KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa

2 Hyväksytty Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa kaikilta muilta osin paitsi kohdan 4.2. osalta. Hyväksytty Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa Hyväksytty Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa Tämä tutkintosääntö on hyväksytty Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallituksessa (24)

3 Sisällysluettelo 1 TUTKINNOT KOULUTUSOHJELMAT TUTKINTOON JOHTAVAT OPINNOT Opintojen rakenne ja laajuus Opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulun opetuskieli Ammattikorkeakoulututkinnossa vaadittava kielitaito Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat OPISKELIJAVALINTA Valinta koulutusohjelmaan Valinta suuntautumisvaihtoehtoon ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS Uudet opiskelijat Ilmoittautuminen opintojen jatkuessa Opiskeluoikeus Opiskeluoikeuden menettäminen OPINTOJEN SUORITTAMINEN Opintojen järjestäminen Opiskelun suunnittelu Opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen Tenttitilaisuudet Opintojen hyväksilukeminen Yleiset periaatteet... 16

4 6.5.2 Hyväksilukemismenettely Opintosuoritukset ja niiden arviointi OPISKELIJAN KURINPITO TUTKINTO JA TODISTUKSET Tutkinnon anominen Tutkintotodistus Muut todistukset YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT ERIKOISTUMISOPINNOT AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT MUUTOKSENHAKU U SIIRTYMÄ- JA VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET... 24

5 1 TUTKINNOT Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa voidaan antaa opetusta ja suorittaa tutkintoja seuraavasti 1 : yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto laajuus 210 opintopistettä (jatkossa op), tradenomi tradenomi, Bachelor of Business Administration tradenomi (ylempi amk), Master of Business Administration laajuus 90 op kulttuuriala kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto laajuus 240 op artenomi (AMK), medianomi (AMK), muotoilija (AMK) muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts luonnontieteiden ala liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto laajuus 210 op tradenomi luonnonvara- ja ympäristöala luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto laajuus 240 op metsätalousinsinööri (AMK) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto laajuus 210 tai 240 opintopistettä geronomi (AMK) laajuus 210 op sairaanhoitaja (AMK) laajuus 210 op sosionomi (AMK) laajuus 210 op ensihoitaja (AMK) laajuus 240 op naprapaatti (AMK) laajuus 240 op terveydenhoitaja (AMK) laajuus 240 op geronomi (ylempi AMK) 90 op ensihoitaja (AMK) laajuus 90 op naprapaatti (ylempi AMK) laajuus 90 op sairaanhoitaja (ylempi AMK) laajuus 90 op sosionomi (ylempi AMK) laajuus 90 op terveydenhoitaja (ylempi AMK) laajuus 90 op tekniikan ja liikenteen ala 1 Valtioneuvoston päätös 5/401/98/

6 merenkulun ammattikorkeakoulututkinto laajuus 270 op merikapteeni (AMK) tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK) laajuus 240 op poikkeuksena merenkulkualan insinöörin suuntautumisvaihtoehdosta saadun tutkinnon laajuus 270 op merikapteeni (ylempi AMK) laajuus 60 op insinööri (ylempi AMK) laajuus 60 op 2 KOULUTUSOHJELMAT Tutkintoon johtavat ammattikorkeakouluopinnot järjestetään koulutusohjelmina. 2 Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintopisteinä sekä harjoittelun laajuus 3. Koulutusohjelmat voidaan päättää myös määräajaksi. 4 Opetusministeriön antamien koulutusalakohtaisten nuorten aloituspaikkamäärien ja aikuiskoulutuksen kokonaispaikkamäärän jakautumisesta koulutusohjelmien kesken päättää rehtori. Nuorten koulutuksen koulutusohjelmat suuntautumisvaihtoehtoineen ilmenevät vuosittain julkaistavasta valtakunnallisesta ammattikorkeakoulujen valintaoppaasta ja ammattikorkeakoulun omasta hakijan oppaasta. 3 TUTKINTOON JOHTAVAT OPINNOT 3.1 Opintojen rakenne ja laajuus Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja opinnäytetyö sekä siihen liittyvä opiskelijan kirjallinen kypsyysnäyte. Tuotantopainotteisessa koulutuksessa osa opinnoista toteutetaan työpaikkaopintoina 5. 2 Laki ammattikorkeakouluista / Valtioneuvoston päätös , 5/401/98 4 Asetus ammattikorkeakouluista / Asetus ammattikorkeakouluista /352 4

7 Opintojen laajuus määritetään opintopisteinä. Lukuvuoden opintojen laajuus on noin 60 opintopistettä 6. Kuhunkin koulutusohjelmaan sisältyvien perusopintojen, ammattiopintojen, vapaasti valittavien opintojen, ammattitaitoa edistävän harjoittelun ja opinnäytetyön laajuus ilmoitetaan opetussuunnitelmassa. Perusopinnoista osa on ammattikorkeakoulun kaikille koulutusohjelmille yhteisiä, ja ne voidaan suorittaa missä yksikössä tahansa. Osa voi olla koulutusalan tai -yksikön yhteisiä perusopintoja. Ammattiopinnoista osa voi olla vaihtoehtoisia ja/tai eriytyä suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. Osa tutkinnosta voidaan suorittaa ulkomailla ECTS-koordinaattorin hyväksymässä korkeakoulussa. 3.2 Opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten 2) edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen 3) valmiudet jatkuvaan koulutukseen 4) riittävä viestintä- ja kielitaito 5) asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet 7. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle lainsäädännössä tarkoitettu kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä 8. Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä sen aihepiiriin, riittävää työn kehittämismenetelmien hallintaa sekä valmiutta kielelliseen ilmaisuun. Opinnäytetyö voi olla esimerkiksi työelämään suuntautuva yhteistyö- tai kehittämisprojekti. Hankkeistetusta opinnäytetyöstä tehdään 6 Asetus ammattikorkeakouluista / Asetus ammattikorkeakouluista / Asetus ammattikorkeakouluista /352 7

8 toimeksiantajan kanssa kirjallinen sopimus. Opinnäytetyöstä on erillinen ohje ( Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija voi laajentaa ja monipuolistaa ammatillista osaamistaan yhdistämällä työelämän tarpeet ja oman kiinnostuksensa. 3.3 Ammattikorkeakoulun opetuskieli Ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi. 9 Vieraskielisessä koulutusohjelmassa opetuskieli on englanti. Koulutusohjelmassa voi olla vieraskielisiä opintojaksoja Ammattikorkeakoulututkinnossa vaadittava kielitaito Ammattikorkeakoulussa noudatetaan Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suositusta kielten opetuksen käytännöiksi, liite 1. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä alueella 11 ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellinen sekä sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellinen. 12 Kielten osaamisalapäällikkö voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Tällöin opiskelija suorittaa opetussuunnitelman pakollisia kieliopintoja vastaavan määrän muita kieliopintoja tai poikkeustapauksessa muita opintoja, jotka ovat ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta tarpeellisia. Kielten osaamisalapäällikkö päättää vaadittavasta kielitaidosta, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan aina tutkintotodistuksessa. Jos opiskelija on vapautettu kieliopinnoista, tästä tehdään aina merkintä tutkintotodistukseen. 13 Tutkintotodistukseen tuleva toisen kotimaisen kielen arviointi pohjautuu viimeisen pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojakson arvosanaan. Toisesta kotimaisesta kielestä annetaan arvosana sekä suullisesta että kirjallisesta taidosta. Arvosana tyydyttävä vastaa opintojakson arviointia 1-3 ja arvosana hyvä vastaa opintojakson arviointia 4-5. Opinnäytetyöhön liittyvä kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kirjoittavat 9 Valtioneuvoston päätös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimiluvasta Ammattikorkeakoululaki / Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaaditusta kielitaidosta 424/ Asetus ammattikorkeakouluista / Asetus ammattikorkeakouluista /352 8

9 kypsyysnäytteensä suomen tai ruotsin kielellä tai opetuskielellä. Mikäli opiskelija on saavuttanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeessa vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, kypsyysnäytteen kieli voi olla myös toinen kotimainen kieli tai opetuskieli. 3.5 Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat Koulutusohjelman opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Nämä ovat opiskelijalle pakollisia, vaihtoehtoisia tai opiskelijan vapaasti valittavia. Opintojakson laajuus määritetään kahden (2) opintopisteen tarkkuudella. Opinnäytetyö sekä ohjattu harjoittelu muodostavat kumpikin opintojakson. Vapaasti valittavia opintojaksoja voi sisällyttää kaikissa koulutusohjelmissa tutkintoon 15 opintopistettä terveysalan koulutusohjelmia lukuun ottamatta. Terveysalan koulutusohjelmissa tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja 3 opintopistettä. Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat julkaistaan lukuvuosittain opinto-oppaassa. Oppaasta ilmenevät eri tutkintojen vaatimukset ja suositeltava suoritusjärjestys. Opetussuunnitelmat ovat osaamispohjaisia ja sisältävät laajoja opintokokonaisuuksia, jotka toteutetaan opintojaksoina. Koulutusohjelman opetussuunnitelmasta ilmenevät perus- ja ammattiopintoihin sisältyvät opintojaksot, jotka on voitu ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi. Opinto-oppaassa jokaisesta opintojaksosta kerrotaan tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja harjoittelun määrä, vaadittavat suoritukset, integrointi tutkimus- ja kehittämistoimintaan, virtuaalisesti suoritettavan kokonaisuuden laajuus ja arvioinnin suunnitelma. Opinto-oppaassa mainittu kirjallisuus päivitetään vuosittain. Opintojakson alkaessa voidaan kirjallisuuteen tehdä painavista syistä vähäisiä muutoksia. Opettaja täsmentää opettamansa opintojakson suoritusvaatimukset opetuksen toteuttamissuunnitelmassa ja tiedottaa niistä opintojakson alussa. Opetussuunnitelman uudistuessa ilmoitetaan opinto-oppaan opintojaksokuvauksessa, mistä alkaen aikaisemman opetussuunnitelman opintojakso tai -jaksot korvautuvat uudella. Vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija voi valita opintoja kaikkien koulutusohjelmien opetustarjonnasta. Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat hyväksytään ammattikorkeakoulun hallituksessa vuosittain. Opetussuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään myös ammattikorkeakoulun yhteisten perusopintojen sisältö ja laajuus.

