Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmän väliraportti

Transkriptio

1 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmän väliraportti Perhepalveluiden alatyöryhmän palvelujäsennys kuntien asiakaslähtöisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantomalliksi Sisällys 1. Johdanto 2. Perhepalveluiden alatyöryhmän tavoitteet 3. Nykytilan kuvaus 4. Palvelukokonaisuuksia kuvaavat tunnusluvut ja käsitteet 5. Palvelutarvekuvaukset 6. Ratkaisuehdotukset, lain erityisvaatimukset ja alueen erityispiirteet 7. Kaavio/kuva ehdotetusta ratkaisusta 8. LÄHTEET

2 Väliraportti 1 (5) 1. Johdanto Pohjois-Savon SOTE yhteistyöryhmä nimesi kokouksessaan perhepalveluiden alatyöryhmän suunnittelemaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tuottamista Pohjois-Savon kuntien tuotantokuntayhtymämallissa. Työryhmän tavoitteena on laatia palvelujäsennys ja tehokas tuotantomalli elinkaariajattelun pohjalta. Väliraportti perustuu työryhmätyöskentelyyn ajalla Työryhmän työskentely on hyvin käynnistynyt mutta hyvin alussa. Perhepalveluiden alatyöryhmän jäseniä ovat Mari Antikainen (pj), Seija Kärkkäinen (vpj) ja Eija Ruotsalainen (vpj), Marja-Leena Markkanen (S-joki), Leena Setälä (KYS), Hannele Holopainen (Kysteri), Sirpa Halmemies (L-lahti), Minna Pitkänen (S-järvi), Jari Saarinen (Kuo), Anna-Liisa Väyrynen (R-vaara), Laura Nyyssönen (Talentia) ja Marja Leena Keinänen (Tehy). Työryhmä on kokoontunut seuraavasti: 20.2., 27.2., ja Työryhmän työskentelyn lähtökohtana ovat edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yleiset tavoitteet: 1. asiakaslähtöisen toimintamallin määrittely 2. lähipalveluiden, seudullisten palveluiden ja yhteisten alueellisten palveluiden periaatteet 3. palveluverkoston ja palvelutuotantorakenteen periaatteet 4. väestörakenteen (ikärakenne, asuminen, asiointi) muutosten ennakointi 5. ehdotukset toimintaorganisaatiosta 6. ehdotukset henkilöstön yhteiskäytölle uudessa tuotantorakenteessa. PoSoTen uudessa mallissa erityisenä tavoitteena on huolehtia sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta ja palvelujen toteuttamisesta lähellä asiakkaita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin (1/2014) vaikutusten ennakkoarvioinnin mukaan lähipalvelujen saatavuuden ja osaamisen varmistaminen edellyttänee palveluiden organisoimista nykyistä merkittävästi laajemmilla väestöpohjilla. Uuden mallin luomisessa on siten linjattava sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoa tarkemmin. Lisäksi palveluketjussa huolehditaan ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki. Uudessa mallissa tunnistetaan ne erityispalvelut, joita ei kannata tuottaa pienelle väestöpohjalle. Uusi malli luodaan siten, että se toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien muiden palvelujen kuten kasvatus-, opetus- ja nuorisopalvelujen sekä kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi opiskelijahuolto järjestetään koulun ja sote-palvelujen yhteistyönä (SOTE viidelle alueelle 2014). 2. Perhepalveluiden alatyöryhmän tavoitteet Pohjois-Savon tuotantokuntayhtymälle (PoSoTe) on asetettu yhteinen viitekehys. PoSoTe on yhdessä johdossa, yhteneväisillä toimintatavoilla ja yhdellä budjetilla toimiva julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, joka vastaa alueen asukkaiden tarpeisiin. Perhepalveluiden alatyöryhmälle annettuna toimeksiantona on tuottaa em. näkökulmasta kustannustehokas ja asiakasvaikuttava palvelumalli. Loppuraportin tavoitteena on esittää ehdotukset toimenpiteineen ja aikatauluineen siten, että suunnitelmat tehdään vv näkymin. Lain antamat tavoitteet ja alueen erityispiirteet täyttävät tavoitteet esitetään raportissa omina kohtinaan, mikäli lakiesitys etenee. Työryhmätyöskentelyn rinnalla huomioidaan muiden alaryhmien leikkauspisteet ja myös muiden alueiden (mm. EKSOTE, Kainuu) vastaava valmistelu. Tavoitteena on rakentaa toimiva palvelukokonaisuus ja toimintatapoja uudistamalla varmistaa palvelujen saatavuus ja saavutettavuus mm. sähköisten palvelujen mahdollisuudet hyödyntäen. Pohjois-Savon tuotantokuntayhtymän ja Joroisen alueella asukkaita on Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Väliraportti 2 (5) Pohjois-Karjalan kuntien vastaavaa asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantomallia suunnitellessa (Siun Sote) on painotettu erityisesti asukaslähtöisyyttä, valinnanvapautta ja palveluiden saatavuutta sekä sujuvuutta. KASTE-raportissa on eritelty asukaslähtöisyyden tukemiseen viisi eri tasoa: a) informaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvät määrittelyt (asukkaiden ohjeistus, tiedon saatavuus, ihmisten tavoittaminen jne.), b) rakenteellisiin kysymyksiin liittyvät pohdinnat (toimivat hoitoketjut, matalan kynnyksen toiminnat, ei luukuttamista jne.) c) osaamiseen liittyvät määrittelyt (ammattitaitoinen henkilöstö, moniammatillisuus) d) arvoihin liittyvät asiat (oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, yksilöllisyys jne.)e) asukaslähtöisyyttä tukevat käytännön seikat (yhteistyö, erityistarpeiden huomioiminen jne.). Palvelujen saatavuuteen ja sujuvuuteen sisältyy suunnittelutarvetta mm. yhteydensaamiseen (takaisinsoitto, puhelinaikojen toimivuus, ensineuvonnan taso), liikenneyhteyksiin, osaamiseen ja viranomaiskonsultaatiomahdollisuuksiin. 3. Nykytilan kuvaus / Mitä on tehty? Työryhmä aloitti työskentelynsä siitä, miten perhepalvelut jäsentyisivät Pohjois-Savon tuotantokuntayhtymässä maakunnallisina palveluina, yhteisillä resursseilla tuotettuina alueellisina palveluina ja lähipalveluina. Palvelujäsennyksessä mallinnettiin Siun Soten tikkataulua. Palvelujäsennyksessä on huomioitu, että palvelu voidaan jalkauttaa lähipalveluksi, vaikka se olisi organisoitu maakunnallisesti yhdestä keskuksesta tai maakunnan alueella sijaitsevista tulevista hyvinvointikeskuksista. Työryhmän työskentely on raportoitu (liite 1) Lisäksi työryhmä on työstänyt seuraavat koosteet: - PoSoTen järjestämisvastuulla olevat lasten, nuorten ja perheiden sote-integroidut palvelut (liite 3) - PoSoTen perhepalveluiden monialainen palveluverkosto (liite 4) 4. Palvelukokonaisuuksia kuvaavat tunnusluvut ja käsitteet Pohjois-Savon liitolle on esitetty tilastoraporttitarve Pohjois-Savon maakunnan näkökulmasta seuraavasti: - sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö resurssit nimikkeittäin eli minkä verran henkilöstöresurssia on käytettävissä millekin väestöpohjalle ml vastaava resurssi ostopalveluna - 0-vuotiaat (äitiys- ja neuvolaverkostosuunnittelun tueksi) vuotiaat (perhekeskusverkostosuunnittelun tueksi) vuotiaat (hyvinvointikeskusverkoston suunnittelun tueksi) vuotiaat (hyvinvointipisteiden verkoston suunnittelun tueksi) - eri palveluiden käyttäjäluvut 5. Palvelutarvekuvaukset 6. Ratkaisuehdotukset, lain erityisvaatimukset ja alueen erityispiirteet Perhepalveluiden palvelujäsennys Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

4 Väliraportti 3 (5) Työryhmä on työstänyt alustavan näkemyksen PoSoTen perhepalveluiden jäsentämiseksi maakunnallisena. Palvelujäsennyksessä ei ole kyse hallinnollisista ratkaisuista, vaan toiminnan järjestämisestä järkeviin kokonaisuuksiin valtakunnallisten tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnittelussa lähtökohtana on, että toiminta vastaa sekä alueellisesti että paikallisesti väestön tarpeisiin kustannustehokkaasti. Palvelujäsennyksessä määritellään 1) mitkä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan lähipalveluina 2) yhteisillä resursseilla alueella väestökeskittymien perusteella ja 3) maakunnallisena (myös jalkautuvana) yhdestä keskuksesta. Palvelujäsennyksessä on tavoitteena rakentaa toiminnallisia kokonaisuuksia yli sektorirajojen siten että ne tukevat tehokkaita prosesseja ja palveluketjuja. Lähipalvelut: lähipalveluilla tarkoitetaan sitä, että palvelu voi olla joko kotiin annettavaa palvelua (lapsiperheiden kotipalvelu) tai sillä voidaan tarkoittaa lähipalvelua, jota käytetään lähes päivittäin, ja jonka piiriin löytyy tarpeeksi asiakkaita tietyllä väestöpohjalla (vastaanottotoiminta). Kotiin annettava lähipalvelu voi kulkea myös pyörillä tai toteutua sähköisenä. Kotiin annettavia lakisääteisiä lähipalveluja ovat esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, palvelutarpeen arviointikäynnit. Lähipalvelun periaatteena on, että se on helposti saavutettavissa ja sinne on hyvät kulkuyhteydet kauempaakin. Lähipalvelu on matalan kynnyksen peruspalvelua. Lähipalvelun saatavuus turvataan siten, että kuntalaisten usein tarvitsemat palvelut tuotetaan normaalien asiointimatkojen etäisyydellä. Yhteiset resurssit väestökeskittymien perusteella: maakunnallisesti yhteisillä resursseilla tuotetut palvelut alueella voivat myös jalkautua hyvinvointikeskuksesta lähipalveluksi tai sijoittua alueen hyvinvointikeskukseen. Yhteisillä resursseilla tuotetaan palvelua monialaisesti siten, että sektorirajat tai ns. kuntarajat eivät estä palveluketjun tehokasta toimintaa. Yhteisiä palveluja ohjataan ja johdetaan modernilla toiminnan- ja talouden ohjauksella. Yhteisillä resursseilla tuotetaan niitä palveluja, joita varten tarvitaan erikoiskoulutettua henkilöstöä, ja joiden käyttö on selkeästi päivittäisiä lähipalveluja vähäisempää. Yhteisillä resursseilla tuotetut palvelut tuotetaan järkevästi työssäkäyntialueen tai muun luontevan suuren väestöpohjan perusteella. Lakisääteisesti järjestettäviä yhteisillä resursseilla tuotettavia palveluja ovat mm: lastensuojelun sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvola, kouluterveydenhuolto, äitiysneuvola, mielenterveys- ja päihdetyö, sosiaalinen kuntoutus, puhe-, toiminta-, ravitsemus ym. terapiat, oppilashuolto. Maakunnalliset palvelut yhdestä keskuksesta: maakunnallisesti yhdestä keskuksesta Pohjois-Savon alueella tuotetuilla palveluilla tarkoitetaan sellaisia vaativia erityispalveluja, jotka edellyttävät huomattavaa erityisasiantuntemusta, ja joita käytetään suhteellisen harvoin. Lakisääteisiä palveluja ovat mm. somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito, perheoikeudelliset palvelut (mm. isyyden selvittäminen, lasten elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset, lainopillinen tuki), lastensuojelun erityispalvelut, sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut, päivystysaikana tapahtuva erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto sekä sosiaalipäivystys, oppilaitosten opiskelijaterveydenhuolto, adoptioneuvonta, päihdehuolto laitoshoitona. Työryhmä on tarkastellut uuden mallin etuja ja tuonut esille mm. seuraavaa: - Perhe on keskiössä (joustava asiakaspolku ja kokonaisvaltainen kohtaaminen perheen näkökulmasta) - Perhekeskusmalli alle kouluikäisten lasten palveluissa (perhelähtöinen suunnittelu kokonaisuutena) - erikoisalojen aseman ja saatavuuden tarkastelu suhteessa peruspalveluihin (ilman lähetekäytäntöjä) Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

5 Väliraportti 4 (5) - eroneuvonnan vahvistaminen ennaltaehkäisevänä työnä - nuorisopalveluiden vahvistaminen esim. koulupudokkaat - yleisten perhepalveluiden vahvistaminen ehkäisemään lastensuojelua - mielenterveys- ja päihdepalveluiden vahvistaminen perhekokonaisuuden huomioimiseen - hyvinvointiasemien moniammatillisuuden vahvistaminen ja konsultaatiokäytäntöjen tarve - neuvolaverkoston hyödyntäminen monialaisen palvelun suunnittelussa - muu matalan kynnyksen apu mm. sähköinen asiointi. Keskustelua vaativina työnjaollisina (ei palvelurajapintoina) rajapintakysymyksinä on huomioitu seuraavat: - kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden käsittely aikuisten työryhmässä - opiskelijoiden palveluiden käsittely aikuisten työryhmässä. 6. Kaavio/kuva ehdotetusta ratkaisusta Työryhmä on luonut alustavan kuvan maakunnallisesta mallista (liite 2). Työryhmä jatkaa työskentelyään siten, että seuraavaksi syvennetään palvelukokonaisuuksia teemoittain. Tavoitteena on tuottaa näkemys siitä, mitä käytännössä tarkoittaa tehty palvelujäsennys. Missä palvelut sijaitsevat ja millä palveluvalikoimalla? Millä laajuudella ja lähestyttävyydellä palveluja pitäisi olla saatavilla? Mitkä ovat niitä palveluja, joissa tiimi matkustaa tarjoamaan lähipalvelua? Mitkä palvelut soveltuvat esimerkiksi perhekeskukseen yhdessä hoidettavaksi? Millä tiheydellä perhekeskuksia tai hyvinvointikeskuksia tarvitaan? Millainen malli luodaan yhdessä tuotetuille palveluille? Työn tueksi tarvitaan tilastotietoa siitä, missä väestön tarpeet ovat kuten esimerkiksi millainen neuvolaverkosto tarvitaan. Tavoitteena on sovittaa yhteen palvelurakenne ja tarve, jota varten työryhmä on sopinut seuraavan etenemisen: Lasten ja nuorten erikoisalojen asema ja saatavuus suhteessa peruspalveluihin (somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, äitiys- ja lastenneuvolaverkosto) Lastensuojelun asema ja saatavuus suhteessa peruspalveluihin ja erikoisaloihin (sosiaalipäivystys, lastensuojelun vireille tulo, lastensuojelun arviointi-,avo- ja sijaishuolto sekä oppilashuolto/koulukuraattoripalvelut) yhteenveto yhteenveto. Työryhmä jatkaa keskustelua seuraavista konsepteista: - Perhekeskusmalli alle kouluikäisten lasten palveluverkostona. - Lasten neuvolaverkoston yhdistäminen ehkäisevään perhetyöhön. - Erityispalveluiden ja peruspalveluiden rajapintojen/vastuiden/työnjaon selkiyttäminen. 7. LÄHTEET Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

6 Väliraportti 5 (5) Jospa tästä tulisi jotakin hyvää meille kaikille? Tiivistelmä selvityksestä koskien Pohjois-Karjalan kuntien asiakaslähtöisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantomallia sosiaalihuollon osalta. KASTE-OH- JELMA. Pelkonen ym. 2013: Hyvinvointia useammille LASTEN JA NUORTEN PALVELUT UUDISTUVAT. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:36. STM: Helsinki. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojohtamisen käsikirja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:20. Helsinki. SOTE viidelle alueelle vaikutusten ennakkoarviointi. Päätösten tueksi 1/2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

7 PoSoTen perhepalveluiden tuottaminen Perheet, lapset ja nuoret -sisältötyöryhmä Väliraportti

8 Perhepalveluiden työryhmän kokoonpano Perhepalveluiden alatyöryhmän jäseniä ovat Mari Antikainen (pj), Seija Kärkkäinen (vpj) Eija Ruotsalainen (vpj), Marja-Leena Markkanen (S-joki), Leena Setälä (KYS), Hannele Holopainen (Kysteri), Sirpa Halmemies (L-lahti), Minna Pitkänen (S-järvi), Jari Saarinen (Kuo), Anna-Liisa Väyrynen (R-vaara), Laura Nyyssönen (Talentia) ja Marja Leena Keinänen (Tehy). POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

9 Työryhmä on kokoontunut 4 kertaa - työ on hyvin käynnissä mutta alussa Pohjois-Savon SOTE yhteistyöryhmä nimesi kokouksessaan perhepalveluiden alatyöryhmän suunnittelemaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tuottamista Pohjois-Savon kuntien tuotanto-kuntayhtymämallissa. Työryhmän tavoitteena on laatia palvelujäsennys ja tehokas tuotantomalli elinkaariajattelun pohjalta. Väliraportti perustuu työryhmätyöskentelyyn ajalla Työryhmän työskentely on hyvin käynnistynyt mutta hyvin alussa. Työryhmä on kokoontunut 4 kertaa. POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

10 Mitä on tehty? Työryhmä aloitti työskentelynsä siitä, miten perhepalvelut jäsentyisivät Pohjois-Savon tuotantokuntayhtymässä 1. maakunnallisina palveluina yhdestä keskuksesta, 2. yhteisillä resursseilla alueellisina palveluina ja 3. lähipalveluina. Palvelujäsennyksessä mallinnettiin Siun Soten tikkataulua. Palvelujäsennyksen lähtökohtana on, että palvelu voidaan väestön tarpeiden perusteella jalkauttaa lähipalveluksi, vaikka se olisi organisoitu maakunnallisesti yhteen keskukseen tai seudulliseen hyvinvointikeskukseen. POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

11 Mitä on tehty? Työryhmä on työstänyt seuraavat koosteet: 1.PoSoTen järjestämisvastuulla olevat lasten, nuorten ja perheiden sote-integroidut palvelut ikäjaottelulla alle kouluikäiset, kouluikäiset ja opiskeluikäiset 2. PoSoTen perhepalveluiden monialainen palveluverkosto ikäjaottelulla alle kouluikäiset, kouluikäiset ja opiskeluikäiset POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

