METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Transkriptio

1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

2 1. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN 2 Toiminta-ajatus Toimintaympäristö Lain ja asetuksen mukaan Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan toiminta-ajatus muutettiin vuonna 1999 osana uutta tutkimuslaitoksen strategiaa. Toiminta-ajatus on seuraava: Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metsäntutkimuksen tarpeisiin olennaisimmin vaikuttavat tekijät 2000-luvun alussa ovat metsäteollisuuden puuhuollon turvaaminen, puuntuotannon ja metsien muiden käyttömuotojen sekä suojelun yhteensovittaminen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten edistäminen sekä Metsäntutkimuslaitoksen asiakkaiden ja sidosryhmien kustannustehokas palveleminen. Niin ikään valtion rahoittamien metsäalan organisaatioiden ja metsätalouden tukimuotojen sekä ohjausinstrumenttien merkitys, toimivuus ja vaikuttavuus luovat menestyksellisen metsäpolitiikan harjoittamiselle tutkimuksellisia haasteita. Metsäteollisuuden tuotantokapasiteetti on kasvanut pääosin vanhoilla tuotantolaitoksilla tehtyjen korjaus- ja täydennysinvestointien ansiosta. Vuosina keskimääräinen kotimaisen puun käyttö oli noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Kansallisen metsäohjelman mukaan ainespuun hakkuukertymän arvioidaan kohoavan vuoteen 2010 mennessä miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Näin korkea metsien hyödyntämisen aste edellyttää metsänhoidon tason paranemista ja panostusten lisäämistä metsätalouteen. Erityisen tärkeä asema on ojitetuilla suometsillä, joiden osuus hakkuumahdollisuuksista on voimakkaasti kasvamassa sodanjälkeisen metsäojitusten tulosten kypsyessä hakkuuikään. Parinkymmenen vuoden kuluttua suometsien osuus hakkuumahdollisuuksista on peräti kolmannes. Metsien ympäristömerkitykseen on niin metsäntutkimuksessa kuin metsätalouden käytännössäkin kiinnitettävä huomiota, sillä yleinen arvojen muutos, markkinalähtöinen metsien sertifiointi, kansainväliset sopimukset ja Euroopan metsäministerikokouksesta liikkeelle lähtenyt Helsinki-prosessi edellyttävät metsien käytöltä puuntuotannollisen kestävyyden lisäksi myös ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Metsien merkitys hiilensitojina kasvihuoneilmiön voimistumisen torjumiseksi, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa (Metso-toimikunta) esitettyjen aktiivisten suojelutoimien tehokkuus ja niiden vaikutukset puuntuotantoon sekä metsien

3 Voimavarat monipuolisen käytön ja suojelun yhteensovittaminen antavat metsäntutkimukselle merkittäviä haasteita uudella vuosituhannella. Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen ovat tärkeitä asioita kaikissa teollisuusmaissa. Vaikka pääpaino on taloudellisesti kannattavassa perinteisten ja vakiintuneiden puutavaralajien tuottamisessa, tutkimuksen tukea tarvitaan arvioitaessa, millainen metsätalouden intensiivisyys ja millaisten käyttömuotojen yhdistelmä antaa maaseutuelinkeinoille parhaat toimintamahdollisuudet. Maaseudun autioituminen ja uhkaava työvoimapula edellyttävät entistä vähemmän työvoimaa vaativien metsänhoito- ja puunkorjuumenetelmien kehittämistä. Metsäsektorin kansainvälisyyden lisääntyminen antaa tutkimukselle uusia haasteita. Metsäteollisuus toimii entistä suurempina kokonaisuuksina kansallisten rajojen yli, minkä vuoksi kansallisten etujen turvaaminen edellyttää nykyisten ja potentiaalisten kilpailijamaiden metsätalouden tuntemusta ja vertailevaa analyysiä. Erityisen hyvin on tunnettava metsätalouden näkymät lähialueilla, koska ne ovat Suomen metsäteollisuudelle tärkeitä raaka-ainelähteitä ja myös vakavia kilpailijoita erityisesti sahateollisuudessa, joka on voimakkaasti kasvanut Baltian maissa. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa metsäntutkimuksessa sitä, että pyritään tunnistamaan tärkeimmät asiakasryhmät ja suuntaamaan toiminta niin, että asiakkaat saavat tietohuollossaan riittävää tutkimukseen pohjautuvaa tukea. Asiakkaiden tutkimukseen perustuvat tietotarpeet joudutaan ennakoimaan usean vuoden päähän, koska tutkimus vie tehokkaimmillaankin aikaa. Yksi metsäntutkimuksen suuntaamisen suurista haasteista on, kuinka tutkimusteemat onnistutaan valitsemaan niin, että tutkimustulokset ovat valmistuessaan tai sen jälkeen ajankohtaisia ja palvelevat asiakkaiden tarpeita. Henkilöstö Metlassa oli lokakuun 2002 alussa 741 vakituista ja 376 määräaikaista työntekijää (liite 1). Määräaikaisista runsas kolmasosa oli palkattu työministeriön momentilta. Reilusti yli puolet henkilöstöstä (626 henkilöä) työskentelee Joensuun tutkimuskeskuksessa ja muilla alueellisilla tutkimusasemilla (liite 2). Kenttätyökautena henkilöstö lisääntyy kausityövoiman johdosta. Henkilötyövuosien kokonaismäärä oli vuonna 2001 oli 998. Toimintamenomomentilta palkattiin 846 henkilötyövuotta. Työministeriön momentilta palkattiin 94 ja muulla rahoituksella 58 henkilötyövuotta vuonna Vuonna 2002 henkilötyövuosien kokonaismäärän arvioidaan olevan 983 (liite 3). Suunnittelukauden aikana vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyy jonkin verran lähinnä Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämisen johdosta. Työministeriön rahoituksella palkatun henkilöstön määrä pienenee edelleen. 3

4 Laitoksen henkilöstöstä noin 350 on tutkijoita. Lisäksi laitoksella on yli 100 ulkopuolista tutkijaa, joiden tutkimustoiminta liittyy laitoksen toiminta-ajatukseen. Heillä on oikeus käyttää laitoksen suomia tutkimusmahdollisuuksia resurssien niin salliessa. Ulkopuoliset tutkijat eivät ole työsuhteessa Metlaan. Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen toteutetaan avoinna olevien ja vapautuvien virkojen siirroilla, uusien virkojen perustamisella ja vapaaehtoisilla siirtymisillä. 4 Rahoitus Oman budjettirahoituksen (79 % kokonaisrahoituksesta) lisäksi Metlan tutkimuksia rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusmäärärahoilla sekä muiden ministeriöiden, tutkimusta rahoittavien organisaatioiden (Suomen Akatemia, TEKES, Sitra ym.) ja myös yritysten rahoituksella. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli vuonna 2001 vajaa 10 milj. euroa, josta työministeriön osuus oli noin 3,0 milj. euroa, muiden ministeriöiden osuus noin 5,2 milj. euroa, muu budjettirahoitus 1,3 milj. euroa (liite 4). Nettobudjetoidun toiminnan tulotavoite suunnittelukaudella on seuraava: ,5 milj. euroa ,5 milj. euroa ,5 milj. euroa ,5 milj. euroa Maa- ja vesialueet Metsäntutkimuslaitoksella on tutkimustoimintaa varten hallinnassa yhteensä noin hehtaaria valtion metsiä, joihin kuuluu sekä metsänkäsittelylle vapaita tutkimusmetsiä että erilaisia luonnonsuojelualueita (liite 5). Bruttobudjetoidun toiminnan tulot olivat 3.2 milj. euroa vuonna Toiminnan suuntaaminen Metsäntutkimuslaitoksella on vahva perusta tutkimusten suuntaamiseksi uusien vaatimusten mukaiseksi. Vahvuuksia ovat etenkin laitoksen perinteinen monitieteisyys, monipuolinen, valtakunnallisiin inventointeihin ja pitkiin koealasarjoihin perustuva tietous metsävaroista ja metsäluonnosta sekä pitkäaikaisen mittauksiin perustuvan koetoiminnan antama vankalla pohjalla oleva käsitys eri toimien vaikutuksesta puuntuotantoon ja koko metsäluontoon. Vahvuuteen kuuluu myös laaja tutkimusyhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti sekä puolueettomuus ja luotettavuus. Tutkimusasemaverkko, omat tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet, laboratoriot ja tietotekniikka sekä osaava henkilöstö antavat hyvät edellytykset menestykselliselle toiminnalle muuttuvissa oloissa. Hankeorganisaatio ja tulosjohtamisjärjestelmä ovat vakiintuneet siten, että toiminnassa kyetään joustavasti reagoimaan muuttuviin tarpeisiin.