10 4 OPISKELIJAVALINTA 4.1 Valinta koulutusohjelmaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteet päättää ammattikorkeakoulun hallitus. 14 Haku tapahtuu ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmän kautta, Yhteishakuun eivät kuulu erikoistumisopinnot, vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskielinen ylempään AMK-tutkintoon johtava koulutus, ESR-rahoitteinen koulutus eikä työvoimapoliittinen koulutus. 15 Valinta on ehdollinen, kunnes valittu opiskelija on esittänyt alkuperäiset valinnan perusteena olevat todistukset opintotoimistossa ja ne on tarkistettu. Tarkistus tapahtuu vertaamalla kopioita alkuperäisiin todistuksiin. Alkuperäiset todistukset on esitettävä opintojen alkaessa, viimeistään kahden viikon kuluttua opiskelijalle ilmoitetusta opintojen alkamispäivästä. Mikäli opiskelijaksi valittu ei toimita alkuperäisiä todistuksia, annetaan hänelle kirjallisesti kahden viikon määräaika niiden toimittamiseen. Pyyntö lähetetään opiskelijan haun yhteydessä ilmoittamaan osoitteeseen. Mikäli opiskelija ei toimita alkuperäisiä todistuksia määräaikaan mennessä, opiskelijavalinta puretaan ammattikorkeakoulun käytäntöjen mukaisesti. Opiskelija otetaan koulutusohjelmaan tai suoraan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon. 16 Opiskelijavalinnasta päättää toimialajohtaja. Rehtori valitsee opiskelijat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Kymenlaakson ammattikorkeakouluun voidaan hyväksyä siirto-opiskelijaksi opiskelija, jolla on opiskeluoikeus jossain toisessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa vastaavassa koulutusohjelmassa tai samaan tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Toisesta ammattikorkeakoulusta siirto-opiskelijana hyväksyttävältä edellytetään lisäksi suorituksia vähintään 44 opintopistettä kutakin läsnäololukuvuotta kohti. Omassa ammattikorkeakoulussa opiskelija voi anoa siirtoa saman koulutusalan sisällä toiseen koulutusohjelmaan, mikäli valintaperusteet ovat olleet samat. Mikäli valintaperusteet eivät täyty (esimerkiksi opiskelija ei saa kuntotestiä hyväksyttävästi suoritettua ensihoidon koulutusohjelmassa), siirtoa voi anoa seuraavan kerran kuuden kuukauden kuluttua edellisen hakemuksen päätöspäivästä. Omassa ammattikorkeakoulussa siirto-opiskelijana hyväksyttävältä opiskelijalta vaaditaan suorituksia vähintään 30 opintopistettä kutakin 14 Ammattikorkeakoululaki / Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä 1058/ Asetus ammattikorkeakoulusta /352 18

11 lukuvuotta kohti. Opiskeluaika lasketaan tutkinnon suorittamisen alkuperäisestä aloitusajankohdasta. Päätöksen siirrosta tekee toimialajohtaja opintoasiainhallinnon päällikön esityksestä, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen osalta rehtori. Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan 17. Tätä sovelletaan myös siirto-opiskelijaan. Opiskelijaksi hakenut voi hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta Valinta suuntautumisvaihtoehtoon Toimialajohtaja päättää opiskelijoiden suuntautumisvaihtoehtoihin valinnasta hakemusten perusteella. Opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehdon viimeistään kolmannella lukukaudella. Toimialajohtaja vastaa siitä, että opiskelija saa tiedon valintakriteereistä ja valittavien enimmäis- ja vähimmäismäärästä viimeistään suuntautumisvaihtoehdon valitsemisvuoden alussa. Suuntautumisvaihtoehtoihin vuosittain valittavien enimmäis- ja vähimmäismäärästä päättää toimialajohtaja oman toimialansa koulutusohjelmien osalta. Suuntautumisvaihtoehdon toteuttamisen edellytyksenä on, että kyseisen suuntautumisen valinneita opiskelijoita on riittävä ennalta ilmoitettu määrä. Mikäli suuntautumisvaihtoehtoon hakee useampia opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, valintaperusteena käytetään opiskelijan osoittamaa opintomenestystä. 17 Ammattikorkeakoululaki / Ammattikorkeakoululaki /351 22

12 5 ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS 5.1 Uudet opiskelijat Opiskelijan, joka on ilmoittanut ottavansa opiskelupaikan vastaan, on ilmoittauduttava ammattikorkeakouluun läsnäolevaksi tai poissaolevaksi palauttamalla ilmoittautumislomake täytettynä ja allekirjoitettuna ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä ammattikorkeakoulun opintotoimistoon, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. 19 Aloittava opiskelija ilmoittautuu läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuoden alkaessa koko lukuvuodeksi tai, jos koulutus alkaa muuna ajankohtana, koulutuksen alkaessa kyseiseksi lukukaudeksi. Ilmoitus on sitova aloituslukukauden osalta. Uusi opiskelija voi anoa muutosta tekemäänsä aloituslukukauden läsnä- tai poissaoloilmoittautumiseen, mikäli kyseessä on opiskelijasta riippumaton pakottava syy. Muutosta anotaan syksyllä alkavassa koulutuksessa ja keväällä alkavassa koulutuksessa mennessä kirjallisesti opintotoimistoista saatavalla lomakkeella. Päätöksen ilmoittautumisen muuttamisesta tekee opintoasianhallinnon päällikkö. 5.2 Ilmoittautuminen opintojen jatkuessa Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi Kymenlaakson ammattikorkeakouluun joka lukuvuosi opiskelijakäyttöliittymän (Winha Pro) kautta Opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi, mikäli aikoo suorittaa opintoja. Opiskelija ilmoittautuu poissaolevaksi, mikäli ei aio suorittaa opintoja. Lukuvuoden alussa poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi palata kevätlukukaudeksi läsnä olevaksi ilmoittautumalla opiskelijakäyttöliittymän kautta tai opintotoimiston kanssa sovitun mukaisesti opintotoimistoon Lukuvuoden alussa tehdyn läsnäoloilmoittautumisen voi vastaavasti muuttaa poissaoloksi. Mikäli ilmoittautuminen ei onnistu opiskelijakäyttöliittymän (Winha Pro) kautta, sen voi tehdä opintotoimistoon osoitteeseen opintotoimisto@kyamk.fi. Tällöin opiskelijan on välittömästi opiskelun alettua täytettävä ja allekirjoitettava henkilökohtaisesti opintotoimistossa ilmoittautumislomake. Poissaolon aikana ei voi suorittaa rekisteriin merkittäviä opintoja. 5.3 Opiskeluoikeus Opiskeluoikeus on jokaisella, joka on opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen ilmoittautunut läsnäolevaksi säädetyssä ajassa. 20 Kokopäiväopiskelijan on suoritettava tutkintoon kuuluvat opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa, kuitenkin viimeistään yhtä vuotta opintojen laajuutta pitemmässä ajassa Ammattikorkeakoululaki / Ammattikorkeakoululaki / Asetus ammattikorkeakouluista /352 13

13 Opiskeluoikeuden aikana saa suorittaa tutkinnon laajuuden ylittäviä opintoja, jotka on kuitenkin aloitettava tutkinnon laajuutta vastaavana aikana. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa opiskeluaika on henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukainen aika sekä lisäksi yksi vuosi välittömästi sen jälkeen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukainen opiskeluaika ei kuitenkaan voi ylittää opinnoille määriteltyä kestoa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman teko: katso Tutkintosääntö 6.2. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä myöntää tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen opiskelijalle opiskelijan hakemuksesta enintään vuodeksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Lisäaikahakemukseen on liitettävä realistinen koulutusohjelmavastaavan hyväksymä suunnitelma opintojen loppuun suorittamisesta. Hakemus lisäajasta on tehtävä ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Päätöksen lisäajan myöntämisestä tekee toimialajohtaja. Erikoistumisopintojen ja ylempien ammattikorkeakouluopintojen opiskelijoilla ei ole poissaolo-oikeutta. Jos tutkintoon johtava aikuiskoulutus toteutetaan ns. erillisrahoitteisena (esim. työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, EU-rahoitteinen aikuiskoulutus) opinto-oikeus on koulutukselle määritellyn opintojen keston jälkeen enintään yksi lukukausi. 5.4 Opiskeluoikeuden menettäminen Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi laissa ja tässä tutkintosäännössä säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa 22. Mikäli tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, on hänen haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta. Opiskeluoikeudesta päättää toimialajohtaja. Sitä on haettava opiskeluoikeuden enimmäiskeston aikana. Tällöin aika, jona opiskelija ei ole ollut läsnäoleva edellä mainitulla tavalla, vähennetään kohdassa 5.3 mainitusta poissaoloon oikeuttavasta kahden vuoden enimmäisajasta. Opiskeluoikeuden palauttaminen edellyttää, että tutkinto on käytännössä mahdollista suorittaa jäljellä olevana opiskeluoikeusaikana. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa, ellei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen suorittamiseen 23. Lisäaikaa haetaan toimialajohtajalta, ja hakemukseen tulee liittää koulutusohjelmavastaavan hyväksymä suunnitelma opintojen loppuun saattamisesta. Lisäaikaa myönnetään lukukaudeksi 22 Ammattikorkeakoululaki /351 23, Ammattikorkeakoululaki /351 24, 25

14 kerrallaan, jos suoritettavan tutkinnon pakollisista opinnoista puuttuu enintään 30 opintopistettä ja opiskelija on hakemusta edeltäneen lukuvuoden aikana osallistunut opetukseen tai tentteihin tai muutoin osoittanut pyrkivänsä suorittamaan opintonsa loppuun. Lisäaikaa on haettava viimeistään kuukautta ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Opiskeluoikeuden päättyessä lisäaikaa on kuitenkin haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Jos lisäaikaa haetaan toisen kerran, päätöksen lisäajan myöntämisestä tekee vararehtori. Opiskelijalla on oikeus hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä.

15 6 OPINTOJEN SUORITTAMINEN 6.1 Opintojen järjestäminen Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Jokaisessa koulutusohjelmassa opinnot järjestetään siten, että kokopäiväopiskelijan on mahdollista suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Toimialajohtaja vastaa opetuksen järjestämisestä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti Opiskelun suunnittelu Henkilökohtainen opintosuunnitelma on kokonaisesitys opiskelijan itselleen suunnittelemista opinnoista. Siitä ilmenevät suoritettavat koulutusohjelman pakolliset opinnot ja opiskelijan valitsemat vaihtoehtoiset sekä vapaasti valittavat opinnot. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan merkitään myös aikaisemmasta tutkinnosta, muista opinnoista tai työkokemuksesta hyväksiluetut opinnot. Osaamisalapäällikkö vastaa siitä, että opiskelijalla on käytössään henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseksi riittävät tiedot tarjolle tulevasta opetuksesta, opetusjärjestelyistä sekä ohjatun työharjoittelun ajoittumisesta koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Jokainen opiskelija laatii ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa opintojen alussa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma päivitetään lukuvuosittain ryhmänohjaajan kanssa sekä aina vaihto-opiskelun päätyttyä ja laissa määritellyn poissaolon jälkeen. 6.3 Opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen Opiskelijan on ilmoittauduttava kaikkiin niihin opintojaksoihin, joiden opetusta hän aikoo seurata. Opinto-oppaassa (SoleOps) määrätään, miten opintojaksoille ilmoittaudutaan. Ilmoittautuminen on sitova. Mikäli opintojaksolle osallistuvien lukumäärä on rajoitettu, etusija annetaan niille opiskelijoille, joille kyseinen opintojakso on pakollinen. Opintojakson ilmoittautumistiedoissa näkyvät sen järjestämisen vähimmäisosallistujamäärä sekä muut mahdolliset kriteerit. Opintojakson alussa ilmoitetaan opiskelijoille opintojaksoon mahdollisesti kuuluvan tentin ja uusintatentin ajankohta. Tenttiajankohdat ilmoitetaan Winha Pron toteutustiedoissa ja intranetissä. Opintojaksoilmoittautumiseen sisältyy ilmoittautuminen opintojakson tenttiin. Opiskelijalla on oikeus peruuttaa tenttiosallistuminen kirjallisesti viikkoa ennen tenttipäivää. Mikäli opiskelija ei ilmoittautumisestaan huolimatta osallistu tenttiin, katsotaan suorituskerta käytetyksi. Tenttikertaa ei kuitenkaan katsota käytetyksi, mikäli opiskelija esittää todistuksen sairauden aiheuttamasta esteestä osallistua tenttiin tenttipäivänä. Lukuvuoden aikana järjestettävistä uusinta- ja korotustilaisuuksista saa tiedon opintotoimistosta. 24 Ammattikorkeakoululaki /351 17

16 Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty opintojakso kaksi kertaa. Opintojakson uusinnat on suoritettava opintojakson opettajan määrääminä tenttipäivinä vuoden kuluessa ensimmäisestä suoritusyrityksestä lukien. Uusintatentteihin on ilmoittauduttava rekisteriin viimeistään yksi (1) viikko ennen ilmoitettua tenttipäivää. Hyväksyttyä opintojakson arvosanaa saa korottaa yhden kerran vuoden kuluessa ensimmäisestä suorituksesta. Mikäli todistuksella osoitetusta sairaudesta johtuen opiskelija ei voi osallistua varsinaiseen tenttiin, hänen on osallistuttava siihen opettajan määräämänä ajankohtana. Tällöin vuoden määräaika alkaa tästä opettajan määräämästä tenttiajankohdasta. Osaamisalapäällikkö huolehtii siitä, että opiskelija saa tiedon lukuvuoden yleisten tenttien päivämääristä, suorituspaikoista sekä suoritettavista opintojaksoista aina lukuvuoden alussa. Mikäli opintojaksoon sisältyy arvioitavia tehtäviä, opiskelijan on palautettava ne opettajan ilmoittamassa ajassa. Jos opiskelija ei ole saanut uusintayrityksistään huolimatta opintojaksoa suoritetuksi tai tehtäviä ei ole opettajan ilmoittamana määräaikana palautettu, opiskelijan on osallistuttava opintojakson opetukseen uudelleen. Mikäli opiskelijalta puuttuva opintojakso ei ole enää opetustarjonnassa, osaamisalapäällikön tulee osoittaa opiskelijalle korvaavat opinnot. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua, kun opinnäytetyön ohjaaja on hyväksynyt opinnäytetyön tai muutoin antanut luvan ilmoittautua kypsyysnäytteeseen. 6.4 Tenttitilaisuudet Tenttitilaisuuksiin saa osallistua vain rekisterissä läsnäolevana oleva opiskelija. Ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistama tenttitilaisuuksia koskeva ohje on liitteenä Opintojen hyväksilukeminen Yleiset periaatteet Opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella 25. Hyväksiluettavat opinnot voidaan suorittaa ammattikorkeakouluopiskelun aikana tai ne on voitu suorittaa aiemmin ennen kyseisen tutkinnon suorittamisen alkamista. Jos opinnot on suoritettu ennen ammattikorkeakoulututkintoa, hyväksiluvut haetaan pääsääntöisesti ensimmäisen lukuvuoden aikana. Hyväksilukeminen voi kohdistua yksittäiseen opintojaksoon tai opintokokonaisuuteen. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. 25 Asetus ammattikorkeakouluista 352/

17 Korvaaminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan suoritettavien opintojen (pakolliset opintojaksot ja työharjoittelu) korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Sisällyttäminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on prosessi, jossa: - opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa osaamistavoitteisiin, ja hakee pääsyä osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyyn - korkeakoulu arvioi opiskelijan esittämän aikaisemmin hankitun osaamisen suhteessa opetussuunnitelmassa kerrottuihin osaamistavoitteisiin - ja tunnustaa sen antamalla virallisen hyväksynnän (arvosanan tai suoritusmerkinnän) opiskelijan aiemmin hankkimalle osaamiselle Hyväksilukemismenettely Hyväksilukemisprosessi käynnistyy opiskelijan anomuksesta. Opintojakson hyväksilukua anotaan kirjallisesti opintojakson opettajalta. Päätöksen hyväksiluvusta tekee koulutusohjelmavastaava. Kielten opintojaksojen osalta päätöksen tekee kielten osaamisalan osaamisalapäällikkö. Tekniikan, metsän ja liikenteen toimialalla matemaattis-luonnontieteellisten opintojaksojen osalta päätöksen tekee matemaattis-luonnontieteellisen osaamisalan osaamisalapäällikkö. Mikäli opintojakson opettajana toimii korkeakoulun ulkopuolinen henkilö, hyväksilukua anotaan koulutusohjelmavastaavalta, joka tekee myös päätöksen. Kun opiskelija lähtee kansainväliseen vaihtoon opiskeluaikana, hän laatii yhdessä koulutusohjelmavastaavan ja kansainvälisyyskoordinaattorin kanssa suunnitelman opintojaksoista, jotka hän suorittaa vaihdon aikana. Vaihdon jälkeen opiskelija anoo tutkintosäännön mukaisesti hyväksilukemista vaihdossa suoritetuista opintojaksoista. Työharjoittelun korvaamista työharjoitteluvaatimuksia vastaavalla työkokemuksella haetaan kirjallisesti ko. harjoittelusta vastaavalta opettajalta. Päätöksen hyväksiluvusta tekee koulutusohjelmavastaava. Mikäli aiemmin suoritettu tutkinto on tasoltaan vähintään vanhamuotoisen opistoasteen tutkinto, hyväksiluku tapahtuu sisällyttämällä. Jos opinto-oikeuden alkaessa saman alan opistoasteen tutkinnon suorittamisesta on alle kymmenen vuotta, hyväksiluetaan em. tutkinnosta vähintään 45 op, jos suoritettavan tutkinnon laajuus on 210 op. Mikäli suoritettavan tutkinnon laajuus on 240 op, hyväksiluetaan vähintään 60 op. Yli 10 vuotta vanhasta opistoasteen tutkinnosta voidaan näyttöjen, todistusten ja työkokemuksen perusteella hyväksilukea opintoja harkinnanvaraisesti. Tutkinnon tai sen osan sisällyttämistä haetaan koulutusohjelmavastaavalta, joka myös päättää, mitkä opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot jäävät suoritettaviksi.

18 Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetut saman koulutusohjelman opinnot hyväksiluetaan täysimääräisinä. Opiskelija voi anoa hyväksiluettavaksi vapaasti valittaviin opintoihinsa reserviupseerien johtajakoulutuksesta 6 op ja aliupseerien johtajakoulutuksesta 3 op sekä opiskelijayhdistys- ja opiskelijakuntatoiminnasta maksimissaan 9 op ja opiskelijatutortoiminannasta maksimissaan 9 op. Hakukelpoisuuden tuottaneista toisen asteen opinnoista, mukaan lukien tutkintoon sisältynyt työssäoppiminen, ei hyväksiluku ole mahdollista. Opiskelija voi hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnistus- ja tunnustamismenettelyä. 6.6 Opintosuoritukset ja niiden arviointi Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää opetussuunnitelmassa ilmoitettujen suoritustapavaatimusten noudattamista. Opintojaksot arvioidaan käyttäen seuraavaa asteikkoa: kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (2 1), hylätty (0). Kun opintojakso voidaan arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty, siitä on maininta opinto-oppaassa ja rekisterimerkintä on S = suoritettu hyväksyttävästi tai 0 = hylätty. Opintojaksoon voi sisältyä erikseen arvioitavia osia. Opintojakson arvosanan saamiseksi kaikkien vaadittujen osien ja harjoitustehtävien tulee olla hyväksytysti suoritettuja. Opettaja huolehtii siitä, että neljän viikon kuluttua opintojakson päättymisestä opiskelijan saama arvosana on rekisterissä, ellei opettajan työaikajärjestelyistä muuta johdu. Opiskelijalla on oikeus saada opettajalta tieto tehdyn arvioinnin perusteista sekä siitä, missä ja milloin arvioituun opintosuoritukseen voi tutustua. Opettajan on säilytettävä arvioitu opintosuoritus kuuden kuukauden ajan tulosten julkaisemisesta. 26 Hyväksiluetuista opinnoista rekisterimerkintä on H = hyväksiluettu; lisäksi ilmoitetaan suorituspaikka ja -aika sekä hyväksilukupäätöksen tekijä. Mikäli korvaava opintosuoritus on arvioitu asteikolla 1-5, arvosana merkitään rekisteriin. Hyväksiluettujen opintojen rekisteröinti perustuu aina arkistoitavaan dokumenttiin. Opiskelijan ulkomaiset opintosuoritukset ottaa vastaan ulkomainen korkeakoulu. Kotimaiseen tutkintoon hyväksyttävät suoritukset muunnetaan suomalaisiksi arvosanoiksi käyttämällä ECTS-muuntokerrointa ja -taulukkoa, mikäli tämä on mahdollista. Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Harjoittelusta voidaan antaa erillinen todistus, jossa voi olla harjoittelupaikan antama arvosana-arviointi. Harjoittelun hyväksyy harjoittelusta vastaava opettaja, joka tarkastaa myös harjoitteluraportin. Harjoittelusta on osaamisaloittain erillinen ohje. 26 Asetus ammattikorkeakouluista /352 19

19 Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 0-5, siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte asteikolla hyväksytty tai hylätty. Opiskelija luovuttaa opinnäytetyöstään Kymenlaakson ammattikorkeakoululle yhden arkistokappaleen. Lisäksi opiskelija tallentaa opinnäytetyönsä sähköisen version Theseusverkkokirjastoon tai luovuttaa yhden kansitetun kappaleen kirjastoon lainausta varten. Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua päätöksen tekijältä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnön vastaukseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa Asetus ammattikorkeakouluista /352 20

20 7 OPISKELIJAN KURINPITO Opiskelijan tulee käyttäytyä ammattikorkeakoulussa asiallisesti. Päihteiden käyttö ja päihtyneenä esiintyminen ammattikorkeakoulun tiloissa on kielletty. Epäasiallista käytöstä on esim. työrauhan häiritseminen, uhkaava käyttäytyminen ja epäasiallinen kielenkäyttö. Valmiiden aineistojen luvaton kopiointi ja muu vilpillinen menettely opintosuorituksissa on kielletty. Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen asian ratkaisemista opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi ammattikorkeakoulun hallitus TUTKINTO JA TODISTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon saamiseen vaaditaan, että opiskelija on otettu opiskelijaksi koulutusohjelmaan ja suorittanut hyväksytysti kaikki koulutusohjelman opetussuunnitelmassa edellytetyt opintojaksot. Opintojaksojen hyväksytyt suoritukset vanhenevat pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Tutkintotodistus voidaan antaa vain rekisterissä läsnäolevalle opiskelijalle Tutkinnon anominen Tutkintoa anotaan tutkinnon anomislomakkeella kolme (3) viikkoa ennen haluttua valmistumispäivää. Siihen liitetään opintosuoritusote, josta ilmenee kaikkien tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen hyväksytty suorittaminen. Valmistumispäivät ilmoitetaan lukuvuosittain erikseen. 8.2 Tutkintotodistus Opiskelija saa todistuksen suorittamastaan ammattikorkeakoulututkinnosta. Tutkintotodistuksesta käy ilmi koulutusala, suoritettu tutkinto, sen laajuus, koulutusohjelman nimi ja suuntautumisvaihtoehto sekä tutkintonimike. Tutkintotodistuksen liitteessä näkyvät eriteltyinä tutkintoon sisältyvät perusopinnot, ammattiopinnot ja niihin kuuluvat suuntautumisopinnot laajuuksineen ja arvosanoineen. Liitteestä ilmenevät myös vapaasti valitut opinnot laajuuksineen ja arvosanoineen, suoritetun harjoittelun laajuus, opinnäytetyön nimi, arvosana ja laajuus, maininta siitä, millä kielellä kypsyysnäyte on kirjoitettu sekä 28 Asetus ammattikorkeakouluista / Asetus ammattikorkeakouluista /352 15

21 maininta asetuksen edellyttämän kielitaidon saavuttamisesta. Tutkintotodistuksen liitteessä ei nimetä harjoittelupaikkoja. Liitteestä käyvät ilmi tutkintoon hyväksiluetut muualla suoritetut opinnot tai hyväksiluettu aikaisempi työkokemus. Opiskelija saa tutkintotodistuksen ja sen liitteenä Diploma Supplementin. Vieraskielisen koulutusohjelman opiskelija saa tutkintotodistuksen sekä suomen- että englanninkielisenä. Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon, tutkintotodistuksen ja erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta sekä tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä 30. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa suoritetut tutkinnon ylittävät opinnot voidaan opiskelijan pyynnöstä jättää merkitsemättä tutkintotodistukseen. Tutkintotodistuksen tutkinto-osan allekirjoittavat rehtori ja toimialajohtaja. Tutkintotodistuksen arviointiosan tarkistaa ja allekirjoittaa osaamisalapäällikkö. Diploma Supplement allekirjoitetaan kuten tutkintotodistuksen arviointiosa. 8.3 Muut todistukset Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä 31. Allekirjoitetun opintosuoritusotteen opiskelija saa pyynnöstään kaksi kertaa vuodessa opintotoimistosta. Otteen saa halutessaan myös englanninkielisenä. 30 Asetus ammattikorkeakouluista / Asetus ammattikorkeakouluista /352 15

22 9 YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto suoritetaan lainsäädännössä määrätyllä tavalla 32. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon voidaan ottaa opiskelijaksi lainsäädännössä vaaditut edellytykset täyttävä henkilö 33. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja ja opinnäytetyö. Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä 34. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten 2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen 4) työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito 5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön 35. Perustutkinto-opiskelija ei voi sisällyttää perustutkintoonsa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja eikä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija tähän tutkintoonsa perustutkintoon sisältyviä opintoja. 32 Asetus ammattikorkeakouluista / Ammattikorkeakoululaki / Asetus ammattikorkeakouluista / Asetus ammattikorkeakouluista /352 7a

23 10 ERIKOISTUMISOPINNOT Ammattikorkeakoulu voi järjestää omilla koulutusaloillaan ammatillisia erikoistumisopintoja. Nämä ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia 36. Vuosittain järjestettävistä erikoistumisopinnoista päättää ammattikorkeakoulun rehtori aikuiskoulutuspaikkamäärän jakamisen yhteydessä. Opiskelijavalinnasta päättää toimialajohtaja. Erikoistumisopintojen arvioinnissa sekä arvioinnin mahdollisissa oikaisupyynnöissä menetellään samalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opinnot on saatettava päätökseen kuuden kuukauden kuluessa koulutuksen ilmoitetusta päättymisestä. Opiskelijalle voidaan erityisestä syystä myöntää koulutus- ja työelämäpalvelujen osastonjohtajalle osoitetusta hakemuksesta kuusi kuukautta lisäaikaa opintojen päätökseen saattamiseksi. 11 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusmahdollisuuksia kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta 37. Tarjolla olevat opinnot ovat ammattikorkeakoulun koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisia. Opinnot on mahdollista liittää osaksi ammattikorkeakoulututkintoa, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeus tai hän myöhemmin saa tämän oikeuden. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija voi suorittaa kaikkia opinto-oppaassa esiteltyjä opintojaksoja samojen edellytysten mukaisesti kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat. Avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritusten arvioinnissa sekä arvioinnin mahdollisissa oikaisupyynnöissä menetellään samalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 12 MUUTOKSENHAKU Muutoksenhausta on säädetty ammattikorkeakoululaissa (351/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003). Tutkintolautakunnan tehtävänä on käsitellä sen tehtäväalaan liittyvät oikaisupyynnöt. Tutkintolautakunnan asettaa ammattikorkeakoulun hallitus Asetus ammattikorkeakouluopinnoista / Ammattikorkeakoululaki / Asetus ammattikorkeakouluista /352 20

24 Ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoululain (351/2003) ja -asetuksen (352/2003) perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla Kouvolan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Opiskelijaksi ottamista 39, opiskeluoikeuden menettämistä 40 ja opintosuorituksen arviointia 41 ja hyväksilukua 42 koskevaan päätökseen on ensin haettava oikaisua määräajan kuluessa. Vasta oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Opintosuorituksen arviointia koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. 13 SIIRTYMÄ- JA VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET Tämä tutkintosääntö on hyväksytty Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallituksessa , ja se on voimassa päätöspäivästä. Ennen aloittaneisiin opiskelijoihin ei kuitenkaan sovelleta tutkintosäännön kohdan 3.4 kielisuositusta. Tällä tutkintosäännöllä kumotaan edellinen hyväksytty tutkintosääntö. 39 Asetus ammattikorkeakouluopinnoista / Ammattikorkeakoululaki / Asetus ammattikorkeakouluista / Asetus ammattikorkeakouluista /352 14