Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia 2007-2013"

Transkriptio

1

2 Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia Miika Kajanus & Sari Karhu 1

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) Kuopio GSM: fax: (017) painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) ISSN: Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 10/2007 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Innostuva ja oppiva Itä-Suomi -hanke Iisalmen yksikkö Kansikuva: Mikko Heinonen (kuvassa Markku Nissinen, Arto Kauppinen ja opiskelija Turkka Rekola) Taitto: Tapio Aalto Painopaikka: Kopijyvä Kuopio

4 Sisällys Esipuhe Johdanto Lähtökohtia ja haasteita Ylä-Savossa Strategiaprosessi ja strategian rakenne Strategian painopisteet ja toimenpidekokonaisuudet xx4.1 Innovaatiotoiminnan tehostaminen xx4.2 Innovaatiorakenteet ja ympäristöt xx4.3 Innovaatiokulttuuri ja toimintatavat xx4.4 Mitä strategia tarjoaa yläsavolaisille yrityksille, työpaikoille xx4.4. ja yksityisille ihmisille? Innovaatioverkoston arviointia Johtopäätökset Lähteet Liitetaulukot

5 4

6 Esipuhe Ylä-Savon aluekeskusohjelman ohjausryhmä hyväksyi maaliskuussa 2007 kokouksessaan "Ylä-Savon yrityslähtöisen innovaatiostrategian ". Strategiassa Ylä-Savon innovaatioympäristön keskiöön nostettiin alueen jokainen yritys ja sen innovaatiotoiminta. Perustan strategialle antaa olemassa olevien osaamiskeskittymien vahvistaminen ja uusien kehittyminen. Innovaatiostrategia muodostuu kolmesta panostusalueesta: innovaatiotoiminnan tehostaminen, innovatiivisten rakenteiden ja ympäristöjen kehittäminen sekä innovaatiokulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen. Ylä-Savon Kehitys Oy koordinoi strategian toteuttamista. Ylä-Savon innovaatiostrategiassa on käytäntö- ja kysyntälähtöinen innovaatiotoiminnan painotus, jolla tavoitellaan jokaisen yläsavolaisen yrityksen ja työorganisaation kilpailukykyä parantavia asiakaslähtöisiä uudistuksia. Ylä-Savon alueellisen innovaatioverkoston arviointityöpaja pidettiin syyskuussa Arviointityöpajan veti Tommi Ranta Aluekeskusohjelman Innovaatio ja osaaminen -verkostosta. Työpajan perusteella Ylä-Savossa on hyvin selvillä kehittämisen kärkialat sekä toimintaperiaatteet ja työnjakoon liittyvät kysymykset. Sen sijaan yhteinen strategiaperusta ja yhteinen tekeminen kehitettyine prosesseineen ovat puutteellisia. Yrityksille alueen toimijoiden tuottamat palvelut eivät näy selkeinä kokonaisuuksina. Innovaatiostrategia ollaan edelleen liittämässä osaksi Ylä-Savon yhteistä elinkeinopolitiikkaan ja kuntien elinkeino-ohjelmia. Pyrkimyksenä on tuotteistaa innovaatiopalvelut osaksi seudullisten yrityspalvelujen toimintaa. Näin innovaatiostrategia konkretisoituu alueen yrityksille konkreettisena toimintana ja kehitystyönä. Tässä julkaisussa kuvataan kootusti Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia Toivon julkaisun olevan hyödyksi, kun alueen yhteistä strategiaperustaa vahvistetaan ja yhteisiä prosesseja kehitetään. Tässä meillä alueen toimijoilla onkin rutkasti töitä! Mutta, kuten Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia tiivistää: "Kääritään hihat ja ruvetaan töihin: uudistetaan tuotteita, palveluita ja käytäntöjä markkinoiden tarpeisiin - myös julkisella sektorilla; parhaiden kumppaneiden kanssa, läheltä ja kaukaa;... ja opitaan samalla!" Petri Pietikäinen Toimitusjohtaja Ylä-Savon Kehitys Oy 5

7 1. Johdanto "Tulevaisuutemme riippuu innovaatioista". Näillä sanoilla alkaa Euroopan Innovaatiostrategia. Euroopan tasolla innovaatioilla haetaan ratkaisuja muun muassa ilmastomuutokseen, uusiutumattomien energialähteiden rajallisuuteen sekä eurooppalaisen kilpailukyvyn haasteisiin. Euroopan innovaatiostrategian tavoitteena on luoda Euroopan Unionin alueesta osaamiseen perustuva innovaatiomyönteinen yhteiskunta. Toimenpiteet kohdistuvat muun muassa koulutusjärjestelmän kehittämiseen, tietämyksen siirtoon korkeakouluista ja tutkimusorganisaatioista teollisuuteen ja yrityksiin esimerkiksi tukemalla tutkijoiden liikkuvuutta, sisämarkkinoiden kehittämiseen erityisesti palvelualoilla, IPR (Intellectual Property Rights) -säännösten kehittämiseen sekä innovaatio- ja tutkimustoiminnan rahoituksen lisäämiseen. Euroopan unionin tavoitteena on tukea niin teknologisia, organisointiin liittyviä kuin palveluinnovaatioitakin. (Putting knowledge into Practise 2006) Kansainvälisissä vertailuissa Suomen vahvuus on ollut tiede- ja teknologialähtöisen innovaatiotoiminnan hallinta, jossa pyritään maailmanluokan tiedontuotantoon valituilla painopistealueilla. Tämän vahvuuden säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi meneillään olevat korkeakoulurakenteen muutosprosessi sekä strategisten huippuosaamisen keskusten (SHOK) perustaminen. Merkittävä osa innovaatioista ei kuitenkaan ole lähtöisin tieteestä, vaan esimerkiksi juuri asiakkailta ja syntyvät hyvinkin käytännönläheisissä innovaatioympäristöissä (esim. Mustikkamäki ja Sotarauta 2008). Tiede- ja teknologialähtöisen innovaatiotoiminnan rinnalla onkin alettu korostaa myös käytäntölähtöistä ja kysyntälähtöistä innovaatiotoimintaa, esim. Harmaakorpi et al. (2008) puhuvat DUI-mallista (doing-using-interacting). Suomessa kansallinen innovaatiostrategia (Kansallinen innovaatiostrategia 2008) toteaa: "Suomessa pitkäjänteinen panostaminen osaamiseen ja teknologiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan on tuottanut hyviä tuloksia. Onnistunut tiede- ja teknologiapolitiikka on luonut pohjaa monille menestyville toimialoille. Niiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Kasvun ja kilpailukyvyn haasteisiin ei kuitenkaan pystytä vastaamaan pelkästään toimialapohjaisen ja teknologialähtöisen strategian keinoin. Tarjontalähtöisen innovaatiopolitiikan rinnalle tulee vahvistaa kysyntälähtöistä innovaatiopolitiikkaa." Innovaatio tarkoittaa uutta tai uudistettua palvelua, tuotetta tai toimintamallia (esim. tuotantoprosessi), joka on otettu käyttöön ja siitä syntyy uutta liikevaihtoa tai vaihtoehtoisesti kustannussäästöjä. Innovaatio voi olla tuotteeseen tai palveluun liittyvä uudistus tai parannus (OECD 2005); uudistus voi yhtä hyvin koskea myös valmistusta, jakelua, markkinointia kuin organisaatiotakin, niin yrityksen kuin julkisenkin organisaation. Uudistuksesta tulee innovaatio, kun se hyväksytään ja ote- 6

8 taan käyttöön. Innovaatio antaa toteuttajalleen kilpailuetua, ja se näkyy asiakkaille parempina tuotteina ja palveluina, tai mahdollisesti myös halvempina hintoina. Innovaatiotoiminta voi johtaa yrityksen kasvuun joko esimerkiksi liikevaihdolla, henkilöstömäärällä tai toiminnan laajuudella mitattuna. Kasvuhakuisten innovatiivisten yritysten syntyminen ja olemassaolo on aluetalouden vahvistumisen kannalta olennaisen tärkeää. Alueiden kilpailukyvyn kannalta on mahdollistettava alueen laadukas kehittyminen ja julkisten toimien tehokkuus (Camagnin 1995). Alueiden kilpailukykyyn vaikuttaa myös alueellinen erikoistuminen (alueellinen työnjako, toisiaan täydentävä tuotanto) sekä alueellisten synergioiden ja yritysten alueellisen verkostoitumisen onnistuminen. (Harmaakorpi et al. 2008) Innovaatiot syntyvät usein käytäntölähtöisesti hyvin erimuotoisissa innovaatioympäristöissä. Alueellisten innovaatiojärjestelmien toimintatapoja kehittämällä pyritään juuri edistämään laajasti ja monialaisesti innovaatiotoimintaa. Harmaakorven et al. (2008) mukaan alueellinen innovaatiojärjestelmä tukee yritysten ja tutkimuslaitosten aktivointia innovaatiotoimintaan ja keskinäiseen yhteistyöhön innovaatioiden syntymiseksi. Pienessä maakunnassa on vaara, että kehittämisresurssit hajautetaan, jolloin ei onnistuta luomaan kestävää pohjaa suhteellisen edun tai kriittisen osaamismassan näkökulmasta. Vuoden 2006 aikana koottiin Itä-Suomen innovaatiostrategia, johon osallistuivat Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Nykyisten vahvuuksien analysointi johti klustereiden nimeämiseen (Metsäteollisuuden älykkäät prosessit, Liikkuvat työkoneet, Ympäristöenergiateknologia, Terveysteknologia ja Hyvinvointi, Turvallisuuskeihäänkärjet, Rakennuskomponentit, Matkailu) ja niitä tukevien teknologioiden ja tutkimusalueiden määrittelyyn (Optiikka, mittaus ja sensoriteknologia, Materiaaliteknologia eli Muovikomposiitit, Yritysten kasvun tukeminen eli Innovaatiopalvelut). Tämän jälkeen työstettiin tärkeitä tulevaisuuden panostusalueita, joille innovaatioita voisi syntyä. Tuloksena on maakuntarajat ylittävien yhteistyömallien ja verkostoitumisen kehittyminen ja kilpailukyvyn parantuminen klusterien hankkeiden ja ohjelmien kautta (Laxell 2007). Pohjois-Savossa maakuntaohjelmaa tarkentavat neljä kehittämisteemaa ovat teknologiateollisuus, energia ja ympäristö, mittaus- ja sensoriteknologiaa sekä hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palvelujen kaupallistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Teemoille on laadittu tiiviit analyysit ja kehittämisohjelmat. Harmaakorpi et al. (2008) analysoivat Suomessa laadittuja alueellisia innovaatiostrategioita. Heidän mukaansa Pohjois-Savossa strategiatyössä on onnistuttu rakentamaan yhteinen tahtotila ja vahvat yhteiset linjaukset kehittämistyön painopistealueista ja teemoista. Pohjois-Savon keskeiset teemat liittyvät mittaus- ja sensoriteknologiaan, teknologiateollisuuteen, hyvinvointialaan, energiateknologiaan sekä bioenergiaan 7

9 ja ympäristöteknologiaan. Pohjois-Savosta voidaan löytää erilaisia liiketoimintastrategioita liittyen puhtaiden energiaketjujen - ja ympäristöliiketoimintaan (polttotekniikat ja bioenergia); tutkimuslähtöisten hyvinvointiteknologioiden ja palveluiden kaupallistamiseen (bio- ja lääkekehitys, terveydenhuollon teknologian kehittäminen); digitaaliseen koneenrakennukseen, hitsausautomaatioon sekä tuotannon ja tuotteen elinkaaren hallintaan verkostoissa sekä mittaus- ja sensoriteknologioihin (perinteisten toimialojen uudistaminen: veden ja jäteveden käsittely, lääkevalmistuksen prosessianalytiikka, maataloudessa esim. eläinten ja työkoneiden seuranta). Kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimialoja Pohjois-Savossa ovat teknologiateollisuus, mittaus- ja sensoriteknologia, hyvinvointialan tuotteet ja palvelut, hyvinvointiteknologiatuotteet (laitteet, diagnostiikka, ohjelmistot) ja bio- ja lääketeknologia (molekulaarinen lääkekehitys, ikääntyminen, ravitsemus) sekä energia- ja ympäristöala (Harmaakorpi et al. 2008). Alueellisten innovaatiostrategioiden tavoitteena on, että alue kokonaisuudessaan (yritykset, julkinen sektori, välittäjäorganisaatiot, oppi- ja tutkimuslaitokset) oppii tuottamaan innovaatioita nykyistä enemmän ja nopeammin. Innovaatiostrategia muodostuu niistä toimenpiteistä, joilla edesautetaan osaamisen ja ideoiden hyödyntämistä. Olemme siirtymässä tuotannontekijä-, investointi- ja osaamiskeskeisestä innovaatiovetoiseen kilpailukyvyn kehittämiseen. Kehittäminen edellyttää panostusta tutkimus- ja teknologialähtöisten osaamiskeskittymien rakentamiseen, mutta se ei enää riitä; on myös luotava aivan uutta ja uudistettava vanhaa... mutta miten? 8

10 2. Lähtökohtia ja haasteita Ylä-Savossa Ylä-Savo on Pohjois-Savon maakunnan pohjoisin seutukunta (Ylä-Savon aluekeskusohjelman ohjelma-asiakirja 2006). Seutukuntaan kuuluu kahdeksan kuntaa ja sen väestömäärä on noin Ylä-Savon keskuskaupunki Iisalmi (runsas as.) on monialainen kaupunkikeskus, joka nojaa alkutuotantoon ja on erikoistunut teollisuuteen. Ylä-Savo on merkittävä kansallinen teknologiateollisuuden, mekaanisen puunjalostuksen ja alkutuotannon keskus. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto ja työpaikat ovat kasvaneet nopeasti, samoin alueen merkitys Maito-Suomen keskuksena. Erikoisajoneuvot ja työlaitteet, rakentaminen ja sisustus, puutuoteteollisuus, ympäristöliiketoiminta ja bioenergia sekä elintarvike ovat teollisuuden kärkiä Ylä-Savossa. Maatalouden investointitaso on suhteellisesti korkein maakunnassa ja tuotantotilat huippulaatuisia. Alueen kärkiyrityksiä ovat mm. Ponsse Oyj (metsäkoneet), Normet Oy (kaivosajoneuvot), Profile Vehicles Oy (erikoisajoneuvot), Genelec Oy (kaiuttimet), UK-Muovi Oy, Finndomo Oy (puutalot), Sepa Oy (kattoristikot), Componenta Suomivalimo Oy, Keitele Forest Oy (sahateollisuus), Wätsilä Biopower Oy (lämmityskattilat), Olvi Oyj (olut ja virvoitusjuomat), Valio Oy Lapinlahden tehdas (juusto) ja Midas Touch Oy (call center). Ylä-Savon koulutusrakenne on monipuolinen ja seutu on aktiivinen korkeakouluverkostojen hyödyntäjä. Ylä-Savossa on oma ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja monipuolista II asteen ammatillista koulutusta. Savonia-ammattikorkeakoululla on Iisalmessa monialainen tulosyksikkö. Ylä-Savo on solminut puitesopimuksen Oulun ja Kuopion yliopistojen kanssa alueen kehittämisestä. Seudulla on omaa sosiaali- ja terveysalan koulutusta (II aste ja ammattikorkeakoulu) sekä merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskittymä (terveydenhuollon kuntayhtymä, Veljeskoti, Runnin kylpylä, yli 100 hoiva-alan yritystä jne.). Ylä-Savon seudun keskeisimmät haasteet ovat väestökato, negatiivinen muuttotase ja väestörakenteen nopea vanheneminen, väestön keskimääräistä alhaisempi koulutustaso ja heikompi työllisyystilanne. Ylä-Savo on menettänyt pitkään väestöään muuttotappiona vaikka alueen teollisuus ja maatalous ovat kehittyneet erittäin hyvin ja työvoiman määrä lisääntynyt. Toisaalta työvoimapula on uhkaamassa yrityksiä ja julkishallintoa. Erikoisosaajista on jo nyt pulaa yrityksissä. Ylä-Savon alue on pieni ja osaamispohja on kapea ja se sijaitsee suhteellisen etäällä suurilta markkinoilta ja osaamisen lähteiltä. Ylä-Savossa on kuitenkin monipuolinen ja monialainen yrityskanta: muutamat kärkiyritykset ovat maailman huippua. Suurin osa yrityksistä on pieniä (valtaosa perheyrityksiä), jotka toimivat pääosin paikallismarkkinoilla. Alueella sijaitsee vain jokunen suuren kansainvälisen kon- 9

11 sernin yksikkö, joten pääosin yritystemme omistus ja johto ovat yläsavolaisissa käsissä. Ylä-Savossa on lukuisia yrityksiä, jotka hallitsevat innovaatioprosessinsa hyvin ja jotka käyttävät aktiivisesti innovaatiopalveluita hyväkseen. Tästä huolimatta voidaan sanoa, että Ylä-Savossa on niukahko innovaatio-kulttuuri. Innovaatiokulttuurin parantaminen lähtee alueen toimijoiden keskinäisestä luottamuksesta ja kyvystä yhteistyöhön. Väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat tulevaisuuden haasteita. Erityisen haasteen tuo se, että yritysten on etsittävä osaamista entistä laajemmin ja globaalimmin; miten alueen toimijat pysyvät tässä yritysten kansainvälistyvässä t&ktoiminnassa mukana? Haasteellista on myös markkinalähtöisen innovaatiotoiminnan kytkeytyminen muuhun alueen kehittämistoimintaan. Ylä-Savon seutustrategia vuoteen 2010 ohjaa seudun kehittämistä ja kuntien yhteistyötä (Ylä-Savon aluekeskusohjelman ohjelma-asiakirja 2006). Yhteistyöllä tavoitellaan seudun kilpailukyvyn parantamista, asukkaiden hyvinvoinnin lisäämistä, lisäarvoa, mittakaavaetuja ja erikoistumista. Seudun visio 2010: "Ylä-Savo - hyvä olla, hyvä tulla - maito-, metsä, metalli- ja ympäristöosaamisen keskus, joka tietoyhteiskunnan mahdollisuudet hyödyntäen tavoittelee seudun asukkaiden ja elinkeinoelämän hyvinvointia ja vaurautta - uudistuva ja tasapainoinen alue, joka erityisesti Kuopion ja Oulun osaamiskeskittymiä hyödyntäen saa voimansa vahvasta vuorovaikutuksesta, luovuudesta, omista juurista ja elävästä kulttuurista - yritysten, kansalaisjärjestöjen sekä julkisen hallinnon toimijoiden puoleensa vetävä verkosto" Ylä-Savon menestyksen kulmakivet ovat metalli- ja puuklusterin yhteenliittymä, maidon elintarvikeketju, ympäristöosaaminen ja -teknologia, saavutettavuus/ verkostoinfrastruktuuri sekä kulttuuriperinne ja yläsavolaisuus. Seutustrategiaa toteutetaan kehittämisohjelmilla ja -hankkeilla, mutta pääasiallisesti kuitenkin seudun eri toimijoiden normaalin toiminnan kautta. Aluekeskusohjelma on keskeinen ohjelmallinen väline seutustrategian toteuttamisessa ja osa Ylä-Savon menestysohjelmaa (elinkeino-ohjelma). Aluekeskusohjelma toimii katalysaattorina, uusien asioiden esille nostajana, koordinaattorina sekä verkottajana omalla seudulla ja ulospäin. Seudun elinvoiman ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen ovat ohjelman päätavoite. Osaaminen ja innovaatiotoiminta, uusien toimialojen vahvistaminen, vetovoiman lisääminen ja verkottumisen syventäminen korostuvat aluekeskusohjelmassa. Ylä-Savon aluekeskusohjelma on myös linkki osaamisklustereihin ja -keskittymiin. Ohjelman avulla siirretään seudulle hyviä käytäntöjä. Aluekeskusohjelma on samalla valmistautumista 2013 jälkeiseen aikaan, jolloin kansallinen aluepolitiikka korostuu Itä-Suomen EU-tukien vähetessä oleellisesti. 10

12 3. Strategiaprosessi ja strategian rakenne Ylä-Savossa työstettiin Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia Aluekeskusohjelman tuella. Ylä-Savon aluekeskusohjelman tavoitteena on toteuttaa seutustrategian elinkeino-ohjelmaa. Aluekeskusohjelma mahdollistaa uusien asioiden ja hyvien käytäntöjen kokeilemisen Ylä-Savossa, ja se kokoaa alueen toimijat verkostoksi, mikä edistää yhteistyötä alueen sisällä ja ulkopuolisiin tahoihin nähden. Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia on osa alueellista strategiaperustaa, osana muita kehittämisstrategioita ja ohjelmia. Se nojaa Pohjois-Savon maakuntaohjelmiin, Itä-Suomen Innovaatiostrategiaan (joka laadittiin samanaikaisesti Ylä-Savon strategian kanssa) sekä kansallisiin ohjelmiin ja linjauksiin. Strategiaprosessi toteutettiin pääosin vuoden 2006 aikana. Prosessiin osallistui noin 30 henkilöä eri organisaatioista. Ylä-Savon innovaatiostrategian kokoamisesta vastasi korkeakouluasiamies Miika Kajanus. Strategiaprosessi aloitettiin maaliskuun 2006 alun strategiaseminaarissa, jossa linjattiin strategiaprosessin suunta. Strategiaseminaarissa huhtikuussa asetettiin strategisia tavoitteita työryhmittäin. Sen jälkeen strategian työstö siirtyi Ylä-Savon Menestysohjelmassa määritellyille miniklustereille (maito ja liha, erikoisajoneuvot ja työlaitteet, rakentaminen ja sisustus, bioenergia ja ympäristö, hyvinvointiyrittäjyys) ja työtä vetivät miniklustereiden kehittämispäälliköt. Aluekeskusohjelman miniklustereiden kehittämispäälliköillä laajennettu osaamisryhmä työsti strategiaa kokouksissaan touko- ja kesäkuussa. Kesäkuun kokouksessa mukana oli Aluekeskusohjelman innovaatioverkoston konsultti, joka kommentoi strategiaa myös elokuussa. Aluekeskusohjelman laajennetun osaamisryhmän syyskuun käsittelyn jälkeen strategialuonnos kävi asiantuntijoiden kommenttikierroksen. Lokakuussa strategialuonnos osallistui Aluekeskusohjelman e-tyyppialueden innovaatiostrategioiden benchmarkkin tilaisuuteen. Sen jälkeen Aluekeskusohjelman ohjausryhmä käsitteli strategialuonnoksen ja hyväksyi sen lähetettäväksi laajalle lausuntokierrokselle, mm. alueen kuntiin. Lopullisesti aluekeskusohjelman ohjausryhmä hyväksyi Ylä-Savon yrityslähtöisen innovaatiostrategian kokouksessaan maaliskuussa Strategiaprosessin kuvaus: Prosessin aloitus strategiaseminaari Strategiaseminaari Miniklusterikohtaiset käsittelyt alkavat ja jatkuvat koko prosessin ajan AKO:n laajennettu osaamisryhmä AKO:n laajennettu osaamisryhmä (mukana Advansis Oy:n Kimmo Viljamaa) NetEffect Oy:n kommentit strategiaan elokuu AKO:n laajennettu osaamisryhmä

13 Asiantuntija kommenttikierros AKO:n e-tyyppialueiden innovaatiostrategioiden benchmarkking Ylivieska AKO ohjausryhmä Laaja lausuntokierros Hyväksyminen ja käyttöönotto AKO ohjausryhmä Alla olevassa kuvassa esitellään Ylä-Savon innovaatioympäristö yrityksen näkökulmasta. Strategiaprosessissa määriteltiin Ylä-Savon innovaatioympäristö. Keskiöön siinä nostettiin jokaisessa yksittäisessä yrityksessä tapahtuva innovaatiotoiminta (vrt. Kautonen 2006). Kukin yritys toimii ja innovoi omilla markkinoillaan, osana omaa tuotantoketjuaan. Teknologiaperusta muodostuu kansainvälisistä ja kansallista osaamisverkostoista, joiden linkkeinä maakunnalliset ja seutukunnalliset toimijat ovat. Neljännen suunnan muodostaa julkinen sektori. Ylä-Savon linjauksen mukaisesti yritystoiminnan arvoketjut (elintarvike, teollisuus ja palvelut) sekä arvoketjujen sisäiset ja niiden väliset yritysryhmät eli miniklusterit (maito ja liha, erikoisajoneuvot ja työlaitteet, rakentaminen ja sisustus, bioenergia ja ympäristö, hyvinvointiyrittäjyys) ovat aluetalouden kehittämisen painopisteitä. Kehittämistoiminnan panokset ohjataan arvoketjuille ja miniklustereille. 12

14 Ylä-Savossa nähtiin tarvittavan panostusta paikallisten osaamiskeskittymien vahvistamiseen ja uusien syntymiseen. Mutta tämä ei riitä, pienen alueen on keskitettävä vähäiset voimavarat olennaiseen: innovaatioihin tähtäävien ideoiden tehokkaampaan toteuttamiseen ja hyödyntämiseen. Nähtiin, että tähtäintä on tarkennettava markkinoiden ja asiakkaiden tarpeisiin; markkinoita ymmärtävien yritysten roolia alueellisen kehitystoiminnan ohjauksessa on nostettava. Nopea kansainvälisen tiedon ja osaamisen haun merkityksen nähtiin korostuvan, koska yritykset etsivät osaamista entistä laajemmin ja globaalimmin. Perustan Ylä-Savon yrityslähtöiselle innovaatiostrategialle antaa olemassa olevien osaamiskeskittymien vahvistaminen ja uusien kehittyminen niin sanottujen miniklustereiden eli yritysryppäiden pohjalle. Tavoitteena on innovaatiotoiminnan tehostaminen ja alueen innovaatiokyvyn vahvistaminen. Innovaatiostrategia muodostuu kolmesta panostusalueesta: 1) Innovaatiotoiminnan tehostaminen, innovaatiopalveluiden ja -työkalujen kehittäminen, nopea täsmätiedon haku, mittarit ja seuranta, 2) Pysyvien innovatiivisten rakenteiden ja ympäristöjen kehittäminen ja juurruttaminen, 3) Innovaatiokulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen, yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, innovaatio-osaamisen vahvistaminen, osaamisalojen rajapintojen hyödyntäminen ja kansainvälisyys. Innovaatiostrategia muodostuu niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla edesautetaan osaamisen ja ideoiden hyödyntämistä valittujen painopisteiden ja toimenpidekokonaisuuksien alla. Ylä-Savon Kehitys Oy koordinoi strategian toteuttamista. Kukin toimenpidekokonaisuus sisältää useita toimenpiteitä, jotka toteutetaan erillisinä hankkeina tai muuten organisoituina. Strategian toteuttamisen aikana etsitään ja tarvittaessa käynnistetään uusia toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksia tavoitteiden saavuttamiseksi. 13

15 4. Strategian painopisteet ja toimenpidekokonaisuudet 4.1 Innovaatiotoiminnan tehostaminen Ensimmäinen innovaatiostrategiassa määritelty painopiste on innovaatiotoiminnan tehostaminen, erityisesti painottuen markkinalähtöisiin innovaatioihin. Lähtökohtana tässä on käytäntö- ja kysyntälähtöinen innovaatiotoiminta ja sen kehittäminen (erotuksena tiede- ja teknologialähtöiseen osaamiskeskittymiin perustuvaan innovaatiotoimintaan). Painopistevalinnalla tavoitellaan sitä, että alueen yritykset ja työpaikat laajasti tuottavat ja ottavat käyttöön enemmän, parempia innovaatioita nopeammin. Toiminnan kautta alueelle kehittyy innovaatiotoimintaa tukevia palveluita, kuten innovaatiotyöpajatoimintaa ja niitä otetaan laajamittaisesti käyttöön. Innovaatiotoimintaa tukevia työkaluja prosessin eri vaiheisiin kehitetään ja otetaan käyttöön. Innovaatiostrategian pohjalta kehitetään mittaristo, jolla alueen innovaatiotoiminnan tehokkuutta mitataan, ja toimintaa suunnataan. On huomattava, että tällä painopistevalinnalla ei painotuta minkään yksittäisen toimialan tai yritysryhmän innovaatiotoiminnan tukemiseen, vaan lähtökohtana on pyrkimys kysyntälähtöisesti jokaisen alueen yrityksen innovaatiotoiminnan tehostaminen, edustaapa se mitä toimialaa tahansa. Tällä siis tavoitellaan käytäntö- ja kysyntälähtöisen innovaatiotoiminnan osaamisen keskittymistä alueelle. Innovaatiotoiminnan tehostamisen - painopistevalinnan toteuttamiseksi määriteltiin seuraavat neljä toimenpidekokonaisuutta: 1) Innovaatiohankkeiden (yritykset, työpaikat ja yksityiset ihmiset) tapauskohtainen toteutus, 2) Innovaatiopalveluiden kehittäminen, esim. innovaatiotyöpajatoiminta, 3) Innovaatiotyökalujen kehittäminen ja käyttöönotto ja 4) Innovaatiotoiminnan mittariston kehittäminen ja strategian seuranta. Innovaatiohankkeiden tapauskohtainen toteutus koostuu pääasiassa yritysten omien innovaatiohankkeiden, esim. kilpailukykyisten tuote- ja liikeideoiden hakeminen ja toteuttaminen. Toiminnasta vastaavat ensisijaisesti tietenkin yritykset itse, mutta toimintaa tukevat Ylä-Savon Kehitys Oy:n kehittämispäälliköt, Savonia-amk:n innovaatiokoordinaattori ja korkeakouluasiamies sekä lisäksi osaltaan kaikki toimijat. Innovaatiohankkeiden tapauskohtaista toteutusta on strategian mukaisesti jatkuvasti käynnissä. Innovaatiopalveluiden kehittämisen toimenpidekokonaisuus, innovaatiotyökalujen kehittämisen ja käyttöönoton toimenpidekokonaisuus sekä innovaatiotoiminnan mittariston kehittämisen ja strategian seurannan toimenpidekokonaisuus päätettiin toteuttaa Korkeakouluverkoston innovaatiopalvelut (KIP) - hankeella (rahoitus rakennerahastosta (ESR) ja alueen oma rahoitus). Hanke käynnistikin syksyllä 14

16 2008. Vastuutahoina ovat Savonia-amk, Ylä-Savon Kehitys Oy, kehittämispäälliköt, Aluekeskusohjelma Sakky, YSAO, yliopistot, Muotoiluakatemia, Tekniikka-Kuopio. Toimenpidekokonaisuudet hankkeineen esitellään liitetaulukoissa. 4.2 Innovaatiorakenteet ja ympäristöt Toinen innovaatiostrategiassa määritelty painopistealue on innovaatiorakenteet ja ympäristöt. Painopistevalinnan tavoitteena ja odotettuina tuloksina nähtiin, että olevat osaamiskeskittymät vahvistuvat ja uusia syntyy. Alueen kyky tukea yrityksiä nopean täsmätiedon etsimisessä maailmalta ja tiedon työstämisessä osaksi liiketoimintaa paranee. Innovatiivisia tiloja ja ympäristöjä syntyy (kohtaamispaikkoja, luovia rajapintoja). Lähtökohtana tälle innovaatiostrategian painopistevalinnalle oli se, että teknologiateollisuuden, maito- ja metsäosaamisen sekä ympäristöalalla on alueelle syntynyt osaamisen keskittymiä. Nähtiin tärkeäksi vahvistaa näitä osaamiskeskittymiä. Samaan aikaan nähtiin tärkeäksi luoda edellytykset uusien osaamiskeskittymien syntymiselle, kuten esimerkiksi hyvinvointiyrittäjyyden alalle. Tarpeelliseksi nähtiin myös kehittää alueen kykyä palvella yrityksiä nopeasti täsmätiedon hakemisessa globaaleista lähteistä, koskipa yrityksen tarve minkä alan tietoa tahansa. Samoin tunnistettiin tarve innovatiivisten työympäristöjen kehittämiseen ja rakentamiseen. Painopistevalinnan toteuttamiseksi määriteltiin seuraavat neljä toimenpidekokonaisuutta: 1) Olevien osaamiskeskittyminen vahvistaminen, 2) Uusien syntyminen, 3) Rakenteidenluominen nopean täsmätiedon metsästykseen ja 4) Innovatiiviset tilat ja ympäristöt. Olevien osaamiskeskittyminen vahvistaminen - toimenpidekokonaisuuden kärkihankkeiksi nimettiin Educa hanke vastuutahoinaan Educaworks, Savoniaamk, YSAO sekä Ylä-Savon Kehitys Oy sekä Luma-keskus (vastuutahona YSAO). Uusien osaamiskeskittymien syntyminen - toimenpidekokonaisuuden kärkihankkeiksi nimettiin tuotekehitysympäristöjen ja verkostojen rakentaminen ympäristötoimialalle vastuutahona (Ylä-Savo Instituutti ja Ylä-Savon Kehitys Oy sekä hyvinvointiyrittäjyyden osaamiskeskittymä vastuutahona Ylä-Savon Kehitys Oy. Rakenteidenluominen nopean täsmätiedon metsästykseen - toimenpidekokonai-suuden kärkihankkeiksi nimettiin sopimuspohjaisten korkeakouluverkostojen ja elinkeinotoimijoiden yhteenliittymien rakentaminen vastuutahonaan Savonia-amk ja yliopistot. Hanke on käynnistynyt. Innovatiiviset tilat ja ympäristöt - toimenpidekokonaisuuden toteuttamiseksi aluekeskusohjelman vastuulle asetettiin innovatiiviset tilat ja ympäristöt selvitysmiehen tai työryhmän asettaminen. Toimenpidekokonaisuudet hankkeineen esitellään liitetaulukoissa. 15

17 4.3 Innovaatiokulttuuri ja toimintatavat Kolmas innovaatiostrategiassa määritelty painopistealue on innovaatiokulttuurin ja toimintatapojen kehittyminen. Tällä painopistevalinnalla tavoitellaan alueen innovaatiokulttuurin ja toiminatatapojen vahvistumista. Tällöin myös yhteistyö ja yhteistyöverkostot innovaatiotoiminnassa vahvistuvat. Erityisesti osaamisalueiden rajapinnoille syntyy uusia innovatiivisia hankkeita. Innovaatiotoiminta kansainvälistyy. Innovaatio-osaaminen vahvistuu kaikilla tasoilla. Innovaatiokulttuurin ja toimintatapojen kehittymiseksi määriteltiin seuraavat viisi toimenpidekokonaisuutta: 1) Innovaatiokulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen, 2) Yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, 3) Innovaatio-osaamisen vahvistaminen, 4) Osaamisalojen rajapintojen hyödyntäminen ja 5) Kansainvälisyys. Toimenpidekokonaisuuksien tavoitteita päätettiin toteuttaa seuraavilla hankkeilla: 1) Innovaatiokulttuuri ja toimintatapa - toiminta -tutkimus. 2) Verkostokumppanuuden pilototointi erikoisajoneuvo- ja työlaitevalmistajat (päättyi vuoden 2007 lopussa). 3) Innovaatiokoulutus-työryhmän perustaminen ja vastuuttaminen (käynnissä). 4) Energiaomavarainen maatila maailman puhtaimmassa toimintaympäristössä (valmisteilla). 5) a) Suorahakupalvelu yritysten kansainvälisille t&k-hankkeille (sis. KIP-hankkeeseen). Toimenpidekokonaisuudet hankkeineen esitellään liitetaulukoissa. 4.4 Mitä strategia tarjoaa yläsavolaisille yrityksille, työpaikoille ja yksityisille ihmisille? 1. Yritysten, julkisten työpaikkojen ja yksityisten ihmisten ideoiden ja toimeksiantojen tehokkaampi toteutus. 2. Innovaatiopalvelut monipuolistuvat ja paranevat, esim. innovaatiotyöpaja ja muut yrityspalvelut, innovaatioaihioiden aktiivinen haku ja toimeksiantojen vastaanotto, markkinatietohankkeet, tieto- ja asiantuntijahaut, selvitykset, opinnäytetyöt, tuote- ja palvelukehitys, tutkimus- ja kehityshankkeet, muotoilutehtävät, prototyypit jne. 3. Uusien tehokkaampien työkalujen kehittäminen yritysten t&k-palveluihin: esimerkiksi ennakoiva innovointi, teematilaisuudet ja sessiot jne. 4. Nopea kansainvälisen täsmätiedon ja kumppaneiden haku tehostuu ja tulee mahdolliseksi myös pienemmille yrityksille. 5. Monipuolisemmat lähikoulutusmahdollisuudet Ylä-Savossa. 16

18 6. Rakennetaan innovatiivisempia toimintaympäristöjä. 7. Osaamiskeskittymät ja verkostot vahvistuvat: maito, metalli, ympäristö ja bioenergia, metsä- ja puu sekä hyvinvointiyrittäjyys. 8. Strategian toteutumisen seuranta johtaa toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia tiivistetysti: "Kääritään hihat ja ruvetaan töihin: uudistetaan tuotteita, palveluita ja käytäntöjä markkinoiden tarpeisiin - myös julkisella sektorilla; parhaiden kumppaneiden kanssa, läheltä ja kaukaa;... ja opitaan samalla!" 17

19 5. Innovaatioverkoston arviointia Ylä-Savon alueellisen innovaatioverkoston arviointityöpaja pidettiin syyskuussa 2008 Ylä-Savo-talolla. Arviointityöpajan veti Tommi Ranta Aluekeskusohjelman Innovaatio ja osaaminen -verkostosta. Osallistujia oli yhteensä 17 Iisalmen kaupungilta, Savon ammatti- ja aikuisopistosta, Savonia-ammattikorkeakoulusta, Ylä-Savon ammattiopistosta ja Ylä-Savon Kehitys Oy:stä. Alla oleva tulosten esittely perustuu Tommi Rannan raporttiin tilaisuudesta (Ranta 2008). Työpajan tavoitteena oli muodostaa alueen toimijoiden kesken yhteinen näkemys paikallisen innovaatioympäristön toimivuudesta sekä asettaa tavoitteita tulevien vuosien kehitykselle ja verkostotoiminnalle. Työpajassa sovellettiin paikallisen innovaatioympäristön verkostoanalyysiin kehitettyä mittaristoa, joka auttaa 1) hahmottamaan toimijoiden keskinäisiä yhteistyösuhteita nykyja tavoitetilaprofiilien kautta, 2) tunnistamaan toiminnallisia ja rakenteellisia kehityskohteita ja; 3) kehittämään paikallista innovaatioympäristöä yhtenä kokonaisuutena (Ranta 2008). Ylä-Savossa on tunnistettu ja kehitetty pitkään kärkialoja kokonaisvaltaisesti klustereina (Ranta 2008). Jossain määrin ollaan jo siirtymässä klustereiden ja substanssiosaamisen kehittämisestä kompetenssien kehittämiseen. Toimintaperiaatteet ovat enemmän tai vähemmän selviä kaikille ja alueella on nähty, että yhdessä tekemällä on saavutettavissa paremmat tulokset kuin toimimalla yksin. Hyötyjen jakamisesta sovitaan jälkikäteen tapauskohtaisesti. Uusia innovaatioympäristön kehittämiseen liittyviä asioita ideoidaan yhteisvoiminen ja niitä viedään määrätietoisesti eteenpäin sillä organisaatiojoukolla, joita asia ensisijaisesti koskee. Päätökset innovaatioympäristön kehittämisestä tehdään valtaosin alueen sisällä, mutta osa rahoituspäätöksistä tulee alueen ulkopuolelta. Työryhmät tunnistetaan Ylä-Savossa hyvin organisoiduiksi (Ranta 2008). Etenkin strategisen tason ohjaus on yhdessä muodostetun mielipiteen perusteella kunnossa. Aluekeskusohjelman ohjausryhmä tunnistettiin strategisen tason työryhmäksi, mutta keskusteluissa kommentoitiin, missä määrin tämä ryhmä aidosti ohjaa paikallisen innovaatioympäristön kehittämistä. Operatiivisella tasolla työryhmiä on samanaikaisesti useita, mutta systemaattisesti kokoontuvia käytännön työtä koordinoivia ryhmiä ei tunnistettu. Kokouskäytännöt ovat pääosin kunnossa. Kehittämiskohteista nousi esiin yhteinen strategiaperusta (Ranta 2008). Ylä-Savossa on laadittu Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia vuoteen Strategiaa ei kuitenkaan koeta merkittävästi toimintaa ohjaavaksi asiakirjaksi ja sen vaikuttavuus arvioitiin tästä johtuen rajalliseksi. Samalla strategian toteutumisen seurantaa ei ole organisoitu, vaan se on jäänyt enemmän tai vähemmän jokaisen organisaation omalle vastuulle. Vaikka strategian laatimisprosessiin osallistuikin noin 30 henkilöä eri organisaatioista, silti prosessin osallistavuus havaittiin puutteelliseksi. 18

20 Yhteisten prosessien kehittämistarve nousi selvästi esiin (Ranta 2008). Innovaatiostrategiassa on hahmotelma Ylä-Savon innovaatiojärjestelmän kuvauksesta. Sen lisäksi organisaatioilla on omia kuvauksia paikallisen innovaatioympäristön toimivuudesta. Ylä-Savosta kuitenkin puuttuu selkeä, toimijoiden yhdessä laatima kuvaus paikallisesta innovaatioympäristöstä. Toimijat hahmottavat kokonaisuuden kukin omalla tavallaan, ja näkemykset eri organisaatioiden rooleista yhtenevät vain osittain. Vastaavalla tavalla yhteisiä operatiivisia työkaluja tai prosesseja ei ole ja organisaatiot käyttävät omia välineitään kehittämistyössä. Sosiaalista pääomasta luottamus ja yhteisyys saivat nykytilasta kohtuullisen korkean arvion, mutta siitä huolimatta niissä kehittämistarve arvioitiin suureksi (Ranta 2008). Vastavuoroisuuden ajatus tuntuu alueella toimivan ja luottamusta päätöksiin ja yhteisiin asioihin sitoutumiseen on kohtuullisesti. Siitä huolimatta keskusteluissa todettiin, että kohtuullisen pienellä alueella luottamusta pitäisi pystyä nykyisestä kasvattamaan. Yhteinen innostuminen nähtiin voimavaraksi ja alueella tunnistettiin usein asioita, joista ihmiset voivat innostua yhdessä. Yhteenkuuluvuuden tunne tunnistetaan, mutta sitä ei nykytila-arvion mukaan koeta nykytilassa merkittäväksi vahvuudeksi. Sen sijaan yhteinen tulkinta ja kieli ovat vasta muodostumassa, mistä syystä ihmisten on ainakin ajoittain jokseenkin vaikea ymmärtää toisiaan innovaatioympäristön kehittämisessä. Verkostoanalyysin tulokset tiivistyy seuraaviin havaintoihin (Ranta 2008): Ylä-Savon verkostointensiteetin kokonaiskuva on melko tasapainoinen, vaikka toiminnallinen sidoksisuus korostuu suhteessa organisationaaliseen sidokseen. Sosiaalinen pääoma on Ylä-Savon heikoin yksittäinen osa-alue. Vaikka luottamus oli vahvin osa-alueista, mutta siitä huolimatta keskusteluissa korostettiin, että luottamusta pitää jatkossa kasvattaa. Vuorovaikutuksen alla informaalit tapaamiset arvioitiin melko vähäisiksi, kuten myös yhteinen tulkinta ja kieli, jotka ovat vasta muodostumassa. Rakenteellisia työryhmiä on organisoitu sekä strategiselle että operatiiviselle tasolle ja kokouskäytännöt ovat selkeät. Työnjako on ainakin johto- ja strategiatasolla selkeä ja resurssien täydentävyyteen pyritään mahdollisuuksien mukaan. Prosessit sen sijaan kaipaavat kehittämistä kaikkien yksittäisten asioiden kohdalla. Strateginen sidos on Ylä-Savon vahvuus. Toimintaperiaatteet ovat kaikille hyvin selvillä, kuten myös strateginen läheisyys. Yhteinen strategiaperusta itsessään kaipaa kuitenkin kehittämistä sekä yhteisten tavoitteiden että niiden vaikuttavuuden ja seurannan osalta. Yhteinen toiminta on systemaattisinta kehityshankkeissa, kun taas yrityksille suunnattavia yhdessä toteutettavia palveluita on vielä kohtuullisen vähän. Myös palvelutarjontaa ei ole kokonaisvaltaisesti koottu yhteen. Yhteisen 19

21 tekemisen taloudelliset perusteet ja periaatteet vaativat vielä työstämistä. Yhteiseen oppimiseen on vain muutamia yhteisiä tilaisuuksia, sen sijaan tiedon jakamiseen tarkoitettuja seminaareja on viikon, parin välein. Molempien kohdalla toivottiin systemaattisuuden parantamista. 20

22 6. Johtopäätökset Ylä-Savon aluekeskusohjelman ohjausryhmä hyväksyi maaliskuussa 2007 kokouksessaan "Ylä-Savon yrityslähtöisen innovaatiostrategian ". Strategiassa Ylä-Savon innovaatioympäristön keskiöön nostettiin alueen jokainen yritys ja sen innovaatiotoiminta. Perustan strategialle antaa olemassa olevien osaamiskeskittymien vahvistaminen ja uusien kehittyminen niin sanottujen miniklustereiden eli yritysryppäiden pohjalle. Innovaatiostrategia muodostuu kolmesta panostusalueesta: innovaatiotoiminnan tehostaminen, innovatiivisten rakenteiden ja ympäristöjen kehittäminen sekä innovaatiokulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen. Ylä-Savon Kehitys Oy koordinoi strategian toteuttamista. Kullekin panostusalueelle määriteltiin omat toimenpidekokonaisuutensa kärkihankkeineen, joista osa on lähtenyt toteutumaan. Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia on osa alueellista strategiaperustaa, osana muita kehittämisstrategioita ja ohjelmia. Se liittyy Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan ja sitä tarkentaviin neljään kehittämisteemaan (teknologiateollisuus, energia ja ympäristö, mittaus- ja sensoriteknologiaa sekä hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palvelujen kaupallistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen). Ylä-Savon innovaatiostrategia liittyy myös Itä-Suomen innovaatiostrategian klusterivalintoihin ja niitä tukeviin teknologioiden ja tutkimusaluevalintoihin. Strategiavalinnat kytkeytyvät myös valtakunnan tason valintoihin mm. SHOKien kautta. Toisaalta Ylä-Savon innovaatiostrategiassa on käytäntö- ja kysyntälähtöisen innovaatiotoiminnan painotus, jolla tavoitellaan jokaisen yläsavolaisen yrityksen ja työorganisaation innovaatiotoiminnan tehostumista. Tälle linjaukselle on löytynyt myöhemmin tukea Kansallisesta innovaatiostrategiasta (2008), muun muassa Harmaakorven et al. (2008) tutkimuksista sekä eurooppalaisista innovaatiostrategioista (Putting knowledge into Practise 2006). Yläsavolaisessa strategiassa korostetaan työhön ryhtymistä ja tekemällä oppimista: "Kääritään hihat ja ruvetaan töihin: uudistetaan tuotteita, palveluita ja käytäntöjä markkinoiden tarpeisiin - myös julkisella sektorilla; parhaiden kumppaneiden kanssa, läheltä ja kaukaa;... ja opitaan samalla!" Alueellisten innovaatiostrategioiden tavoitteena on, että alue kokonaisuudessaan (yritykset, julkinen sektori, välittäjäorganisaatiot, oppi- ja tutkimuslaitokset) oppii tuottamaan innovaatioita enemmän ja nopeammin. Alueellisten innovaatiojärjestelmien toimintatapoja kehittämällä pyritään juuri edistämään laajasti ja monialaisesti innovaatiotoimintaa. Harmaakorven et al. (2008) mukaan alueellinen innovaatiojärjestelmä tukee yritysten ja tutkimuslaitosten aktivointia innovaatiotoimintaan ja keskinäiseen yhteistyöhön innovaatioiden syntymiseksi. Syksyllä

23 toteutetun verkostoanalyysin perusteella kuva Ylä-Savon innovaatioympäristön verkostointensiteetistä muodostui keskivahvaksi ja melko tasapainoiseksi (Ranta 2008). Alueella on hyvin selvillä kehittämisen kärkialat sekä toimintaperiaatteet ja työnjakoon liittyvät kysymykset. Sen sijaan analyysin perusteella tunnistettiin kaksi kokonaisuutta, joihin jatkossa kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota. Näistä ensimmäinen koskee yhteistä strategiaperustaa (Ranta 2008). Ylä-Savossa on laadittu yrityslähtöinen innovaatiostrategia vuoteen Siitä huolimatta kaikki toimijat eivät ole tunnistaneet ko. strategiaa. Samalla tavalla sen vaikuttavuus on koettu rajalliseksi ja seuranta on nykyisellään jäänyt kunkin organisaation omalle vastuulle. On toki huomattava, että strategia on suhteellisen nuori ja heikko vaikuttavuus saattaa johtua myös siitä. Erityisesti tästä johtuen Ylä-Savossa kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, miten strategia muuttuu käytännön toiminnaksi ja jalkautuu projekteina ja palveluina eri tahoille. Toinen kehittämiskokonaisuus liittyy yhteisiin prosesseihin (Ranta 2008). Vaikka alueen toimijoilla onkin kohtuullisen hyvä käsitys toimintaperiaatteista ja työnjaosta yleensä, niin siitä huolimatta prosessit ovat kehittymättömät. Paikallisen innovaatioympäristön toiminnallinen kuvaus on olemassa, mutta se näyttää jääneen vain ylimmän johdon tietoon. Näkemykset omasta ja muiden roolista vaihtelevat huomattavasti. Isoissa organisaatioissa ei välttämättä omakaan rooli ole kovin selkeästi tiedossa. Tästä johtuen toimijoiden kokonaisuus näyttää sekavalta. Osittain tästä syystä on syytä epäillä myös työnjaon todellista selkeyttä. Yhdessä rakennettuja työkaluja tai palveluprosesseja ei ole. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä voisikin olla muutaman palveluprosessien hahmottaminen yritysten näkökulmasta, jolloin voisi prosesseittain miettiä kunkin organisaation roolia ja panosta osana kokonaisuutta. Verkostoanalyysin mukaan konkreettinen tekeminen eli yhteiset hankkeet ja palvelut on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta kustannusarvioiden laatiminen ja etenkin palveluiden hinnoittelu vaatii vielä hiomista (Ranta 2008). Tässä kannattaa edetä maltillisesti ja rakentaa yhteisiä palveluita sellaisesta osaamisesta ja toiminnoista, jotka organisaatioiden välillä luontevasti täydentävät toisiaan. Tällöin yhteinen intressi ja kokonaispalvelu yritykselle on ehkä helpommin löydettävissä. Alueen sosiaalisen pääoman osalta luottamus tuntui olevan vahvaa, mutta alueella voisi kiinnittää tietoisesti huomiota keskustelun ilmapiiriin. Sosiaalista pääomaa voisi omalta osaltaan lisätä se, että toimijoilla olisi mahdollisuus tavata toisiaan useammin myös vapaamuotoisissa merkeissä. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että Ylä-Savo on alueellisen innovaatiostrategiatyön alkumetreillä. Vuonna 2007 hyväksyttyä "Ylä-Savon yrityslähtöistä innovaatio- 22

24 strategiaa " voidaan pitää lähtökohtana, mutta se vaatii jatkuvaa päivittämistä, laajempaa osallistamista ja toteutuksen seurantaa, kuten syksyllä 2008 toteutettu innovaatioverkoston arviointi osoitti. Alueella tarvitaan yrityksille suunnattujen, alueen toimijoiden yhdessä toteuttamien innovaatiopalvelujen tuotteistamista yhteisten prosessien ja kustannusmallien kehittämisineen. Toimijoiden keskinäisen verkostoitumisen lisäämiseen, myös vapaamuotoisine tapaamisineen, on analyysin mukaan tarvetta. 23

25 Lähteet Camagni, R The concept of innovative milieu and its relevance for public policies in European lagging regions. Papers in Regional Science 74: Harmaakorpi, V., Hermans, R. ja Uotila, T Suomen alueelliset Innovaatiostrategiat. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, The Research Institute of the Finnish Economy, 2008, 111 s. Kansallisesta innovaatiostrategiasta download/kansallinen_innovaatiostrategia_ pdf Kautonen M The Regional Innovation System Bottom-up: A Finnish Perspective. A Firm-level Study with Theoretical and Metodological Reflections. Electronic dissertation. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 545. Laxell, Patrik: Itä-Suomen innovaatiostrategia Tekes. Helsinki. OECD 2005: Oslo Manual: Guidelines for Collecting and Interpreting Innovation Data, 3rd Edition. Putting knowledge into practice (2006): A broad-based innovation strategy for the EU. Brussels, COM(2006) 502 final. Communication from the Commission to the Council, the European Parliament, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Mustikkamäki, N. & Sotarauta, M. (toim.) Innovaatioympäristön monet kasvot. Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere. Ranta, Tommi. Verkostoanalyysi, Ylä-Savo Seinäjoen Teknologiakeskus. Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia Miika Kajanus Savonia-ammattikorkeakoulu. Ylä-Savon aluekeskusohjelman ohjelma-asiakirja ALUEKESKUS IISAL- MI - YMPÄRILLÄ YLÄ-SAVO. Ylä-Savon aluekeskusohjelman linjaukset sekä toiminta- ja taloussuunnitelma

26 Liitetaulukko 1. Innovaatiotoiminnan tehostamisen toimenpidekokonaisuudet Painopiste/odotetut tulokset Toimenpidekokonaisuudet Resursointi ja hankkeistus Vastuut 1) Innovaatiotoiminnan tehostaminen (erityisesti markkinalähtöisen innovaatiotoiminnan) Alueen yritykset ja työpaikat tuottavat ja ottavat käyttöön enemmän, parempia innovaatioita nopeammin. Alueelle kehittyy innovaatiotoimintaa tukevia palveluita, innovaatiotyöpajatoiminta kehittyy ja otetaan laajasti käyttöön. Innovaatiotoimintaa tukevia työkaluja prosessin eri vaiheisiin kehitetään ja otetaan käyttöön. Innovaatiostrategian pohjalta kehitetään mittaristo, jolla alueen innovaatiotoiminnan tehokkuutta mitataan, ja toimintaa suunnataan. 1) Innovaatiohankkeiden (yritykset, työpaikat ja yksityiset ihmiset) tapauskohtainen toteutus 2) Innovaatiopalveluiden kehittäminen, esim. innovaatiotyöpajatoiminta 3) Innovaatiotyökalujen kehittäminen ja käyttöönotto 4) Innovaatiotoiminnan mittariston kehittäminen ja strategian seuranta 1)a Yritysten omat innovaatiohankkeet, esim. kilpailukykyisten tuote- ja liikeideoiden hakeminen ja toteuttaminen (käynnissä) 2), 3), 4)a Itä-Suomen innovaatio- ja korkeakouluverkosto, Korkeakouluverkoston innovaatiopalvelut (KIP) -hanke (rahoitus rakennerahastosta (ESR) ja alueen oma rahoitus) (hanke rahoituskäsittelyssä) 1)a yritykset, kehittämispäälliköt, innovaatiokoordinaattori, korkeakouluasiamies, kaikki toimijat 2), 3) 4)a Savonia-amk Miika Kajanus, Ylä-Savon Kehitys Oy, kehittämispäälliköt, Aluekeskusohjelma Sakky, YSAO, yliopistot, Muotoiluakatemia, Tekniikka-Kuopio 25

27 Liitetaulukko 2. Innovaatiorakenteet ja järjestelmät toimenpidekokonaisuudet Painopiste / odotetut tulokset Toimenpidekokonaisuudet Resursointi ja hankkeistus Vastuut 2) Innovaatiorakenteet ja järjestelmät Olevat osaamiskeskittymät vahvistuvat ja uusia syntyy. Alueen kyky tukea yrityksiä nopean täsmätiedon etsimisessä maailmalta ja tiedon työstämisessä osaksi liiketoimintaa paranee. Innovatiivisia tiloja ja ympäristöjä syntyy (kohtaamispaikkoja, luovia rajapintoja). 1) Olevien osaamiskeskittyminen vahvistaminen 2) Uusien syntyminen 3) Rakenteidenluominen nopean täsmätiedon metsästykseen 4) Innovatiiviset tilat ja ympäristöt 1) a Educa hanke (rahoituskäsittelyssä) 1) b Luma-keskus 2)a tuotekehitysympäristöjen ja verkostojen rakentaminen ympäristötoimialalle (ei saanut rahoitusta) 2) b Hyvinvointiyrittäjyyden osaamiskeskittymä 3) a Sopimuspohjaisten korkeakouluverkostojen ja elinkeinotoimijoiden yhteenliittymien rakentaminen (käynnissä) 4)a Innovatiiviset tilat ja ympäristöt selvitysmiehen tai työryhmän asettaminen (ei toteutunut) 1)a Markku Pirinen, Esa Hietikko, Heikki Passiniemi (Educaworks, Savonia-amk, Y-S:n Kehitys, YSAO) 1)b Teija YSAO Strandman, 2)a Mika Arffman ja Ilkka Liljeblad (ympäristö) YSI, Y-S:n Kehitys Oy 2)b Ylä-Savon Kehitys Oy 3)a Miika Kajanus, Savonia-amk, yliopistot 4)a Aluekeskusohjelma 26

28 Liitetaulukko 3. Innovaatiokulttuuri ja toimintatapa toimenpidekokonaisuudet Painopiste / odotetut tulokset Toimenpidekokonaisuudet Resursointi ja hankkeistus Vastuut 3) Innovaatiokulttuuri ja toimintatapa Alueen innovaatiokulttuuri ja toiminatapa vahvistuvat. Yhteistyö ja yhteistyöverkostot innovaatiotoiminnassa vahvistuvat. Eri osaamisalueiden rajapinnoille syntyy uusia innovatiivisia hankkeita. Innovaatiotoiminta kansainvälistyy. Innovaatio-osaaminen vahvistuu kaikilla tasoilla. 1) Innovaatiokulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen 2) Yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen 3) Innovaatio-osaamisen vahvistaminen 5) Kansainvälisyys 4) Osaamisalojen rajapintojen hyödyntäminen. 1) Innovaatiokulttuuri ja toimintatapa -toimintatutkimus (ei toteudu) 2) Verkostokumppanuuden pilototointi erikoisajoneuvo- ja työlaitevalmistajat (päättyi vuoden 2007 lopussa) 3) Innovaatiokoulutustyöryhmän perustaminen ja vastuuttaminen (käynnissä) 4) Energiaomavarainen maatila maailman puhtaimmassa toimintaympäristössä (valmisteilla) 5)a Suorahakupalvelu yritysten kansainvälisille t&k-hankkeille (sis. KIP-hankkeeseen) 5)b Oppilaitos, harjoittelija, tutorointimalli yritysten kansainvälistymisen tueksi (sis. KIPhankkeeseen) 1) Kalevi Paldanius, Savonia-amk 2) Heikki Passiniemi, Y-S:n Kehitys Oy 3) Aluekeskusohjelma 4) Ylä-Savo Instituutti 5) a ja b Miika Kajanus, Savonia-amk, yliopistot 27

29

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

suomalaisen innovaatiojärjestelmän mosaiikki

suomalaisen innovaatiojärjestelmän mosaiikki suomalaisen innovaatiojärjestelmän mosaiikki Markkinoilta ennakoidut alueelliset teemavalinnat Vesa Harmaakorpi Raine Hermans Tuomo Uotila Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja:

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9. Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

- Committed to Excellence

- Committed to Excellence Turun kehittämismallin 1.5.17 kulmakivet Sari Hannila, kehittämispäällikkö - Committed to Excellence Kesäkuu 17 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Taustalla strategia ja visio Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot