Edaattorin käsikirja 2017

Transkriptio

1 Edaattorin käsikirja 2017 Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajiston koulutusmateriaali 1

2 Johdanto Arvoisa opiskelijakunta OSAKOn edustajiston jäsen tai varajäsen eli "edaattori"! Lämpimät onnittelut saavuttamastasi luottamuspestistä. Tämän käsikirjan tarkoitus on tutustuttaa sinut opiskelijakuntamme, Oulun ammattikorkeakoulun sekä Suomen opiskelijakuntien liiton toimintaan. Haluamme tarjota sinulle kaikki avaimet edustajistotoimintaa varten. Tämä paketti on kattava, mutta ei varmastikaan täydellinen. OSAKOn toimijoiden yhteystiedot löytyvät käsikirjan lopusta, joten ota ihmeessä yhteyttä keneen tahansa jos ja kun kysyttävää tulee. Rohkeutta edustajistotyöhön ja intoa lukemiseen! Edariterveisin, Valtteri Törmänen Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja

3 Sisällys Johdanto AMMATTIKORKEAKOULULAKI, OPISKELIJAKUNTAPYKÄLÄ OSAKON TOIMINTAA HAVAINNOLLISTAVA KUVIO OPISKELIJAKUNNAN SÄÄNNÖT OPISKELIJAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ OPISKELIJAKUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ AMMATTIKORKEAKOULUPOLIITTINEN OHJELMA KUNNALLISPOLIITTINEN OHJELMA VALTAKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN OHJELMA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO SAMOK RY POLIITTINEN OHJELMA OPISKELIJAEDUSTAJAN KÄSIKIRJA KOULUTUSPOLITIIKAN PERUSTEITA OPISKELIJAEDUSTAJANA TOIMIMINEN KOKOUSTEKNIIKAN PERUSTEET OSAKO, OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OAMK SUOMEN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄSSÄ KANSAINVÄLINEN KOULUTUS- JA OPISKELIJAPOLITIIKKA PIENI SANASTO LIITE 1. OSAKON AMMATTIKORKEAKOULUPOLIITTINEN OHJELMA LIITE 2. TUTKINTO OHJELMATIIMIEN TOIMINTAMALLI LIITE 3. TUTKINTO OHJELMATIIMIN KOKOUKSEN ESITYSLISTAMALLI LIITE 4. YHTEYSTIETOJA

4 1. AMMATTIKORKEAKOULULAKI, OPISKELIJAKUNTAPYKÄLÄ Ammattikorkeakoululaki /932, 41 Opiskelijakunta Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saatavilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä jäsentensä suoritettaviksi. Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan hallintoa varten on edustajisto ja hallitus. Opiskelijakunnan hallinnosta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä, jotka vahvistaa rehtori. Opiskelijakunnan 2 momentin nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin 41 :ssä säädetään muutoksenhausta ammattikorkeakoulun tekemään päätökseen. Opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, mitä yhdistyslaissa (503/1989) säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. 4

5 2. OSAKON TOIMINTAA HAVAINNOLLISTAVA KUVIO 3. OPISKELIJAKUNNAN SÄÄNNÖT Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, ja siitä voidaan käyttää lyhennettä OSAKO. Englanniksi opiskelijakunnasta käytetään nimeä Student Union of Oulu University of Applied Sciences. Opiskelijakunnan kotipaikka on Oulu ja kieli suomi. Opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan toiminta perustuu ammattikorkeakoululain (932/2014) 41 :ään, muutoin sovelletaan yhdistyslain (503/1989) säädöksiä. 2 Tehtävät ja toiminta Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on myös valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoululain 4 luvussa tarkoitettuihin ammattikorkeakoulun toimielimiin, nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain (65/1994) 9 :n mukaiseen ammattikorkeakoulun opintotukilautakuntaan ja osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :ssä säädetyn opiskeluterveydenhuollon ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun

6 :ssä säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen sekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saatavilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla. Opiskelijakunta voi saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia, omistaa kiinteää omaisuutta ja osakkeita, vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, kerätä asianomaisella luvalla varoja, harjoittaa liiketoimintaa toimintansa rahoittamiseksi sekä kantaa ja vastata. 3 Jäsenet Opiskelijakunnan varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä Oulun ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Hallitus voi hyväksyä opiskelijakunnan varsinaisiksi jäseniksi myös muita Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan kannatusjäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt, jotka haluavat tukea opiskelijakunnan toimintaa ja jotka hallitus hyväksyy kannatusjäseniksi. Opiskelijakunnan jäsenmaksua maksamattomiksi kannatusjäseniksi voivat liittyä Oulun ammattikorkeakoulussa toimivat oikeustoimikelpoiset sitoutumattomat opiskelijayhteisöt, jotka hallitus hyväksyy jäsenmaksua maksamattomiksi kannatusjäseniksi. Edustajisto voi kutsua yksimielisellä päätöksellä opiskelijakunnan kunniajäseniksi opiskelijakunnan tavoitteita merkittävästi edistäneitä henkilöitä. Eronneeksi katsotaan varsinainen jäsen, joka ei ole suorittanut lukuvuosittaista jäsenvelvoitteitaan välisenä aikana tai sen jälkeen tai ei enää ole Oulun ammattikorkeakoulun päätoiminen opiskelija. Edustajisto voi kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään opiskelijakunnassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut opiskelijakuntaa. Jäsen voi erota opiskelijakunnasta ilmoittamalla erosta kirjallisesti hallitukselle tai merkittäväksi edustajiston kokouksen pöytäkirjaan. 4 Jäsenvelvoitteet ja oikeudet Opiskelijakunnan varsinaisten ja kannatusjäsenten jäsenvelvoitteena on vuosittainen jäsenmaksu, jonka edustajiston syyskokous määrää kummallekin jäsentyypille erikseen. Kunniajäseniltä ja jäsenmaksua maksamattomilta kannatusjäseniltä ei kanneta jäsenmaksua. Varsinaisella jäsenellä on kaikki näissä säännöissä taatut jäsenoikeudet. Kannatusjäsenellä ja jäsenmaksua maksamattomalla kannatusjäsenellä tai niiden edustajalla on läsnäolo-oikeus edustajiston kokouksissa, ja kunniajäsenellä on niissä puhe- ja läsnäolo-oikeus. Varsinaisella jäsenellä ja jäsenmaksua maksamattomalla kannatusjäsenellä on oikeus tehdä aloite edustajistolle. Aloite osoitetaan hallitukselle, joka antaa siitä lausunnon seuraavalle edustajiston kokoukselle. Aloitteen ensimmäisellä allekirjoittajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus edustajiston ja hallituksen kokouksissa asiaa käsiteltäessä. Tehdystä päätöksestä ilmoitetaan aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. 6

7 5 Organisaatio Opiskelijakunnan toimielimiä ovat edustajisto sekä sen asettamat hallitus ja vaalilautakunta. Päätösvalta opiskelijakunnassa on edustajistolla, jonka puheenjohtaja on opiskelijakunnan puheenjohtaja. Toimeenpanoja valmisteluvalta on hallituksella. Edustajistovaaliin, jäsenäänestyksiin ja edustajiston tehtäviin kuuluvaan opiskelijaedustajien valintaan liittyvä toimeenpano- ja valmisteluvalta on vaalilautakunnalla. Edustajiston ja hallituksen toimikausi on kalenterivuosi, ja vaalilautakunnan toimikausi jatkuu seuraavan vaalilautakunnan valitsemiseen saakka. Toimielimen jäsenellä on käytössään yksi (1) ääni, jota voidaan käyttää vain henkilökohtaisesti. Toimielimen kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun se on asianmukaisesti koolle kutsuttu ja paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet (1/2) toimielimen jäsenistä. Opiskelijakunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen ja vaalilautakunnan kokouksissa. Toimielimen puheenjohtaja tai tämän estyessä varapuheenjohtaja toimii kokouksen puheenjohtajana. Toimielinten sihteerinä toimii pääsihteeri tai tämän estyessä toimielimen määräämä henkilö. Vähintään yksi kolmasosa (1/3) edustajiston jäsenistä voi tehdä välikysymyksen opiskelijakunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle tai edustajiston asettamalle toimielimelle tai sen jäsenelle tämän toimintaa koskevassa asiassa. Kysymys toimitetaan opiskelijakunnan puheenjohtajalle tai, tämän ollessa välikysymyksen tekijä tai vastaaja, pääsihteerille ja se saatetaan välittömästi tiedoksi kyseiselle henkilölle tai toimielimelle. Vastaaja antaa vastauksen kysymykseen seuraavassa edustajiston kokouksessa, minkä jälkeen edustajisto äänestää vastaajan luottamuksesta. Jos edustajisto on vapauttanut asettamansa toimielimen tai sen jäsenen tehtävistään kesken toimikauden, valitaan uusi toimielin tai uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Edustajiston vapauttaessa asettamansa toimielimen puheenjohtajan tehtävästään kesken toimikauden, vapautuu samalla koko toimielin tehtävästään ja tilalle valitaan uusi toimielin jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Edustajiston erotessa kesken toimikautensa sen asettamat toimielimet eroavat. Jos toimielin eroaa tai muusta syystä vapautetaan tehtävistään, se vastaa välttämättömistä toimielimelle kuuluvista tehtävistä siihen asti, kunnes uusi toimielin on järjestäytynyt. Edustajiston puheenjohtajan vapautuessa tehtävästään edustajisto järjestäytyy uudelleen ja äänestää hallituksen ja vaalilautakunnan luottamuksesta. Toimielinten toiminnasta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan johtosäännössä. 5.1 Opiskelijakunnan puheenjohtaja Opiskelijakunnan puheenjohtajan tehtävänä on kutsua koolle edustajiston kokoukset valvoa edustajiston asettamien toimielinten ja -kuntien toimintaa sekä välittää tietoa niiden toiminnasta edustajistolle edustaa opiskelijakuntaa yhdessä hallituksen kanssa 7

8 myöntää anomuksesta ero edustajiston nimeämille opiskelijoiden edustajille ammattikorkeakoulun hallituksesta ja sen asettamista toimielimistä. Opiskelijakunnan varapuheenjohtaja toimii opiskelijakunnan puheenjohtajan sijasta tämän ollessa estynyt. 5.2 Edustajisto Edustajistossa on kaksikymmentäviisi (25) jäsentä, jotka valitaan ehdolle asettuneista vaalikelpoisista jäsenistä yhdistyslain 29 :n 3. momentin 2. kohdan mukaisesti. Edustajistovaalissa äänioikeutettu ja vaalikelpoinen on jäsenvelvoitteen suorittanut opiskelijakunnan varsinainen jäsen. Edustajiston tehtävänä on järjestäytymiskokouksessa ennen toimikauden alkua todeta edustajiston kokoonpano todeta edustajistoryhmien puheenjohtajat ryhmien ilmoitusten perusteella valita opiskelijakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja edustajiston varsinaisten jäsenten keskuudesta valita hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet valita vaalilautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet, kevätkokouksessa toukokuun loppuun mennessä vahvistaa edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös merkitä tiedoksi tilintarkastuskertomus ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, syyskokouksessa marraskuun loppuun mennessä päättää seuraavan vuoden jäsenmaksut päättää seuraavan vuoden luottamushenkilöiden palkkiot vahvistaa seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma vahvistaa voimassaolevat ohjesäännöt valita kaksi (2) tilintarkastajaa sekä heille henkilökohtaiset varahenkilöt; vähintään toinen tilintarkastaja ja hänen varahenkilönsä on KHT- tai HTM-tilintarkastaja tai valita yksi (1) tilintarkastaja ja hänelle varahenkilö; molempien tulee olla KHT- tai HTM-tilintarkastaja sekä yksi (1) toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö. Lisäksi edustajisto päättää opiskelijakunnan strategiasta ja toiminnan muista suuntaviivoista sekä jäsenäänestyksen järjestämisestä valitsee opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin, ammattikorkeakoululain (932/2014) 4 luvussa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä opintotukilain (65/1994) mukaiseen ammattikorkeakoulun opintotukilautakuntaan 8

9 valitsee opiskelijakunnan pääsihteerin ja päättää toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta nimeää opiskelijakunnan edustajat Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n liittokokoukseen nimeää opiskelijakunnan edustajat Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:n liittokokoukseen päättää asioista, jotka merkitsevät taloudellisen toiminnan oleellista supistamista tai laajentamista sekä kiinteistöjen ja osakkeiden ostamisesta, myymisestä, kiinnittämisestä tai rakentamisesta päättää opiskelijakunnan virallisista tiedotustavoista. Jos edustajiston jäsen valitaan hallituksen jäseneksi tai toimii opiskelijakunnan työntekijänä, tulee hänen sijaansa edustajistoon varajäsen hallituksessa toimimisen tai työsuhteen ajaksi siten, kuin vaalijärjestyksessä määrätään. Jos edustajiston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa, eroaa edustajistosta kesken toimikautensa tai on muutoin esteellinen tai estynyt toimimasta, tulee häneen sijaansa varajäsen siten, kuin vaalijärjestyksessä määrätään. Edustajiston kokouksen kutsuu koolle opiskelijakunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kutsu on lähetettävä sähköpostitse jäsenille ja varajäsenille viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Lisäksi kokouksesta on ilmoitettava julkisesti opiskelijakunnan virallisilla tiedotustavoilla. Kutsussa on mainittava kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat, joiden lisäksi edustajisto voi ottaa käsittelyyn muita asioita kokouksen kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistöllä. Edustajisto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen, kun hallitus, vaalilautakunta tai opiskelijakunnan puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kolmasosa (1/3) edustajiston jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen kokous on pidettävä neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa siitä, kun opiskelijakunnan puheenjohtaja saa todisteellisesti tiedon asiaa koskevasta pyynnöstä. Opiskelijakunnan jäsenillä, hallituksen jäsenillä ja työntekijöillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus edustajiston kokouksissa, ellei edustajisto päätä rajoittaa oikeutta jonkin asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtaja voi rajoittaa opiskelijakunnan jäsenten määrää kokoussalissa saapumisjärjestyksen mukaan. Edustajisto voi hajottaa itsensä ja määrätä toimeenpantavaksi uudet vaalit. Päätös edustajiston hajottamisesta ja uusista vaaleista on tehtävä yksinkertaisella enemmistöllä kaikista edustajiston äänistä kahdessa (2) vähintään neljäntoista (14) vuorokauden välein pidettävässä kokouksessa. Uusi edustajisto on valittava kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa hajottamispäätöksestä jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hajotettu edustajisto hoitaa tehtäviään, kunnes uusi edustajisto on järjestäytynyt. Edustajistovaalista, jäsenäänestyksistä ja opiskelijoiden edustajien valinnasta määrätään tarkemmin vaalijärjestyksessä ja opiskelijajäsenten vaaliohjesäännössä. 5.3 Neuvottelukunta Edustajiston järjestäytymiskokousta varten opiskelijakunnassa toimii neuvottelukunta, johon kutsutaan yksi tai korkeintaan kaksi edustajaa jokaisesta edustajistoon valitusta vaaliliitosta sekä vaaliliittoihin kuulumattomina 9

10 valituksi tulleet edustajiston jäsenet. Neuvottelukunnan kutsuu koolle vaalissa eniten paikkoja saaneen mielipideryhmän edustaja viivyttelemättä vaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Neuvottelukunnan tehtävänä on kokoontua ennen edustajiston kokousta ja valmistella pohjaesitys edustajiston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, valmistella pohjaesitys yhtenä listana hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta sekä hallituksen jäsenistä sekä varmistaa, että nämä ovat hyväksyneet listan ja valmistella pohjaesitys yhtenä listana vaalilautakunnan puheenjohtajasta, jäsenistä ja varajäsenistä edustajiston järjestäytymiskokoukseen. Neuvottelukunnan pohjaesityksestä äänestetään ja mikäli yksi neljäsosa kokouksen äänivaltaisista edustajiston jäsenistä vastustaa esitystä, pohjaesitys raukeaa. Mikäli neuvotteluissa ei muodostu pohjaesitystä tai pohjaesitys raukeaa, siirrytään edustajiston järjestäytymiskokouksessa suhteelliseen vaalitapaan sääntöjen 7 :n 2. ja 3. momenttien mukaisesti. 5.4 Hallitus Hallituksessa on puheenjohtaja, yksi tai kaksi (1-2) varapuheenjohtajaa ja neljästä kuuteen (4 6) jäsentä. Hallitus valitaan sääntöjen 7 :n 2. ja 3. momenttien mukaisesti. Opiskelijakunnan työntekijä tai vaalilautakunnan jäsen ei voi kuulua hallitukseen. Hallituksen tehtävänä on toteuttaa opiskelijakunnan toimintaa lain, sääntöjen ja edustajiston päätösten mukaisesti. Hallitus kokoontuu ennen toimikauden alkua järjestäytymiskokoukseensa, jossa se sopii keskinäisestä työnjaostaan sekä päättää koollekutsumisajastaan ja -tavastaan. Kutsu järjestäytymiskokoukseen on lähetettävä sähköpostitse viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Hallituksen kokouksen kutsuu koolle sen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle myös, kun opiskelijakunnan puheenjohtaja tai vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä hallituksen puheenjohtajalta kirjallisesti pyytää. Kutsussa on mainittava kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat, joiden lisäksi hallitus voi ottaa käsittelyyn muita asioita kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistöllä. 5.5 Vaalilautakunta Vaalilautakunnassa on puheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä sekä neljästä kuuteen (4-6) varajäsentä numeroidussa nousujärjestyksessä. Vaalilautakunta valitaan opiskelijakunnan varsinaisten jäsenten keskuudesta sääntöjen 7 :n 2. ja 3. momenttien mukaisesti. Vaalilautakunta valitaan siten, että edellisessä edustajistovaalissa kannatusta saaneet mielipideryhmät tulevat mahdollisimman hyvin edustetuiksi. Opiskelijakunnan työntekijä tai hallituksen jäsen ei voi kuulua vaalilautakuntaan. Vaalilautakunnan jäsenen erotessa hänen tilalleen nousee varajäsen nousujärjestyksessä. Varajäsenen tilalle valitaan tarvittaessa uusi varajäsen. 10

