Utvidgning av Veikars detaljplanområde, kvarter med tillhörande rekreations- och vägområden.

Transkriptio

1 Planbeskrivning 200 Veikars Kaavaselostus Veikkaala Utvidgning av Veikars detaljplanområde, kvarter med tillhörande rekreations- och vägområden. Veikkaalan asemakaava-alueen laajennus, korttelit ja niihin liittyvät virkistys- ja tiealueet. Planläggningsavdelningen Utkast Förslag Kaavoitusosasto Luonnos Ehdotus Detaljplanen godkänd av kommunfullmäktige Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

2 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan perustiedot ja nimi Suunnittelualueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Taustaselvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteutus Asemakaavan oikeusvaikutukset LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Palvelut Liikenne Virkistys ja kylätoiminta Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekniset palvelut Poikkeukselliset luonnonolot Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Kaavoitustilanteeseen perustuvat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Vaikutukset liikenteeseen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisen seuranta...44

3 Sivu 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 200, Veikkaala Kiinteistöt: Osittain kiinteistö Tomtskiftet , osittain kiinteistö Backliden sekä kiinteistöt Granängen , Skolback ja Bergskog Kaavan nimi: Veikkaalan asemakaava-alueen laajennus, korttelit ja niihin liittyvät virkistys- ja tiealueet Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: / Suunnittelualueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee noin 11 kilometriä Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä kaakkoon, noin 9 kilometriä valtatiestä 8 etelään ja noin 0,3 kilometriä Vähäkyröntiestä pohjoiseen (kaikki etäisyydet linnuntietä mitattuna). Alueen summittainen sijainti käy ilmi kuvasta 1. Kuva 1. Alueen summittainen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laajennuksella halutaan luoda mahdollisuuksia kylään muuton lisääntymiseen. Perusedellytyksenä on, että kylästä pystytään tarjoamaan houkuttelevia luonnonläheisiä tontteja ja hienoja virkistysmahdollisuuksia. Tavoitteena on kaavoittaa alueelle omakoti-, paritalo- ja rivitalotontteja. Tällä hetkellä Veikkaalan kaava-alueella on

4 Sivu 3 kolme (3) vapaata pientalojen asuintonttia sekä yksi (1) vapaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontti. Kylään ei kohdistu suuria rakentamispaineita, mutta Vaasan läheisyydestä ja Runsorin yritysalueen nopeasta ja jatkuvasta kehityksestä johtuen on erittäin mahdollista, että uuden asuinalueen viihtyisät tontit ja rauhallinen maaseutuympäristö houkuttelevat kylään uusia asukkaita. Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos on niin ikään tekijä, joka oletettavasti lisää kiinnostusta alueeseen, sillä alueella on strateginen sijainti sekä Vaasaan että Vähäänkyröön nähden. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kartta Veikkaalan tulva-alueesta 3. Muistio työpajasta Seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat vesijohdoista, viemärijohdoista ja sähköverkosta Luontoinventointi 2012, Nature-Invest Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot, suullinen lähde: Hilding Backholm, Veikkaala 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kevät 2012 Asemakaava-alueen laajennus mainitaan kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaoston hyväksymässä vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavan laajennuksen laatiminen voidaan näin ollen käynnistää Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 30 päivän ajan (maankäyttö- ja rakennuslaki 63. ) Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa julkisesti nähtäville kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta valmisteluvaiheen kuulemista varten Kaksi kaavaluonnosta oli nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi ehdotuksen asemakaavan laajennukseksi ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville (maankäyttö- ja rakennusasetus 27. ).

5 Sivu 4 xx. xx.xx.xxxx Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti ehdottaa, että kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen asemakaavan laajennukseksi. xx.xx.xxxx xx Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen asemakaavan laajennukseksi. xx.xx.xxxx xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan laajennuksen. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla luodaan uusi asemakaava-alue pientaloille, paritaloille ja rivitaloille. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä ja luodaan edellytykset kylään muuton jatkumiselle. Alueen suunnittelussa on huomioitu maakuntakaavan aluevaraukset sekä alueen nykytilanne ja luonto. Alueen asemakaavoittaminen on luonnollinen tapa kehittää kylän asutusta. Kaavoitus tukee olemassa olevia rakenteita. 2.3 Asemakaavan toteutus Alue on kunnan omistuksessa. Alueen toteuttaminen aloitetaan, kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja päätös on saanut lainvoiman. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Veikkaala on Kyrönjoen rikkaassa kulttuurimaisemassa sijaitseva maaseutukylä. Kylän asukasluku oli 378 henkeä (Veikkaala Anixor Martoinen). Kaava-alue käsittää noin 17,8 hehtaarin alueen Veikkaalantien länsipuolelta, kylän nykyisen asemakaava-alueen vierestä. Alue on ylävää, ja alueen keskellä on korkea mäki. Alueella on hienoja rinteitä länsi-lounaaseen ja pohjois-koilliseen. Jyrkimmät rinteet viettävät länteen.

6 Sivu 5 Kuva 2. Kaava-alueen summittainen rajaus Luonnonympäristö Kaava-alue koostuu ylävästä mäntymetsästä ja kuusivaltaisesta sekametsästä, jossa on yksittäisiä haapoja, sekä uudistusalasta ja vanhasta niittymaasta. Alueen itäosassa on alava ja kostea notkelma. Kaava-alueen halki juoksee pohjois-etelä suuntaisesti syvä laskuoja. Luontoinventoinnin teki keväällä/kesällä 2012 FM biologi Ingvar Fagerholm Nature-Investistä. Luontoinventoinnissa todettiin, että alueella on luonnonsuojelulain 49. :n nojalla suojeltu liito-oravan reviiri. Tämä on huomioitava alueen kaavoituksessa sen varmistamiseksi, etteivät liitooravan elinympäristöt vaarannu tai heikenny. Kaava-alueella ei havaittu inventoinnin yhteydessä onttoja pesäpuita tai risupesiä. Paikallisten lähteiden mukaan on käynyt ilmi, että liito-orava on aiemmin asunut kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevalla kiinteistöllä RN:o 4:10 vanhan myymälän ilmanvaihtoputkessa.

7 Sivu 6 Alueella ei ole sellaisia luontotyyppejä, jotka olisivat suojeltuja luonnonsuojelulain 29. :n, metsälain 10. :n tai vesilain 2. luvun 11. :n nojalla. Kuvat 3 4. Luonnonympäristöä alueen itäosassa ja pohjoisosassa. Kuva 5. Suuri siirtolohkare kaava-alueen pohjoisosassa Uusitien varrella Rakennettu ympäristö Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakentamaton. Lähiympäristön rakennukset ovat rivi- ja pientaloja. Viereisen kaava-alueen rakennuskanta on rakennettu 1980-luvulla ja sen jälkeen, kun taas muualla alueen lähiympäristössä on hyvin vaihtelevan ikäisiä rakennuksia. Kaava-alueen itäpuolella on alakoulu ja päiväkoti (Veikars skola ja Veikars daghem) sekä eläkeläistalo. Kaava-alueen kaakkoispuolella on metallialan yritys Oy Veikars Karosseri Ab ja vanha myymäläkiinteistö, joka on tällä hetkellä asuinkäytössä.

8 Sivu 7 Kuvat 6 7. Rakennettua ympäristöä Veikkaalan kaava-alueella. Laajemmalla lähialueella Veikkaalantien, Vähäkyröntien ja Pörnintien varrella sekä Kyrönjoen toisella puolella Voitbyntien ja Staversbyvägenin varrella on sekä vanhempaa että uudempaa rakennuskantaa. Vanha rakennuskanta muodostuu suureksi osaksi perinteisistä harjakattoisista ja laudoitetuista hirsitaloista, mutta joukossa on myös rapattuja taloja. Vanhempien talojen yhteydessä on usein yksi tai useampi ulkorakennus, yksittäisiä aittoja ja luhteja. Usein taloryhmät on ympäröity niin, että ne muodostavat oman pienen pihapiirin. Koivukujat, istutukset ja kiviaidat antavat ympäristölle kauniit kehykset. Vanhemman rakennuskannan perinteisenä julkisivuvärityksenä on punamullanpunaisen lisäksi käytetty vihreää, keltaista ja valkoista. Uudempi rakennuskanta muodostuu suureksi osaksi puutaloista, mutta 1970-luvulla rakennetuista taloista suuri osa on tiilitaloja. Uudempi rakennuskanta on väritykseltään ja kattomuodoltaan erittäin vaihtelevaa.

9 Sivu 8 s d f s d f Kuva 8. Kuvakooste jokikylien vanhemmasta rakennuskannasta.

10 Sivu 9 Kuva 9. Kuvakooste jokikylien uudemmasta rakennuskannasta (vuodesta 2000 ).

11 Sivu Palvelut Kylässä on ruotsinkielinen päiväkoti ja alakoulu. Suomenkielinen päiväkoti ja alakoulu ovat Tuovilassa, noin 7 kilometrin päässä kaavaalueesta. Ruotsinkielisen koulun yhteydessä on myös sairaanhoitajan vastaanotto. Kylässä on eläkeläistalo sekä ekopiste jätteiden kierrättämistä varten. Päivittäistavarakauppa sijaitsee Merikaarrossa noin 4 kilometrin päässä ja Koivulahdessa noin 9 kilometrin päässä kaava-alueesta. Muut palvelut löytyvät Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä ja seutukeskuksesta Vaasasta Liikenne Tällä hetkellä kaava-alueella on vain maa- ja metsätalousliikennettä. Liikenne kulkee alueelle joko suoraan Veikkaalantieltä (maantie 7174 kaava-alueen eteläosassa) tai Uusitieltä alueen pohjoisosassa. Nopeusrajoitukset näillä paikoilla ovat 50 km/h ja 40 km/h. Veikkaalantiellä ei ole kävely- tai pyörätietä. Kuntakeskukseen kuljetaan joko Vähäkyröntietä, joka sijaitsee noin 0,3 kilometrin päässä kaavaalueesta etelään, tai valtatietä 8, joka kulkee noin 9 kilometrin päässä kaava-alueesta pohjoiseen. Liikennemäärä Vähäkyröntien ja Veikkaalantien risteyksessä on autoa vuorokaudessa, Veikkaalantien ja Pörnintien risteyksessä 193 autoa vuorokaudessa ja Veikkaalantien ja Skatilantien risteyksessä 764 autoa vuorokaudessa (tilastotiedot ). Kuva 10. Tulotie kaava-alueen eteläosassa. Tie palvelee maa- ja metsätalousliikennettä.

12 Sivu 11 Veikkaalan (Veikkaalantien ja Vähäkyröntien risteyksen) ja Vaasan matkakeskuksen välinen joukkoliikenne käsittää arkisin 10 linjaautovuoroa, joista 8 ajaa vain koulupäivinä (tilanne ). Paluuliikenne Vaasan matkakeskuksesta Veikkaalaan käsittää arkisin 11 vuoroa, joista 7 kulkee vain koulupäivinä (tilanne ) Virkistys ja kylätoiminta Kylän alakoulun ja päiväkodin yhteydessä on pallokenttä ja jääkiekkokaukalo. Kaava-alueen pohjoispuolella on urheilukenttä ja jalkapallokenttä. Urheilukentän yhteydessä on valaistu hiihtolatu, jota Skatila IK ylläpitää talkootyönä. Lisäksi kylässä on monia hienoja polkuja ja kävelyreittejä, jotka johtavat muun muassa Storhällebergetille ja Pilvilammelle. Alueelle syntynyt tiheä ja osin puistomainen polkuverkosto kertoo alueen merkityksestä virkistysalueena. Kyrönjoen varrella voi virkistäytyä melomalla ja kalastamalla, kun taas kylään liittyvät suuret metsäalueet tarjoavat jokamiehenoikeuksiin perustuvia virkistysmahdollisuuksia, kuten marjojen ja sienten poimintaa. Kuva 11. Maastoon syntynyt polku kaava-alueella. Itäisen Mustasaaren Jokikylät on yhteinen nimitys seuraaville kylille: Veikkaala, Anixor, Martoinen, Taurila, Miekka ja Voitila. Lisäksi jokikyliin kuuluvat taloryhmät alueilla Båskas, Skatila ja Torrvik. Yhdistys Älvbyarna i östra Korsholm rf - Itäisen Mustasaaren Jokikylät ry pyrkii muun muassa lisäämään kyliin muuttoa tukemalla kylien kunnallisia ja julkisia palveluja sekä markkinoimalla kyliä ja lisäämällä yleistä

13 Sivu 12 tietoisuutta niistä. Vuonna 2011 laadittiin kyläsuunnitelma, joka antaa niin yleistä tietoa aluekokonaisuudesta kuin myös ehdotuksia ja ideoita kylien jatkokehityksestä. Kyläsuunnitelmaa esitellään lähemmin kohdassa Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. Jokikylissä toimii myös oma luontokerho Naturklubben i Älvbyarna, joka on järjestänyt muun muassa pöllö- ja linturetkiä sekä sieniretkiä. Jokikylissä toimii myös naisryhmä, josta käytetään nimitystä "ekotanterna". He puhuvat ekologisen ja ympäristöystävällisen arjen puolesta ja järjestävät vuotuisia tapahtumia, kuten Jokitorin, jossa myydään paikallisesti tuotettuja ja valmistettuja tuotteita Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue sijaitsee osittain Kyrönjoen kulttuurimaisemassa, joka on kansallisesti arvokas kulttuurialue. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. Kaava-alueen lounaisosassa on asutuksen jäänteinä asuintalon ja navetan kiviperustukset. Rakennukset rakensivat Edvin ja Elsa Boij 1900-luvun alussa. Molemmat rakennukset purettiin 1970-luvulla, kun pariskunta muutti kylän keskustaan. Alueella on myös pieni kivimuuri ja kirsikkapuita. Kuva 12. Asuintalon kiilakiviperustukset kaava-alueen lounaisosassa.

14 Sivu 13 Kuva 13. Pieni kivimuuri kaava-alueen lounaisosassa. Kivimuuri on aivan kuvassa 12 näkyvän kivijalan vieressä. Kuva 14. Ilmakuva alueesta 1970-luvun alusta. Kuvassa eteläisimpänä olevasta piharakennuksesta ei ole enää näkyvissä jäänteitä.

15 Sivu 14 Kaava-alueen kaakkoisosassa on ovaalinmuotoinen alue, joka on kooltaan noin 10 x 15 metriä ja jonka ympärillä on osittain kiveystä. Alueen keskellä on pieni ja kapea uoma, joka on noin senttimetriä syvä. Paikalla oli 1950-luvulla perunamaa. B i Kuvat Alue, jolla oli perunamaa 1950-luvulla Tekniset palvelut Paineviemärijohto kulkee kaava-alueen poikki pohjois-etelä suunnassa. Lisäksi kaava-alueen itäosan poikki kulkee vesijohto. Kaava-alueen eteläisimmässä osassa on sähköjohto. Teknisiä palveluja tiivistetään ja laajennetaan alueen tarpeiden mukaan.

16 Sivu 15 Kuva 17. Vesijohtoverkko (vaaleansininen), viemärijohto (keltainen) ja paineviemäri (vihreä) Poikkeukselliset luonnonolot Asemakaava-alue sijaitsee osittain Kyrönjoen tulva-alueeksi osoitetulla alueella. Alue käy ilmi kaavaselostuksen liitteestä 2. Kaava-alueella käytiin Kyrönjoen tulviessa keväällä 2013 kun vesi oli korkeimmillaan eli ja Käyntien aikana todettiin, että tulvien kannalta kriittisin alue on kaava-alueen koillisosassa sijaitseva alava peltoalue.

17 Sivu 16 Kuva 18. Näkymä Veikkaalantieltä kaava-alueelle (Uusitie) noin klo 12. Kuva 19. Näkymä kaava-alueelta (Uusitie) koilliseen Veikkaalantielle noin klo 12.

18 Sivu 17 Kuva 20. Näkymä kaava-alueelta (Uusitie) koilliseen Veikkaalantielle noin klo 12. Kuva 21. Näkymä kaava-alueelta (Uusitie) koilliseen Veikkaalantielle noin klo (Otettu samalta paikalta kuin kuva 20).

19 Sivu 18 Kuva 22. Näkymä kaava-alueen koillisosaan (Uusitieltä) noin klo Maanomistus Mustasaaren kunta omistaa kaikki asemakaava-alueella sijaitsevat kiinteistöt lukuun ottamatta osaa Uusitiestä, joka sijaitsee osittain yksityisen maanomistajan kiinteistöllä Nyåker RN:o 8: Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta asemakaavassa:

20 Sivu 19 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä, joka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen yhtenä tärkeänä tekijänä on seudun kehittäminen hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Asemakaava-alue on maaseutumiljöössä sijaitseva metsäinen alue, jonka ympärillä on pysyvää asutusta. Ympäristöä hallitsevat Kyrönjoki, avoimet peltomaisemat ja metsätalousmaa. Kyläasutus ulottuu Kyrönjoen kummallekin puolelle ja on keskittynyt eniten Veikars skolan ja Pörnintien ympärille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Asemakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Mustasaaren kunnan vuotuinen väestönkasvu on 2 %. Tavoitteena on, että kunnan väestö kasvaa asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Mustasaaren kunnan strategisen yleiskaavatyön yhteydessä laadittiin rakennemallit, joiden mukaan kunnan asukasluku kasvaa mallista riippuen asukkaalla "muualla kunnassa. Tällä tarkoitetaan muun muassa kyliä, jotka sijaitsevat vahvojen palvelualueiden ulkopuolella. Veikkaala on yksi näistä kylistä. Arvio perustuu kuitenkin pelkkään strategisen yleiskaavan tavoitteeseen eli ehdotukseen siitä, miten kunnan potentiaalista uutta asukasta jakautuisivat kunnan eri alueille.

21 Sivu 20 Kuva 23. Väestönkehitys alueella Veikkaala Anixor Martoinen vuosina Väestönkehitys 12:n viime vuoden aikana osoittaa, että kylän väestömäärä on pysynyt tasaisena. Vuoden 2040 tavoitteen kannalta on tärkeää, että uusia asuinalueita suunnitellaan ja palvelutarjontaa täydennetään. Lisäksi on tärkeää, että päiväkoti- ja oppilaspaikkoja on riittävästi, jotta pystytään vastaamaan väestönlisäyksestä aiheutuviin tarpeisiin. Kunnanhallitus asetti toimikunnan tarkistamaan Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita. Toimikunnan tehtävänä oli laatia pedagogisesta, taloudellisesta ja maantieteellisestä näkökulmasta ehdotus uusiksi rakenteiksi ottaen huomioon strateginen yleiskaava. Toimikunnan työn lähtökohtana on ollut kunnanvaltuuston tekemä periaatepäätös. Periaatepäätöksen mukaan olemassa olevan koulun toiminnan alaraja on 20 oppilasta. Periaatepäätöksen mukaan kunnassa tulee myös huomioida kokonaisnäkemys päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Periaatepäätöksen tekemisen jälkeen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Mustasaaren strategisen yleiskaavan. Strategisen yleiskaavan kantava periaate tukeutuu viiteen vahvaan palvelualueeseen: Sepänkylä, Koivulahti, Raippaluoto, Sulva ja Helsingby. Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita tarkistava toimikunta on jättänyt loppuraporttinsa kunnanhallitukselle Loppuraportissa on nostettu esiin kolme vaihtoehtoista koulu- ja päivähoitorakenteiden kehityssuuntaa. Veikkaalan osalta vaihtoehdot ovat seuraavat:

22 Sivu 21 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Veikars skola: Pintaremontti. Veikars daghem: Ei toimenpiteitä, tarkoituksenmukainen päiväkoti. Veikars skola: Lakkautetaan. Kvevlax skolasta tulee oppimiskeskus, jossa on esikoulu ja vuosiluokat 1 6, ja koulu palvelee lähialueen kyliä. Veikars daghem: Lakkautetaan. Veikars skola: Lakkautetaan. Kvevlax skolasta tulee oppimiskeskus, jossa on esikoulu ja vuosiluokat 1 6, ja koulu palvelee lähialueen kyliä. Veikars daghem: Lakkautetaan. Koivulahteen rakennetaan uusi päiväkoti, jossa on kuusi osastoa ja joka palvelee lähialueen kyliä. Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskeviksi periaatteiksi tietyin lisäyksin ja täydennyksin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Veikkaalan kylä on itäisen Mustasaaren jokikylien tärkein solmukohta. Alueen elinvoimaista valtimoa eli Kyrönjokea reunustavat avoimet viljelysmaisemat ja asutusvyöhyke, joka muodostuu sekä vanhoista että uusista rakennuksista. Kulttuuriympäristöön kuuluvien esineiden, muinaisjäännösten ja rakennusten lisäksi kulttuuriperintöä ovat myös perinteet, kertomukset ja muut aineettomat arvot, jotka siirtyvät perintönä menneiltä sukupolvilta. Kulttuuriperintö myös muuttuu jatkuvasti ja muotoutuu sen mukaan, miten sitä ymmärretään, tulkitaan ja välitetään eteenpäin. Jokikylissä on museo, jota paikallinen Miekka-Staversby Marttayhdistys ry. ylläpitää. Jokikylissä järjestettiin kesinä myös alueen historiaan liittyviä kävelykierroksia, joiden aikana osallistujat saivat tutustua alueen paikallishistoriaan ja entisaikojen tarinoihin. Museon ja siellä säilytettävien esineiden sekä historiallisten kävelykierrosten kautta jokikylien vanhat tarinat ja perinteet säilyvät, ja nuorempi sukupolvi saa mahdollisuuden tutustua menneisiin aikoihin. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenneverkkoa suunnitellaan ja kehitetään asutusta ja toimintaedellytyksiä palvelevien liikennemuotojen kokonaisuutena. Hyvin

23 Sivu 22 suunnitellun yhteysverkon avulla halutaan myös vähentää henkilöautoliikennettä ja lisätä edellytyksiä ympäristöystävällisempien liikennemuotojen käytölle. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteystarpeiden tyydyttämiseksi pyritään ensisijaisesti kehittämään olemassa olevia pääliikenneväyliä ja - verkkoja. Alueidenkäytössä on myös varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen turvallisuutta ja laatua. Liikennemäärä Vähäkyröntien ja Veikkaalantien risteyksen ja Vähäkyröntien ja Tuovilantien risteyksen välillä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueidenkäytössä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonnon- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Asemakaava-alue sijaitsee osittain maakuntakaavaan tehdyn Kyrönjoen kulttuurimaisemavarauksen alueella. Asemakaava-aluetta rakennettaessa on noudatettava suuntaviivoja, jotka edistävät alueen erityispiirteiden säilymistä ja jotka tukevat kylän rakennusperinnettä ja sopeutuvat hyvin alueen kyläkuvaan. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet.

24 Sivu 23 Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alueen sijainti: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyttäminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Kylä (at) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan toimintapohjaltaan ja aluerakenteeltaan toimivat kylät, joiden merkitystä lisäävät kylän sijainti,

25 Sivu 24 etäisyys muista keskuksista ja vetovoimainen ympäristö. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa kylän asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään toimivaksi. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen sopeuttamiseen kyläympäristöön ja vesihuollon järjestämiseen. Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Suunnittelumääräys: Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja -reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Kaava-alueen sijainti: Kyrönjokilaakso (mv-4) Luonto ja kulttuuri: Joen, ympäröivän maiseman, teiden, asutuksen ja rakennuskannan muodostama kokonaisuus. Virkistysarvot ja -paikat, Vassorinlahti. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Tietoliikenneyhteys (tl) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnan kattava ohjeellinen tietoliikenneverkko sekä sen kytkeytyminen valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkkoon. Lisäksi alue rajautuu seuraaviin merkintöihin: seututie tai pääkatu, ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus, kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus ja pyöräilyreitti. Merkinnällä ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus osoitetaan ne tieyhteydet tai osuudet, joilla on erillisselvityksissä tai vahvistetussa seutukaavassa valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä. Tässä tapauksessa merkinnällä osoitetaan eteläisen Vassorin ja Helsingbyn välinen tielinjaus.

26 Sivu 25 Kuva 24. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaava Mustasaaren kunnalla on koko kunnan kattava yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Yleiskaava on oikeusvaikutukseton ja nykyisin vanhentunut. Kaavan eri osa-alueiden tarkistaminen on ollut käynnissä monta vuotta, ja työtä jatketaan yhä. Tämän asemakaavan laajennuksen käsittämä alue ei kuitenkaan sisälly mihinkään tällä hetkellä tarkistettavana olevaan osayleiskaavaan. Vuoden 1983 yleiskaavassa alueella on seuraavat aluevaraukset: pientaloalue, virkistysalue ja maa- ja metsätalousalue. Strateginen yleiskaava Mustasaaren kunnan strategista yleiskaavaa on laadittu vuosina Yleiskaavan tarkoituksena on ohjata kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteita. Strateginen yleiskaava on kuvaus kunnan maankäytön visiosta vuoteen 2040 saakka, ja strategia vision toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että kunnan väestö kasvaa asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kunnanvaltuusto hyväksyi strategisen yleiskaavan Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen.

27 Sivu 26 Kuva 25. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Asemakaava Alueella ei ole aikaisempaa asemakaavaa. Kyläsuunnitelma Jokikylien kyläyhdistys on laatinut vuosina kyläsuunnitelman. Tärkeintä kyläsuunnitelman laatimistyössä on ollut nostaa esiin se, miten asukkaat haluavat, että jokikyliä kehitetään. Kyläsuunnitelmalla halutaan visioida, haaveilla ja rohkaista uudenlaiseen ajatteluun. Millaisena toivomme ulkopuolisten näkevän alueemme esimerkiksi mahdollisena asuinpaikkana? Kyläsuunnitelman laatimistyön aikana on keskusteltu kyliin juuri muuttaneiden, nuorten, pienten lasten vanhempien, suomenkielisten, vanhempien kyläläisten ja yhdistysaktiivien kanssa siitä, mitä jokikylät heille merkitsevät ja millaisena he näkevät jokikylien tulevaisuuden. Kyläsuunnitelmassa jokikylien entisajat ovat toimineet innoittajana ja nykyisyys puolestaan valottanut olemassa olevia resursseja. Keskipisteenä on kuitenkin tulevaisuus, kehittämismahdollisuudet ja näkemys siitä, että suurin osa asukkaista tuntee suurta yhteenkuuluvuutta luonnon, ihmisten ja jokikylien elämän kanssa. Kehittäminen pitää sisällään yhtä paljon säilyttämistä kuin muutoksiakin. Jotta alueen kehittämistä voidaan edistää vahvemmin, aluetta on tarkasteltava kokonaisuutena eikä yksittäisten pienten kylien näkökulmasta. Kyläsuunnitelma sisältää kylien historiaa ja lukuja, kuten asukasluvut, ikä- ja kielijakaumat sekä yrittäjien määrä.

28 Sivu 27 Kyläsuunnitelmassa käsitellään eri teemoja, esimerkiksi identiteetti ja yhteisöllisyys, palvelut, kulttuuri ja vapaa-aika sekä luonto ja ympäristö. Teemojen yhteydessä on ehdotettu toimenpiteitä, joihin voitaisiin ryhtyä kylien kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Kyläsuunnitelmassa on myös konkreettinen toimintasuunnitelma siitä, mitä jokikylissä halutaan kehittää. Esiin nostetaan seuraavat asiat: pyörätien rakentaminen Merikaarron ja Höstveden välille Skatila jokikylien yhdistysten talo historialliset kyläkävelyt jokikylien luontokohteet tutuksi Kyrönjoki arvoiseensa asemaan kyläkirppis jokikylien toimintakalenteri, yhdistys- ja tilatiedot. Parhaillaan laaditaan uutta kyläsuunnitelmaa, jossa on konkreettisia hankkeita ja suuntaviivoja sisältävä toimintasuunnitelma. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman kunnanvaltuuston päätöksen nojalla. Rasitteet Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevalle kiinteistölle Hembacken RN:o on perustettu 6 metriä leveä tierasite (Y ), joka kuormittaa kiinteistöjä Bergskog RN:o 4:42, Granängen RN:o 8:52 ja Skolback RN:o 9:2. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Maastokäynnit ja pohjakarttaa täydentävät kartoitukset on tehty syksyllä 2012 ja keväällä Mustasaaren kunnan kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn pohjakartan ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaava laaditaan kunnan aloitteesta. Veikkaalassa on tällä hetkellä kolme vapaata asemakaavoitettua kunnan omistamaa omakotitalojen asuntotonttia ja yksi vapaa asemakaavoitettu kunnan omistama rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontti. Alue on mukana Mustasaaren kunnan kaavoituskatsauksessa 2012, jonka kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyi Alueen suunnittelu on käynnistetty tällä perusteella.

29 Sivu Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus rakennuslautakunta sosiaalipalvelut sivistyspalvelut ympäristöjaosto yhteisöt Vaasan Sähköverkko Oy Anvia muut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo Pohjanmaan pelastuslaitos alueella toimivat yhdistykset Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivustolla ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin neljä kirjallista kommenttia ja mielipidettä. Kommentit saatiin Etelä-Pohjanmaan elykeskukselta, Vaasan Sähköverkko Oy:ltä, luontokerholta Naturklubben i Älvbyarna ja yhdeltä yksityishenkilöltä, joka asuu Veikkaalan nykyisellä kaava-alueella. Ely-keskuksen kommentti koski lähinnä Pohjanmaan maakuntakaavaan tehtyä ohjeellista/vaihtoehtoista tielinjausta Helsingby eteläinen Vassor. Ely-keskus huomautti, että kaava-alueen suhdetta ohikulkutiehen on selkeytettävä, kuten myös sitä, millainen vaikutus tulevalla ohikulkutiellä on uuteen asutukseen. Lisäksi ely-keskus esitti, että nykyinen tieverkko ja -liittymät on selvitettävä suunnittelun aikana. Vaasan Sähköverkko kommentoi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ilmoittamalla, että muuntamoille täytyy varata kaava-alueelta enemmän alueita. Jokikylien luontokerho nosti kommentissaan esiin kaava-alueeseen kuuluvan vanhan metsäalueen, josta kyläläiset ovat perinteisesti käyttäneet nimitystä Trollskogen (suomeksi Peikonmetsä ).

30 Sivu 29 Luontokerho toteaa, että metsäalue on kylälle tärkeä virkistysalue ja että metsäretkillä on havaittu myös liito-oravan jätöksiä. Luontokerho ehdottaa, että Peikonmetsä säilytetään kokonaisuudessaan, jotta jokikylät voivat tarjota jatkossakin luonnonläheistä ja houkuttelevaa asumista myös uusille asukkaille. Lisäksi kerho toivoo, että alue kaavoitetaan ekologiselta pohjalta, jotta arvokas metsäympäristö säilyy tulevaisuudessakin. Eräältä Veikkaalan nykyisellä kaava-alueella asuvalta yksityishenkilöltä saadut kommentit ja mielipiteet valaisevat sen tärkeyttä, että alue kaavoitetaan houkuttelemaan ensisijaisesti lapsiperheitä, että tontit ovat riittävän suuria (>1 500 m²), että koulutie on turvallinen, että pääliittymä on toteuttava suoraan Veikkaalantieltä ja että vanha metsä säilytetään, jotta sitä voidaan käyttää virkistysalueena myös tulevaisuudessa ja jotta alue säilyy aidosti luonnonläheisenä asuinpaikkana. Kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta oli nähtävillä valmisteluvaiheessa Kaavaluonnoksista saatiin lausunnot ely-keskukselta, Pohjanmaan liitolta, rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta ja Vaasan Sähköverkko Oy:ltä. Lisäksi saatiin mielipiteet Itäisen Mustasaaren Jokikylät ry:ltä ja luontokerholta Naturklubben i Älvbyarna. Yhteenveto saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineehdotukset: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ely-keskus on todennut lausunnossaan, että koska yleiskaava puuttuu, asemakaavoitusta ohjaa maakuntakaava. Maakuntakaavaan on merkitty ohjeellinen tielinjaus Helsingbyn ja Vassorin välille. Maakuntakaavan tausta-aineistoon kuuluu Helsingby Vassor-tielinjauksen yleissuunnitelma vuodelta Tällä hetkellä ely-keskuksessa ei ole ajankohtaista jatkaa ohikulkutien suunnittelua, mutta ohjeellinen tielinjaus kulkee läheltä suunniteltua uutta asuinaluetta. Ely-keskus huomauttaa, että tulevaa tielinjausta ajatellen on erittäin tärkeää kiinnittää huomioita yhdyskuntarakenteeseen ja sen kehittymiseen Veikkaalassa. Kylän toivotusta aluekehityksestä olisi tehtävä alustavia strategioita ja suunnitelmia, koska sellaisiin seikkoihin kantaa ottava yleiskaava puuttuu. Kyläsuunnitelma voisi toimia kehittämissuunnitelman pohjana. Kun saadaan käsitys siitä, missä kyläkeskuksen palveluineen pitäisi sijaita ja missä ympäristö- ja kulttuuriarvot sijaitsevat sekä minne uusia asuntoja voidaan rakentaa, silloin voidaan tulevaisuudessa myös paremmin osoittaa tielinjaus tulevaa Helsingbyn Vassorin ohikulkutietä varten. Kaava-alueen liikennemääriä ei ole arvioitu, minkä vuoksi Uusitien ja Veikkaalantien liittymien toimivuutta ei ole mahdollista arvioida. Vaikutus Veikkaalantien ja Vähäkyröntien risteykseen pitäisi myös ottaa huomioon.

31 Sivu 30 Tulvariskin vuoksi ely-keskus on määrittänyt alimman rakennuskorkeuden kaava-alueen pohjoisosaan, jossa pieni osa alueesta sijaitsee tulvariskialueella. Osa kaava-alueesta sijaitsee Kyrönjoen kulttuurimaisemassa, ja kaavamääräyksillä on otettu huomioon, että uudisrakennukset on rakennettava ympäristöön sopeutuvaa perinteistä rakennustapaa käyttäen. Kaavoitusaineisto ei kuitenkaan sisällä tietoja siitä, mikä on Veikkaalan perinteinen rakennustapa, joten on vaikea arvioida, millaisia rakennusten tulee olla, jotta ne sopeutuvat ympäristöön. Asuinalueen sopeuttamiseksi arvokkaaseen maisemaan pitäisi analysoida ja selvittää maisemarakennetta eli missä vedenjakajat ja laaksot sijaitsevat. Rakentaminen on sopivinta rinteissä, ja korkeimpia kohtia sekä laaksoja tulee välttää. Topografialle pitäisi antaa suurempi painoarvo rakentamisen sijoittamisessa alueelle. Terassoimista olisi tutkittava, ja maapohjan tutkimuksia suositellaan alavimpien paikkojen välttämiseksi. Vastine: Kaava-aluetta laajennetaan luontevasti länteen olemassa olevalta kaava-alueelta Veikkaalan kyläkeskuksen yhteydessä. Laajennuksen ei katsota vaikeuttavan mahdollisen Helsingbyn Vassorin ohikulkutien toteuttamista, koska tieyhteydestä ei ole käytettävissä tarkempia vaihtoehtoja kuin maakuntakaavan ohjeellinen tielinjaus. Mahdollisen ohikulkutien vaikutuksia kyseiseen kaava-alueeseen on edellä mainituista syistä vaikea arvioida. Jokikylissä laaditaan parhaillaan uutta kyläsuunnitelmaa. Suunnitelman valmistuttua on mahdollista nähdä, miten ja millä tavalla asukkaat haluavat kehittää kyliä ja niiden toimintoja. Syksyllä 2015, kun kyläsuunnitelman laadintatyö on edennyt, voidaan katsoa, jos ja millä tavalla asemakaava voidaan saada yhteneväksi kyläsuunnitelman kehittämistavoitteiden kanssa. Ehdotusvaihetta varten laaditaan arviot uuden alueen asukasmäärästä ja liikenteen lisääntymisestä. Kyläläisten kanssa käydyissä keskusteluissa on nostettu esiin, että perinteinen rakentaminen tarkoittaa hirsi- ja puutaloja, jotka ovat perinteisen värisiä, kuten punamullanpunaisia ja okrankeltaisia. Kaavamääräyksiä täydennetään rakentamisen osalta ehdotusvaihetta varten. Luontoinventoinnin suositukset ja säilytettävät kohteet on huomioitu ja rakentaminen on osoitettu niille alueille, joilla ei ole lain nojalla suojeltavia luontoarvoja. Lisäksi suunnittelussa on yritetty ottaa huomioon ennestään olevat polut, jotka ovat tärkeitä alueen viihtyvyyden kannalta. Alavimpia paikkoja alueen koillis- ja

32 Sivu 31 lounaisosassa ei ole varattu rakentamiseen, minkä vuoksi maapohjan tutkimuksia ei katsota välttämättömiksi. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto on lausunnossaan huomauttanut, että koska alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavoittamista ohjaa maakuntakaava. Maakuntakaavaan on merkitty ohjeellinen tielinjaus Helsingbyn ja Vassorin välille, ja tielinjauksella on todennäköisesti vaikutuksia lähialueen asukkaille. Pohjanmaan liitto on myös huomauttanut, että kaavaselostuksesta puuttuu tiedot siitä, millä tavalla asemakaava täyttää maakuntakaavan tavoitteet ja kehittämisperiaatteet. Edelleen Pohjanmaan liitto toteaa, että kaavaselostuksessa voitaisiin selvittää kyläsuunnitelman sisältöä, koska asiakirjasta ilmenevät kylän omat tavoitteet ja visiot. Asemakaavan toteuttaminen mahdollistaisi asukasmäärän merkittävän kasvun, joten vaikutukset nykyisiin palveluihin pitäisi myös arvioida samoin kuin erityyppisten palvelujen tarve. Pohjanmaan liitto toteaa lopuksi, että on myönteistä, että kyliä pyritään vahvistamaan kaavoittamalla asuinalue ennestään olevan kylän yhteyteen. Vastine: Jotta tielinjauksen toteuttamisen välittömät vaikutukset kaavaalueeseen voitaisiin arvioida tarkemmin, ohjeelliselle tielinjaukselle pitäisi selvittää eri vaihtoehtoja. Kaavaselostusta täydennetään ehdotusvaihetta varten Pohjanmaan liiton toivomusten mukaisesti asemakaavan suhteesta maakuntakaavan tavoitteisiin ja kehittämisperiaatteisiin sekä kyläsuunnitelman sisällöstä. Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava tukeutuu viiteen vahvaan palvelualueeseen: Sepänkylä, Koivulahti, Raippaluoto, Sulva ja Helsingby. Palvelujen kehittäminen keskitetään ensisijaisesti näille alueille. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta on toivonut, että kaavassa annettaisiin ohjeelliset korkeudet tai kiinnekohdat kaavateiden tasausviivan korkeuteen ja rakennusten sokkelikorkeuteen nähden. Uusiutuviin energiamuotoihin liittyvien laitteiden sijoittamista rakennusten julkisivuille pitäisi myös olla mahdollista arvioida ilmansuuntien ja hyötysuhteen perusteella.

33 Sivu 32 Riippuen siitä, kumpi kaavaluonnos valitaan, on tärkeää, että alue voidaan toteuttaa luontevasti vaiheittain. Lautakunta yhtyy kaavaluonnokseen Peikonmetsä, koska se käsittää useampia tontteja. Vastine: Asemakaavoitukseen ei kuulu antaa ohjeellisia korkeuksia tai kiinnekohtia kaavateiden tasausviivoille. Tämä tehdään tiesuunnittelussa siinä vaiheessa, kun alueen tiet rakennetaan. Uusiutuvia energiamuotoja koskevia kaavamääräyksiä tarkennetaan ehdotusvaihetta varten. Merkitään, että lautakunta yhtyy kaavaluonnokseen Peikonmetsä. Ympäristöjaosto Ympäristöjaosto on lausunnossaan kannattanut kaavaluonnosta Haltijanmetsä, koska siinä liito-oravan ydinalue jätetään koskemattomaksi. Vaihtoehdossa säilytetään myös leveämpi alue tiheää kuusimetsää lännessä. Jalankululle on varattu väylä kuusimetsän rinteen myötäisesti, ja kaavaluonnoksessa Haltijanmetsä säilytetään metsäkaistale polun ja lähimpien talojen välissä. Vastine: Merkitään, että lautakunta yhtyy kaavaluonnokseen Haltijanmetsä. Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko Oy on lausunnossaan ehdottanut ohjeellisten rakennusalojen sijoittamista muuntamoja varten. Vastine: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien ohjeellisten rakennusalojen sijoittamista tarkistetaan ehdotusvaihetta varten. Itäisen Mustasaaren Jokikylät ry Alueella asuvista suurin osa käyttää pääväylänä Vähäkyröntietä, ja tästä syystä yhdistys toivoo, että uuden alueen kaikilta tonteilta on mahdollisuus ulostulotiehen alueen eteläosassa suoralla liittymällä Veikkaalantielle. Koulun kautta ajaminen pidentää työmatkaa, ja lisäksi Uusitie Veikkaalantie-risteys on vaarallinen. Ohjaamalla liikenne uudelta alueelta ulostulotielle alueen eteläosassa vähennetään vaaratilanteiden riskiä, jonka koulualueen ympäristön lisääntyvä liikenne aiheuttaa. Yhdistys toivoo, että tontit olisivat kooltaan vähintään m². Maaseudulle muuttavien toiveissa ovat yleensä omat viljelykset ja kotieläinten kuten koirien, kanojen ja ankkojen pito. Suuremmat tontit mahdollistavat uusien asukkaiden odotusten mukaisen maalaiselämän. Suuremmat tontit mahdollistavat myös pihapuiden säilyttämisen ja ylläpitävät siten alueen itseisarvoa ja luonnonläheistä ilmettä.

34 Sivu 33 Yhdistys ehdottaa, että vanhin metsikkö säilytetään yhtenäisemmän puistoalueen muodossa. Hyvinvointi jokikylissä perustuu luonnonarvoihin ja niihin poikkeuksellisiin palveluihin, joita luonto tarjoaa nykyisille ja tuleville kyläläisille. Yhtenäinen puistomainen osa, joka muodostuu ikivanhoista puista, tukisi jokikylien luontopalvelut-profiilia. Ehdotusta vastaava, harvinaislaatuinen viheralue markkinoisi koko aluetta ja alleviivaisi alueen aitoja luontoarvoja. Tämä puolestaan tekisi alueesta ainutlaatuisen Mustasaaressa ja edistäisi tonttimyyntiä. Vastine: Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan mahdollisuus suoraan liittymään Veikkaalantielle kaikilta tonteilta kaava-alueen eteläosassa. Kaavaehdotuksessa tontit ovat noin m². Erikokoiset tontit tarjoavat tuleville tontinostajille vaihtoehtoja pihojen toteuttamiseen. Viljelyspalstoiksi osoitetut ohjeelliset alueet antavat alueen asukkaille mahdollisuudet suurempiin viljelyksiin kuten perunamaahan oman tontin ulkopuolella. Kaavamääräyksissä on osoitettu, että puita tulee säilyttää tai istuttaa alueelle niin että puita on vähintään 1/100 m² rakennusalaa. Tällä määräyksellä halutaan säilyttää alueen luonnonläheisyys. Asemakaavaehdotuksessa noin 63 % alueesta säilytetään viheralueena. Kaava-alueen eteläosassa säilytetään suurehko yhtenäinen alue, jolla on vanhaa metsikköä ja joka on liito-oravan ydinaluetta. Luontokerho Naturklubben i Älvbyarna Luontokerhon mielestä suunnittelun lähtökohdat muun muassa vetovoimaiset, luonnonläheiset tontit ja hienot virkistysmahdollisuudet ovat erittäin hyvät. Viheralueina säilytetyt alueet käsittävät suureksi osaksi pensaikkoa, eikä tällaisia alueita voida käyttää virkistykseen ja retkeilyyn. On positiivista, että polut on yritetty säilyttää, mutta ilman ympäröivää metsää alue menettää virkistysarvonsa. Luontokerho toivoo, että luontoinventoinnin alue 1 säilytetään luonnontilaisena niin, että metsän tuntu säilyy poluilla kuljettaessa. On positiivista, että liito-oravalle tärkeät alueet on säilytetty. Vastine: Korttelialueiden sekä nykyisen asutuksen ja suunnitellun uuden asutuksen välillä säilytettyjen kapeampien viheralueiden päätarkoituksena on, että ne erottavat korttelit toisistaan ja toimivat näkösuojana.

35 Sivu 34 Kaava-alueen eteläosaan on osoitettu suurehko viheralue, jolla on osittain luo-merkintä. Tällä alueella virkistysarvot ovat suuremmat, koska alue on suuri ja siellä on paljon polkuja. Mielipiteessä viitatusta alueesta 1 on säilytetty asemakaavaehdotuksessa osa alueen eteläosasta. Koko "alueen 1 säilyttäminen ei ole kaavoituksellisista näkökohdista mahdollista, koska parhaiten rakentamiseen soveltuvat alueet sijaitsevat tällä alueella. Maaliskuussa 2015 järjestettiin maastovaellus ja työpaja, jossa oli osallistujia Itäisen Mustasaaren Jokikylät ry:stä ja jokikylien luontokerhosta. Tilaisuus järjestettiin kyläläisten osallistamiseksi aktiivisemmin meneillään olevaan kaavoitusprosessiin ja kylän kehittämiseen. Vuorovaikutus niiden kanssa, jotka tuntevat alueen vahvuudet ja heikkoudet, tuo lisäarvoa sekä suunnitteluun että seudulle. Kaikkien visioiden ja toiveiden toteuttaminen ei ole mahdollista, mutta monet eri intressit huomioimalla halutaan luoda tehokasta maankäyttöä ja toimiva kokonaisuus, jossa eri osien yhteispeli on mahdollisimman tarkoituksenmukaista. Kaava-asiakirjoihin sisällytetään liitteenä 3 muistio maastovaelluksesta ja työpajasta Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavaluonnoksesta että kaavaehdotuksesta. Työkokous pidettiin ely-keskuksessa Vaasassa Työkokouksessa keskusteltiin muun muassa hulevesien hallinnasta, tulvariskeistä ja maakuntakaavassa osoitetusta ohjeellisesta Helsingby Vassortielinjauksesta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään luomaan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö käyttäjiensä tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksella pyritään toteuttamaan kylän palvelutarjonnan yhteyteen uusi houkutteleva ja luonnonläheinen asuinalue. Asemakaava avaa myös mahdollisuuksia saada kylään uusia asukkaita, joita maaseutualueet tarvitsevat kipeästi. Alue on topografialtaan hyvin vaativa ja haastava. Tämän seurauksena alueelle tulee lisää eloa ja rakenteita, mikä puolestaan luo viihtyisän asuinympäristön Kaavoitustilanteeseen perustuvat tavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaiset tavoitteet Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueen kaavoittaminen on luonnollinen tapa laajentaa kyläasutusta, ja kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä. Uusi asutus keskitetään alueelle, joka voidaan luonnollisesti yhdistää olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joka tukee kyläkuvaa.

36 Sivu 35 Asukasmäärän kasvaessa tarvitaan uusia asuinalueita, täydentävää palvelutarjontaa ja riittävästi päiväkoti- ja peruskoulupaikkoja, jotta kylään muuttaneiden tarpeisiin voidaan vastata. Kaava-alue sijaitsee osittain Kyrönjoen tulva-alueella, mikä asettaa asemakaavan muotoilulle ja toteuttamiselle tiettyjä vaatimuksia. Uusia asutuksen aluevarauksia ei ole sijoitettu asemakaavaan tulvariskialueille. Kaava-alueen pohjoisosassa yhteen kortteliin on kuitenkin osoitettu alin rakennuskorkeus Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen lausunnon mukaisesti. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenne alueelle tapahtuu kahden tulotien kautta. Toinen on koulualuetta vastapäätä Uusitiellä, ja toinen rakennetaan alueen eteläosaan. Liikenne kunta- ja seutukeskukseen tapahtuu joko Vähäkyröntien (mt 717) tai valtatien 8 kautta. Asemakaava vahvistaa Vähäkyröntien asemaa entisestään. Vähäkyröntietä käytetään jo tälläkin hetkellä valtatietä ahkerammin yhdystienä kunta- ja seutukeskukseen. Asemakaavassa on myös pyöräilylle ja jalankululle varattu alue, jonka on tarkoitus helpottaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkua muun muassa kaava-alueen ja Veikars skolan välillä. Alueidenkäytössä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, ja kaavamääräyksissä selostetaan, miten uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää rakentamisessa. Asutusta tiivistämällä edistetään myös energian säästämistä. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Koska asemakaava-alue sijaitsee osittain maakuntakaavassa osoitetun Kyrönjoen kulttuurimaisemavarauksen alueella, asemakaavassa on annettu rakentamissuosituksia, jotta tulevat rakennukset sulautuvat hyvin alueen kyläkuvaan Pohjanmaan maakuntakaavan mukaiset tavoitteet Kaava-alueella on hyvät liikenneyhteydet, mikä vahvistaa maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Uusi asutus suunnitellaan nykyisen kyläkeskuksen yhteyteen lähelle nykyistä asutusta sekä nykyisiä palveluja ja liikenneyhteyksiä. Uudella kaava-alueella on myös hyvät mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä: linja-autovuorot liikennöivät kouluvuoden aikana säännöllisesti arkipäivisin Vähäkyröntiellä, ja linjaautopysäkki on noin 300 metriä kaava-alueesta etelään. Kylää laajentamalla ja tiivistämällä halutaan vahvistaa kylän ydinaluetta. Kylä sijaitsee noin 4 kilometrin päässä Marikaarron keskustasta, joka on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelulla

37 Sivu 36 tuetaan näin ollen myös taajamatoimintojen alueiden yhteistoimintaa ja vahvistetaan niiden asemaa ja merkitystä seudulle. Asemakaavalla halutaan kehittää ja vahvistaa kylän toimintoja ja toimintaa. Ympäristö, lähellä oleva Kyrönjoki ja suuret metsäalueet tekevät kylästä viehättävän, lisäävät alueen vetovoimaa ja tuovat lisäarvoa alueelle asuinympäristönä. Asemakaavalla luodaan uusia liikennejärjestelyjä, ja kaavassa on osoitettu uusi liittymä kaava-alueelle suoraan Veikkaalantieltä. Uutta rakentamista ei ole osoitettu tulvaherkille alueille. Alempana sijaitsevalle korttelialueelle kaava-alueen pohjoisosassa on annettu alin rakennuskorkeus Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen lausunnon mukaisesti. Alue sijaitsee matkailunähtävyyksien alueella, mutta asemakaavaan ei ole tehty matkailuun liittyviä aluevarauksia. Koska alue sijaitsee osittain maakuntakaavassa osoitetun Kyrönjoen kulttuurimaisemavarauksen alueella, asemakaavassa on annettu rakentamissuosituksia, jotta tulevat rakennukset sulautuvat hyvin alueen kyläkuvaan ja kulttuuriympäristöön. Asemakaava-alueen länsipuolelle on osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus Helsingbyn Vassorin ohikulkutielle. Koska mahdollisesta tielinjauksesta ei ole tällä hetkellä olemassa valmiita suunnitelmia, tien rakentamisesta aiheutuviin vaikutuksiin ja niiden laajuuteen on vaikea ottaa kantaa. Kaava-alueen muotoilussa alueen länsiosaan on tehty aluevaraus maisemarakennuskohteelle. Maisemarakennuskohde voi tarvittaessa toimia myös melusuojana suunniteltua asutusta vasten Strategisen yleiskaavan mukaiset tavoitteet Strategisen yleiskaavan mukaan kaava-alue sijaitsee osittain AT-alueella (kyläalue) ja osittain M-alueella (muut alueet). Strategisen yleiskaavan AT-aluevaraus toteutuu, sillä asemakaavalla tiivistetään nykyistä kylää ja osoitetaan väestönkasvu kylään. Osa alueesta sijaitsee M-alueella. M-alueilla on muun muassa pienehköjä kyliä, loma-asutusta ja muuta asutusta, jota ei ole osoitettu erikseen kaavassa. M-alueilla saadaan kehittää asutusta ja muita maaseutua palvelevia toimintoja, jos rakennusluvan edellytykset täyttyvät. Alueen suunnittelua tukevat olemassa olevat rakenteet ja kylä, ja alueella on edellytyksiä asutuksen tiivistämisen suunnittelemiseen, koska tiivistäminen tapahtuu olemassa olevan taajaman yhteydessä. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavoituksen aloitusvaiheessa on laadittu useita hahmotelmia alueen eri toteutusvaihtoehdoista. Alueen maasto on kumpuilevaa, mikä asettaa

38 Sivu 37 suuria vaatimuksia asuntojen, teiden ja kunnallistekniikan rakentamisen sopeuttamiseksi olosuhteisiin. Suunnittelun lähtökohtana on pidetty myös sitä, miten tielinjaus toteutetaan alueella, miltä osin olemassa olevia teitä ja liittymiä käytetään sekä minne uusia liittymiä rakennetaan ja kuinka laajasti niitä käytetään. Mainittujen tekijöiden lisäksi suunnittelussa painotetaan erityisesti riittävien viheralueiden säilyttämistä alueen virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi sekä alueiden säilyttämistä luontoinventoinnin suositusten mukaisesti. Luonnosvaihetta varten on laadittu kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta, Peikonmetsä ja Haltijanmetsä. Vaihtoehdot eroavat toisistaan pääasiassa kaava-alueen sisäisten tielinjausten ja teiden laajuuden osalta. Niin ikään omakotitonttien sijoittelu, koko ja lukumäärä ovat luonnoksissa toisistaan poikkeavat. Kuva 26. Luonnos Peikonmetsä. Kuva 27. Luonnos Haltijanmetsä. Tonttien lukumäärän ja rakennusoikeuden vertailu luonnosten välillä: AO-tontteja luonnoksessa Peikonmetsä : 30 Kokonaisrakennusoikeus: m² AO-tontteja luonnoksessa Haltijanmetsä : 26 Kokonaisrakennusoikeus: m² AP-tontteja luonnoksessa Peikonmetsä : 3 Kokonaisrakennusoikeus: m² AP-tontteja luonnoksessa Haltijanmetsä : 3 Kokonaisrakennusoikeus: m² AR-tontteja luonnoksessa Peikonmetsä : 2 Kokonaisrakennusoikeus: m² AR-tontteja luonnoksessa Haltijanmetsä : 2 Kokonaisrakennusoikeus: m²

39 Sivu 38 Kaavaehdotuksen laatimistyössä lähtökohtana on ollut luonnoksen Haltijanmetsä pääajatus. Suurin ero kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen välillä on, että kaavaehdotuksessa koko alueen läpi on varattu kulkemaan tielinjaus. Tämä oli yksi niistä toiveista, joka nostettiin esiin maastovaelluksella ja työpajassa Teiden muotoilu alueella on tehty niin, että nopeudet esimerkiksi mutkissa ja risteyksissä pysyvät alhaisina. Kaavaehdotuksessa on myös tarkistettu ylijäämämassojen ja palstaviljelyalueiden kaavamerkintöjä ja aluevarauksia. Alue on tarkastettu moneen kertaan maastossa, ja kortteli- ja tonttirajoja on tarkistettu paikallisten olosuhteiden perusteella. Muun muassa kaavaalueen länsiosassa tontteja on siirretty enemmän itään päin, niin että metsän tuntu säilyy paremmin alueen länsiosan rinteen myötäisesti kulkevan polun varrella. Kaavaehdotuksessa on myös alue, jolle voidaan rakentaa paineenkorotusasema. Lisäksi kaavamerkintöjä ja kaavaselostusta on täydennetty viranomaisten ja kunnan hallintoyksiköiden toiveiden mukaisesti. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava käsittää erillispientalojen rakennuspaikkoja (AO), asuinpientalojen rakennuspaikkoja (AP) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakennuspaikkoja (AR). Lisäksi asemakaava sisältää lähivirkistysalueita (VL), lähivirkistysmetsän (VL-1), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET-1), suojaviheralueen (EV), tie ja katualueita, ajoyhteyksiä (ajo), ohjeellisen varauksen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia varten (et), alueen osan, jossa on liito-oravan levähdyspaikkoja (luo), jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun/tien sekä ohjeellisia varauksia yleiselle jalankululle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on pyritty noudattamaan luontoinventoinnin suosituksia liitooravan elinympäristöjen turvaamisesta. Muilta osin aluevaraukset on sopeutettu alueen topografiaan ja korkeusolosuhteisiin. Hulevesien käsittelyn on tapahduttava niin, ettei sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöön. Hulevedet imeytetään ensisijaisesti tonteilla ja johdetaan kaava-alueen pienempiä avo-ojia pitkin suurempiin laskuojiin. Tärkeä tekijä on myös se tosiasia, että kaavaehdotuksesta 63 % koostuu viheralueista, jotka sitovat tehokkaasti hulevesiä.

40 Sivu Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Kaikkien 27 tontin rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,25. Kerrosluku vaihtelee kortteleissa. Sallittuja kerroslukuja ovat 1¾kerrosta ullakkokerroksella, 2-kerrosta ja 2-kerrosta, jossa kellarikerros ½. Tonttien pinta-alat ovat noin m². AO-alueiden yhteispinta-ala on 3,8429 hehtaaria. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Asuinpientalojen korttelialueiksi on varattu kolme tonttia, ja rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,20. Tonteille on sallittua rakentaa 1½-kerroksisia rakennuksia, joissa on ullakkokerros. AP-tonttien pinta-ala on noin m²/tontti. AP-alueiden yhteispinta-ala on 0,8691 hehtaaria. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiksi on varattu kaksi tonttia, ja rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,30. Tonteille on sallittua rakentaa yksikerroksisia rakennuksia. Tonttien pinta-alat ovat noin m². AR-alueiden yhteispinta-ala on 0,7758 hehtaaria Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Asemakaava-alueelle on osoitettu useita suuria ja yhtenäisiä lähivirkistysalueita. Lähivirkistysalueet ovat virkistyksen lisäksi tärkeitä myös hulevesien imeytymisen ja veden luonnollisen kiertokulun säilymisen sekä veden viipymän kannalta, joka osaltaan tasoittaa tulvahuippuja. Kaava-alueen pohjois-koillisosaan on VL-alueen tämänhetkisille peltoalueille varattu rp-merkinnällä kaksi palstaviljelyalueeksi varattua alueen ohjeellista osaa. Ajatuksena on, että kaava-alueen asukkailla on mahdollisuus perustaa rp-alueille yhdessä tai erikseen kasvi- tai yrttiviljelyksiä sekä perunamaita. Palstaviljelyalueeksi on varattu myös kaava-alueen lounaisosassa suurehko yhtenäinen alue tämänhetkiseltä niittyalueelta. Kaava-alueen lounaisosan VL-alueelle on varattu yksi alue merkinnällä mr maisemarakennuskohteeksi varattu alueen osa. Mr-alueen on tarkoitus toimia alueen rakentamisesta aiheutuvien puhtaiden ylijäämämassojen lopullisena läjitys- ja varastointipaikkana. Massat ovat puhdasta maa- ja kiviainesta, jota ei hyödynnetä alueen tienrakennuksessa ja tonttitöissä.

41 Sivu 40 Mr-alueelle on ilmoitettu kaavassa summittainen korkeus, joka on samalla alueen enimmäiskorkeus siinä vaiheessa, kun läjitys on saatu valmiiksi ja alue on toteutettu virkistysalueena. Läjitys tapahtuu usean vuoden ajanjaksolla ilmaantuvan tarpeen mukaan, joten määrää on vaikea arvioida vuositasolla. Pinta- ja hulevesien valuma johdetaan mr-alueelta luonnollisesti kohti mralueen itäpuolella kulkevaa leveää purkuojaa. Mr-alueesta on laadittava erillinen viheraluesuunnitelma. Tavoitteena on, että mr-alue toteutetaan loppuläjityksen jälkeen viheraluesuunnitelman mukaan, jossa määrätään tarkemmin alueen muotoilusta, korkeuseroista, luiskien kaltevuuksista, istutuksista jne. VL-alueelle on myös osoitettu ohjeellinen leikki- ja oleskelualue. Leikkija oleskelualuetta ei saa aidata niin että sen yhteiskäyttö vaikeutuu. VLalueelle on myös varattu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie sekä yleiselle jalankululle varatut ohjeelliset linjaukset, jotka muodostuvat suurimmaksi osaksi poluista. Lähivirkistysalueet ovat yhteensä 3,4673 hehtaaria. Lähivirkistysmetsä (VL-1) Asemakaava-alueelle on osoitettu kaksi suurehkoa yhtenäistä lähivirkistysmetsän aluetta. Lähivirkistysmetsät ovat tärkeitä myös hulevesien imeytymisen ja veden luonnollisen kiertokulun säilymisen sekä veden viipymän kannalta, joka osaltaan tasoittaa tulvahuippuja. Kaava-alueen kaakkoisosan VL-1-alueelle on varattu kaksi aluetta luomerkinnällä: alueen osa, jossa on luonnonsuojelulain 49. :n nojalla suojeltuja liito-oravan levähdyspaikkoja. Luo-alueella saa harjoittaa ainoastaan kevyttä metsänhakkuuta, josta ei aiheudu haittaa liito-oravan olemassa ololle. VL-1-alueelle on varattu myös ohjeellisia yleisen jalankulun linjauksia, joista suurin osa muodostuu olemassa olevista poluista. Lähivirkistysmetsän alueet ovat yhteensä 6,7032 hehtaaria. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET-1) Alueelle saa rakentaa paineenkorotusaseman. Tähän tarkoitukseen on varattu kaavaehdotuksessa yksi 0,1445 hehtaarin alue. Suojaviheralue (EV) Veikkaalantien yhteyteen kaava-alueen eteläosaan on varattu suojaviheralue maantien ja asuinkäyttöön tehdyn korttelialuevarauksen väliin. Alueen puusto on säilytettävä näkö- ja melusuojana. Suojaviheralue on yhteensä 0,1052 hehtaaria.

42 Sivu 41 Tie- ja katualueet Asemakaavaehdotuksessa on varattu viisi uutta tietä, joiden yhteispituus on noin metriä. Tiealueet ovat yhteensä 1,9225 hehtaaria. Ajoyhteys (ajo) Asemakaavaluonnoksiin on varattu 6 metriä leveä ajo-oikeus, jonka on tarkoitus palvella metsätalousliikennettä kiinteistöllä Hembacken RNr ja toimia ajotienä mr-alueelle. Asemakaavassa on varattu myös viisi ohjeellista aluetta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia varten (et) VL-, VL-1- ja ET-1-alueille. Alueille voidaan sijoittaa esimerkiksi muuntamoja ja pumppaamoja. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on kokonaisuudessaan rakentamaton. Rakentamisella on luonnollisesti tietty vaikutus alueen luontoon ja luonnonympäristöön. Alueen erityispiirteet huomioidaan noudattamalla luontoinventoinnin suosituksia, joiden tavoitteena on muun muassa turvata liito-oravan mahdollisuudet esiintyä alueella jatkossakin. Liito-oravan ydinalueelle on annettu luo-merkintä, ja liito-oravan lentoreittien turvaamiseksi on lisäksi varattu riittävän leveät VL- ja VL-1-alueet luontoinventoinnin suositusten mukaisesti. Liito-oravan ydinalueella on vanhaa metsää, joka säilytetään luo-merkinnällä. Kuva 28. Liito-oravan ydinalue, joka osoitetaan luo-merkinnällä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on luonnollinen laajennus lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Läheiselle asutukselle aiheutuvien häiriöiden minimoimiseksi nykyisen asutuksen ja suunniteltavan asutuksen väliin on varattu viheralueita.

43 Sivu 42 Asemakaavassa on varattu Veikkalantien reunaan suojaviheralue (EV), jonka on tarkoitus toimia näkö- ja melusuojana. Kylän nykyisille ja tuleville asukkaille tärkeiden virkistysalueiden turvaamiseksi alueella risteileviä polkuja ja ulkoilureittejä on pyritty säilyttämään mahdollisimman laajasti. Kun asemakaava toteutetaan, paineviemärijohdon linjausta alueen eteläosassa täytyy siirtää rakennusmaan hyväksi. Tästä syystä kaavaan ei ole varattu paineviemärin nykyisen linjauksen mukaista aluetta maanalaiselle johdolle (AP-varaus). Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu ohjeellisen/vaihtoehtoisen tielinjauksen varaus kaava-alueen pohjoispuolella tulee toteutuessaan vaikuttamaan kylän asutukseen. Kaava-alueen länsiosa koostuu pääasiassa viheralueista, joille on tehty aluevarauksia maisemarakennuskohteille. Jos maakuntakaavan tielinjaus toteutetaan, maisemarakennuskohteet voivat myös toimia melusuojina suunniteltua asutusta vasten. Jotta tielinjauksen toteuttamisen välittömät vaikutukset kaava-alueeseen voitaisiin arvioida tarkemmin, ohjeelliselle tielinjaukselle pitäisi selvittää eri vaihtoehtoja Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Kahdet vanhat perustukset, jotka sijaitsevat kaava-alueella VL-alueen luo-merkinnän alueella, säilytetään myös tulevaisuudessa. Kaava-alueen kaakkoisosan VL-1-alueella sijaitsevat jäänteet ihmisen toiminnasta (perunamaa) säilytetään myös tulevaisuudessa Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan toteuttaminen lisää henkilöautoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä. Mitä tulee liikenteeseen kaava-alueen pohjoisosassa, näkymä Uusitien Veikkaalantien risteyksessä on erittäin huono jyrkän mutkan ja maantien reunassa olevien pihaistutusten takia. Uusitietä vastapäätä on asennettu liikennepeili, jotta Uusitieltä kääntyvät autoilijat pystyvät havaitsemaan liikenteen Koivulahden suunnasta. Kahden liittymäkohdan osoittaminen kaava-alueelle merkitsee, että koulualueella voidaan välttyä tarpeettomalta liikenteeltä, ja suurin osa liikenteestä voidaan ohjata alueen eteläosan liittymästä Veikkaalantielle ja edelleen Vähäkyröntielle. Kun kaava-alue on rakennettu valmiiksi, alueella arvioidaan olevan noin 65 uutta kotitaloutta. Nämä kotitaloudet tekevät noin 340 automatkaa vuorokaudessa. Koska alue on lähellä koulua ja jotta koululaiset voivat kulkea kouluun jalan tai pyörällä, Uusitien kautta kulkevan liikenteen ei pitäisi olla erityisen vilkasta. Pohjoiseen Koivulahden suuntaan kulkevat

44 Sivu 43 ja lapsia päiväkotiin vievät käyttävät todennäköisesti liittymäkohtaa Uusitielle. Veikkaalantien ja Vähäkyröntien risteyksessä matkojen määrä nousee merkittävästi, kun asemakaava on kokonaan toteutettu. Vähäkyröntien liittymässä on stop-merkki ja näkemä on hyvä. Vähäkyröntieltä Veikkaalantielle liityttäessä kääntyville ei kuitenkaan ole omaa ajokaistaa, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Risteysalueella nopeusrajoitus on 70 km/h. Kuva 29. Näkymä Koivulahden suuntaan Uusitien risteyksessä autoilijan näkökulmasta. Kuva 30. Liikennepeili Uusitien risteystä vastapäätä Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Yhdyskuntateknisen huollon, kuten vesi- ja viemärijohtojen ja teiden rakentaminen käy kunnalle rakennusvaiheessa kalliiksi.