5 Toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti Metla uudisti strategiansa. Vuoden 1999 loppupuolella johtokunta hyväksyi uudet strategiset linjaukset, joiden valmisteleminen käytännön toimiksi ja toimeenpano suunnitelmakauden aikana ovat laitoksen tärkeimpiä tehtäviä. Metlan strategia lähtee Palvelumetlavisiosta, jonka sisältö on seuraava: Tavoitetilassaan vuonna 2005 Metla on jonkin verran nykyistä suurempi kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, jonka tärkein voimavara on henkilöstön monitieteinen osaaminen. Sen tutkimustoiminta on tieteellisesti korkeatasoista, asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä. Metla toimii yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Metlan rahoituspohja vuonna 2005 on nykyistä laajempi: valtion budjetin ulkopuolelta tuleva koti- ja ulkomainen rahoitus on nykyistä merkittävästi suurempi. Palvelumetlavisio lähtee siitä, että Metla on sektoritutkimuslaitos ja sen tärkeimpinä asiakasryhminä ovat metsäklusteri, tiedeyhteisö ja suomalainen yhteiskunta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat metsäekosysteemin toiminta ja kestävyys, metsävarat, niiden hoito ja käyttö, sekä metsiin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset. Metlan rakenteellista kehittämistä Palvelumetlavision suuntaan toteutettiin uudistamalla tulosaluejako, jolloin tulosalueita ovat tutkimustiedon tuottaminen, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustiedon välitys, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Suunnittelukaudella vakiinnutetaan uusi tulosaluejako. Strategian mukaan Metlan organisaatiorakenteessa tavoitteena on yhtymä- eli konsernimalli, jossa tulosyksiköt toimivat määritellyn strategian puitteissa tuottaen lisäarvoa koko Metlan menestymiselle. Yhtymän esikunta huolehtii laitosyhtenäisyydestä. Tulosyksiköiden toimivaltaa ja vastuuta lisätään. Tulosyksiköt yhteensovittavat omat strategiansa yhtymästrategian mukaisiksi. Tulosyksiköitä ovat Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskukset sekä Kannuksen, Kolarin, Muhoksen, Parkanon, Punkaharjun, Rovaniemen ja Suonenjoen tutkimusasemat. Metlan suhteellinen etu on koko maan kattavaan tutkimusasema- ja metsäverkkoon perustuva mahdollisuus valtakunnallisiin tutkimusotteisiin. Tavoitetilassa vuonna 2005 tulosyksiköt ovat erikoistuneet yhtymän työnjaossa niille tutkimusaloille, joilla ne ovat vahvimpia. Suunnittelukaudella Joensuun tutkimuskeskuksen vakinaisen henkilöstön määrä nostetaan 100 työntekijään. Toiminnan pääpaino kohdistetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueellista talous- ja yritystoimintaa. Joensuun tutkimuskeskus profiloituu metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimusaloja vahvistetaan niihin liittyvillä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja kansainvälisen metsätalouden tutkimuksilla. Painoalatutkimukset kootaan monitieteisiksi tutkimusohjelmiksi, joiden lukumäärä vaihtelee tarpeen mukaan. Tutkimusohjelmilla vastataan ajankohtaisiin 5

6 tutkimustarpeisiin ja tavoitellaan laajaa yhteistyötä Metlassa ja sen ulkopuolella. Laitosyhtenäisyyden säilyttämiseksi tutkimusohjelmien toteuttaminen asetetaan ensi sijalle Metlan toiminnassa. Tulostavoitteita asetettaessa tutkimusohjelmia käsitellään tulosyksiköiden tapaan. Metlan toiminnan perusyksikkö on hanke, joissa tehdään työ tutkimus- ja palvelutavoitteiden saavuttamiseksi. 6 Tutkimustiedon tuottaminen -tulosalueen tulostavoitteet Tulosalueen tarkoituksena on edistää metsien kestävää käyttöä ja suojelua tuottamalla käyttökelpoista ja korkeatasoista tieteellistä tietoa metsä- ja puutaloudesta, metsäympäristöstä ja metsien eri käyttömuodoista. Tärkeimmät tulostavoitteet suunnitelmakaudelle ovat: Asiakasvaikuttavuus Tavoitteena on lisätä Metlan tutkimusten asiakasvaikuttavuutta eli tutkimusten käyttökelpoisuutta metsäpolitiikalle ja metsätalouden sidosryhmille. Osa vaikuttavuuden lisääntymisestä tapahtuu yhteis- ja asiakasrahoitteisena tutkimustoimintana. Laitostasolla käytetään neuvottelukuntia ja jatkuvia yhteyksiä tärkeimpiin sidosryhmiin. Suunnitelmakaudella kaikille tulosyksiköille on nimitetty hoitokunnat pysyvää yhteydenpitoa varten, minkä lisäksi järjestetään metsäntutkimuspäiviä ja seminaareja. Tutkimushankkeiden avuksi voidaan kutsua sidosryhmien edustajia tuki- ja ohjausryhmiin. Tutkimustiedon välityksen tulosalue tukee tutkimushankkeita tutkimustulosten käytäntöön siirrossa. Tulosalueen puitteissa asetetaan myös tavoitteita ja seurataan tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen painoaloja suunnitelmakauden alussa osoittavat toteuttamisvaiheessa olevat tutkimusohjelmat: - Valtakunnan metsien inventoinnin tutkimusohjelma ( ) - Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma ( ) - Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kasvatuksen ja käytön tutkimusohjelma ( ) - Metsänkasvatuksen vaihtoehtojen ja niiden puuntuotannollisten seurausten tutkimusohjelma ( ) - Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät ( ) - Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki ( ) Tutkimuksen suuntaamisessa erityistä painoa asetetaan Kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (Metso) tietotarpeiden tyydyttämiseen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsäalan yrittäjyyteen.

7 Metsäntutkimuslaitos huolehtii erillisten tutkimushankkeiden lisäksi myös jatkuvasti tärkeistä metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta palvelevista viranomais- ja palvelutehtävistä, joita ovat ohjelmaksi organisoitu valtakunnan metsien inventointi sekä metsätilastollinen tietopalvelu ja metsäverotus, metsänviljelyaineiston rekisterit, torjunta-aineiden tarkastus, puutavaran mittaus, metsätuhopalvelu ja metsien terveydentilan seuranta. Valtakunnan metsien inventointia on viime vuosina kehitetty ja jatkossa edelleen kehitetään kattamaan koko metsäluonto mukaan lukien monimuotoisuuden erilaiset indikaattorit. Metsätilastotuotannon käytettävyyttä ja kattavuutta lisätään edelleen kehittämällä sähköistä, atk-pohjaista tietopalvelua sekä lisäämällä samaan informaatioverkkoon muuta asiakkaiden tarvitsemaa materiaalia. Tieteellinen vaikuttavuus Metlan tutkimukset ovat tieteellisesti korkeatasoisia. Tämä merkitsee sitä, että laitos huolehtii riittävästä perustutkimuksesta pohjana soveltavalle tutkimukselle. Tutkimusten tasoa, luotettavuutta ja menetelmiä seurataan vuosittaisella suunnittelu- ja seurantajärjestelmällä sekä aloitettavien ja päättyvien tutkimushankkeiden tieteellisellä evaluoinnilla. Tutkimuksen asiantuntijaryhmä, joka koostuu Metlan professoreista, antaa lausuntoja tutkimushankkeiden hyväksymisestä Metlan työohjelmaan. Se osallistuu myös yhdessä kansainvälisen Scientific Advisory Boardin (SAB) ja tutkimusjohtajan kanssa tutkimuksen strategiseen suuntaamiseen. Hankesuunnitelmien sekä tutkimushankkeiden- ja ohjelmien alku- ja loppuevaluoinneissa käytetään hyväksi myös laitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Evaluointien yhteydessä arvioidaan tutkimuksen suuntaamisen onnistumista, tieteellisiä ansioita ja tulosten käytännön merkittävyyttä. Metsäntutkimuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että sen yhdessä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa julkaisemat tieteelliset aikakauslehdet Silva Fennica ja Metsätieteen Aikakauskirja Folia Forestalia kehittyvät tieteellisesti korkeatasoisina sarjoina. Tutkijoiden osaamistaso, monipuolisuus ja motivaatio Tutkijoiden työssä tärkeitä osaamisen alueita ovat tieteellinen osaaminen, julkistamisosaaminen ja suunnitteluosaaminen. Suunnittelukaudella erityisesti kehitettäviä taitoja ovat tutkimusten suunnittelu asiakaslähtöisyyden pohjalta ja tulosten tehokas välittäminen hyödyntäjille. Kehittyvä tulosjohtamisjärjestelmä tuo lisää jäntevyyttä tutkimusten suunnitteluun ja seurantaan. Tutkimustiedon välitystä kirjallisina raportteina ja muilla tavoilla edistetään Metlan sisäisellä koulutuksella. Tutkijan työn perusominaisuuksiin kuuluu vahva oma motivaatio. Motivaatiota tuetaan tutkimushankkeiden suhteellisen suurella it- 7

8 senäisyydellä sekä tulosjohtamisjärjestelmän osallistavalla ja yksilön aloitteellisuutta tukevalla soveltamisella. Kotimainen tutkimusyhteistyö Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on viime vuosina lisätty ja sama suunta jatkuu edelleen suunnittelukaudella. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan, Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Säteilyturvakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös laajoihin, hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Tieteellistä yhteistyötä lujitetaan myös yhteisillä professorin viroilla Joensuun, Oulun, Lapin ja Helsingin yliopistojen kanssa. Ulkopuolisten tutkijoiden järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat osallistua laitoksen tutkimushankkeisiin ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja -laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatketaan entisessä laajuudessa. Tulosyksiköiden johtajat antavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavalle ulkopuoliselle tutkijalle luvan työskennellä Metlassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Laitos osallistuu myös opetusministeriön rahoittamaan tutkijakoulutusohjelmaan. Kotimaista tutkimusyhteistyötä tehostetaan Metsähallituksen kanssa sekä luonnonsuojelualueilla että talousmetsissä. Yhteistyötä tehdään myös niiden metsäoppilaitosten kanssa, joiden metsät siirtyivät Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuonna Tavoitteena on sekä lisätä tutkimustulosten tarjontaa käytännön koulutusorganisaatioille mahdollisimman ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiseksi että harjoittaa oppilaitosten metsissä niihin soveltuvaa koetoimintaa, joka voi palvella myös opetuksessa näytekoealoina ja yleisemminkin. Asiakasrahoitteinen toiminta ja muu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta (ART) ja muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkiminen jatkuvat osana tutkimushankkeiden toimintaa. Laitoksen ja muiden toimijoiden yhteisesti rahoittamat tutkimukset (YRT ) lisääntyvät. ART:n liikevaihdon tavoitteet suunnittelukaudella ovat: ,5 milj. euroa ,5 milj. euroa ,5 milj. euroa ,5 milj. euroa 8

9 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminnan tulosalueen tulostavoitteet 9 Tulosalueen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää monipuolisia tutkimusmetsä- ja laboratoriopalveluja korkeatasoisen tutkimustiedon tuottamiseksi. Tulosalueen avaintulokset suunnittelukaudella ovat tutkimusmetsätoiminnan palvelevuus, pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpito ja laboratorioiden palvelevuus. Keskeisimpiä tulostavoitteita suunnittelukaudella ovat: Tutkimusmetsätoiminnan tuloksellisuus Metsäntutkimuslaitoksen yhtenä vahvuutena on omiin tutkimusmetsiin perustuva pitkäjänteinen kenttäkoetoiminta. Metsäntutkimuksen tarpeita varten kehitetään edelleen luontopiirteitämme edustavaa tutkimusmetsäverkostoa, jossa on sekä maankäyttömuotojen että metsien hoidon ja käytön intensiivisyyden suhteen hyvin erilaisia osia. Tutkimusmetsien henkilöstön yhteiskäyttöä tutkimuksen avustamisessa lisätään ja tutkimusmetsien käyttöä yhteistyötahojen tarpeisiin edistetään. Tulokertymätavoitteet vuosille jäävät Metsähallitukselle tehdyistä alueluovutuksista johtuen selvästi pienemmiksi kuin TTS:ssä vuosille Tulokertymätavoite vuosille milj milj milj milj. Tietojärjestelmien toimivuus Tutkimusmetsä- ja kenttäkoetoiminnan palvelujen järjestäminen perustetaan tietojärjestelmiin, jotka kattavat mm. koerekisterin, tutkimusmetsien historia-, kasvupaikka- ja luonnonvaratiedon samoin kuin tutkimusmetsien hoito- ja käyttösuunnitelmat. Tietojärjestelmät kehitetään tutkimusta palvelevaksi kokonaisuudeksi. Kiinteistörakenteen parantaminen Eräiden tutkimusasemien ympäristössä tutkimusmetsien edustavuutta parannetaan kasvupaikkavaihtelun laajentamiseksi. Hajanaisia tutkimusmetsäpalstoja keskitetään paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Kenttäkokeiden jatkuvuuden turvaaminen Uusi tutkimustieto tuotetaan lyhytkestoisissa tutkimushankkeissa. Hankkeita pitempiaikaisten kenttäkokeiden ylläpidon organisoi v käynnistynyt laitostason kenttäkoetoiminta -palveluhanke, jonka toimintaa kehitetään edelleen. Koetoiminnan laatutason parantaminen Kenttäkokeilta tehtävien mittausten ja näytteenoton standardisoimiseksi ja eri työvaiheiden laatutason parantamiseksi kehitetään kenttäkoeteoiminnan laatujärjestelmä, jonka periaatteiden ja työohjeiden soveltamiseen kenttähenkilöstö koulutetaan.

10 10 Koetulosten hyödyntämisen tehostaminen Kenttäkokeilta tehtyjen mittausten aikasarjat ja kerätyt näyteaineistot muodostavat korvaamattoman arvokasta aineistoa monille uusille tutkimuksille. Mittaus- ja näyteaineistojen hyväksikäytön edistäminen on yksi tärkeä kehittämiskohde. Laboratorioiden erikoistuminen ja toiminnan laadun kehittäminen Metlassa laboratoriotoimintaa kehitetään tutkimuskeskusten ja -asemien tutkimustoiminnan suuntautumisen mukaisesti edelleen. Keskuslaboratorion v akkreditoitua laatujärjestelmää kehitetään edelleen. Tutkimusasemien laboratorioille luodaan niiden erikoistumissuuntien mukaiset laatujärjestelmät. Palveluiden mitoittaminen tutkimuksen tarpeita vastaaviksi Laboratorioiden laitekapasiteetti ja henkilöstö mitoitetaan vastaamaan tutkimushankkeiden tarpeita. Monipuolisten palvelujen turvaamiseksi verkostoidutaan muiden tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tutkimustiedon välitys -tulosalueen tulostavoitteet Toiminnan suuntaamisessa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön asettaman Metsäntutkimuslaitoksen kehittämistä pohtineen työryhmän kannanotot ja suositukset, joihin on vaikuttanut myös laitoksen kansainvälisen evaluoinnin raportti. Yhteistyötä metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja muiden metsäalan organisaatioiden kanssa tiivistetään. Lisäksi verkottumista muiden alan toimijoiden kanssa kehitetään sekä henkilö- että laitostasolla. Pääosa tutkimustiedon välityksestä tapahtuu läpäisyperiaatteella tutkimushankkeiden kautta. Aloitettavien tutkimushankkeiden suunnitelmiin liitetään ekstensio-osa, jonka tavoitteina on pohtia jo ennen tutkimuksen aloittamista tutkimuksen kohderyhmää (asiakasta) ja keinoja, joilla asiakas tavoitetaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan laitoksen normaalien seurantajärjestelmien (TUSKA) avulla. Tehokas tutkimustiedon välitys edellyttää tutkimushankkeiden tukemista, jota varten laitoksen julkaisu- ja viestintähankkeiden toiminta organisoidaan uudelleen. Laitoksen verkkopalvelujen, tiedotustoiminnan ja omien metsien käytön kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon se, kuinka kyseiset toiminnot voisivat tukea tutkimushankkeita tiedon levittämisessä. Tutkimustiedon välitystä tukevat julkaisu- ja viestintähankkeet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2002 alussa. Tulosalueen toiminnan menestyksellinen toiminta edellyttää koko Metlan henkilökunnan sitouttamista toimintaan. Sitouttaminen ja motivointi tapahtuu täsmäkoulutuksella, joka ulotetaan koskemaan koko henkilökuntaa. Kansainvälinen toiminta

11 Metlan toiminta pohjaa tulevaisuudenkuvaan, jossa metsäteollisuuden markkinat ja yritysten toiminta sekä luonnonvara- ja ympäristökysymykset ovat muodostuneet maailmanlaajuisiksi. Tämän johdosta monia tutkimukseen liittyviä ongelmakokonaisuuksia ei voida tarkastella ainoastaan kansallisella tasolla. Kansainvälinen toiminta luo edellytyksiä korkeatasoisen tutkimuksen toiminnalliselle ja sisällölliselle kehittämiselle vahvistamalla yhteistyötä ja tutkimusrahoitusta yli kansallisten rajojen. Metla varautuu tulevaisuuteen ylläpitämällä ja kehittämällä niin korkean tason metsiin liittyvää perustutkimusta, että sen avulla pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden ongelmiin, joita ei vielä tiedosteta. Kansainvälisyyden merkitys Metlassa kasvaa erityisesti tutkimuksen laadun indikaattorina, kun oma tutkimustoimintamme ja sen tulokset joutuvat kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan Metlan hankkeissa läpäisyperiaatteella suorien tutkijayhteyksien kautta. Kansainvälisen toiminnan suunnitelmallisuus Kansainvälisen tutkimusyhteistyön peruselementit ovat yhteiset tutkimushankkeet ja asiantuntijavaihto; samoin verkottumisen merkitys kasvaa monilla kansainvälisen toiminnan osa-alueilla tulevaisuudessa. Vuonna 2001 hyväksyttyä kansainvälisen toiminnan strategiaa toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmakaudella parannetaan laitoksen kansainvälisen toiminnan koordinointia ja edellytyksiä kansainväliselle yhteistyölle. Tutkijoiden panosta metsäalan kansainvälisten neuvottelujen tukemisessa lisätään. Kansainvälisen toiminnan painopisteet Metlan kansainvälisen tutkimuksen painopisteet määräytyvät laitoksen tutkimustoiminnalle asettamien painotusten ja tavoitteiden mukaan. Paino-pisteiden määrittelyssä uusia kansainvälisiä näkökulmia tuo vuodesta 2002 lähtien vuosittain kokoontuva tieteellinen neuvottelukunta (Scientific Advisory Board, SAB). Globalisoituminen on muokannut monia tutkimusalueita, kuten kestävä kehitys, luonnonsuojelu, metsätalous ja metsäpolitiikka siten, että kansainvälinen näkökulma kuuluu niihin erottamattomana osana. Myös monet kansainväliset prosessit, kuten ilmastosopimus, vaativat taustakseen kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa niihin liittyvillä tutkimusalueilla. Metla seuraa kehitystä metsäntutkimukseen liittyvillä aloilla aktiivisesti ja poikkitieteellistä tutkimusta edistäen. Metla tukee merkittävällä panoksella maa- ja metsätalous-ministeriötä kansainvälisiin prosesseihin liittyvissä kysymyksissä. Korkeatasoiset tutkimusorganisaatiot ja IUFRO muodostavat luonnollisimman kansainvälisen yhteistyötahon. Metlan panos IUFROssa on erityisen suuri vuosina , jolloin Metlan professori toimii IUFROn presidenttinä. Keskeisimmän asiakastahon muodostavat kansainvälisillä foorumeilla toimivat suomalaisen metsäklusterin jäsenet. Monet kansainväliset järjestöt, kuten YK ja EU, toimivat metsiin liittyvissä kysymyksissä muodostaen sekä yhteistyötahon että asiakaskunnan. Yhteistyötä tehdään myös muiden kansainvälisen metsäklusterin toimijoiden, kuten teollisuuden ja konsulttien sekä 11

12 NGO:den (non-governmental organisation) kanssa silloin, kun se tukee Metlan tutkimusta. Tutkimusyhteistyön alueelliset painopisteet ovat Pohjoismaissa, lähialueilla ja Euroopassa sekä koko maailmassa kansainvälisten prosessien tietotarpeisiin liittyvissä ja globaalia näkökulmaa vaativissa kysymyksissä, erityisesti lauhkean ja boreaalisen vyöhykkeen osalta. Lähialueyhteistyö tehostuu v Joensuun tutkimuskeskuksessa alkavan uuden professuurin myötä. Kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntäminen Lähivuosina Metlan tärkeimpiä kansainvälisiä rahoituslähteitä ovat EU ja yhteispohjoismaiset rahoituslähteet. Pohjoismaissa Metla pyrkii aloitteentekijänä mukaan uusiin avautuviin yhteispohjoismaisiin tutkimusrahoitusinstrumentteihin ja tavoittelee Euroopan tutkimusalueella (ERA) keskeistä asemaa metsäntutkimuksessa. Metla tunnistaa metsäklusterin potentiaaliset huippuosaamisverkkojen ja integroitujen hankkeiden muodostajat, joiden kanssa pyritään verkostoitumaan ERA:n puitteissa. Maailman metsäsektorin uusien potentiaalisten alueiden kehittymistä seurataan, samoin kansainvälisen kehitystyön uusia suuntauksia. Samalla luodaan ja ylläpidetään kansainvälistä osaamista, jotta Metlan kannalta tutkimuksellisesti mielenkiintoisiin projekteihin pystytään osallistumaan. 12 Tukipalvelujen tulosalue Tulosalueen tehtävät jakautuvat yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallintoon. Viestintä ja sisäinen tarkastus kuuluvat toiminnallisesti ylijohtajan alaisuuteen. Tukipalveluiden tavoitteena on koko laitoksen ja varsinaisten tulosalueiden toimintaedellytysten tukeminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen kaikissa tulosyksiköissä. Tavoitteen toteuttamiseksi valtakunnallisissa palveluhankkeissa hoidetaan laitostason ja Metlassa keskitetysti suoritettavat tehtävät sekä tuotetaan johtamisessa ja toiminnassa tarvittavat muut tulosalueen tehtäviin kuuluvat palvelut. Tukipalveluiden avaintulokset ja keskeisimmät tulostavoitteet suunnittelukaudella ovat: Henkilöstön motivaatiotaso Tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan uuden palkkausjärjestelmän käyttö vakiinnutetaan suunnittelukaudella. Järjestelmän käyttöönoton siirtymäkausi päättyy suunnittelukauden lopulla. Palkkausjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään ennakoivasti; johtamisessa ja henkilöstön osaamisalueiden syventämisessä sekä kohdentamisessa Metlan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Tulos- ja kehityskeskustelujen käynti vakiinnutetaan.

13 Tietohallinto Vuonna 2004 uusitaan Metlan tietohallintostrategia nelivuotiskautta varten. Työssä käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tuomaan laajempaa näkemystä laitoksen tietohallinnon nykytilaan ja kehittämistarpeisiin. 13 Tukipalveluiden tuloksellisuus Metlan toiminnan ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan tulosjohtamisjärjestelmän ja hyväksyttyjen strategioiden mukaisesti. Raportointia ja seurantajärjestelmiä kehitetään siten, että kaikilla tasoilla on saatavissa tarvittavat raportit eri tietojärjestelmistä. Laskentajärjestelmän ja muiden toimenpiteiden avulla pyritään lisäämään yleistä kustannustietoisuutta ja toiminnan taloudellisuutta. Sisäinen tarkastus Muut tulostavoitteet Rakentaminen Metlan sisäinen tarkastustoiminta toteutetaan vuosittain laadittavan tarkastusohjelman mukaisesti. Sisäisellä tarkastuksella täydennetään jatkuvaa sisäistä tarkkailua. Erityisesti kiinnitetään huomiota eri prosesseihin rakennettavien sisäisten valvontamekanismien riittävyyteen ja toimivuuteen varsinkin riskille alttiissa toiminnoissa. Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen saatetaan päätökseen hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti vuoden 2005 loppuun mennessä, jolloin vakituisen henkilöstön määrä on sata. Tulosjohtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi parantamalla tulostavoitteiden asetantaa ja tuloskeskustelujen käymistä. Erityisesti kehitetään tulostavoitteiden mitattavuutta. Arkistotoimen kehittämistä jatketaan. Valmistaudutaan vireillä oleviin paperittomuutta koskeviin suunnitelmiin. Henkilöstön ikääntyminen otetaan huomioon uusrekrytoinneissa ja työkykyä ennalta ylläpitävässä toiminnassa. Suunnittelukauden tärkeimpiä rakennusprojekteja ovat Joensuun uudisrakentamisen ja Vantaan Jokiniemen tietopalvelukeskuksen saaminen valmiiksi. Suunnittelukaudelle ajoittuvat myös Jokiniemen vanhojen rakennusten (kirjasto ja ns. Maxin talo, rakennukset 1 ja 2) peruskorjausten valmistuminen. Metlan muun rakentamis- ja korjausohjelman toteuttaminen liitteen 6 mukaisesti luo edellytykset laitoksen tehtävien tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle. Suunnittelukaudella aloitetaan joidenkin tutkimusasemien ja Haapastensyrjän peruskorjaushankkeet. Verkkopalveluiden ja tietoverkkojen käytön kehittäminen Liitteenä 7 on pyydetty selvitys Metlan verkkopalveluista ja tietoverkkojen käytön kehittämisestä.

14 14