11 Vaalilautakunnan tehtävänä on järjestää edustajistovaali ja mahdolliset jäsenäänestykset sekä päättää niihin liittyvistä asioista, valmistella edustajistolle esitys opiskelijoiden edustajiksi ja näiden varajäseniksi ammattikorkeakoulun hallitukseen ja sen asettamiin monijäsenisiin toimielimiin sekä valmistella edustajiston vahvistettavaksi vaalijärjestys ja opiskelijajäsenten vaaliohjesääntö. Vaalilautakunta kokoontuu kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa valitsemisestaan järjestäytymiskokoukseensa, jossa se valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä päättää koollekutsumisajastaan ja -tavastaan. Kutsu järjestäytymiskokoukseen on lähetettävä sähköpostitse viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Vaalilautakunnan kokouksen kutsuu koolle sen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle myös, kun opiskelijakunnan puheenjohtaja tai vähintään kaksi (2) vaalilautakunnan jäsentä sitä vaalilautakunnan puheenjohtajalta kirjallisesti pyytää. Kutsussa on mainittava kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat, joiden lisäksi vaalilautakunta voi ottaa käsittelyyn muita asioita kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistöllä. Vaalilautakunnan päätösvalta vaaleihin tai jäsenäänestykseen lakkaa, kun vaalin tai jäsenäänestyksen tulos on julkistettu ja vaalista tai jäsenäänestyksestä säädetty valitusaika on kulunut umpeen tai kun mahdollisesti tehdyt valitukset on ratkaistu. 6 Nimenkirjoittajat Opiskelijakunnan nimen kirjoittavat kaksi nimenkirjoittajaa yhdessä. Nimenkirjoittajia ovat opiskelijakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä pääsihteeri. 7 Päätöksenteko Asiakysymysten päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jollei näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Äänestys suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä, mikäli kokouksen äänivaltainen edustaja sitä vaatii. Opiskelijakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallitus ja vaalilautakunta valitaan ensisijaisesti listana neuvottelukunnan pohjaesityksen mukaisesti, kuten sääntöjen 5.3 :ssä on kuvattu. Mikäli neuvottelukunta ei ole saanut valmisteltua pohjaesitystä tai pohjaesitys on rauennut, käytetään suhteellista vaalitapaa siten, että toimielimen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja(t) ja jäsenet valitaan erikseen. Toimielimen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa ehdokkaan on saatava ehdoton äänten enemmistö annetuista äänistä tullakseen valituksi. Mikäli ehdokkaita on useampi kuin kaksi (2), eikä kukaan ehdokkaista saa ehdotonta enemmistöä ensimmäisessä äänestyksessä, suoritetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä. Kahta varapuheenjohtajaa valittaessa valinta tehdään siten, että vaalilippuun merkitään korkeintaan niin monta nimeä kuin valittavia on (2). Ensimmäinen lippuun merkitty saa yhden (1) äänen ja toinen puoli (1/2) ääntä. Kaksi eniten ääniä saanutta valitaan varapuheenjohtajiksi. Valittaessa toimielimen jäseniä ja mikäli ehdokkaita on enemmän kuin valittavia, tehdään valinta siten, että vaalilippuun merkitään korkeintaan niin monta nimeä kuin valittavia on. Ensimmäinen lippuun merkitty saa 11

12 yhden (1) äänen, toinen puoli (½) ääntä, kolmas yksi kolmasosaa (⅓) ja niin edelleen. Valituksi tulevat eniten ääniä saaneet. Mikäli äänestyksessä viimeistä valittua sijaa vaadittavan äänimäärän on saanut useampi kuin yksi henkilö, suoritetaan uusi äänestys näiden ehdokkaiden väliltä. Jos tässä äänestyksessä tulee tasatilanne, ratkaisee arpa. Henkilövalinnat ratkaistaan suljettuna lippuäänestyksenä. Äänten mennessä tasan arpa ratkaisee. 8 Sähköinen päätöksenteko Opiskelijakunnan hallituksen, vaalilautakunnan ja edustajiston päätöksenteko voidaan järjestää tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Sähköisen päätöksenteon käyttämisestä säädetään tarkemmin vaaliohjesäännössä. 9 Kirjanpito ja tilinpäätös Opiskelijakunta on kirjanpitovelvollinen, ja sen kirjanpito ja tilinpäätös on toteutettava soveltuvin osin kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetulla tavalla. Opiskelijakunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja muut tilintarkastuksen suorittamiseksi tarvittavat asiakirjat on laadittava ja toimitettava tilintarkastajille/-alle ja toiminnantarkastajalle maaliskuun 15. päivään mennessä, ja tilintarkastajien/-an tulee antaa tilintarkastuskertomuksensa ja toiminnantarkastajan toiminnantarkastuskertomuksensa kahdenkymmenenyhden (21) vuorokauden kuluessa tästä. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus ja tehtyjen muistutusten johdosta laaditut selvitykset tulee toimittaa edustajistolle viimeistään edustajiston kevätkokouskutsun yhteydessä. 10 Asiakirjojen julkisuus ja valitusoikeus Opiskelijakunnan sääntöjen 2 :n 2. momentin nojalla tekemät päätökset ja niitä koskevat asiakirjat ovat julkisia. Opiskelijakunnan muut asiakirjat ovat opiskelijakunnan jäsenille julkisia, jollei laista tai säännöistä muuta johdu. Varsinaiset jäsenet saavat heille julkisista opiskelijakunnan toimielinten pöytäkirjoista otteita suoritettuaan hallituksen päättämien perusteiden mukaisen maksun. Opiskelijakunnan kiinteistö- ja liiketoimintaan liittyvät asiakirjat ja yksityisyyttä koskevat asiakirjat eivät ole julkisia muille kuin asianosaisille. Opiskelijakunnan toimielimen keskuudessa syntynyt ehdotus, luonnos, mietintö, lausunto, muistio tai muu selvitys on julkinen, jollei toimielin muuta päätä. Valmisteltavana oleva asiakirja ei ole julkinen. Jokaisella on oikeus valittaa opiskelijakunnan toimielimen päätöksistä sillä perusteella, että hänen yksityisyyttään on loukattu, ja varsinaisella jäsenellä myös sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, säännöistä tai muista opiskelijakuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on niiden vastainen. Päätöksestä, joka on luonteeltaan yksinomaan asian valmistelua tai toimeenpanoa, ei voi valittaa. 12

13 Opiskelijakunnan sääntöjen 2 :n 2. momentin nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten, kuin muutoksenhausta ammattikorkeakoululain 42 :ssä säädetään. Muilta osin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä. 11 Ohjesäännöt Opiskelijakunnalla on johtosääntö, vaalijärjestys, opiskelijajäsenten vaaliohjesääntö, hallintosääntö, ansiomerkkiohjesääntö ja muita mahdollisia ohjesääntöjä, joista päättää edustajisto. Edustajiston syyskokous vahvistaa ohjesäännöt seuraavalle kalenterivuodelle. Muussa kokouksessa vahvistettava ohjesääntö tulee voimaan välittömästi. Ohjesäännön vahvistaminen tai muuttaminen vaatii kaksi kolmasosaa (2/3) edustajiston kokouksen äänistä. 12 Sääntöjen muuttaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Sääntöjen muuttamisesta päätetään kahdessa (2) peräkkäisessä toimivaltaisessa vähintään neljäntoista (14) vuorokauden välein pidettävässä kokouksessa, joissa kummassakin muutosesityksen on saatava vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista edustajiston äänistä. Säännöt tulevat voimaan, kun Oulun ammattikorkeakoulun rehtori on vahvistanut ne. 4. OPISKELIJAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan johtosääntö I LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltaminen Oulun ammattikorkeakoulun toiminnassa sovelletaan opiskelijakunnan sääntöjen lisäksi tätä johtosääntöä. 2 Organisaatio Opiskelijakunnan toimielimiä ovat edustajisto ja sen asettamat hallitus ja vaalilautakunta. Opiskelijakunnan prosessiorganisaation muodostavat ohjausryhmä, johtoryhmä ja ydinprosessitiimit. 2.1 Prosessit Opiskelijakunnalla on ohjausprosesseja, joiden omistaja on opiskelijakunnan puheenjohtaja. Opiskelijakunnan ydinprosesseja ovat Opiskelijoiden edustaminen, jonka prosessinomistaja on vaalilautakunnan puheenjohtaja Koulutuksen kehittäminen, jonka prosessinomistaja on hallituksen päätöksellä hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja 13

14 Opiskeluhyvinvoinnin edistäminen, jonka prosessinomistaja on hallituksen päätöksellä hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja Opiskelija- ja järjestöpalvelut, jonka prosessinomistaja on hallituksen päätöksellä hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai pääsihteeri. Opiskelijakunnan tukiprosesseja ovat Hallintopalvelut, jonka prosessinomistaja on pääsihteeri Viestintä, jonka prosessinomistaja on pääsihteeri 2.2 Toimielinten toimivalta Edustajisto päättää sääntömääräisten tehtäviensä lisäksi yli kymmenentuhannen (10 000) euron arvoisista hankinnoista, taloudellisista sitoumuksista sekä tapahtumien ja projektien menoarvioista. Hallitus ja vaalilautakunta päättävät sääntömääräisten tehtäviensä lisäksi omalla toimialueellaan yli viidensadan (500) euron arvoisista hankinnoista, taloudellisista sitoumuksista sekä tapahtumien ja projektien menoarvioista. 2.3 Toimivalta prosessiorganisaatiossa Ohjausryhmän puheenjohtaja on opiskelijakunnan puheenjohtaja, ja sen jäseniä ovat edustajistoryhmien puheenjohtajat. Ohjausryhmällä ei ole päätösvaltaa vaan se toimii edustajiston yhteydessä edustajistoryhmien neuvotteluelimenä. Johtoryhmän puheenjohtaja on opiskelijakunnan puheenjohtaja, ja sen jäseniä ovat prosessinomistajat. Johtoryhmän tehtävänä on ohjausprosessien toteuttaminen ja prosessien koordinointi. Prosessinomistajan tehtävänä on prosessitiimin johtaminen ja prosessin kehittäminen, ja hän päättää enintään viidensadan (500) euron arvoisista hankinnoista ja taloudellisista sitoumuksista sekä tapahtumien ja projektien menoarvioista. Prosessinomistaja antaa selonteon ydinprosessitiimin toiminnasta sen toimielimen kokouksessa, jonka toimialueella se toimii. 3 Toimielimen jäsenyys Toimielimen jäsen voi pyytää eroa jäsenyydestä edustajistolta opiskelijakunnan puheenjohtajalle toimitettavalla kirjallisella eroanomuksella. Edustajisto määräenemmistöllä myöntää eron eroanomuksesta tai luottamusäänestyksen jälkeen. Edustajisto myös toteaa edustajiston jäsenen vaalikelpoisuuden menettämisen tai erottaa edustajiston jäsenen tämän säännöissä mainituilla opiskelijakunnan jäsenen erottamisperusteilla. Eronneen, erotetun tai vaalikelpoisuutensa menettäneen edustajiston jäsenen tilalle tulee varajäsen välittömästi. 4 Esimies- ja työnjohtoasema Pääsihteeri toimii muiden toimenhaltijoiden ja projektityöntekijöiden esimiehenä ja on työnantajan edustaja suhteessa heihin. Pääsihteerin lähin esimies on hallituksen puheenjohtaja. 14

15 Esimiehen tehtävänä on laatia työntekijän työaikasuunnitelma yhdessä tämän ja prosessinomistajan kanssa käydä kehityskeskustelut työntekijän kanssa valmistella ja esitellä työsuhteisiin liittyvät asiat niistä päättävälle toimielimelle valvoa työsopimuksen ehtojen täyttymistä. Prosessinomistaja on työnjohtoasemassa prosessitiiminsä jäseniin. Pääsihteeri voi antaa toimistotyöskentelyä koskevia ohjeita ja määräyksiä, jotka koskevat työntekijöitä ja opiskelijakunnan luottamushenkilöitä. Hallitus voi erillisillä päätöksillä määrätä työntekijöille tehtäviä. 5 Varapuheenjohtajan tehtävät Toimielimen varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt mukaan lukien prosessinomistajan tehtävät. Pääsihteerin tai hallituksen varapuheenjohtajan estyessä väliaikaisesti tehtävistään hallitus nimeää tämän sijaisen prosessinomistajaksi. II LUKU: TOIMIKUNNAT Opiskelijakunnassa on toimikuntia, jotka valmistelevat, ohjaavat sekä tukevat opiskelijakunnan ydinprosesseja ja operatiivista toimintaa. Toimikunnilla ei ole päätösvaltaa vaan päätösvalta ja vastuu opiskelijakunnassa säilyvät luvussa I kuvatun prosessiorganisaation mukaisesti. Toimikuntia voidaan kutsua myös tiimeiksi. Sääntömääräisten toimikuntien lisäksi toimielin voi asettaa alaisuuteensa toimikuntia erityistä tarkoitusta varten. Tällöin toimielin määrää asettaessaan sen puheenjohtajan, jäsenet, tehtävän ja toimikauden. 6 Puheenjohtajatoimikunta Opiskelijakunnassa toimii säännöllisesti kokoontuva puheenjohtajatoimikunta, jonka toimikausi on kalenterivuosi. Toimikunnan puheenjohtajana toimii opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja ja tämän estyessä hallituksen varapuheenjohtaja. Toimikunnan jäseniksi kutsutaan Oulun ammattikorkeakouluyhteisössä toimivien opiskelijayhdistysten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia. Puheenjohtajatoimikunnan tarkoituksena on toimia keskustelufoorumina ja yhdistysten välisen yhteistyön mahdollistajana. 7 Sektorikohtaiset toimikunnat Opiskelijakunnassa toimii kuusi sektorikohtaista toimikuntaa: tuutoritoimikunta, kulttuuritoimikunta, liikunta- ja hyvinvointitoimikunta, koulutuksen kehittämistoimikunta, ympäristötoimikunta sekä kansainvälisyystoimikunta. Sektorikohtaisen toimikunnan toimikausi on kalenterivuosi ja toimikunnat kokoontuvat säännöllisesti. Toimikunnan puheenjohtajana toimii hallituksen nimeämä opiskelijakunnan jäsen. Toimikunnan puheenjohtaja kutsuu toimikunnan koolle, tai tämän estyessä toimikunnan varapuheenjohtaja. Toimikunnalle valitaan toimikunnan keskuudesta sihteeri kalenterivuoden ensimmäisessä kokouksessa. 15

16 Sektorikohtaisten toimikuntien kautta opiskelijakunnan jäsenet ja muut Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat tutustua opiskelijakunnan toimintaan ja tuoda opiskelijoiden äänen kuuluviin opiskelijakunnan operatiiviseen toimintaan. 16

17 7.1 Tuutoritoimikunta Tuutoritoimikunta on tuutorointiin keskittyvä foorumi, jonka tarkoituksena on toimia yksiköiden tuutorivastaavien ja muiden vertaisohjauksesta kiinnostuneiden vertaisryhmänä, suunnittelutyöryhmänä ja tiedotuskanavana. Toimikuntaan jäseniksi kutsutaan tuutorivastaavia ja muita aktiivisia tuutoreita. 7.2 Kulttuuritoimikunta Kulttuuritoimikunnassa suunnitellaan kuluvan ja seuraavan kalenterivuoden perinteisiä opiskelijatapahtumia sekä ideoidaan uusia tapahtumia. Toimikunnassa voidaan esitellä uutta opiskelijakulttuuria ja luoda Oulun ammattikorkeakouluyhteisöön uusia perinteitä. Kulttuuritoimikuntaan kutsutaan jäseniksi tuutoreiden ja Oulun ammattikorkeakouluyhteisössä toimivien opiskelijayhdistysten kulttuuri- ja tapahtumavastaavien lisäksi myös muita opiskelijakulttuurista kiinnostuneita opiskelijoita. 7.3 Liikunta- ja hyvinvointitoimikunta Liikunta- hyvinvointitoimikunnassa käsitellään opiskelijoita koskevia ajankohtaisia sosiaalipoliittisia ja opiskeluhyvinvointiin liittyviä asioita. Toimikunnassa ideoidaan ja suunnitellaan kuluvan ja seuraavan kalenterivuoden liikunta- ja hyvinvointitapahtumia. Toimikuntaan kutsutaan jäseniksi Oamkin liikuntatuutoreita, Oulun ammattikorkeakouluyhteisössä toimivien opiskelijayhdistysten liikunta-, hyvinvointi- ja sosiaalipoliittisia vastaavia sekä muita aihealueesta kiinnostuneita opiskelijoita. 7.4 Koulutuksen kehittämistoimikunta Koulutuksen kehittämistoimikunta käy läpi koulutuksen kehittämiseen ja koulutuspolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Toimikuntaan kutsutaan jäseniksi Oamkin tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijajäseniä, Oulun ammattikorkeakouluyhteisössä toimivien opiskelijayhdistysten koulutuspoliittisia vastaavia ja muita aiheesta kiinnostuneita opiskelijoita. 7.5 Ympäristötoimikunta Ympäristötoimikuntaan kutsutaan jäseniksi ympäristön hyvinvoinnista kiinnostuneita opiskelijoita ja Oamkin henkilöstöä. Toimikunnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ympäristötietoisuutta sekä osallistumista Oamkin ja OSAKOn ympäristötyöhön. Toimikunnan kokoontumisissa keskustellaan ja tiedotetaan ajankohtaisista ympäristöasioista sekä suunnitellaan toimintaa ja ympäristöaloitteita. 7.6 Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikuntaan kutsutaan jäseniksi kansainvälisiä tuutoreita, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, vaihto-opiskelijoita sekä muita kansainvälistymisestä kiinnostuneita opiskelijoita ja Oamkin henkilöstöä. Toimikunnassa kerätään palautetta ja ideoita hyvistä käytänteistä opiskelusta, opiskeluympäristöstä sekä 17

