YLEISKAAVAN MUUTOS KAJAANI KULUNTALAHTI HETERANTA. Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala PL Kajaani VIREILLETULO 31.7.

Transkriptio

1 YLEISKAAVAN MUUTOS KAJAANI KULUNTALAHTI HETERANTA VIREILLETULO Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala PL Kajaani SELOSTUS KH Luonnos , 76 Ehdotus pp.kk.2016

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Osayleiskaavan muutos 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen. 2 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Rakennettu ympäristö ja palvelut Luonnon ympäristö Ympäristön riskitekijät 2.2 Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kainuun maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys 8 3 Osayleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Osayleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 9 4 Yleiskaava ja sen perusteet Kaavan rakenne Kantatilaselvitys Aluevarausten pääperusteet Yleiset määräykset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteuttaminen VAT Vaikutukset rakennettuun ympäristöön. 13

3 4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset 13 6 Toteuttaminen. Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavoituspäätös, KH Viranomaisneuvottelu Vuoden 1995 ja 2012 ohjeelliset lähisuojavyöhykerajaukset - Heterannan pohjavedenottamo, pohjaveden suojelutarveselvitys Heterannan pohjavedenottamon suojelualueharkinta Kuluntalahden potentiaaliset liito-oravan elinympäristöt 20 - Pyyntikuopat, sijainti - Pyyntikuopat koordinaatit - Kainuun Museo lausunto - Kiinteistöluettelo Kaupungin omistamat maa-alueet - Luonnoksesta jätetyt muistutukset - Anu Piirainen, Setlementti Kainulan Kannatusyhdistys R.Y., Luonnoksesta annetut lausunnot - Kainuun ELY - Pohjanmaan ELY - Kainuun liitto - Kainuun Museo - Kainuun sote, Ympäristöterveydenhuolto - Kaavaehdotus

4 NUASJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 Tämä kaavaselostus koskee Kajaanin kaupunginvaltuuston hyväksymän Nuasjärven osayleiskaavan muutosta Kuluntalahdessa sijaitsevan Heterannan vedenottamon ohjeellisen lähisuojavyöhykkeen ja sen lähiympäristön osalta. 1 Tiivistelmä Alueen yleissijainti 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavanlaatimisesta päätti kaupunginhallitus ympäristöteknisen lautakunnan esityksestä. Kajaanin kaupunki on laatinut Nuasjärven osayleiskaavan, jota koskeva päätös on vahvistettu KHO:ssa Kaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk.201x-pp.kk.201x. 1.2 Osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan muutos koskee Kajaanin kaupungin Kuluntalahden kylässä sijaitsevia tiloja, jotka ovat luetteloitu kaavaselostuksen liitteenä olevaan kiinteistöluetteloon Kuluntalahti Heteranta

5 2 Kaavamuutosalue 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Osayleiskaavan muutosta voidaan toteuttaa kaavan tultua voimaan. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena ja rakennusluvat voidaan myöntää AM-, AP-, ja RA- paikoille sen perusteella. 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Heterannan vedenottamolle on määritelty ohjeellinen suojavyöhyke vuonna 1995 tehdyssä suojelusuunnitelmassa. Rajausta on käytetty Nuasjärven osayleiskaavassa ja vuonna 2011 valmistuneessa Kainuun ELY-keskuksen laatimassa Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. Suojavyöhyke on määritelty uudestaan Kajaanin Vesi-liikelaitoksen vuonna 2012 teetättämässä Heterannan pohjavedenottamon suojelutarveselvityksessä (liite). Päivitetty suojavyöhyke on pinta-alaltaan noin kahdeksan kertaa suurempi kuin voimassa olevassa Nuasjärven osayleiskaavassa esitetty rajaus. Se käsittää suurimman osan Sivolanniemen ja Väisäsenniemen välisestä alueesta ulottuen pohjoisessa maantie 8990 ja Kajaani Kontiomäki rautatien väliselle alueelle. Suojavyöhykkeellä ja sen välittömässä läheisyydessä on 18 asuin- ja kuusi lomarakennusta. Kuluntalahdessa sijaitsee jäännös esihistoriallisesta pyyntikuoppajärjestelmästä, jota on käytetty peuran tai hirven pyyntiin. Kyseessä on muinaismuistolain 295/63 suojaama muinaisjäännös, joka tunnetaan nimellä Tuomaala ja jonka tunnus Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä on Alueelta on kartoitettu 42 todennäköistä pyyntikuopan jäännöstä ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

6 3 Tuomaalan pyyntikuoppa-alue on poikkeuksellisen arvokas muistomerkki esihistoriallisten esi-isiemme työstä ja toiminnasta. Kyseessä on tieteellisen tutkimuksen lähdeaineisto, jota ei ole mahdollista muulla tavoin korvata. Kuopat muodostavat sekä muistomerkkinä, että tutkimusaineistona kokonaisuuden, jota ei voi rikkoa sijoittamalla alueelle rakentamista. Se myös vaarantaisi vakavasti muinaisjäännöksen säilymisen tuleville sukupolville. Suuren merkityksensä vuoksi Tuomaalan pyyntikuoppakohde on merkitty maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittävänä muinaisjäännöksenä. Numerot 3,7,9 sijaitsevat alueen eteläosassa lähellä vedenottamoita. Ne ovat esitetty kaavassa yksittäisinä kohteina. Loput löydetyistä kuopista (nrot 10-41) sijaitsevat alueen keski- ja pohjoisosassa ja ne ovat kaavassa rajattu SM-alueeksi sekä sm-1 alueeksi. (Kartta ja koordinaatit pyyntikuopista liitteenä.) Vedenottamot Ympäristö Suunnittelualueelle on kesällä 20 kaavamuutosta varten tehty selvitys mahdollisista liito-oravalle soveliaista elinalueista sekä muista huomionarvoisista alueista (liite). Selvityksessä todetaan, että metsät ovat mäntyvaltaisia kankaita, jossa kuusta on lähinnä sekapuuna ja aluskasvuksena. Järeitä kolohaapoja alueilta ei havaittu. Rantapuustona on jonkin verran järeämpää kuusta, mutta haapaa ja harmaaleppää alueella ei ole liito-oravan ruokailupuustoksi, eikä rantakuusikko sovellu pienialaisuutensa takia liito-oravan reviiriksi. Selvityskohteen rantametsissä on aiemmin ollut havaintoja liito-oravasta pitkältä ajalta. Edellisen kerran havainto on merkitty viranomaisten tietojärjestelmiin v ja lajin esiintyminen nykyään kohteessa on epävarmaa. Muualla kaava-alueelta ei ole tiedossa olevia liito-oravan esiintymätietoja. Nuasjärven osayleiskaavoituksen yhteydessä 1998 on

7 4 tehty kattavat lintu-, luonto- ja maisemaselvitykset. Kuluntalahden osayleiskaavan yhteydessä 2004 on tehty luontoselvitys ja 2005 liito-oravakartoitus. Alue on vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeää pohjavesialuetta. Alueella on muinaismuistolain mukaisia kohteita Maanomistus Suunnittelualueen maat ovat yksityisten omistuksessa. Kajaanin kaupunki omistaa kaksipalstaisen Kankkulankaivo nimisen tilan ( ), jolla vedenottamot sijaitsevat Rakennettu ympäristö ja palvelut Suojavyöhykkeen pohjoisosan halki länsi-itä suuntaisesti kulkee Kajaani-Sotkamo maantie. Kajaani-Kontiomäki rautatie ja 5-tie kulkevat suojavyöhykkeen pohjoispuolelta. Rautatie kulkee lähimmillään noin 50 metrin ja 5-tie noin 250 metrin etäisyydellä suojavyöhykkeestä. Kuluntalahden kylän taaja-asutus sijoittuu 1,0-1,5 km päähän suunnittelualueen itäpuolelle Vuokatintien molemmin puolin ja siitä koilliseen haarautuvan Kulunnantien varteen. Itäpuolella sijaitsee myös Kuluntalahden venesatama. Rakentaminen suunnittelualueella on keskittynyt etelä- ja kaakkoisrannoille. Valtaosa rakennuksista on ympärivuotisen asumisen asuntoja mutta joukossa on myös joitakin vapaa-ajanasuntoja. Alueen palvelut haetaan 10 km päästä Kajaanin keskustaajamasta. Alueelle liikennöinti tapahtuu yksityisautoilla ja linja-autoilla. Alueella on Kajaanin Vesi-liikelaitoksen ja Niemelänrannan viemäriyhtymän vesi-, viemäriverkot ja Loisteen sähköverkko, joihin uusi rakentaminen on liitettävissä Luonnon ympäristö Alueen keskivaiheilla on pohjoisosastaan Kajaani Sotkamo maantiehen rajoittuva laajempi mäntyvaltainen mäkialue, jonka korkeus ylimmillään on vähän yli metrin. Maasto viettää idässä ja etelässä Nuasjärveen ja lännessä Särämänjokeen, joiden keskivedenkorkeus on Koillisessa maasto viettää Nuasjärveen peltoaukeana, joka on Nuasjärven osayleiskaavassa merkitty arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Itä-kaakossa ja etelässä, johon alueen rakentaminen on keskittynyt, on metsäisempää ranta-alueille jätetyn suojapuuston vuoksi Ympäristön riskitekijät Pohjavettä vaarantavia toimintoja suunnittelualueella ovat maatalous, liikenne ja asutus. Matinmäen Mustikkamäen pohjavesialueella maataloutta harjoitetaan erityisesti suunnittelualueella, jossa viljellyt pellot ulottuvat hyvin lähelle Heterannan vedenottamoa. Riski pohjavedelle aiheutuu lannoitteiden käytöstä läpäisevällä maapohjalla. Kaavoituksen kuluessa kaupunki on tehnyt maanhankintaa, jonka avulla vedenottamoihin on saatu lisää suojaetäisyyttä, niin että lähimmillään yksityisen mahdollisesti viljelykäytössä olevat alueet ovat yli 100 metrin päässä pohjoisemmasta vedenottamosta. Pohjaveden muodostumisalueen poikki, Heterannan vedenottamon pohjoispuolitse johtavat 5-tie 1,1 km etäisyydellä, Kajaani Sotkamo maantie 0,7 km etäisyydellä ja sekä Kajaani Kontiomäki rautatie 0,9 km etäisyydellä Heterannan vedenottamosta. Riski pohjavedelle aiheutuu pohjavedelle vaarallisten aineiden kuljetuksista sekä tiesuolan käytöstä tieosuuksien liukkaudentorjunnassa. Pohjavesialueille sijoittuville tieosuuksille ei ole rakennettu pohjavesisuojauksia. Valuma-alueella on pientalovaltaista asutusta pohjavesiesiintymän itäreunalla ja kaakkoisosassa Heterannan vedenottamon läheisyydessä. Muutama kiinteistö ei ole viemäri-

8 5 verkossa. Kuluntalahden alueelle on rakennettu jätevesiviemäri, joka sijaitsee lähimmillään noin 50 m päässä Heterannan vedenottamosta. Asuinjätevesien lisäksi pohjaveden laadulle mahdollista vaaraa aiheuttavat asuinkiinteistöjen yhteydessä olevat lämmitysöljysäiliöt. Heterannan vedenottamon valuma-alueella, pohjavesiesiintymän kaakkoisosassa on kahdessa asuinkiinteistössä öljylämmitys. Kiinteistöt sijaitsevat noin 0,5 km etäisyydellä Heterannan vedenottamolta. Pohjavesialueella olevaa sähköverkkoa on uusittu viime vuosina. Heterannan alueella ollut ilmaverkko mineraaliöljypylväsmuuntajineen on korvattu kaapeliverkolla. 2.2 Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan marraskuussa 2001 ja tarkistetut muutokset Tavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja, toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa, Helsingin seudun erityiskysymyksiä ja luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiä aluekokonaisuuksia. Suunnittelualueella on VAT-kohteita. Nuasjärven voimassa olevassa osayleiskaavassa on sm12- merkinnällä esitetty pyyntikuoppia, jotka ovat muinaismuistolain nojalla suojeltavia kohteita. Niihin kohdistuvista maankäytön toimenpiteistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa. sm12 merkinnällä on rajattu alue, jolla on 18 kappaletta halkaisijaltaan 4-10 m ja syvyydeltään cm kokoisia kuoppia Kainuun maakuntakaava Alueella on voimassa hyväksytty Kainuun maakuntakaava, jossa kaavaalueeseen kohdistuu seuraavat merkinnät ja määräykset: Tärkeä pohjavesialue: Merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeät (1. luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista tai suojattava niin, että pohjavesialueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan ei vaarannu. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-ainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta. Muinaismuistokohde: Merkinnällä osoitetaan tiedossa olevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Suojelumääräys: Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevissa maankäyttöhankkeissa on neuvoteltava Kainuun Museon tai Museoviraston kanssa. Maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde tai alue: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä Museoviraston esityksen (Dnro 29/004/2003) mukaisia valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ja alueita, jotka eivät sisälly vuodelta 1993 olevan julkaisun Rakennettu kulttuuriympäristö - kohteiden luetteloon. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava alueen tai kohteen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakun-

9 6 nallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Ote Kainuun maakuntakaavasta Yleiskaava Nuasjärven osayleiskaavan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Siinä on seuraavat suunnittelualuetta koskevat merkinnät ja määräykset: AP-1/1: pientalovaltainen asuntoalue Kauttaviivan jäljessä oleva luku ilmoittaa alueella sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m². Rakentamisen määrän rakennuspaikalla ei saa ylittää tehokkuuslukua e= 0,. Olemassa olevia asuinrakennuksia saa peruskorjata mutta ei uudelleen rakentaa jos rakennuspaikan koko ei täytä annettua vähimmäiskokoa. Aluetta ei saa käyttää siten, että vaikeutetaan sen kaavan mukaista käyttöä. Alueella ei sallita jätevesien maahan imeytystä. AM: maatilojen talouskeskusten korttelialue Alueella noudatetaan voimassa olevan rantakaavan määräyksiä. AM/1: maatilojen talouskeskusten alue Kauttaviivan jäljessä oleva luku ilmoittaa alueella sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakentamisessa noudatetaan RakJ:n määräyksiä. Vähintään 20 ha:n suuruisella maanviljelystilalla saa olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen rakentaa toisen enintään yksiasuntoisen asuinrakennuksen. RA-2/1: loma-asuntoalue Kauttaviivan jäljessä oleva luku ilmoittaa alueella sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakennuspaikan koon tulee olla vähintään m² ja siihen kuuluvan rantaviivan vähintään 50 m. Rakennuspaikat tulee alueella ryhmittää siten, että yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan pituus on mahdollisimman suuri. Rakentamisen enimmäismäärä

