Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2001 vp Yrittäjyyskasvatuksen tehostaminen Eduskunnan puhemiehelle Yrittäjyyden merkitys kansantaloutemme veturina kasvaa koko ajan. Nyt jo yli 60 % yksityisen sektorin työvoimasta työskentelee pk-sektorin yrityksissä. Kyvykkäiden ihmisten löytäminen, kouluttaminen ja innostaminen yrittäjiksi onkin suuri haaste maassamme niin tänään kuin tulevaisuudessakin. Tätä haasteellisuutta korostaa vielä erityisesti se, että lähivuosina tuhannet yrittäjät ovat jäämässä eläkkeelle. Tarvitaan jatkajia, jotka turvaavat olemassa olevan yrityskannan toimivuuden. Mutta tarvitaan myös uusien yritysten käynnistäjiä. Mikäli me haluamme turvata maamme kilpailukyvyn ja hyvän työllisyyden tulevaisuudessakin, niin meidän on kyettävä luomaan yrittämiselle ja yrittäjyydelle hyvä kasvupohja. Meidän koulujärjestelmäämme on arvosteltu siitä, että se ei ole onnistunut herättämään nuorten kiinnostusta yrittäjyyteen. Ja näyttää siltä, että mitä pidempään kouluttautuu, sitä vähäisempi on kiinnostus ryhtyä yrittäjäksi. Tämä näkyy konkreettisesti siinä, että korkeakoulun käyneiden halukkuus aloittaa yritystoiminta on Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin alhainen. Kotoa saadut asenteet ja toimintamallit ovat tietysti tärkeitä, kun lapset ja nuoret hahmottelevat urasuunnitelmiaan. Mutta kyllä myös koulussa saadulla yrittäjyyskasvatuksella on suuri merkitys nuoren miettiessä, mitä hän tulevaisuudeltaan odottaa. Tällä hetkellä kouluissa tapahtuva yrittäjyyskasvatus on käsittääkseni melko kirjavaa ja satunnaista. Paljolti on kiinni siitä, miten innostunut opettaja asiasta on. Yrittäjyyskasvatuksen olisi oltava koko koululaitoksen tehtävä esiopetuksesta yliopistolliseen koulutukseen saakka. Yrittäjyyteen nimittäin pitää kasvaa ja kouluttautua monien vuosien ajan; kertaluonteisilla taikatempuilla siihen ei päästä. Tarvitaan myös sellaista toimintamallia, jossa nuoret voivat jo koulunpenkillä harjaantua yrittäjiksi saamalla monipuolista kokemusta ja valmennusta yrittäjyyteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä tavalla hallitus aikoo tehostaa yrittäjyyskasvatusta ja täten huolehtia siitä, että maassamme yrittämiselle ja yrittäjyydelle kyetään luomaan hyvä kasvupohja? Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Reijo Kallio /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kallion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1340/2001 vp: Millä tavalla hallitus aikoo tehostaa yrittäjyyskasvatusta ja täten huolehtia siitä, että maassamme yrittämiselle ja yrittäjyydelle kyetään luomaan hyvä kasvupohja? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen on keskeinen koulujärjestelmän toiminnan tavoite. Opetusministeriö korostaa yrittäjyyskasvatuksen käsitteen ymmärtämistä laajasti sisäisenä ja ulkoisena yrittäjyytenä. Painotukset vaihtelevat ikäkaudesta riippuen. Perusopetuksen ensimmäisinä vuosina tuetaan yrittäjämäisten ominaisuuksien kehittymistä. Päättövaiheessa se merkitsee yritystoiminnan tuntemuksen lisäämistä ja yritystoiminnan vaatimusten tuntemusta ammatinvalinnan ja jatko-opintojen näkökulmasta. Keinoina käytetään esimerkiksi oppiainerajat ylittävää projektityöskentelyä. Tällöin oppilaat saavat kokemusta yrittäjämäisestä toiminnasta. Esimerkiksi opetusministeriön tukemaan "Nuori yrittäjyys Ung företagsamhet"-ohjelmaan osallistuu lukuvuonna noin 700 nuorta 51 eri oppilaitoksesta. Tarkoituksena on oman yritystoiminnan kautta antaa nuorille kokemusta oikeasta yrityksestä ja sen toiminnasta. Oppilaitosten ja paikallisten yrittäjien yhteistyö on keskeistä, jotta nuorille voidaan luoda aitoa kuvaa yrittäjistä ja yritystoiminnasta. Peruskoulun työelämään tutustumisjakso (TET) on tässä tärkeä instrumentti. Opetushallitus kokoaa vuoden 2002 alussa asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on kehittää kyseistä kahden viikon jaksoa yhtenä näkökulmana yrittäjyyden edistäminen. Itä-Suomen lääninhallituksen toimesta käynnistettiin keväällä 2001 uudenmuotoinen hanke, jossa toimivia yrittäjiä koulutetaan yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen yhteistyössä paikallisen koulutoimen kanssa. Tarkoitus on jatkossa laajentaa tätä mallia. Yrittäjyyskasvatuksen avainopettajia on täydennyskoulutuksen keinoin koulutettu satoja. Perusopetuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ovat tekeillä. Valmisteluvaiheessa niihin on sisällytetty oma yrittäjyys-aihekokonaisuus. Koulut soveltavat ja tekevät omat opetussuunnitelmansa kyseisten perusteiden ja myös yrittäjyys-aihekokonaisuuden pohjalta elokuuhun 2004 mennessä. Lukion opetussuunnitelman perusteet tehdään samassa aikataulussa. Niihinkin pyritään sisällyttämään yrittäjyyskasvatuksen näkökulma. Jokainen lukio voi halutessaan profiloitua yrittäjyyteen ottamalla sen punaiseksi langaksi kunta- tai koulukohtaisessa opetussuunnitelmassaan. Ammatillisiin perustutkintoihin sisällytettiin yrittäjänä toimimisen valmiudet elokuuhun 2001 mennessä. Useilla aloilla yritystoiminta on usean opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus joko pakollisina tai vaihtoehtoisina opintoina. Tutkintoihin sisällytettiin myös vähintään 20 opintoviikon mittainen työssäoppimisjakso. Se merkitsee yrityksissä toimivan työpaikkaohjaajan ja opettajan kouluttamista vuoteen 2004 mennessä. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksot tapahtuvat suurelta osin pk-yrityksissä, joten oikein toteutettuna kyse on laajasta yrittäjyyttä tukevasta uudistuksesta. Lähinnä kaupallisten op- 2

3 Ministerin vastaus KK 1340/2001 vp Reijo Kallio /sd pilaitosten yhteyteen kehitettyjen useiden kymmenien harjoitusyritysten toimintaa on tarkoitus laajentaa. Opetusministeriö panostaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen entistä enemmän yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja yrittäjäjärjestöjen sekä oppilaitosten kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen edellyttääkin luonteensa vuoksi poikkihallinnollista ja -tieteellistä lähestymistapaa. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Reijo Kallio /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1340/2001 rd: På vilket sätt avser regeringen effektivisera företagsamhetsfostran och så se till att en god grogrund kan skapas för företagandet och företagsamheten i vårt land? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Att främja företagsamhetsfostran är det centrala syftet med skolsystemet. Undervisningsministeriet understryker att begreppet fostran i företagsamhet skall förstås i vid bemärkelse som både inre och yttre företagsamhet, entreprenörskap. Fokuseringarna växlar med åldern. Under de första åren av den grundläggande utbildningen stöds de egenskaper som stimulerar företagandet. I slutskedet innebär detta ökad kännedom om företagsverksamhet samt förtrogenhet med kraven i yrkesvalet och de fortsatta studierna. Som metod används t.ex. projektarbete på tvärs över läroämnesgränserna. Detta ger eleverna erfarenhet av entreprenörskap. I programmet "Nuori yrittäjyys Ung företagsamhet" som stöds av undervisningsministeriet deltar t.ex. ca 700 unga från 51 olika läroanstalter läsåret Syftet är att de unga genom egen företagsverksamhet skall få erfarenhet av ett riktigt företag och dess verksamhet. Samarbetet mellan läroanstalterna och de lokala företagarna är centralt för att de unga skall få en äkta föreställning om företagare och företagsverksamhet. Perioden med praktisk arbetslivsorientering (PRAO) i grundskolan är ett viktigt instrument här. Utbildningsstyrelsen kommer i början av 2002 att samla en expertgrupp med uppgift att utveckla den här tvåveckorsperioden utgående bl.a. från främjande av företagsamhet. På initiativ av länsstyrelsen i Östra Finland startades våren 2001 ett projekt av nytt slag där aktiva företagare får vidareutbildning i att utveckla företagsamhet i samarbete med det lokala skolväsendet. Det är meningen att i fortsättingen bredda modellen. Det finns hundratals "nyckellärare" i företagsamhetsutbildning som fått kompletterande utbildning. De nationella grunderna för läroplanen i den grundläggande utbildningen utarbetas som bäst. I beredningsskedet omfattar dessa ett eget studieprogram om entreprenörskap. Skolorna tillämpar och utarbetar egna läroplaner utifrån dessa grunder och också utifrån studieprogrammet om entreprenörskap fram till augusti De preciserade läroplansgrunderna för gymnasiet har samma tidtabell. Också i dem skall företagsamhetsutbildningen beaktas. Varje gymnasium kan, om det så önskar, anlägga en entreprenörskapsinriktad profil genom att låta idén gå som en röd tråd i sin läroplan, kommunens eller skolans. Utbildningen för yrkesinriktade grundexamina omfattade senast i augusti 2001 färdighet att arbeta som företagare. I många branscher utgör företagsverksamhet en studiehelhet på flera studieveckor, antingen som obligatoriska eller valbara studier. Examina innehåller också en period med inlärning i arbetet på minst 20 studieveckor. Det betyder att arbetsplatshandledare på företag och lärare måste utbildas fram till slutet av Inlärningen i arbetet sker till största delen i små och medelstora företag, så rätt genomförd är det fråga om en omfattande företagsamhetsstödjande reform. Det är meningen att 4

5 Ministerns svar KK 1340/2001 vp Reijo Kallio /sd utvidga de tiotals övningsföretagen i anslutning till handelsläroanstalterna. Undervisningsministeriet satsar i samarbete med andra förvaltningsområden och företagarorganisationer samt läroanstalterna mer än tidigare på utvecklingen av fostran i företagsamhet. För att företagsamhetsfostran skall kunna främjas, krävs på grund av sakens natur ett tvärsektoriellt samarbete inom förvaltningen och en tvärvetenskaplig infallsvinkel. Helsingfors den 19 december 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5