Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2012 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2012 Kokousaika 16: Kokouspaikka Kulttuurikeskus, Kalevankatu 6 Läsnä Jäsenet Muut Sydänmaa, Johanna varapuheenjohtaja Alaja, Jaana Kolanen, Risto Levo, Juha Liemola, Lasse Mänttäri-Buttler, Alina saapui 16:26, poissa: 79, 80 Oskala, Hannu Arra, Olavi varajäsen Hamid, Jasmin varajäsen Razmyar, Nasima Berndtson, Maija Ihamäki, Saara Kunnas, Veikko Soininvaara, Anna-Maria Dolaian, Edmon Piepponen, Anna-Kaarina Silvanto, Satu Tiainen, Ville Tirri, Ari Tyrväinen, Paiju Sopanen, Terttu Kuusi, Sara Toiviainen, Miska von Bagh, Anna kaupunginhallituksen varaedustaja kirjastotoimen johtaja kirjastotoimen apulaisjohtaja poistui 17:00, poissa: 91, 92, 93, 94, 95, 96 vs. kulttuurijohtaja kirjastotoimen apulaisjohtaja poistui 17:00, poissa: 91, 92, 93, 94, 95, 96 it-palvelupäällikkö yhteispalvelupäällikkö poistui 17:00, poissa: 91, 92, 93, 94, 95, 96 kulttuurisuunnittelija asiantuntija talouspäällikkö poistui 17:00, poissa: 91, 92, 93, 94, 95, 96 vs. osastopäällikkö viestintäpäällikkö suunnittelija suunnittelija projektikoordinaattori

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2012 Asia 79 Pj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 80 Pj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 81 Kirpa/Ktj/ 1 82 Kirpa/Ktj/ 2 83 Verha/Ktj/ 1 84 Verha/Ktj/ 2 85 Verha/Ktj/ 3 86 Yhpa/Kult j/1 87 Kupa/Kult j/1 88 Kupa/Kult j/2 89 Kupo/Kult j/1 90 Kupo/Kult j/2 91 Kupo/Kult j/3 92 Kupo/Kult j/4 93 Kupo/Kult j/5 94 Kupo/Kult j/6 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen Maunulan kirjaston, työväenopiston ja nuorisotoimen tiloista Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen lähipalveluista Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste Kaupunginkirjaston talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille sekä ehdotus investointiosaksi Kaupunginkirjaston laskujen hyväksymisoikeuden myöntäminen Kulttuurikeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille Pietarin Suomalaisen Musiikki-instituutin Kannatusyhdistys ry:n hakemus taiteen perusopetuksen opetusluvan myöntämiseksi Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta (nro 12099) Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Arviointikertomuksesta 2011 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Käpylän musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:lle myönnetyn lainan lyhennysehtojen muuttamisesta Kohdeavustusten myöntäminen, 5. jako Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 5. jako Valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraiset hankkeet Ryhmä-O:n oikaisuvaatimus

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ Kupo/Kult j/7 96 Kupo/Kult j/8 Infantiili amnesia -työryhmän oikaisuvaatimus Muut mahdolliset asiat

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Pj/1 79 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Käsittely päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Lasse Liemola ja Jasmin Hamid tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Puheenjohtaja ehdotti, että pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Alina Mänttäri-Buttlerin tilalle valitaan jäsen Jasmin Hamid. Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. puheenjohtaja Anni Sinnemäki Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Lasse Liemola (varalla Marica Rosengård Weckström) ja Alina Mänttäri-Buttler (varalla Reiska Laine) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. puheenjohtaja Anni Sinnemäki

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Pj/2 80 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. puheenjohtaja Anni Sinnemäki Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. puheenjohtaja Anni Sinnemäki

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Kirpa/Ktj/1 81 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen Maunulan kirjaston, työväenopiston ja nuorisotoimen tiloista HEL T Päätös päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: on hyväksynyt omalta osaltaan Maunulan työväenopiston ja kirjaston päivätyn tarveselvityksen, joka laadittiin yhteistyössä työväenopiston, kaupunginkirjaston ja rakennusviraston kanssa. Tilakeskuksen laatimassa kaupungin rakentamisohjelmassa hankkeen rakentamisvuosiksi oli merkitty vuodet Rakentamisohjelmasta tilakeskukselle antamassaan lausunnossa kulttuuri- ja kirjastolautakunta kiinnitti huomiota siihen, että kaupungin tulisi varautua Maunulan kirjaston ja työväenopiston hankkeen rakentamiseen uuden keskuksen liikerakentamisen rytmissä, jolloin rahoitukseen tulisi varautua jo alkavalla suunnittelukaudella. Hankesuunnittelun loppuvaiheessa kävi ilmi, että nuorisotoimen Maunulassa käytössä olevista tiloista joudutaan luopumaan sisäilmaongelmien vuoksi. Tilaohjelmaa muokkaamalla saatiin myös nuorisotoimen tarpeisiin soveltuvia tiloja mahtumaan kokonaishyötyalaan supistamalla sekä kirjaston että työväenopiston tilaohjelmaa tarveselvitysvaiheen tavoitteista. Näin saadaan vielä entisestään tehostetuksi yhteisten tilojen käyttöä ja myös optimoiduksi eri hallintokuntien henkilökunnan työtä. Hankesuunnitelma on päivätty ja tarkennettu Hankesuunnitelman mukainen kirjaston huoneistoalaa on 567 m2, työväenopiston 1367 m² ja nuorisotilojen 266 m². Uudisrakennuksen bruttoala on yhteensä 2755 m², ja kokonaisuuden huoneistoala 2200 m². Maunulan kirjasto-työväenopisto-nuorisotalo- hanke sisältyy kaupunginkirjaston palveluverkkosuunnitelmaan (Kklk ) ja se on mukana lautakunnan hyväksymässä ehdotuksessa kirjastotoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi (Kklk ).

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Kirpa/Ktj/1 Tulevassa rakennuksessa kirjaston, työväenopiston ja nuorison tilat ja toiminnot lomittuvat kaikilla tasoilla. Tilaohjelmassa on otettu huomioon asukkaiden toive olohuonemaisista tiloista ja tarve asukkaiden vapaaseen kokoontumiseen sekä mahdollisuudet tilaisuuksien järjestämiseen. Hankkeen toteutuessa uuden tilan aiheuttamaa vuokranlisäyksestä ja henkilöstömenolisäyksestä syntyvää, kirjaston osalta yhteensä euron käyttötalousarvion vuotuista menolisäystä ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa. Jotta kaupunginkirjastolla olisi mahdollista vastaanottaa uudet tilat, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen. Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: saara.ihamaki(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Hakanen Yrjö talousarvioaloite asia 38 Päätösehdotus päättänee antaa asiasta seuraavan lausunnon: on hyväksynyt omalta osaltaan Maunulan työväenopiston ja kirjaston päivätyn tarveselvityksen, joka laadittiin yhteistyössä työväenopiston, kaupunginkirjaston ja rakennusviraston kanssa. Tilakeskuksen laatimassa kaupungin rakentamisohjelmassa hankkeen rakentamisvuosiksi oli merkitty vuodet Rakentamisohjelmasta tilakeskukselle antamassaan lausunnossa kulttuuri- ja kirjastolautakunta kiinnitti huomiota siihen, että kaupungin tulisi varautua Maunulan kirjaston ja työväenopiston hankkeen rakentamiseen uuden keskuksen liikerakentamisen rytmissä, jolloin rahoitukseen tulisi varautua jo alkavalla suunnittelukaudella. Hankesuunnittelun loppuvaiheessa kävi ilmi, että nuorisotoimen Maunulassa käytössä olevista tiloista joudutaan luopumaan sisäilmaongelmien vuoksi. Tilaohjelmaa muokkaamalla saatiin myös nuorisotoimen tarpeisiin soveltuvia tiloja mahtumaan kokonaishyötyalaan supistamalla sekä kirjaston että työväenopiston tilaohjelmaa tarveselvitysvaiheen tavoitteista.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Kirpa/Ktj/1 Näin saadaan vielä entisestään tehostetuksi yhteisten tilojen käyttöä ja myös optimoiduksi eri hallintokuntien henkilökunnan työtä. Hankesuunnitelma on päivätty ja tarkennettu Hankesuunnitelman mukainen kirjaston huoneistoalaa on 567 m2, työväenopiston 1367 m² ja nuorisotilojen 266 m². Uudisrakennuksen bruttoala on yhteensä 2755 m², ja kokonaisuuden huoneistoala 2200 m². Maunulan kirjasto-työväenopisto-nuorisotalo- hanke sisältyy kaupunginkirjaston palveluverkkosuunnitelmaan (Kklk ) ja se on mukana lautakunnan hyväksymässä ehdotuksessa kirjastotoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi (Kklk ). Tulevassa rakennuksessa kirjaston, työväenopiston ja nuorison tilat ja toiminnot lomittuvat kaikilla tasoilla. Tilaohjelmassa on otettu huomioon asukkaiden toive olohuonemaisista tiloista ja tarve asukkaiden vapaaseen kokoontumiseen sekä mahdollisuudet tilaisuuksien järjestämiseen. Hankkeen toteutuessa uuden tilan aiheuttamaa vuokranlisäyksestä ja henkilöstömenolisäyksestä syntyvää, kirjaston osalta yhteensä euron käyttötalousarvion vuotuista menolisäystä ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa. Jotta kaupunginkirjastolla olisi mahdollista vastaanottaa uudet tilat, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen. Hallintokeskus on pyytänyt kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausuntoa valtuutettu Yrjö Hakasen ja 15 muun valtuutetun allekirjoittamasta talousarvioaloitteesta, jossa valtuutetut esittävät, että "talousarvioon 2013 ja taloussuunnitelmaan sekä investointiohjelmaan varataan Maunulan kirjaston, nuorisotalon ja työväenopiston suunnitteluun ja rakentamiseen yhteensä 8, 5 miljoonaa euroa. Lisäksi taloussuunnitelmakauden lopulle varataan tarvittava käyttömenojen lisäys tilojen valmistuttua". Lausunto on pyydetty myös nuorisolautakunnalta, kiinteistölautakunnalta sekä suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnilta. kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Kirpa/Ktj/1 Lisätiedot Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: saara.ihamaki(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Hakanen Yrjö talousarvioaloite asia 38

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Kirpa/Ktj/2 82 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen lähipalveluista HEL T Päätös päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: Helsingin kaupunginkirjaston palveluverkko muodostuu 37 kirjastosta. Verkkoa täydentää kaksi kirjastoautoa ja 10 laitoskirjastoa. Nykyisen kirjastoverkon muotoutuminen ja kehittyminen on seurannut kaupungin kehitystä. Uusia kirjastoja on perustettu kaupungin kasvaessa uusille alueille. Jatkossakin kirjastoverkkoa kehitetään ja vahvistetaan kasvava kaupunki ja asukkaiden tarpeet huomioiden ja tulevaisuuteen katsoen. Helsingin kaupunginkirjaston tuottamana on viime vuonna toteutettu tutkimus jossa on selvitetty pääkaupunkiseudun kirjastoverkoston asiointien tuottamaa hiilijalanjälkeä (Jaani Lahtinen, 2012). Tutkimuksessa selviää, että Helsingin naapurikaupunkeihin verrattuna tiheä verkosto ja tiivis kaupunkirakenne yhdistettynä tehokkaaseen julkisen liikenteen palveluverkostoon saa kaupungin hiiliarvot laskemaan selvästi Vantaan ja Espoon arvoja alemmaksi. Tutkimusta siteeraten Harvemmassa verkostossa ylläpitokulut ovat pienemmät mutta kustannukset siirtyvät käyttäjille asioinnin vaatiman ajan, vaivan ja rahallisen kustannuksen muodossa. Tämä heijastuu suoraan myös palvelun hiilijalanjälkeen. Olennainen kysymys on liikkumisen tuoman hiilikuorman suhde verkoston ylläpitämisen luomaan hiilikuormaan. Kävelyetäisyys eli saavutettavuus määritellään aloitteessa viitatussa dokumentissa "15 minuutin kävelymatkan" käsitteen avulla todeten että iäkkäille ihmisille se vastaa noin 500 metrin kävelymatkaa, joka voi puolestaan olla linnuntietä laskettuna 300 metrin matka. Näin tiheää kirjastoverkkoa ei Helsingin kokoisessa kaupungissa voida parhaalla tahdollakaan rakentaa, eikä se ole järkevää. Tärkeää palveluverkon kehittämisessä on sijoittaa kirjastot siten että ne ovat hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa ja asiointireittien varrella. Kestävää kehitystä ja asukkaiden parasta ajatellen on myös varmistettava tilojen monipuolinen, laaja ja tehokas käyttö. Tämä onnistuu kartoittamalla yhteiskäyttömahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Kirpa/Ktj/2 kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Lisätiedot Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: saara.ihamaki(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Hakanen Yrjö talousarvioaloite asia 43 Päätösehdotus päättänee antaa asiasta seuraavan lausunnon: Helsingin kaupunginkirjaston palveluverkko muodostuu 37 kirjastosta. Verkkoa täydentää kaksi kirjastoautoa ja 10 laitoskirjastoa. Nykyisen kirjastoverkon muotoutuminen ja kehittyminen on seurannut kaupungin kehitystä. Uusia kirjastoja on perustettu kaupungin kasvaessa uusille alueille. Jatkossakin kirjastoverkkoa kehitetään ja vahvistetaan kasvava kaupunki ja asukkaiden tarpeet huomioiden ja tulevaisuuteen katsoen. Helsingin kaupunginkirjaston tuottamana on viime vuonna toteutettu tutkimus jossa on selvitetty pääkaupunkiseudun kirjastoverkoston asiointien tuottamaa hiilijalanjälkeä (Jaani Lahtinen, 2012). Tutkimuksessa selviää, että Helsingin naapurikaupunkeihin verrattuna tiheä verkosto ja tiivis kaupunkirakenne yhdistettynä tehokkaaseen julkisen liikenteen palveluverkostoon saa kaupungin hiiliarvot laskemaan selvästi Vantaan ja Espoon arvoja alemmaksi. Tutkimusta siteeraten Harvemmassa verkostossa ylläpitokulut ovat pienemmät mutta kustannukset siirtyvät käyttäjille asioinnin vaatiman ajan, vaivan ja rahallisen kustannuksen muodossa. Tämä heijastuu suoraan myös palvelun hiilijalanjälkeen. Olennainen kysymys on liikkumisen tuoman hiilikuorman suhde verkoston ylläpitämisen luomaan hiilikuormaan. Kävelyetäisyys eli saavutettavuus määritellään aloitteessa viitatussa dokumentissa "15 minuutin kävelymatkan" käsitteen avulla todeten että iäkkäille ihmisille se vastaa noin 500 metrin kävelymatkaa, joka voi puolestaan olla linnuntietä laskettuna 300 metrin matka. Näin tiheää kirjastoverkkoa ei Helsingin kokoisessa kaupungissa voida parhaalla tahdollakaan rakentaa, eikä se ole järkevää. Tärkeää palveluverkon kehittämisessä on sijoittaa kirjastot siten että ne ovat hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa ja asiointireittien varrella. Kestävää kehitystä ja asukkaiden parasta ajatellen on myös varmistettava tilojen monipuolinen, laaja ja tehokas käyttö. Tämä

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Kirpa/Ktj/2 onnistuu kartoittamalla yhteiskäyttömahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Hallintokeskus on pyytänyt kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta lausuntoa valtuutettu Yrjö Hakasen ja 15 muun valtuutetun allekirjoittamasta talousarvioaloitteesta, jossa todetaan muun muassa, että palvelujen osalta indikaattorit lähtevät siitä, että lähipalvelut ovat tavoitettavissa kävelyetäisyydellä. Näihin palveluihin kuuluvat muun muassa peruskoulut, päiväkodit, nuorisotalot, kirjastot, terveysasemat ja tietyt vanhusten palvelut. Talousarvioaloitteessa esitetään, että talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman erääksi lähtökohdaksi ja tavoitteeksi otetaan EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreiden toteuttaminen. Samalla valtuutetut ehdottavat talousarvion raamiin, taloussuunnitelman pohjaan ja investointiohjelmaan indikaattoreiden käyttöönotolle osoitetaan lisämääräraha. Lausunto on pyydetty myös opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisolautakunnilta. Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: saara.ihamaki(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Hakanen Yrjö talousarvioaloite asia 43

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/1 83 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste HEL T Päätös päätti merkitä kaupunginkirjaston vuoden 2012 ensimmäisen toteutumisennusteen tiedoksi. Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: ari.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Toteutumisennuste 1 ja raportti.pdf Otteet Ote Talous- ja suunnittelukeskus, taloussuunnitteluosasto Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1 Päätösehdotus päättänee merkitä kaupunginkirjaston vuoden 2012 ensimmäisen toteutumisennusteen tiedoksi. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti talousarvion toteutumisennuste laaditaan vuonna 2012 neljä kertaa vuodessa. Virastojen ja liikelaitosten on saatettava talousarvion toteutumisennuste myös lauta- tai johtokuntansa tietoon. Lauta- ja johtokuntien on lähetettävä asiasta talous- ja suunnittelukeskukselle pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin on päätetty ennusteen johdosta ryhtyä. Talous- ja suunnittelukeskuksen antaman ohjeen mukaan hallintokuntien vuoden 2012 talousarvion toteutumisennusteiden, joihin sisältyvät euromääräinen ennuste, toiminnalliset tavoitteet ja ennusteiden tekstiosuudet, on oltava talous- ja suunnittelukeskuksessa viimeistään:

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/1 1. ennuste klo ennuste klo ennuste klo ennuste klo Ennusteen perustelut Ennusteissa pyritään ennustamaan kyseisen talousarviovuoden lopun tilannetta. Koska ennusteita käytetään kaupungin johdon päätöksenteossa, ennusteet tulee ehdottomasti laatia ennusteajankohtana olemassa olevan parhaan mahdollisen tiedon perusteella. Ennusteita verrataan lopullisiin toteutumiin. Talousarvion toteutumisennusteisiin sisällytetään tiedot myös kaupungin sisäisistä eristä. Lisäksi ennusteessa on arvioitava talousarviossa esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvioon on myönnetty euron ylitysoikeus perusteena keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu sekä keskustakirjaston tulevan toiminnan kehittäminen ja viestintä. Korotuksesta puolet johtuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä valtionavustuksesta. Korotuksen jälkeen käyttötalousarvio on euroa. Myös investointimäärärahoja on korotettu euroa vuonna 2011 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella. Investointeihin on vuonna 2012 käytettävissä euroa. Kaupunginkirjaston on tehnyt vuoden 2012 ensimmäisen talousarvion toteutumisennusteen ilman tarkkoja talouden toteutumatietoja. Talouden seurantatietojen puuttuminen johtuu kaupungin laskentajärjestelmäuudistuksesta. Kaupunginkirjaston käyttömenot on vuoden ensimmäisessä ennusteessa ennustettu korotetun talousarvion mukaisesti euron suuruisena. Käyttötulojen ennuste on tässä vaiheessa esitetty euron suuruisena eli euroa talousarviota parempana. Tuloja kertyy tukiin ja avustuksiin kirjattavasta ulkopuolisesta rahoituksesta. Kaupunginkirjasto tarkistaa loppuvuonna eri projektien toteutumisasteen sekä saadun ulkopuolisen rahoituksen ja tekee anomuksen käyttömenojen ylittämiseksi, niiltä osin kuin saadut avustukset ylittävät budjetoidun osuuden. Helsingin kaupungin sisäisten erien on laskettu olevan käyttötulojen osalta noin euroa ja käyttömenojen osalta noin euroa, mikä on noin 20 % kaikista käyttömenoista.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/1 Irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetun investointimäärärahan käyttöennuste on talousarvion mukainen eli euroa. Käyttöomaisuuden poistojen on ennustettu toteutuvan talousarvion mukaisesti. Vuoden 2011 tammi maaliskuun kumulatiivinen lainaus oli lainaa, mikä on lainaa (1,6 %) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kirjastokäyntejä oli , mikä on (6,9 %) kävijää enemmän kuin tammi- maaliskuussa Verkkokäyntien määrä oli noussut edellisvuodesta käynnillä (4,8 %). Aukiolotuntikertymä oli maaliskuun 2012 lopussa tuntia. Kaupunginkirjastolle on vuodeksi 2012 vahvistettu kaksi sitovaa tavoitetta, toinen näistä on aukiolotunnit ja toinen on kirjastokäyntien ja verkkokäyntien yhteismäärä. Aukiolotuntiennuste on tässä vaiheessa talousarvion mukainen tuntia. Käyntejä arvioidaan kertyvän yhteensä 14,2 milj. (kirjastokäynnit ja verkkokäynnit), mikä on 2,7 milj. käyntiä yli tavoitetason. Kirjastokäyntejä ennakoidaan kertyvän 7,1 ja verkkokäyntejä 7,1. Kirjastokäyntien ennakoitua suurempaan määrään vaikuttaa Töölön kirjaston remontin siirtyminen vuodelta 2012 vuodelle Verkkokäyntiennusteen ja talousarviotavoitteen ero johtuu kesällä käynnistettävään, neljän kaupungin yhteiseen verkkopalveluun liittyvästä tilastointimuutoksesta. Ennuste on laskettu tähän asti käytössä olleella laskutavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin edellyttää verkkokäyntien määrän jaettavaksi osallistuvien kuntien asukasluvun suhteessa, mikä siirtää osan helsinkiläiskäynneistä muiden kuntien suoritteiksi. Tilastointitavan muutoksesta huolimatta kirjastoasiakkaiden kokema palvelutaso paranee merkittävästi samalla kun palvelun ylläpitokustannukset huomattavasti laskevat. Lainoja on ennustettu kertyvän 9,2 miljoonaa, mikä on hieman yli tavoitetason (9,0 milj.). Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: ari.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Toteutumisennuste 1 ja raportti.pdf Otteet

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/1 Ote Talous- ja suunnittelukeskus, taloussuunnitteluosasto Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1 Päätöshistoria HEL T Päätös päätti hyväksyä liitteen mukaisen kaupunginkirjaston vuoden 2012 tulosbudjetin. Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: ari.tirri(a)hel.fi

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 84 Kaupunginkirjaston talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille sekä ehdotus investointiosaksi HEL T Päätös päätti hyväksyä liitteenä olevan kaupunginkirjaston vuoden 2013 talousarvioehdotuksen, vuosien taloussuunnitelmaehdotuksen sekä investointiosan Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: ari.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Kaupunginkirjaston talousarvioehdotukset 2013 ja taloussuunnitelmaehdotukset pdf Päätösehdotus päättänee Hyväksyä liitteenä olevan kaupunginkirjaston vuoden 2013 talousarvioehdotuksen, vuosien taloussuunnitelmaehdotuksen sekä investointiosan on käsitellyt kokouksessaan vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet ja samassa yhteydessä päättänyt talousarvion käsittelyaikataulusta. Raamin ja laatimisohjeiden käsittelyn yhteydessä lautakunnalla on ollut mahdollisuus antaa ehdotusten valmisteluun liittyviä ohjeita ja tavoitteita. Lausunto kirjastotoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta vuosiksi on käsitelty lautakunnan kokouksessa Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus on jätettävä kaupunginhallitukselle Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen lähtökohdat

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäisen vuosi. Helsingin kaupungin talousarviossa on kuntalain mukaan käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa. Kaupunginkirjaston talousarvioesitykseen sisältyvät vain käyttötalousosa ja investointiosa, joka laaditaan irtaimen omaisuuden osalta. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raami lähtee strategiaohjelmassa päätetystä tavoitteesta, että kaupungin toimintamenojen kasvu ei ylitä kustannustason nousua eikä väestönkasvua. Tuottavuuden paranemisen aikaansaamiseksi on toimintamenojen kasvun oltava kustannusten nousua ja väestönkasvua pienempää. Kustannustason nousuksi vuonna 2013 on ennustettu 2,2 % ja väestönkasvuksi 0,8 %. Vuoden 2011 tilinpäätökseen nähden kaupungin yhteenlasketut toimintamenot kasvavat vuoden 2013 raamissa 6,3 %. Vuoden 2012 korkeasta toimintamenojen kasvusta johtuen vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raami on laadittu siten, että kaupungin yhteenlasketut toimintamenot kasvavat raamissa 2,2 %. Hallintokuntien edellytetään talousarvioehdotuksissaan ja erityisesti määrärahoja kohdentaessaan ottavan huomioon kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot. Hallintokuntien odotetaan kiinnittävän erityistä huomiota kaupungin kokonaisedun kannalta keskeisten hallintokuntarajat ylittävien prosessien toiminnan parantamiseen. Taloudellisen tilanteen muuttuessa kaupunginhallitus tarkentaa tarvittaessa talousarvioehdotusten valmistelun perusteita ja raamia. Palveluverkkojen kehittämisen osalta on ohjeistettu, että kulttuuri- ja kirjastolautakunta valmistelee kirjastoverkon kehittämissuunnitelmat niin, että lähikirjastojen neliömäärä asukasta kohden ei kasva. Kaupunginkirjaston käyttömenojen vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamiksi on vahvistettu euroa, mikä on euroa (2 %) vuoden 2012 talousarviota ( euroa) suurempi. Kaupunginkirjaston käyttötalousarviota vuodelle 2012 on korotettu eurolla perusteena keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu sekä keskustakirjaston tulevan toiminnan kehittäminen ja viestintä. Käyttötalousarvion korotuksesta puolet johtuu opetus- ja

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Toiminta-ajatus kulttuuriministeriön myöntämästä valtionavustuksesta ja toinen puoli on siirto edellisen vuoden käyttämättä jääneistä määrärahoista. Vuoden 2011 toteuma euroa on kuitenkin euroa (1,2 %) vuoden 2013 raamia suurempi. Kun huomioidaan yleisen kustannustason muutos sekä kaupungin sisäisten erien korotukset ja palkantarkistukset, on kaupunginkirjaston raami erittäin tiukka ja merkitsee reaalista vähennystä menoihin. Tulojen osalta kaupunginkirjaston raamiksi on vahvistettu euroa, mikä on euroa (1,3 %) vuoden 2012 talousarviota suurempi. Irtaimen omaisuuden määrärahojen budjetoinnin lähtökohtana on hallintokuntakohtainen raami, joka kaupunginkirjastolla on euroa. Kaupunginkirjaston investointiehdotus esitetään vuosille Talousarvioehdotuksen laatimisohjeet sisältävät ohjeita siitä, mitä asiakokonaisuuksia ehdotukseen tulee sisällyttää. Lisäksi esitetään malli, jonka mukaan talousarvio ja taloussuunnitelma on perusteltava. Toiminta-ajatus ja keskeiset tehtävät Toiminta-ajatus: Kaikki ovat tervetulleita kirjastoon. Kulttuuri, tieto ja mahdollisuus oppimiseen ovat ulottuvillasi kirjaston tiloissa ja verkossa. Palvelemme asiantuntevasti ja mutkattomasti. Puolustamme tasaarvoista tiedonsaantia ja sananvapautta. Toimintamme edistää kestävää kehitystä. Kehitämme kirjastopalveluja myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kaupunginkirjaston tehtävä perustuu kirjastolakiin, joka velvoittaa kuntaa tarjoamaan kirjastopalveluja. Laki velvoittaa kirjastotoiminnan puitteissa myös verkkopalveluiden ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämiseen. Kunta vastaa yleisen kirjaston toiminnan lainmukaisuudesta. Toimintaan saadaan valtionosuutta ja harkinnanvaraista valtionavustusta. Kaupunginkirjastolla on kirjastolakiin ja -asetukseen perustuva valtakunnallinen tehtävä toimia yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Lisäksi kaupunginkirjasto toimii monikielisenä kirjastona, joka tarjoaa palveluita koko maahan.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Kirjaston perimmäinen tarkoitus on tukea aktiivista kansalaisuutta ja sen edellyttämiä taitoja sekä tarjota mahdollisuus virkistymiseen. Kaikille avoimena kirjasto palvelee laajoja väestöryhmiä ja sen palvelu tavoittaa 75 % helsinkiläisistä. Toiminnan perustan muodostavat kirjastoverkko, verkkokirjasto, kokoelma sekä henkilöstön tarjoama palvelu. Kaupunginkirjaston ydintoiminta on ajantasaisen ja monipuolisen aineiston tarjonta sekä tiedonsaannin turvaaminen siten, että asiakkaita myös opastetaan tietovälineiden käytössä. Erityistehtävänä on kirjallisen kulttuurin edistäminen. Aineiston pakkausmuoto (esim. kirja. levy, verkkojulkaisu) ei ole ratkaiseva, vaan sisältö ja sen tärkeys. Tarjolla on enenevässä määrin myös verkosta ladattavaa tai sen kautta käyttöön tarkoitettua aineistoa. Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella Sekä perinteisten että tietoverkkojen kautta tarjottavien palveluiden kysyntä monipuolistuu ja muuttuu haastavammaksi. Väestöennusteiden mukainen yhä monikulttuurisempi asiakaskunta sekä tiedonvälityksen digitalisoituminen tuovat mukanaan uudenlaisia tarpeita osaamiselle. Kaupunginkirjaston henkilökunnan määrä ei näistä syistä taloussuunnitelmakaudella laske, mutta uusien palvelutarpeiden edellyttämää osaamista on hankittava joko nykyisen henkilöstön koulutuksen kautta tai uuden, koulutusvaatimuksiltaan aiemmasta poikkeavan henkilökunnan rekrytoinnilla. Kirjastoautomaatiota ja asiakkaiden itsepalvelumahdollisuuksia kehitetään edelleen mm. RFID-tekniikan avulla. Kirjaston sisäisiä työprosesseja tehostetaan, jotta henkilöstöresursseja voidaan enemmän suunnata opastavaan asiakastyöhön. Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon Henkilöstön määrä pysyy vuoden 2013 aikana ennallaan. Kirjastoverkko pysyy ennallaan, mutta Mellunmäkeen mahdollisesti 2015 avattavan kirjaston aineistomenoihin on syytä varautua jo Aineistomääräraha jakautuu sähköisten sisältöjen vuoksi yhä useammalle taholle. Henkilöstömenot ja kohoavat vuokrat aiheuttavat sen, että aineistoon asukasta kohti varattu määräraha laskee. Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa Strategiset painotukset Hyvinvointi ja palvelut

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Kilpailukyky Kirjaston asiakaslähtöisiä palveluita tarjotaan asukkaiden osallisuutta ja omaa vastuuta edistäen. Toimenpiteitä ovat mm. palvelukonseptin vahvistaminen TA-vuoden aikana, sekä monimuotoisten, usealla kielellä tarjottavien palveluiden lisääminen sekä kirjastoissa että tietoverkossa. Asukkaiden terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan tiheän kaupunginosakirjastojen verkon avulla. Kirjastot ehkäisevät syrjäytymistä osallistamalla asiakkaita yhteisöllisillä palveluillaan kuten kielikahviloilla ja kirjallisuuspiireillä sekä edistävät ikääntyvien asukkaiden toimintakykyä sekä kirjastoissa tarjottavin että kotiin tai laitoksiin suunnatuin palveluin. Oppimisen ja osaamisen edistäminen alkaa kirjastossa jo varhaislapsuuteen liittyvillä palveluilla. Työ jatkuu yhteistyössä koulujen kanssa. Koulujen opetustyötä rikastetaan kirjaston tarjoamilla lasten ja nuorten palveluilla. Kirjasto tarjoaa välineitä ja työkaluja sekä omaehtoiseen että koulutusjärjestelmien puitteissa tapahtuvaan opiskeluun kaikille kuntalaisille koulutustasosta riippumatta. Kirjastotilojen houkuttelevuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä kohennetaan talousarviokaudella edelleen. Kirjastopalveluiden yhteys työ- ja elinkeinoelämään näkyy myös erilaisten työskentely- ja neuvottelutilojen sekä niihin liittyvien tietoliikenne- ja neuvontapalveluiden tarjonnassa. Kaupunkirakenne ja asuminen Johtaminen Talousarviokaudella kehitetään ja ideoidaan suunnitteilla olevan uuden keskustakirjaston palveluita. Keskustakirjasto lisää osaltaan Helsingin keskustan elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Vahvat ja modernit lähikirjastot palvelevat kattavasti koko kaupungin alueella. Johtamista, esimiestyötä kaikilla tasoilla ja henkilöstön osaamista kehitetään edelleen. Henkilöstön muuttuvaan osaamistarpeeseen vastataan sekä sisäisellä koulutuksella että henkilöstörakenteen muutoksella 2010 valmistuneen ennakointisuunnitelman mukaisesti. Toimintaan käytettävissä olevien varojen pienentyessä kirjasto sopeuttaa toimintaansa sekä tuottavuuden kohentamisen että ulkoisen rahoituksen lisäämisen avulla. Strategisiin painotuksiin vaikuttavat toimialan erityispiirteet

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Musiikkiaineistojen suurin kuluttajakysyntä ja niihin liittyvä kaupallinen toiminta ovat jo siirtyneet verkkoon. Kirjastolla on toistaiseksi sangen vähän tällaista materiaalia tarjottavana. Tekstimuotoisen aineiston osalta kehityskulku on vielä epäselvä, sillä suomenkielinen tarjonta on ollut painotuotteisiin verrattuna vähäistä. Sähköisten kirjojen tarjonnan ennakoidaan talousarviokaudella kasvavan voimakkaasti. Digitaalisessa muodossa julkaistavat teokset eivät tutkimusten mukaan vähennä kirjaston perinteisten palvelujen kysyntää, vaan lisäävät kokonaiskysyntää. Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu käydään ja voittaja ratkeaa kesällä Tämän jälkeen tehdään hankesuunnitelman päivitys ja siihen liittyvä toiminnan ja tilojen tarkempi suunnittelu. Rakentamiseen liittyy myös toiminnan suunnittelu uusien yhteistyökumppanien kanssa. Kehittämis- ja kokeilupanoksia suunnataan koko kirjastoverkon osalta mm. sähköisten julkaisujen jakelumenetelmien kehittämiseen, digitaalisen maailman esittelyyn kirjaston tiloissa sekä kirjastotilojen soveltuvuuteen kaikille avoimiksi demokratiatiloiksi. Tuottavuutta edistävät toimenpiteet Markkinointia kehittämällä palvelujen käyttöastetta voidaan nostaa. Toimenpiteinä talousarviokaudella asiakasrekisteriä kehitetään tähän suuntaan teknisin keinoin, palveluja tuotteistamalla sekä markkinointiosaamista lisäämällä. Kirjaston logistiikkaa kehitetään eri tavoin sekä nykyisiä prosesseja kehittämällä että ottamalla käyttöön uusia mobiilipalveluja. Neljän kaupunginkirjaston yhdessä tuottama Helmet-palvelusivusto edistää tuottavuutta päällekkäistä työtä vähentämällä. Virastojen välisellä yhteistyöllä laajennetaan nykyisiä palveluja ja tuotetaan uusia palvelumalleja. Kirjasto toteuttaa sähköiseen lukemiseen liittyviä kokeiluja yleisten kirjastojen keskuskirjastona yhdessä maamme muiden kirjastojen, yritysten ja muiden kumppanien kanssa. Yhteistyön ansiosta voidaan saada säästöä laite- ja sisältöhankinnoissa. Toiminnan tavoiteasettelu Kirjasto edistää lasten- ja nuorten lukutaitoa sekä asukkaiden oppimista ja osaamista tarjoamalla helpon ja opastetun pääsyn

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 tiedonlähteisiin. Toiminta edistää kaupungin ja pääkaupunkiseudun kilpailukykyä ja monimuotoista elinkeinorakennetta. Kirjasto parantaa palveluidensa avulla koko väestön henkistä ja taloudellista hyvinvointia sekä tasoittaa terveys- ja hyvinvointieroja. Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen tulevasta kehityksestä Kilpailuttaminen Kirjastotyö on näihin päiviin asti ollut leimallisesti kokoelmien kartuttamiseen liittyvää työtä sekä lainaukseen ja kokoelmaan liittyvän logistiikan hoitamista. Kirjastoaineistojen digitalisoitumisen ja muiden toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten myötä kirjastotyön painopiste siirtyy yhä enemmän sisältöjen avaamisen ja pedagogisen toiminnan suuntaan. Näköpiirissä on, että asiakkaat tarvitsevat erilaisten digitaalisten tietovälineiden käytön opastusta yhä enemmän. Yhä enemmän kysytään tiedon- ja kulttuurin tarpeisiin liittyvän relevantin materiaalin etsimisapua. Kirjastoalan koulutus ei välttämättä ole nykymuodossaan uusien palvelutarpeiden kannalta riittävä, vaan kirjaston on monipuolistettava rekrytointiaan. Toisaalta logistisia tehtäviä voidaan organisoida toisin, ja näin vapauttaa resursseja uusiin tehtäviin. Hankintojen toteuttaminen Kaupungin hankintakeskuksen toimittaman aineiston mukaan kaupunginkirjaston hankinnat (ei vuokria) olivat vuonna 2011 yhteensä 8,96 milj. euroa, josta käyttötalousarvion määrärahoilla suoritettujen hankintojen osuus oli 7,82 milj. euroa. Hankintojen osuus väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna (9,12 milj. euroa vuonna 2010). Jako palvelusten ostojen ja tavarahankintojen kesken säilyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes ennallaan eli puolet käyttötalousmäärärahoilla suoritetuista hankinnoista oli palvelusten ostoja (3,93 milj. euroa) ja puolet tavarahankintoja (3,89 milj. euroa). Euromääräisesti suurimmat ulkoiset toimittajat vuonna 2011 olivat kirjastoaineiston, posti- ja kuljetuspalveluiden sekä PC- ja oheislaitteiden toimittajia. Sisäisten hankintojen (ei tilojen vuokrausta) osuus kaikista hankinnoista laski 2,6 miljoonasta 2,3 miljoonaan, mikä oli 26 % kaikista hankinnoista. Euromääräisesti viisi suurinta sisäistä toimittajaa vuonna 2011 olivat siivous-, vartiointi-, puheluvälitys- ja ruokahuoltopalveluja toimittava Palmia ( euroa), tilapäistä työvoimaa välittävä Seure Henkilöstöpalvelut ( euroa), rakentamis- ja suunnittelupalveluita toimittava Stara Konepaja (98 786

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 euroa), Helsingin Energia ( euroa) sekä talous- ja henkilöstöhallintopalveluita toimittava taloushallintopalvelukeskus Talpa ( euroa). Toimittajia oli kaikkiaan 639, josta 60 % (386 kpl) oli pienhankintojen (alle 1000 euroa) toimittajia. Laskuja vuonna 2011 oli 7469, josta verkkolaskujen osuus oli 82 %. Vuonna 2010 verkkolaskujen osuus laskuista oli 77 %. Kirjaston toiminnan kannalta strategisesti merkittävimpiä hankintoja ovat aineistohankinnat, lainausjärjestelmään ja itsepalvelun edistämiseen liittyvät atk-palvelut, lainauspalveluun liittyvät postin kuljetuspalvelut ja aineiston kuljetus- ja lajittelupalvelut sekä palvelutuotannon kehittämiseen tähtäävät investointihankinnat kuten kirjastojen perustamishankinnat ja palvelukonseptin muutokseen liittyvät hankinnat. Tietotekniikkahankinnat muodostavat merkittävän hankintakokonaisuuden, kuten ohjelmistot, työasemat ja automaatit. Aineiston lajittelupalveluita lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta. Suurin osa aineiston hankintaan liittyvistä palveluista kuten esimerkiksi aineiston valinta- ja käyttökuntoonkäsittelypalvelut tuotetaan itse ja näistä aiheutuvat menot ovat suurimmaksi osaksi palkkamenoja. Pääosa tietotekniikkapalveluista tuotetaan myös itse. Kirjastoista toiseen kuljetettava aineisto lajitellaan toistaiseksi itse. Kirjasto käyttää hyväkseen kaupungin yhteishankintaelimien kilpailuttamia hankintapaikkoja, kilpailuttaa jossain määrin itse ja antaa toimeksiantoja hankintakeskukselle. Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyötä suositaan, mm. aineistohankinnat kilpailutetaan yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien ja Kirkkonummen kunnan kanssa. Henkilöstön hankintaosaamista parannetaan osallistumalla hankintakoulutuksiin. Ympäristöasiat otetaan huomioon hankintojen kilpailuttamisessa ja tuotteiden valinnassa. Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Tietotekniikkastrategian toteuttaminen Kaupunginkirjasto noudattaa uuden tietotekniikkaohjelman mukaista jakoa kaupungin yhteisten järjestelmien sekä oman alansa erityisjärjestelmien kesken. Kirjasto osallistuu kaupungin yhteisten järjestelmien sekä kaupungin tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Oman alansa osalta kaupunginkirjasto osallistuu keskuskirjastotehtävänsä mukaisesti valtakunnallisten tai kuntarajat ylittävien kirjastoalan tietojärjestelmien kehittämiseen mm. Kansalliskirjaston ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Henkilöstö Tasa-arvosuunnitelma Kielisuunnitelma Kaupunginkirjasto on tarjonnut asiakkaille sekä asiakassuhteen hoitoon että kirjaston palvelujen käyttöön liittyviä sähköisiä asiointimahdollisuuksia jo useita vuosia. Näitä kehitetään kohdennettujen hankkeiden avulla. Vuonna 2013 ajankohtaista on nykyisten palvelujen mahdollistaminen erityisesti mobiililaitteilla. Kaupunginkirjaston henkilökunnasta naisten osuus on 67,3 prosenttia ja miesten 32,7 prosenttia. Jokaiseen toimintayksikköön pyritään saamaan sekä mies- että naispuolista henkilökuntaa. Kaupunginkirjastossa toteutetaan kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa. Tasa-arvon edistäminen ja sukupuolivaikutusten arviointi ovat osa henkilöstösuunnittelua ja päivittäistä esimiestyötä. Tällä varmistetaan se, että kaupunginkirjaston tehtäviin rekrytoitaessa toimintayksiköiden sukupuolirakenne kehittyy tasa-arvoa edistävään suuntaan. Tasa-arvon toteutumista seurataan säännöllisen raportoinnin avulla johtoryhmässä ja henkilöstötoimikunnassa. Kaupunginkirjastossa kehitetään monimuotoisen työyhteisön merkityksen ymmärtämistä. Kaupunginkirjastossa pyritään ottamaan tasapuolisesti huomioon kaksikielisen väestön tarpeet ja palvelemaan asukkaita sekä suomeksi että ruotsiksi kirjaston eri toimipisteissä. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asiakkaiden lisääntyessä henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinnissa huolehditaan siitä, että kaupunginkirjastossa työskentelee riittävän kielitaitoista henkilökuntaa. Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet Kaupunginkirjastossa vuosittain päivitettävä työsuojelusuunnitelma (ent. työhyvinvointisuunnitelma) on keskeisessä asemassa toiminnan ohjaamisessa. Työhyvinvointikyselystä saatuja tuloksia hyödynnetään johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen välineenä. Varhaisen tuen ja työhön paluun tuki mallin käyttö esimiestyössä näkyy

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Talousarvion erillisvaikutusten arviointi sairauspoissaolojen vähenemisenä ja työntekijöiden jaksamisena pidempään työelämässä. Kulttuuriryhmän työsuojelutoiminta vahvistaa edelleen kaupunginkirjaston työsuojeluparien toimintaa työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Riskien, tapaturmien ja läheltä piti ilmoitusten tekoon ja raportointiin käytetään kaupungin Työsuojelupakki-ohjelmaa. Kaupunginkirjasto on mukana Työterveyslaitoksen Osallistavan työturvallisuustoiminnan menettelytapojen kehittäminen ja käyttöönotto hankkeessa. Hanke kestää keväälle Riskien hallinta ja sisäinen valvonta Kaupungin ohjeiden mukaan riskienhallinta ja sisäinen valvonta turvaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja talousarvion toteutumista. Ne edistävät kaupungin hallinnon tuloksellisuutta puuttumalla toimintaa ja tavoitteita uhkaaviin tekijöihin ennakoivasti. Riskienhallinta kytkeytyy tiiviisti talouden ja toiminnan suunnitteluprosessiin. Riskienhallinnan näkökulmia ovat strategiset, taloudelliset ja operatiiviset riskitekijät. Kaupunginkirjastossa on käytössä Helsingin kaupungin ohjeisiin perustuva riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohje, jossa on määritelty tehtäväjako ja vastuut riskienhallinnassa ja sisäisessä valvonnassa. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilaa on arvioitu käyttäen apuna Helsingin kaupungin riskienhallinnan koordinaatioryhmän laatimaa muistilistaa, johon arvioinnin tulokset on kirjattu. Kaupunginkirjaston johtoryhmä on käsitellyt muistilistan vuonna Kaupunginkirjasto toteutti osana vuoden 2011 tilinpäätökseen liittyviä toimenpiteitä kaupungin ohjeiden mukaisen sisäisen valvonnan tilan arvioinnin. Tulokset otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja riskienhallinnan toimenpideohjelman päivittämisessä. Sukupuolivaikutusten arviointi Terveysvaikutukset Miesten osuus kirjastokorttiaan 2011 käyttäneistä oli 38,5 %, edellisenä vuonna luku oli 37 %. Otantatutkimuksen mukaan miehet ja naiset käyttävät kirjaston tiloja lähes yhtä paljon. Tasa-arvo ja monimuotoisuus otetaan sekä aineiston ja palvelujen tarjonnassa että rekrytoinnissa huomioon.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Tavoitteiden yhteenveto Kirjasto ei vain lainaa aineistoa elämänhallinnan ja terveyden tueksi, vaan on myös sosiaalisen kanssakäymisen paikka. Kirjasto tarjoaa kaikille sisältöä elämään ja tukee henkistä vireyttä. Kirjasto edistää maahanmuuttajien kielitaitoa ja kotoutumista. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kaupunginkirjaston talousarvion toteutumisen seurantaa varten on vuoden 2007 alusta lähtien ollut käytössä kaksi sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka kumpikin liittyvät asiakaspalveluun. Toinen näistä sitovista tavoitteista on edelleen vuosittaisten aukiolotuntien määrä ja toinen vuosittaisten käyntien yhteismäärä, joka koostuu kirjastokäynneistä ja verkkokäynneistä. Aukiolotunneiksi talousarviovuonna 2013 esitetään tuntia, tuntia vuodelle 2014 ja tuntia vuodelle Töölön kirjasto suljetaan peruskorjauksen vuoksi vuonna 2014 ja korjaustyö jatkuu vuodelle 2015, mikä vaikuttaa molempien vuosien aukiolotuntitavoitteeseen. Käyntien määräksi esitetään talousarviovuodelle 12,5 miljoonaa, josta kirjastokäyntien osuus olisi 6,5 miljoonaa ja verkkokäyntien osuus 6,0 miljoonaa. Suunnitteluvuosien 2014 ja 2015 yhteiskäyntimääräksi esitetään 12,8 miljoonaa. Muut toiminnalliset tavoitteet Talousarvion toteutumista seurataan myös lainojen määrällä. Niitä lasketaan talousarviovuonna kertyvän 9 miljoonaa. Suunnittelukaudella vuosikertymä olisi 8,6 miljoonaa lainaa. Määrä- ja taloudellisuustavoitteet ja tuottavuuden seuranta Vuonna 2013 kirjastoverkon muodostaa 37 kirjastoja, 10 laitoskirjastoa ja kaksi kirjastoautoa. Kirjastoverkko säilyy saman laajuisena vuonna Vuonna 2015 kirjastojen lukumäärä kasvaisi yhdellä Mellunmäen kirjaston valmistumisen vuoksi. Lisäksi kirjastolla on kotipalvelu. Talousarvioehdotuksen mukaiset menot asukasta kohden ovat 60,36 euroa, mikä merkitsee 1,3 prosentin muutosta vuoden 2012 talousarvioon nähden. Asukaskohtaiset menot suunnittelukaudelle ovat 61,05 euroa vuonna 2014 ja 61,32 euroa vuonna Tulot asukasta kohden vuonna 2013 ovat 4,95 euroa (4,90 euroa vuonna 2012). Asukaskohtainen tulotavoite on 4,91 euroa/asukas vuonna 2014 ja 4,87 euroa vuonna 2015.

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Erillissuunnitelmat Talousarvioehdotus Kaupunginkirjaston tuottavuus on laskettu yhtenä kokonaisuutena erittelemättä eri palveluita. Tuottavuus paranee vuonna 2013 perusvuoteen 2010 verrattuna. Tuottavuuden kasvu perustuu alenevan menokehityksen vaikutukseen. Ympäristöasioiden hallinta ja seuranta Kaupunginkirjaston johtoryhmä on hyväksynyt ympäristöohjelman vuosille Ohjelman tavoitteena on kiinnittää huomiota ympäristöasioihin ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka edistävät ympäristötietouden lisäämistä sekä edesauttavat ympäristötoimenpiteiden saavuttamisessa. Kaupunginkirjastolla on ollut ekotukitoimintaa vuodesta 2007 alkaen. Kirjaston ympäristöjohtamisen verkosto, johon myös ekotukihenkilöt kuuluvat, edistää ympäristöohjelman toteuttamista ja välittää ympäristötietoutta kirjaston eri toimipisteiden välillä. Kaupunginkirjaston vuodelle 2012 päivitetyssä energiansäästösuunnitelmassa asetettiin kahden prosentin säästötavoite kokonaisenergian kulutukselle. Energiansäästöneuvottelukunta on esittänyt vuoden 2013 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 4 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta, mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet. Kaupunginkirjaston käytössä olevista toimitiloista yli 90 % on vuokrattu Tilakeskukselta ylläpitovuokralla. Vuokraan sisältyvät lämpö, vesi sekä joidenkin kohteiden osalta myös sähkö. Asetetun säästötavoitteen todentaminen on ongelmallista, koska usea kirjaston toimipiste sijaitsee kaupungin muun toimitilan yhteydessä, eikä energian käyttölukemia voida toistaiseksi mitata luotettavasti toimitiloittain. Talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus investointiehdotuksineen ovat esityslistan tämän asian liitteenä Kaupunginkirjaston käyttömenojen kehitys 2010-luvun jälkipuoliskolla on ollut varsin maltillista. Käyttömenojen kehitys/asukas : Vuosi euroa , , ,29

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/ , , ,55 Käyttötulot Käyttömenot Menot/asukas kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen ,8 % eli keskimäärin 2,5 prosenttiyksikköä vuotta kohden. Kaupunginkirjaston käyttötalousarvio vuodelle 2013 ilman poistoja on annetun raamin mukainen euroa. Tulot on euroa. Kaupunginkirjaston tulot on esitetty raamin mukaisina euroa. Tulot sisältävät euroa Kirjastot.fi hankkeeseen, euroa monikielisen kirjaston ylläpitämiseen sekä keskuskirjastotehtävien hoitamiseen. Tulot sisältävät asiakkailta perittävät myynti- ja maksutulot, kuten varaus-, myöhästymis- ja aineiston korvausmaksut. Aineiston varausmaksuja on arvioitu kertyvän alle euroa, myöhästymismaksuja ja käyttökorvauksia 1,16 miljoonaa euroa. Kopioiden ja tulosteiden myynnistä arvioidaan kertyvän tuloja noin euroa. Tulot perustuvat kulttuuri- ja kirjastolautakunnan hyväksymiin ja kirjastotoimen johtajan päivittämiin maksuihin. Palkat ja palkkiot ( euroa) on laskettu voimassa olevien palkkojen mukaisesti ja ne sisältävät virkojen ja toimien palkat lomarahoineen sekä määrärahat tilapäisen työvoiman palkkamenoihin, erilliskorvauksiin sekä muihin palkkoihin ja palkkioihin. Henkilökunnan palkoista on vähennetty oikaisueränä saatavat henkilöstökorvaukset. Henkilösivukulut ( euroa) on laskettu ohjeiden mukaisten prosenttien mukaan (33,78 %). Talousarvion laatimisohjeiden mukaan hallintokuntien tulee noudattaa voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia kokonaisraaminsa puitteissa. Kaupunginhallituksen käyttövaroihin ei ole varattu keskitettyjä palkkamäärärahoja. Raamin niukkuus vaikuttaa erityisesti kaupunginkirjaston henkilöstömenoihin. Kirjastotoimi on henkilöstövaltaista ja kirjastoverkon laajuudesta ja monipuolisuudesta johtuen henkilöstömenot muodostavat yli puolet kirjaston

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (117) Verha/Ktj/2 Taloussuunnitelma käyttömenoista, jolloin palkkaratkaisujen mukaiset korotukset vaikuttavat merkittävästi kirjaston kuluihin ja kulurakenteeseen. Palvelujen ostoihin on esitetty yhteensä euroa. Vuodelle 2012 on myönnetty euron ylitysoikeus vuonna 2011 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella. Korotuksen perusteena on keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu sekä keskustakirjaston tulevan toiminnan kehittäminen ja viestintä. Korotuksesta puolet johtuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä valtionavustuksesta. Esitys sisältää mm. tietotekniikkamenoja, tilapäisen työvoiman hankintaa ja muita palveluhankintoja. Palvelujen ostoihin sisältyy myös euron määräraha keskustakirjaston suunnitteluun ja palvelujen kehittämiseen yhteistyökumppaneiden kanssa vuonna Aineet, tarvikkeet ja tavarat-kohtaan on esitetty euron määrärahaa. Aineistohankintojen osuus tästä on miljoonaa euroa. Asukaskohtainen aineistomääräraha 5,25 euroa. Vuonna 2011 asukasta kohden käytettiin 5,29 euroa. Lisäksi aineet, tarvikkeet ja tavarat-kohta sisältää mm. kaluston pienhankintoja, toimistotarvikkeet sekä sähköenergian niiden toimitilojen osalta, joissa sähkö ei sisälly vuokrasopimukseen. Sähköenergian määrärahassa on huomioitu energiansäästötavoitteet. Toimitilojen ja huoneistojen vuokriin on esitetty euroa suuremmat määrärahat kuin vuonna 2012 eli euroa. Määräraha sisältää talousarvion laatimisohjeissa esitetyn sisäisten tilavuokrien korotusvaikutuksen. Tilakeskukselle vuokran yhteydessä maksettavat palvelukustannukset sisältyvät palvelujen ostoihin. Tilavuokrien osuus kaikista käyttömenoista on 16,3 %. Suunnittelukaudelle on esitetty Vantaan kaupungin kanssa yhteistyönä toteutettavaksi Mellunmäen kirjastotilat täydentämään Itä-Helsingin puutteellista kirjastoverkostoa. Kirjastoverkon tilannetta ja laajuutta on käsitelty kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa ( ) kirjaston kiinteistölautakunnalle antamassa lausunnossa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi vuosiksi Määräraha sisältää lisäksi koneiden ja kaluston vuokrat, muut vuokrakulut sekä rakennusten ja huoneistojen vuokrat, joihin on budjetoitu sekä ulkopuolisilta että sisäisin vuokrasopimuksin vuokrattujen kirjastotilojen vuokrat ja siviilipalvelusmiesten asuntojen vuokrakulut. Taloussuunnitelmakauden tuloarvio esitetään vuoden 2013 tasoisena.