12 Esitys tilastoraporteista työn tueksi Pohjois-Savon liitolle on esitetty tilastoraporttitarve Pohjois- Savon maakunnan näkökulmasta seuraavasti: Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöresurssit nimikkeittäin eli tarvitaan näkemys minkä verran henkilöstöresurssia on käytettävissä millekin väestöpohjalle (ml vastaava resurssi ostopalveluna) 0-vuotiaat (äitiys- ja neuvolaverkostosuunnittelun tueksi) 0-6 vuotiaat (perheasemaverkoston suunnittelun tueksi) 7-16 vuotiaat (hyvinvointikeskusverkoston suunnittelun tueksi) 0-17 vuotiaat (hyvinvointipisteiden verkoston suunnittelun tueksi) Eri palveluiden käyttäjäluvut (sosiaalipalveluiden POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN toimintaluvut kunnittain) TUOTTAMINEN

13 Todettu ryhmien kesken keskustelutarvetta rajauksista Keskustelua vaativina rajapintakysymyksinä on erotettu ainakin seuraavat: rajataanko kehitysvammaisten lasten ja nuorten sekä perheiden palvelukokonaisuuden suunnittelu aikuisten työryhmään? (Työryhmän näkemyksenä kehitysvammahuolto näyttäytyy omana erityiskysymyksenä ) rajataanko yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden palveluiden käsittely aikuisten työryhmään? (Työryhmä keskittyy perheisiin, jossa alle 18- vuotiaita lapsia) POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

14 Mitä seuraavaksi? Seuraavaksi syvennetään palvelukokonaisuuksia teemoittain. Tavoitteena on tuottaa näkemys siitä, mitä käytännössä tarkoittaa tehty palvelujäsennys: Missä palvelut sijaitsevat ja millä palveluvalikoimalla? (Vrt. perheoikeudelliset palvelut) Missä laajuudessa ja etäisyydellä hyvinvointikeskuspalveluja pitäisi olla saatavilla? Mitkä ovat niitä palveluja, joissa monialainen tiimi matkustaa tarjoamaan lähipalvelua? Mitkä palvelut soveltuvat esimerkiksi perhekeskukseen yhdessä hoidettavaksi? Millä tiheydellä perhekeskuksia tai hyvinvointikeskuksia tarvitaan? Millainen malli luodaan yhdessä tuotetuille palveluille? POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

15 Mitä seuraavaksi? Työn tueksi tarvitaan tilastotietoa siitä, missä väestön tarpeet ovat (esimerkiksi millainen neuvolaverkosto tarvitaan) Tavoitteena on sovittaa yhteen palvelurakenne ja tarve, jota varten työryhmä on sopinut seuraavan etenemisen: Lasten ja nuorten erikoisalojen asema ja saatavuus suhteessa peruspalveluihin (somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, äitiysja lastenneuvolaverkosto) 20.4 Lastensuojelun asema ja saatavuus suhteessa peruspalveluihin ja erikoisaloihin (sosiaalipäivystys, lastensuojelun vireilletulo, lastensuojelun arviointi- avo- ja sijaishuolto sekä oppilashuolto/koulukuraattoripalvelut) 8.5 yhteenveto 18.5 yhteenveto POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

16 Työryhmä on keskustellut seuraavista konsepteista suunnittelussa: Perhekeskusmalli alle kouluikäisten lasten palveluverkostona (= perhelähtöinen suunnittelu isona kokonaisuutena, mitä halutaan tarjota) Lasten neuvolaverkoston yhdistäminen ehkäisevään perhetyöhön (ml. ehkäisevä perheneuvonta, ehkäisevä sosiaalityö sekä päivähoito-neuvola -yhteistyöakseli) Erityispalveluiden ja peruspalveluiden yhdistäminen ilman että syntyy jäykistäviä lähetekäytäntöjä (mm. lastenneuvolan, lastensuojelun ja lasten psykiatrian rajapintojen ja vastuiden/työnjaon selkiyttäminen) POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

17 Toiminta-ajatuksena perhekeskus Perhekeskus on tapa organisoida alle kouluikäisten palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi Perhekeskukset toimivat yhteistyössä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja perheiden kanssa Toimintaa kehitetään perheiden kohtaamispaikaksi ja vertaistuen mahdollistajaksi Perhekeskus edellyttää toimijoiden yhteistyötä ja toimivaa monialaista johtamista Perhekeskus voi olla fyysinen paikka, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös palveluverkostoa, jossa eri toimijoiden yhteistyö on sovitettu toimivaksi ja yhteensovitetuksi kokonaisuudeksi Ks. STM julkaisuja 2012:20 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

18 Mikä on uusi hyvinvointikeskus, hyvinvointiasema ja hyvinvointipiste? Erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja samassa rakennuksessa / samoissa rakennuksissa Monialainen virallisesti hyväksytty ja vahvistettu tiimi ja monialaisen työn johtaminen Virallisesti hyväksytty ja vahvistettu monialainen erikoisalojen konsultaatio perustyöntekijöiden arkityön tueksi Monialaisen johtamisen kehittäminen, seuranta ja arviointi systemaattista Matalan kynnyksen lähipalvelupisteet (neuvola, terveyskioski, hoitajavastaanotto, asukastuvat ja avoimet perheentalot/keskukset kylällä tai taajamassa) POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

19 Konseptina varhaisen tuen malli: yleispalveluista erityispalveluihin ja yleistyöntekijästä erikoisosaajaan Riittävän monialainen ensineuvonta ml nettipalvelut Monialainen osaaminen yleispalveluissa Monialainen palvelutarpeen arviointi Varmistetaan riittävä konsultatiivinen tuki Pohjois-Savon palvelutasomääritykset ovat yhteneväiset POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

20 Asiakasvolyymi Erityisosaamisen kohdentumisen tarve LAPSIPERHEEN PROSESSI % Nuori- Hyvinvointiaseman sotyö yleistyöntekijät Päivähoito Koulu Muut toimijat Järjestöt 15% Hyvinvointikeskuksen perhetiimin tuki Mielenterveys- ja päihdeosaamisen ja neuvontapalvelun vahvistaminen Perhekonsultatiivinen tuki yleistyöntekijöille 10% ESH poliklinikka ESH-tiimin tuki 14

21 Pohjois-Savon sote PoSoTe-perhepalveluiden tikkataulu Liite 2 Hoitopolut Hoidon porrastus Konsultatiivinen työote ESH: ei jatkossa lähetettä pth:oon, suoraan hyvinvointikeskukseen Lähipalvelut Seudulliset palvelut Yhteiset palvelut/resurssit Suunterveydenhuollon suuhygienistipalvelut = keskitetyn palvelun tuki seudullisille ja lähipalveluille. Hoitajan/ lääkärin vastaan otot, mt + päihde+ sosiaali Suunterveydenhuollon hammaslääkäripalvelut Äitiysneuvola Somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito Yhteispäivystys Potilasasiamies Sos.päivystys Lastensuojelun vastaanotto + kuntoutuslaitos Sijaishuollon ja perhehoidon yksikkö Ls:n vireilletulo ja arviointi + sijaishuolto ja avohuolto Perhekuntoutus Yleiset perhepalvelut Varhaiskasvatus Maakunnallinen palvelu = keskitetty Seudullinen palvelu mm. hyvinvointi- keskukset. Lähipalvelut lähellä kansalaisia. Kotikätilö-kokeilu Neuvolapalvelut Kouluth, opiskelija th Hyvinvointikeskus: puhe-, toiminta-, ravitsemusym. terapiat Sosiaaliasiamies Oppilaitosth Perheoikeudellinen yksikkö Kasvatus- ja perheneuvola, matala kynnys Lasten ja nuorten ehkäisevä päihde ja mt-työ Lastensuojelun avohuolto (perhetyö) Järjestöjen tuottamat palvelut Koulu Kuraattoripalvelu Nuorisotyö

22 Liite 3 PoSoTen järjestämisvastuulla olevat lasten, nuorten ja perheiden sote-integroidut palvelut (uusi sosiaalihuoltolaki huomioiden) LUONNOS Alle kouluikäisten sosiaali- ja terveyspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola ml. vanhempien hyvinvoinnin selvittäminen, ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, ehkäisevä suun terveyden huolto, ehkäisevä perhe/sosiaalineuvonta Kouluikäisten sosiaali- ja terveyspalvelut Kouluterveydenhuollon palvelut ml. vanhempien hyvinvoinnin selvittäminen, ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, ehkäisevä suun terveyden huolto, ehkäisevä perhe/sosiaalineuvonta Psykologi- ja kuraattoripalvelut Opiskeluikäisten sosiaali- ja terveyspalvelut ml. opintojen ulkopuolella olevien ja työssäkäyvien palvelut Opiskeluterveydenhuollon palvelut ml. suun terveydenhuollon, seksuaaliterveyden, päihde- ja mielenterveystyö, sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Psykologi- ja kuraattoripalvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset yleiset perhepalvelut (kotipalvelu, perhetyö, tukihenkilö- ja perhe, vertaistuki ym.) Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (vireilletulo, arviointi, sijaishuolto, avohuolto, laitoshoito) Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Sosiaalihuoltolain mukaiset yleiset perhepalvelut (kotipalvelu, perhetyö, tukihenkilö- ja perhe, vertaistuki ym.) Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (vireilletulo, arviointi, sijaishuolto, avohuolto, laitoshoito) Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Sosiaalihuoltolain mukaiset yleiset perhepalvelut alle 18 v (mm. tukihenkilötoiminta) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (alle 18v; jälkihuolto ad 21 vuotta) nuorisoasemat ja muut nuorille suunnatut erityispalvelut Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki Sosiaali- pth ja esh päivystys Sosiaali- pth ja esh päivystys Sosiaali- pth ja esh päivystys Perheoikeudelliset palvelut (huoltoja tapaaminen, elatus, isyyden tunnustaminen ym.) Perheoikeudelliset palvelut (huoltoja tapaaminen, elatus, isyyden tunnustaminen ym.) Perheoikeudelliset palvelut (huoltoja tapaaminen, elatus, isyyden tunnustaminen ym.) Sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukainen hyvinvointia edistävä neuvonta ja ohjaus Sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukainen hyvinvointia edistävä neuvonta ja ohjaus Sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukainen hyvinvointia edistävä neuvonta ja ohjaus Adoptioneuvonta Adoptioneuvonta Adoptioneuvonta Riita- ja rikosasiain sovittelu (valtio) Riita- ja rikosasiain sovittelu (valtio) Riita- ja rikosasiain sovittelu (valtio) Turvakotitoiminta (valtio) Turvakotitoiminta (valtio) Turvakotitoiminta (valtio) Täydentävä lapsiperheiden toimeentulotuki Vammaispalvelut ml. kehitysvammapalvelut Puhe-, fysio-, toimintaravitsemusterapia ja psykologipalvelut Perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut: Lasten ja nuorten klinikka - lastentautien klinikka - lasten veri- ja syöpätautien osasto - lastenneurologian yksikkö - lasten ja nuorten osasto - lastenpsykiatrian poliklinikka Täydentävä lapsiperheiden toimeentulotuki Vammaispalvelut ml. kehitysvammapalvelut Puhe-, fysio-, toimintaravitsemusterapia ja psykologipalvelut Perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut: Lasten ja nuorten klinikka - lastentautien klinikka - lasten veri- ja syöpätautien osasto - lastenneurologian yksikkö - lasten ja nuorten osasto - lastenpsykiatrian poliklinikka Täydentävä lapsiperheiden toimeentulotuki Kuntouttava työtoiminta Vammaispalvelut ml. kehitysvammapalvelut Puhe-, fysio-, toimintaravitsemusterapia ja psykologipalvelut Perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut: - nuorisopsykiatrian avo- ja osastohoito - puhe- ja äänihäiriöisten hoito - kuulo ja tasapainokeskus -syömishäiriöpoliklinikka

23 Liite 3 - lastenpsykiatrian tutkimus- ja hoito-osasto - lastenpsykiatrian kriisiosasto - lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö - - puhe- ja äänihäiriöisten hoito - kuulo ja tasapainokeskus -syömishäiriöpoliklinikka - lastenpsykiatrian tutkimus- ja hoito-osasto - lastenpsykiatrian kriisiosasto - lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö - nuorisopsykiatrian avo- ja osastohoito - puhe- ja äänihäiriöisten hoito - kuulo ja tasapainokeskus -syömishäiriöpoliklinikka Työterveyshuolto työssä käyville Lähde: Pelkonen ym. 2013: Hyvinvointia useammille LASTEN JA NUORTEN PALVELUT UUDISTUVAT. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:36. STM: Helsinki.

24 Liite 4 Perhepalveluiden monialainen palveluverkosto (LUONNOS ) Alle kouluikäisten lasten palveluverkosto YDINAJATUS ON TUOTTAA UNIVERSAALIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KOKO IKÄRYHMÄLLE (Perhekeskus) Äitiys- ja lastenneuvola ml. vanhempien hyvinvoinnin selvittäminen,ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, ehkäisevä suun terveyden huolto, ehkäisevä perheneuvonta ml ehkäisevä sosiaalityö (sosiaaliturva) ja sosiaaliohjaus, yleiset perhepalvelut/perhetyö Kouluikäisten palveluverkosto YDINAJATUS ON OPPILASHUOLTO JA TOIMIVAT YLEISET PERHEPALVELUT KOKO IKÄRYHMÄLLE (HE 67/2013) Kouluterveydenhuollon palvelut ml. vanhempien hyvinvoinnin selvittäminen, ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, ehkäisevä suun terveyden huolto, ehkäisevä perheneuvonta ml ehkäisevä sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, yleiset perhepalvelut/perhetyö, psykologija kuraattoripalvelut Opiskeluikäisten palveluverkosto YDINAJATUS ON OPISKELIJAHUOLTO KOKO IKÄRYHMÄLLE (HE 67/2013) Opiskeluterveydenhuollon palvelut ml. suun terveydenhuollon, seksuaaliterveyden, päihde- ja mielenterveystyön, sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, yleiset perhepalvelut, psykologi- ja kuraattoripalvelut Esiopetuksen opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto esiopetukseen osallistuville + päivähoito YHTEISET RESURSSIT PERHEIDEN SOTEPALVELUT Kasvatus- ja perheneuvontapalvelut (jalkautuvat, konsultointi) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (vireilletulo, arviointi, sijaishuolto, avohuolto Puhe-, fysio-, toimintaravitsemusterapia ja psykologipalvelut (jalkautuvat, konsultointi) PERHEIDEN ERITYISET SOTEPALVELUT Perheoikeudelliset palvelut (huoltoja tapaaminen, elatus, isyyden tunnustaminen ym.) jalkautuvat, konsultointi) Perusopetuksen opetussuunnitelmien mukainen oppilashuolto + nuorisotoimi YHTEISET RESURSSIT PERHEIDEN SOTEPALVELUT Kasvatus- ja perheneuvontapalvelut (jalkautuvat, konsultointi) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (vireilletulo, arviointi, sijaishuolto, avohuolto Puhe-, fysio-, toimintaravitsemusterapia ja psykologipalvelut (jalkautuvat, konsultointi) PERHEIDEN ERITYISET SOTEPALVELUT Perheoikeudelliset palvelut (huoltoja tapaaminen, elatus, isyyden tunnustaminen ym.) jalkautuvat, konsultointi) Lukio- ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman mukainen opiskelijahuolto + nuorisotoimi YHTEISET RESURSSIT PERHEIDEN SOTEPALVELUT Nuorisoasemat ja muut nuorille suunnatut erityispalvelut (vrt. Sihti, VAMOS, Vinkkeli, Päihdesäätiö, Nuorisopykiatrian jalkautuva työ) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (alle 18v; jälkihuolto ad 21 vuotta) Puhe-, fysio-, toimintaravitsemusterapia ja psykologipalvelut PERHEIDEN ERITYISET SOTEPALVELUT Perheoikeudelliset palvelut (huoltoja tapaaminen, elatus, isyyden tunnustaminen ym.) Sosiaali- pth ja esh päivystys 24/7 Sosiaali- pth ja esh päivystys 24/7 Sosiaali- pth ja esh päivystys 24/7 SAIRAUKSIEN HOITO SAIRAUKSIEN HOITO SAIRAUKSIEN HOITO Perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut: Lasten ja nuorten klinikka - lastentautien klinikka - lasten veri- ja syöpätautien osasto - lastenneurologian yksikkö Perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut: Lasten ja nuorten klinikka - lastentautien klinikka - lasten veri- ja syöpätautien osasto - lastenneurologian yksikkö Perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut: - nuorisopsykiatrian avo- ja osastohoito - puhe- ja äänihäiriöisten hoito - kuulo ja tasapainokeskus -syömishäiriöpoliklinikka - lasten ja nuorten osasto - lasten ja nuorten osasto - lastenpsykiatrian poliklinikka - lastenpsykiatrian poliklinikka työterveyshuolto - lastenpsykiatrian tutkimus- ja hoito-osasto - lastenpsykiatrian kriisiosasto - lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö - puhe- ja äänihäiriöisten hoito - lastenpsykiatrian tutkimus- ja hoito-osasto - lastenpsykiatrian kriisiosasto - lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö - nuorisopsykiatrian avo- ja osastohoito - puhe- ja äänihäiriöisten hoito

25 Liite 4 - kuulo ja tasapainokeskus -syömishäiriöpoliklinikka - kuulo ja tasapainokeskus -syömishäiriöpoliklinikka Päihdepalvelut Päihdepalvelut Päihdepalvelut Kehitysvammahuollon Kehitysvammahuollon Kehitysvammahuollon erityisneuvola erityisneuvola erityisneuvola MUUT RAJAPINNAT MUUT RAJAPINNAT MUUT RAJAPINNAT Vammaispalvelut, omaishoito Vammaispalvelut, omaishoito Vammaispalvelut, omaishoito Varhaiskasvatus, nuorisotyö Varhaiskasvatus, nuorisotyö Varhaiskasvatus, nuorisotyö Muut toimijat (järjestöt, srk, yksityiset, poliisi, ensihoito) Muut toimijat (järjestöt, srk, yksityiset, poliisi, ensihoito) Muut toimijat (järjestöt, srk, yksityiset, poliisi, ensihoito ym.) Lähde: Pelkonen ym. 2013: Hyvinvointia useammille LASTEN JA NUORTEN PALVELUT UUDISTUVAT. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:36. STM: Helsinki.