehti kaikille urheiluhulluille, eräilijöille ja kokeilijoille. Hyödynnän Taikissa oppimaani kohderyhmäajattelua päivittäin. Tällä hetkellä teen uutisia YleX-radio-kanavalle, joka on suunnattu pääasiassa nuorille. Siksi uutisten on oltava muodoltaan ja sisällöltään nuoria kiinnostavia. Aikakauslehtijournalismin sivuaine opiskelijat toteuttivat vuosina oman lehtikonseptin. He suunnittelivat lehdelle mallilukijan, miettivät sen liiketoimintamallia, harjoittelivat sen avulla taittamista ja kirjoittivat julkaisuun juttuja. Wall Magazine Niina Linna Graafikko, vapaa toimittaja. Kasvatustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto, kasvatustiede, sivuaine Wall Magazine on katukulttuurilehti, joka panostaa visuaalisuuteen ja laadukkaisiin artikkeleihin ja henkilöhaastatteluihin. Sain rahoituksen lehteni painokustannuksiin. Turun kulttuuripääkaupunkihanke koki konseptini heti niin kiinnostavaksi, että he lähtivät ensi puhelusta mukaan. Loin lehdelle omat kotisivut ja tarkoituksena on jatkaa lehden printtiversion julkaisua. Vieras Panu Jansson Päätoimittaja, Kaupunkimedia City. Humanististen tieteiden kandidaatti, Jyväskylän yliopisto, journalistiikka, sivuaine Vieras on kriittistä ajattelua pelkäämättömän nuoren aikuisen kulttuuri- ja ajankohtaislehti. Journalistisen työn suunnittelu, eli käsitys siitä, että hommaa tehdään yleisölle, avautui Taikissa. Konkreettiset työkalut konseptisuunnittelussa ja yleisön hahmottamisessa ovat olleet käytössä siitä lähtien. 8 Aikakausi.

9 Fifi Hanna Härtsiä Kustannustoimittaja, Art House. Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto, suomen kieli, sivuaine Fifi on lemmikkilehti tyylitietoisille lemmikinomistajille. Työskentelen kirjankustannus-alalla, ja Taikissa opitut ajatukset lehtikonseptista kohderyhmineen ovat lisänneet ymmärrystäni myös kirjojen tekemisestä. Haaveilen, että pääsisin vielä joskus hyödyntämään sivuaineessa saamaani InDesignosaamista. Saucepan Sasu Haanpää AD, Talentum Media. Taiteen maisteri, Aalto-yliopisto, graafinen suunnittelu, sivuaine Saucepan on ruokalehti vuotiaille kaupunkilaisille. Olen ammatiltani graafinen suunnittelija. Nautin eniten kirjoituskursseista, koska ne antoivat omaan työhön uutta näkökulmaa. File Annika Ruoranen Asiakkuuspäällikkö, YLE. Filosofian maisteri, Jyväskylän yliopisto, journalistiikka, sivuaine File on sekoitus Wiredia ja Suomen Kuvalehteä: uutta teknologiaa ja kiinnostavia ilmiöitä maailmalta. Taik-vuoden aikana otin askeleen kohti tutkimusmaailmaa. Päätin hakea jatko-opinto-oikeutta ja aiheeni täsmentyi aikakauslehtiin ja journalistisen työn tutkimukseen. Sead Outi Väisänen toimitussihteeri, Glorian Ruoka & Viini. Kasvatustieteen maisteri, Helsingin yliopisto, kotitaloustiede, sivuaine Sead on nuoren urbaanin aikuisen ruokalehti, joka esittelee ruokailmiöitä ja kansainvälisiä ruokatrendejä herkullisia reseptejä unohtamatta. Nautin opinnoissa siitä, kun pääsimme kurkkaamaan toimituksiin. Mietin Cosmopolitan-vierailulla, että ai vitsit tuo homma on siistiä. Nyt istun heidän kanssaan samalla käytävällä. Ja mageetahan tämä on! > Aikakausi. 9

10 Kun ryhmä toimii, mikään ei ole mahdotonta. Iso numero Henna Kokko ja Lea Pakkala Käynnissä olevassa projektissa hiotaan Iso Numero -lehden sisältökonseptia, visuaalista ilmettä ja työprosesseja. On kiinnostavaa auttaa mielenkiintoista sisältöä tekevää mutta vielä pienessä mittakaavassa toimivaa lehteä. Lehden toiminnan yhteiskunnallinen aspekti ja hyvän tekemisen tavoitteet ( pieni teko köyhyyden poistamiseksi ) ovat todella innostavia. Raiku Outi Kainiemi, Satu Kemppainen, Marja Tikka, Katarina Vesikko ray:n avustustoiminnan lehden nimi, sisältö ja ulkoasu uudistui. Opimme projektin aikana, että työryhmää ja sen merkitystä lopputulokseen ei voi liikaa korostaa. Toteutuksesta tulee juuri niin hyvä kuin ryhmä on kokonaisuudessaan työn tilaaja ja muut toimijat mukaan lukien. Kun ryhmä toimii, mikään ei ole mahdotonta. Ydin Martina Babišová, Iina Lievonen, Luyi Ma ja Simo Ortamo Perinteikäs järjestölehti vietiin tablettiin. Työmme tulokset olivat konkreettisia: Ydin löytyy nykyään App Storesta ja lehteä tehdään kirjoittamamme konseptikirjan perusteella. Palaute uudesta formaatista on ollut tosi positiivista. Kesämökin sääpäiväkirja Kai Heinlahti, Kristian Rämö, Mari Salovaara, Ranjit Menon, Min Tan Ilta-Sanomien liitelehdelle kehitettiin konsepti. Opimme projektin aikana, kuinka suunnitella ja toteuttaa lehtikonsepti melkein alusta asti. Ilta-Sanomilla oli idea jo olemassa, mutta saimme muuten lähes vapaat kädet. Sääpäiväkirjan tekeminen opetti projektinhallintataitoja, joita olemme voineet hyödyntää muissa töissämme sen jälkeen. Vuosikurssit ( ) kehittivät vanhoja ja loivat uusia konsepteja yhteistyössä mediapartnereiden kanssa. Konseptien parissa työskenneltiin ryhmissä koko lukuvuosi. 10 Aikakausi.

11 Sivulause Kiitos, että tapasimme Aikakauslehtijournalismin sivuaineen rinnalla kalpenee mikä hyvänsä maisterintutkinto. Minulla on kaveri, jonka Facebookprofiilin henkilötietokohdassa lukee: Studied Magazine Journalism at Aalto University School of Art and Design, opiskellut aikakauslehtijournalismia Aalto-yliopistossa. Aluksi ilmoitus huvitti minua, se tuntui suorastaan valheelliselta. Siinä olisi pitänyt lukea, että opiskellut Helsingin yliopistossa. Kaveri kun on suorittanut yliopistolla 300 opintopisteen maisterintutkinnon, ja siinä pistemeressä 25 pinnan aikakauslehtijournalismin sivuaine on aika pientä. Aika pientä? Tässä vaiheessa ajatusta tajusin, miksi hän mainitsi aikakauslehtijournalismin. Vuosi aikakauslehtijournalismin sivuaineessa oli minulle merkittävä. Maija Töyry tutustutti minut nimittäin tähänastisen urani kannalta tärkeimpään henkilöön. Olin tavallaan tavannut hänet aikaisemminkin, sillä olin tehnyt jo toimittajan töitä. Emme vain olleet ikinä kunnolla esittäytyneet. Mutta onneksi tuli Maija, joka pakotti minut tutustumaan häneen: lukijaan. Joskus ajattelin, että olen toimittajana mitä olen, työpaikat ehkä vaihtuvat, mutta minä teen aina omaa juttuani, mahdollisimman hyvää tietysti, mutta omaa juttuani. Olin väärässä. Lehtikonsepti määrää sen, mitä on tehtävä, opetti Maija. Tämä ajatus ohjaa minua nykyisessä työssäni Ylioppilaslehden päätoimittajana. Välillä sorrun ajattelemaan, että en ole enää opiskelija, miksi jaksaisin tehdä juttuja opiskelijaruuasta, kun voisin tehdä niitä jostain hienommista aiheista. Mutta sitten ajattelen lukijaa ja sitä, miten häntä ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä minä pidän hienona. Hetken mietittyäni vaihdoin itsekin Facebookiin: opiskellut aikakauslehtijournalismia. Siihen verrattuna 300 opintopisteen maisterintutkinto on aika pientä. Vappu Kaarenoja Ylioppilaslehden päätoimittaja ja sivuaineopiskelija Aikakausi. 1 1

12 Teksti aurora airaskorpi Kuvat terhi korhonen Blog or die Menestys blogimaailmassa ei ole sattumaa. Tutustuimme blogosfäärin vaikuttajiin ja kirjasimme ylös menestysreseptin. Jos Emma Fexeuksen blogilla on lukijoita Ruotsin lisäksi mm. Saksassa, USA:ssa, Tanskassa ja Suomessa. perustat blogin siksi, että haluat rahaa ja julkisuutta, unohda koko homma, totesi ammattibloggaaja Emma Fexeus lokakuussa järjestetyllä Blog or Die -blogikurssilla Aalto ARTSissa. Ruotsalainen Fexeus on pyörittänyt Emmas Design Blogg -sisustusblogia vuodesta Viiden vuoden ajan se on ollut hänen kokopäivätyönsä. Ammattibloggaaminen ei ole enää Suomessakaan uusi juttu, vaan moni bloggaaja elättää itsensä mainostuloilla. Nettipäiväkirjojen kirjoittajista on kehkeytynyt verkkomedian ammattilaisia. Yksi heistä on Lilyssä White Trash Disease -blogia pitävä Natalia Tolmatsova. Alussa media ja mainostajat pitivät meitä pikkutyttöinä, eikä kukaan tiennyt, mikä on blogi. Nyt tarvitsisin assistentin, joka vastailisi sähköposteihini ja huolehtisi tapaamisistani. Blogit ovat aikakauslehtien lailla tarkkaan mietittyjä konsepteja. Suositulla Mungolife-blogilla on miltei viikkokävijää, joka on enemmän kuin monen niche-lehden levikki kuukaudessa. Fexeus kertoo, että Emmas Design Bloggin konsepti syntyi opettelemalla ja kokeilemalla. Alussa blogi oli arkisto kaikille hänen löytämilleen kuville ja linkeille. Nopeasti kävi ilmi, että tieto kiinnosti myös suurta yleisöä. Nykyisin Fexeus osaa kuvailla tarkasti blogin mallilukijan. Se on designista ja ekologisesta elämästä kiinnostunut, koulutettu kolmekymppinen nainen. Eli yksi naistenlehtimarkkinoiden halutuimmista kohderyhmistä. Bloggaajat tiedostavat oman arvonsa. Elanto syntyy pienistä puroista, kuten sponsoroinnista, yhteistyöstä ja kumppanuusmainonnasta. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että bloggaaja esittelee esimerkiksi nettikaupan tuotteita ja saa korvaukseksi provisiota myynneistä. Oma blogipersoona on otettava huomioon myös mainonnassa. En ole lähtenyt mukaan nettikauppojen kumppanuusmainontaan, koska en itse shoppaile niissä. Se ei olisi luontevaa, kertoo Tolmatsova. Jos bloggaajan palkkaa ei maksa mainostaja, sen maksaa luultavasti jokin blogiportaali. A-lehtien Lilyn toimituspäällikkö Kati Toivanen kertoo, että heidän palkkalistoillaan olevien bloggaajien kuukausipalkkioissa liikutaan satasista tuhansiin euroihin. Indiedaysista Lilyyn siirtyneen Tolmatsovan mielestä portaali helpottaa hänen elämäänsä. Siirryin Lilyyn, koska halusin olla mukana laivassa, joka on menossa Natalia Tolmatsova sanoo, että blogiportaaleiden vaihtamisesta ei ole ollut hänelle haittaa. Lukijat ovat seuranneet perässä. eteenpäin. Isossa talossa asiat hoidetaan niin sanotusti by the book. Ja kun joku muu hoitaa mainonnan, minä voin keskittyä bloggaamiseen. Bloggaajat tuntevat lukijansa ja lukijat tuntevat heidät. Bloggaajan jokainen liike saa lukijoissa aikaan tunteita ja mielipiteitä, eivätkä he pelkää sanoa niitä ääneen. Ex-avopuolisoni oli myös valokuvaajani, ja kun erosimme, menetin samalla myös asukuvien ottajan. Tuntui siltä, että joku vääntäisi veistä haavassa silloin, kun blogissa valitettiin, että kuvapuoli on heikentynyt, Tolmatsova kertoo. Kati Toivasen mukaan toimittajilla on paljon opittavaa bloggaajilta. Bloggaajat ovat paitsi asian- Aurora Airaskorpi 12 Aikakausi.

13 tuntijoita omalla aihealueellaan, myös eksperttejä lukijan koukuttamisessa ja tunteiden synnyttämisessä. Tulevaisuudessa myös journalismin pitää olla nöyrempää, avoimempaa ja joustavampaa. Bloggaajana pärjää vain intohimolla. Sekä Fexeus että Tolmastova ovat onnistuneet tekemään harrastuksesta työnsä. Tolmatsova on päättänyt siitä huolimatta pitää kiinni päivätyöstään. Bloggaaminen on lopulta sitä, että istut yksin kotona verkkarit jalassa. Haluan nähdä päivisin muita ihmisiä ja rakentaa uraa. Valinta tarkoittaa sitä, että vapaa-aikaa jää vähän. Tolmatsova kirjoittaa blogipostauksensa usein öisin. Fexeus taas on joutunut opettelemaan työnsä tehostamista, jotta aikaa jää myös perheelle. Bloggaajat eivät näe uralleen loppua. Tosin fokus voi vaihtua elämäntilanteen muuttuessa. Tolmatsovan mielestä blogi menestyy, jos bloggaaja on motivoitunut. Mieluummin teen sitä, mikä innostaa minua todella paljon, kuin että tekisin jotain epäkiinnostavaa huonosti.» Mediakonseptien tutkimusryhmä järjesti tänä syksynä kaikille aaltolaisille avoimen Blog or Die -kurssin. Kurssiblogi löytyy osoitteesta blogordiecourse.blogspot.com. 10 askelta menestykseen 1. Mieti, mitä haluat blogin olevan: yhteydenpitoväline, asiantuntijapalsta vai kaupallinen hittituote? 2. Päätä blogisi fokus. Huomioi, että jos se kertoo sinusta, tarvitset ehkä myös valokuvaajan. 3. Valitse alustaksi Wordpress. Se on ainoa ilmainen alusta, josta saat historian mukaasi, jos päätät siirtää blogisi muualle. 4. Valitse hyvä nimi ja palkkaa graafikko suunnittelemaan blogille ilme. 5. Ota mallia kokeneemmilta, mutta. älä matki! 6. Kommentoi muita blogeja ja linkkaa perään blogisi osoite. 7. Tee toimituskalenteri ja suunnittele blogipostauksesi etukäteen. 8. Valitse huolella avainsanat ja toista niitä usein vähempi on parempi. 9. Käytä aikaa kommenttien lukemiseen ja niihin vastaamiseen. 10. Muista laittaa yhteystietosi blogiin, jotta yhteistyökumppanit voivat lähestyä sinua. Blog or die -kurssilaiset tekivät harjoitusprojektinsa yhteistyössä Lilyn ja Mondo-lehden kanssa. Aikakausi. 1 3

14 14 Aikakausi.

15 Teksti LAURI HAAPANEN Editointi MARIA RUUSKA Kuvat terhi korhonen Töyryn partaalla [1] Miten sitaatteja tehdään? Kirjoittaja kommentoi numeroituja kohtia (1 6) seuraavalla aukeamalla. Maija Töyry ja mediakonseptit alkoi olla lehti maailmassa jo käsite. Niinpä se, että aikakauslehtijournalismin professori sai potkut Aalto-yliopistosta, on herättänyt ihmetystä. K yllä mua vitutti, joskus viime keväänä erityisesti, Maija Töyry sanoo. Hän on Suomen ensimmäinen ja liekö myös viimeinen aikakauslehtijournalismin professori. Tätä haastattelua tehtäessä oli viittä vaille varmaa, että Aalto-yliopisto lakkauttaa professuurin ja käytännössä koko oppialan ensi vuoden alussa. Ja käsillä olevan lehden ilmestyessä jossittelun varaa tuskin enää on. Mutta en mä enää oo katkera. Näin ne asiat sitten menee ja toivottavasti historia näyttää, että ratkaisut olivat oikeita, vaikka mun mielestä ne on ihan päin seiniä. Aalto olisi mielestäni erinomainen paikka mediakonseptien tutkimukselle ja opetukselle. Kolme aikakauslehtialan liittoa palkkasi Töyryn koulutussuunnittelijakseen vuonna Alan täydennyskoulutus alkoi paria vuotta myöhemmin, ja aikakauslehtijournalismin opintokokonaisuus Aallossa vuonna Tähän mennessä perustutkintotason opiskelijoita on ollut noin sata. Toissa vuonna dekaani Helena Hyvönen pyysi minua luomaan graafiselle osastolle uuden mediakonseptien suuntautumisvaihtoehdon. Siihen valittiin 10 opiskelijaa, mutta ennen kuin opiskelijat ovat saaneet maisterintyönsä valmiiksi, mä saan potkut. Taustalla piilevä perusongelma liittyy johtamiseen: Uuden yliopistolain mukaan päätösvalta on akselilla rehtori dekaani laitosjohtaja. He päättävät koulujen budjeteista ja strategioista sekä siitä, kuinka monta professuuria kullekin laitokselle osoitetaan ja ketkä professuurien täytöstä vastaavat. Prosessit eivät ole ainakaan Aalto ARTSissa miltään kohdin avoimia. Toisin sanoen kyse oli yliopistopelistä, jonka Maija Töyry hävisi. Henkilökohtaisesti voisin lähteä vaan hissun kissun kortistoon. Mutta ei ole reilua opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita kohtaan, että yliopisto ilmoittaa, että ei teidän tekemisessä mitään järkeä ollutkaan, lopetetaan. Haluan tuoda esille, että totta kai siinä on järkeä. Se, mitä opiskelijat ja jatko-opiskelijat tekee, on edelleen mitä relevanteinta tutkimusta. Opetustyön ohella Töyry on ahkera tutkija. Hänen keskeinen työmetodinsa on mediakonseptilaboratorio, jonka hän on kehittänyt yh- > Aikakausi. 1 5

16 [2] [3] Laita siihen mun ikä, mä oon 56 vuotta. Eli en oo jäämässä eläkkeelle. dessä Mediakonseptien tutkimusryhmän tutkimuspäällikkö Merja Helteen kanssa. Kyseessä on mediaorganisaatioissa tehtävä, hallittuun muutokseen tähtäävä interventio, jossa tutkimus ja työn kehittäminen nivoutuvat yhteen. Työelämä kaipaa nopeita ja praktisia tutkimustuloksia, ja mediakonseptilaboratorioissa tulokset ovat saman tien siellä käytännön tasolla. Esimerkiksi työntekijöiden päivittäisestä työstään pitämällä häiriöpäiväkirjalla saadaan konkreettista tietoa työn ongelmista. Takuuvarma ratkaisuautomaatti mediakonseptilaboratorio ei kuinkaan ole. Toivotunlaisia ja pysyviä muutoksia saadaan Töyryn kokemuksen mukaan aikaan noin puolissa hankkeista. Mikään organisaatio ei ryhdy muutokseen kuin äärimmäisen pakon edessä, se on tullut selväksi. Mutta jos muutos ei lähde liikkeelle omaehtoisesti, niin aika todennäköisesti se muutos tulee sitten vuoden tai parin kuluttua yt-neuvotteluiden, lehden lopettamisen tai jonkin muun tällaisen kuvion kautta. Toisessa vaiheessa mediakonseptilaboratorioissa tehdyt havainnot etäännytetään yhdestä lehdestä laajemmiksi mediaa koskeviksi ratkaisumalleiksi. Näin tutkimustulokset ovat myös muiden mediaorganisaatioiden käytettävissä. Kolmannessa vaiheessa havainnot voidaan asettaa teoreettiseen viitekehykseen, suhteuttaa niitä aiempaan tutkimukseen ja julkaista uusi tieto tieteellisessä julkaisussa. Maija Töyryn viimeisin, neljän tutkijan yhteisartikkeli julkaistaan pian arvostetussa kansainvälisessä julkaisussa. Muiden ansioidensa ohella Töyryä arvostetaan hänen käytännön toimittajakokemuksensa vuoksi. Viestintää Helsingin yliopistossa opiskelleen Töyryn työura alkoi uutistoimittajana espoolaisessa Länsiväylässä. Mutta mulla oli silloin jo kolme alle nelivuotiasta lasta, että ei se toiminut ollenkaan, Töyry muistelee. Perhe-elämä vaati säännöllisyyttä. Töyry ryhtyi tekemään sidosryhmälehtiä luvun taitteessa hän siirtyi feministisen Akkaväki-lehden toimitussihteeriksi, ja pian sen jälkeen vuorossa oli Anna. Akkaväki ja Anna kirjoittivat periaatteessa samoista asioista. Näkökulmat olivat kuitenkin täydellisen erilaiset. Tämän havainnon innoittamana syntyi viestinnän alan väitöskirjan tutkimussuunnitelma, jossa tutkimuskysymys oli: miksi eri naistenlehtiin kirjoittaminen vaatii erilaista näkökulmaa juttuihin? Annan päätoimittajalla oli jatkuvasti fraasi tää pitää tehdä annamaisella tavalla. Eli tavallaan se oli sinne sisään kirjoitettuna, että Annalla on oma näkökulma ja juttujen rajaukset syntyy tästä näkökulmasta. Mun tutkimusintressi oli ymmärtää, mitä tämä annamaisuus tarkoitti. Lopulta Maija Töyryn keväällä 2005 tarkis- Ovatko sitaatit suoria lainauksia? Muutamia huomioita tämän jutun sitaateista eli suorista lainauksista. [1] Puhekielen ääntämyksen ja sanavalintojen imitointi sitaateissa antaa verevän ääninäytteen haastateltavasta ja käynnistää jutun elävästi. Editoijan mielestä lehden mediakonseptiin määritelty mallilukija kaipasi selvennystä praktisista tutkimustuloksista. Niinpä sitaatin jälkimmäinen, häiriöpäiväkirja-aiheinen lause sepitettiin toimituksessa taustatietojen pohjalta. Jutun kerronnan kannalta tuntui tärkeältä laittaa asia nimenomaan sitaattiin: menetelmästä kertokoon hän, joka siitä parhaiten tietää, ilman toimittajan väliintuloa. Töyry sai lukea jutun ennen painoonmenoa ja hyväksyi sitaatin, joten No, näinhän se homma lehdissä usein menee. [³] Sitaatit, vaikka niitä myös suoriksi lainauksiksi kutsutaan, ovat harvoin sanatarkkoja toisintoja haastattelupuheesta. Spontaanille puheelle on tyypillistä koukeroisuus ja suunnitteluilmaukset (öö, mm, niinku), joita jäljitellään sitaateissa vain, jos sillä on jutun kannalta erityistä merkitystä. Toisaalta vaikkapa sanojen välisillä tauoilla ja äänenpainoilla, jotka ovat tärkeä osa suullista kommunikointia, ei edes ole vakiintunutta merkitsemistapaa kirjoituksessa. Tämä sitaatti numero kolme on rakennelma kahdesta kohtaa haastattelua: [6:30] Töyry: mutta on myös (.) oon ollu mukana (.) öö sellasissa niinkun.hh tutkimushankkeissa joissa- joissa tota se (.) se mu- m- muutos vaan ei niinku lähde LIIkkeelle (.) ja nää (.) j- ikävä puoli oikeestaan näis KAIkissa sit on ollu että sit (,) JOS tota sit se(h) muu(h)tos ei lähde liikkeelle ni on aika todennäköstä ett sitte.hh et sitte se mu- muutos tulee sit vastaan vuoden tai kahden kuluttuu yt neuvotteluiden lehden lopettamisen tai joidenkin muiden tällasten (,).hh kuvioiden öö kautta mut ei se- (,) ei ei voi sanoa että TUTkijat siitä olis vastuullisia et kyl ne on ne mediaorganisaatiot (.) sit itse siitä [12:45] Toimittaja: Miten. valmiita nää t- toimitukset on ollu sitten tämmösiä pysyvämpiä muutoksia tekemään Töyry:.hh mikään organisaatio ei ryhdy muutokseen muuta ku, ÄÄrimmäisen pakon edessä. se on niinku iha- SE ON tullu selväks (naurahtaa) että. ei oo sellasta- = kesken jäävä sana tai lause, (,) = pieni tauko, (.) = pidempi tauko, KAPITEELI = painotus,.hh = sisäänhengitys, (h) = naurahdus 16 Aikakausi.

17 tettu väitöskirja päätyi tutkimaan varhaisten suomalaisten naistenlehtien sarjallisen julkaisun ehtoja. Työn keskeinen anti niin tutkimukselle, opetukselle kuin käytännön toimitustyöllekin on mediakonseptin käsite. Se jäsentää lehden tekemistä julkaisijan arvoista ja tavoitteista sivukarttojen ja juttutyyppien kautta päivittäisiin toimitustyön prosesseihin. Jos lehdellä on vakiintunut käsitys lukijasuhteesta, sisällön rakenteesta, visuaalisuudesta ja liiketoimintamallista, niin silloin lehdellä on konsepti. Jo ensimmäisessä suomalaisessa naistenlehdessä Om konsten att rätt behagassa [ilmestyi vuonna 1782] oli konsepti, vaikkeivät he tätä termiä tietenkään käyttäneet. Töyry antoi asiakokonaisuudelle nimen, jotta siitä on helpompi puhua. Tarvetta puheelle on: jos aikaisemmin yksi toimitus toteutti yhtä mediakonseptia, nyt sama toimitus toteuttaa samaista konseptia mutta lukuisille julkaisualustoille. Muutoksen veturina on ollut teknologian kehitys ja haasteena se, miten uusi teknologia istutetaan osaksi nykyistä toimintakulttuuria. Niin kauan kuin lehtiä tekivät vain toimittajat, kaikilla oli jokseenkin sama [4] Sitaatit, joiden tehtävänä on henkilön luonnehtimisen sijaan välittää asiatietoa ja luoda uskottavuutta jutun faktoille, on muokattu yleiskielisiksi, vaikka Töyry toki puhui läpi haastattelun varsin samalla puhekielisyyden asteella. [⁵] Varsinaisen tekstitason merkityksensä ohella sitaatit rytmittävät ja ilmavoittavat leipätekstiä. [⁶] Naisen ikä on tabu. Niinpä tässä sitaatissa on tärkeää paitsi asiasisältö, myös se henkilöä kuvaileva tieto, että Töyry eritoten pyysi mainitsemaan ikänsä. Lisäksi lyhyet lauseet välittävät sitä reipasta puhetapaa, jolla Töyry asian esitti. Jutun kirjoittaja Lauri Haapanen tekee väitöskirjaa lehtijuttujen sitaateista. Maija Töyry on yksi hänen ohjaajistaan. [5] [4] käsitys siitä, mitä esimerkiksi juttutyyppi tarkoittaa. Tässä tarvittaisiin sisällön ja teknologian yhdistävää opetusta ja tutkimusta, minkä takia Aalto-yliopiston perustaminen on mielestäni ollut todella hieno idea. Jos aikakauslehtialan opetus on tällä hetkellä murroksessa, samaa voi sanoa lehtialasta yleisemminkin. Erityisesti kaupallisen median kannattavuusongelmat ovat olleet viime vuosina julkisuudessa. Hätä on todellinen; esimerkiksi blogit nakertavat aikakauslehdiltä identiteettiin ja olemiseen liittyviä aihepiirejä. Puhutaan sitten lasten kasvattamisesta, perhe-elämästä tai mistä vain vertaiskokemisesta, lukijat tuntuvat kokevan blogit suorempina ja autenttisempina. Parhaimmillaan yksi bloggari voi saada sivustolleen jopa viikkokävijää. Jos yksi bloggaaja pystyy samaan kuin kymmenen toimitustyön ammattilaista, onhan se ongelma yksittäisen kustantajan ongelma. Nyt elettävässä median murroksessa on kyse ennen muuta kustantamisen kriisistä, mikä tietysti voi perinteisten ansaintamallien heiketessä heijastua myös journalismin tasoon. Nykyinen mediailmasto vaatii, että teknologian kehitykseen ja sen vaikutuksiin ihmisten mediankäytössä vastataan nopeasti. Mitä isompi valtamerilaiva, sitä vaikeam paa muutos on, koska lehden julkaiseminen on kudottu kymmeniin ja satoihin työtehtäviin, toimintoihin, ratkaisuihin ja käytäntöihin kaiken sen purkaminen on paljon isompi homma kuin uuden lehden aloittaminen. Nykytilanne suosii uuden aloittamista, ja hyvä näin. Mikäli Aalto-yliopisto ei viime hetkillä peru aikakauslehtiopetuksen alasajoa, uuden aloittamisen edessä on myös valtiotieteiden tohtori Maija Töyry. En ole ajatellut joulun jälkeistä aikaa ollenkaan. Ihan vilpittömästi. Tulevaisuuden suunnitelmien aika on kuulemma vasta tammikuussa. Se on kuitenkin varmaa, ettei nelinkertainen isoäiti parkkeeraa Nuuksion-mökin sohvalle ja uppoudu lempiharrastukseensa, tv-sarjojen katseluun Netflixistä. Laita siihen mun ikä, mä oon 56 vuotta. Eli en oo jäämässä eläkkeelle. [6] Aikakausi. 1 7

18 Tutkimus tuo ratkaisuja Mediakonseptien tutkimusryhmä osallistui nelivuotiseen Next Media -hankkeeseen, jossa kehitettiin ja luotiin uusia ratkaisuja media-alalle. Koonneet Riitta Perälä, Sami Pekkala & Maria Ruuska Kuvat PROJEKTEISTA sosiaalinen media käyttäjätesteissä Aku Ankan Lataamossa ovat saatavilla kaikki Suomessa julkaistut Aku Ankat digitaalisessa muodossa kuukausimaksua vastaan. Teimme Lataamolle käytettävyysarvioinnin prototyyppivaiheessa. Käyttäjätestejä varten luotiin Facebook-ryhmä, jonne kutsutut käyttäjät saivat testiversion käyttöönsä. Ryhmässä kerättiin kommentteja ja järjestettiin äänestyksiä. Eri menetelmiä hyödyntämällä Lataamo saatiin viimeisteltyä lanseeraukseen mennessä. TULOS Sarjakuvien online-lukupalvelussa on tärkeää löytää laadun ja ja latausnopeuden välinen kompromissi. Nopea lataus on lukijoille tärkeämpää kuin virheetön kuvanlaatu. TULOS Katkeamaton lukukokemus on tär keää, kun tarinat ovat lyhyitä. Lukupalvelun pitäisi tarjota kiinnostavaa jatkolukemista, kun yksi tarina on luettu loppuun. Valokuvan työprosessit Laadukkaan kuvatuotannon ytimessä on onnistunut kommunikaatio. Kuvien tilaamiseen ja tuottamiseen osallistuu eri alojen ammattilaisia, jotka harvoin työskentelevät samassa toimituksessa. Samaan aikaan konseptien kuvatarpeet ovat yhä täsmällisempiä. Tarkastelimme tutkimuksessa briiffausta, palautteen antoa ja päätöksentekoa. Tuloksena syntyi muun muassa palautteen ohjeisto, jonka löydät seuraavalta aukea malta. KYSYMYS Seminaarissamme valokuvaajat ja kuvien tilaajat muun muassa pohtivat, miten kuvien tavoiteltavaa tyyliä pitäisi briiffeissä kuvata. Syntyisikö oheinen lopputulos, kun tilaaja toivoo arkista, realistista, estetisoitua ja muka-totta? tabletista lisäarvoa HBL+ on viikoittain ilmestyvä tablettilehti, jonka kehitystä olemme tukeneet suunnitteluvaiheesta lähtien. Ketterän tuotekehityksen ja käytettävyysarvioiden avulla lehdestä saatiin näyttävä ja helppokäyttöinen. Valmis HBL+ on interaktiivinen, laitteistoriippumaton ja sisällöltään laadukas. Hyvä käyttäjäkokemus ei kuitenkaan yksin riitä: tablettilehden kohderyhmä ei lue paperilehteä, joten heidän tavoittamiseksi tarvitaan uusia markkinointimenetelmiä. MENETELMÄ Nopean teknologiakehityksen vuoksi tutkimuksen täytyy tarjota tuloksia ripeästi. Tutkimuksen on myös oltava joustavaa, sillä muuttuvat tutkimusasetelmat voivat vaatia toisenlaisia menetelmiä kuin aluksi uskottiin. TULOS HBL+:n käytettävyyttä on mitattu koko kehitysprosessin ajan. Alla vastaukset kahteen väitteeseen eri vuosina (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä): Sisältö on hyvin järjestelty DEMO-VERSIO DEMO-VERSIO DEMO-VERSIO MENETELMÄ Määrälliset tulokset kerättiin Facebook-ryhmästä äänestyksillä, joita postattiin ryhmän seinälle yhteensä 35, noin kaksi päivässä. Vastaajamäärä vaihteli 15:n ja 50:n välillä. Vastaajien aktiivisuudessa oli suurta vaihtelua: kymmenen käyttäjää tuotti puolet kaikista kommenteista. TULOS Kyselyssämme sekä valokuvaajien että kuvien tilaajien mielestä briiffillä oli suuri tai melko suuri merkitys kuvien onnistumiselle. Toisaalta yleinen mielipide oli, että tavoiteltavan tyylin saavuttamisen kannalta kuvaaja valinta on lopulta tärkein: Kun tiedetään, minkä tyylistä kuvaa tavoitellaan, kumpi on oleellisempi: oikein valittu valokuvaaja vai hyvin laadittu briiffi? VALOKUVAAJA BRIIFFI 23 % 77 % Löydän helposti etsimäni DEMO-VERSIO DEMO-VERSIO NYKYINEN VERSIO Mukana: Sanoma Magazines Finland Mukana : Otavamedia, Keksi ja Alma 360, Kauppalehti sekä Aalto-yliopiston mediatekniikka. Mukana: Hufvudstadsbladet 18 Aikakausi.

19 sosiaalisempi Sähkökirja Sosiaalinen lukeminen tarkoittaa, että lukijat pystyvät tekemään sähkökirjoihin alleviivauksia ja suosituksia ja vaihtamaan niiden avulla kokemuksiaan. Sen on väitetty olevan the next big thing. Selvitimme sosiaalisen lukemisen taustaa, nykytilannetta ja tulevaisuutta. Mallinsimme myös sosiaalista lukemista nykyisten palveluiden pohjalta, selvitimme käyttäjien mieltymyksiä sekä pohdimme kirjan käsitteen muuttumista digitalisaation myötä. Mediapäivää seuraamassa Personal Media Day -hankkeessa tutkittiin ihmisten median käyttöä. Selvitimme kahden vuoden aikana seitsemän ikä- ja kohderyhmän mediakokemuksia ja lukijasuhdetta eri painettuihin ja sähköisiin medianimekkeisiin. Sukelsimme lukijoiden media-arkeen neljän eri menetelmän avulla. Niitä olivat verkossa kirjoitettavat mediapäiväkirjat, mediamaisemahaastattelut, havainnointi kotioloissa ja ääneen ajattelun haastattelut. Lukijat sisällöntuottajina Do or die oli Sanoma Kaupunkilehtien päätoimittajan viesti vuonna Lukijat oli hänen mukaansa otettava mukaan sisällöntuotantoon. Toimittajat istuvat toimituksessa, mutta lukijat ovat kaikkialla. Tutkimuksessamme selvisi, että lukijat ovat innokkaita ja taitavia lähettämään kännykkäkuvia ja juttuvinkkejä sekä tekemään uutisjuttuja ja kolumneja. Heidän tekstejään myös luetaan ja kommentoidaan runsaasti. KÄSITE Engagement tarkoittaa yhteyttä ihmisen ja medianimekkeen välillä. Sitä luovat kymmenet eri tekijät, kuten nimekkeen arvomaailma, mahdollisuus rakentaa identiteettiä sisällön avulla, lukijasuhteen historia ja palvelun käyttöliittymä. HUOMIO Toimintamalli, jossa lukijat osallistuvat aikaisempaa vahvemmin sisällöntuotantoon, vaatii uudenlaista johtamista, jossa koko toimitus otetaan mukaan uu sien käytäntöjen ja välineiden kehittämiseen. MITÄ? Lukulaitteessa olevan kirjan sivusta on suora pääsy joukkoistettuun informaatioon eli muiden lukijoiden huomioihin ja ajatuksiin. HUOMIO Amazonin suosituimmissa kirjoissa on jo nyt yli satatuhatta arvostelua, tuhat jaettua alleviivausta ja satoja muistiinpanoja. Pienillä kielialueilla, kuten Suomessa, yhteisöjen syntyminen voi olla vaikeampaa. TULOS vuotiaat mainitsivat mediapäiväkirjoissaan yhteensä 41 TV-sarjaa 39 blogia 23 www-sivua 22 aikakauslehteä 18 SOME-palvelua 14 Peliä 4 radiokanavaa 3 sanomalehteä LUKU Metro-lehden 100 luetuimmasta uutisesta yli 90 perustui viime vuonna lukijan vinkkiin tai kuvaan. Kaikkiaan lehteen tuli yli lukijan kuvaa, joista suurin osa julkaistiin verkossa. TULOS Lukijoiden lähettämien juttujen ja kuvien neljä suosituinta aihetta olivat: 30 % harrastukset JA tapahtumat 23 % infrastruktuuri 13 % luonto ja sää 11 % liikenne ESIMERKKI Lukijajuttu köyhyysmielenosoituksesta Vantaan kaupungintalolla sisälsi uutistekstin lisäksi 4 valokuvaa: pysty- ja vaakakuvat läheltä ja kaukaa. Aivan kuin ammattilaisellakin olisi ollut jos tämä olisi päässyt paikalle. M. Peterka TULOS Kotilieden vuotiaille lukijoille tärkeitä mediakokemuksia ovat: > Ajankohtainen, taustoittava ja yleissivistävä sisältö: esimerkiksi dokumentaariset televisiosarjat ja naistenlehtien kulttuuripalstat, > television katsominen perheen kanssa, > palvelun ja sisällön hyödyllisyys, kuten tiedonhaku, tai kotioloissa toteutettavat reseptit. Mukana: VTT Mukana 2013: Kotiliesi, Tekniikan Maailma, Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, ET-lehti, Iiris, Ruutu ja Cosmopolitan.

20 Yhteisymmärryksen ja vuorovaikutuksen jäljillä Journalistiset työprosessit onnistuvat, kun tekijät noudattavat samoja pelisääntöjä. Tänä syksynä koottiin palautteen antamisen ja editoinnin ohjeet. eikkaa lteen ja eippaa einälle! Palaute valokuvan työprosessissa Palautteen saaminen on kaikkien oikeus ja sen antaminen kaikkien velvollisuus. Palaute on osa palkkaa ja palkkiota ammattimaisessa valokuvatyössä. Se parantaa työn laatua, lisää työhyvinvointia ja edistää ammatissa kehittymistä. Palautetta annetaan usein vain lopputuloksesta. Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpääkin, on palaute, jota annetaan työn sujumisesta ja toiminnasta. Monipuolinen palaute prosessin kaikissa vaiheissa varmistaa laadukkaan lopputuloksen sekä hyvin sujuvan työprosessin. > Hyvä palaute on vuorovaikutteista. Se perustuu luottamukselle ja rakentaa luottamusta. > Hyvä palaute on ohjaavaa, ei arvottavaa. Ohjaava palaute varmistaa, että kaikilla osapuolilla on kuvatyöprosessin eri vaiheissa yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi ja mikä on kenenkin vastuulla. Kuvista puhuttaessa on hyvä tarkistaa, että osapuolet ymmärtävät mielikuvat ja adjektiivit samalla tavalla. > Hyvä palaute ottaa huomioon olosuhteet ja realiteetit. Se kohdistuu asioihin, joihin palautteen saaja voi vaikuttaa. > Palautteen antaminen on vastuullista. Se vaatii kykyä asettua vastaanottajan asemaan. Palaute annetaan tilanteeseen sopivalla tavalla kasvokkain, puhelimitse tai kirjallisesti ei epäsuorasti. > Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on osa ammattitaitoa, ja siinä voi kehittyä. Kaikki tarvitsevat työstään inspiroivaa, perusteltua, selkeää, oikea-aikaista, olennaista, konkreettista ja aitoa palautetta. Siksi palautteen antaminen ja saaminen tulee nähdä osana jokapäiväistä työtä. Palautteen ohjeisto on laadittu ajatellen valokuvan tuotantoa, ja se koskee kaikkia kuvatuotantoon osallistuvia. Se on sovellettavissa myös laajemmin. Ohjeisto on syntynyt osana Next media / Visual power -tutkimusprojektia. 20 Aikakausi.

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Nanna Särkkä. Väitöskirjatutkija, Aalto ARTS

Nanna Särkkä. Väitöskirjatutkija, Aalto ARTS Nanna Särkkä Väitöskirjatutkija, Aalto ARTS Solmukohtia valokuvan työprosessissa Projektitutkija Nanna Särkkä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Magazine symposium 3.12.2013 stylisti

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta TIEDOTUSVÄLINEILLE Kansallinen Mediatutkimus KMT KMT 2012 Tilaaja: Levikintarkastus Oy 29.4.2013 Toteuttaja: TNS Gallup Oy Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta Painettujen lehtien sisältöjen

Lisätiedot

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa pilotin opetukset Laura Tiitinen Lapin yliopisto 1 Rakenteellisen sosiaalityön opetuksesta TÄRKEÄÄ OPETUKSESSA ON - Konkreettisuus - Rohkeus

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA?

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? HENGÄHDYSTAUKO PRINTTI ON KUOLLUT? Mieti, jos postilaatikostasi tulisi yhtä paljon mainoksia kuin mitä näät päivän aikana sähköisessä muodossa? Et ehkä edes

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus 10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot