Mitalikahvit ja johtopäätökset

Transkriptio

1 Mitalikahvit ja johtopäätökset Suksien Sotšiin -julkaisu 4/4, huhtikuu 2014

2 Tämä on Suksien Sotšiin tapahtumakauden viimeinen julkaisu. Kaikki tehtävissä oleva on tehty ja tulokset kirjattu. On aika iloita onnistumisista ja tehdä johtopäätökset jatkoa varten. Kiitos. Tähän julkaisuun saimme esimerkkejä osallistuneilta tahoilta. Kiitokset kaikille aineistoja lähettäneille! Suksien Sotšiin -julkaisut 1 Tavoitteiden asettaminen ja peruskuntokausi / elokuu Kilpailuun valmistava kausi / marraskuu Viimeistely ja herkistely / tammikuu Mitalikahvit ja johtopäätökset / huhtikuu 2014 Suksien Sotšiin teemavuotta järjestävät Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Valo, Opetushallitus ja Liikkuva koulu -ohjelma. 2

3 Sisällys: Esipuhe 4 Sotši 2014 yhteenveto Onnistumisia olympialaisissa, pieniä paloja 5 Onnistumisia paralympialaisissa, pieniä paloja 6 Suksien Sotšiin -teemavuoden yhteenveto 7 Suksien Sotšiin esimerkkejä Niinipuun päiväkoti, Kerava 9 Sairion päiväkoti, Hämeenlinna 11 Lintulammen koulu, Oulu 12 Menkijärven koulu, Alajärvi 14 Finno Skola, Espoo 15 Herralan koulu, Ilmajoki 16 Renkomäen koulu, Lahti 17 Vääksyn yhteiskoulu 18 Varalan Urheiluopisto, Tampere 19 Helsingin Seniorisäätiö 21 Urheilijaterveiset: Antti Ruuskanen ja Toni Piispanen 22 Olympia- ja paralympiapäivä Suomen Paralympiakomitea tuo paralympiaurheilun kouluihin 24 Taisto ihan Finaalissa! 25 Pihaseikkailussa ennätysmäärä osallistujia! 25 Vinkkejä ja aineistoja aktiiviseen koulupäivään 26 Suomen Olympia-Akatemian esittely 27 Kansainvälisen Olympia-Akatemian esittely 27 3

4 Esipuhe Tämän talven suurin urheilujuhla, Sotšin talvikisat ovat ohitse. Kisoista jäivät mieleen ilo, parhaansa yrittäminen ja hyvä yhteishenki suomalaisten urheilijoiden osalta. Uskon, että samanlaisia kokemuksia saatiin myös sadoissa kouluissa ja päiväkodeissa. Haluankin kiittää kaikkia osallistuneita tahoja, jotka värittivät niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin arkea liikunnalla ja olympia-aatteella. Tässä päätösjulkaisussa pääsemme kurkistamaan tekstien ja kuvien kautta muutamien osallistujien tapahtumiin. Haluan kiittää myös teemavuoden järjestäjätahoja, joiden yhteistyö oli ainutlaatuisen laajaa - Kiitos Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Valo ja Liikkuva Koulu -ohjelma! Näiden lisäksi useat urheilujärjestöt ja koulut antoivat käyttöömme aineistoja yksittäisiin julkaisuihin. Kiitos lähtee myös kaikille heille! Saman tien, kun yksi teemavuosi päättyy, niin katseet kääntyvät jo kohti seuraavaa. Kahden vuoden päästä, vuonna 2016, vietetään olympiakisoja Riossa, Brasiliassa. Ne ovat järjestyksessään 28. kesäolympialaiset ja olympiahistorian ensimmäiset kisat, jotka järjestetään Etelä-Amerikassa. Olympiakisat alkavat ja kestävät reilun kaksi viikkoa. Paralympiakisat alkavat vastaavasti Samalla kun urheilijat valmistautuvat kisoihin, voimme nostaa olympiahuumaa kouluissa ja päiväkodeissa jo kevään 2016 aikana. Reilusti Rioon tarjoaa hyvän mahdollisuuden lisätä yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja suvaitsevaisuutta omassa yhteisössä. Olosuhteet Brasiliassa ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa. Pelkästään Riossa on asukkaita enemmän kuin Suomessa yhteensä. Rion yli 6 miljoonasta asukkaasta suurin osa elää slummeissa. Reilusti Rioon -teemavuonna voisimme esimerkiksi olla osaltamme auttamassa maahanmuuttajia ja vähäosaisia niin kotimaassa kuin myös Rion slummeissa asuvia lapsia. Tämä on olympiakasvatusta parhaimmillaan. Petri Haapanen puheenjohtaja Suomen Olympia-Akatemia 4

5 Onnistumisia olympialaisissa Sukupolvien kohtaaminen Suomen olympiajoukkue oli mielenkiintoinen sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Joukkueen vanhin oli 43-vuotias Teemu Selänne, nuorin 17-vuotias Emma Nuutinen. Sukupolvien yhteistyö toimi saumattomasti ja menestyksen kulttuuri siirtyi kokeneemmilta nuoremmille. Tästä hienoimpina osoituksina olivat Leijonien pronssille yltänyt joukkue sekä molemmat maastohiihdon parisprintin joukkueet. Yhteistyö Suomen joukkueessa tehtiin paljon yhteistyötä yli lajirajojen. Näkyvin esimerkki tästä oli suksihuolto. Maastohiihdon, ampumahiihdon ja yhdistetyn huoltotiimit olivat valmistautuneet kisoihin yhteistyössä, ahersivat huoltokopeilla ja rekassa pitkiä päiviä ja laittoivat itsensä täysillä likoon kaikissa kolmessa lajissa. Valmius ja halu lajienväliseen yhteistyöhön eri tasoilla tulee poikimaan vielä paljon hyvää suomalaiseen urheiluun. Joukkuehenki Kolmessa kisakylässä asunut joukkue kannusti toisiaan yli lajirajojen. Urheilijat viettivät mielellään aikaa kisakylien olohuoneissa, seurasivat kisatapahtumia ja vaihtoivat ajatuksia. Kiekkoleijonien ja parisprintin mitalistien kohtaaminen ennen palkintojenjakoa oli hieno ja ikimuistoinen hetki. Olympiavoittajat Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi Aino-Kaisa Saarinen sai laduilta kaksi mitalia Yksi esimerkki yhteistyöstä ja joukkuehengestä oli kaulaliinaprojekti. Joukkueen jäsenet neuloivat kussakin kisakylässä oman pätkänsä kaulaliinaan, joka luovutetaan toukokuussa viestikapulana Rion olympialaisiin tähtääville kesälajien edustajille. Kaulaliina sai kansainvälistäkin julkisuutta, kun lumilautavalmentaja Antti Koskinen otti Roope Tonterin toiveesta kutimet mukaan slopestyleradan lähtöpaikalle. Uusien lajien esiinmarssi Sotšissa nähtiin kahdeksan uutta lajia, joista neljässä oli suomalaisedustus. Uudet lajit ja uusi urheilijasukupolvi esiintyi kisoissa raikkaasti ja ennakkoluulottomasti. Suomi saavutti uusista olympialajeista yhden mitalin; Enni Rukajärven hopean lumilautailun slopestylessä. Olympialaisten ensikertalainen Kerttu Niskanen ja kuusien kisojen konkari Teemu Selänne Enni Rukajärvi ennätti myös kutoa Enni Rukajärvi toi hopeaa lumilautailussa 5

6 Onnistumisia paralympialaisissa Suomen joukkueen laaja rintama Suomelta oli kisoissa isoin joukkue sitten Salt Lake Cityn Joukkuelajin saaminen paralympialaisiin oli Suomen kokoisesta maasta jo hyvä puristus. Matti Cannonball Suur-Hamari edusti Suomea uudessa paralympialajissa lumilautacrossissa ennakkoluulottomasti. Nimi jäi monen katsojan ja lajituntijan mieleen. Suomella oli edustus kaikissa muissa lajeissa paitsi kelkkajääkiekossa. Ilkan hopea ja joukkueen muut tulokset Ilkka Tuomiston hopeahiihto oli täydellinen suoritus koko Suomen maastohiihtojoukkueelta. Suksihuolto pelasi, kannustus kuului ja urheilija teki kypsän oman suorituksen. Maasto-ampumahiihto keräsi kaiken kaikkiaan kahdeksan pistesijaa, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Curlingissa mainittavan arvoista oli se, että joukkue voitti alkusarjassa lajin suurmaat Kanadan ja Iso-Britannian. Lumilautailussa Matti Suur-Hamari osoitti vauhdin olevan kohdallaan, mutta kaatuminen molemmissa laskuissa pudotti loppusijoituksen 11:nneksi. Alkusarjoissa Suomen pyörätuolicurlingjoukkue voitti Sotšin paralympialaisten kultamitalisti Kanadan sekä pronssille yltäneen Iso-Britannian Huolto ja valmennus pelasi Suomen joukkueen valmennus- ja huoltotiimit toimivat saumattomasti läpi kisojen. Hiihtovalmennus ja -huolto oli kisojen priimaa. Eri lajit auttoivat toisiaan tarvittaessa ja siten saatiinkin suurin mahdollinen hyöty pienestä porukasta. Erityisesti lumilautailija Suur-Hamarin ja curlingjoukkueen tukena Suomessa oli tiivis yhteistyö lajiliiton kanssa, mikä jatkuu. Ilkka Tuomisto voitti suomen ainoan mitalin yllettyään hopealle pystyhiihtäjien 20km matkalla Suomen joukkueen huoltaja/hieroja Ville Pirttijoki kannustaa ampumahiihtäjä Maija Järvelää ladun varrella Näkyvyys Suomessa ja maailmalla Sotšin talviparalympialaiset näkyivät aikaisempaa enemmän Suomessa ja maailmalla. Ylen tiimi teki paikanpäällä hyvää työtä ja paralympiajoukkue näkyi kattavasti televisiossa ja printtimediassa. Ensimmäistä kertaa lajien asiantuntijat oli kommentoimassa suomalaissuorituksia. Hienon urakan teki erityisesti Tuomas Törrönen. Historiaa tehtiin muun muassa siinä, että kelkkajääkiekon finaali näytettiin suorana Yhdysvalloissa NBC-kanavalla ensimmäisenä suorana vammaisurheilutapahtumana. Kilpailupaikoilla yleisö löysi myös paralympialaiset ja tunnelma katsomoissa oli upea. Ylen Maija Kautto ja Riikka Smolander ahkeroivat Sotšissa ja Suomen päässä Simo Leinonen kasasi koosteet. Kuvassa Maija Kautto haastattelee Suomen maastohiihdon viestijoukkuetta 6 Suomalaisurheilijoiden kaikki tai ei mitään asenne Suomen joukkueessa oli jopa yhdeksän talviparalympialaisten ensikertalalaista. Urheilijat edustivat Suomea rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Suorituksia ei varmisteltu, vaan lähdettiin haastamaan itseä ja maailman huippuja. Lumilautacrossissa 11. sijoittunut Matti Suur-Hamari lähti joka laskuunsa tavoitellen kärkiaikaa

7 Suksien Sotšiin -teemavuoden vinkkejä sovellettiin monin tavoin Suksien Sotšiin -teemavuoteen ilmoittautui yhteensä 260 tahoa. Tähän julkaisuun saimme julkaistavaksemme kiitettävästi esimerkkejä eri puolilta Suomea - päiväkotilasten tapahtumista vanhusten keskuudessa pidettyihin tapahtumiin. Keräsimme myös palautetta nettilomakkeen kautta. Siihen vastasi 56 osallistunutta tahoa, joiden mielipiteisiin tämä yhteenveto perustuu. Palautteensa jättäneistä 61 % edusti alakouluja, 25 % päiväkoteja, 7 % yläkouluja ja 7 % muuta tahoa. Kiitos kaikille vastanneille! Palaute on arvokasta tulevien teemavuosien suunnittelussa. Puolet vastanneista oli ollut aiemminkin mukana Suomen Olympia-Akatemian ohjeistamissa projekteissa ja puolet olivat mukana ensi kertaa. Vastanneista 35 % oli mukana Liikkuva Koulu -ohjelmassa. Suuri joukko vastanneista tahoista osallistui myös muihin heitä koskettaviin liikuntakampanjoihin. Liikuntaseikkailu oli vastanneiden joukossa tutuin, sillä siihen osallistui peräti 69 % vastanneista. Varpaat Vauhtiin -kampanjaan osallistui 25 %. Myös Taisto ja Para School Day oli tuttuja vastanneiden keskuudessa. Olympiakomitean sähköposti oli tuonut tiedon Suksien Sotšiin -teemavuodesta noin puolelle vastaajista. Tietoa oli löydetty myös internetistä Olympiakomitean ja Valon sivuilta, tai Liikkuva Koulu -ohjelman viestinnän välityksellä. Myös sosiaalisen median kautta oltiin löydetty teemavuoteen mukaan. Myös ystävien suosittelujen vuoksi tai osallistumalla Suomen Olympia-Akatemian seminaareihin oltiin innostuttu mukaan. Suksien Sotšiin -teemavuoden tapahtumien kesto vaihteli suuresti, mikä oli myös järjestäjätahojen tarkoitus kukin voi osallistua juuri sen verran kuin kokee mukavaksi. Noin neljännes vastaajista kertoi tapahtuman kestäneen päivän, noin neljännes 2-3 päivää ja neljännes 4-5 päivää. 11 % oli viettänyt olympiakasvatuksen parissa enemmän kuin viisi päivää ja 17 % oli osallistunut pienillä tapahtumilla pitkin vuotta. Suksien Sotsiin -tapahtumien kesto 1 päivä 2-3 päivää 4-5 päivää 25 % 26 % 25 % Vastanneista tahoista 23 % oli seurannut sekä olympialaisia että paralympialaisia osana tapahtumaansa ja tämän lisäksi vielä 70 % ainoastaan olympialaisia. Vain 7 % ilmoitti, etteivät olleet lainkaan seuranneet kisoja osana omia tapahtumiaan. Enemmän kuin 5 päivää 11 % Pieninä tapahtumina pitkin vuotta 17 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7

8 Annetut vinkit olivat tavoittaneet osallistujat hyvin. Vastaajista 91 % oli käynyt katsomassa lisätietoja ja hakemassa aineistoa teemavuoden sivuilta. Netin kautta välitetyt ohjeet ja aineistot olivat myös pidettyjä. Kuten tässäkin julkaisussa julkaistut esimerkit kertovat, niin annettuja ohjeita oli hyvin osattu soveltaa eri ikäisille. Myös palautekyselyssä vastaajista puolet pitivät niitä laaja-alaisesti sovellettavissa olevina. 30 % oli sitä mieltä, että ne soveltuivat parhaiten 4-6 luokka-asteille ja 17 % piti niitä parhaiten soveltuvina 1-3 luokka-asteille. Ensimmäistä kertaa teemavuoden aineistot oli jaettu neljän verkkojulkaisun sarjaksi ja ensimmäistä kertaa tarjolla oli vain verkkomateriaalia suunnittelun tueksi. Valtaosa, 56 %, piti parempana, että ohjeistus tulisi kertajulkaisuna ja 31 % oli teemavuoden kaltaisen julkaisusarjan kannalla. Se, että aineisto oli vain verkossa sai hyväksynnän 47 % vastaajista, kun taas paperijulkaisua kannatti 31 %. Kaiken kaikkiaan teemavuoden materiaalit saivat hyvän palautteen, postikortit olivat kaikkein pidetyimpiä. Myös teemavuoden viestintää sinällään pidettiin varsin selkeänä ja myös avoimessa palautteessa kiiteltiin pääosin ohjeistuksia. Hieman kompaktimpaa pakettia ja toimintakorttimaisuutta pitkien tekstien sijaan toivottiin avoimessa palautteessa. Suurin murhe liittyen teemavuoden tapahtumiin oli vastaajien palautteessa sää, joka muutti tehdyt suunnitelmat radikaalisti. Siihen kompastuivat osittain myös Suomen Olympia-Akatemian ja yhteistyötahojen tuottamat aineistot, sillä hiihto-, luistelu-, lumikenkäilykoulut ja monet kisailut eivät olleet toteutettavissa sellaisenaan ilman lunta ja jäätä. Lumettomuuden aiheuttamista haasteista huolimatta positiivista oli, että osallistujat arvioivat omien tapahtumiensa onnistuneen hyvin ja kukaan ei tyrmännyt osallistumistaan tuleviin Suomen Olympia-Akatemian teemavuosiin. Päinvastoin 91 % vastanneista aikoi osallistua jatkossakin ja loput yhdeksän prosenttiakin on ehkä mukana. Soveltuivatko julkaisujen ohjeet ja ideat mielestäsi parhaiten Alle kouluikäisille 1-3 luokka-asteille 4-6 luokka-asteille 7-9 luokka-asteille Oli sovellettavissa kaikille ikäryhmille ja luokka-asteille Ohjeiden ja ideoiden julkaisumuoto 0 % 2 % Pidän enemmän internet-pohjaisista julkaisuista Pidän enemmän perinteisestä paperijulkaisusta En osaa sanoa Ohjeiden ja ideoiden määrä kerralla Pidän enemmän siitä, että materiaali tulee kertajulkaisuna Pidän enemmän siitä, että materiaalia tulee pitkin vuotta pienemmissä kokonaisuuksissa En osaa sanoa 17 % 30 % 51 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 22 % 31 % 47 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 13 % 31 % 56 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Joku päiväkoti tai koulu aikoi myös toteuttaa tänä talvena väliin jääneet suunnitelmat sitten ensi talvena, jos lunta tulee. Kokonaisarvio (asteikko 1-5) Tukivatko internetissä olleet julkaisut teemavuoden valmisteluja? Oliko tapahtuman järjestämisen ohjeistus ja viestintä selkeää ja riittävää? Arvio Suksien Sotsiin -teemavuoden materiaalin sisältöä yleisesti 4,2 4,1 4,1 Terveiset Sotsista -postikortit 4,5 Diplomit 4,1 Julkaisut 4,2 Arvioi teemavuoden onnistumista yhteisössänne (päiväkoti, koulu jne.) 4,2 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 8

9 Suksien Sotšiin esimerkkejä Niinipuun päiväkoti, Kerava Niinipuun päiväkodin kisoihin osallistui noin 70 lasta/päivä, iältään 1-6 vuotta. Ohjelma oli seuraava: Ma: Kisapassien jako ja avajaiset Ti: Pulkkailupäivä (paripulkkailu, viestit ja pujottelu) Ke: Jääurheilupäivä (kaikille lapsille sopiva pulkkailu jäällä) To: Hiihto+curlingpäivä (huonon lumitilanteen vuoksi olimme salissa) Pe: Päättäjäiset eli mitalien ja kunniakirjojen jako, kakkukahvit ja kisadisco Kaikilla lapsilla oli numerolaput, jotka oli saatu lainaan kaupungin liikuntatoimistosta. Esikoululaisten ryhmätilassa oli kisojen ajan kisastudio. Videotykin välityksellä studio oli auki joka päivä. Kisastudiossa oli julisteita, mitaleja sekä torso, jonka päälle oli puettu päiväkodin työntekijän oma pelipaita Torinon kisoista. Kokonaisuus oli onnistunut. Lapset, henkilökunta ja vanhemmat olivat tyytyväisiä. Pulkkailua Avajaiset 9

10 Kisastudio Kaikille mitalit 10 Eskarilaisten retki Urheilumuseoon ja Olympiastadionin torniin. Retken aikana käytiin Lumilauta-työpajassa Yksi nuorimmista kisailijoista. Numerolappu melkein yhtä suuri kuin osanottaja itse

11 Sairion päiväkoti, Hämeenlinna Sairion päiväkoti lähti mukaan Olympiakomitean järjestämään Suksien Sotšiin -teemavuoteen syksyllä 2013 päiväkodissa työskentelevän lastentarhanopettajan Lali -opintojen innoittamana. Tarkoituksena oli saada lisättyä sekä päiväkodissa tapahtuvaa että perheiden yhteistä liikuntaa. Päiväkotimme yhtenä kasvatusajatuksena on yhteisökasvatus, jota olympia-aate myös tuki. Projektin päätapahtuma pidettiin Olympialaisten aikaan, torstaina 20.2 klo Aulangon ulkoilumajalla Hämeenlinnassa. Sairion päiväkodin Suksien Sotšiin -tapahtuma alkoi yhteisellä aloituksella, jolloin kisapaikalle saapui päiväkodin Reposet-ryhmän (3-4 v.) valmistamat kisaliput. Tämän jälkeen päiväkodin esikoululaiset toivat paikalle olympiatulen. Sairion päiväkodin Kettuset-ryhmän (5-6 v.) lapset olivat valmistaneet kisamaskotit, jotka esiteltiin tapahtumassa. Päiväkodin pienimmät, nallenpesäläiset (1-3 v.), olivat valmistaneet itselleen olympialiput, jotka liehuivat tapahtuman aloituksessa. Avauksen jälkeen perheillä oli mahdollisuus tutustua olympialajeista jääkiekkoon, curlingiin, ampumahiihtoon, mäkihyppyyn sekä kelkkailuun. Jääkiekkoalueella perheitä innosti pelaamaan HPK:n 98-syntyneiden maalivahti. Kuten Sotšissakin niin myös meidän tapahtumaa vaivasi vuodenaikaan nähden epätyypilliset sääolot. Me emme antaneet tämän häiritä, vaan kaikki lajit päästiin toteuttamaan hieman mukaellen. Luistimet ja sukset jouduimme jättämään tällä kertaa kotiin, mutta kelkkailupisteessä pulkat ja liukurit liukuivat huimaa vauhtia. Kisakylässä (Lasten liikunnan tuki ry n ylläpitämässä kahvilassa Aulangon ulkoilumajalla) perheillä oli mahdollisuus tutustua eskareiden valmistamiin terveyttä edistävän liikunnan postereihin. Kisakylään olivat eskarit myös valmistaneet kokonaisen Olympia-seinän, jossa kerrottiin mm. olympiatulesta, esiteltiin olympialajeja sekä sen hetkinen Suomen mitalitilanne. Perheillä oli myös mahdollisuus pelata Ammattiopisto Tavastian opiskelijoiden valmistamia liikunnallisia lautapelejä sekä testata olympiatietoutta tietovisassa. Olympiatietoutta eskareiden valmistamana Curling-alue HPK:n 98-syntyneiden maalivahti Samu Saukkola torjui innokkaiden pelimiesten vetoja Lähteenmäen perhe innostui myös pelaamaan 11

12 Lintulammen koulu, Oulu Lintulammen koululla valmistauduttiin olympiaviikkoon monin tavoin. Kuudesluokkalaiset tekivät ryhmissä Sotšin olympialaisiin osallistuneista maista esitelmät ja esittivät ne muille luokille. Maat, jotka luokille esitettiin, olivat maita, joita he edustivat lauantain olympiapäivänä. Koulullamme on aina ennen joulua ikkunoissa joulukalenteri, johon paljastetaan päivittäin uusi kuva. Nyt teimme vastaavanlaisen, mutta olympiakalenterina. Jokainen luokka teki vuorollaan ikkunakalenteriin uuden tekstin tai kuvan. Teimme olympiaviikkoa varten myös paljon hienoja kuvaamataidon töitä, jotka olivat esillä käytävillä ja ruokalassa. Käsitöissä huovutimme mitaleja, jotka laitettiin alakertaan esille mitalipuuhun. Aulaan teimme suuren olympiaseinämän, johon oli koottu paljon tietoa. Tietoa oli myös talviolympialaisten historiasta ja suomalaisista mitalisteista kautta aikain. Myös Sotšiin osallistuvien suomalaisten urheilijoiden kuvat olivat seinällä, kuten myös kisojen aikataulut. Myös kaikki tarvittava tieto kuvineen Venäjästä, Sotšista, kisapaikoista, maskoteista ym. löytyi aulan seinältä. Seinällä oli ajankohtainen lehtileikeseinämä, johon kiinnitettiin uusimmat olympiauutiset. Koulumme infotaululla pyöri liikunta-aiheiseen valokuvakilpailuun osallistuneiden oppilaiden hienoja kuvia. 12 Olympiaviikon ensimmäisenä päivänä maanantaina oli välitunnilla lumenveistoa. Välitunnin jälkeen salissa oli olympiaviikon avaus, jossa kerrottiin koko viikon tapahtumat. Katsoimme hienon videon suomalaisista olympiamitalisteista ja lopuksi opettajat esittivät historiallisen näytelmän antiikin olympiahengessä. Oppilaat jatkoivat lumiveistoksiaan myös seuraavalla välitunnilla ja lopputulokset olivat hienoja. Tiistaina välitunneilla vuorossa oli pihasählyä. Oppilaat muodostivat joukkueita ja pelasivat leikkimielisiä turnauksia. Aamupäivällä keskusradiosta kuului olympiaradio. Siinä kolmasluokkalaiset kuuluttivat ja kertoivat tärkeää tietoa olympialaisten historiasta. Kolmantena päivänä, keskiviikkona, oli välitunneilla luokkien välisiä köydenvetokilpailuja. Olympiaradiosta kuulimme lisää tärkeää tietoa. Torstaina välitunneilla oli tornipalloa ja syöttelykilpailu frisbeellä. Reilun pelin asiaa ja olympiahengen mukaista urheilutietoa kuulimme jälleen mukavasta olympiaradiosta, jota osasimme jo odottaa klo

13 Perjantaina välitunnit alkoivat mukavissa merkeissä toiveleikeillä ja olympiaradiosta saimme tarkan ohjeistuksen lauantaille. Olympiaviikon viimeisenä koulupäivänä, lauantaina, kouluun tultiin yhdeksäksi. Koko talvi oli ollut erittäin vähäluminen, mutta lauantaiaamuna säänjumalat päättivät toisin ja lunta satoi todella paljon. Opettajat harjasivat ja kolasivat sprinttilatua ja luistelurataa puhtaaksi ennen kisojen alkua. Avajaisseremoniat alkoivat siten, että kokoonnuimme luokittain pihalle jonoihin. Lähdimme vuorotellen avajaismarssille edustaen olympiamaita keksimiemme kannustushuutojen kera. Seuraavaksi rehtori piti avajaispuheen. Kolmannen luokan Veera toi olympiasoihdun juhlallisesti kaikkien katsojien ja urheilijoiden eteen ja sitten nostettiin olympialippu salkoon olympiahymnin soidessa taustalla. Viidesluokkalainen Anton luki suomenkielisen olympia valan ja kuudennen luokan Henna englanninkielisen olympiavalan, olympialipusta kiinni pitäen. Sitten alkoi hiihto/luistelukilpailut, jonka jälkeen luokille oli jaettu omat piha- ja salipiste- sekä ruokailuajat. Pisteiden välissä sai käydä osallistumassa aulassa olevaan tietokilpailuun. Seinällä oli tietoa olympialaisista, joten vastaukset löytyivät helposti sieltä. Lopuksi mentiin luokkaan tekemään olympialaisiin liittyviä tehtäviä. Jokainen luokka äänesti luokaltaan yhden tytön ja pojan reilun pelin hengen mukaisesti. Kun tehtävät saatiin tehtyä, ja olimme syöneet, sai lähteä kotiin. Oli kiva viikko! J Seuraavalla viikolla oli salissa koulumme olympialaisten palkintojenjakotilaisuus, jossa kaikki menestyneet urheilijat saivat mitalin. Luokkien äänestämät reilun pelin kaverit saivat hienot pokaalit ja valokuvakilpailussa menestyneet saivat palkinnoksi lahjakortit urheilukauppaan. Jokainen oppilas sai muistoksi tapahtumasta hienon Suksien Sotšiin kunniakirjan. Kaikki tunsivat, että olivat onnistuneet ja osallistuneet hienon tapahtuman järjestämiseen urheilemalla ja tekemällä hienoja töitä olympianäyttelyyn. Kun Sotšin olympialaiset loppuivat, olympiaseinämälle vaihdettiin tiedot paralympialaisista ja niihin osallistuvista suomalaisista urheilijoista. Niitäkin oli mukava seurata. 13

14 Menkijärven koulu, Alajärvi Pidimme omat olympialaiset Menkijärven koululla Alajärvellä Aloitimme pienen kisatapahtuman marssilla koivukujaa pitkin olympialippu keulassa. Ryhmityimme lipunnostoon olympiahymnin säestämänä. Eräs oppilaista luki omalle koululle soveltuvan olympiavalan. Tietysti sytytimme olympiatulen. Kisattiin joukkueina, joissa mukana 0-6 lk:n oppilaita. Lajeina oli lumen puutteen vuoksi köydenvetoa, tikkajuoksuviesti (heitettiin ilmapalloja rikki/ sakkokierros), jääkiekkokaukalossa frisbeenheittoviesti ja lumikolan vetoa. Lopuksi joukkueiden välinen tossupallo-ottelu. Hauskaa oli ja grillimakkarat maistuvat kilpailujen lomassa. Koulumme on pieni 2-opettajainen ja meillä on vain 20 oppilasta. Koulumme lakkautuu tänä keväänä. Koulunpitoa Menkijärvellä on ollut vuodesta 1911 lähtien. Siis hieman yli 100 vuotta. 14

15 Finno Skola, Espoo Finno skolassa Espoossa meillä oli kolme eri VinterOS -tapahtumaa, esikoululla ja ykkös-kakkosluokilla oli omansa, 3-4 luokilla oli omansa ja 5-6 luokilla oli omansa. Olimme suunnitelleet tapahtumat, niin että olisi lunta. Valitettavasti Espoossa oli täysin lumetonta ja siksi oli pakko ottaa B-suunnitelma käyttöön. Kivaa oli ja haluamme tehdä tästä perinteen. Sekä oppilaat että opettajat ja muu henkilökunta olivat tyytyväisiä. Olemme siis mukana matkalla Rioon. Niin on tarkoitus. Tässä materiaalia 5-6 luokkien tapahtumasta. Sara Gestrin, kuudennen luokan oppilas, on kirjoittanut tekstin tapahtumasta. Finnoon talviolympialaiset Talven aikana me, Finnoon ruotsinkielisen koulun oppilaat, olemme osallistuneet Suksien Sotšiin tapahtumaan. Tapahtumaan kuului myös koulun omat talviolympialaiset. Ensin 1 4-luokkalaisilla ja esikoululaisilla oli omat talviolympialaiset, joissa piti keksiä oma maa ja tehdä sille lippu. Lapset jaettiin ryhmiin, jotka osallistuivat yhdessä eri lajeihin ja aktiviteetteihin. Sen jälkeen vuorossa olivat 5 6-luokkalaiset. Myös meidät jaettiin joukkueisiin, ja jokainen joukkue sai oman maan. Maat olivat Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia, Kanada ja USA. Olympialaisemme alkoivat avajaisilla. Joukkueet marssivat sisään olympiahymnin soidessa, perinteinen olympiatuli sytytettiin ja eräs viidennen luokan tytöistä luki urheilijavalan englanniksi. Meillä oli myös hieno olympialippu, jonka eräs taitava koulumme opettaja oli tehnyt. Ensimmäisenä päivänä jokainen joukkue sai lipun, numerolaput ja yhden spagetin, joka piti pitää ehjänä koko olympialaisten ajan. Osallistuimme moneen eri lajiin ja aktiviteettiin. Meillä oli myös oppilastoimikunta, johon kuului edustaja jokaisesta luokasta. Toimikunta suunnitteli olympialaiset ja keksi osallistujamaat sekä useimmat lajit ja aktiviteetit. Myös opettajat suunnittelivat kokonaisuutta ja miettivät toteuttamiskelpoisia lajeja. Lumenpuutteen vuoksi suunnitelmia jouduttiin muuttamaan viime hetkellä. Olympialaislajimme olivat ampumahiihto, luutapallo, mäkihyppy, tangram, hevoskilpailut, pillinheitto, tietovisa ja köydenveto. Pisteitä sai joukkueen menestyksen mukaan sekä 0 3 lisäpistettä hyvästä yhteistyöstä ja reilusta pelistä. Ampumahiihdossa juoksimme (koska lunta ei ollut) kaksi kierrosta radan ympäri ja heitimme pallolla kolmea pulloa. Mitä useampi pullo jäi pystyyn, sitä enemmän sakkokierroksia joukkueelle tuli. Luutapalloturnauksessa pelasimme muita joukkueita vastaan tavoitteena saada jalkapallo maaliin jääkiekkomailojen avulla. Mäkihypyssä seisoimme jonkinlaisen tukin päällä ja hyppäsimme siitä mahdollisimman pitkälle. Tangram-pelissä piti mahdollisimman nopeasti koota tietty kuvio seitsemästä palasesta. Hevoskilpailuissa juoksimme tietyn reitin mahdollisimman nopeasti keppihevosen kanssa. Pillinheitossa piti heittää mehupilli mahdollisimman pitkälle (kuulostaakin helpolta!). Tietovisassa vastasimme parhaamme mukaan olympialaisia koskeviin kysymyksiin. Ja viimeisenä useimpien suosikkilaji: Köydenveto! Olympialaisemme kestivät kaksi päivää, ja toisena päivänä grillasimme makkaraa ja joimme mehua, sen sijaan että olisimme syöneet ruokalassa. Päätösjuhlat alkoivat köydenvedon finaalilla, ja lopuksi kruunattiin kolme parasta joukkuetta ja jaettiin vaneriset mitalit voittajille! Kuuntelimme lopuksi voittajajoukkueen, Ison-Britannian, kansallislaulua. Pidin kovasti olympialaisista, ja kun opettajamme kyseli luokassa mielipiteitä, kaikki olivat innoissaan! Sara Gestrin, 6a-luokan oppilas, Finno skola, Espoo 15

16 Herralan koulu, Ilmajoki Herralan alakoulu Ilmajoelta on ensimmäistä vuotta mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Helmikuussa Herralan alakoulussa pidettiin koko koulun yhteiset olympialaiset. Suunnittelun apuna käytettiin erittäin ahkerasti nettijulkaisuja. Ne olivat todella tarpeen. Kiitos niistä! Herralan koulu pitää blogia, johon kirjoitetaan säännöllisen epäsäännöllisesti koulun liikunnallisista asioista. Blogiin on kirjoitettu ja kuvattu melko tarkasti myös olympialaisista. 16

17 Renkomäen koulu, Lahti Valitsimme koko lukuvuoden teemaksi olympia-aatteen ja olemme toteuttaneet sitä pitkin vuotta pienin tempauksin sekä koko koulua koskevin tapahtumin. Opettajista koottiin olympiaryhmä, joka pohti teemoja ja tehtäviä kokonaisvaltaisesti. Tiimi tapasi säännöllisesti ja tiedotti muuta koulua yhteisistä asioista. Järjestimme joulun alla olympiajuhlan joka toimi avajaisten tapaan. Jokainen luokka-aste (1.-5.) osallistui juhlavalmisteluihin ja muutama luokka-aste oli pääroolissa itse juhlaesitysten suhteen. Tarjolla oli mm. näytelmää, tanssiesitystä, yhteislaulua ja muita hienoja suorituksia. Koulun käytäville ja saliin valmisteltiin ennakkoon koristeita, joka auttoi myös oppilaita syventymään aihealueisiin ennakkoon eri oppiaineiden kautta. Keväällä järjestimme olympiaviikot, joihin valmistauduttiin opettajien ja oppilaiden kesken olympiatiimin kokoamien materiaalipakettien voimin. Seurasimme olympialaisia screeneiltä sekä keräsimme mitalitaulukkoa. Olympiaviikot huipentuivat ystävyyden olympialaisiin, jossa oppilaat pääsivät kisailemaan reilun pelin hengessä ulkolajeissa ja seuraamaan musiikkiliikuntaesitystä salissa (bändi ja taustatanssijat koostuivat opettajista ja oppilaista). Salin ja käytävien koristelu tapahtui oppilastöiden voimin. Ystävyyden olympialaisten ja olympiaviikkojen palkintoseremonia järjestettiin huhtikuussa. Tilaisuudessa jaettiin reilun pelin -diplomit sekä diplomit osallistumisesta Suksien Sotšiin-teemavuoteen. Urheilukisoihin (luistelu / hiihto) osallistuneet oppilaat saivat kunniamaininnat ja heidän sijoittumisensa kisoissa myös tuotiin muulle koululle tiedoksi. Lari Lehtonen ja Julia Kykkänen saapuivat myös paikalle ja oppilaat olivat valmistelleet heille kysymyksiä. Tilaisuuden juontajina toimivat opettajat ja haastattelijoina oppilaat (1. luokka ja 4. luokka). Ymmi ja Ammi Hinaaja (oppilaat 5. luokalta) saapuivat myös paikalle hauskuuttamaan. Renkomäen koulu oli myös voittanut Lasten Finlandia-hiihdossa paras huutosakki palkinnon ja siitä saadut karkit jaettiin yhteisöllisesti koko koulun oppilaille (1 karkki / oppilas). Lari ja Julia jakoivat fanikortit halukkaille tilaisuuden päätteeksi. Toukokuussa tulemme järjestämään vielä loppujuhlan, joka järjestetään pihalla ensimmäisen juhlan mukaan, jossa luokka-asteiden vastuut jaetaan. Lari Lehtonen ja Julia Kykkänen vierailivat Renkomäen koululla 17

18 Vääksyn yhteiskoulu Vääksyn Yhteiskoulussa 7.- ja 9.-luokkalaisilla oli olympiapäivä keskiviikkona Samaan aikaan 8.-luokkalaisilla oli Nou hätä -päivä. Aloitimme päivämme avajaisilla, joissa noudatimme olympialaisten avajaisten protokollaa: tervehdyssanat, kisojen avaus, lippu tuotiin ja nostettiin salkoon Olympiahymnin soidessa taustalla, soihtu tuotiin kisa-alueelle, ja tuli jäi palaamaan sinne päivän ajaksi. Lopuksi meillä vannottiin urheilijoiden sekä tuomarien ja toimitsijoiden vala. Päivän ajatuksena oli liikkua yhdessä ryhminä erilaisten tehtävien parissa. Haastetta päivään toi aikainen lumien sulaminen, mutta rastipisteet oli suunniteltu niin, että jouduimme muuttamaan ainoastaan pulkkailun olympiatietovisaksi. Monissa tehtävissä yhteistyö oli valttia, joten ryhmäytyminen oli päivän yhtenä tavoitteena. Liikunnan ohella haastoimme ryhmiä myös erilaisilla ongelmanratkaisutehtävillä. Ryhmät oli pääosin muodostettu luokista, mutta muutamia luokkia yhdistettiin, kun osa oppilaista oli laskettelemassa Himoksella. Yhtenä päivän erikoisuutena oli Ampumahiihtoliiton järjestämä tutustuminen ampumahiihdon alkeisiin. Videolla on pieni fiilistelypätkä Vääksyn Yhteiskoulun olympiapäivästä yhdistetyn 7bc-ryhmän silmin. 18

19 Varalan Urheiluopisto, Tampere Varalan Urheiluopisto Tampereella on toteuttanut olympiakasvatusta suunnitelmallisesti jo useamman vuoden ajan. Suksien Sotšiin -olympiakasvatusprojektiin osallistuttiin koko opiston voimin! Liikunta-alan opiskelijat sekä suunnittelivat että toteuttivat Varalan kahden päivän talviolympialaiset sekä olivat yhteistyössä Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa toteuttamassa olympiapäiviä kymmenessä lähiseudun koulussa ja päiväkodissa. Varalan omissa talviolympialaisissa kisattiin innovatiivisissa lajeissa huomioiden sekä olympismin että paralympiaurheilun arvot ja aatteet. Avajaisissa kuultiin olympiaurheilijoiden mietteitä olympia-aatteen merkityksestä, omia kokemuksia olympialaisista sekä hypisteltiin Atlantan vuoden 2008 hopeista olympiamitalia. Kukahan sen kuvassa olevista urheilijoista omistaa? Tiedätkö sinä? Etuoikeutetusti pääsimme myös kuulemaan kaksinkertaisen paralympiamitalistin Ilkka Tuomiston valmistautumisesta ja tunnelmista ennen Sotšiin lähtöä. Ilkka oli luottavainen kisakuntoonsa ja kausi oli sujunut suunnitelmien mukaisesti. Tässä vaiheessa ainoastaan sää- ja lumiolosuhteet mietityttivät hiihtäjää, joka oli aiemmin päässyt leireillään hakemaan tuntumaa Sotšin latuihin. Ilkka piti sanansa ja toi tuliaisina Tampereelle hopeisen paralympiamitalin 20 km perinteisestä hiihdosta. Hyvä Ilkka! 19

20 20

21 Helsingin Seniorisäätiö Osallistuimme kampanjaanne Helsingin Seniorisäätiössä. Meillä asuu hieman yli 600 vanhusta Helsingin alueella, asukkaidemme keski-ikä on 86-vuotta. Toteutimme olympialaiset jokaisessa kodissamme ja jaoimme teidän tekemänne diplomit kaikille osallistujille. Lajeina oli mm. curling, Reinon ja Ainon heitto sekä syöksylasku pelikonsolin avustuksella. Meille oli hyödyllistä, että materiaali oli saatavina verkosta. Emme kuuluneet kohderyhmään, mutta materiaalia pystyi käyttämään soveltaen. Ehkä tulevaisuudessa voisi haastaa paikallisia kouluja ja vanhusten asumispalveluyksiköitä tai toimintakeskuksia yhteiseen toimintaan. Olisimme mukana! Lähetin saamamme postikortin kaikkiin vanhainkoteihimme. 21

22 Urheilijaterveiset Sanavalmis keihäänheittäjä Antti Ruuskanen tähtää harjoitteluaan kohti Rion olympialaisia vuonna Hän kannustaa lapsia monipuoliseen liikuntaan ja mukaan Reilusti Rioon. Katso Antin tervehdys videolta. Sadan metrin kelauksen paralympiavoittaja Toni Piispanen tietää, mitä vaatii kasvaa huippu-urheilijaksi. Hän kutsuu kaikki liikkumaan yhdessä olympia- ja paralympiajoukkueiden matkassa Reilusti Rioon. Katso Tonin tervehdys videolta. 22

23 OLYMPIA- JA PARALYMPIAPÄIVÄ Kansainvälisesti vietetään vuosittain Olympiapäivää. Suomessa tuo päivä on joka vuosi toukokuussa, 23.5.! Tänä olympiavuonna juhlitaan Sotšin mitalistien lisäksi Paralympiakomitean 20-vuotista taivalta. Olympiapäivää voi jokainen juhlistaa tunnelmoiden menneen olympiatalven tapahtumia ja vaikkapa herättelemällä ajatuksia ja virittelemällä kisakoneistoa jo kohti Rioa. Kutsumme kaikki koulut ja päiväkodit osallistumaan omalla tavallaan mukaan olympiapäivään sekä osallistumaan Helsingin Kauppakeskus Kampissa järjestettävään olympia- ja paralympiatapahtumaan! OLYMPIA- JA PARALYMPIAPÄIVÄ HELSINGIN KAUPPAKESKUS KAM- PISSA KELLO Tule tapaamaan maalipallon maajoukkueen urheilijoita ja valmentajia sekä haastamaan kavereitasi maalipallon heittotutkassa ja taiston voimailulajeissa! Mukana menossa MOTORIIKKA-MIIKKA ja TAISTON JÄLKIPELIT sekä RYTMIKÄS LÄHTÖLAUKAUS RIOON! Silmäsi ovat peitetyt ja kilisten kohti tuleva pallo täytyisi pysäyttää... Nyt Kampissa on mahdollisuus tulla tutustumaan ja kokeilemaan näkövammaisten maalipalloa. Paikalla on pelaajia antamassa sinulle vinkkejä heittoihin ja torjuntoihin. Maalipallon MM-kilpailut pelataan Espoossa, Tapiolassa

24 Para School Day kiertue järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Kiertueaikataulu 2014: ti 6.5 Kuusikon koulu, Vantaa ke 7.5 Mäntymäen koulu, Kauniainen ti 13.5 Hyrylän ylä-aste, Tuusula ke 14.5 Jalavan koulu, Lohja to 15.5 Viialan koulu, Kouvola pe 16.5 Herralan koulu, Ilmajoki ma 19.5 Korkalovaaran peruskoulu, Rovaniemi ti 20.5 Lintulammen koulu, Oulu ke 21.5 Katajan koulu, Ylivieska to 22.5 Palosaaren koulu, Vaasa 24

25 Taisto ihan Finaalissa! Kenestä Suomen kovakuntoisin yläkoulu? Kaikki Suomen ennätykset murskattiin jo aluekilpailuissa. Montako ennätystä vaaditaan mestaruuteen? Tule paikan päälle, kun 12 Suomen kovakuntoisinta yläkoulua selvittävät välinsä Taiston Finaalissa! Taisto School Power Finaali 9.5. klo Barona Areena Espoo! Mukana Tsempparit Krista Siegfrids, Eva Wahlström ja Matti Mattsson feat. the-one-and-only Musta Barbaari! Tapahtumaan on vapaa pääsy. Aiemmin päivällä: Kotiratasoudun Finaali klo 10 ja Maalipallon Finaali klo 12. Taiston TV-ohjelma YLE TV2:lla. Lähetys maanantaisin klo 16:30 ja uusinta lauantaisin klo 10. Ohjelma nähtävissä myös YLE Areenassa. Pihaseikkailussa ennätysmäärä osallistujia! Tapahtumaan ilmoittautui 2140 tahoa ja yli lasta. Tapahtumassa seikkaillaan päiväkodin omalla pihalla yhdessä vanhempien ja isovanhempien kanssa. Ideana on liikuttaa päiväkoti- ja perhepäivähoidon lapsia perheineen samana iltana ympäri Suomen, keskiviikkona Tapahtuman tavoitteena on liikkumisen ilo ja yhdessä tekemisen riemu. Järjestäjäksi ilmoittautuneet päiväkodit saavat maksutta käyttöönsä liikuntarastikortit sekä oppaan tapahtuman järjestämisestä. 25

26 Vinkkejä ja aineistoja aktiiviseen koulupäivään Jäikö sinulta valtakunnallinen Liikkuva koulu -seminaari Seinäjoella tänä keväänä väliin? Ei huolta, pääset mukaan seminaaritunnelmiin mm. videoiden, alustusmateriaalien sekä toiminnallisten pajojen vinkkien kautta. Tutustu esimerkiksi osallisuuden, aktiivisen yläkoulun ja toiminnallisen oppimisen teemoihin sivuillamme >> Hyödynnä uudet Liikkuva koulu -videot mm. vanhempainiltoihin tai opettajankokouksiin! Kaikkea sitä kuuleekin! Väitetään että suomalaista koulujärjestelmää tulisi kehittää aktiivisemmaksi. Rehtorilla on asiaa! -videolla pureudutaan hauskalla tavalla aktiivisen toimintakulttuurin muutokseen. Tutustu aktiivinen koulumatka -videoon. Videolla kuulet mm. seikoista, jotka vaikuttavat oppilaan kulkutavan valintaan sekä aktiivisen koulupäivän positiivisista vaikutuksista. Lisätietoja: 26

27 Suomen Olympia-Akatemian esittely Olympiakasvatus tuo yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä ja iloa Suomen Olympiakomitean tehtävänä on tehdä tunnetuksi olympia-aatteen perusarvoja; keskinäistä kunnioitusta, tasa-arvoa, reilua peliä, yhteishenkeä, rauhanaatetta ja suvaitsevaisuutta sekä edistää urheilun ja liikunnan kasvatuksellisia arvoja ja valvoa niiden toteutumista kaikilla elämän alueilla (Olympialainen peruskirja, Olympic Charter). Tätä tehtävää toteuttaa Suomen Olympiakomitean alaisuudessa vuonna 1987 perustettu olympiakasvatuksen asiantuntijaryhmä Suomen Olympia-Akatemia. Tällä hetkellä Akatemiaan kuuluvat Oskar Breilin, Katja Huotari, Jari Kanerva, Tiina Kivisaari, Nina Luukkainen, Miikka Neuvonen, Heli Valkama, Hanna Sarkeala (yhteyspäällikkö), Anja Järvinen (kunniajäsen) ja Petri Haapanen (pj). Akatemian jäsenet toimivat vapaaehtoispohjalta. Heidät valitaan olympiadiksi. Tärkeimmät toimintamuodot ovat olympiakasvatusmateriaalin tuottaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, Olympiapäivä-tapahtumat, koulutusmatkat Kreikan Olympiaan, hyväntekeväisyysprojektit, opintokokonaisuudet urheiluopistoissa ja seminaarit. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat Suomen Paralympiakomitea, Valo, Opetushallitus, Liikkuva koulu -ohjelma, aluejärjestöt ja urheiluopistot. Kansainvälisen Olympia-Akatemian esittely Olympia-aatteen koulutuskeskus Kreikassa Kansainvälinen Olympia-Akatemia (IOA) perustettiin antiikin Olympiaan vuonna IOA:n tehtävänä on tutkia, kehittää ja edistää olympismia. Kansainvälinen Olympia-Akatemia järjestää vuosittain istuntoja muun muassa nuorille ( vuotiaille), toimittajille ja kasvattajille. Tämän lisäksi koulutuskeskuksessa voi suorittaa opintokokonaisuuksia olympia-aatteesta joko kuukauden tai puolentoista vuoden mittaisina. Istuntoihin hakeudutaan Suomen Olympia-Akatemian kautta. Haut ovat usein alkuvuodesta. 27

28 Suomen Olympia-Akatemia toteuttaa olympiakasvatusta Suomessa Yhteistyössä: