Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto. Kevät 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto. Kevät 2007"

Transkriptio

1 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto Kevät

2 ,, Työmarkkinailmastotutkimus SISÄLLYS TYÖMARKKINAPOLIITTINEN MIELIPIDEILMASTO KEVÄT... Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä?... Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä tarpeellista... Palkka- ja työsuhdeturvan merkitys jäsenyysperusteena on voimistunut... Ovatko työtaistelut vanhentunut keino vaikuttaa?... Sopimusrikkomukset ja työntekijöiden työolojen yksipuolinen heikentäminen hyväksyttävimmät lakon perusteet... :laiset reagoivat lakko-oikeuden rajoituksiin ja akavalaiset jälkeenjäämiseen yleisestä palkkakehityksestä... Onko työmarkkinoiden ilmapiiri muuttunut?... Kaksi viidestä uskoo työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden tiukentuneen... Käsitykset työnantajajärjestöjen liian kovista otteista laimentuneet jonkin verran... Missä raamissa työmarkkinaratkaisu ja mitä tavoitteita?... Työllisyyden parantaminen, palkansaajien sosiaaliturva ja palkankorotukset syksyn työmarkkinaratkaisun kärkitavoitteet... Liittokierroksen suosio on lisääntynyt :n ja :n jäsenten keskuudessa... Suuret palkankorotukset eivät houkuttele kansaa... Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen on säilynyt vahvana... Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan myönteisesti jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason... Mielipiteet lakko-oikeudesta, lakkosakoista ja luottamushenkilöiden asemasta... Valtaosan mielestä lakko-oikeus pitää säilyttää nykyisellään... Millaiseksi palkansaajien asema koetaan maassamme?... Palkansaajien asema hyvä ainoastaan silloin kun puhutaan palkkatasosta yksityisissä teollisuusyrityksissä... :n jäsenet tyytymättömiä palkansaajien työpaikkojen varmuuteen ja n jäsenet palkkatasoon julkisella palvelusektorilla... Millaiseksi palkansaajien asema muuttuu lähivuosina?... Epävarmuus lisääntyy mutta palkkataso paranee...

3 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin... Lähes joka toinen antaisi kaikkien ulkomaalaisten tulla Suomeen asumaan ja töitä tekemään... Usko ulkomaisen työvoiman tarpeeseen on selvästi lisääntynyt... Mikä on etujärjestöjen arvostus?... Yrittäjäjärjestö hengittää :n niskaan... Yrittäjät ja nuoret ovat muuttaneet suhtautumistaan :hon... :n ja :n jäsenet arvostavat oman keskusjärjestön työtä enemmän ja n jäsenet vähemmän kuin vuosi sitten... Etujärjestöjen imagot... Yhteistoimintakykyisyys on eniten etujärjestöjä kuvaava ominaisuus... Kärkikaksikko ja SY... Keneltä järkeviä työmarkkinapoliittisia ehdotuksia?... Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia?... Miten puolueet hoitavat palkansaajien asemaa koskevia asioita?... Keskustan ja perussuomalaisten palkansaajaidentiteetti on parantunut viime vuodesta kaikkein eniten... LIITEKUVAT...

4 ,, Työmarkkinailmastotutkimus TYÖMARKKINAPOLIITTINEN MIELIPIDEILMASTO KEVÄT TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kolmen palkansaajien keskusjärjestön, :n, :n ja n toimeksiannosta. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin, työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään sekä ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina Haastatteluja tehtiin yhteensä. Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin + %-yksikköä suuntaansa. Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä? Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä tarpeellista Valtaosa suomalaisista ( %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista yli kaksi viidesosaa ( %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Järjestäytymisen tarpeellisuus on lähes samaa tasoa kuin kahdessa edellisessä tutkimuksessa. Viime vuoden huhtikuussa luku oli % ja vuoden maaliskuussa %. Järjestäytymisen tarpeellisuus on hieman laskenut etenkin vuoden tutkimuksesta. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKY- AIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTY- VÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA MELKO TARPEEL- LISTA EI OSAA MELKO TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Enemmistö kaikkien palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenistä näkee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. :n ja :n jäsenet kokevat järjestäytymisen keskimäärää tarpeellisemmaksi.

5 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI- KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA MELKO TARPEEL- LISTA EI OSAA MELKO TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR MTK SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

6 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat. Keskustan kannattajat pitävät järjestäytymistä jonkin verran aiempaa tärkeämpänä. Sen sijaan Kokoomuksen kannattajien usko järjestäytymiseen on hieman vähentynyt vuoden takaisesta. Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuitenkin vähemmän tarpeellisena kuin varttuneemmat ikäluokat. Ainoat iän mukaiset muutokset ovat sellaisia, että nuorimpien, --vuotiaiden, usko järjestäytymiseen on vähentynyt. Merkillepantavaa tuloksissa on kuitenkin se, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä. Palkka- ja työsuhdeturvan merkitys jäsenyysperusteena on voimistunut Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta jäseniltä tiedusteltiin ammattiliiton jäsenyysperusteita. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa siitä, miksi ammatillinen järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi. Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että palkka- ja työsuhdeturva ( %), ansiosidonnainen työsuhdeturva ( %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa ( %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus ( %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon tai melko paljon. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA JONKIN VERRAN EI LAIN- KAAN Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Perinne ja maan tapa Suomessa Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut Jos ei liity niin työkaverit painostavat TNS Gallup Oy / PGraphics

7 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina vakuutusyhtiöinä. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA JONKIN VERRAN EI LAIN- KAAN Palkka- ja työsuhdeturva / / / Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut / / / Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista / / / Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen turvallisuutta elämään / / / Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin / / / Ansiosidonnainen työttömyysturva / / / Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa / / / Jos ei liity, niin työkaverit painostavat / / / Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus / / / Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa / / / Perinne ja maan tapa Suomessa / / / Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon / / / Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä / / / Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja / / / TNS Gallup Oy / PGraphics

8 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Perinne ja maan tapa Suomessa Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut Jos ei liity niin työkaverit painostavat Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Jokin muu syy Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (viisi tärkeintä syytä, %). Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin / / / TNS Gallup Oy PGraphics

9 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita ovat mm. työkavereiden painotus, jäsenedut, halu olla tukemassa ayliikkeen tavoitteita laajemmin yhteiskunnassa ja oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä. Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet vuoden takaisesta. Tämä näkyy siten, että etenkin palkka- ja työsuhdeturvan painoarvo on lisääntynyt. Aiempaa hieman merkittävämmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään myös mahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin jäsenyyden kautta. Työtovereiden painostuksen koetaan nyt olevan vähemmän merkityksellinen kuin vuosi sitten. Tuloksista käy ilmi se, että alemmat toimihenkilöt ja työntekijät pitävät monia asioita keskimäärää tärkeämpinä. Näitä ovat etenkin palkka- ja työsuhdeturva, työpaikan asioihin vaikuttaminen, ansiosidonnainen työttömyysturva ja ammattiliiton jäsenyyden synnyttämä yleinen turvallisuuden tunne elämässä. Kun sitten kysytään, mikä kaikista asioista on tärkein syy kuulua ammattiliittoon ja on pakko valita vain yksi, nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Tulokset ovat jonkin verran muuttuneet etenkin jos asiaa tarkastellaan vuotta pidemmältä ajanjaksolta. Palkka- ja työsuhdeturva on aiempaa useammalle tärkein syynä kuulua ammattiliittoon etenkin jos lähtötasoksi otetaan vuosi ( % % %). Vastaavasti pientä vähennystä näkyy ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla. Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissa ammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- ja työsuhdeturva. Myös kaikkien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa tärkein jäsenyysperuste on sama. Alemmista toimihenkilöistä ( %) ja AKA- VAn jäsenistä ( %) kuitenkin keskimäärää useampi mainitsee tärkeimpänä jäsenyysperusteena ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

10 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Ovatko työtaistelut vanhentunut keino vaikuttaa? Sopimusrikkomukset ja työntekijöiden työolojen yksipuolinen heikentäminen hyväksyttävimmät lakon perusteet Kaikkein oikeutetuimpana periaatteellisena lakon syynä pidetään tilannetta, jossa työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia. Lakko on tällöin yleisesti hyväksytty vastaveto sopimuksen rikkonutta kumppania vastaan. Työtaistelu on silloin oikeutettu prosentin mielestä. Lähes yhtä moni ( %) hyväksyy työtaistelutoimet myös silloin kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja. Em. kahden lakkoperusteen lisäksi oikeutettuna syynä pidetään sitä, että tavoitteisiin ei päästä neuvotteluteitse. prosenttia katsoo siinä tilanteessa järeät otteet legitiimeiksi. Kaksi kolmasosaa ( %) hyväksyy työtaistelun, johon ryhdytään, kun on jääty jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Enemmistö ( %) pitää lakkoa oikeutettuna myös silloin, kun työntekijöiden lakko-oikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä. Muut jäljelle jäävät perusteet eivät saa yhtä suurta kannatusta. Yli kaksi viidesosaa suhtautuu hyväksyvästi sopimusneuvottelujen vauhdittamiseen ( %) sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen ( %) työtaistelutoimenpitein. Suomalaisten suhtautuminen lakkoihin on pysynyt pitkällä sihdillä siltä osin ennallaan, että joka kerta selkeä enemmistö on antanut siunauksensa työnantajan sopimusrikkeitä vastaan suunnatulle lakolle. Tällaisen lakon hyväksyntä on samaa tasoa kuin vuosi sitten ja on edelleen korkeammalla tasolla kuin seitsemän vuotta sitten. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. ONKO LAKKO OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%). KYLLÄ EOS EI Kun työnantaja ei noudata työelämää kosk. lakeja tai sopim. Kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikent. työntek. työoloja Kun tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen Kun työntekij. lakko-oikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä Kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja Kun pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä liittoa TNS Gallup Oy / PGraphics

11 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Kun suhtautumista perusteisiin tarkastellaan parin kolmen vuoden sihdillä, havaitaan kansalaisten käsitysten muuttuneen vauhdituslakkoja ja solidaarisuuslakkoja kohtaan hieman varauksellisemmiksi. :laiset reagoivat lakko-oikeuden rajoituksiin ja akavalaiset jälkeenjäämiseen yleisestä palkkakehityksestä Eri palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenet suhtautuvat lakkoperusteisiin melko samalla tavoin. Eräitä eroja kuitenkin voidaan tehdä. Akavalaiset antavat siunauksensa helpommin ja muita useammin sellaisille lakoille, joiden avulla pyritään vastaamaan työnantajien sopimusrikkomuksiin tai etsitään ulospääsyä työnantajan yksipuolisesta työolojen huonontamisesta. Akavalaiset reagoivat lakkoihin myönteisesti myös silloin kun on jääty jälkeen yleisestä palkkakehityksestä tai tavoitellaan sopimusneuvottelujen vauhditusta. Verrattuna muihin keskusjärjestöihin :n jäsenet hyväksyvät muita useammin lakon kun tavoitteisiin ei päästä, jos yritetään rajoittaa lakkooikeutta, yritetään vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon tai kun tuetaan läheistä liittoa solidaarisuussyistä. :n jäsenet ovat jonkin verran varovaisempia vastauksissaan kuin :n ja n jäsenet. Suurten puolueiden kannattajien käsitykset ovat yllätyksettömiä: Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat erottuvat muista hieman lakkomyönteisemmän ajattelutapansa johdosta. Keskustalaisten ja kokoomuslaisten ymmärtämys on vähäisempää ainakin silloin, kun työtaisteluun liittyy määreitä poliittinen painostus tai solidaarisuus. Kokonaisuudessaan Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat eri lakkoperusteisiin hivenen myönteisemmin kuin Keskustan tukijat.

12 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinailmasto / Kuvio t. ONKO LAKKO* OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%). KYLLÄ EOS EI Kun työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia Kun pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon (esim. lainsäädäntöasiat, työttömyysturva) Kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja Kun tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä liittoa tai järjestöä Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / Kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikent.työnt. työoloja / / / TNS Gallup Oy / PGraphics

13 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Onko työmarkkinoiden ilmapiiri muuttunut? Kaksi viidestä uskoo työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden tiukentuneen Työmarkkinoiden ilmapiiriä luodattiin tutkimuksessa kahdella kaksiosaisella kysymyksenasettelulla. Aluksi vastaajat arvioivat, ovatko työmarkkinaosapuolten (työnantajajärjestöjen ja ay-liikkeen) vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan muuttuneet parin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämän jälkeen kysyttiin, millaiseksi vastaajat kokevat nämä työmarkkinaosapuolten vaatimukset toisiaan kohtaan, ovatko ne liian tiukkoja vai liian sovitteleva. Kaksi viidestä ( %) kokee työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden ay-liikettä kohtaan tiukentuneen viimeksi kuluneen parin vuoden aikana. Vuonna tällaisia kannanottoja oli selvästi enemmän ( %). Melko vakuuttuneita työnantajajärjestöjen asenteiden tiukentumisesta ovat etenkin eläkeikää lähestyvät kansalaiset sekä alemmat toimihenkilöt. Yrittäjät ovat puolestaan panneet merkille keskimäärää useammin työnantajajärjestöjen pehmentymistä. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN JA VAATIMUSTEN MUUTTUMI- SESTA VIIMEKSI KULUNEEN PARIN VUODEN AIKANA (%). MUUTTU- NEET TIU- KEMMIKSI EI MITÄÄN MUU- TOSTA EI OSAA MUUTTU- NEET SOVIT- TELEVIMMIKSI Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaan / / Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan / / TNS Gallup Oy / PGraphics Käsitykset ay-liikkeen vaatimusten ja asenteiden muutoksesta työnantajajärjestöjä kohtaan hajoavat voimakkaammin. Yleisin näkemys on se, että mitään muutosta ei ole tapahtunut. Samansuuntainen tulos oli havaittavissa jo vuonna.

14 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Miesten ja naisten eroista voi todeta sen, että miehet ovat havainneet naisia useammin työnantajajärjestöjen asenteiden ja vaatimusten koventumista. Naiset ovat sen sijaan panneet merkille ay-liikkeen vaatimusten ja asenteiden tiukentumista. Käsitykset työnantajajärjestöjen liian kovista otteista laimentuneet jonkin verran Kun sitten kysytään, millaisiksi kansalaiset kokevat osapuolten vaatimukset toisiaan kohtaan saadaan tulokseksi, että enemmistö katsoo molempien työmarkkinaosapuolten vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan lähinnä sopiviksi. Kuitenkin kolmannes ( %) arvioi työnantajajärjestöjen reaktiot ja toimet liian tiukoiksi. Vain prosenttia kansasta syyttää ammattiyhdistysliikettä otteiden ylimitoituksesta. Muutos vuodesta kielii siitä, että työmarkkinaosapuolten vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan ovat aiempaa useamman kansalaisen mielestä sopivalla tasolla. Käsitykset etenkin työnantajajärjestöjen liian kovista otteista ovat laimentuneet vuodesta. Eläkeikää lähestyvät kansalaiset, työntekijät ja n jäsenet ovat niitä, joilla on muita useammin taipumusta syyllistää työnantajajärjestöjä liian kovista otteista ay-liikettä kohtaan. Niitä, jotka näkevät, että työnantajajärjestöt olisivat liian helläkätisiä ja sovittelevia ei juuri löydy, ei edes yrittäjien keskuudesta. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUKSISTA JA ODOTUKSIS- TA TÄLLÄ HETKELLÄ (%). LIIAN TIUKKOJA SOPI- VIA EI OSAA LIIAN SO- VITTELEVIA Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaan / / Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan / / TNS Gallup Oy / PGraphics

15 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Missä raamissa työmarkkinaratkaisu ja mitä tavoitteita? Työllisyyden parantaminen, palkansaajien sosiaaliturva ja palkankorotukset syksyn työmarkkinaratkaisun kärkitavoitteet Vastaajilta kysyttiin käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat todella tärkeitä asetettaessa tavoitteita seuraaville tuloneuvotteluille. Tavoitelistan kärjessä on työllisyydestä huolehtiminen ( %). Tämän jälkeen nousevat palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen ( %) ja palkankorotukset ( %) sekä määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen ( %). Selvästi vähiten odotuksia ladataan etätyön pelisääntöjen kehittämiseen, tulospalkkauksen pelisääntöjen sopimiseen sekä luottamushenkilöiden aseman parantamiseen. :n ja :n jäsenet kohdentavat palkankorotuksiin enemmän odotuksia kuin n jäsenet. Työntekijöiden ja :n jäsenten keskuudessa palkankorotukset koetaan yhtä tärkeäksi tavoitteeksi kuin työllisyyden parantaminen. Palkankorotukset ovat keskimäärää korkeammalla tasolla niiden keskuudessa, jotka kannattavat liittokohtaista ratkaisua ensi syksyn työmarkkinakierroksella. Taulukko. Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät etuudet todella tärkeänä tavoitteena palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa (%). % Kaikki

16 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. MITÄ SEURAAVISTA ASIOISTA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOIT- TEITA SEURAAVALLE TYÖMARKKINARATKAISULLE ENSI SYKSYNÄ (%). Työllisyyden parantaminen Palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (esim....) Palkankorotukset ja muiden palkkaukseen liitt. etuuksien parantaminen Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen Verohelpotukset Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät parannukset Palkansaajien turvan (muutosturva) parantaminen irtisanomistilanteissa Työaikojen joustavuuden lisääminen Inflaation eli hintojen nousun hillitseminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen Luottamushenkilöiden aseman parantaminen Tulospalkkauksen yleisistä periaatteista sopiminen Etätyön pelisääntöjen kehittäminen Ei mitään edellisistä Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. KUMPI VAIHTOEHTO OLISI PAREMPI ENSI TYÖMARKKINARAT- LUISSA Tulopoliittinen kokonaisratkaisu Liittokohtainen ratkaisu Ei osaa sanoa / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraph-

17 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio e. KUMPI VAIHTOEHTO OLISI PAREMPI SYKSYN TYÖ- MARKKINARATKAISUSSA (%). TULOPO- LIITTINEN KOKON. EI OSAA LIITTO- KOHTAI- NEN Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR MTK SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

18 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Liittokierroksen suosio on lisääntynyt :n ja :n jäsenten keskuudessa Enemmistö ( %) kansasta kuitenkin suosii edelleen tuloneuvotteluissa tulopoliittista kokonaisratkaisua, jossa sopimus voi palkkaratkaisun lisäksi sisältää lainsäädäntöön ja valtion budjettiin liittyviä asioita kuten työllisyyden hoito, hinnat, sosiaalipolitiikka ja verotus. Liittokohtaisen palkkaratkaisun taakse asettuu % suomalaisista. Tulos on ollut sikäli sama myös aiemmissa tutkimuksissa, että enemmistö on kannattanut kokonaisratkaisua. Nyt kuitenkin liittokohtaisen ratkaisun suosio on korkeimmillaan. Aiemmin liittokierroksen kannatus on jäänyt neljänneksen tasolle. Enemmistö kaikkien keskusjärjestöjen jäsenistä kannattaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Liittokierroksen kannatus on kuitenkin suhteellisen korkealla tasolla etenkin :n jäsenten keskuudessa ( %). Myös :n jäsenistä kolmannes hamuaa liittokohtaista kierrosta. Akavalaisten selvä enemmistö ( %) on tulopoliittisen kokonaisratkaisun takana. :laiset ja :laiset suhtautuvat liittokierrokseen aiempaa selvästi myönteisemmin. Taulukko Tulopoliittisen kokonaisratkaisun ja liittokohtaisen ratkaisun suosio palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa ja (%). % % % % % % TUPO LIITTO Yli puolet ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että työllisyyden kohentamiseksi on seuraavalla tulosopimuskierroksella tehtävä vakauttava tulopoliittinen ratkaisu, jossa työssä käyvät tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin. Neljännes kuitenkin torjuu ehdotuksen maltillisista palkankorotuksista. Tutkimuksessa ei kysytty, minkälainen on maltillinen palkankorotus. Työllisyystalkoot maltillisin palkankorotuksin viehättävät keskimäärää useammin ikääntyneitä, yrittäjiä, Keskustan ja Kokoomuksen kannattajia. Työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa ilmenee jo enemmän varauksellista suhtautumista. :n ja n jäsenistä kolmannes torjuu ajatuksen maltillisista palkankorotuksista työllisyyden kohentamisen vuoksi. Suuret palkankorotukset eivät houkuttele kansaa Kolmannes kansasta ( %) vaatii suuria palkankorotuksia seuraavalla sopimuskierroksella sillä perusteella, että palkankorotusten suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Enemmistö kansasta ( %) torjuu ehdotuksen suurista palkankorotuksista. Tällä tavalla asennoituvien määrä on kuitenkin vähentynyt vuodesta.

19 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työntekijät ja opiskelijat pitävät muita hieman useammin roimia palkankorotuksia oikeutettuina tulevalla sopimuskierroksella, joskin yli puolet myös näihin ryhmiin kuuluvista suhtautuu torjuvasti suuriin korotuksiin. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio -. "Työllisyyden kohentamiseksi on seuraavalla työmarkkinakierroksella tehtävä vakauttava tulopoliittinen ratkaisu, jossa työssäkäyvät tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI Kaikki Naiset Mie- - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KES KO SD VA VIH SA STT AKAV MT S Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraph-

20 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio -. "Suuretkin palkankorotukset ovat seuraavassa työmarkkinaratkaisussa/seuraavalla tulosopimuskierroksella oikeutettuja, koska palkankorotusten suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Taulukko. Suuretkin palkankorotukset ovat seuraavalla tulokierroksella oikeutettuja, koska palkankorotusten suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Samaa mieltä olevien osuudet vuosina, ja (%). / / / / / / % % % % % % Tällä hetkellä :n kaksi viidesosaa arvioi isotkin korotukset oikeutetuiksi sillä perusteella, että niillä ei olisi vaikutusta kilpailukykyyn. Suurten palkankorotusten oikeutus esitetyllä perusteella on lisääntynyt :n ja n jäsenten keskuudessa vuodesta. Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen on säilynyt vahvana Suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä ( %) siitä, että työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla. Mielipide on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Enemmistö kaikissa väestöryhmissä on vakuuttunut työntekijöiden heikosta asemasta, mikäli työehdoista sovittaisiin kokonaan työpaikoilla. Pienet erot syntyvät asiasta vakuuttuneisuuden asteen perusteella l. siitä keskittyvätkö vastaukset vaihtoehtoon täysin samaa mieltä vai jokseenkin samaa mieltä. Keskimäärää varmempia mielipiteestään ovat eläkeikää lähestyvät, työntekijät, eläkeläiset ja :n jäsenet.

21 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Suomalaisista vajaa kolmannes ( %) antaisi työnantajille oikeuden palkata työntekijöitä työsuhteeseen niillä ehdoilla, joilla työntekijät henkilökohtaisesti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Enemmän kuin kaksi kolmesta torjuu ehdotuksen ( %). Suomalaiset suhtautuvat nyt kutakuinkin samoin kuin viime vuonna. Vielä vuonna kaksi viidestä ( %) suomalaisista olisi antanut työnantajille oikeuden palkata työn-tekijöitä ehdoilla, joilla työntekijät suostuvat töitä tekemään. Yrittäjillä on keskimäärää enemmän ( %) haluja palkata työntekijöitä niillä ehdoilla, joilla he suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Kuitenkin lähes puolet ( %) yrittäjistäkin suhtautuu ajatukseen kielteisesti. Suomalaiset tuki työehtosopimiselle nousee esille myös suhtautumisessa väittämään, jonka mukaan työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. Suomalaisista enemmän kuin neljä viidestä ( %) yhtyy väittämään. Samaa mieltä olevien osuus on lähes samalla tasolla vuodesta lähtien. Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan myönteisesti jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason Tutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työpaikkatason sopimista koskeviin luonnehdintoihin ja väittämiin. Arvioitavat luonnehdinnat olivat sisällöltään moniaineksisia aivan kuten asiasta käytävä julkinen keskustelukin, josta kysymysosiot on johdettu. Valtaosa kansalaisista ( %) sanoo, että sekä työnantajat että työntekijät voivat hyötyä paikallisesta sopimisesta jos sitä osataan oikealla tavalla soveltaa. Valtaosa ( %) suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen lisäämiseen, jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason. Paikallisen sopimisen lisäämistä kannatetaan ( %), jos samanaikaisesti palkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia parannetaan. Varsin yksimielisiä ( %) kansalaiset ovat siitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen nykyisestä helpottaisi maamme yritysten toimintakykyä ja parantaisi yritysten kilpailukykyä. Samaan hengenvetoon huomattava osa kansalaisista kuitenkin esittää varauksensa paikallisen sopimisen lisäämiseen. Niukka enemmistö ( %) ilmoittaa, että paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen, koska se toimii käytännössä vain työnantajan eduksi. Lähes puolet ( %) pelkää sitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajien kannalta huonoon lopputulokseen.

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

3/2009. Työmarkkinailmasto 2009

3/2009. Työmarkkinailmasto 2009 / Työmarkkinailmasto Huhtikuu Lisätiedot: Harri Järvinen harri.jarvinen@sak.fi puh. SAK, PL, Helsinki Tilaukset: SAK puh. SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmasto... Järjestäytymistä pidetään entistä

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät 2006

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät 2006 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät Osaraportti Kesäkuu Lisätiedot: /viestintä puh. +, PL, Helsinki Tilaukset: puh. + Tutkimustieto / TYÖMARKKINAPOLIITTINEN MIELIPIDEILMASTO KEVÄT OSARAPORTTI

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEI- TA SEURAAVILLE TULONEUVOTTELUILLE (%).

MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEI- TA SEURAAVILLE TULONEUVOTTELUILLE (%). Työmarkkinailmasto / Kuvio. MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEI- TA SEURAAVILLE TULONEUVOTTELUILLE (%). Työllisyyden parantaminen Palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen Työsuhdeturvan

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Ilmapuntari : Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun Maan hallituspuolueet ja oppositio sopivat

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Gorilla / David Trood

Gorilla / David Trood Gorilla / David Trood Työmarkkinailmasto kevät Sisällys: Suhtautuminen etujärjestöihin... SAK:lla jälleen kovin arvostus... Enemmistö antaa SAK:lle hyvän yleisarvosanan... Vahva ja vastuuntuntoinen toimija...

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää

Lisätiedot

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto. kevät 2005

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto. kevät 2005 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kolmen palkansaajien keskusjärjestön,

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

1/2005. Työmarkkinailmasto Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

1/2005. Työmarkkinailmasto Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ / Työmarkkinailmasto Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Elokuu Tilaukset: /postitus puh. () Sisällys Työmarkkinailmasto... Työmarkkinailmapiiri... Työnantajien asenteet tiukentuneet... Ay-liikkeen

Lisätiedot

3/2003. Työmarkkinailmasto syksy Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

3/2003. Työmarkkinailmasto syksy Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto / Työmarkkinailmasto syksy SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lokakuu Tilaukset SAK/postitus puh. () Sisällys Sisällys Työmarkkinailmasto syksy Suhtautuminen etujärjestöihin SAK:lla

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen?

Ilmapuntari 2014: Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen? Ilmapuntari : Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen? Suomalaisten mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen tulee olla maan hallituksen painopistealue

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen. Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääsee Missä kaikkialla saa nykyisin hyvää hoitoa? Tätä tiedusteltiin kansalaisilta monivalintakysymyksellä. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaaloita,

Lisätiedot

SAK STTK AKAVA. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto. kevät 2008

SAK STTK AKAVA. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto. kevät 2008 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry Toimihenkilökeskusjärjestö ry Akava ry Hakaniemenranta,. krs, Helsinki Mikonkatu A,. krs, Helsinki Rautatieläisenkatu

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

4/2001. Työmarkkinailmastotutkimus. Syksy Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

4/2001. Työmarkkinailmastotutkimus. Syksy Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 4/2001 Työmarkkinailmastotutkimus Syksy 2001 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: SAK/viestintä puh. (09) 7721 358 Tilaukset: SAK/postitus puh. (09) 7721 344 Työmarkkinailmasto

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä 2016: vuotiaiden näkemykset tulevaisuudesta

Huomisen kynnyksellä 2016: vuotiaiden näkemykset tulevaisuudesta : 55-84-vuotiaiden näkemykset tulevaisuudesta Sisältö ja toteutus Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää 55-84 -vuotiaiden: Näkemyksiä ikäihmisten kohtelusta yhteiskunnassamme Luottamusta

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Mielipiteet sote-uudistuksesta

Mielipiteet sote-uudistuksesta Mielipiteet sote-uudistuksesta Kansa ei usko sote-uudistuksen onnistumiseen Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle joulukuun alussa. Eduskunta päättää asiasta ennen kevään

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Julkaistavissa klo HYVÄ VALTUUTETTU ON ITSENÄINEN JA AJAA KOKO KUNNAN ETUA

Julkaistavissa klo HYVÄ VALTUUTETTU ON ITSENÄINEN JA AJAA KOKO KUNNAN ETUA Julkaistavissa.. klo 00.0 HYVÄ VALTUUTETTU ON ITSENÄINEN JA AJAA KOKO KUNNAN ETUA Hyvän kunnanvaltuutetun tulee ennen muuta olla erottuvan itsenäinen ( % vastaajista on tätä mieltä), ajaa koko kunnan etua

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Kuntapalvelujen saatavuus heikentynyt

Ilmapuntari 2014: Kuntapalvelujen saatavuus heikentynyt Ilmapuntari : Kuntapalvelujen saatavuus heikentynyt Suomalaisten mielestä palveluiden saatavuus on heikentynyt ja aiempaa useampi odottaa kotikunnan talouden ja palveluiden ajautuvan heikommalle kehitysuralle.

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Puolueliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Puolueliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Puolueliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia?

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? ARTTU-kuntaseminaari, Helsinki 15.12.2011 Sari Pikkala Åbo Akademi & Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Ilmapuntari 2013: Sote-uudistuksen pelätään heikentävän palveluita

Ilmapuntari 2013: Sote-uudistuksen pelätään heikentävän palveluita Julkaistavissa 16.7.2013 klo 12.00 Ilmapuntari 2013: Sote-uudistuksen pelätään heikentävän palveluita Suomalaisten mielestä nykyisin hyvää hoitoa saa sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa.

Lisätiedot

Lehdistötiedote Huomisen kynnyksellä tutkimus

Lehdistötiedote Huomisen kynnyksellä tutkimus Lehdistötiedote -tutkimus Julkaisuvapaa 21..2016 klo 14.1 Ikääntyneet kokevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi nuoruutta arvostetaan nykyyhteiskunnassa liikaa Kolme ikääntynyttä suomalaista neljästä

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

2013 / 2014 /

2013 / 2014 / 2013 / 2014 / 2015 2016 Sisällys 1. Onko luottamuksemme INSTITUUTIOIHIN muutoksessa? 2. Kestääkö kantokykymme nykyistä HYVINVOINTIVALTIOTA? 3. Mitä työn ja TYÖELÄMÄN MUUTOKSIA haluamme tehdä? 4. Pelottaako

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot