Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto. Kevät 2007

Transkriptio

1 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto Kevät

2 ,, Työmarkkinailmastotutkimus SISÄLLYS TYÖMARKKINAPOLIITTINEN MIELIPIDEILMASTO KEVÄT... Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä?... Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä tarpeellista... Palkka- ja työsuhdeturvan merkitys jäsenyysperusteena on voimistunut... Ovatko työtaistelut vanhentunut keino vaikuttaa?... Sopimusrikkomukset ja työntekijöiden työolojen yksipuolinen heikentäminen hyväksyttävimmät lakon perusteet... :laiset reagoivat lakko-oikeuden rajoituksiin ja akavalaiset jälkeenjäämiseen yleisestä palkkakehityksestä... Onko työmarkkinoiden ilmapiiri muuttunut?... Kaksi viidestä uskoo työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden tiukentuneen... Käsitykset työnantajajärjestöjen liian kovista otteista laimentuneet jonkin verran... Missä raamissa työmarkkinaratkaisu ja mitä tavoitteita?... Työllisyyden parantaminen, palkansaajien sosiaaliturva ja palkankorotukset syksyn työmarkkinaratkaisun kärkitavoitteet... Liittokierroksen suosio on lisääntynyt :n ja :n jäsenten keskuudessa... Suuret palkankorotukset eivät houkuttele kansaa... Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen on säilynyt vahvana... Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan myönteisesti jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason... Mielipiteet lakko-oikeudesta, lakkosakoista ja luottamushenkilöiden asemasta... Valtaosan mielestä lakko-oikeus pitää säilyttää nykyisellään... Millaiseksi palkansaajien asema koetaan maassamme?... Palkansaajien asema hyvä ainoastaan silloin kun puhutaan palkkatasosta yksityisissä teollisuusyrityksissä... :n jäsenet tyytymättömiä palkansaajien työpaikkojen varmuuteen ja n jäsenet palkkatasoon julkisella palvelusektorilla... Millaiseksi palkansaajien asema muuttuu lähivuosina?... Epävarmuus lisääntyy mutta palkkataso paranee...

3 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin... Lähes joka toinen antaisi kaikkien ulkomaalaisten tulla Suomeen asumaan ja töitä tekemään... Usko ulkomaisen työvoiman tarpeeseen on selvästi lisääntynyt... Mikä on etujärjestöjen arvostus?... Yrittäjäjärjestö hengittää :n niskaan... Yrittäjät ja nuoret ovat muuttaneet suhtautumistaan :hon... :n ja :n jäsenet arvostavat oman keskusjärjestön työtä enemmän ja n jäsenet vähemmän kuin vuosi sitten... Etujärjestöjen imagot... Yhteistoimintakykyisyys on eniten etujärjestöjä kuvaava ominaisuus... Kärkikaksikko ja SY... Keneltä järkeviä työmarkkinapoliittisia ehdotuksia?... Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia?... Miten puolueet hoitavat palkansaajien asemaa koskevia asioita?... Keskustan ja perussuomalaisten palkansaajaidentiteetti on parantunut viime vuodesta kaikkein eniten... LIITEKUVAT...

4 ,, Työmarkkinailmastotutkimus TYÖMARKKINAPOLIITTINEN MIELIPIDEILMASTO KEVÄT TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kolmen palkansaajien keskusjärjestön, :n, :n ja n toimeksiannosta. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin, työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään sekä ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina Haastatteluja tehtiin yhteensä. Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin + %-yksikköä suuntaansa. Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä? Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä tarpeellista Valtaosa suomalaisista ( %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista yli kaksi viidesosaa ( %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Järjestäytymisen tarpeellisuus on lähes samaa tasoa kuin kahdessa edellisessä tutkimuksessa. Viime vuoden huhtikuussa luku oli % ja vuoden maaliskuussa %. Järjestäytymisen tarpeellisuus on hieman laskenut etenkin vuoden tutkimuksesta. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKY- AIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTY- VÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA MELKO TARPEEL- LISTA EI OSAA MELKO TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Enemmistö kaikkien palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenistä näkee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. :n ja :n jäsenet kokevat järjestäytymisen keskimäärää tarpeellisemmaksi.

5 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI- KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA MELKO TARPEEL- LISTA EI OSAA MELKO TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR MTK SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

6 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat. Keskustan kannattajat pitävät järjestäytymistä jonkin verran aiempaa tärkeämpänä. Sen sijaan Kokoomuksen kannattajien usko järjestäytymiseen on hieman vähentynyt vuoden takaisesta. Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuitenkin vähemmän tarpeellisena kuin varttuneemmat ikäluokat. Ainoat iän mukaiset muutokset ovat sellaisia, että nuorimpien, --vuotiaiden, usko järjestäytymiseen on vähentynyt. Merkillepantavaa tuloksissa on kuitenkin se, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä. Palkka- ja työsuhdeturvan merkitys jäsenyysperusteena on voimistunut Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta jäseniltä tiedusteltiin ammattiliiton jäsenyysperusteita. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa siitä, miksi ammatillinen järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi. Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että palkka- ja työsuhdeturva ( %), ansiosidonnainen työsuhdeturva ( %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa ( %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus ( %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon tai melko paljon. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA JONKIN VERRAN EI LAIN- KAAN Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Perinne ja maan tapa Suomessa Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut Jos ei liity niin työkaverit painostavat TNS Gallup Oy / PGraphics

7 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina vakuutusyhtiöinä. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA JONKIN VERRAN EI LAIN- KAAN Palkka- ja työsuhdeturva / / / Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut / / / Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista / / / Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen turvallisuutta elämään / / / Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin / / / Ansiosidonnainen työttömyysturva / / / Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa / / / Jos ei liity, niin työkaverit painostavat / / / Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus / / / Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa / / / Perinne ja maan tapa Suomessa / / / Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon / / / Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä / / / Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja / / / TNS Gallup Oy / PGraphics

8 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Perinne ja maan tapa Suomessa Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut Jos ei liity niin työkaverit painostavat Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Jokin muu syy Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (viisi tärkeintä syytä, %). Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin / / / TNS Gallup Oy PGraphics

9 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita ovat mm. työkavereiden painotus, jäsenedut, halu olla tukemassa ayliikkeen tavoitteita laajemmin yhteiskunnassa ja oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä. Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet vuoden takaisesta. Tämä näkyy siten, että etenkin palkka- ja työsuhdeturvan painoarvo on lisääntynyt. Aiempaa hieman merkittävämmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään myös mahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin jäsenyyden kautta. Työtovereiden painostuksen koetaan nyt olevan vähemmän merkityksellinen kuin vuosi sitten. Tuloksista käy ilmi se, että alemmat toimihenkilöt ja työntekijät pitävät monia asioita keskimäärää tärkeämpinä. Näitä ovat etenkin palkka- ja työsuhdeturva, työpaikan asioihin vaikuttaminen, ansiosidonnainen työttömyysturva ja ammattiliiton jäsenyyden synnyttämä yleinen turvallisuuden tunne elämässä. Kun sitten kysytään, mikä kaikista asioista on tärkein syy kuulua ammattiliittoon ja on pakko valita vain yksi, nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Tulokset ovat jonkin verran muuttuneet etenkin jos asiaa tarkastellaan vuotta pidemmältä ajanjaksolta. Palkka- ja työsuhdeturva on aiempaa useammalle tärkein syynä kuulua ammattiliittoon etenkin jos lähtötasoksi otetaan vuosi ( % % %). Vastaavasti pientä vähennystä näkyy ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla. Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissa ammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- ja työsuhdeturva. Myös kaikkien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa tärkein jäsenyysperuste on sama. Alemmista toimihenkilöistä ( %) ja AKA- VAn jäsenistä ( %) kuitenkin keskimäärää useampi mainitsee tärkeimpänä jäsenyysperusteena ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

10 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Ovatko työtaistelut vanhentunut keino vaikuttaa? Sopimusrikkomukset ja työntekijöiden työolojen yksipuolinen heikentäminen hyväksyttävimmät lakon perusteet Kaikkein oikeutetuimpana periaatteellisena lakon syynä pidetään tilannetta, jossa työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia. Lakko on tällöin yleisesti hyväksytty vastaveto sopimuksen rikkonutta kumppania vastaan. Työtaistelu on silloin oikeutettu prosentin mielestä. Lähes yhtä moni ( %) hyväksyy työtaistelutoimet myös silloin kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja. Em. kahden lakkoperusteen lisäksi oikeutettuna syynä pidetään sitä, että tavoitteisiin ei päästä neuvotteluteitse. prosenttia katsoo siinä tilanteessa järeät otteet legitiimeiksi. Kaksi kolmasosaa ( %) hyväksyy työtaistelun, johon ryhdytään, kun on jääty jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Enemmistö ( %) pitää lakkoa oikeutettuna myös silloin, kun työntekijöiden lakko-oikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä. Muut jäljelle jäävät perusteet eivät saa yhtä suurta kannatusta. Yli kaksi viidesosaa suhtautuu hyväksyvästi sopimusneuvottelujen vauhdittamiseen ( %) sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen ( %) työtaistelutoimenpitein. Suomalaisten suhtautuminen lakkoihin on pysynyt pitkällä sihdillä siltä osin ennallaan, että joka kerta selkeä enemmistö on antanut siunauksensa työnantajan sopimusrikkeitä vastaan suunnatulle lakolle. Tällaisen lakon hyväksyntä on samaa tasoa kuin vuosi sitten ja on edelleen korkeammalla tasolla kuin seitsemän vuotta sitten. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. ONKO LAKKO OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%). KYLLÄ EOS EI Kun työnantaja ei noudata työelämää kosk. lakeja tai sopim. Kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikent. työntek. työoloja Kun tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen Kun työntekij. lakko-oikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä Kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja Kun pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä liittoa TNS Gallup Oy / PGraphics

11 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Kun suhtautumista perusteisiin tarkastellaan parin kolmen vuoden sihdillä, havaitaan kansalaisten käsitysten muuttuneen vauhdituslakkoja ja solidaarisuuslakkoja kohtaan hieman varauksellisemmiksi. :laiset reagoivat lakko-oikeuden rajoituksiin ja akavalaiset jälkeenjäämiseen yleisestä palkkakehityksestä Eri palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenet suhtautuvat lakkoperusteisiin melko samalla tavoin. Eräitä eroja kuitenkin voidaan tehdä. Akavalaiset antavat siunauksensa helpommin ja muita useammin sellaisille lakoille, joiden avulla pyritään vastaamaan työnantajien sopimusrikkomuksiin tai etsitään ulospääsyä työnantajan yksipuolisesta työolojen huonontamisesta. Akavalaiset reagoivat lakkoihin myönteisesti myös silloin kun on jääty jälkeen yleisestä palkkakehityksestä tai tavoitellaan sopimusneuvottelujen vauhditusta. Verrattuna muihin keskusjärjestöihin :n jäsenet hyväksyvät muita useammin lakon kun tavoitteisiin ei päästä, jos yritetään rajoittaa lakkooikeutta, yritetään vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon tai kun tuetaan läheistä liittoa solidaarisuussyistä. :n jäsenet ovat jonkin verran varovaisempia vastauksissaan kuin :n ja n jäsenet. Suurten puolueiden kannattajien käsitykset ovat yllätyksettömiä: Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat erottuvat muista hieman lakkomyönteisemmän ajattelutapansa johdosta. Keskustalaisten ja kokoomuslaisten ymmärtämys on vähäisempää ainakin silloin, kun työtaisteluun liittyy määreitä poliittinen painostus tai solidaarisuus. Kokonaisuudessaan Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat eri lakkoperusteisiin hivenen myönteisemmin kuin Keskustan tukijat.

12 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinailmasto / Kuvio t. ONKO LAKKO* OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%). KYLLÄ EOS EI Kun työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia Kun pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon (esim. lainsäädäntöasiat, työttömyysturva) Kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja Kun tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä liittoa tai järjestöä Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / Kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikent.työnt. työoloja / / / TNS Gallup Oy / PGraphics

13 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Onko työmarkkinoiden ilmapiiri muuttunut? Kaksi viidestä uskoo työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden tiukentuneen Työmarkkinoiden ilmapiiriä luodattiin tutkimuksessa kahdella kaksiosaisella kysymyksenasettelulla. Aluksi vastaajat arvioivat, ovatko työmarkkinaosapuolten (työnantajajärjestöjen ja ay-liikkeen) vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan muuttuneet parin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämän jälkeen kysyttiin, millaiseksi vastaajat kokevat nämä työmarkkinaosapuolten vaatimukset toisiaan kohtaan, ovatko ne liian tiukkoja vai liian sovitteleva. Kaksi viidestä ( %) kokee työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden ay-liikettä kohtaan tiukentuneen viimeksi kuluneen parin vuoden aikana. Vuonna tällaisia kannanottoja oli selvästi enemmän ( %). Melko vakuuttuneita työnantajajärjestöjen asenteiden tiukentumisesta ovat etenkin eläkeikää lähestyvät kansalaiset sekä alemmat toimihenkilöt. Yrittäjät ovat puolestaan panneet merkille keskimäärää useammin työnantajajärjestöjen pehmentymistä. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN JA VAATIMUSTEN MUUTTUMI- SESTA VIIMEKSI KULUNEEN PARIN VUODEN AIKANA (%). MUUTTU- NEET TIU- KEMMIKSI EI MITÄÄN MUU- TOSTA EI OSAA MUUTTU- NEET SOVIT- TELEVIMMIKSI Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaan / / Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan / / TNS Gallup Oy / PGraphics Käsitykset ay-liikkeen vaatimusten ja asenteiden muutoksesta työnantajajärjestöjä kohtaan hajoavat voimakkaammin. Yleisin näkemys on se, että mitään muutosta ei ole tapahtunut. Samansuuntainen tulos oli havaittavissa jo vuonna.

14 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Miesten ja naisten eroista voi todeta sen, että miehet ovat havainneet naisia useammin työnantajajärjestöjen asenteiden ja vaatimusten koventumista. Naiset ovat sen sijaan panneet merkille ay-liikkeen vaatimusten ja asenteiden tiukentumista. Käsitykset työnantajajärjestöjen liian kovista otteista laimentuneet jonkin verran Kun sitten kysytään, millaisiksi kansalaiset kokevat osapuolten vaatimukset toisiaan kohtaan saadaan tulokseksi, että enemmistö katsoo molempien työmarkkinaosapuolten vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan lähinnä sopiviksi. Kuitenkin kolmannes ( %) arvioi työnantajajärjestöjen reaktiot ja toimet liian tiukoiksi. Vain prosenttia kansasta syyttää ammattiyhdistysliikettä otteiden ylimitoituksesta. Muutos vuodesta kielii siitä, että työmarkkinaosapuolten vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan ovat aiempaa useamman kansalaisen mielestä sopivalla tasolla. Käsitykset etenkin työnantajajärjestöjen liian kovista otteista ovat laimentuneet vuodesta. Eläkeikää lähestyvät kansalaiset, työntekijät ja n jäsenet ovat niitä, joilla on muita useammin taipumusta syyllistää työnantajajärjestöjä liian kovista otteista ay-liikettä kohtaan. Niitä, jotka näkevät, että työnantajajärjestöt olisivat liian helläkätisiä ja sovittelevia ei juuri löydy, ei edes yrittäjien keskuudesta. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUKSISTA JA ODOTUKSIS- TA TÄLLÄ HETKELLÄ (%). LIIAN TIUKKOJA SOPI- VIA EI OSAA LIIAN SO- VITTELEVIA Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaan / / Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan / / TNS Gallup Oy / PGraphics

15 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Missä raamissa työmarkkinaratkaisu ja mitä tavoitteita? Työllisyyden parantaminen, palkansaajien sosiaaliturva ja palkankorotukset syksyn työmarkkinaratkaisun kärkitavoitteet Vastaajilta kysyttiin käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat todella tärkeitä asetettaessa tavoitteita seuraaville tuloneuvotteluille. Tavoitelistan kärjessä on työllisyydestä huolehtiminen ( %). Tämän jälkeen nousevat palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen ( %) ja palkankorotukset ( %) sekä määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen ( %). Selvästi vähiten odotuksia ladataan etätyön pelisääntöjen kehittämiseen, tulospalkkauksen pelisääntöjen sopimiseen sekä luottamushenkilöiden aseman parantamiseen. :n ja :n jäsenet kohdentavat palkankorotuksiin enemmän odotuksia kuin n jäsenet. Työntekijöiden ja :n jäsenten keskuudessa palkankorotukset koetaan yhtä tärkeäksi tavoitteeksi kuin työllisyyden parantaminen. Palkankorotukset ovat keskimäärää korkeammalla tasolla niiden keskuudessa, jotka kannattavat liittokohtaista ratkaisua ensi syksyn työmarkkinakierroksella. Taulukko. Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät etuudet todella tärkeänä tavoitteena palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa (%). % Kaikki

16 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio. MITÄ SEURAAVISTA ASIOISTA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOIT- TEITA SEURAAVALLE TYÖMARKKINARATKAISULLE ENSI SYKSYNÄ (%). Työllisyyden parantaminen Palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (esim....) Palkankorotukset ja muiden palkkaukseen liitt. etuuksien parantaminen Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen Verohelpotukset Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät parannukset Palkansaajien turvan (muutosturva) parantaminen irtisanomistilanteissa Työaikojen joustavuuden lisääminen Inflaation eli hintojen nousun hillitseminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen Luottamushenkilöiden aseman parantaminen Tulospalkkauksen yleisistä periaatteista sopiminen Etätyön pelisääntöjen kehittäminen Ei mitään edellisistä Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio t. KUMPI VAIHTOEHTO OLISI PAREMPI ENSI TYÖMARKKINARAT- LUISSA Tulopoliittinen kokonaisratkaisu Liittokohtainen ratkaisu Ei osaa sanoa / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraph-

17 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio e. KUMPI VAIHTOEHTO OLISI PAREMPI SYKSYN TYÖ- MARKKINARATKAISUSSA (%). TULOPO- LIITTINEN KOKON. EI OSAA LIITTO- KOHTAI- NEN Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR MTK SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

18 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Liittokierroksen suosio on lisääntynyt :n ja :n jäsenten keskuudessa Enemmistö ( %) kansasta kuitenkin suosii edelleen tuloneuvotteluissa tulopoliittista kokonaisratkaisua, jossa sopimus voi palkkaratkaisun lisäksi sisältää lainsäädäntöön ja valtion budjettiin liittyviä asioita kuten työllisyyden hoito, hinnat, sosiaalipolitiikka ja verotus. Liittokohtaisen palkkaratkaisun taakse asettuu % suomalaisista. Tulos on ollut sikäli sama myös aiemmissa tutkimuksissa, että enemmistö on kannattanut kokonaisratkaisua. Nyt kuitenkin liittokohtaisen ratkaisun suosio on korkeimmillaan. Aiemmin liittokierroksen kannatus on jäänyt neljänneksen tasolle. Enemmistö kaikkien keskusjärjestöjen jäsenistä kannattaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Liittokierroksen kannatus on kuitenkin suhteellisen korkealla tasolla etenkin :n jäsenten keskuudessa ( %). Myös :n jäsenistä kolmannes hamuaa liittokohtaista kierrosta. Akavalaisten selvä enemmistö ( %) on tulopoliittisen kokonaisratkaisun takana. :laiset ja :laiset suhtautuvat liittokierrokseen aiempaa selvästi myönteisemmin. Taulukko Tulopoliittisen kokonaisratkaisun ja liittokohtaisen ratkaisun suosio palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa ja (%). % % % % % % TUPO LIITTO Yli puolet ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että työllisyyden kohentamiseksi on seuraavalla tulosopimuskierroksella tehtävä vakauttava tulopoliittinen ratkaisu, jossa työssä käyvät tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin. Neljännes kuitenkin torjuu ehdotuksen maltillisista palkankorotuksista. Tutkimuksessa ei kysytty, minkälainen on maltillinen palkankorotus. Työllisyystalkoot maltillisin palkankorotuksin viehättävät keskimäärää useammin ikääntyneitä, yrittäjiä, Keskustan ja Kokoomuksen kannattajia. Työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa ilmenee jo enemmän varauksellista suhtautumista. :n ja n jäsenistä kolmannes torjuu ajatuksen maltillisista palkankorotuksista työllisyyden kohentamisen vuoksi. Suuret palkankorotukset eivät houkuttele kansaa Kolmannes kansasta ( %) vaatii suuria palkankorotuksia seuraavalla sopimuskierroksella sillä perusteella, että palkankorotusten suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Enemmistö kansasta ( %) torjuu ehdotuksen suurista palkankorotuksista. Tällä tavalla asennoituvien määrä on kuitenkin vähentynyt vuodesta.

19 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työntekijät ja opiskelijat pitävät muita hieman useammin roimia palkankorotuksia oikeutettuina tulevalla sopimuskierroksella, joskin yli puolet myös näihin ryhmiin kuuluvista suhtautuu torjuvasti suuriin korotuksiin. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio -. "Työllisyyden kohentamiseksi on seuraavalla työmarkkinakierroksella tehtävä vakauttava tulopoliittinen ratkaisu, jossa työssäkäyvät tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI Kaikki Naiset Mie- - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KES KO SD VA VIH SA STT AKAV MT S Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraph-

20 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio -. "Suuretkin palkankorotukset ovat seuraavassa työmarkkinaratkaisussa/seuraavalla tulosopimuskierroksella oikeutettuja, koska palkankorotusten suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Taulukko. Suuretkin palkankorotukset ovat seuraavalla tulokierroksella oikeutettuja, koska palkankorotusten suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Samaa mieltä olevien osuudet vuosina, ja (%). / / / / / / % % % % % % Tällä hetkellä :n kaksi viidesosaa arvioi isotkin korotukset oikeutetuiksi sillä perusteella, että niillä ei olisi vaikutusta kilpailukykyyn. Suurten palkankorotusten oikeutus esitetyllä perusteella on lisääntynyt :n ja n jäsenten keskuudessa vuodesta. Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen on säilynyt vahvana Suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä ( %) siitä, että työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla. Mielipide on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Enemmistö kaikissa väestöryhmissä on vakuuttunut työntekijöiden heikosta asemasta, mikäli työehdoista sovittaisiin kokonaan työpaikoilla. Pienet erot syntyvät asiasta vakuuttuneisuuden asteen perusteella l. siitä keskittyvätkö vastaukset vaihtoehtoon täysin samaa mieltä vai jokseenkin samaa mieltä. Keskimäärää varmempia mielipiteestään ovat eläkeikää lähestyvät, työntekijät, eläkeläiset ja :n jäsenet.

21 ,, Työmarkkinailmastotutkimus Suomalaisista vajaa kolmannes ( %) antaisi työnantajille oikeuden palkata työntekijöitä työsuhteeseen niillä ehdoilla, joilla työntekijät henkilökohtaisesti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Enemmän kuin kaksi kolmesta torjuu ehdotuksen ( %). Suomalaiset suhtautuvat nyt kutakuinkin samoin kuin viime vuonna. Vielä vuonna kaksi viidestä ( %) suomalaisista olisi antanut työnantajille oikeuden palkata työn-tekijöitä ehdoilla, joilla työntekijät suostuvat töitä tekemään. Yrittäjillä on keskimäärää enemmän ( %) haluja palkata työntekijöitä niillä ehdoilla, joilla he suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Kuitenkin lähes puolet ( %) yrittäjistäkin suhtautuu ajatukseen kielteisesti. Suomalaiset tuki työehtosopimiselle nousee esille myös suhtautumisessa väittämään, jonka mukaan työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. Suomalaisista enemmän kuin neljä viidestä ( %) yhtyy väittämään. Samaa mieltä olevien osuus on lähes samalla tasolla vuodesta lähtien. Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan myönteisesti jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason Tutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työpaikkatason sopimista koskeviin luonnehdintoihin ja väittämiin. Arvioitavat luonnehdinnat olivat sisällöltään moniaineksisia aivan kuten asiasta käytävä julkinen keskustelukin, josta kysymysosiot on johdettu. Valtaosa kansalaisista ( %) sanoo, että sekä työnantajat että työntekijät voivat hyötyä paikallisesta sopimisesta jos sitä osataan oikealla tavalla soveltaa. Valtaosa ( %) suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen lisäämiseen, jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason. Paikallisen sopimisen lisäämistä kannatetaan ( %), jos samanaikaisesti palkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia parannetaan. Varsin yksimielisiä ( %) kansalaiset ovat siitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen nykyisestä helpottaisi maamme yritysten toimintakykyä ja parantaisi yritysten kilpailukykyä. Samaan hengenvetoon huomattava osa kansalaisista kuitenkin esittää varauksensa paikallisen sopimisen lisäämiseen. Niukka enemmistö ( %) ilmoittaa, että paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen, koska se toimii käytännössä vain työnantajan eduksi. Lähes puolet ( %) pelkää sitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajien kannalta huonoon lopputulokseen.