10 7 rakennuspaikalla on RakJ:n mukainen. Aluetta ei saa käyttää siten, että kaavan toteuttaminen vaikeutuu. ET/pv: yhdyskuntateknisen huollon alue/pohjavedenottamo sm1: tiedossa oleva alue tai kohde, jota koskevat muinaismuistolain suojelumääräykset Kirjaintunnuksen jäljessä oleva luku viittaa erilliseen kohdeluetteloon, joka sisältää kohteettaiset tiedot. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kohdeluettelo: 12 Tuomaala, Tuomaalaan talosta noin 300 m koilliseen hiekkaisella mäntykankankaalla muinaisrannan törmän päällä pyyntikuoppia useina peräkkäisinä riveinä. Kohdeluettelo: 13 Pieni-Nurmela, Kuluntalahden seisakkeelta noin 250 m etelä-kaakkoon, Sotkamon maantien eteläpuolella, yksityistien ja sähkölinjan välillä yksittäinen pyyntikuoppa. km1: arvokkaan kulttuurimaiseman raja MY: maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja Alueelle saa rakentaa vain siellä harjoitettavaa maa- ja metsätaloutta palvelevia vähäisiä talousrakennuksia. Alueella tapahtuvat metsänhoitotoimenpiteet eivät tarpeettomasti saa vaikeuttaa ulkoilukäyttöä eivätkä tuhota merkittäviä ympäristöarvoja. Alue tunnuksen jäljessä oleva indeksi osoittaa alueen tärkeimmän käyttötarkoituksen. -kp: paikallisesti arvokas kasvillisuusalue MA/1: maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka soveltuu myös asumiseen Kauttaviivan jäljessä oleva luku osoittaa alueella sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakennuspaikkojen koon tulee olla vähintään 1 ha. RakJ:n sallimien asumiskäyttöön tarkoitettujen rakennusten lisäksi saa alueelle rakentaa maatalouskäyttöä tai liitännäiselinkeinona harjoitettua palvelua tai ympäristöhäiriötä tuottamatonta teollisuutta palvelevia rakennuksia. Rakennettu kerrosala rakentamiseen varatulla paikalla ei kuitenkaan saa ylittää tehokkuuslukua e=0.1. Olemassa olevia asuinrakennuksia saa peruskorjata mutta ei uudelleen rakentaa, jos rakennuspaikka tai rakentamisen määrä ei täytä annettua määräystä. Vähintään 20 ha:n suuruisella maanviljelystilalla saa olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen rakentaa toisen enintään yksiasuntoisen asuinrakennuksen. MT: maa- ja metsätalousalue Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Pv1: vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen raja Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka saattavat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista tai likaantumista. Pohjaveden pinnan yläpuolelle tulee jättää 4 m:n paksuinen suojakerros erilaisten maankaivu- ja rakennustoimenpiteiden yhteydessä. Alueella rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto). Pvs1: vedenottamon arvioitu lähisuojavyöhyke Alueella ei sallita jätevesien imeyttämistä maahan vedenottamon pohjoispuolisilla alueilla. (AP): vara-alue Suluissa oleva merkintä osoittaa alueen mahdollisen käyttötarkoituksen.

11 8 Ote voimassa olevasta Nuasjärven osayleiskaavasta Asemakaava Alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole asemakaavaa Rakennusjärjestys Voimassa oleva rakennusjärjestys, joka sisältää asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen yleismääräyksiä, on hyväksytty ja tullut voimaan Osayleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Osayleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Heterannan vedenottamolle on määritelty ohjeellinen suojavyöhyke vuonna 1995 tehdyssä suojelusuunnitelmassa. Rajausta on käytetty Nuasjärven osayleiskaavassa ja vuonna 2011 valmistuneessa Kainuun ELY-keskuksen laatimassa Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. Suojavyöhykettä on laajennettu Kajaanin Vesiliikelaitoksen vuonna 2012 teettämässä Heterannan pohjavedenottamon suojelutarveselvityksessä. Uusi suojavyöhyke on pinta-alaltaan noin kahdeksan kertaa suurempi kuin voimassa olevassa Nuasjärven osayleiskaavassa esitetty rajaus. Se käsittää suurimman osan Sivolanniemen ja Väisäsenniemen välisestä alueesta ulottuen pohjoisessa maantie 8990 ja Kajaani Kontiomäki rautatien väliselle alueelle. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 20 esitetään pohjavedenottamoiden suoja-aluerajausten tai - määräysten päivittämistä. Kaavan tarkistaminen on tarpeellinen myös, koska alueelle on rakennettu uusia kaivoja Nuasjärven osayleiskaavan voimaantulon jälkeen entisten kaivojen luoteispuolelle vuonna Kaavamuutoksen laatimisesta päätti kaupunginhallitus, joka hyväksyi ympäristöteknisen lautakunnan esityksen yleiskaavan laatimisesta Heterannan pohjaveden ottamoalueelle. Siinä rakennuspaikkojen sijoittelua tarkastellaan pohjaveden suojelun näkökul-

12 9 masta ja annetaan pohjaveden suojelua koskevat määräykset ja kaavaan merkitään laajennettu vuonna 2012 määritelty lähisuojavyöhyke. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat seuraavat tahot: Kaavamuutosalueen maanomistajat ja naapurit Kuluntalahden kyläyhdistys Paltaniemi-Jormuan osakaskunta Muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Tekninen verkosto: Kajaanin kaupunki Kajaanin Vesi-liikelaitos Niemelänrannan viemäriyhtymä Loiste Sähköverkko Suunnitteluryhmä: Kajaanin kaupunki, maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistulosalue Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelutoimi Kajaanin Vesi-liikelaitos Kaupungin luottamuselimet: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Viranomaiset: Kainuun ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infra vastuualue Kainuun liitto Kainuun sote-kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Kainuun Museo Vireilletulo Kaavamuutos on tullut vireille kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle Kajaanin kaupungin toimesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen. Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk pp.kk.2016 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Viranomaisyhteistyö Kainuun ELY-keskuksen kanssa käytiin aloitusneuvottelu ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Neuvottelumuistio on kaavaselostuksen liitteenä.

13 10 Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kainuun liitolta, Kainuun Museolta ja Kainuun sote, ympäristöterveydenhuollolta. Kaavaluonnoksesta jätettiin kaksi muistutusta. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 4.1 Yleiskaava ja sen perusteet Kaavan rakenne Kaavalla muodostuu 18 uutta asuinrakennuspaikkaa, joka on viisi vähemmän kuin v kaavassa. Kaikki paikat ovat yksityisten maanomistajien mailla. Rakenteellisesti kaava-alue perustuu olemassa olevaan verkostoon Kantatilaselvitys Kaavamuutoksen yhteydessä ei ole tehty erillistä kantatilaselvitystä. Nuasjärven osayleiskaavaan tehdystä selvityksestä (kaavaselostus , liite 7) on huomioitu ne kiinteistöt, jotka muodostavat nyt kyseessä olevan kaavamuutosalueen. Nuasjärven osayleiskaavassa kiinteistöille osoitettujen rakennuspaikkojen määrä on päivitetty vastaamaan suunnittelu hetken tilannetta (liite Kiinteistöluettelo Kuluntalahti Heteranta, ). Kaavamuutoksessa kiinteistöille ei ole osoitettu uusia lisärakennuspaikkoja. Muutokset rakennuspaikkojen osalta: Tuomaala (nyk ) -2: Molemmat asuinrakennuspaikat, jotka tilalle oli osoitettu v hyväksytyssä kaavassa on käytetty muodostamalla rakennuspaikat ja Pieni-Mattila (nyk. 6-31) -4: Tilalta on poistettu neljä rakennuspaikkaa muinaismuistolain mukaisten pyyntikuoppien vuoksi. Mattila (nyk. 6-39) +3: Pieni-Mattila tilalta poistetuista neljästä asuinrakennuspaikasta kolme on siirretty Mattilan puolelle. Luhtala (nyk. -1) +1: Tilalle lisätty jo rakennettu asuinrakennuspaikka, joka oli kuulunut sille jo v hyväksytyssä kaavassa mutta oli virheellisesti merkitty tilalle Heteranta (nyk. -3) -1: Tilalta poistettu v kaavaan virheellisesti merkitty tilalle kuulunut asuinrakennuspaikka. Heteranta M601: -3 Määräalakaupan yhteydessä Kajaanin kaupungille siirtyneet kolme asuinrakennuspaikkaa on poistettu. Törmälä (nyk. 5-28): -1: Eteläisemmän vedenottamon länsipuolella sijaitsevan tilan lomarakennuspaikka merkintä on muutettu yhdyskuntateknisen huollon/pohjavedenottamo merkinnäksi. 4.2 Aluevarausten pääperustelut AP-1 / 1: Pientalovaltainen asuntoalue Kauttaviivan jäljessä oleva luku ilmoittaa alueella sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m². Rakentamisen määrä ra-

14 11 kennuspaikalla ei saa ylittää tehokkuuslukua e= 0.. Olemassa olevia rakennuksia saa peruskorjata mutta ei uudelleen rakentaa jos rakennuspaikan koko ei täytä annettua vähimmäiskokoa. Aluetta ei saa käyttää siten, että vaikeutetaan sen kaavan mukaista käyttöä. Alueella ei sallita jätevesien maahan imeytystä. Perusteet ja sovellukset: Olemassa oleva taaja-asutusalue, jota ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Alueella on kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto. Rakentamisessa noudatetaan RakJ:n määräyksiä. AP: Pientalovaltainen alue, uudet rakentamattomat alueet AM / 1: Maatilojen talouskeskusten alue Kauttaviivan jäljessä oleva luku ilmoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän Rakentamisessa noudatetaan RakJ:n määräyksiä. Vähintään 20 ha:n suuruisella maanviljelystilalla saa olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen rakentaa toisen enintään yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Perusteet ja sovellukset: Merkinnällä on osoitettu yli 5 ha:n suuruisten tilojen olemassa olevien tilakeskusten alueet. RA-2 / 1: Loma-asuntoalue Kauttaviivan jäljessä oleva luku ilmoittaa alueella sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakennuspaikan koon tulee olla vähintään m² ja siihen kuuluvan rantaviivan pituuden vähintään 50 m. Rakennuspaikat tulee ryhmittää siten, että yhtenäinen rakentamattoman rantaviivan pituus on mahdollisimman suuri. Rakentamisen enimmäismäärä rakennuspaikalla on RakJ:n mukainen. Perusteet ja sovellukset: Rakentamaton tai osittain rakennettu ranta-alue, jolla omarantaisia lomarakennuspaikkoja on enintään 7 kpl / rantakm. Uusia rakennuspaikkoja on osoitettu vain sellaisille tiloille, joista ei aiemmin ole erotettu lomarakennuspaikkoja. ET / pv: Yhdyskuntateknisen huollon alue / pohjavedenottamo Perusteet ja sovellukset: Merkintää on käytetty Heterannan vedenottamon alueella. SM: Muinainaimuistoalue sm1: Muinaismuistokohde Tiedossa oleva alue tai kohde, joka on muinaismuistolailla 8295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen tai kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Perusteet ja sovellukset: Muinaismuistolain perusteella jo määritellyt ja vielä löytymättömät muinaismuistot ovat suojeltavia. Tunnetuista kohteista voidaan määritellä niiden tarvitsema suojeluaste. Kts ma-2: Arvokkaan kulttuurimaiseman raja Maakunnallisesti arvokas maisema-alue, jolle rakennettaessa tulee ottaa huomioon kulttuurimaiseman arvot. MT: Maa- ja metsätalousalue Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. MY: Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja Alueelle saa rakentaa vain siellä harjoitettavaa maa- ja metsätaloutta palvelevia vähäisiä talousrakennuksia. Alueella tapahtuvat metsänhoitotoimenpiteet eivät tarpeettomasti

15 12 saa vaikeuttaa ulkoilukäyttöä, eivätkä tuhota merkittäviä ympäristöarvoja. Aluetunnuksen jäljessä oleva indeksi osoittaa alueen tärkeimmän käyttötarkoituksen -kp: Paikallisesti arvokas kasvillisuusalue Perustelut ja sovellukset: Alueilla on joko arvokasta kasvustoa tai maisemallisia arvoja, joita tulee mahdollisuuksien mukaan vaalia. (Nuasjärven osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 8-K/III, liite 3,sivu 6). pv: Vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen raja Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka saattavat aiheuttaa pohjavesien pilaantumista tai likaantumista. Pohjaveden pinnan yläpuolelle tulee jättää vähintään 4 m:n paksuinen suojakerros erilaisten maankaivu- ja rakennustoimenpiteiden yhteydessä. Perustelut ja sovellukset: Alueen rajaus on Kainuun Vesi-liikelaitoksen v teettämän Heterannan pohjavedenottamon Pohjaveden suojelutarveselvityksen mukainen. pv/s: Ohjeellinen pohjaveden lähisuojavyöhyke W: Vesialue Yleiset määräykset Veden hankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla rakentamista ja muita toimintoja rajoittavat pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 ) ja pohjaveden muuttamista koskevat säännökset (VL 3. luku 2 ). Ohjeellista pohjavedenottamon lähisuojavyöhykettä koskevat erityismääräykset: Pohjavedenottamoiden suojavyöhykkeellä ei saa johtaa mitään jätevesiä maaperään. Pohjavedenottamoiden suojavyöhykkeellä lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys ja kompostointi on kielletty. Pohjavedenottamoiden suojavyöhykkeellä maalämpökaivon lämmönkeruuputkiston asentaminen on kielletty. Pohjavesialuetta koskevat määräykset: Pohjavesi alueella öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle. Säiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai suoja-altaalla varustettuja yksivaippasäiliöitä. Öljy-, polttoaine- ja muut vaaralliset kemikaalisäiliöt on varustettava ylitäytön estimillä. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan aineen enimmäismäärä. Pohjavesialueella ja suojavyöhykkeellä WC- (käymälä) vesien johtaminen on maaperään kiellettyä. Jos jätevesien johtamisesta voi aiheutua pohjavesien pilaantumisen vaaraa, jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella jätevesien käsittelyssä noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä jätevesien käsittelystä ja asiasta annettuja kunnallisia määräyksiä. Rakentamista koskevat määräykset Yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää rakennusluvat suoraan yleiskaavan perusteella. Rakentamisen ohjauksessa tulee rantavyöhykkeellä ja aukeilla paikoilla soveltuvin osin ottaa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeet rakentamisen sijoittumisesta ja sopeuttamisesta ympäristöön.

16 13 Alin rakentamiskorkeus Nuasjärven säännöstelyn yläraja on (N2000), mitä voidaan pitää myös kerran viidessäkymmenessä vuodessa havaittuna ylimpänä tulvakorkeutena. Tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla vähintään 1 metriä tulvakorkeutta korkeammalla. Mikäli kiinteistölle tulee paineellinen vesi, on se liitettävä viemäriverkkoon. 4.3 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteuttaminen VAT Tiukentamalla pohjavesialuetta koskevia määräyksiä ja sijoittamalla uudet rakennuspaikat etäämmäksi vedenottamoista tuetaan terveydelle haitallisten riskien huomioon ottamista, tuetaan jätevesihaittojen ennaltaehkäisyä ja turvataan terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Kuluntalahdessa sijaitsee esihistoriallisen pyyntikuoppajärjestelmän jäännös. Kyseessä on muinaismuistolain 295/63 suojaama muinaisjäännös, joka tunnetaan nimellä Tuomaala ja jonka tunnus Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä on Alueelta on kartoitettu 42 todennäköistä pyyntikuopan jäännöstä ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Ympäristöministeriön kaavoitusohjeen mukaan Laajat, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät muinaisjäännösalueet merkitään yleiskaavoissa aluevarauksina, jolloin alueen pääkäyttötarkoitus on muinaisjäännös. Kaavamerkintä on SM, muinaismuistoalue Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue rajoittuu varsin tiiviisti rakennettuun pysyvän asumisen alueeseen, Kuluntalahden kylään, jossa on noin 400 asukasta. Kaavamuutos ei lisää rakennuspaikkoja. Alueella on olemassa Kainuun Vesi-liikelaitoksen ja Niemelänrannan viemäriyhtymän vesijohto- ja viemäriverkko sekä Loisteen sähköverkko, joihin kaavan mahdollistava lisärakentaminen on liitettävissä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksessa esitetyt rakennusalueet ovat pääpiirteissään voimassa olevan yleiskaavan mukaisia. Niitä on siirretty mahdollisuuksien mukaan kauemmaksi vedenottamoista ja siten muodostamaan laajempaa suoja-aluetta ottamoiden ympärille. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, joihin muutos vaikuttaa Ympäristön häiriötekijät Yleisen maantien (Kulunnantie-Vuokatintie) liikennemelu on suurin ympäristön häiriötekijä. Ajoneuvomäärät ovat noin 00 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yleinen moottorikelkkareitti Nuasjärveltä Jormuanlahdelle kulkee venesataman kautta vanhan puutavaransiirtoradan pohjalla. Tästä aiheutuu jonkin verran kausiluonteista liikennettä ja melua. 5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavakartta, -merkinnät ja -määräykset ovat liitteenä.

17 6 Toteuttaminen Kaavan mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan tultua lain voimaiseksi. ON Kajaanissa ,

18 ON NUASJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KULUNTALAHTI, HETERANNAN VEDENOTTAMON SUOJA-ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) SUUNNITTELUALUE Kajaanin keskustasta noin 10 km koilliseen Kuluntalahdessa Nuasjärven rannalla Sivolanniemen Väisäsenniemen välisellä alueella. ALUSTAVAT TAVOITTEET Heterannan vedenottamolle on määritelty ohjeellinen suojavyöhyke vuonna 1995 tehdyssä suojelusuunnitelmassa. Rajausta on käytetty sekä Nuasjärven osayleiskaavassa ja vuonna 2011 valmistuneessa Kainuun ELY-keskuksen laatimassa Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesihoitosuunnitelmassa vuoteen 20 esitetään pohjavedenottamoiden suoja-aluerajausten tai -määräysten päivittämistä. Heterannan vedenottamon suojavyöhykerajausten päivittäminen Nuasjärven osayleiskaavaan on tarpeellista, koska alueelle on vuonna 2003 rakennettu uusia kaivoja ja ohjeellisen suoja-alueen rajausta on laajennettu vuonna 2012 tehdyn Heterannan pohjaveden suojelutarveselvityksen yhteydessä. Tavoitteena on muuttaa Nuasjärven osayleiskaavaa niin, että olevien rakentamattomien rakennuspaikkojen sijoittelua tarkastellaan Heterannan vedenottamon suoja-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä

19 ON pohjaveden suojelun näkökulmasta ja annetaan pohjaveden suojelua koskevat määräykset. Samalla tutkitaan edellytykset siirtää rakentamattomat rakennuspaikat muualle maanomistajan omistamille maille. NYKYTILANNE Kajaanin Vesi-liikelaitos käyttää raakavetenään 100 % pohjavettä. Vuorokausikulutus on noin m³. Tästä määrästä saadaan Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialueen viidestä pohjavedenottamosta 92 % ja siitä noin 40 % (2 750 m³) pumpataan Heterannan pohjavedenottamon viidestä pohjavesikaivosta. Vedenottamo säilyy tulevaisuudessakin Kajaanin Veden ja Kajaanin keskustaajaman päävedenottamona. Siitä hankittavaa vesimäärää on vaikeata korvata edes osittain muilta vedenottamoilta saatavalla pohjavedellä. Siksi kyseisen pohjavedenottamon pohjaveden laadun turvaaminen on erittäin tärkeää. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT KAINUUN MAAKUNTAKAAVASSA, hyväksytty , vedenottamoalue on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi, jonka alueella pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueesta tai suojattava niin, ettei pohjaveden käyttökelpoisuus vaarannu. Tärkeä pohjavesialue: Merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeät (1. luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan) pohjavesialueet. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista tai suojattava niin, että pohjavesialueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan ei vaarannu. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-ainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta. Maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä Museoviraston esityksen (Dnro 29/004/2003) mukaisia valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ja alueita, jotka eivät sisälly vuodelta 1993 olevan julkaisun Rakennettu kulttuuriympäristö - kohteiden luetteloon. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava alueen tai kohteen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Muinaismuistokohde: Merkinnällä osoitetaan tiedossa olevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Aluetta koskee suojelumääräys: Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevissa maankäyttöhankkeissa on neuvoteltava Kainuun Museon tai Museoviraston kanssa. NUASJÄRVEN OSAYLEISKAAVASSA, hyväksytty , vedenottamo on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi / pohjavedenottamoksi (ET/pv). Lähisuojavyöhykkeelle on osoitettu ympärivuotisen asumisen alueita (AP-1), vapaa-ajan asumisen alueita (RA-2), maa- ja metsätaloudenalueita (MT), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joka soveltuu myös asumiseen (MA/1), maa- ja metsätalouden aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY-kp), maatilojen talouskeskusten alueita (AM), asumisen vara-aluetta ((AP)) ja arvokkaan kulttuurimaiseman aluetta (km1). Alueelta on löydetty kolmesta kohtaa vanhoja pyyntikuoppia, jotka on merkitty kaavaan sm-merkinnöin ja joita koskee muinaismuistolain suojelumääräykset. Kaksi pyyntikuopista sijaitsee Takkarannantien molemmin puolin lähellä Kulunnantien risteystä. Suojavyöhykkeen keskeltä on löydetty suurempi yhtenäinen kokonaisuus, jossa on 33 pyyntikuoppaa. Kajaanin kaupungin valmisteilla olevissa ympäristönsuojelumääräyksissä jätevesien käsittelyä koskevat seuraavat erityisvaatimukset: I-luokan tärkeillä pohjaveden muodostumisalueilla vesikäymälän jätevedet on johdettava umpisäiliöön tai johdettava alueen ulkopuolelle johdettavaksi. Pohjavedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä kaikki jätevedet on johdettava alueiden ulkopuolelle käsiteltäväksi.

20 ON ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9 ) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Yleiskaavan muutosta arvioitaessa vaihtoehdot ovat: 0 Yleiskaavan muutos ei toteudu 1 Yleiskaavan muutos laaditaan em. tavoitteiden mukaisesti. Osayleiskaavan muutoksen vaikutusten arviointi, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen toteutetaan kaavoituskatsauksen mukaisesti ( ajankohtaista> kaavahankkeet> kaavoituskatsaus). Vaikutusten arviointi suoritetaan mm. seuraavien selvitysten pohjalta: - Heterannan pohjavedenottamo: Pohjaveden suojelutarveselvitys Heterannan vedenottamonsuoja-alueharkinta Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma Nuasjärven rantaosayleiskaavan lintu-, luonto- ja maisemaselvitys Kuluntalahden osayleiskaavan luontoselvitys Kuluntalahden kaava-alueen potentiaaliset liito-oravan elinympäristöt 20 OSALLISET (MRL 6 ) Kaavamuutosalueen maanomistajat Kuluntalahden kyläyhdistys Muut joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Tekninen verkosto: Suunnitteluryhmä: Kajaanin kaupunki Kajaanin Vesi Oy Niemelänrannan viemäriyhtymä Loiste Sähköverkko Oy Kajaanin kaupunki, Kaavoitus ja aluesuunnittelu Kajaanin Vesi Oy Ympäristönsuojelutoimi Kaupungin luottamuselimet: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Viranomaiset: Kainuun ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infra vastuualue Kainuun liitto Kainuun sote-kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Kainuun Museo YHTEYSHENKILÖT: Kajaanin kaupunki, ympäristötekninen toimiala, PL 133, KAJAANI, käyntiosoite: Pohjolankatu 13, 1.kerros. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kajaani.fi Maankäyttöpalvelut: kaavasuunnittelija Osmo Nuutinen, puh OSAYLEISKAAVA ETENEE SEURAAVAN AIKATAULUN MUKAAN

21 ON Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä kaupungintalon maankäyttöpalveluissa, pääkirjaston lukusalissa ja Kajaanin kaupungin internet-sivuilla( ajankohtaista> kaavahankkeet). Suunnittelun kulku ja päätöksenteko TAVOITEAIKATAULU KULUNTALAHTI HETERANTA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KÄSITTELYVAIHE OSALLISTUMISMAHDOLLISUUS AIKATAULU Ilmoitus vireilletulosta kesä 20 Kaupungin ilmoitustaulu Lehti-ilmoitus Koti-Kajaani KULUNTALAHTI HETERANTA Laatimisvaiheen kuuleminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä kaupungintalon maankäyttöpalveluissa, pääkirjaston lukusalissa ja netissä > ajankohtaista > kaavahankkeet >yleiskaavat sekä kaupungintalon Infossa alkaen Kaavaluonnoksen käsittely kaupunginhallituksessa: Ennakkokuuleminen päättyy Kaavaehdotuksen viimeistely Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa: nähtävillepanopäätös Mahdollisuus esittää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä Luottamuselinkäsittely kevät 2016 Luottamuselinkäsittely Nähtävilläolosta ilmoittaminen Kaupungin ilmoitustaulu Lehti-ilmoitus Koti-Kajaani 2016 Kaavaehdotus on nähtävillä 30 vrk Kaavaehdotus nähtävillä kaupungintalon Infossa sekä esillä myös pääkirjaston lukusalissa ja netissä Lausuntopyynnöt Mahdollisuus esittää kirjallinen muistutuskaavaehdotuksesta nähtävilläoloaikana Muistutukset saattavat muuttaa seuraavia käsittelyaikoja. Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa Luottamuselinkäsittely kesä 2016

22 ON Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginvaltuustossa: Luottamuselinkäsittely hyväksymispäätös Hyväksymispäätöksestä kuuluttaminen Kaupungin ilmoitustaulu Lehti-ilmoitus Koti-Kajaani Muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään hyväksymispäätös. Mahdollisuus valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä Oulun hallintooikeuteen. Valitusaika 30 vrk. Valitukset käsitellään Oulun hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksia koskevista päätöksistä riippuu kaavahankkeen lainvoimaiseksi tulo ja sen ajankohta. Lainvoimaisuudesta kuuluttaminen Kaupungin ilmoitustaulu Lehti-ilmoitus Koti-Kajaani Osayleiskaavan muutos on lainvoimainen. Rakennus- ja toimenpidekiellot alueella päättyvät. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta lähtien kaupungintalon Infossa, pääkirjaston lukusalissa ja Kajaanin kaupungin nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan.

23

24

25

26

27

28 VUODEN 1995 JA 2012 LÄHISUOJAVYÖHYKERAJAUKSET

29 FCG Finnish Consulting Group Oy Kajaanin Vesi - liikelaitos HETERANNAN POHJAVEDENOTTAMO Pohjaveden suojelutarveselvitys 51-P

30 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys I 51- P18700 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Suunnittelualue Käytettävissä ollut lähtöaineisto Vedenhankintatutkimukset Kaavoitus Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Hydrogeologiset olosuhteet Pohjavettä vaarantavat nykyiset toiminnot Maatalous ja hevosurheilu Maa-ainesten otto Liikenne Asutus Sähköverkko Suunniteltu maankäyttö Nuasjärven osayleiskaava Jormuanlahden osayleiskaava Nykyiset pohjaveden suojelumääräykset ja suositukset Kajaanin kaupungin rakennusjärjestys Osayleiskaavat Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Suojelutoimenpiteiden riittävyyden ja suojelutarpeen arviointi Kaupungin rakennusjärjestykseen sisältyvät suojelumääräykset Kaava-alueiden kaavamääräykset Suojelusuunnitelman maankäyttörajoitukset ja toimenpidesuositukset Suojelutarpeen arviointi Pohjavedenottamon suojavyöhykkeiden määrittely Lähisuojavyöhyke Kaukosuojavyöhyke Jatkotoimenpiteet...13 PIIRUSTUKSET YMP-51-P Pohjavedenottamon suojavyöhykkeet Kartta 1: Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

31 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 1 ( ) 51- P18700 J.Arjas KAJAANIN VESI - LIIKELAITOS HETERANNAN POHJAVEDENOTTAMO POHJAVEDEN SUOJELUTARVESELVITYS 1 Yleistä Kajaanin Vesi-liikelaitoksen toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy on laatinut selvityksen Heterannan pohjavedenottamon valuma-aluetta koskevien nykyisten pohjaveden suojelumääräysten ja suositusten riittävyydestä vedenottamon toiminnan ja pohjavesiesiintymän puhtaana säilymisen turvaamiseksi. Heterannan vedenottamo sijaitsee Matinmäki-Mustikkamäki I luokan pohjavesialueen kaakkoisreunalla, Kuluntalahden rannalla, kaupungin koillisosassa. Pohjavesialueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Heterannan pohjavedenottamolle on selvitystyön yhteydessä määritelty alustavasti suojavyöhykkeet mahdollista myöhempää suoja-aluehakemusta varten. 2 Suunnittelualue Kuva 1. Pohjavesialueen sijainti Suunnittelualue käsittää pohjavesialueen kaakkoisreunalla, Kuluntalahden rannalla sijaitsevan Heterannan pohjavedenottamon valuma-alueen. Pohjaveden virtaussuuntaan nähden yläpuolinen valuma-alue ja pohjaveden muodostumisalue käsittää laajan, vedenottamolta luoteissuuntaan, noin 6 km etäisyydelle ulottuvan osan harjumuodostumasta. Pohjavesitutkimusten perusteella rajatun valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 8,3 km 2. Heterannan vedenottamon lisäksi samalla valuma-alueella sijaitsevat myös Kajaanin kaupungin Mustikkamäen ja Salmijärven pohjavedenottamot, joiden osalta suojelutarvetta ei ole tarkasteltu tämän työn yhteydessä. Pohjavedenottamoiden sijainti on esitetty piirustuksessa YMP-51-P Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

32 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 2 ( ) 51- P18700 J.Arjas Käytettävissä ollut lähtöaineisto 3.1 Vedenhankintatutkimukset 3.2 Kaavoitus Pohjaveden käyttöönottomahdollisuuksia Kuluntalahden alueella on tutkittu vuosina Tutkimusten tulokset on esitetty seuraavissa, työn lähtöaineistona olleissa tutkimusraporteissa: - Kajaanin kaupunki. Kuluntalahden pohjavesitutkimus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Työ Kajaanin kaupunki. Kuluntalahden vedenottamon lisäkaivopistetutkimus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Työ Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi osayleiskaava-aluetta, jotka kattavat valtaosan vedenottamon valuma-alueesta. Nuasjärven osayleiskaavan (1998) ja Jormuanlahden osayleiskaavan (2003) kaavakartat, -merkinnät ja -määräykset ovat olleet käytössä selvitystyön lähtöaineistona. 3.3 Pohjavesialueen suojelusuunnitelma 4 Hydrogeologiset olosuhteet Matinmäki Mustikkamäki pohjavesialueella sijaitsevat pohjaveteen kohdistuvat riskit ja toimenpidesuositukset on esitetty työn lähtöaineistona olleessa suojelusuunnitelmaraportissa: - Pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjavesialueen päävedenjakaja sijaitsee Pekonmäen alueella, josta pohjaveden virtaus suuntautuu länteen kohti Matinmäen vedenottamoa, pohjoiseen kohti Hannusrannan vedenottamoa ja itään/kaakkoon kohti Mustikkamäen, Salmijärven ja Heterannan vedenottamoita. Suunnittelualueella, muodostuman keskiosissa harjukerrostumien paksuus on suurimmillaan useita kymmeniä metrejä. Mustikkamäen ja Leirikankaan alueilla pohjavedenpinnan yläpuoliset maakerrokset ovat maa-ainesten oton seurauksena huomattavasti ohentuneet, mutta pääosalla aluetta pohjavedenpinnan yläpuolisten maakerrosten paksuus on yli 5 m. Pohjavedenpinnan alapuolisten maakerrosten paksuus on suurimmillaan yli 30 m. Maa-ainesten ottoalueella, Mustikkamäellä kallionpinnan on todettu nousevan pohjavedenpinnan yläpuolelle, muodostaen pohjaveden virtausta rajoittavan kynnyksen. Tutkimustulosten perusteella kalliokynnys ei ole yhtenäinen, eikä estä pohjaveden virtausta Mustikkamäeltä Heterannan suuntaan. Mustikkamäeltä Kuluntalahteen suuntautuvalla harjualueella maa-aineksen koostumus vaihtelee hienosta hiekasta karkeaan hiekkaan. Vallitsevana maalajina alueella on hieno hiekka. Harjumuodostuman kaakkoispäässä, Heterannan vedenottamoalueella hiekkakerrosten paksuus on yli 30 metriä. Parhaiten vettä johtavat maakerrokset sijaitsevat noin metrin syvyydellä. Pohjaveden havaintoputkista käytettävissä olevien, tutkimusaikaisten mittaushavaintojen perusteella pohjavedenpinta sijaitsee valuma-alueella tasovälillä noin +0,9 +5,1. Vedenpinta on ylimmillään vedenjakaja-alueella, valuma-alueen luoteisosassa ja alimmillaan valuma-alueen kaakkoispäässä, Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

33 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 3 ( ) 51- P18700 J.Arjas Heterannan vedenottamoalueella. Pohjavedenpinnan korkeustasovaihtelut ovat suurimmat valuma-alueen kaakkoisosassa. 5 Pohjavettä vaarantavat nykyiset toiminnot 5.1 Maatalous ja hevosurheilu 5.2 Maa-ainesten otto 5.3 Liikenne 5.4 Asutus Suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä tehdyn riskikartoituksen perusteella merkittävimmät pohjavettä vaarantavat toiminnot suunnittelualueella ovat: Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialueella maataloutta harjoitetaan erityisesti alueen eteläosassa Kuluntalahden alueella. Viljellyt peltoalueet ulottuvat hyvin lähelle Heterannan vedenottamoa. Riski pohjavedelle aiheutuu lannoitteiden käytöstä läpäisevällä maapohjalla. Pohjavesialueella on 9 hevostallia ja raviurheilukeskus. Pääosa hevostalleista sijaitsee raviradan läheisyydessä, noin 1,6-1,9 km päässä Heterannan vedenottamosta. Riski pohjavedelle aiheutuu lannan käsittelystä ja varastoinnista sekä lannan käytöstä peltojen lannoitukseen. Valuma-alueella, Salmijärven vedenottamon eteläpuolella on laaja maaainesten ottoalue, jonka eteläosassa on kolme voimassaolevaa maaaineslupaa. Nykyisten lupien mukainen kaivutoiminta tulee jatkumaan vuoteen 2022 saakka. Vaikutuksia pohjaveteen voi aiheutua pohjavettä puhdistavan ja suojaavan maakerroksen ohentumisen sekä kaivutoimintaan liittyvän öljytuotteiden käsittelyn ja varastoinnin seurauksena. Vanhojen maa-ainesten ottopaikkojen pohjia on nostettu täyttömaamassoilla, joista voi aiheutua paikallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Pohjaveden muodostumisalueen poikki, Heterannan vedenottamon pohjoispuolitse johtavat valtatie 5 (etäisyys vedenottamolta noin 1,1 km), yhdystie 8990 (etäisyys vedenottamolta noin 0,7 km) sekä rautatie (etäisyys vedenottamolta noin 0,9 km). Riski pohjavedelle aiheutuu vaarallisten aineiden kuljetuksista sekä tiesuolan käytöstä tieosuuksien liukkaudentorjunnassa. Pohjavesialueelle sijoittuville tieosuuksille ei ole rakennettu pohjavesisuojauksia. Valuma-alueella on pientalovaltaista asutusta pohjavesiesiintymän itäreunalla ja kaakkoisosassa, Heterannan vedenottamon läheisyydessä. Osa kiinteistöistä on viemäröimättömiä ja niiden jätevesien käsittelystä ei ole olemassa tarkkoja tietoja. Leirikankaan itäosaan sekä Kuluntalahden alueelle on rakennettu jätevesiviemäri. Viemäri sijaitsee lähimmillään noin 50 m päässä Heterannan vedenottamosta. Asuinjätevesien lisäksi pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavat asuinkiinteistöjen yhteydessä olevat lämmitysöljysäiliöt. Pääosa pohjavesialueella olevista, noin 20 öljysäiliöstä sijaitsee Heterannan vedenottamon valuma-alueella, pohjavesiesiintymän itäreunalla ja kaakkoisosassa. Lähimmät öljysäiliöt sijaitsevat noin 0,5 0,7 km etäisyydellä Heterannan vedenottamolta. Tiedot öljysäiliöistä ja niiden tarkastuksista ovat puutteellisia. Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

34 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 4 ( ) 51- P18700 J.Arjas Sähköverkko 6 Suunniteltu maankäyttö 6.1 Nuasjärven osayleiskaava 6.2 Jormuanlahden osayleiskaava Pohjavesialueella on sähköverkkoon kuuluvia muuntamoita yhteensä 20 kpl. Muuntamoista puolet (10 kpl) sijaitsee Heterannan vedenottamon valumaalueella, alle 2 km etäisyydellä vedenottamolta. Lähimmät muuntamot sijaitsevat Heterannan vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Riskin pohjavedelle aiheuttaa muuntamoiden jäähdytysjärjestelmissä käytettävä mineraaliöljy, joka muuntamon vaurioituessa voi päästä vuotamaan maaperään. Nuasjärven osayleiskaava-alue käsittää Heterannan vedenottamoa ympäröivän Kuluntalahden ja yhdystien 8990 välisen osan pohjavesialueesta. Kaavassa on pohjaveden muodostumisalueelle, välittömästi Heterannan vedenottamon pohjois- ja itäpuolille sijoitettu pientalovaltaisia asuinalueita (AP). Kaavan mukainen rakentaminen tulee lisäämään asutusta ja sen mukanaan tuomia riskejä pohjavedelle. Ranta-alueille vedenottamon välittömään läheisyyteen on kaavassa sijoitettu loma-asuntoalueita (RA-2). Pohjaveden muodostumisalueen reunavyöhykkeelle on kaavassa sijoitettu maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka soveltuvat myös asumiseen (MA). Muu osa pohjaveden muodostumisalueesta on kaavassa maa- ja metsätalousaluetta (MT), jolle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Jormuanlahden osayleiskaava-alue käsittää valtatien 5 pohjoispuolisen osan vedenottamon valuma-alueesta, ulottuen luoteisosassa noin 1,4 km etäisyydelle valuma-alueen rajasta. Pientalovaltaisia asuinalueita (AP) on kaavassa sijoitettu tienvarsille, valumaalueen itäreunalle ja lounaisosaan. Kaksi laaja-alaista maa-ainesten ottoaluetta (EO) on kaavassa osoitettu nykyisten kaivualueiden yhteyteen, keskelle valuma-aluetta. Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU) on kaavassa rajattu nykyisen raviurheilukeskuksen kohdalle. Kaksi julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) on kaavassa rajattu valuma-alueen itäosaan, Salmijärven ranta-alueelle, nykyisten palvelukodin ja hoitokodin kohdille. Palvelun ja hallinnon alueita (P) on kaavassa rajattu Leirilammen luoteispuolelle, kaava-alueen kaakkoisosaan sekä Syvälammen ja Matalalammen väliselle kannakselle, valuma-alueen pohjoisosaan. Loma-asuntoalueita (RA) on kaavassa rajattu Ahvenlammen ja Kissalampien ranta-alueille, kaava-alueen kaakkoisosaan sekä Salmijärven ranta-alueelle, valuma-alueen itäosaan. Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

35 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 5 ( ) 51- P18700 J.Arjas Muu osa valuma-alueesta / pohjaveden muodostumisalueesta on kaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M) jolle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). 7 Nykyiset pohjaveden suojelumääräykset ja suositukset Pohjavettä suojellaan useiden eri lakien ja säädösten avulla. Pohjaveden suojelumääräyksiä on esitetty Kajaanin kaupungin rakennusjärjestyksessä sekä pohjavesialueella voimassa olevissa kaavoissa. Ohjeellisia pohjaveden suojelurajoituksia on lisäksi esitetty pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. 7.1 Kajaanin kaupungin rakennusjärjestys 7.2 Osayleiskaavat Rakennusjärjestyksessä esitettyjä määräyksiä sovelletaan, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjavesialueiden osalta rakennusjärjestyksessä on esitetty seuraavia suojelumääräyksiä: Jätevesien johtaminen I luokan pohjavesialueiden muodostumisalueilla vesikäymälän jätevedet on johdettava umpisäiliöön ja johdettava alueen ulkopuolelle puhdistettaviksi. Pohjavedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä kaikki jätevedet on johdettava alueiden ulkopuolelle käsiteltäviksi. Rakentaminen pohjavesialueilla I luokan pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt on sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suojaaltaalla. Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueille, on rakennusluvan hakemusasiakirjoihin tarvittaessa liitettävä pohjaveden hallintasuunnitelma. Pohjavesialueilla tulee välttää pohjavettä pilaavan toiminnan harjoittamista ja rakentamista (mm. lietesäiliöt, taimitarhat ja kyllästämöt). Toiminnan harjoittaminen ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisella lupamenettelyllä. Osayleiskaavoissa pohjavesialueet on rajattu pv /pv1 merkinnällä. Kaavamääräysten mukaan pohjavesialueelle ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka saattavat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista tai likaantumista. Pohjaveden pinnan yläpuolelle tulee jättää vähintään 4 m:n paksuinen suojakerros erilaisten maankaivu- ja rakennustoimenpiteiden yhteydessä. Alueelle rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristösuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Jormuanlahden osayleiskaavan kaavamääräysten mukaan lisäksi metsänkäsittelyssä noudatetaan pohjoisten metsäkeskusten laatimia Pohjois-Suomen metsänhoitosuosituksia. Uudisrakentaminen pohjavesialueelle edellyttää jätevesien käsittelymenetelmälle ympäristöviranomaisen hyväksymisen. Vedenottamolle määrätyt tai arvioidut lähisuojavyöhykkeet on rajattu pv/s-1 / pvs1 merkinnällä. Kaavamääräysten mukaan alueilla ei sallita jätevesien johtamista / imeyttämistä maaperään. Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

36 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 6 ( ) 51- P18700 J.Arjas Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa (lähde: Pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2011) on esitetty suunnittelualuetta koskien seuraavat ohjeelliset maankäyttörajoitukset ja toimenpidesuositukset: Maatalous ja hevosurheilu Pohjavesialueen peltoviljelyä ja eläinsuojien määrää sekä kokoa ei pidä lisätä nykyisestä pohjaveden muodostumisalueella. Laiduntamista on pohjaveden muodostumisalueella vältettävä, ellei ole tiedossa, että laiduntaminen ei aiheuta pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskiellon vastaisia seurauksia. Eläinten laiduntamista ei saa sallia talousvesikaivojen läheisyydessä. Pohjavesialueella on maataloudessa noudatettava valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) ja muita voimassa olevia säädöksiä Eläinsuojien lantalat, lantasäiliöt, navetat ja tuorerehuvarastot on oltava tiiviitä ja niiden kunnosta on huolehdittava. Lannan varastoinnissa on huomioitava maa- ja metsätalousministeriön voimassa olevat rakentamismääräykset ja -ohjeet. Pohjavesialueella ei saa sallia lantapattereita. Pohjavesialueelle ei saa haudata eläimiä. Pohjaveden muodostumisalueella ei tulisi levittää lietelantaa, virtsaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitteita. Lannan levittäminen on mahdollista vain, jos maaperätutkimukset tai riittävät tiedot pohjavesialueesta ja sen kaivojen sijainnista osoittavat, ettei lannan käytöstä aiheudu pohjaveden pilaantumista. Peltoja ei pidä lannoittaa talousvesikaivojen vaikutuspiirissä. Pohjavesilampien ympärille on jätettävä suojavyöhykkeet lannoituksen (min. 20 m) osalta. Lannoitusta ja kasvinsuojeluaineita käytetään vain sen verran kuin on tarpeen, jotta ylimääräisiä valumia ei pääse pohjaveteen. Sopivan lannoitusmäärän arvioimiseksi on tarpeellista tehdä peltotiloille viljavuusanalyysejä ja pellon ravinnetase olisi tutkittava ajoittain. Pohjavesialueen peltoviljelyssä saa käyttää vain sellaisia kasvinsuojeluaineita, jotka Tukes on katsonut sopivan myös pohjavesialueelle. Metsätalous Pohjavesialueella ei tulisi tehdä kulotuksia eikä käyttää lannoitteita. Voimakasta maanmuokkausta on vältettävä. Metsäkoneissa on pidettävä mukana öljynimeytysvälineitä ja koneita ei pidä huoltaa pohjavesialueilla. Pohjavesialueelle ei voi sallia täydennysojituksia eikä pohjavesialueella voi tehdä kunnostusojituksia, mikäli kunnostusojitukset ulottuisivat kivennäismaahan asti. Maa-ainestenotto Pohjaveden lähisuojavyöhykkeelle ja harjunsuojeluohjelma-alueelle ei saa sijoittaa uusia ottoalueita. Maa-ainesten ottoa ei pidä ulottaa vesistön rantavyöhykkeelle, jonka mitta on rannasta metriä maisemaolosuhteista riippuen. Vanhat, osittain maisemoidut laajat hiekkamontut Mustikkamäellä ja Leirinkankaan pohjoisosassa on jätettävä ottamisen ulkopuolelle. Leirinkankaan alueella ottoalueita voi laajentaa lähinnä aiemmin tehdyn soranoton yleissuunnitelman mukaisesti Leirinkankaan länsiosiin. Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

37 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 7 ( ) 51- P18700 J.Arjas Pohjavesialueen eteläosaan, Heterantaan, ei pidä perustaa maaainesten ottoalueita. Maa-aineslupahakemuksista on aina pyydettävä lausunto ELY - keskukselta (MAL 7.pykälä). Jos uusia maa-ainesten ottolupia alueelle myönnetään, pohjaveden muodostumisalueella on jätettävä pohjaveden ja ylimmän vedenpinnan korkeuden väliin vähintään neljän metrin paksuinen maakerros. Uusien maa-ainesottopaikkojen vaikutusta pohjaveden laatuun ja määrään on aina seurattava. Maa-ainesten otossa on huolehdittava ottamisalueen jälkihoidosta. Maisemointityö on tehtävä tärkeillä pohjavesialueilla vaiheittain ottamisen kanssa ja jälkihoidossa on huolehdittava siitä, että kasvillisuus saadaan juurtumaan ottoalueelle. Maa-ainesmontuilla ei saa huoltaa työkoneita ja tankkaus on pääsääntöisesti pyrittävä sijoittamaan muualle. Työmailla on aina oltava käytössä öljyntorjuntavälineitä. Elinkeino- ja harrastetoiminta sekä kemikaalisäiliöt Alueelle ei pidä sijoittaa uusia ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaisia luvanvaraisia toimintoja. Pohjavesialueelle ei myöskään pidä perustaa uusia jakeluasemia, teollisuusalueita, kauppapuutarhoja tai taimitarhoja, tai muuta toimintaa, mistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kemikaali- ja öljysäiliöt on oltava maanpäällisiä ja ne on varustettava ylitäytön estimillä. Kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaipallisia tai varustettuja suoja-altailla, joiden tilavuus ylittää reilusti säiliön tilavuuden. Kemikaali- ja öljysäiliöt on säilytettävä sisätiloissa tai katoksien alla. Liikenne Teiden perusparannuksen yhteydessä on 5-tielle ja yhdystielle 8990 rakennettava pohjavesisuojaus. Pohjavesialueella kloridipitoisuutta on seurattava suolattujen teiden läheisyydessä. Vaarallisten aineiden kuljetusten määrä on selvitettävä valtatie 5:n alueella. Pohjavesialueella on vältettävä uusien teiden ja isojen parkkipaikkojen rakentamista ja teiden tarpeellisuus on oltava esimerkiksi liikenneturvallisuuden kannalta perusteltua. Parkkialueiden vedet on suositeltavaa johtaa hulevesiviemärin avulla pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueella olevalle rata-alueelle ei pidä rakentaa uusia tasoristeyksiä tai junien pysähdyspaikkoja. Rautatien ja yleisten teiden varteen on laitettava pohjavesialueesta kertovat kyltit. Sähköverkko Sähköverkon suunnittelussa on huomioitava pohjavesialueet. Öljyä sisältävien muuntamoiden alapuolinen maaperä on suojattava öljyvuodoilta. Pohjavesialueella olevista muuntamoista on pidettävä ajantasaista rekisteriä ja karttaa, jotka pitää toimittaa myös pelastuslaitokselle. Jätevesien käsittely Pohjavesialueen viemäriverkostoa on laajennettava itäosan suppalampien lähellä olevien kiinteistöjen luokse Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

38 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 8 ( ) 51- P18700 J.Arjas Viemäriverkon lähellä olevien kiinteistöjen on liityttävä mahdollisuuksien mukaan viemäriverkkoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on viemäriverkkoon liittyminen pakollista, jos toiminta-alueella on viemäriverkko. Kantoveden varassa olevilla kiinteistöillä on suosittava tiivispohjaisia kuivakäymälöitä. Pohjaveden muodostumisalueella ja lampien lähellä jätevedet on johdettava umpisäiliöön tai pohjavesialueen ulkopuolelle puhdistettavaksi. Kaikkialla pohjavesialueella jätevedet on käsiteltävä vähintään voimassa olevien asetusten mukaisesti. Pohjavesialueella olevissa umpisäiliöissä on oltava hälytysjärjestelmä. Pohjavesialueella viemäriverkoston kuntoa on tarkkailtava ja tarvittaessa alueelle on tehtävä korjauksia. Heterannan ottamon lähellä kulkevan pääviemärin kunto on tarkastettava ajoittain. Asutuksen lämmitys Pelastuslaitoksen on ylläpidettävä maanalaisten ja suurien öljysäiliöiden rekisteriä ja palotarkastusten yhteydessä on rekisterin oikeellisuus tarkastettava käytännössä. Maanalaisia lämmitysöljysäiliöitä ei saa ottaa käyttöön uusissa asuinrakennuksissa eikä lämmitysjärjestelmää vaihtavissa vanhoissa asuinrakennuksissa. Vanhat, käytöstä poistetut öljysäiliöt putkistoineen on otettava pois maasta, ellei kunnan ympäristöviranhaltijan kanssa muuta sovita. Uusien lämmitysöljysäiliöiden on oltava maanpäällisiä ja ne on varustettava ylitäytön estimillä ja suoja-altailla, joiden tilavuus ylittää reilusti säiliön tilavuuden. Omistajan on valvottava lämmitysöljysäiliöiden tankkausta. Maalämpöjärjestelmiä ei saa perustaa vedenottamoiden läheisyyteen ja lähimpään yleiseen vedenottamoon pitää olla matkaa alueesta riippuen vähintään metriä tai enemmän, mikäli lämpöjärjestelmä sijoittuu lähelle ruhjetta. Hankkeen yhteydessä on selvitettävä maalämpöjärjestelmän vaikutukset omaan ja naapurien kaivoihin. Maalämpöjärjestelmät on oltava rakennus- tai toimenpideluvanvaraisia koko pohjavesialueella. Isojen rakennusten, kuten kerrostalojen maalämpöjärjestelmille on haettava aluehallintoviranomaisen lupa. Lämpöjärjestelmissä saa käyttää vain myrkyttömiä ja haitattomia lämmönsiirtonesteitä (kuten etanoli) ja maalämpökaivot on tehtävä hyvää rakennustapaa noudattaen huolellisesti, jotta lämmönsiirtonesteitä ei pääse valumaan maaperään. Pohjavesialueella maalämpökaivoihin on tehtävä tarkastuskaivo, josta voidaan ottaa näyte ja mahdollisuuksien mukaan lämpökaivoon on asennettava suojarakenne. Mikäli lämpöjärjestelmä poistetaan käytöstä, on lämmönsiirtonesteetkin poistettava järjestelmästä. Jätteet, maankaatopaikat Pohjavesialueelle ei saa perustaa maankaatopaikkoja, lumenkaatopaikkoja tai muita läjitysalueita. Autonakkuja ja vanhoja öljykanistereita ei saa jättää piha-alueille ja luontoon. Ruoppaus ja maan kaivaminen Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialueella ei suppalampien pohjaa ja rantaa pidä kaivaa tai ruopata. Sivolanniemen ja Niemelänrannan läheisyyteen ei tehdä sellaisia kaivutöitä, jotka voivat aiheuttaa pohjaveden purkautumista muodostumasta. Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

39 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 9 ( ) 51- P18700 J.Arjas Pohjaveden pinnan yläpuolelle on jätettävä vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros erilaisten maankaivaus- ja rakennustoimenpiteiden yhteydessä. Muita maankäyttöön liittyviä toimenpiteitä Kulkuvälineiden ja koneiden liuotinpohjaisia pesuvesiä ei saa päästää maaperään. Pohjavesialueelle ei saa perustaa hautausmaita. Mikäli aluetta kaavoitetaan, on asema- ja yleiskaavamääräyksiin laitettava määräykset öljysäiliöiden suojauksista ja sijoittamisesta, jätevesien käsittelystä, hulevesistä ja liikennealueiden suojauksista. Lisäksi kaavoihin on merkittävä pohjavesialueiden, lähisuojavyöhykkeiden ja harjunsuojeluohjelmien rajat. Kaavoituksessa on huolehdittava siitä, että pohjaveden muodostumisalueella säilyy metsämaan osuus mahdollisimman suurena ja että pohjavesialueelle ei kaavoiteta uusia riskilaitoksia tai toimintoja. Kaavoituksen yhteydessä on selvitettävä kaavan vaikutukset pohjaveden laatuun ja määrään. 8 Suojelutoimenpiteiden riittävyyden ja suojelutarpeen arviointi 8.1 Kaupungin rakennusjärjestykseen sisältyvät suojelumääräykset Rakennusjärjestyksessä esitetyt, pohjavesialueita koskevat suojelumääräykset kohdistuvat jätevesien johtamiseen sekä öljytuotteiden ja vaarallisten aineiden säiliöiden / varastojen sijoittamiseen ja suojarakenteisiin. Muita riskitoimintoja koskien ei rakennusjärjestykseen sisälly määräyksiä. Jätevesien johtamisen osalta määräyksiä voidaan pitää riittävinä, mikäli huomioidaan lähisuojavyöhykkeen (kaikkien jätevesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle) tarkennettu rajaus. Öljytuotteiden ja vaarallisten aineiden säiliöiden / varastojen sijoittamisen osalta määräykset eivät yksinään ole riittäviä pohjaveden laadun ja vedenottamon toiminnan turvaamiseksi (ks.kpl. 8.4). 8.2 Kaava-alueiden kaavamääräykset Koko pohjavesialuetta (pv- merkintä) koskevat kaavamääräykset ovat pääosin yleisluonteisia ja ympäristösuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto) kieltää määräyksissä mainitut pohjaveden likaantumista tai pilaantumista mahdollisesti aiheuttavat toiminnot. Kaava-alueet eivät kata vedenottamon valuma-aluetta kokonaisuudessaan. Kaava-alueiden ja kaavamääräysten ulkopuolelle jäävät yhdystien 8990 ja valtatien 5 välinen alue Heterannan vedenottamon pohjoispuolella sekä luoteisin osa valuma-alueesta. 8.3 Suojelusuunnitelman maankäyttörajoitukset ja toimenpidesuositukset Suojelusuunnitelmassa esitetyt maankäyttörajoitukset ja toimenpidesuositukset (kpl. 7.3) koskevat koko pohjavesialuetta, eikä niissä ole huomioitu kohteen / toiminnon sijaintia pohjavedenottamoon nähden. Heterannan vedenottamolle määritetty ohjeellinen lähisuojavyöhyke on rajattu pohjaveden viipymän perusteella siten, että pohjaveden virtausaika lähisuojavyöhykkeen rajalta vedenottamolle on vähintään d. Tämä vä- Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

40 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 10 ( ) 51- P18700 J.Arjas Suojelutarpeen arviointi himmäisaika vaaditaan pohjaveden puhdistumiseen maaperässä sitä likaavista hygieenisiin ominaisuuksiin vaikuttavista aineksista (jätevesistä). Kuluntalahden alueen maaperän hiekkavaltaisuudesta johtuen pohjaveden virtausnopeus maaperässä on melko alhainen. Käyttäen lähtötietoina maaperän rakeisuuden perusteella laskettuja k-arvoja (vedenläpäisevyyskerroin) ja havaintoputkista käytettävissä olevia vedenpinnan korkeustasotietoja saadaan Darcyn lain (v=ki, jossa v on veden nopeus, k on vedenläpäisevyyskerroin ja i hydraulinen putous eli gradientti) mukaan veden virtausnopeudeksi noin 3,6 m/d. Suojavyöhykkeen vähimmäisetäisyydeksi muodostuu tällöin em. perusteella (vähimmäisvirtausaika 60 d) laskettuna runsaat 200 m. Pohjaveden pilaamiskiellon tiukennuttua sekä jätevesien käsittelyä pohjavesialueilla koskevan säädöspohjan muutenkin muututtua on tarve em. perusteella rajatun suojavyöhykkeen käytölle vähentynyt. Merkitystään menettäneiden hygieenisten perusteiden sijaan lähisuojavyöhykkeen määrittelyperusteena käytetään yleisemmin muiden riskitoimintojen, kuten esim. maa-ainesten oton haittavaikutusten estämistä. Suojelusuunnitelmassa rajatun lähisuojavyöhykkeen rajausperusteista (hygieeniset tekijät) huolimatta lähisuojavyöhykkeeseen suunnitelmassa kohdistettu ainoa maankäyttörajoitus koskee maa-ainesten ottoa. Ajatellen vedenoton suojaamista kaivutoimintaan liittyviltä riskeiltä voidaan suojelusuunnitelmassa rajattua lähisuojavyöhykettä pitää pienialaisena. Suunnitelmassa esitetyt maankäyttörajoitukset ovat ohjeellisia, eikä niillä ole oikeudellisia vaikutuksia. Ohjeelliset rajoitukset ja suositukset pyritään ottamaan huomioon viranomaispäätöksiä tehtäessä ja oikeusvaikutukset tulevat vasta suunnitelmaa hyödyntävien erillisten viranomaispäätösten kautta. Vedenottamon valuma-alueelle sijoittuvista riskitoiminnoista sekä kaavoituksesta käytettävissä olevien tietojen perusteella tulisi harkita lisärajoitteita tai suojatoimenpiteitä seuraaville Heterannan vedenottamon toimintaa uhkaaville tekijöille: Lisääntyvä asutus vedenottamon lähialueella Valuma-alueella on pientalovaltaista asutusta pohjavesiesiintymän itäreunalla ja kaakkoisosassa, Heterannan vedenottamon läheisyydessä. Osittain viemäröimätön asutus sekä kiinteistöjen yhteydessä olevat tarkastamattomat öljysäiliöt ovat riski pohjavedenottamon toiminnalle. Nuasjärven osayleiskaavassa on pohjaveden muodostumisalueelle, välittömästi Heterannan vedenottamon pohjois- ja itäpuolille sijoitettu pientalovaltaisia asuinalueita (AP). Kaavan mukainen rakentaminen tulee lisäämään asutusta ja sen mukanaan tuomia riskejä pohjavedelle. Rakennusjärjestys ja yleiskaavamääräykset kieltävät kaikkien jätevesien johtamisen / imeyttämisen maaperään ainoastaan pienialaisella lähisuojavyöhykkeellä. Suojelusuunnitelmassa suositus jätevesien johtamiskiellosta koskee koko pohjaveden muodostumisaluetta. Määräykset eivät koske alueen nykyistä, osin viemäröimätöntä asutusta. Lämmitysöljysäiliöiden osalta rakennusjärjestys ja suojelusuunnitelma edellyttävät säiliöiden sijoittamista maanpäälle suoja-altaisiin. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät koske alueen nykyisiä maanalaisia öljysäiliöitä, joiden osalta Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

41 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 11 ( ) 51- P18700 J.Arjas tiedot ovat puutteellisia. Suojelusuunnitelmassa on suositeltu myös nykyisten maanalaisten säiliöiden poistamista. Maatalous vedenottamon lähialueella Huomattava osa vedenottamon pohjoispuolisesta pohjaveden muodostumisalueesta koostuu viljelykäytössä olevista peltoalueista, jotka ulottuvat vedenottamon välittömään läheisyyteen. Riski pohjavedelle aiheutuu lannoitteiden käytöstä läpäisevällä maapohjalla sekä karjatiloilla tapahtuvasta lannan/virtsan varastoinnista. Suojelusuunnitelmassa on esitetty kattavat suositukset peltoalueiden pintaalan sekä karjatilojen lukumäärän ja koon rajoittamisesta, lantaloiden ja karjarakennusten pohjien tiiveydestä sekä lannoitteiden käytön rajoittamisesta. Esitetyt rajoitukset ovat ohjeellisia. Liikenne Pohjaveden muodostumisalueen poikki, vedenottamon pohjoispuolitse johtavalla, suojaamattomalla valtatiellä 5 sekä eteläpuolisella rautatiellä kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Pohjavesialueen kohdalla sattuva mahdollinen vaarallisten aineiden kuljetuksia koskeva onnettomuus voi johtaa pohjaveden pilaantumiseen. Vaarana pohjavedelle on myös tiesuolan käyttö vedenottamon pohjoispuolisten tieosuuksien liukkaudentorjunnassa. Suojelusuunnitelmassa on esitetty suositus pohjavesisuojausten rakentamisesta tieosuuksille niiden perusparannuksen yhteydessä. Aluehallintoviraston vahvistamat suoja-aluemääräyksillä voidaan kieltää uusien teiden rakentaminen. Olemassa olevien teiden suojaamiseen suojaaluepäätöksissä on puututtu hyvin harvoin. Maa-ainesten otto Vedenottamon pohjoispuolisella valuma-alueella on laaja maa-ainesten ottoalue, jonka eteläosassa on kaksi voimassaolevaa maa-aineslupaa. Vaikutuksia pohjaveteen voi aiheutua kaivualueiden pinta-alan laajentumisen, pohjavettä puhdistavan ja suojaavan maakerroksen ohentumisen sekä kaivutoimintaan liittyvän öljytuotteiden käsittelyn ja varastoinnin seurauksena. Suojelusuunnitelmassa on suositeltu maa-ainesten oton kieltämistä pienialaisella lähisuojavyöhykkeellä. Suunnitelman mukaan Leirinkankaan alueella ottoalueita voidaan laajentaa vanhan soranoton yleissuunnitelman mukaisesti. Maa-ainesten ottamistoimintaa alueella ohjataan vuonna 1985 laaditun maaainesten oton yleissuunnitelman pohjalta. Suunnitelman valmistumisen jälkeen ottamistoiminnalle asetetut vaatimukset ovat muuttuneet. Pohjaveden virtaussuunnassa ottamisalueen alapuolella sijaitsevaa Heterannan vedenottamoa ei ollut rakennettu suunnitelmaa laadittaessa. Edelleen ottamistoiminnassa sovellettava suunnitelma ei ole ajantasainen ja sen käytöstä tulisi luopua. 9 Pohjavedenottamon suojavyöhykkeiden määrittely Aluehallintovirasto voi vesilain 9. luvun 20 nojalla määrätä vedenottamon ympärillä olevan alueen vedenottamon suoja-alueeksi. Aluehallintoviraston vahvistamien suojavyöhykkeiden ja niille määritettävien suojaaluemääräysten avulla voidaan asettaa määräyksiä ja kieltoja pohjavettä uh- Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

42 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 12 ( ) 51- P18700 J.Arjas Lähisuojavyöhyke 9.2 Kaukosuojavyöhyke kaaville maankäyttömuodoille vedenottamon vedenlaadun puhtauden säilyttämiseksi. Tämän selvitystyön yhteydessä on Heterannan vedenottamolle määritetty alustavat lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Perustelut vyöhykkeiden rajaukselle on esitetty kappaleissa 9.1 ja 9.2. Suojavyöhykkeiden rajaukset on esitetty piirustuksessa YMP-51-P Kuten kappaleessa 8.3 on todettu, merkitystään menettäneiden hygieenisten perusteiden sijaan lähisuojavyöhykkeen määrittelyperusteena käytetään yleisemmin muiden riskitoimintojen haittavaikutusten estämistä. Heterannan lähisuojavyöhykkeen rajausperusteina on käytetty hydrogeologisten olosuhteiden (maaperän vedenläpäisevyys ja vedenjohtavuus sekä pohjaveden virtaussuunnat) lisäksi tietoja vedenottamon lähialueella sijaitsevista riskitoiminnoista (asutus ja maatalous sekä niihin liittyvät pohjavesiriskit) sekä alueen tulevasta maankäytöstä (Nuasjärven osayleiskaavan mukainen lisääntyvä asutus ja siihen liittyvät pohjavesiriskit). Olemassa olevien liikenneväylien suojaamiseen on suoja-aluemääräyksillä voitu puuttua hyvin harvoin. Heterannan vedenottamon pohjoispuolitse johtavien liikenneväylien (rautatie ja valtatie 5) verrattain suuri etäisyys (vt 5 etäisyys vedenottamolta noin 1,1 km) sekä edellä todetut aiemmat suojaaluemääräyksiä koskevat kokemukset huomioiden on liikenneväylät jätetty ehdotetun lähisuojavyöhykkeen ulkopuolelle. Lähisuojavyöhykkeen rajauksessa on mahdollisuuksien mukaan noudatettu kiinteistörajoja, tielinjauksia ja peltoalueiden reunoja. Alustavasti rajatun lähisuojavyöhykkeen pinta-ala on noin 49 ha. Lähisuojavyöhykkeelle määritettävien suojelumääräysten avulla on mahdollista mm: - kieltää maa-ainesten ottamistoiminta - asettaa määräyksiä asutuksen jätevesiratkaisuille, nykyisille öljysäiliöille sekä uuden asutuksen lämmitysratkaisuille - asettaa rajoituksia maataloudelle mm. kieltämällä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, uusien peltojen raivaus, karjasuojien, lantaloiden, tuorerehu- ja virtsasäiliöiden rakentaminen sekä antamalla määräyksiä nykyisten rakenteiden suojauksesta - asettaa määräyksiä muuntamoiden sijoittamisesta ja nykyisten suojarakenteista - estää muun pohjavedelle haitallisen toiminnan sijoittuminen alueelle Kaukosuojavyöhykkeen rajausperusteina on käytetty pohjavesiesiintymän hydrogeologisia olosuhteita. Kaukosuojavyöhyke käsittää Heterannan vedenottamon yläpuolisen valuma-alueen ja pohjaveden muodostumisalueen kokonaisuudessaan. Kaukosuojavyöhykkeen rajauksessa on noudatettu pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen rajoja, sekä pohjavesitutkimusten perusteella paikannettuja pohjavedenjakajia. Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

43 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys 13 ( ) 51- P18700 J.Arjas Jatkotoimenpiteet Heterannan vedenottamon valuma-alueella sijaitsevat myös Kajaanin kaupungin Salmijärven ja Mustikkamäen pohjavedenottamot. Rajattu kaukosuojavyöhyke on tällöin yhteinen kaikille kolmelle pohjavedenottamolle. Alustavasti rajatun kaukosuojavyöhykkeen pinta-ala on noin 754 ha. Yleisen käytännön mukaan kaukosuojavyöhyke käsittää koko pohjaveden muodostumisalueen, eli sen alueen, jolla pohjavesi virtaa vedenottamon suuntaan. Tällöin suoja-alueella saavutetaan paras suojeluteho. Mikäli suojavyöhyke katsotaan tarpeelliseksi ainoastaan Heterannan vedenottamolle, on kaukosuojavyöhykkeen pinta-alallisen supistamisen sijaan suositeltavampaa jakaa kaukosuojavyöhyke pienempiin osa-alueisiin ja esittää näille sisällöltään erilaisia maankäyttörajoituksia. Tällä menettelyllä voidaan rajoittaa laajasta suojavyöhykkeestä aiheutuvia korvausvelvoitteita. Kaukosuojavyöhykkeelle määritettävien suojelumääräysten avulla on mahdollista mm: - rajoittaa ja ohjata maa-ainesten ottamistoimintaa - asettaa määräyksiä asutuksen jätevesiratkaisuille ja lämmitysöljysäiliöiden sijoittamiselle ja suojarakenteille - asettaa rajoituksia maataloudelle koskien mm. lannoitteiden ja torjuntaaineiden käyttöä, karjasuojien, lantaloiden, tuorerehu- ja virtsasäiliöiden rakentamista ja suojarakenteita - rajoittaa muun pohjavedelle haitallisen toiminnan sijoittumista alueelle Suojelutarpeen arvioinnin (kpl 8.4) perusteella pohjavesialueelle, Heterannan vedenottamon valuma-alueelle sijoittuva nykyinen ja tuleva maankäyttö aiheuttavat vedenottamon toiminnalle uhkatekijöitä, joiden vuoksi aluehallintoviraston vahvistaman suoja-alueen perustamista voidaan pitää tarpeellisena. Aluehallintovirastolle toimitettavaan, suoja-alueen perustamista koskevaan hakemukseen sisällytetään seuraavat asiakirjat: Hakemuskirjelmä Vesiasetuksen 69 a :n mukainen suoja-aluesuunnitelma Suoja-aluesuunnitelma käsittää mm. seuraavat tarkastelut: Hankkeen taustatiedot Yleiskuvaus karttoineen alueesta, jota hakemus koskee Tiedot vedenottamosta, jota varten suoja-alue on tarkoitettu määrättäväksi Selostus syistä, jotka vaativat suoja-alueen määräämistä (tiedot pohjavettä uhkaavista toiminnoista) Suoja-alueen ja suojavyöhykkeiden ehdotetut rajaukset Tiedot suoja-alueen hydrogeologisista olosuhteista Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

44 FCG Finnish Consulting Group Oy Suojelutarveselvitys ( ) 51- P18700 J.Arjas Ehdotus suoja-aluemääräyksiksi Ehdotus suojatoimenpiteiksi Luettelo suoja-alueeseen kuuluvista tiloista ja niiden maanomistuksesta sekä vastaavat tiedot alueella sijaitsevista hakemuksen kannalta tärkeistä rakennuksista ja laitteista Oikeudelliset edellytykset FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Timo Lempinen Toimialaryhmän johtaja, DI Laatinut: Jussi Arjas Suunnittelupäällikkö, FM Q:\Hki\P187\P18700_Pohjaveden_suojelutarveselvity\Työaineisto\Suojelutarveselvitys.doc

45

46 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu 1 Heterannan vedenottamon suoja-alueharkinta Työryhmän esitysluonnos Inkeri Neuvonen Juha Nurminen Sanna Seppänen

47 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu 2 Sisältö 1. Lähtökohdat 3 2. Nykytilanne Pohjavedenottamo Kaavoitus Rakennusjärjestys 4 3. Riskit, joiden suuruuteen suojavyöhykkeellä voidaan vaikuttaa 5 4. Vaihtoehtojen tarkastelu Nykytilanne riittävä Kaavallinen tarkastelu Vesilain mukainen suojavyöhyke Maa-alueiden lunastus Kunnalliset määräykset Jätevesirunkoviemärin siirto 8 5. Johtopäätökset 8 6. Toimenpide-esitykset 9 LIITTEET Liite1: ote ajantasayleiskaavasta Liite 2: Heterannan jätevesirunkoviemärin linjauksen vaihtoehtovertailu Liite 3: Heterannan pohjavedenottamo - Pohjaveden suojelutarveselvitys Postiosoite PL Kajaani Käyntiosoite Pohjolankatu Kajaani Puhelin (08) Faksi (08) Sähköposti tekninen@kajaani.fi

48 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu 3 1. Lähtökohdat Heterannan vedenottamolla on määritelty ohjeellinen suojavyöhyke vuonna 1995 tehdyssä suojelusuunnitelmassa. Rajausta on käytetty Nuasjärven osayleiskaavassa ja vuonna 2011 valmistuneessa Kainuun ELY-keskuksen laatimassa Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesi alueen suo je lu suun ni tel mas sa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmas sa vuoteen 20 esitetään pohjavedenottamoiden suoja-aluerajausten tai -määräysten päi vittämistä. Heterannan vedenottamon suojavyöhykerajausten tar kis ta mi nen on tar peel lis ta, kos ka alu eel le on ra ken nettu uusia kai voja en tisten kaivo jen luo teis puo lelle vuonna Nykytilanne 2.1. Pohjavedenottamo Kajaanin Vesi -liikelaitos käyttää raakavetenään 100 %:sti pohjavettä, jota käyte tään noin m 3 /vrk. Tästä noin m 3 /vrk (92 %) hankitaan Matin mäen-mustikkamäen pohja vesialueen viidestä pohjavedenotta mosta ja edelleen noin m 3 /vrk (37,5 %) pumpataan Heterannan pohjavedenottamon viidestä pohjavesikaivosta. Kajaanin keskustaajamaan ja sen ym pä ris töön toi mi te tus ta talousvedestä noin 40 % on peräisin Heterannan pohjaveden otta mos ta. Vuoden 2011 käyttötarkkai lun analyysitulosten keskiarvoina Heterannan pohjaveden ph on 7,2, alkaliniteetti 0,76 mmol/l, sähkönjohtavuus 111 us/cm, kloridit 3,5 mg/l, nitraatti 2 mg/l ja nitriitti alle määritysra jan 0,01 mg/l. Torjunta-aineet ja muut VOC-yhdisteet olivat alle määri tysrajan 0,01 ug/l. Näyt teis tä ei ole ha vait tu ko li for misia eikä muitakaan tut kit tuja bakteereita. Pe säk keiden kes ki määräi nen mää rä oli 5,5 pmy/ml. Heterannan pohjavedenottamon pohja vesi täyttää sel lai se naan il man käsit telyä ta lous ve den laatu vaatimukset eikä sitä tällä hetkel lä kä sitellä mi ten kään toi saalta käsitte le mät tömyyden vuoksi mahdolliset pohjaveteen joutu neet haitta-ai neet kulkeutuvat myös hy vin helposti kulutukseen toimitettavaan talousveteen. Tule vaisuu dessa myös He te rannan ve den ottamosta pumpattava pohjavesi tultaneen käsitte le mään UV-desifi oinnilla mut ta muuta kä sittelyä talousvedelle ei ole näköpiirissä. Heterannan pohjavedenottamo säilyy tulevaisuudessakin Kajaanin Veden ja Kajaanin kes kustaajaman päävedenottamona, josta tullaan jatkossakin pump paamaan pohjavettä nykyis tä suuruusluokkaa vastaavia määriä. Siitä hankittavaa vesimäärää on vaikea korvata edes osittain muilta ve denottamoilta otettavalla pohjavedellä. Siksi kysei sen poh ja ve den ot ta mon poh ja ve den laa dun tur vaa mi nen on erit täin tär keää. Otanmä ki-ka jaa ni -yhdysvesijohdon ra kenta misen jälkeen on tarkoitus johtaa Linnaharjun vedenottamon vettä Kajaaniin noin 500 m 3 /vrk, jolla on tarkoitus korvata Hannusrannan, Mustikkamäen ja Salmijärven vedenottoa, jolla voi olla vaikutus Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialueen pohjaveden pintoihin. Postiosoite PL Kajaani Käyntiosoite Pohjolankatu Kajaani Puhelin (08) Faksi (08) Sähköposti tekninen@kajaani.fi

49 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu Kaavoitus Kainuun maakuntakaavassa Heterannan vedenottamon alue on merkitty tärkeäksi pohjavesi alueeksi, jonka alueella pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueesta tai suojattava, niin ettei pohjave den käyttökelpoisuus vaarannu. Nuasjärven osayleiskaavassa, hyväksytty , vedenottamo on mer kit ty yh dyskun ta teknisen huollon alueeksi / pohjavedenottamoksi (ET/pv). Sen ym pärillä on noin 10 metrin kaistale maa- ja metsätalousaluetta, jolla on paikallisesti arvokasta kasvillisuutta (MY-kp). Kaksi kaivoista sijaitsee Kainulan kansalaisopiston oppilaskunta ry:ltä vuokratulla alueella, toi nen kai vois ta on yleiskaavan MY-kp -alueella ja toi nen lo ma raken nus pai kan ja MY-kp -alu een ra jal la. Heterantaa ympäröivälle vedenhankinnalle tärkeälle pohjavesialueelle (Pv1) ei saa sijoittaa toimintoja, jot ka saattavat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Pohjaveden pinnan yläpuolelle on jätettävä vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maankaivu- ja rakentamistoimenpiteissä. Pien talo alueilla ei sal lita jä teve sien maa hanimey tys tä, mutta lo ma-asunto alueille ei ole an nettu määräyk siä jäteve sien käsittelystä. Vedenottamoa ympäröivällä lähisuojavyöhykkeellä (pvs 1) ei sallita jä teve sien imeyttämistä maa han vedenottamon pohjoispuolella. Lähisuojavyöhykkeen ra jaus on teh ty vuon na 1995 Ka jaa nin kau pun gin ym pä ris tö lau ta kunnan laati man Ma tinmäen-mus tikka mäen suojelu suun ni tel man pe rus teella. Suunni tel man laatimi sen jälkeen on otettu käyt töön ve denot to kai voja al ku peräisen otta mon luo teispuo lella. Nä mä kai vot sijaitse vat yleiskaa van maa- ja met säta lous alueella, jol le salli taan vain maa- ja metsä ta loutta pal ve le via raken nuksia (MT). Uudella lä hisuo javyöhykkeellä on rakennettu asuinrakennusta (AP, MA) ja viisi lomarakennusta (RA). Li säk si yleis kaava mah dol lis taa 21 uutta AP-raken nuspaik kaa uudella lähisuojavyöhykkeel lä. (Liite 1: ote ajantasayleiskaavasta) 2.3. Rakennusjärjestys Kajaanin kaupungin rakennusjärjestyksessä on ohjattu öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt sijoittamaan tärkeillä pohjavesialueilla maan päälle ja varustamaan suoja-altaalla. Rakennuslupaa haettaessa pohjavesialueelle on hakemukseen tarvittaes sa liitettävä pohjaveden hallintasuunnitelma. I-luokan pohjavesialueilla on vältettävä pohja vettä pilaavan toiminnan harjoittamista ja rakentamista, kuten lietesäiliöitä, taimitarhoja ja kyl lästämöitä. Toiminnan harjoittaminen ratkaistaan ympäristösuojelulain mukaisella lupamenet telyllä. Lisäksi I-luokan tärkeillä pohjavesialueiden muodostumisalueilla vesikäymälän vedet on johdettava umpisäiliöön tai alueen ulkopuolelle puhdistettavaksi. Pohjavedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä kaikki jätevedet on johdettava alueiden ulkopuolelle käsiteltäväksi. Postiosoite PL Kajaani Käyntiosoite Pohjolankatu Kajaani Puhelin (08) Faksi (08) Sähköposti tekninen@kajaani.fi

50 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu 5 3. Riskit, joiden suuruuteen suojavyöhykkeellä voidaan vaikuttaa Maatalous pellot sijaitsevat heti ottamokaivojen yläpuolella pohjave den vir taus suuntaan nähden, nykyi sin ei ole selvää suoja vyö hykettä pintavalumi en estämiseksi suojelusuunnitelmassa (2011) on esitetty peltoviljelyn rajoittamista ottamon lähisuoja vyöhykkeellä nitraattiasetus kieltää lannan patteroimisen pohjavesialu eella, ei lan nan levittämistä Maa-ainesten otto lähin maa-ainesten ottopaikka on noin 2 kilometriä luoteeseen Hete rannan ottamosta, virtaussuuntaan nähden yläpuolella maa-ainesten ottoluvat käsitellään kunnassa, ympäristöteknisen lau takunnan lupajaostossa, pohjavedenpinnan alapuolinen otto voi vaatia ensin ve silain mukaisen luvan aluehallintolupavirastosta Liikenne onnettomuudet pohjavedelle haitallisten aineiden kuljetuksissa maan teillä ja rautatiellä sekä tiesuolaus Jätevedet viemärilinja ja siihen liittyvät kaivot Heterannan pohjavedenottamot sijaitsevat käytössä ole van vie mä ri lin jan ja run ko vie mä ri kaivon ala puo lella met rin pääs sä kaavaillulla lähisuojavyöhykkeellä on viemärilaitoksen toiminta-alu eella 1 kiin teis tö, jo ka ei ole liit ty nyt viemäriin ja toiminta-alueen ulko puolella 3 kiinteistöä, joilla on kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä lähisuojavyöhykkeellä rakentamattomia rakennuspaikkoja Kajaanin veden toiminta-alueella on 7 ja toiminta-alueen ulkopuolella Muuntamot ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä olevista muuntamoista on öljynke räyskaukalo puistomuuntamossa ja muuntamo nro on ilman öljynkeräyskaukaloa oleva pylväsmuuntamo suunnitellulla lähisuojavyöhykkeellä on 3 muuntamoa, joista 2 on pyl väsmuuntamoita, kaukosuojavyöhykkeellä on muuntamoa, joista 13 on pylväsmuuntamoita (muuntamossa on öljyä l) Öljysäiliöt rakennusjärjestyksen määräyksillä voidaan vaikuttaa rakennuslupa- ja toimenpidelupakohteisiin rakennusjärjestyksen mukaan käytöstä poistettua öljysäiliötä ei saa jät tää maa han, tapaukset tulevat esille Postiosoite PL Kajaani Käyntiosoite Pohjolankatu Kajaani Puhelin (08) Faksi (08) Sähköposti tekninen@kajaani.fi

51 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu 6 sattumanvaraisesti suunnitellulla lähi- ja kaukosuojasuojavyöhykkeillä on muutama maanalainen lämmitysöljysäiliö Maalämpökaivot vaativat toimenpideluvan, missä yhteydessä harkitaan vaikutukset pohjaveteen voidaan antaa määräyksiä käytettävästä aineesta suunnitellulla lähi- ja kaukosuojavyöhykkeellä ei ole kaupungin tie dossa ole via maa läm mi tys järjestelmiä 4. Vaihtoehtojen tarkastelu 4.1. Nykytilanne riittävä - ei tarvita uusia suojelutoimia 4.2. Kaavallinen tarkastelu Asumisesta tulevan kuormituksen vähentämiseksi osa Heterannan alueen rakentamattomista rakennuspaikoista on yleiskaavamuutoksella mahdollista siirtää lähisuojavyöhykkeeltä maanomistajien muille maa-alueille. Kaavalla voidaan myös riittävillä perusteilla poistaa rakentamattomia rakennuspaikkoja, mutta maanomistajilla voi olla oikeus korvauksiin menetetyistä eduista. Lisäksi yleiskaavamuutoksella voidaan laajentaa lähisuojavyöhykettä vastaamaan Heterannan vedenottamon muuttu nutta ti lannetta ja antaa kaavamääräyksissä ohjeita riskialtteille toiminnoille, esi mer kiksi maa ta loudessa käytet tävien haitallisten aineidenkäytön rajoittamisesta. Määräysten noudattaminen jäisi kuitenkin maanomistajan omalle vastuulle Vesilain mukainen suojavyöhyke Olemassa oleville ottamoille voidaan perustaa suoja-alue. Lupaviranomainen voi veden otta mista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohja veden ottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, jos alu een käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaami seksi. Vaatimuksen tai hakemuk sen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianosainen (Vesilaki 4 luku 11 ). Suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä on annettava vedenoton turvaamiseksi tarpeelliset määräykset suojatoimenpiteistä, muista suoja-alueen käytön rajoituksista ja mää räysten noudattamisen valvonnasta. Määräykset eivät saa olla ankarampia kuin on välttämä töntä. Mää räyksistä toiselle johtuva edunmenetys on vedenottamon omistajan tai haltijan kor vattava (Vesilaki 4 luku12 ). Keskeinen osa määräyksiä on pohjaveden ottamisen vuoksi alueella kiellettyjen ja Postiosoite PL Kajaani Käyntiosoite Pohjolankatu Kajaani Puhelin (08) Faksi (08) Sähköposti tekninen@kajaani.fi

52 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu 7 rajoitettujen toimenpiteiden yksilöinti. Tarkoituksenmukaista on, että määräyksiin kootaan myös muihin säännöksiin perustuvat alueen käyttörajoitukset, miltä osin kyseessä olisi kuitenkin rajoitusten toteaminen, koska rajoitukset perustuvat muihin säännöksiin. Suoja-alueen määräämisestä aiheutuva edun menetys on kor vatta va vesilain 13 luvun mu kaan. Viranomaisen on tutkittava ilman korvausvaatimuksiakin, aiheu tuuko suoja-alueen määräämisestä korvattavia vahinkoja ja tarvittaessa määrättävä kor vaukset. Esimerkkipää töksissä (ESAVI/218/04.09/2010 (annettu ) ja LSSAVI/38/04.09/2010 (annettu )) on todettu, ettei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa ja että päätöksillä ei rajoi teta alueella jo olemassa olevaa toimintaa enempää kuin jo olemassa olevissa vesilain, ym päristönsuojelulain-, vesihuoltolain ja talousvesiasetuksen säännöksissä. Suoja-alueen perustamispäätös ja suoja-aluemääräykset eivät anna vedenottamon haltijalle tai omistajalle oikeutta alueen käyttämiseen. Käyttöoikeus voi perus tua asianosais ten vä li seen sopimukseen tai viranomaisen päätökseen Maa-alueiden lunastus Maa-alueiden lunastus perustuu pääasiassa vapaaehtoiseen maakauppaan. Kunta voi myös lunastaa alueita yleiskaavan perusteella (MRL 99 ), jolloin edellytyksenä on, että alue on yleis kaa vassa tar koitettu käytettäväksi kunnan laitokselle tai muihin tämän tarpeisiin. Ajanta sa yleis kaava ei täytä tätä edellytystä vaan ennen lunastusta tulee tehdä yleiskaavamuutos Kunnalliset määräykset Rakennusjärjestys Rakennusjärjestykseen uusitaan tarvittaessa. Rakennuksen yhdys kuntateknistä huoltoa kä sittelevässä osiossa on annettu vesi- ja jätevesihuoltoa koskevia määräyksiä ja Rakennetun ympäristön hoitoa sekä Rakentaminen erityis- ja ongelma-alueilla koskevissa osiossa on an net tu mää räyk siä mm. öljysäiliöihin liittyvistä asioista pohjavesialueella. Ympäristönsuojelumääräykset Kunnanvaltuusto voi antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikal li sista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osia koskevia yleisiä määräyksiä (kunnan ympäris tönsuojelumäärykset, YSL 19 ). Määräykset voivat koskea mm. alueita, joilla ympäristön eri tyisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön sekä vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan tai lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan. Postiosoite PL Kajaani Käyntiosoite Pohjolankatu Kajaani Puhelin (08) Faksi (08) Sähköposti tekninen@kajaani.fi

53 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu Jätevesirunkoviemärin siirto Heterannan vedenottamon ohi kulkee Kuluntalahden, Jormuanlahden ja Salmijärven jätevedet metrin päässä lähimmästä ottokaivosta. Pohjaveden pilaantumisriskin pienentämiseksi alueen runkoviemärin siirtämiseksi on tehty alustava vaihtoehtovertailu (liite 2: Heterannan jätevesirunkoviemärin linjauksen vaihtoehtovertailu). Vertailussa on myös selvitetty uusia linjausvaihtoehtoja Niemelänrannan viemäriyhtymän jätevesien johtamisesta runkoviemäriin. 5. Johtopäätökset Kaavoissa esitetyt rajoitukset vedenottamon suoja-alueella otetaan huomioon lupamenette lyissä, mutta sellaisten alueella kaavamääräyksissä kiellettyjen tai rajoitettujen toimintojen val vo mi nen, joi hin ei lii ty lu pa me net te lyä, on käytännössä lähes mahdotonta. Kaavamääräyk set ovat tällaisissa tapauksissa enemmänkin ohjeena ja vapaaehtoisesti maanomistajien to teutettavissa. Asumisesta aiheutuvien riskien pienentämiseksi rakentamattomien rakennuspaikkojen siirto kaavamuutoksella on toimivin ratkaisu. Kustannukset riippuvat kaavahankkeen koosta sekä korvattavista edunmenetyksistä. Yleiskaava n Aluehallintovirastolta haettavassa suoja-alueen perustamispäätöksessä annetaan lähija kaukosuojavyöhykkeelle alueiden käyttöä koskevia määräyksiä. Hakemuksen käsittelyssä kuullaan asianosaisia. Suoja-alueesta tulee merkintä kiinteistörekisteriin. Suoja-aluepäätök sissä on usein edellytetty, et tä ha ki ja mer kit see suoja-alueen rajat maastoon ja tiedot taa asian omai sille maan omistajille suo ja-alu een ra joista ja suoja-alueen määräyksistä. Kus tan nuksia tulee ha kemuk sen laatimi ses ta ja lupapäätök ses tä. Vesilain mukaisessa päätöksessä tutki taan kor vattavat vahingot. Ennalta arvioiden suojapäätöksestä ei ai heudu kor vatta vaa va hin koa, haittaa ja muu ta edunmenetystä jos päätöksillä ei ra joiteta alueella jo ole massa ole vaa toimin taa enempää kuin jo olemassa olevissa vesilain, ympäristönsuojelulain-, vesi huol tolain ja talousve si ase tuksen säännöksissä on säädetty. Lunastetuilla maa-alueilla kaupunki voi itse määritellä alueen maankäyttöä, kuten vähentää rakentamista ja poistaa riskialttiita toimintoja. Olemassa olevia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista lunastaa. Uudella lähisuojavyöhykkeellä olevien rakennuspaikkojen lunastushinta on ja peltomaan Kaukosuojavyöhykkeen alueella ei ole kannattavaa tehdä maakauppoja. Lunastus on kallis vaihtoehto hyötyihin nähden, muilla toimenpiteillä päästään jopa parempaan suojelutavoitteeseen. Kunnallisia määräyksiä on noudatetta va. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan toimivat muiden viranomaispäätösten tausta-aineistona. Määräyksis sä esitetyt rajoitukset voidaan ottaa huo mioon uusissa alueelle Postiosoite PL Kajaani Käyntiosoite Pohjolankatu Kajaani Puhelin (08) Faksi (08) Sähköposti tekninen@kajaani.fi

54 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu 9 suunnitelluissa, luvanvaraisis sa toiminnoissa, mutta olemassa olevan toiminnan rajoittaminen on määräysten avulla on gelmallista. Maatalouteen (lannoitus, viljely) kohdistuvissa rajoituksissa täytyy ottaa huomi oon maatalouden ympäristötukiin liittyvät sään nök set. Alustavassa selvityksessä Heterannan runkoviemärin linjauksessa päädyttiin kolmeen vaihtoehtoon, joiden alustavat tekniset kustannukset vaihtelevat ja välillä. Viemäriyhtymän jätevesilinjaan tehtävien muutosten alustava kustannusarvio on Lisäksi kustannuksia voi syntyä viemärilinjaan käytettyjen maa-alueiden korvaamisesta. Yksittäisten toimintojen osalta pohjaveden suojelu voidaan hoitaa sopimalla asioista neuvot telemalla. Muuntamoiden suojaamisesta on neuvoteltu EO.N:in kanssa ja Heterannan muun tamoiden suojaus on vuoden rakentamisohjelmassa. Kainuun Pelastuslaitoksen kanssa pidetyssä palaverissa on sovittu, että pelastuslaitos kartoittaa tässä selvityksessä esitettyjen lähi- ja kaukosuojavyöhykkeiden alueella olevat lämmitysöljysäiliöt, niiden tarkastustiedot. Tarvittaessa tehdään tarkastuskäynti kohteisiin, joissa öljysäiliöitä ei ole tarkastettu määräajoin. 6. Toimenpide-esitykset Kajaanin Vesi hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista suoja-aluetta ja vedenottamoalueen laajentamista Heterannan vedenottamolle liitteenä 3 olevan selvityksen mukaisesti Uusi viemärilinjaus lähisuoja-alueen pohjoispuolelle / nykyisen viemäriputken ja kaivojen lisäsuojaus Kaupunki laatii yleiskaavan alueelle, rakennuspaikkojen sijoittelua tarkastellaan pohjaveden suojelun näkökulmasta ja annetaan pohjaveden suojelua koskevat kaavamääräykset Kaupunki tekee esityksen 5-tien suojarakenteiden rakentamisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuosia koskevaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan Pohjaveden suojelu huomioidaan jätevesien johtamiseen ja muihin rakentamiseen liittyvissä asioissa rakennusjärjestyksen uusimisen ja ympäristönsuojelumääräysten laatimisen yhteydessä Jatketaan neuvotteluja pohjavesialueella olevien toimijoiden kanssa (E.ON Kainuun Sähköverkko Oy /muuntajat, Kainuun Pelastuslaitos/öljysäiliöt, Kainuun ELY-keskus/ maatalous) pohjaveden suojelun edistämiseksi Postiosoite PL Kajaani Käyntiosoite Pohjolankatu Kajaani Puhelin (08) Faksi (08) Sähköposti tekninen@kajaani.fi

55 KAJAANIN KAUPUNKI Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Raportti Sivu 10 Toimenpide-esitys Aluehallintoviraston vahvistama suoja-alue Jätevesirunkoviemärin siirto Osayleiskaavan muutos 5-tien suojaaminen Rakennusjärjestyksen uusiminen/ ympäristönsuojelumääräysten laatiminen Neuvotteluja alueen yksittäisten toimijoiden kanssa Kustannukset esityksen valmistelu , tapauskohtaiset korvaukset edunmenetyksistä, jos rajoituksia ei ole rajoitettu lailla tai säännöksillä (runkoviemäri), (viemäriyhtymä) + mahdolliset maa-alueiden korvaukset n mahdolliset korvaukset edunmenetyksistä 1 milj. /km, kustannuksista vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY kaupungin virkamiestyönä neuvottelut virkamiestyönä, toimenpiteiden kustannukset toimijoiden vastuulla Postiosoite PL Kajaani Käyntiosoite Pohjolankatu Kajaani Puhelin (08) Faksi (08) Sähköposti tekninen@kajaani.fi

56 Raportti Pöyry Finland Oy Itkonniemenkatu 13 FI Kuopio Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Sivu 1 (5) Kuluntalahden kaava-alueen potentiaaliset liito-oravan elinympäristöt Kajaanin kaupungin yleiskaavatoimisto tilasi kesäkuussa Pöyry Finland Oy / Mika Wellingiltä tarkastustyön, jonka tarkoituksena oli selvittää Kuluntalahdella sijaitsevalla kaava-alueella liitooravan potentiaaliset elinympäristöt sekä muut huomionarvoiset alueet. Alueen sijainti on esitetty kuvassa1. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. Alueelta valittiin kaavasuunnitelman rakentamiselle osoitettavilta alueilta sekä ortokuvien perusteella puustoiset metsäalueet, jotka mahdollisesti voisivat toimia liito-oravan elinympäristöinä (kuva 2). Seuraavassa on esitetty kohteiden kuvaukset.

57 2 Kuva 2. Selvityskohteet. Alue A Kuivahkoa uudistuskypsää kasvatusmännikköä. Alueella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Ei huomioitavia luontokohteita. Kuva 3. Alueen A kasvatusmännikköä.

58 3 Alue B Mäntyvaltaista kangasta, jossa myös kuusta jonkin verran aliskasvuna. Aluetta on rakennettu, rantametsät ovat melko avonaisia. Vuonna 2001 tehdyn kartoituksen mukaan ranta-alueella on havaittu liito-oravia Heterannan vedenottamon ympäristössä. Ilmeisesti kesämökkien tonteilla sijaitsee isompia kuusia ja liito-oravaa on esiintynyt tonttien pihapiireissä. Syyskuussa 20 saatujen tietojen mukaan (Kainuun ELY-keskus, ympäristöhallinnon Eliölajit-tietokanta) alueelta on yksi liito-oravahavainto vuodelta 2006 ja lajin esiintyminen nykyään paikalla on epävarmaa. Kuvat 4 ja 5. Ylempi kuva alueen rantametsästä, alempi kuva alueen läpi kulkevalta tieltä rantaan. Alue C Pääosaltaan tuoreen kankaan uudistuskypsää kasvatusmännikköä, jossa 5-9 metristä aliskasvuskuusta. Rantarinteessä kangassoistumaa yleisesti. Rannassa kuusen määrä lisääntyy, jonkin verran on järeämpiä rantakuusia. Kuusikkovaltainen vyöhyke rannassa on kapea. Alueella ei ole haapaa tai harmaaleppää. Alueella ei liito-oravan reviiriksi täysin soveltuvaa aluetta lajille tyypillisen puuston vähäisyyden takia. Ei huomioitavia luontokohteita.

59 4 Kuva 6. Alueen C rantakuusikkoa. Alue D Varttunutta kasvatusmännikköä, jossa aliskasvoskuusta niukasti. Ei liito-oravalle soveltuvaa metsää. Ei huomioitavia luontokohteita. Kuva 7. Alueen D kasvatusmännikköä.

60 5 Johtopäätökset Kuluntalahden kaava-alueella liito-oravalle mahdollisesti soveltuvien metsäkuvioiden kartoituksessa ei löydetty liito-oravan elinympäristöksi soveltuvia vähintään varttuneita kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä. Alueen metsät ovat mäntyvaltaisia kankaita, jossa kuusta on lähinnä sekapuuna ja aliskasvuksena. Järeitä kolohaapoja alueilta ei havaittu. Selvityskohteessa C rantapuustona on jonkin verran järeämpää kuusta, mutta haapaa ja harmaaleppää alueella ei ole liito-oravan ruokailupuustoksi, eikä rantakuusikko sovellu pienialaisuutensa takia liito-oravan reviiriksi. Selvityskohteen B rantametsissä aiemmin on ollut havaintoja liito-oravasta pitkältä ajalta. Edellisen kerran havainto on merkitty viranomaisten tietojärjestelmiin v ja lajin esiintyminen nykyään kohteessa on epävarmaa. Muualla kaava-alueelta ei ole tiedossa olevia liito-oravan esiintymätietoja. Kuopio, / Pöyry Finland Oy Mika Welling (puh , mika.welling@poyry.com)

61 Pyyntikuopat - Kuluntalahti Heteranta

62 NUASJÄRVEN OSAYLEISKAAVA PYYNTIKUOPPIEN SIJAINTI: HETERANNAN VEDENOTTAMO JA LÄHIALUEET HAVAINNOT GPS-MITTAUKSIN Koordinaatisto: ETRS-GK27 / N2000 No X Y Z (kuopan pohja)

63

64

65 KIINTEISTÖLUETTELO NUASJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KULUNTALAHTI HETERANTA Kiinteistö Nimi Omistaja Rakennettu Ehdotus 2000 Ehdotus 20 Muutos Rakentamatta Huom 3-24 Törmälä Sivonen Risto ja Sivonen Kalle - MT MT Karhuntörmä Karhunen Arto MA/1 MA/1 AP Törmälä Sivonen Risto MT MT Rientola Makkonen Seppo AP AP AP Kanervala von Bell Aarno ja Hilkka AP AP AP Hietikko Piirainen Anu AP 0 AP 1 0 Lohkottu v :126:sta Jennala Koistinen Kari ja Väisänen Anu AP 0 AP 1 0 Lohkottu v :126:sta Tuomaala Fränti Henrik *-2 0 * Rakennuspaikat käytetty muodostamalla kiinteistöt ja Nurmela Fränti Henrik - 2 AP 2 AP Kesäranta Ripatti Hanna RA RA RA Törmälä Settlementti Kainulan Kannatusyhdistys ry RA RA ET Kesäranta Heikkinen Merja ja Romppanen Mauri RA RA RA Kesäranta II Heikkinen Merja ja Romppanen Mauri AP AP AP 0 0 muodostaa AP:n yhdessä 5-78 kanssa 5-51 Männikkö Heikkinen Aune ja Osmo AP AP AP Villa-Ulla Ollikainen Alpo ja Elli RA RA RA Päiväranta Kokkonen Eino RA RA RA Ansala Väisänen Ari, Heikki, Pasi, Sanni - AP AP 0 1 Lohkottu v. 2010, 5-88, Juhala Väisänen Kari AP 2 AP AP 0 1 Lohkottu v. 2010, 5-91, Tapiola Huilaja Laura ja Väisänen Lotta - AP AP Töyrylä Majuri Markus AP AP AP Lehtola Lappalainen Ville ja Rönkkö Jonna AP AP AP Taimisto Huttu Rauni AP AP AP Niemelä Huilaja Laura ja Väisänen Lotta AP 1 AM, 1 AP 2AP Hiekka-aho Haataja Marko kp. - AP AP Kesäranta III Heikkinen Merja ja Romppanen Mauri AP AP AP 0 0 muodostaa AP:n 5:39 kanssa 5-79 Hiekkarinne II Ingalsuo Heidi ja Petri AP AP AP Kankkulankaivo Kajaanin kaupunki ET ET ET Etutasku Haataja Marko kp. - - *0 Lohkottu v :sta. Kantat AP Vähä-Liettu Haataja Marko kp. - - *0 Lohkottu v :sta. Kantat AP 1 * Kantatilasta 5-80 muodostettu tilat 5-84 ja Kantatilalle osoitettu v.2000 kaavassa yksi AP-paikka, joka rakennettavissa, joko 5-84 tai 5-85 tilalle Käpälämäki Väisänen Ari, Heikki, Pasi, Sanni RA RA RA Hiekkarinne Forsberg Vesa AP AP AP Pieni-Mattila Rimpiläinen Antti - 7 AP, 1 MA 4 AP *-3 4 *Nuasjärven osayleiskaavaan osoitettu ja merkitty RA-paikka on siirtynyt myöhemmin laadittuun Kuluntalahden osayleiskaavaan. RA-paikka on tämän kaavamuutosalueen ulkopuolella Mansikkaniemen eteläpuolella Mattila Rimpiläinen Antti AM, RA AP, AM, 2 RA 5 AP, AM Keskitalo Rimpiläinen Antti MT MT Marja-aho von Bell Aarno ja Hilkka - 2 AP Pieni-Ketola Rytkönen Leena ja Pekka - 2 AP Luhtala Lätti Anne ja Teemu AP AP *+1 0 *Kaavaan lisätty tilalle -1 AP-rakennuspaikka, joka v kaavassa on merkitty viheellisesti tilan -3 puolelle -3 Heteranta Talvikoski Sirpa AP 5AP AP *-4 0 *Kaavasta poistettu tilalle -3 virheellisesti merkitty AP-rakennuspaikka, joka olisi v kaavassa kuulunut tilalle -1. *Kajaanin kaupungin ostaman tilan -3 määräalalle osoitetut 3 AP-paikkaa on poistettu kaavasta. -3-M601 Kajaanin kaupunki 3AP MT -3

66 KAUPUNGIN OMISTAMAT MAA-ALUEET Y kV Tihilänlampi 41 sp k k V e ma- il ä T ih k V 7 00Y n ti kt kt Y pv Ku lun na nti e Y MT Y ti e lä n pv/s me 16 N ie K k V Kuluntalahti K67 AP-1/ AP-1/ AP-1/ Y RA-2/ K67 I I 20 kv AP-1/ sm 2.12 MT AP-1/ pv/s 6 AP-1/1 2 20kV /s kv 8 AP-1/1 2. pv AP-1/ AP-1/ Y AM/ Y ma AP-1/2 AP-1/1 AP-1/2 8 7 SM ti e 6 an nn W ra 7 te He Venäläisenniemi 6.21 Taimisto AP-1/3 AP-1/1 AP-1/3 AP-1/2 ET/pv AP-1/1 sm7 AP-1/1 AP-1/1 sm9 MY-kp AP-1/3 AM-1/1 RA-2/1 ET/pv AP-1/1 RA-2/1 W RA-2/ k k Y sm pv/s Y Y Y W Y pv Kuluntalahti Y kV Kuluntalahti Y Y k

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77