18 opiskelijatapahtumista Oamkissa. Keskeisiä toimikunnassa käsiteltäviä aiheita ovat kulttuurierot, kulttuurituntemus, työnhaku, työharjoittelu ja kansainväliset opiskelijatapahtumat. III LUKU: KOKOUKSET 8 Yleisiä määräyksiä Toimielinten kokouksissa noudatetaan yleistä kokouskäytäntöä. Toimielimet kokoontuvat tarvittaessa. Kokous valitsee tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa. Edustajiston järjestäytymiskokouksen kutsuu koolle opiskelijakunnan puheenjohtaja, ja kokouksen puheenjohtajana toimii opiskelijakunnan puheenjohtajan valitsemiseen saakka ensisijaisesti virkaiältään ja toissijaisesti fyysiseltä iältään vanhin edustajiston jäsen. Ohjausryhmä, johtoryhmä ja ydinprosessitiimit päättävät kokoontumisesta ja kokouskäytännöistä itse. 9 Esityslista ja pöytäkirja Puheenjohtaja laatii toimielimen kokouksen esityslistan yhdessä pääsihteerin kanssa. Toimielimen jäsenen, joka haluaa jonkin asian esityslistalle, tulee ilmoittaa siitä puheenjohtajalle ennen kokouskutsun lähettämistä. Jos edustajiston kokouksen esityslistalla on kohta, joka saattaa johtaa edustajiston valitseman luottamushenkilön erottamiseen tai eroamiseen, esityslistalle on otettava vastaavan luottamustoimen täyttäminen. Pääsihteeri laatii toimielinten kokousten pöytäkirjat. Edustajiston kokouksen pöytäkirja tarkastavat kokouksen valitsemat kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa kolmen (3) viikon kuluessa kokouksesta. Edustajiston jäsenet saavat olla läsnä pöytäkirjatarkastuksessa. Hallitus ja vaalilautakunta päättävät pöytäkirjantarkistusmenettelystä järjestäytymiskokouksessaan. 10 Asian käsittely ja päätöksenteko Puheenjohtaja määrää asian esittelijän ja antaa tälle ensimmäisen puheenvuoron. Muut puheenvuorot puheenjohtaja myöntää pyytämisjärjestyksessä, josta voidaan edustajiston kokouksessa poiketa hallituksen ja vaalilautakunnan jäsenen sekä opiskelijakunnan työntekijän kohdalla. 11 Asian pöytääminen, uudelleenkäsittely ja päätöksen purkaminen Päätösasia voidaan pöydätä toimielimen kokouksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Päätösasia otetaan toimielimen uuteen käsittelyyn, mikäli kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä niin päättää ja tehty päätös voidaan osoittaa laittomaksi, sääntöjen vastaiseksi tai ilmenneiden seikkojen vuoksi opiskelijakunnan edun vastaiseksi. Toimielin voi purkaa tekemänsä päätöksen myöhemmässä kokouksessaan samalla ääntenenemmistöllä, joka vaaditaan asiasta päättämiseen. 18

19 12 Poissaolo Toimielimen jäsenen tulee ilmoittaa mahdollisesta esteestään osallistua kokoukseen toimielimen puheenjohtajalle sekä tarvittaessa edustajistoryhmän puheenjohtajalle tai henkilökohtaiselle varajäsenelleen. Edustajistoryhmän puheenjohtaja vastaa edustajiston varajäsenen kutsumisesta kokoukseen. Toimielimen jäsenen poistuessa kokouksesta hänen tulee ilmoittaa tämä merkittäväksi pöytäkirjaan työjärjestyspuheenvuorolla. 13 Eriävä mielipide Eriävän mielipiteen voi jättää toimielimen jäsen, joka on esityksellä tai äänestyksessä vastustanut tehtyä päätöstä. Eriävä mielipide tulee ilmoittaa välittömästi päätöksen jälkeen ja se tulee jättää kirjallisena sihteerille kolmen (3) vuorokauden kuluessa kokouksesta tullakseen merkityksi pöytäkirjaan. Kirjallisena jätettävää eriävää mielipidettä ei voi perustella muuten kuin kokouksessa esitetyin perustein. Pääsihteeri voi jättää sääntömääräisiä tehtäviään koskevissa tai taloudellisissa asioissa eriävän mielipiteen toimielimen kokouksen pöytäkirjaan. 14 Esteellisyys Toimielimen jäsenen esteellisyyden ratkaisee henkilö itse. Pääsääntöisesti henkilö on esteellinen, jos hänen oma etunsa voi olla ristiriidassa opiskelijakunnan edun kanssa käsiteltävässä asiassa. Mikäli asia on tulkinnanvarainen, esteellisyyden ratkaisee puheenjohtaja tai, mikäli kuka tahansa toimielimen jäsen vastustaa puheenjohtajan päätöstä, toimielin määräenemmistöllä. Henkilö itse ei saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn, mutta voi olla läsnä käsittelyn ajan. 5. OPISKELIJAKUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallintosääntö I LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltaminen Tätä ohjesääntöä sovelletaan Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallinnossa opiskelijakunnan sääntöjen, johtosäännön ja opiskelijakuntien työehtosopimuksen määräysten lisäksi. 2 Hallinnon periaatteet Opiskelijakunnan taloutta ja hallintoa on hoidettava säästäväisyyden hengessä sekä hyvän kirjanpito- ja hallintotavan mukaisesti. 19

20 3 Ohjesäännön saattaminen tiedoksi Tämä ohjesääntö on toimitettava tiedoksi tilintarkastajille ja kirjanpitäjälle viipymättä sen vahvistamisen jälkeen. II LUKU: TALOUSHALLINTO 4 Hallituksen tehtävät taloudenhoidossa Hallituksen tehtävänä on valvoa taloudenhoitoa ja opiskelijakunnan taloudellista tilannetta järjestää opiskelijakunnan kirjanpito myöntää tilinkäyttöoikeudet sekä oikeudet opiskelijakunnan maksuvälineisiin tehdä edustajistolle esitykset tilinpäätöksestä ja talousarviosta sekä aloitteita taloudellisen toiminnan kehittämisestä tehdä kaikista huomattavia taloudellisia seuraamuksia aiheuttavista asioista asianmukaiset päätökset tai esitykset edustajistolle järjestää opiskelijakunnan jäsenrekisterin ylläpito huolehtia, että opiskelijakunnan omaisuus on tarkoituksenmukaisesti vakuutettu. 5 Muut taloudenhoidon tehtävät Pääsihteeri valmistelee taloudelliset asiat hallitukselle ja huolehtii taloudenhoidon päivittäisistä asioista. Johtosäännössä määritellään vaalilautakunnan ja prosessinomistajien valtuudet hankintojen ja sitoumusten tekemiseen. 6 Talousarvio ja lisätalousarvio Talousarvio laaditaan toiminta- ja taloussuunnitelman osana bruttoperiaatetta noudattaen siten, että se vastaa muun toimintasuunnitelman rakennetta ja antaa selkeän kuvan opiskelijakunnan toiminnan alojen arvioiduista tuotoista ja kuluista. Hallitus tarkentaa talousarviota operatiivisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Lisätalousarvio laaditaan, mikäli hallitus näkee sen tarpeelliseksi. 7 Maksuliikenne ja kirjanpito Laskujen hyväksymisessä noudatetaan johtosäännössä määriteltyä toimielinten ja prosessinomistajien toimivaltaa. Oikeus laskujen maksamiseen on henkilöillä, joille hallitus myöntää tilinkäyttöoikeudet. Kirjanpidossa noudatetaan talousarvion rakennetta mutta talousarvio voi olla kirjanpidon tilikarttaa laveampi. 20

21 8 Tilinpäätös Tilinpäätös esitetään edustajistolle tileittäin, ei Tilinpäätöksen allekirjoittaa päätösvaltainen hallitus. talousarvion mahdollisesti laveammassa muodossa. 9 Sisäinen valvonta ja tilintarkastus Hallituksen valitsema tositetarkastaja tarkistaa opiskelijakunnan tositteet vähintään kolmen (3) kuukauden välein. Tilintarkastuksessa todetaan, onko opiskelijakunnan toiminnassa noudatettu lainsäädäntöä, hyvää kirjanpitoja hallintotapaa sekä opiskelijakunnan sääntöjä ja ohjesääntöjä. Tilintarkastajat perehtyvät toimielinten pöytäkirjoihin todetakseen, onko taloudellisista asioista tehty asianmukaiset päätökset. III LUKU: MATKUSTAMINEN 10 Matka Tässä ohjesäännössä matkalla tarkoitetaan matkaa joka tehdään opiskelijakunnan edustajana Suomessa tai ulkomailla opiskelijakunnan toimiston ulkopuolella, ei kuitenkaan normaalia matkaa kodin ja toimiston tai kodin ja kokouspaikan välillä. 11 Kohtuulliset matkakulut Kohtuulliset matkakulut suunnitellaan edullisimman ja tarkoituksenmukaisimman matkustustavan mukaisesti. Niihin sisältyvät matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista, majoituksesta sekä muista niihin verrattavista välittömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista syntyvät kulut. Matkakulut hyväksyy johtosäännössä määriteltyjen valtuuksien mukaisesti prosessinomistaja. 12 Matkakulujen korvaaminen Matkakulut korvataan palkkion tai palkanmaksun yhteydessä tai kahden (2) viikon kuluessa pääsihteerille toimitettavan matkalaskun perusteella. Opiskelijakunnan luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja muiden edustajien on käytettävä opiskelijakunnan virallista matkustuslomaketta, joka sisältää hyväksytyn matkasuunnitelman, matkaraportin, matkalaskun ja mahdolliset edelleen laskutusohjeet. Virallista matkustuslomaketta käytetään soveltuvin osin myös muista opiskelijakunnan toimintaan tai opiskelijakunnan edustamiseen liittyvistä matkoista ja hankinnoista syntyneiden kustannusten laskuttamiseen. 21

22 13 Enimmäiskorvaukset Matkasta suoritettavien matkustuskorvausten enimmäismäärät ovat Juna, laiva, linja-auto ja lentokone: Suoritettu maksu, enintään kuitenkin toisen luokan hinta. Makuupaikka korvataan, jos yhdensuuntainen matka kestää junalla yli viisi tuntia. Taksi: Suoritettu maksu. Taksimatkoista suoritetaan korvaus vain, kun matkan suorittaminen halvempaa kulkuneuvoa käyttäen on mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista perustellun syyn takia. Taksimatkasta on selvitettävä, ketkä ovat matkan suorittaneet, matkan lähtö- ja päätepaikka, matkan hinta ja matkan peruste. Taksin käyttämisestä on neuvoteltava pääsihteerin, hallituksen puheenjohtajan tai hallituksen varapuheenjohtajan kanssa erikseen. Oma auto: Kolmekymmentäviisi (35) senttiä kilometriltä. Oulun seudulla tai Oulun ammattikorkeakoulun toimipaikkakunnilla tehdyt matkat korvataan silloin, kun julkisten kulkuneuvojen käyttö on perustellun syyn (sopimattomat aikataulut, muiden opiskelijakunnan edustajien kyyditseminen, tavarakuljetukset) takia mahdotonta tai epätarkoituksenmukaisesti. Oman auton käytöstä ilman perusteltua syytä korvataan enintään kyseeseen tulevan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Muu kulkuneuvo: Erikseen sovittavien ehtojen mukaisesti. 14 Opiskelijakunnan maksukortti Tämän ohjesäännön mukaisten matkakustannusten maksuvälineenä voidaan käyttää opiskelijakunnan maksukorttia. Kaikki syntyvät tositteet ja matkaliput toimitetaan viipymättä pääsihteerille. 15 Ruoka- ja päiväraha Muille kuin opiskelijakunnan työntekijöille maksetaan kahdenkymmenen (20) euron suuruinen ruokaraha matkustuspäivää kohden, mikäli matka kestää yli kymmenen (10) tuntia eikä matkan tarkoituksena olevan tilaisuuden osallistumismaksu sisällä lounasta tai päivällistä. Mikäli tilaisuudessa tarjoillaan ateria tai matka kestää kuudesta kymmeneen (6 10) tuntia, ruokaraha on kymmenen (10) euroa. Ruokarahan maksamisen perusteena on matkustaminen muualle kuin Oulun seudulle tai Oulun ammattikorkeakoulun toimipaikkakunnilla. Muille kuin opiskelijakunnan työntekijöille maksetaan ruokarahaa edellisessä momentissa määrätyllä tavalla myös silloin, kun he matkustavat opiskelijakunnan edustajana tai opiskelijakunnan esityksestä jonkin muun yhteisön toimielimen tai työryhmän jäsenenä. Opiskelijakunnan työntekijöille maksetaan matkustuspäiviltä verohallinnon ohjeiden mukaista päivärahaa. 22

23 IV LUKU: HENKILÖSTÖHALLINTO Opiskelijakunta OSAKO noudattaa henkilöstöhallinnossa säännöstöjä seuraavassa järjestyksessä: 1. Työlainsäädäntö 2. Opiskelijakuntien työehtosopimus 3. Työsopimus 4. Hallintosääntö 16 Työsopimus Toimenhaltijan työsopimuksen allekirjoittavat opiskelijakunnan nimenkirjoittajat, jotka eivät ole itse kyseisessä toimessa. Projektityöntekijän työsopimuksen allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja pääsihteeri. Työsopimukseen kirjataan työtehtävät, toimikausi tai projektityösuhteen pituus, palkka ja sen vuosikorotus, vuosilomapalkka ja työaika. 17 Toimet ja niiden täyttäminen Opiskelijakunnassa on neljä tointa: pääsihteerin, koulutussihteerin, kulttuurisihteerin sekä päätoimittajan toimi. Hallitus julistaa toimen haettavaksi, valitsee haastateltavat, nimeää haastattelutyöryhmän, jonka on tehtävä esitys toimeen valittavasta henkilöstä, sekä täyttää toimet pääsihteerin tointa lukuun ottamatta. Pääsihteerin toimen täyttää edustajisto. Edustajisto voi myös päättää toimenhaltijan kannalta edullisemmista työsuhteen ehdoista kuin tässä ohjesäännössä esitetään. Toimeen voidaan valita toimeen hakenut henkilö. Hallitus voi jatkaa hakuaikaa tarvittaessa. Jos työsuhde päättyy koeajalla, hallitus voi täyttää toimen, myös pääsihteerin toimen, väliaikaisesti enintään koeajan mittaiseksi ajaksi. 18 Yleisiä määräyksiä toimista ja projektityösuhteista Opiskelijakunnan toimiin sovelletaan koeaikaa työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaan. Toimenhaltijoiden työaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Lauantaityöstä työaikaa kertyy puolitoistakertaisena, sunnuntaityöstä kaksinkertaisena. Toimenhaltijan työsopimukseen kirjattavista tehtävistä päättää hallitus täyttäessään toimen. Hallitus päättää projektityöntekijöiden työtehtävistä julkaistessaan hakukuulutuksen. Palkanmaksupäivä on kuukauden viidestoista (15.) päivä. 23

24 19 Päätoimittajan toimi Päätoimittajan työaika on projektityö. Päätoimittajan palkka on neljäsataakaksikymmentä (420) euroa julkaistua lehteä kohden. Opiskelijakunnan hallitus päättää työkokemuskriteerin täyttymisestä. 20 Liukuva työaika Päätoimittajaa lukuun ottamatta toimenhaltijoihin sovelletaan työaikalain 13 :n mukaista liukuvaa työaikaa. Työajan tulee tasoittua toimelle määritellyn työajan mukaiseksi kuuden (6) kuukauden välein, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Työaika tulee kuitenkin tasoittaa viimeistään vuoden sisällä liukumatuntien tekemisestä. Työaika voidaan tasoittaa kokonaisina päivinä työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla alitusten kertymän tekemisenä ja ylitysten kertymän pitämisenä vapaa-aikana. 21 Projektityöntekijät ja harjoittelijat Opiskelijakunnassa voi olla projektityöntekijöitä määräaikaisissa tai toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Hallitus päättää projektityöntekijöiden ottamisesta. Hallitus julistaa tehtävän haettavaksi, nimeää rekrytointityöryhmän ja valtuuttaa sen haastattelemaan ja esittämään projektityöntekijän hallitukselle päätettäväksi. Tehtävään voidaan valita siihen hakenut henkilö. Jos kukaan ei ole hakenut tehtävää, voidaan myös valita henkilö ilman hakemusta. Jos työsuhde päättyy koeajalla, hallitus voi valita tehtävään projektityöntekijän ilman uutta hakua ensisijaisesti sitä hakeneiden joukosta. Tehtävää hoitavan projektityöntekijän työsuhdetta voidaan jatkaa ilman erillistä hakua hallituksen päätöksellä. Projektityöntekijöihin sovelletaan kolmen (3) kuukauden koeaikaa, alle puolen vuoden työsopimuksissa enintään yhden kolmasosan (1/3) koeaikaa työsopimuksen pituudesta. Hallitus voi ottaa opiskelijakuntaan työharjoittelijoita ja työssäoppijoita, jotka eivät ole työsuhteessa opiskelijakuntaan. 22 Esimies- ja työnjohtoasema Pääsihteeri toimii muiden toimenhaltijoiden ja projektityöntekijöiden esimiehenä ja on työnantajan edustaja suhteessa heihin. Pääsihteerin lähin esimies on hallituksen puheenjohtaja. Esimiehen tehtävänä on laatia työntekijän työaikasuunnitelma yhdessä tämän ja prosessinomistajan kanssa käydä kehityskeskustelut työntekijän kanssa valmistella ja esitellä työsuhteisiin liittyvät asiat niistä päättävälle toimielimelle valvoa työsopimuksen ehtojen täyttymistä. 24

25 Prosessinomistaja on työnjohtoasemassa prosessitiiminsä jäseniin. Pääsihteeri voi antaa toimistotyöskentelyä koskevia ohjeita ja määräyksiä, jotka koskevat työntekijöitä ja opiskelijakunnan luottamushenkilöitä. Hallitus voi erillisillä päätöksillä määrätä työntekijöille tehtäviä. 23 Vuosilomat Vuosilomista sovitaan lähimmän esimiehen kanssa. Tarvittaessa hallitus voi päättää vuosilomien ajankohdasta. Kesälomat tulee ajoittaa niin, että opiskelijakunnan toimistolla on järjestetty tarvittava päivystys kesälomien aikana. 24 Toimistopalaverit Pääsihteeri kutsuu tarvittaessa koolle toimistopalaverit, joihin osallistuvat opiskelijakunnan toimenhaltijat ja muut työntekijät. Hallituksen puheenjohtajalla ja hallituksen varapuheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus toimistopalavereissa. 25 Sivutoimilupa Työntekijä ei saa ilman hallituksen suostumusta pitää sellaista pysyvää sivutointa, josta aiheutuu haittaa hänen varsinaisen toimensa hoitamiselle. 26 Poissaolo Jos työntekijä on luvatta tai esteestä ilmoittamatta poissa työstä seitsemän (7) vuorokautta kauemmin, voidaan työsuhde katsoa päättyneeksi. 27 Varoitus Hallitus voi antaa opiskelijakunnan työntekijälle varoituksen toimivallan ylittämisestä, sääntöjen vastaisesta toiminnasta, tehtävien laiminlyönnistä tai samoilla perusteilla kuin työsopimus voitaisiin purkaa. Hallituksen tulee antaa työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi ennen varoituksen käsittelyä. 28 Ennen ohjesäännön voimaantuloa solmitut työsuhteet Tämän ohjesäännön muuttamisen nojalla ei voida solmia ohjesäännön hyväksymisajankohtana työsuhteessa olevan työntekijän kannalta epäedullisempaa työsopimusta. Ennen palkattujen toimenhaltijoiden palkkaan lisätään alemmasta korkeakoulututkinnosta kaksi (2) prosenttia koulutuslisää. 25

26 6. AMMATTIKORKEAKOULUPOLIITTINEN OHJELMA Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma 26

27 Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia, vaikutusmahdollisuuksia ja laadukasta tutkintoa edistävästä ammattikorkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan ne periaatteet ja toimet, joita opiskelijakunta pitää esillä vaikuttaessaan ammattikorkeakoulujen asioihin valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Ohjelma on hyväksytty edustajiston kokouksessa

28 Opintojen maksuttomuus Opiskelun ammattikorkeakoulussa on oltava aidosti maksutonta kaikille. Kaikki tarvittava opintomateriaali on maksuttomasti saatavilla. Ammattikorkeakoulu ei voi edellyttää opiskelijoiltaan esimerkiksi laitehankintoja. Myös opintoihin liittyvien tukipalveluiden tulee olla maksuttomia. Piilomaksuista on luovuttava. Laissa säädetyt maksut, kuten harkinnanvaraisen lisäajan hakeminen, on pidettävä enimmillään todellisten kustannusten tasolla ja opiskelijan toimeentuloon nähden kohtuullisina. Ammattikorkeakoulu voi tarjota tilauksesta koulutusta ulkopuolelle. Tilauskoulutuksen tulee olla opiskelijalle maksutonta. Ammattikorkeakoulun toiminnan tulee painottua sen perustehtäviin, eli tutkintoon johtavan koulutuksen tarjoamiseen ja paikalliseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 55 vuosittaisen opintopisteen rahoituskriteeristä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on luovuttava ja tilalle on luotava malli, joka mittaa muutakin kuin opintopistemäärää. Laadullisten kriteerien painoarvoa on nostettava. Opintojen laatua mitataan opiskelijapalautejärjestelmän lisäksi myös ammattikorkeakoulun tekemillä investoinneilla opintomateriaaleihin ja -tiloihin. Hakujärjestelmä Ammattikorkeakoulun tulee kohdella hakijoitaan mahdollisimman yhdenvertaisesti. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville kiintiöidään paikat tutkinto-ohjelmittain kolmen edellisen vuoden hakijatilaston perusteella. Hakukiintiöiden tullessa pakollisiksi myös ammattikorkeakoulun sisäisiä siirtoja tutkinto-ohjelmasta toiseen, sekä siirtoja eri korkeakoulujen välillä on kehitettävä. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja suorittaneille voidaan tarjota erillinen haku tutkintoon johtavaan koulutukseen. Opinnot Opetuksen ammattikorkeakoulussa tulee olla monipuolista. Lähiopetukseen tulee yhä panostaa, mutta lisäksi on tarjottava vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kaikista päivätoteutetuista opintojaksoista, joiden suorittamiseen ei perustellusti vaadita läsnäoloa, tulee olla lähi- ja etäsuorittamisvaihtoehdot, joista jälkimmäisen tulee olla mahdollista valita ympäri vuoden. E-opetusta tulee kehittää entisestään esimerkiksi luennot videoimalla. Erilaiset oppijat on otettava huomioon. Opetuksen tulee painottua työelämän tarpeisiin. Opintoja on mahdollista suorittaa aidosti ympärivuotisesti. Kesäopintotarjonnan tulee pääsääntöisesti olla perus- ja ammattiopintoja, erityisesti pullonkaulakursseja. 28

29 Tasapuolisen arvostelun takaamiseksi tenttimisen tulee tapahtua anonyymisti opiskelijanumerolla. Opintojaksojen arvioinnin tulee painottua opitun asiakokonaisuuden hallintaan ulkoa oppimisen sijaan. Korkeakoulutasolla opiskelija on itse vastuussa tekemisestään, joten esimerkiksi tuntiaktiivisuuden pitäminen arvostelukriteerinä pitää unohtaa. Tutkintoon kuuluva ammatillinen harjoittelu on selkeästi omaa alaa koskettava. Harjoittelun laatua pitää valvoa aktiivisesti. Opetuksen laadun turvaamiseksi opetushenkilökunnan ammattitaitoa on ylläpidettävä säännöllisillä työharjoitteluilla ja pedagogisilla opinnoilla, sekä opetushenkilöstön aktiivisella osallistumisella ammattikorkeakoulun tki-toimintaan. Opetushenkilökunnan määrää ei tule vähentää. Opettajien virkoja pyritään vakinaistamaan mahdollisimman paljon. Jokaiseen tutkintoon sisältyy tki-toimintaa ja opiskelija saa toiminnastaan todistuksen. Ammattikorkeakoulun tki-toiminnan tulee olla laadukasta ja työelämän tarpeita vastaavaa. 30 opintopisteen englanninkielisen opintojaksokokonaisuuden on tuettava opiskelijan ammatillista kasvua. Opintojaksojen opetuksen sekä opettajan kielitaidon tulee olla riittävän laadukasta. Opintojaksomateriaali on saatavilla myös suomeksi. Tutkinto-ohjelmatiimien toiminta tulee vakiinnuttaa. Hyväksi koetut käytännöt yhtenäistetään kaikilla osastoilla. Opiskelijapalautetta ja opiskelijapalautejärjestelmää tulee kehittää ja sen pitää tähdätä opintojen laadun parantamiseen. Yhteisöllisyys Yhteiskunnallinen toiminta näkyy Oulun ammattikorkeakoulussa eikä sitä saa rajata perusteettomasti. Ammattikorkeakoulu kannustaa yhteisön jäseniään yhteiskunnalliseen toimintaan ja kansalaisaktiivisuuteen. Ammattikorkeakouluyhteisössä pyritään aktiivisesti ehkäisemään syrjintää. Ammattikorkeakoulu huomioi toiminnassaan erilaiset elämäntilanteet ja kunnioittaa yhteisön jäsenten itsemääräämisoikeutta. Koko ammattikorkeakouluyhteisö on tietoinen opiskelijakunnan lakisääteisistä tehtävistä. Oamk Oy:n hallituksen opiskelijaedustuksen on säilyttävä ja opiskelijakunta saa valita edustajansa itse. Opiskelijaedustus tulee saada kaikkiin ammattikorkeakoulun valmisteleviin monijäsenisiin elimiin kuten johtoryhmään. Opiskelijoita ja henkilökuntaa kuullaan heitä koskevissa asioissa. Ammattikorkeakoulun päätöksenteko on ripeää. Johtohenkilöille ei saa kasautua liikaa tehtäviä, jotta tukipalveluiden ja organisaation kehittäminen ei kärsi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä tulee parantaa opiskelijalähtöisesti järjestämällä yhteisiä kursseja, luentoja ja yhteisprojekteja. Yhteistyön järjestämisessä on otettava huomioon opiskelijoiden kulkeminen eri kampusten välillä. Yhteistyö palvelee myös alueen elinkeinoelämää. Siirtyminen korkeakoulujen välillä tutkintoja täydentäessä tulee olla mahdollisimman joustavaa. 29

30 Kampusalueet Oulun ammattikorkeakoulun kaikilla kampuksilla on oltava riittävät tilat opetukselle, omatoimiselle opiskelulle, tukipalveluille, ravintoloille, liikuntatiloille sekä vapaaseen käyttöön. Kampuksilla tulee olla tiloja, joihin opiskelijoilla on ympärivuorokautinen pääsy etälukulaitteella. Opiskelijakunnan palvelupisteille, koulutusalajärjestöille sekä muulle opiskelijatoiminnalle on turvattava omat toimitilat keskeisiltä paikoilta. Kahden kampuksen mallia suunniteltaessa opiskelijat on otettava mukaan suunnittelutyöhön. Opiskelijakunnan toimiston tulee sijaita toisella kampuksista. Kampusten yhtenäistäminen ei saa viivästyttää tutkintojen etenemistä. Kirjastot Ammattikorkeakoulussa toimii kirjasto, jolla on toimipiste jokaisella kampuksella. Kampuskirjastoissa on henkilökuntaa läsnä opetusaikoina, ja muina aikoina kirjastoa voi käyttää itsepalveluna ympäri vuorokauden. Kampuskirjastojen kokoelmissa on riittävästi kampuksella opetettujen alojen kurssikirjoja ja muuta opintoihin liittyvää materiaalia sekä alojen yleisteoksia. Verkkomateriaalien monipuolisuuteen ja käytettävyyteen panostetaan, ja opiskelijat ja henkilökunta ohjataan niiden pariin tehokkaasti. Lainoista ja varauksista ei peritä opiskelijoilta ja henkilökunnalta maksua. Korkeakoulun ulkopuolisilta käyttäjiltä maksua sen sijaan voidaan periä. Ammattikorkeakoulu ymmärtää kirjaston merkityksen opintojen tukipalveluna, ja tämä näkyy kirjaston rahoituksessa. Kirjaston henkilöstön määrää lisätään, ja tiedonhaun opetus sekä informaatiolukutaitokasvatus kuuluvat informaatikkojen työnkuvaan. Korkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluissa hyödynnetään myös alan opiskelijoiden osaamista. Opiskelijoilla on edustus kirjastopalveluiden johtoryhmässä. Esteettömyys Ammattikorkeakoulu on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti esteetön. Opetustilojen, pääsykoepaikkojen sekä itse pääsykokeiden on oltava esteettömiä. Opiskelun esteettömyyttä on edistettävä järjestämällä säilytystiloja ja tiloja ryhmätöiden ja muiden koulutehtävien tekemiseen. Uudisrakentamisessa on otettava huomioon fyysinen esteettömyys, ja olemassa olevia tiloja muutetaan esteettömiksi. Opintojen ohjaukseen on panostettava riittävästi resursseja. Opintojen ohjaajilla tulee olla opintojen ohjaajan pätevyys. Opintopsykologeja on vähintään valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Ammattikorkeakoulu tiedottaa kaikista toimistaan suomeksi ja englanniksi. Eri tutkinto-ohjelmissa on yhtenäiset opetuksen lukujärjestyskäytännöt ja aikataulut, jotta opintojen suorittaminen toisten tutkinto-ohjelmien tarjonnasta olisi käytännöllistä. 30

31 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on otettava huomioon niin opetuksen järjestelyissä kuin opiskeluympäristössäkin. Ympäristöeettiset näkökohdat sisältyvät kaikkeen opetukseen. Ammattikorkeakouluyhteisölle tiedotetaan ympäristöasioista sekä järjestetään erilaisia ympäristövastuuseen herätteleviä kilpailuja, tapahtumia ja kampanjoita. Valmistuessaan opiskelijalla on valmiudet ilmentää ympäristöosaamista myös omassa elämässään ja tulevissa työtehtävissään. Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon uusien tilojen rakentamisessa niin rakennustyön kuin käytettävyydenkin osalta. Opiskelijamäärät on mitoitettava opetustiloihin niin, että opiskelijat eivät kärsi tilanpuutteesta. Terveellinen elämä Ammattikorkeakoulu edistää tietoutta terveellisistä elämäntavoista ja ottaa ne huomioon esimerkiksi ravintolapalveluiden kilpailutuksessa. Opiskelijaravintoloissa on tarjottava liharuoan lisäksi ravitsevaa, lähtökohtaisesti vegaanista kasvisruokaa. Oulun korkeakoululiikunnan palveluita kehitetään Korkeakoululiikunnan suositusten tasolle yhteistyössä Oulun yliopiston, sekä OLL:n, OSAKOn ja OYY:n kanssa. 31

32 7. KUNNALLISPOLIITTINEN OHJELMA Oulu on Suomen paras paikka opiskella! O`Diakon, OSAKOn ja OYY:n kunnallispoliittinen ohjelma

33 Tavoitteena Suomen paras paikka opiskella Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan, Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan yhteinen kunnallispoliittinen ohjelma on ytimekäs opas päättäjille. Mielestämme parhaassa korkeakoulukaupungissa opiskelija on aktiivinen ja hyvinvoiva kuntalainen. Hänet otetaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa. Parhaassa korkeakoulukaupungissa opiskelijan ääni kuuluu ja sitä kuunnellaan. Näitä ääniä on Oulun kaupungissa noin Tammikuussa 2012, Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O`Diako Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (OSAKO) Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 33

34 Ennaltaehkäiseviä terveydenhuolto- ja mielenterveyspalveluita on kehitettävä Terveydenhoitajia ja lääkäreitä täytyy lisätä sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisiksi. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto täytyy keskittää saman katon alle. Hammashoito ja mielenterveyspalvelut on siirrettävä muun opiskeluterveydenhuollon kanssa samaan paikkaan. Kaupungin on keskityttävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossaan yhä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mielenterveyspalveluissa on erityinen tarve ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämiseen. Toimeentulotuki toteutuu perustuslaillisena oikeutena Opiskelijoiden on saatava toimeentulotukea samoilla ehdoilla kuin kaikkien muidenkin toimeentulon saajien. Nostamatonta opintolainaa ei saa katsoa tuloksi toimeentulotukea haettaessa. Sosiaalinen luototus ei saa olla osa toimeentulotukea. Perheellisillä opiskelijoilla on mahdollisuus joustavaan opiskeluun Suuriin koulutuskeskittymiin on perustettava joustava päivähoito esimerkiksi lapsiparkkien muodossa. Osaaikaisen päivähoidon on oltava aidosti mahdollista. Opiskelijat ovat aktiivisia liikkujia Liikuntapalveluiden on oltava luonteva osa opiskelijan elinympäristöä. Liikuntapalveluiden pitää olla edullisia ja opiskelu- ja asuinpaikkojen läheisyydessä. Palveluissa on kiinnitettävä huomiota niiden monipuolisuuteen ja riittävän kunnossapitoon. Valmisteluvaiheessa olevat hankkeet, kuten Linnanmaan uimahalli ja tekojääkenttä, on toteutettava nopealla aikataululla. Oulun korkeakoululiikunnan merkitys liikuntapalveluiden tuottajana tunnustetaan ja sen tilatarpeet huomioidaan liikuntavuorojen jaossa. Opiskelijan joukkoliikenne Opiskelijat ovat joukkoliikenteen aktiivisimpia käyttäjäryhmiä. Opiskelija-alennus on ulotettava kaikkiin matkalippuihin. Joukkoliikennettä on tarjolla joustavasti hiljaisempinakin aikoina ja opiskelijoiden asuinkeskittymät huomioonottaen. Opiskelija-alennuksen piirin kuuluvat kaikki Oulun korkeakouluopiskelijat riippumatta heidän kotipaikkakunnastaan. Oulun kaupungin on lisättävä joukkoliikennemäärärahoja. Opiskelijakulttuuri näkyy ja kuuluu Opiskelijakulttuuri näyttäytyy monipuolisesti ydinkeskustassa. Nuorille ja opiskelijoille tulee tarjota riittävästi heidän käyttämiään harrastustiloja, joita on saatavilla esteettöminä ja edullisina. Erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvää byrokratiaa on kevennettävä. Julkisen tilan tulee olla maksutonta. Kaupunki ottaa nuorisolain mukaisesti myös opiskelevat nuoret huomioon toimintaa suunnitellessaan. Kaupunki tarjoaa opiskelijajärjestöille ilmoitustilaa UBI-näytöissä. 34

35 Oulun keskusta kasvaa ja kehittyy Kaupunkilaisia kuunnellaan kaupunkikuvaa kehitettäessä. Oulun on otettava rohkea asenne keskustansa kehittämisessä. Keskustan on noustava sille tasolle, jota voidaan olettaa uuden Oulun kokoiselta kaupungilta. Oulun ydinkeskustasta on tehtävä autoton keskustan viihtyvyyden lisäämiseksi. Kevyen liikenteen väylien tulee olla hyvin merkittyjä ja turvallisia. Keskustassa pyöräilyn pitää olla sujuvaa ja pyöräparkkeja on lisättävä. Kaupunki korkeakoulutuksen tukena Oulun on suunnattava markkinointiaan vahvemmin opiskelijarekrytointiin. Kaupungin on tuotava enemmän esille Oulun vahvuuksia opiskelijakaupunkina. Kaupungin on tuettava työelämän ja opiskelijoiden välisten yhteyksien syntymistä. Kaupunki ottaa strategiseksi tavoitteekseen Oulun nostamisen parhaaksi opiskelijakaupungiksi. Kaupunki osallistuu ulkomaalaisten opiskelijoiden kotouttamiseen ja lunastaa rekrytoinnissa antamansa lupaukset. Kaupunki kantaa vastuunsa maahanmuuttajien opiskeluedellytyksistä, kuten riittävästä kieltenopetuksesta. Opiskelijoiden Oulu 2025 visio Pohjoisen metropoli, Oulu, on näkyvä, houkutteleva ja kansainvälinen opiskelijakaupunki. Kaupunki on ylpeä opiskelijoistaan ja tuo tämän vahvasti esille markkinoinnissaan. Opiskelijat haluavat jäädä Ouluun myös valmistuttuaan. Opiskelijat näkyvät ja kuuluvat Oulussa, ja kaupungilla on opiskelijajärjestöjen kanssa tiivis yhteistyö Oulua kehitettäessä. Opiskelija-asumiselle kaavoitetaan tulevaisuudessakin tontteja opiskelijoille mieluisilta alueilta. Asuinpaikkojen läheisyydessä pitää olla puistoja ja lähiluontoalueita. Oulun keskusta on kasvanut ja tarjoaa monenlaisia palveluja ja kohtaamispaikkoja. Keskustaa on rakennettu rohkeasti korkeammaksi. Keskustan pääkaduista on tehty autottomia järkevien parkkiratkaisujen avulla. Keskustasta on rakennettu raideyhteydet uuden Oulun keskuksiin, esimerkkinä keskustan ja yliopiston välinen lähijunayhteys, osana toimivan ja edullisen joukkoliikenteen kehittämistä. Kaupungin keskustaan on rakennettu opiskelijoiden ja kaupungin yhteisponnistuksin opiskelijoiden kohtaamispaikaksi Opiskelijatalo. Oulu tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja hyvinvoivista opiskelijoistaan. Kaupunki hyödyntää rohkeasti ammattikorkeakoulun ja yliopiston monialaisuutta rakentaessaan yhä innovatiivisempaa Oulua. Korkeakoulutetuilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä lähialueille. Oulu hyödyntää nuoren väestönsä potentiaalia. 35

36 8. VALTAKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN OHJELMA Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma 36

37 Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta, korkeakoulusta ja hyvinvoinnista valtakunnallisesti. Tässä ohjelmassa linjataan ne periaatteet ja toimet, joita opiskelijakunta pitää esillä vaikuttaessaan valtakunnallisesti ja yhteiskunnassa. Valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelmassa on uusien avauksien lisäksi jo perinteiksi muodostuneita kantoja, joista osa juontuu kaukaa historiasta. Niiden päivittäminen ja vahvistaminen myös nyky-opiskelijakunnan mielipiteiksi on paikallaan. Näin kehitetään poliittista keskustelua opiskelijakunnan sisällä sekä tuetaan toimijoiden sitoutumista OSAKOn kantoihin. OSAKO ajaa ohjelman tavoitteita Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n kautta mutta myös alueellisen yhteistyön ja aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun avulla. Esiin nostetaan erityisesti niitä toimenpiteitä, joilla opiskelija voi kasvaa aktiiviseksi ja osallistuvaksi yhteisön jäseneksi - niin ammattikorkeakoulussa, alueella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Ohjelma on hyväksytty edustajiston kokouksessa

38 Opiskelijana yhteiskunnassa SAMOKista vahva opiskelijoiden edunvalvoja SAMOKia tulee kehittää opiskelijavetoisesti vahvaksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden valtakunnalliseksi edunvalvojaksi, jonka toiminnan painopisteet ovat valtakunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja opiskelijakuntien toiminnan tukeminen materiaaleja tuottamalla ja koulutuksia järjestämällä. Liitto ajaa opiskelijakuntien liittokokouksessa päättämiä yhteisiä valtakunnallisia tavoitteita. Opiskelijakunnat pystyvät vaikuttamaan SAMOKin toimintaan läpi vuoden. Kaikessa SAMOKin toiminnassa huomioidaan opiskelijakuntien erilaiset resurssit, ammattikorkeakoulujen alueelliset erot ja maantieteellinen sijainti. Vastuu opiskelijakuntien toiminnan kehittämisestä on puolestaan opiskelijakunnilla. Automaatiojäsenyys on säädettävä lakiin Opiskelijakuntien automaatiojäsenyys varmistaa opiskelijakunnille tasa-arvoiset resurssit ja toimintakyvyn. Opiskelijakunnassa tehdään kaikkia opiskelijoita koskevia päätöksiä ja vaikutustyötä, joten automaatiojäsenyys edistää yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa. Opiskelijakunta on ammattikorkeakouluopiskelijaa lähimpänä oleva taho, joka kasvattaa aktiivisia korkeakouluyhteisön jäseniä. Opiskelijakunta opettaa omalla toiminnallaan opiskelijaa aktiiviseksi, valveutuneeksi ja kriittiseksi kansalaiseksi. Opiskelijat yhteiskunnallisesti aktiivisiksi Ammattikorkeakouluopiskelijaliike edistää opiskelijoiden osallistumista kaikkeen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan esimerkiksi tukemalla ammattikorkeakoulutaustaisia ehdokkaita kunnallisissa ja valtakunnallisissa vaaleissa sekä kannustamalla opiskelijoita äänestämään vaaleissa. Opiskelijatoiminnassa hyväksytään erilaiset arvot ja mielipiteet. Työura alkaa jo opintojen aikana Opintojen ja työssäkäynnin yhdistäminen on joustavaa. Opiskelu ja työelämä eivät ole toisistaan irrallisia ja työelämässä hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Elinikäinen oppiminen ja jatkuva ammatillinen kehittyminen on mahdollista. Työnteon tulee olla opiskelijalle kannattavaa. 38

39 Opiskelijana korkeakoulussa Joustavuutta omaan opintopolkuun Peruskoulun ja toisen asteen opintojen ohjaukseen panostamalla ja tiedottamalla ammattikorkeakoulujen opintovaihtoehdoista mahdollistetaan onnistunut opintoura. Korkeakouluihin hakeminen on yksinkertaista, ja saman alan koulutukseen voi hakea yhdellä pääsykokeella. Hakija on tietoinen vastaavista koulutuksista lähialueella. Opiskelijan siirtyminen vastaavalla tai saman sisältöisellä alalla korkeakoulun sisällä sekä korkeakoulujen välillä on mahdollista. Pääsykokeella mitataan hakijoiden motivaatiota ja soveltuvuutta alalle sekä käytännön soveltamisen osaamista. Valintakoemenettelyjen tulee olla yhdenvertaiset pääsykokeen suorituspaikkakunnasta ja - olosuhteista riippumatta. Opiskelijavalinnan tulee lähtökohtaisesti painottua valintakokeeseen. Aloituspaikkoja ei tule lisätä niille aloille, joissa on jo liikakoulutusta ja haasteita laadullisessa työllistymisessä. Uudelle koulutukselle tulee varata riittävä rahoitus huomioiden ryhmäkoot ja mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen. Opiskelun tahtia ei saa kiristää kohtuuttomilla opinto- ja poissaoloaikojen rajauksilla sekä opintosuoritusvaatimuksilla. Opintojen lisäksi opiskelijan on mahdollista halutessaan esimerkiksi työskennellä, hoitaa lapsiaan tai osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan opintojen aikana. Opiskelun tulee olla mahdollista ympäri vuoden. Suomalaisen korkeakoulutuksen tulee olla opiskelijalle maksutonta Riittävä julkinen rahoitus on laadukkaan, monipuolisen ja tasa-arvoisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen edellytys. Suomalaisen korkeakoulutuksen ei tule olla opiskelijalle maksullista lukukausi- tai hakijamaksujen muodossa. Maksuton koulutus turvaa jokaiselle kuuluvan oikeuden yhdenvertaiseen korkeakouluttautumiseen. Tilauskoulutuksen tulee olla opiskelijalle maksutonta. Korkeakoulut voivat järjestää koulutusta tilauksesta ja periä siitä tilaajalta asianmukaista maksua. Korkeakoulujärjestelmää tulee kehittää duaalimallin mukaisesti Korkeakoulujärjestelmän tulee jatkossakin perustua duaalimalliin. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kehittää alueen työelämää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä tuottaa käytännön osaamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Yliopiston on keskityttävä teoreettiseen osaamiseen ja tutkimuksen tuottamiseen. Korkeakoulujen välillä opintojen suorittaminen on joustavaa, ja erilaiset korkeakoulutusmallit tukevat toisiaan. Eri korkeakouluissa suoritetut vastaavat opinnot tunnistetaan ja tunnustetaan valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulututkinto vastaa kandidaatin tutkintoa, ja AMK-tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus siirtyä suoraan maisterivaiheeseen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa maisterin tutkintoa. 39

40 Korkeakouludemokratia on turvattava Opiskelijoilla tulee olla äänivaltainen edustus kaikilla korkeakoulun päätöksenteon tasoilla. Ammattikorkeakoulun hallituksessa päätösvaltaa käyttävistä henkilöistä vähintään puolet valitaan korkeakouluyhteisöstä. Päätöksenteko on avointa, ja siitä tiedotetaan opiskelijoille peittelemättä ja ennakoivasti. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa korkeakouluun toimivan ja tarkoituksenmukaisen palautejärjestelmän kautta. Opiskelijan hyvinvointi Opiskelijan toimeentulo on varmistettava Opintotuella on tultava toimeen opiskelijan elämäntilanteesta riippumatta. Opintotukea on kehitettävä opintorahapainotteisesti, ei opintolainapainotteisesti. Opintorahan on mahdollistettava täysipainoinen opiskelu. Opintorahan indeksikorotuksia ei saa jäädyttää. Näin tuetaan tavoiteajassa valmistumista sekä vähennetään opintojen aikaista velkaantumista ja toimeentulo-ongelmista johtuvaa epävarmuutta. Opiskeluiden aikaisen asumisen tukemisen tulee olla ympärivuotista ja riittävän kattavaa. Harjoittelun aikaiseen toimeentuloon ja sen turvaamiseen on etsittävä uudenlaisia ratkaisuja. Harjoittelu on ensisijaisesti palkallista ja harjoittelun ohjaukseen on panostettava. Palkattoman harjoittelun tulee olla perusteltua ja palkattoman harjoittelun aikana opiskelijalla on mahdollisuus hakea korotettua opintorahaa. Opiskelija voi suorittaa harjoittelunsa täysipainoisesti ilman taloudellista rasitusta. Kesäajan toimeentulotuen saamisesta on tehtävä helpompaa. Kesäajan opintotuki on kevään läsnäolosta riippumaton, jolloin tukea voi nostaa, vaikka opiskelija on ollut keväällä poissaoleva. Opintolaina ei vaikuta toimeentulotuen määrään. Opiskeluterveydenhuolto yhdenvertaiseksi kautta maan Kaikki terveydenhuoltopalvelut ovat saavutettavissa niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin opiskelijoille. Palveluiden järjestäjällä on asiantuntemusta korkeakouluopiskelijoista, ja opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää opiskelupaikkakuntansa kaikkia terveydenhuoltopalveluita. Myös toiseen asteen koulutuksen aikainen opiskeluterveydenhuolto on kunnossa, jotta korkeakouluopintonsa aloittavat ovat kokonaisvaltaisesti terveitä. Opiskeluterveydenhuoltoa kehitetään kokonaisuutena, joka mahdollistaa paikalliset, eri oppilaitosten opiskelijat huomioon ottavat järjestelyt. Opiskeluterveydenhuoltoon on kuitenkin luotava valtakunnallinen ohjausjärjestelmä, järjestetäänpä se ammattikorkeakoulun tai muun järjestelmän välityksellä. Opiskeluterveydenhuolto on järjestettävä sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti. 40

41 Hyvinvointipalvelut osaksi korkeakoulujen perustoimintaa Opiskelijoiden hyvinvoinnilla on keskeinen asema opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisessä, jonka tukemiseksi korkeakoulut ovat velvoitettuja järjestämään riittävät palvelut. Opiskelijoiden ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa terveyspalveluiden, opintopsykologitoiminnan, opintojen ohjauksen sekä muiden tukiverkostojen yhteistyöllä. Korkeakoulut järjestävät opiskelijoille ja henkilökunnalle liikuntapalveluja Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän suositusten mukaisesti. Korkeakoululiikunnan resurssit on turvattu korkeakoulujen rahoitusmalleissa, ja toimiluvissa mainitut palvelut toteutuvat. Liikuntapalvelut ja -neuvonta ovat helposti kaikkien käyttäjäryhmien saavutettavissa sekä fyysisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti. Opiskelijoiden vapaa liikkuminen vaatii joukkoliikenteen tukemista Joukkoliikenteen määrärahoja käytetään myös opiskelija-alennuksiin. Korkeakouluverkostoa keskittäessä panostetaan opiskelijoita palvelevaan joukkoliikenteeseen. Toimivat, opiskelijahintaiset joukkoliikenneyhteydet ylläpitävät opiskelijan yhteyttä kotiseutuunsa ja laajentavat tämän mahdollisuutta valita asuinpaikkansa. 41

42 9. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 Johtaminen ja toiminnan ohjaus -Laaditaan sopimus avustuksista Oulun ammattikorkeakoulun kanssa vuodelle Neuvotellaan Oamkin ESN-toiminnan rahoitus osaksi Oamkin myo nta ma a avustusta - Tavataan sa a nno llisesti ja vaikutetaan alueen kansanedustajiin ja kaupunginvaltuutettuihin - Osallistutaan Oamkin Alumnit ry:n hallituksen kokouksiin ja vaikutetaan osaltamme alumnitoiminnan na kyvyyteen - Tehda a n vaikuttamista kunnallisvaaleihin liittyen yhdessa OYY:n kanssa - Tehda a n vaikuttamista maakuntavaaleihin liittyen mahdollisuuksien mukaan yhdessa OYY:n ja Copsan kanssa. - Tavataan ja tehda a n yhteistyo ta aktiivisesti muiden opiskelijakuntien kanssa - Osallistutaan aktiivisesti Oamkin kampusratkaisun toteutuksen suunnitteluun, varmistetaan opiskelijatoiminnalle riitta va t tilat Linnanmaan kampukselta, seka huolehditaan nykyisten kampusten tilojen riitta vyydesta opiskelijatoimintaan - Pideta a n edustajiston ja hallituksen yhteinen illanvietto keva a lla ja syksylla - Pa iviteta a n kunnallispoliittinen ohjelma yhdessa OYY:n kanssa - Pa iviteta a n OSAKOn ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma - Kehiteta a n opiskelijakunnan laadunvarmistusja rjestelma a ja huolehditaan sen toimivuudesta - Tavataan ainakin kahdesti vuodessa Oamk Oy:n hallitusta - Tuetaan ja kannustetaan OSAKOn henkilo kuntaa osallistumaan ammatillista kasvua edista viin koulutuksiin - Perustetaan tyo ryhma luomaan OSAKOlle uusi strategia - Edisteta a n sosiaali- ja terveysalan opetuksen tilojen kehitta mista - Pilotoidaan projektiorganisaatiomallia - Edustajisto ma a rittelee maakuntapoliittiset linjaukset kunnallispoliittisen ohjelman yhteydessa 42

43 Opiskelijoiden edustaminen - Luodaan keva a n aikana vaalilautakunnalle operatiivinen toimintasuunnitelma - Ja rjesteta a n edustajistovaali - Toteutetaan edustajistovaalin vaalikone tai ehdokasgalleria, jonka kautta ehdokkaat pa a seva t esitta ytyma a n - Tehda a n markkinointisuunnitelma edustajistovaalista - Kannustetaan opiskelijoita asettumaan ehdolle ja a a nesta ma a n edustajistovaalissa - Huolehditaan lakisa a teisista opiskelijaedustuspaikoista Koulutuksen kehittäminen Selviteta a n koulutukseen liittyvia ongelmia ja epa kohtia Oamkissa - Ja rjesteta a n kysely monimuoto-opiskelijoiden ja aikuisopiskelijoiden toiveista OSAKOn toiminnan suhteen - Ja rjesteta a n tuutorikoulutukset - Ja rjesteta a n kaksi tapahtumaa tuutoreiden ryhma ytymiseen - Laajennetaan tuutoritoimintaa kattamaan opiskelun kaikkia vaiheita - Vaikutetaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen -linjauksien yhtena ista miseksi Oamkissa - Ja rjesteta a n Vuoden opettaja- ja Vuoden opiskelija -a a nestys - Otetaan ka ytto o n uusi tutkinto-ohjelmatiimimalli - Rekrytoidaan aktiivisesti toimijoita tutkinto-ohjelmatiimeihin yhteistyo ssa koulutusalaja rjesto jen ja Oamkin kanssa ja ja rjesteta a n koulutusta tutkinto-ohjelmatiimitoimintaan - Ja rjesteta a n yksi tapaaminen tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaja senille Opiskeluhyvinvointi - Osallistutaan kampuksilla ja rjestetta viin hyvinvointia edista viin pa iviin - Tuetaan Oamkia liikkuvuusmarkkinoinnissa 43

44 - Ja rjesteta a n kuukausittain kansainva lisille opiskelijoille suunnattu tapahtuma itse, tai yhteistyo ssa ESN Oulun/NISOn kanssa - Ja rjesteta a n ysta va perhetoimintaa yhteistyo ssa Oamkin kanssa - Ja rjesteta a n Oamkin kanssa paluuorientaatiot - Ja rjesteta a n opiskelijaela ma a n liittyvia orientaatioita myo s kesken lukukauden saapuville vaihtoopiskelijoille - Ja rjesteta a n seuraavat opiskelijatapahtumat: talvitapahtuma, Wappu, Tour d Oulu, Preludi, Halloween seka OSAKORock - Kehiteta a n OSAKOn pa ihteetto mia ja liikunnallisia tapahtumia kuten Treasure Hunt ja kehiteta a n OSAKOn olemassa olevia tapahtumia sisa llo lta a n mahdollisuuksien mukaan liikunnallisemmiksi ja ottamaan huomioon paremmin pa ihteetto ma t opiskelijat - Ja rjesteta a n perheellisille opiskelijoille suunnattua toimintaa - Tiedotetaan opiskelijoita OSM ja SELL - Student Games -kisoista - Osallistutaan Oamkin kesta va n kehityksen tyo ho n seka arvioidaan ja kehiteta a n OSAKOn kesta va n kehityksen tyo ta ja tiedottamista - Kehiteta a n kesta va kehitys -toimikunnan toimintaa tukemaan koulutusalaja rjesto jen toimintaa entista paremmin - Ja rjesteta a n ja kehiteta a n hyvinvointituutoritoimintaa - Pideta a n yhteytta opiskeluterveysaseman henkilo sto o n ja vaikutetaan kunnallisen opiskeluterveydenhuollon kehitta miseen - Ja rjesteta a n opiskeluhyvinvointiryhmien yhteistyo tapaamiset kahdesti vuodessa - Tuetaan ha irinta yhdyshenkilo iden toimintaa ja koulutetaan tarvittaessa lisa a ha irinta yhdyshenkilo ita - Osallistutaan Opiskelijoiden Liikuntaliiton seka Oulun korkeakoululiikunnan kehitta mistyo ho n 44

45 Hallintopalvelut - Solmitaan yhteistyo - ja rahoitussopimukset ja senpalvelupisteiden toiminnasta - Selviteta a n Sosiaali- ja terveysalan Oulaisten palvelupisteen ja rjesta minen - Ja rjesteta a n hallitukselle ja henkilo sto lle kaksi tyo kykya tukevaa ja edista va a pa iva a - Perehdyteta a n prosessinomistajat seuraamaan aktiivisesti hyvinvointia tyo yhteiso ssa ja tuetaan henkilo kunnanseka hallituksen ja senten jaksamista - Hyo dynneta a n Oamkin opiskelijakyselyn tuloksia toiminnan kehitta misessa - Tehda a n suunnitellusti sponsorimyyntia opiskelijakunnan tapahtumiin ja julkaisuihin liittyen - Jatketaan OSAKOn toimiston turvallisuuden kehitta mista Viestintä - Jatketaan OSAKOn opiskelijatiedotteen uudistamista - Arvioidaan ja uudistetaan OSAKOn viestinta strategiaa ja -suunnitelmaa strategian uudistamisen yhteydessa - Julkaistaan nelja numeroa opiskelijalehti Osakolaista - Kehiteta a n Osakolaisen julkaisuprosessia ja markkinointia - Kehiteta a n OSAKOn na kyvyytta Oamkin kampuksilla - Toteutetaan videoesittelyt OSAKOn toiminnasta - Luodaan OSAKOlle kriisiviestinta suunnitelma ja kriisitoimintaohje Opiskelija- ja järjestöpalvelut - Pa iviteta a n koulutussuunnitelma ja ja rjesteta a n ja rjesto koulutuksia seka va hinta a n yksi muu yleishyo dyllinen koulutus - Tiedotetaan opiskelijakunnan ja rjesta mista neuvontapalveluista - Kehiteta a n projektiavustusten myo nta miskriteereita ja jaetaan projektiavustuksia ja senille - Jaetaan ja senmaksua maksamattomille kannatusja senille yleisavustusta sopimusten mukaan 45

46 - Ja rjesteta a n koulutusalaja rjesto jen puheenjohtajille kaksi vapaamuotoista tapaamista ja kaikille toimijoille kaksi tapaamista vuoden aikana - Aktivoidaan toimintaa Oulaisten kampuksella ja rohkaistaan kampuksen opiskelijoita opiskelijatoiminnan kehitta miseen - Kehiteta a n opiskelijakunnan palvelutoimintaa pelikampuksella - Ja rjesteta a n syksylla Oamkin kanssa koko Oamk-yhteiso n avajaismessut - Toteutetaan sa hko inen kysely OSAKOn toiminnasta - Selviteta a n kulkuluvan, tulostuspalveluiden ja kirjastokortin liitta mista opiskelijakorttiin - Jaetaan ryhma ytymisrahaa aloittaville ryhmille, jos Oamk jatkaa ryhma ytymisrahojen myo nta mista - Pa iviteta a n Uuden Opiskelijan Opas - Kehiteta a n opiskelijakunnan myyta vien tuotteiden valikoimaa ja kehiteta a n tapoja myyda oheistuotteita - Ja rjesteta a n OSAKOn 20-vuotisjuhlat - Palkataan ja senpalveluhenkilo tai harjoittelija alkusyksyn kiireisimma ksi ajaksi 46

47 TALOUSARVIO 2017 Koulutuksen kehittäminen Tuotot Yhteistyö- ja rahoitussopimus, projektituotot 34500,00 Oamkin yhteistyö- ja rahoitussopimus tuutoritoiminta Ilmoitustuotot 2000,00 UOO Yhteensä 36500,00 Kulut Palkat ja palkkiot Muut henkilöstökulut 41359,86 KOS (+tyel ja sotu), 2xHJ 3500,00 Kouluttaminen, matkat, työterveys, puhelin Toiminnan kulut 10750,00 Tuutoritoiminta, koke-tiimi Yhteensä 55609,86 Tuotto/kulujäämä ,86 Opiskeluhyvinvoinnin edistäminen Tuotot Yhteistyö- ja rahoitussopimus 24500,00 KV Tapahtumatuotot 31850,00 Sponsori ja lipunmyyntitulot Yhteensä 56350,00 Kulut Henkilöstökulut 43824,52 KS (+tyel ja sotu), 2xHJ, haalarimerkki- ja julistesuunnittelija Muut henkilöstökulut 3500,00 Toiminnan kulut 25800,00 Opiskelijatapahtumat ja reissut Yhteensä 73124,52 Tuotto/kulujäämä ,52 47

48 Opiskelija- ja järjestöpalvelut Tuotot Tuotot 9650,00 Termosmukit ja haalarimerkit Yhteensä 9650,00 Kulut Palkat 4264,26 Yleisavustukset 16500,00 Projektiavustukset 2000,00 Toiminnan kulut 11750,00 Järjestökoulutus, KAJ -tapaamiset, Predari ja haalarimerkit, palkkiojärjestelmä Yhteensä 32514,26 Tuotto/kulujäämä ,26 Osakolainen Tuotot Ilmoitustuotot 6000,00 Yhteensä 6000,00 Kulut Palkat ja palkkiot 4939,94 Toiminnan kulut 4000,00 Yhteensä 8939,94 Tuotto/kulujäämä ,94 Viestin tä Tuotot 48

49 Toiminnan tuotot 10000,00 Markkinointiyhteistyösopimus Kalevan kanssa Ilmoitusmyynti 00,00 Yhteensä 10000,00 Kulut Tiedottamisen ja jäsenrekrytointikulut 700,00 Suhdetoiminta 650,00 Suhde- ja alumnitoiminta Muut viestinnän kulut 1000,00 Yhteensä 11350,00 Tuotto/kulujäämä -1350,00 Toiminnan ohjaus ja hallintopalvelut Tuotot Toimistoavustus Korkotulot 20000,00 100,00 Yhteensä 20100,00 Kulut Palkat ja palkkiot Muut henkilöstökulut Taloushallinto Kalustohankinnat alle 3v. Tietohallinto Kokous-, vaali-ja neuvottelukulut 50229,393 HPJ:n ja HVPJ:n palkkiot, PS:n palkat, sivukulut 6500,00 Kouluttaminen, matkat, työterveys, liittokokous 2800,00 Kirjanpitäjä ja tilintarkastus 300,00 Tietokoneita, kännyköitä 1000,00 Jäsenrekisteri, sähköposti- ja tietohallintopalvelut 1675,00 Hallitus, edustajisto, johtoryhmä, ohjausryhmä Henkilöstön virkistäytyminen ja koulutus 1000,00 Jäsenmaksut Toimistokulut 28437,50 SAMOK 21794,54 Vuokra, siivouskulut, muut kulut Pankkikulut 1250,00 Yhteistyö- ja rahoitussopimukset 92000,00 Palvelupisteet 49

50 Poistot koneista ja kalustosta 25 Yhteensä ,43 Tuotto/kulujäämä ,43 Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksutuotot ,00 sis. korttimaksut Yleisavustus 41000,00 Yhteensä ,00 Kulut Opiskelijakortit 6500,00 Muut kulut 0,00 Yhteensä 6500,00 Tuotto/kulujäämä ,00 Tilikauden voitto/tappio 0,00 50

51 10. SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO SAMOK RY POLIITTINEN OHJELMA Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry Lapinrinne HELSINKI Faksi: samok@samok.fi Y-tunnus: Kotipaikka: Helsinki HYVINVOINTIPOLITIIKKA Opiskeluterveydenhuolto ja opiskeluhuolto Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piirissä ja maksavat automaattisen terveydenhoitomaksun. Maksun kerääjänä toimii ensisijaisesti opiskelijakunta. Kaikilla YTHS:n hallinnon tasoilla on myös ammattikorkeakoulu-opiskelijaedustus. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kunnallisen opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat laadukkaita ja saavutettavia. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset amk-opiskelijoille suunnatuista henkilöstöresursseista täyttyvät. Hoitotakuu opiskeluterveydenhuollossa toteutuu kaikissa kunnissa, joissa on ammattikorkeakoulun toimipiste. Opiskelijoiden terveyden - ja sairaanhoito järjestetään ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollossa. Mikäli hoitoa ei voida järjestää opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä, koordinaatiovastuu pysyy opiskeluterveydenhuollolla. Opiskeluterveydenhuollon toiminnot muodostavat lain mukaisen yhtenäisen kokonaisuuden. Opiskeluterveydenhuollon palveluissa korostuu terveysongelmien ennaltaehkäisy. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden käynnit tilastoidaan opiskeluterveydenhuollon 51

52 käynteinä ja tilastointia valvotaan. Opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välinen palveluketju ja hoitokäytäntö ovat ammattikorkeakouluopiskelijoiden käytössä. Palveluketjun ja hoitokäytännön tarkoituksena on tukea erityisesti vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista. Ulkomaalaiselta opiskelijalta, jolla on oikeus opiskelijaterveydenhuoltoon, ei saa periä maksua opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvista maksuttomista palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Kaikissa ammattikorkeakouluissa on vähintään suositusten mukaiset opintopsykologipalvelut. Opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden laajuudesta ja henkilöstömitoituksista on suositus. Opiskeluterveydenhuollon hoitotakuun, asetusten ja suositusten noudattamista valvotaan. Valvonnan tueksi on järjestelmä, joka pohjautuu systemaattiseen tiedonkeruuseen. Koko koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta täydennyskoulutukseen asti ylläpitää ja edistää opiskelukykyä. Toimeentulo Toimiva opintotukijärjestelmä mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja tavoiteajassa valmistumisen sekä edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Opintotukijärjestelmän elementtejä ovat opintorahapainotteisuus, indeksisidonnaisuus sekä opintotuen huoltajakorotus. Opiskeluaikaista asumista tuetaan kohtuullisen osan asumiskuluista kattavalla asumisen tuella. Opintolainan nostaminen on vapaaehtoista, eikä se saa vaikuttaa muiden tukien myöntämiseen. Sen nostamisen kynnystä madalletaan lisäämällä sen turvallisuutta ja tarjoamalla taloudellisia kannustimia. 52

53 Ateriatuki kytketään kiinteäksi osuudeksi opiskelijalounaan enimmäishintaa siten, että aterian enimmäishinnan noustessa ateriatuki nousee vastaavalla osuudella. Vähintään vuoden ajaksi korkeakouluopintonsa keskeyttäneet, työelämässä olevat ovat oikeutettuja työttömyysturvaan, mikäli heidän työsuhteensa katkeaa heistä riippumattomista syistä. Opintojen keskeyttäminen kesken vuoden rinnastetaan tulorajoja tarkasteltaessa valmistumiseen. Opintotuen tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Tulorajoja tarkastellaan vuosittain. Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään nykyistä yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi, sekä luonteeltaan ennaltaehkäiseväksi ja kannustavammaksi. Kannustinloukut puretaan. Perustulomallien vaikutukset nykyisen kaltaisen sosiaaliturvajärjestelmän korvaajana tulee selvittää, huomioiden erityisesti vaikutukset opiskelijoihin. Perustulo voi korvata nykymuotoisen opintotuen ensisijaisena opiskeluajan toimeentulona. Yhteiskunnan palvelut Opiskelija-asuntojen rakentamisen tavoitteena on kohtuuhintaisten asuntojen riittäminen kaikille niitä tarvitseville. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus hakea opiskelija-asuntoa. Korkeakoulut kantavat omalta osaltaan vastuun kansainvälisten opiskelijoiden asumisesta. Valtio parantaa sosiaalisen asuntotuotannon edellytysten turvaamista toimivilla rahoitusjärjestelmillä, joilla uudistuotannon lisäksi tuetaan myös olemassa olevan asuntokannan peruskorjaamista. Opiskelija-asunnot suunnitellaan pääosin osaksi kuntien normaalia asuntorakennetta, lähelle oppilaitoksia ja palveluja tai hyvien julkisten liikenneyhteyksien päähän niistä. Valtio ja erityisesti kunnat edesauttavat aktiivisesti opiskelija-asuntoyhteisöjä saamaan kohtuuhintaisia tontteja. Kaavoitussäännöissä voidaan opiskelija-asuntojen kohdalla joustaa esimerkiksi huonelukumäärien ja autopaikoitustilojen osalta, sekä mahdollistaa innovatiivisten opiskelija-asuntojen rakentaminen. Kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle turvataan resurssit, jotka mahdollistavat toimivan, kattavan ja turvallisen liikenneverkoston korkeakoulupaikkakunnilla. Joukkoliikenteen aikataulut ja hinnat ovat opiskelijoiden tarpeita palvelevia. Kuntien joukkoliikenteessä otetaan käyttöön kaikkia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita koskevat opiskelijaalennukset, jotka opiskelija saa käyttöönsä asuinkunnasta ja iästä riippumatta. 53

54 Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus Yhdenvertaisuus, ja sukupuolten tasa-arvo ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on huomioitu kaikessa toiminnassa, niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Korkeakoulutus on tasa-arvoisesti kaikkien saavutettavissa riippumatta iästä, etnisestä tai kansallisesta taustasta, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, varallisuudesta, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Opiskelun esteettömyys on yksi korkeakoulutuksen peruslähtökohdista. Erilaisia oppijoita tuetaan riittävästi ja korkeakoulut varmistavat esteettömän opiskelun koko opintopolun ajan. Opetushenkilökunnan osaaminen ja korkeakouluyhteisön asenteet sekä käytössä olevat opetusmateriaalit, -menetelmät ja -välineet sekä toimintatavat mahdollistavat opintojen sujuvan etenemisen jokaiselle opiskelijalle. Opetushenkilökunnan sukupuolitietoisuutta ja opetuksen sukupuolisensitiivisyyttä edistetään. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään tukemalla aliedustettujen ryhmien osallistumista korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulussa on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallista opiskella. 54

55 Korkeakoululiikunta Kaikissa korkeakouluissa on monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut, joita korkeakouluyhteisön jäsenet voivat hyödyntää yhdenvertaisesti. Liikuntapalvelujen järjestäminen on korkeakoulujen lakisääteinen tehtävä ja kiinteä osa korkeakoulujen strategiaa. AMMATTIKORKEAKOULUTUS Hallinto ja rakenne Tutkintojärjestelmässä on sekä työelämälähtöisiä että tiedesuuntautuneita alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot rakentavat yhteisiä opintopolku-malleja, jotka mahdollistavat opiskelijoiden joustavan liikkumisen eri korkeakoulujen välillä ja yhdistävät duaalimallin molemmin puolin tarjottavaa osaamista tutkintoihin. Korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa opetuksessa ja tukipalveluissa, paitsi keskenään myös toisen asteen oppilaitosten kanssa. Korkeakoulurakennetta kehitetään ensisijaisesti koulutuspoliittisin perustein. Korkeakoulun toimipisteen toimintaedellytyksiä arvioidaan koulutuksen laadun ja tukipalveluiden riittävyyden perusteella, ei pelkästään aluepolitiikkaan vedoten. Koulutusta järjestetään monialaisilla kampuksilla, jotka voivat olla yhteisiä muiden korkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulu on itsenäinen oikeushenkilö. Ammattikorkeakoulun hallituksessa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustuksen ohella korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työ- ja elinkeinoelämän edustajia. Opiskelijakunta valitsee opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallinnon kaikille tasoille. Opiskelija on täysivaltainen korkeakouluyhteisön jäsen, ei asiakas. Ammattikorkeakoulut kunnioittavat opiskelijan oikeusturvaa kaikessa toiminnassaan. 55

56 Tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Piilomaksuista on luovuttava. Ammattikorkeakoulun rahoitus koostuu pääosin valtion rahoituksesta ja sitä täydentävät tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitus ja täydennyskoulutuksesta saatavat tuotot. Ammattikorkeakoulun rahoituksessa huomioidaan laadullinen työllistyminen, opiskelijoiden osallistuminen TKI-toimintaan ja AVOPin kautta kerättävä opiskelijapalaute. Ammattikorkeakoulu profiloituu oman koulutusosaamisensa ja alueen tarpeiden mukaisesti. Koulutustarjonta pohjautuu ammattikorkeakoulun tekemään laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin valtakunnallisesti asetetuissa puitteissa. Ammattikorkeakoulun koulutusvastuuta uudistettaessa sovitaan ammattikorkeakoulujen työnjaosta, jolloin huomioidaan koulutustarjonnan kokonaisuus. Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen laajuus on kaikilla aloilla pääsääntöisesti yhteensä 300 opintopistettä. Kaikkien ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun on oltava eurooppalaisittain korkeatasoista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Ammattikorkeakouluja ja tutkintoon johtavia opintoja arvioidaan kansainvälisesti sekä kansallisesti. Auditointien ohella järjestetään muun muassa valtakunnallisia alakohtaisia arviointeja, joissa arvioidaan muun muassa opintojen työelämärelevanssia. Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkieliseksi viralliseksi käännökseksi vakiinnutetaan University of Applied Sciences. 56

57 Opetus- ja opiskeluympäristö Hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan riippumatta siitä, missä osaaminen on hankittu. AHOT-menettelystä tarjotaan kattavasti tietoa. Opiskelijan opintojen aikana tekemän työn opinnollistamiseen on toimivat menettelytavat. Opiskelija ja ammattikorkeakoulu suunnittelevat opinnot yhdessä siten, että ne etenevät vaihtojakson aikana riittävästi, opintoihin ei tule katkoksia vaihtoa ennen tai sen jälkeen, ja opinnot voidaan hyväksyä osaksi opintoja. Yli kolmen kuukauden kestäviä vaihtojaksoja painotetaan opiskelijavaihtoja suunniteltaessa. Opintoja voi suorittaa monimuotoisesti, monialaisesti, joustavasti ja ympärivuotisesti eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Opetussuunnitelmissa huomioidaan erilaiset oppimisen tavat ja kaikille taataan esteettömät opiskelumahdollisuudet. Kotimaassa tai ulkomailla suoritetut kansainvälistymisjaksot sisältyvät luonnollisena osana opiskelijan opintoihin ja henkilöstön työnkuvaan. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja arvostetaan ammattikorkeakoulujen rekrytoinneissa. Opetushenkilöstön riittävä määrä suhteessa opiskelijoihin, alakohtainen ja pedagoginen osaaminen sekä vähintään viitekehysten C1/YKI5-tason opetuskielen taito takaa koulutuksen opetuksen korkeatasoisuuden. Ammattikorkeakoulut edellyttävät rekrytoitavilta opettajilta pedagogisten opintojen suorittamista. Vaatimus pedagogisesta pätevyydestä palautetaan asetukseen ammattikorkeakouluista. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen roolia vahvistetaan ja opettajankoulutuksen opetusta uudistetaan sisällyttämällä muun muassa TKI- ja ohjaustaitoja opintoihin. Ammattikorkeakoulututkinto vastaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasoa 6. 57

58 Kansainväliset opiskelijat valmistuvat kielten osaamisen viitekehysten tason B2/YKI4 kotimaisen kielen osaamisella. Täydennyskoulutuksella ja erikoistumiskoulutuksella reagoidaan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Harjoittelusta ei koidu kustannuksia opiskelijalle, eikä se aiheuta suuria kustannuksia ammattikorkeakouluille. Korkeakouluyhteisö tukee opiskelijaa riittävien työllistymistä tukevien taitojen hankkimisessa. Harjoitteluiden kokonaislaajuus on vähintään 30 opintopistettä. Opiskelijan harjoittelun tulee olla harjoitteluksi soveltuvaa ja koulutusohjelman harjoittelutavoitteiden ja -vaatimusten mukaista. Hyvän harjoittelun kriteereitä ovat tutkintoon soveltuvuus, kokemuksen hyödynnettävyys opinnoissa ja opintojen jälkeen sekä ohjauksen riittävyys. Lisäksi harjoittelujaksoon mahdollisesti sisältyvästä itsenäisestä työstä maksetaan palkkaa ja siitä sovitaan erillisessä työsopimuksessa, ammattikorkeakoulun tai muun vastaavan tahon sitä rajoittamatta. Harjoittelu tulee olla mahdollista suorittaa myös yrittäjänä. Ammattikorkeakoulu tukee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia tarjoamalla riittävästi perehdytystä ja ohjausta sekä tarvittaessa neuvottelee heille ennakkoon harjoittelupaikkoja. Jokaiseen ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy TKI-toimintaa ja opiskelija saa TKI-toimintaan osallistumisesta todistuksen. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnan jäsenet ovat mukana TKI-toiminnassa. 58

59 Koulutuksen digitalisaatio Koulutuksen digitalisaatio on suunnitelmallista ja digitalisaatio on sisäänrakennettuna korkeakoulujen pedagogisissa strategioissa. Opetuksen sisältöihin sisällytetään digitalisaatiota teemana, jotta opiskelijat osaavat nähdä sen hyödyntämismahdollisuudet tulevassa työssään. Korkeakoulujen tietohallinnon roolia kehitetään tukemaan opetusta. Opetushenkilöstölle tarjotaan riittävästi koulutusta ja tukea teknologian hyödyntämisessä. Koko maailma nähdään oppimisympäristönä, jolloin on tärkeää, että myös mobiilisti on pääsy tarpeelliseen dataan, ajasta ja paikasta riippumatta. Henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia omaa laitetta, tarjotaan lainalaitteita. Opiskelu on joustavaa myös tenttien ja muiden opintosuoritteiden osalta. Jokaisessa ammattikorkeakoulun toimipisteessä on tenttiakvaario. Digitaaliset opetusympäristöt ja muut tietojärjestelmät pohjautuvat pääasiassa avoimeen lähdekoodiin. Korkeakoulut käyttävät yhteisiä standardisoituja rajapintoja. Korkeakoulut noudattavat kaikissa julkaisuissaan open access periaatetta Avoimuuden ja jakamisen kulttuuri on jalkautettu korkeakouluihin, jolloin hyviä materiaaleja jaetaan siinä, missä toimivia käytänteitäkin. Opettajat laativat opetusmateriaaleja yhdessä ja kehittävät toistensa tuottamia materiaaleja eteenpäin. Tekijänoikeuslainsäädäntö selkeytetään opetuksen osalta. Opetushenkilökuntaa koulutetaan lainsäädäntöön liittyen. 59

60 Opiskelijavalinnat Hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti opiskelijavalinnoissa. Hakija saa korkeakouluista ja hakukohteista totuudenmukaista tietoa. Korkeakoulujen valmistuneiden tilannetiedot työllistymisestä ovat kenen tahansa saatavilla hakujärjestelmän verkkopalvelussa. Korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset nopeuttavat niiden välistä siirtymää määrätietoisella yhteistyöllä. Kaikki tutustuvat korkeakouluopintoihin jo toisen asteen opintojen aikana. Korkeakouluopintoja on mahdollista suorittaa jo toisen asteen opintojen aikana. Väylä saman alan opintojen puitteissa ammatilliselta toiselta asteelta korkeakouluun on erityisen sujuva ja opiskelijoille räätälöidään henkilökohtainen opintopolku. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat kohtelevat hakijoita yhdenvertaisesti, mikään kelpoisuuden antava koulutuspolku ei saa antaa kohtuutonta etua opiskelupaikan hakemisessa muihin verrattuna. Alan vaihtaminen on yhteishaun lisäksi mahdollista myös siirtymällä korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä. Opiskelijalle on tarjolla toimivat ja yhdenvertaiset siirtymiskäytänteet. Korkeakouluja ei velvoiteta lailla asettamaan kiintiöitä niille, joilla ei aiemmin ole ollut opiskelupaikkaa tai aiemmin suoritettua korkeakoulututkintoa. Opiskelijavalinnoissa käytettävillä kiintiöillä voidaan rajoittaa ns. vanhojen opiskelijoiden sisäänpääsyä vain silloin kun korkeakoululla on toimivat siirtymäkäytänteet, jotka mahdollistavat alan vaihtamisen. Muissa tapauksissa kiintiö tulee asettaa yhtä suureksi kuin kolmena viime vuonna ns. vanhoja hakijoita on hakenut keksimäärin Ammattikorkeakoulut siirtyvät käyttämään yhteisvalintaa. Ensisijaisuuspisteitä ei käytetä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä samalla tasolla olevat tutkinnot 60

61 antavat saman hakukelpoisuuden korkeakouluihin. Korkeakoulututkintojen rakenteita tarkastellaan ja kehitetään tavoitteena siltaopintojen poistaminen yliopistolaista. Ammattikorkeakouluun on mahdollista tulla valituksi pelkän valintakokeen perusteella. Kaikki hakukelpoiset kutsutaan valintakokeisiin. Hakijoiden esikarsinta toteutetaan tarvittaessa sähköisen esivalinnan avulla. Valintakokeita uudistetaan siten, että ne mittaavat hakijan kykyä selviytyä opinnoista sekä soveltuvuutta ja motivaatiota kyseiselle alalle. Painotus siirtyy ennakkomateriaaliin perustuvien kokeiden sijaan tiedon omaksumiseen ja sen soveltamiseen. Korkeakoulut ottavat käyttöön digitalisaation tuomat mahdollisuudet valintakokeissa. Valintakokeen voi suorittaa hakijaa lähinnä olevassa ammattikorkeakoulussa. Korkeakoulut tekevät järjestelmällistä yhteistyötä todistusväärennösten käytön estämiseksi. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijavalinta perustuu osaamiseen, ei työkokemuksen pituuteen. Työkokemuksen ei pidä olla lakisääteinen kelpoisuusehto ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämäläheinen korkeakoulututkinto, jonka keskeisenä osana on yritykselle tai muulle yhteisölle tehtävä laaja kehittämistehtävä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on mahdollista opiskella myös työttömänä. Ylempi tutkinto tarjoaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasolla seitsemän (7) määritetyt valmiudet. 61

62 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on maisteri (AMK). Kaikilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin suomalaisissa yliopistoissa. Koulutusvienti Koulutusviennin ensisijainen tarkoitus on kansainvälisyyden, osaamisen ja liikkuvuuden lisääminen. Koulutusvientiä arvioidaan säännöllisesti ja sen arvioinnissa huomioidaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä oikeusturva. Tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät maksa koulutuksestaan itse. Koulutusviennin on kytkeydyttävä korkeakoulun kansainvälistymisstrategiaan. Koulutusvienti ei saa viedä resursseja tutkintoon johtavalta koulutukselta ja sen on tuotava pidemmällä aikavälillä lisäresursseja korkeakoulun toimintaan. Koulutusvientihankkeiden tulee kuulua korkeakoulun laadunvarmistuksen piiriin ja hankkeet tulee arvioida. Koulutusvienti-hankkeiden tulee noudattaa eettisen koulutusviennin periaatteita. Opiskelijakunta Opiskelijakunnan jäsenyys on vapaaehtoinen. Opiskelijakunnan rahoitus on vakaata ja ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakunnan toimintaa. Kaikilla opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan. Opiskelijakunta on merkittävä vaikuttaja ja asiantuntija sekä ammattikorkeakoulussa että ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijakunnilla on selkeät käytänteet ammattikorkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajien valinnasta ja perehdyttämisestä. 62

63 Opiskelijakunnille on laadittu laatujärjestelmä heidän toimintansa tueksi ja kehittämiseksi. Opiskelijakunnan asema määritellään ammattikorkeakouluja koskevassa lainsäädännössä. Opiskelijakortti on opiskelijakunnan jäsenyyden tunnus, joka on tasa-arvoinen kaikille tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleville. YHTEISKUNTA Työurat Työurien pidentämisellä tähdätään sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen palvelulupauksessa ja eläkelupauksessa. Työurakeskustelussa tarkastellaan koko työuran pituutta. Opintoja edeltävä ja niiden aikainen työ tunnustetaan osaksi koko työuraa. Maahanmuuttopolitiikalla tuetaan väestörakenteen muutoksia sekä lisätään työnteon määrää. Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostetaan ennaltaehkäisevästi huomattavasti nykyistä enemmän. Työelämän joustoja pyritään kehittämään huomioimalla työntekijöiden erilaiset elämänvaiheet sekä ikä. Työnteon ehtoja ja kannattavuutta parannetaan. Yrittäjyysopetukseen ja -koulutukseen panostetaan läpileikkaavasti koko koulutuspolun ajan. Yrittäjyyden tukemisessa panostetaan erityisesti nuoriin yrittäjiin sekä pienyrittäjiin. Uudelleen kouluttautumisella ja elinikäisellä oppimisella tuetaan työkykyä koko työuran ajan. Opiskelun, perhe-elämän ja työn yhdistämistä helpotetaan kehittämällä tukipalveluja ja taloudellista tukea sekä joustavoittamalla koulutusta. 63

64 Työelämässä vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan kaikkien työnantajien kesken. Ase- ja siviilipalveluksen aikana kertynyt osaaminen on paremmin yksilön hyödynnettävissä opinnoissa ja työelämässä. Itsestä riippumattoman poissaolon jälkeen on mahdollista aloittaa tai jatkaa opintoja joustavasti. Työttömänä voi opiskella ilman vaikutuksia työttömyysturvaan kunhan työtön on työmarkkinoiden käytössä. Julkisen sektorin korkeakoulututkintoa edellyttävien työtehtävien kelpoisuusvaatimuksena on lähtökohtaisesti alempi korkeakoulututkinto. Eläkejärjestelmä Tulevien eläkeuudistusten läpileikkaavana teemana on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Eläkemaksujen täytyy olla kestävällä pohjalla ottaen huomioon pidentyneet elinajanodotteet sekä väestönrakenteen muutos, jotta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuisi myös tulevien eläkemaksujen osalta. Eläkeuudistuksissa on edistettävä joustavia siirtymiä eläkkeen ja työelämän välillä. Osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille tulee kohentaa. Eläke kertyy koko työuran ajalta. Päätöksiä eläkerahastojen käytöstä ei tulevaisuudessakaan uloteta parlamentaariseen päätöksentekoon. Maahanmuuttajat ja kotoutuminen Opiskelua varten myönnettävien oleskelulupien sekä maassa jo olevien opiskelijoiden jatko-oleskelulupien myöntäminen on paikkakunnasta riippumatta toimivaa ja yhdenvertaista. 64

65 Kansainväliset opiskelijat työllistyvät Suomeen, heidän työllistymistään helpotetaan myöntämällä pysyvä oleskelulupa valmistumisen seurauksena. Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajille maksuttomia ja vähintään 30 opintopisteen laajuisia valmentavia opintoja kaikilla koulutusaloilla. Kunnat tarjoavat maahanmuuttajille riittävästi maksutonta kotimaisten kielten opetusta, huomioiden korkeakouluopintojen vaatimat kielelliset valmiudet. Työttömille korkeakoulutetuille maahanmuuttajille on tarjottava erityisesti heidän tarpeisiinsa sopivaa työnhakukoulutusta. Erityisesti koulutuksen nivelvaiheiden opintojen ohjauksessa huomioidaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeet. Kansainvälinen vaikuttamistoiminta European Students Union (ESU) on Euroopan tasolla merkittävin opiskelijan etuja ajava, asiantunteva järjestö. Sen organisaatioon kuuluu luottamustoimijoiden lisäksi hallintopäällikkö sekä organisaation strategista toimintaa tukeva henkilöstö. ESUn taloudellinen toiminta ja sen suunnittelu on vakaata ja ennustettavaa. Myös alle 3 kk/15 ECTS kestäviä liikkuvuusperiodeja tuetaan rahallisesti. Kansainvälistä liikkuvuutta edistetään lainojen sijaan lisärahoituksella. Opiskelijaliikkuvuuden mukana siirtyvät myös opiskelijan opintososiaaliset etuudet. Jäsenneltyä vuoropuhelua kehitetään edelleen EU-tasolla. Opiskelijoiden ja nuorten äänellä on oltava aidosti merkitystä. Eurooppalaisen tason opiskelija- ja nuorisojärjestötoimintaa tuetaan EU-budjetista sekä yleisillä toiminta-avustuksilla että projektiavustuksilla. SAMOK tukee kansallisten liittojen kehitystyötä sekä toimillaan ESU:n kautta että kahdenvälisesti. 65

66 Koulutuspolitiikka säilyy EU:n jäsenvaltioiden itsenäisessä päätäntävallassa keskeisten linjausten osalta. Tutkintojen tunnistaminen Euroopan korkeakoulutusalueelta toteutuu automaattisesti Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti. 66

67 11.OPISKElIJAEDUSTAJAN KÄSIKIRJA Opiskelijaedustajan käsikirja

68 LUKIJALLE Tervetuloa osaksi kasvavaa vaikuttajien joukkoa, jota opiskelijaliikkeeksikin kutsutaan! Tämä opas on luotu helpottamaan ja tukemaan opiskelijoiden edustamista. Toimiva korkeakoulu vaatii opiskelijoiden aktiivista osallistumista päätöksentekoon. Oppaasta saat perustiedot koulutuspolitiikasta, käytännön toiminnasta opiskelijaedustajana, kokoustekniikasta sekä tietysti Oamkista ja opiskelijakunta OSAKOsta. Kaikkiin kysymyksiin Opiskelijaedustajan käsikirja ei vastaa. Opas on kirjoitettu siten, että se kannustaa sinua etsimään lisää tietoa eri lähteistä. Opiskelijaedustajan toimintaan kuuluu olennaisesti asioiden selvittäminen. Kyseleminen, tiedon hakeminen ja keskusteleminen muiden opiskelijaedustajien ja hallinnon henkilöstön kanssa ovat luonnollinen osa toimintaa. Myös opiskelijakunta OSAKOn toimiston väki auttaa sinua, kun tarvitset taustatietoja tai kun et tiedä, kenen puoleen kääntyä. Otathan myös yhteyttä opiskelijakuntaan, mikäli sinulla on kehitysideoita tähän oppaaseen. Toivotamme intoa ja jaksamista vastuulliseen tehtävääsi opiskelijoiden edustajana, koulutuksen ja opiskelijan olosuhteiden kehittämisessä! Opiskelijakunta OSAKO 68

69 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO 1. KOULUTUSPOLITIIKAN PERUSTEITA Koulutuspolitiikalla voidaan tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka liittyvät koulutuksen kehittämiseen. Koulutuspolitiikkaa ovat myös ne toimenpiteet ja pyrkimykset, joilla yhteiskunnassa esiintyvät ryhmät (ei vain valtion elimet) yrittävät vaikuttaa koulutuksen suuntaamiseen, sen instituutioihin, voimavaroihin, rakenteisiin, prosesseihin, sisältöön ja tuotokseen. Usein sillä viitataan myös yleisesti julkiseen keskusteluun koulutukseen liittyvistä asioista. Koulutuspoliittinen vaikuttaminen voi sisältää monenlaisia toimintoja. Vaikuttamista voidaan tehdä esimerkiksi erilaisten työryhmien kautta. Usein koulutuspolitiikka on myös erilaisten kannanottojen ja lausuntojen tekemistä. Opiskelijajärjestötoiminnassa tärkeää on myös opiskelijoille tiedottaminen. Onkin sanottu, että koulutuspolitiikka on jatkuvaa tiedon keräämistä ja sisäistämistä, jotta voidaan toimia halutulla tavalla. Koulutuspolitiikalla voidaan tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka liittyvät koulutuksen kehittämiseen. Koulutuspolitiikkaa ovat myös ne toimenpiteet ja pyrkimykset, joilla yhteiskunnassa esiintyvät ryhmät (ei vain valtion elimet) yrittävät vaikuttaa koulutuksen suuntaamiseen sekä sen instituutioihin, voimavaroihin, rakenteisiin, prosesseihin, sisältöön ja tuotokseen. Usein sillä viitataan myös yleisesti julkiseen keskusteluun koulutukseen liittyvistä asioista. Koulutuspoliittinen vaikuttaminen sisältää monenlaisia toimintoja. Vaikuttamista voidaan tehdä esimerkiksi erilaisten työryhmien kautta. Usein koulutuspolitiikka on myös erilaisten kannanottojen ja lausuntojen tekemistä. Opiskelijajärjestötoiminnassa tärkeää on myös opiskelijoille tiedottaminen. Onkin sanottu, että koulutuspolitiikka on jatkuvaa tiedon keräämistä ja sisäistämistä, jotta voidaan toimia halutulla tavalla Koulutuspolitiikka eri tasoilla Paikallistaso Koulutuspolitiikkaa tehdään ja voidaan tehdä monella eri tasolla, joista opiskelijalle lähin on paikallistaso Oamkissa (Oulun ammattikorkeakoulussa) ja Oulun seudulla. Paikallistasolla koulutuspolitiikkaa tehdään enimmäkseen Oamkissa sekä Oulun seudulla vaikuttamista tehdään myös Oulun yliopiston ja OYYn (Oulun yliopiston ylioppilaskunnan), erilaisten järjestöjen sekä kunnallisten päätöksentekoelinten kanssa. Paikallistasolla OSAKO (Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta) on Oamkin opiskelijoiden edunvalvoja, jonka jäsenistö valitsee opiskelijaedustajat eri paikkoihin. OSAKOn ylin päättävä elin on syksyisin vaalilla valittava 25-henkinen edustajisto, joka määrää yleisistä päämääristä sekä toiminnasta. Opiskelijakunnan toimintaa toteuttaa työhallitus, joka on vastuussa edustajistolle eli Oamkin opiskelijoille. Helpoin, luonnollisin ja nopein tapa vaikuttaa opiskelijaedustajana on aktiivinen osallistuminen ja toiminta paikallistasolla, esimerkiksi opiskelijoiden asioiden ajamista ja edistämistä koulutusalajärjestössä tai opiskelijakunta OSAKOn edustajistossa. 69

70 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO Valtakunnan taso Ammattikorkeakouluopiskelijoita valtakunnallisesti edustaa SAMOK ry (Suomen opiskelijakuntien liitto ry), jonka jäseninä toimivat opiskelijakunnat. Oamkissa opiskelevien opiskelijoiden etua ajaa opiskelijakunta OSAKO, joka puolestaan SAMOKin jäsenenä osallistuu valtakunnalliseen keskusteluun ja määrittelee yhdessä muiden opiskelijakuntien kanssa yhteisiä tavoitteita koulutuksen kehittämiseksi ja opiskeluhyvinvoinnin edistämiseksi. Yliopisto-opiskelijoiden edustus järjestyy ylioppilaskuntien muodostaman SYL ry:n (Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n) kautta. Suomen virallista koulutuspolitiikkaa ohjaa eduskunta sekä OKM (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Ministeriö nimittää usein erilaisia työryhmiä pohtimaan ajankohtaisia, muutoksen tai uudistuksen tarpeessa olevia asioita. Näissä työryhmissä on myös opiskelijaedustus, jonka nimeää korkeakouluja koskeviin työryhmiin SAMOK ja SYL Kansainvälinen taso Euroopan tasolla opiskelijoita edustaa European Students Union (ESU), jonka jäseninä Suomessa toimivat SAMOK ja SYL. Edellä mainitut tekevät vaikuttamistyötä ESUn kanssa ja tuovat ajankohtaisia asioita opiskelijakuntien tietoon Keskeinen lainsäädäntö koskien ammattikorkeakouluja Keskeisimmät ammattikorkeakoulutusta koskevat lait ovat ammattikorkeakoululaki (932/2014) sekä valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014). Ammattikorkeakoululaissa ja -asetuksessa määrätään muun muassa ammattikorkeakoulun hallinnosta, opiskelijakunnan tehtävistä, tutkinnoista ja niiden rakenteesta sekä opettajien pätevyysvaatimuksista. Lailla tai asetuksella on säädetty myös muun muassa koulutuksen rahoituksesta (635/1998), opettajakoulutuksesta (356/2003 ja 357/2003), opintotuesta (65/1994), yhteishakujärjestelmistä (1191/1998), suomen ja ruotsin taidon osoittamisesta (424/2003 ja 481/2003), ammattikorkeakoulujen opetuksesta perittävien maksujen perusteista (653/2001) sekä terveydenhoidosta (66/1972). Ajantasainen lainsäädäntö löytyy helposti internetistä osoitteesta Sivustoilla voi etsiä lakeja ja asetuksia niiden numeroilla tai sanahaulla. Lait saattavat muuttua joskus nopeaankin tahtiin ja siksi ajan tasalla oleva lainsäädäntö kannattaa tarkistaa miltei aina, kun tarvitsee tietoa laeista. Lisäksi ammattikorkeakoulujen toimintaa voidaan ohjeistaa opetusministeriön antamilla erillisillä suosituksilla ja ohjeistuksilla Opiskelijan ja opiskelijakunnan asema 70

71 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO Opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun jäseniä päätoimisten opettajien ja muun päätoimisen henkilöstön ohella. Näin ollen opiskelijoille on turvattu päätösvaltainen edustus ammattikorkeakoulun hallinnossa ja muussa toiminnassa. Korkeakoulussa opiskelijan asema on siis merkittävällä tavalla erilainen kuin alemmilla koulutusasteilla. Opiskelijakunta on lakisääteinen julkisyhteisö, josta säädetään ammattikorkeakoululaissa. Laki määrittelee opiskelijakunnan tehtävät seuraavasti: Opiskelijakunnan tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään Opiskelijan oikeusturva Ammattikorkeakoulussa opiskelevalla on monia vastuita ja velvollisuuksia, mutta myös oikeuksia. Opiskelijan oikeudet on määritelty yleisiltä osiltaan laissa. Ammattikorkeakoulukohtaisesti opiskelijan oikeudet määritellään joko tutkinto- ja arviointisäännössä, johtosäännössä tai toimintaohjeissa. Nämä löytyvät Oamkin opiskelijaintra Oivasta osoitteesta Mikäli opiskelijan oikeudet eivät toteudu, hänellä on oikeus tehdä oikaisupyyntö, valitus tai kantelu. Ongelmatilanteissa opiskelijan on myös hyvä ottaa yhteyttä opiskelijakuntaan, jonka kautta palaute kulkeutuu suoraan ammattikorkeakoulun hallintoon. Lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada maksuttomasti korkeakoulutasoista koulutusta. Tarkempaa tietoa tutkinnoista, tutkinto-ohjelmista, opetussuunnitelmista ja muista opintojen suorittamiseen liittyvistä asioista antaa Oamkin tutkintosääntö. Tutkintoon johtavat opinnot on järjestettävä niin, että opiskelija voi suorittaa opintonsa niiden laajuutta vastaavassa, opintosuunnitelmassa määritellyssä ajassa. Varsinainen opinto-oikeus katkeaa vuoden kuluttua normiajasta, eli 210 opintopisteen tutkinnossa 4,5 vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä vuoden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Opiskelijalla on velvollisuus ilmoittautua vuosittain ammattikorkeakouluun läsnä- tai poissaolevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla. Opiskelijalla on velvollisuus noudattaa koulun sääntöjä. Opiskelijan soveltuvuutta alalle ja kurinpitoa koskeva lainsäädäntö, eli ns. sora-laki, tuli voimaan vuoden 2012 alussa. Lailla säädetään eri koulutusasteilla mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta tietyillä edellytyksillä. Lainsäädännön tavoitteena on turvata oppilaitosten turvallisuutta ja ennaltaehkäistä vaaratilanteita. Oamkissa sora-laista on tehty oma ohjeistus, joka löytyy Oivasta: Tietoa opiskelusta Opiskelijaksi ilmoittautuminen Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja. Tutkintotodistuksen lisäksi ammattikorkeakoulun täytyy antaa tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle todistuksen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite (Diploma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot 71

72 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO ammattikorkeakoulusta, kuten tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 72

73 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO 2. OPISKELIJAEDUSTAJANA TOIMIMINEN 2.1. Asema ja vastuu Opiskelijaedustaja on samassa asemassa kuin muutkin työryhmän tai toimielimen jäsenet eli hänellä on samat oikeudet, velvollisuudet ja vastuu tehdyistä päätöksistä kuin muilla. Opiskelijaedustajat, jotka toimivat ammattikorkeakoulun hallituksessa tai hallituksen asettamissa toimielimissä, toimivat muiden edustajien tavoin virkavastuulla. Näin ollen he ovat vastuussa tekemistään toimenpiteistä, jota he ovat kannattaneet tai olleet puoltamassa. Tutkinto ohjelmatiimien ja muiden ammattikorkeakoulun työryhmien opiskelijaedustajat eivät kanna virkavastuuta. Mikäli joku katsoo, että on kokenut vääryyttä, oikeudenloukkauksen tai vahinkoa siksi, että hallintoelimen jäsen on toiminut vastoin lakia, voidaan jäsenelle vaatia rangaistusta. Tällöin vääryyttä kokenut voi vaatia myös vahingonkorvausta. Tällaisissa tilanteissa vinkkejä voi kysyä yleensä aivan ilmaiseksi asianajajatoimistoista tai oikeusavusta Julkisuusperiaate Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta ohjaa myös Oamkin hallintoelinten toimintaa. Laki määrää viranomaisten asiakirjat julkisiksi, ellei erikseen toisin säädetä. Suomessa viranomaisen toiminnassa vallitsee siten julkisuusperiaate. Sen mukaan kenellä tahansa on oikeus saada tietoja viranomaisen julkisista asiakirjoista. Laki koskee sekä viranomaisen laatimia että viranomaiselle annettuja asiakirjoja. Viranomaisen laatimia asiakirjoja ovat esimerkiksi päätökset ja lausunnot. Viranomaisille toimitettuja asiakirjoja voivat olla esimerkiksi hakemukset ja kirjelmät. Asiakirjoiksi katsotaan paitsi perinteiset paperidokumentit myös sähköiset asiakirjat. Julkisuusperiaate edellyttää viranomaiselta avoimuutta ja aktiivista tiedottamista toiminnastaan. Kaikki päätökset ja pöytäkirjat ovat julkisia, joskin osa pöytäkirjan liitteistä voi olla salaisia. Salassa pidettäviä tietoja ovat muun muassa yksityisyyden suojan piiriin kuuluvat asiat, kuten esimerkiksi tiedot viranhakijan yksityiselämästä. Kokouksissa käydyt keskustelut ovat salaisia. Salassa pidettäviä tietoja ei saa paljastaa ulkopuolisille senkään jälkeen, kun viranomaisena toimiminen päättyy. Viranomaisen on myös annettava tietoja valmisteilla olevista yleisesti merkittävistä asioista. Esityslistat liitteineen eivät ole julkisia, mutta asialistat ovat. Valmisteilla olevista asioista voi siis yleensä puhua, mutta vain yleisellä tasolla Tehtävät Opiskelijan tehtävä on tuoda toimielimen tai työryhmän toimintaan opiskelijanäkökulmaa. Usein juuri tämän tehtävän toteutuessa myös opiskelijan oma osaaminen lisääntyy ja kehittymisen tavoite täyttyy. Monipuolisen opiskelijanäkökulman antamiseksi opiskelijalta vaaditaan jatkuvaa kehittymistä ja tavoitteellista itsensä 73

74 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO sivistämistä. Opiskelijalta vaaditaan myös motivaatiota ja aktiivisuutta, jotta kaikkien opiskelijoiden etu toteutuu. Opiskelijajäsenen tavoitteena tulee olla osaltaan myös koko ammattikorkeakoulun tai koulutusyksikön etu. Työryhmissä ja toimielimissä ei ole vastapuolia, vaan niillä on parhaimmillaan yhteinen tarkoitus ja tavoite. Koko opiskelijayhteisön hyvinvointi tukee myös yksittäisen opiskelijan hyvinvointia, sillä ympäristöllä on merkittävä vaikutus yksilöön. Opiskelijajäsen edustaa opiskelijoita ja on siten osa ammattikorkeakoulun opiskelijatoiminnan organisaatiota. Näin ollen hänen tehtävänään on myös toiminnasta raportoiminen ja vuorovaikuttaminen opiskelijakuntaan sekä yhteydenpito muihin opiskelijoihin tuodakseen näiden mielipiteitä esiin toimielimen toiminnassa. Opiskelijajäsenen tehtävänä on tiedottaa tehdyistä päätöksistä ja toteutetusta toiminnasta mahdollisimman monelle opiskelijakunnan vaikutuspiirissä olevalle Kokouksiin valmistautuminen Tärkeintä kokouksiin valmistautumisessa on lukea esityslista liitteineen huolellisesti läpi ja pohtia listalla olevia asioita, sillä asioihin on vaikeaa ottaa kantaa perehtymättä. Kokoukset ovat sitä miellyttävämpiä, mitä paremmin niihin on valmistauduttu ja mitä innokkaammin opiskelijaedustajat niihin osallistuvat. Tärkeää on muistaa, että kokoukset ovat tärkeä vaikuttamisen paikka ja opiskelijan tulisi olla motivoitunut tärkeään tehtäväänsä. Hyvä toimintamalli on pitää ennen kokousta opiskelijaedustajien välinen ryhmäkokous, jossa käsitellään esityslistalla olevat asiat. Kokoontuminen kannattaa pitää päivää tai paria ennen varsinaista kokousta, jotta jää aikaa selvittää ryhmäkokouksessa mahdollisesti esille nousseita kysymyksiä ja miettiä perusteita omille mielipiteille. Kun mielipiteille on mietitty hyvät perusteet, on suun avaaminen ja esitysten läpivieminen huomattavasti helpompaa. Tehokkaaseen vaikuttamiseen kuuluu lobbaaminen, jolla tarkoitetaan yleensä asioiden esittämistä ja myymistä oikealla tavalla. Opiskelijaedustajan on järkevää keskustella asioista myös hallintoelimen muiden jäsenten kanssa ja yrittää saada heidät näkemään asia samalla tavoin kuin itse. Esittelijät ovat opiskelijaedustajaa varten. Jos esityslistassa on epäselvyyksiä, tai mielessä on muuta kysyttävää tai huomautettavaa, kannattaa ennen kokousta kääntyä esittelijöiden (tai puheenjohtajan) puoleen. Esittelijöiden (tai puheenjohtajan) juttusilla kannattaa käydä muutoinkin, sillä heiltä voi saada monesti tärkeitä tiedonmurusia valmisteilla olevista asioista. Asiat sujuvat yleensä joustavasti, mutta jos opiskelijoille unohdetaan toistuvasti kertoa päätöksenteon kannalta tärkeitä asioita, kannattaa tästä huomauttaa toimielimen tai työryhmän puheenjohtajalle Tiedottaminen ja yhteistyö Yhteistyö niin toimielimen sisällä (opiskelijat, hallinnon edustajat ja työelämän edustajat ja opettajat), ulkopuolella (muut opiskelijat) kuin hallinnon eri tasoilla voi olla todella arvokasta menestyksekkään hallinnossa toimimisen kannalta. Ilman yhteistyötä opiskelijaedustaja on todella yksin hallinnossa ja asioiden ajaminen on erittäin vaikeaa. Edes yhteistyö kaikkien opiskelijajäsenten kanssa ei riitä, sillä opiskelijajäsenet 74

75 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO ovat vähemmistönä päätöksentekotilanteissa. On erittäin hyödyllistä tutustua opettajien, hallinnon ja työelämän edustajiin. Lisäksi yhteistyötä voi tehdä mahdollisten muiden organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi erilaiset eri alojen asiantuntijajärjestöiltä voi saada tärkeää tietoa käsiteltävistä asioista tai toisaalta myös erilaiset yritykset ovat tarpeellisia yhteistyötahoja opiskelijakunnan toiminnassa. Tiedottamisen ja yhteistyön tulee olla kaksisuuntaista. Opiskelijaedustajan tulee tiedottaa jäsenistöä tehdyistä päätöksistä ja toteutetusta toiminnasta, mutta myös tiedottaa opiskelijakuntaa opiskelijoita koskevista asiankohtaisista asioista. Toisaalta opiskelijaedustajan yhteistyön täytyy toimia myös opiskelijoiden suuntaan, jotta yhteys jäsenistöön ei katoa. Opiskelijoita koskevissa tärkeissä hallinnollisissa asioissa tulee olla yhteydessä asianomaisiin, eli kyseisen yksikön opiskelijoihin. Yhteydenotto koulutusalajärjestöön tai muu yksikön yhteistyökumppanin kanssa järjestetty keskustelutilaisuus voi olla toimiva ratkaisu asioiden käsittelyyn. Tärkeää vaikeiden ja tunteita herättävien asioiden käsittelyssä on säilyttää objektiivinen näkökanta ja asiallinen käytös. Toimielin toteuttaa virallisena tehtävänään päätöksistä tiedottamisen, mutta myös opiskelijajäsenen henkilökohtaisena tehtävänä on kertoa muille opiskelijoille tehdyistä päätöksistä. Tiedotettavia tahoja ovat opiskelijakunta, yksiköiden koulutusalajärjestöt sekä opiskelijat, joita päätökset ensisijaisesti koskevat. Hyviä viestintäkanavia ovat sähköposti, puhelin sekä henkilökohtainen piipahtaminen opiskelijakunnan tai koulutusalajärjestön toimistolla. 3. KOKOUSTEKNIIKAN PERUSTEET 3.1. Yleistä kokoustekniikasta Ensimmäinen virallinen kokouskokemus saattaa vaikuttaa monimutkaiselta ja vaikealta. Kokous on kuitenkin osallistujiensa näköinen, joten jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa kokouksen sujumiseen ja tuloksiin. Jos jokin tuntuu epäselvältä, puheenjohtajalla on velvollisuus varmistaa, että kaikki tietävät, mitä ollaan päättämässä ja mitä käsitellään. Jokaisella on siis oikeus kysyä asioita, jotka uhkaavat jäädä epäselviksi Puheenvuorot Puheenvuoroja voidaan pyytää suullisesti tai kirjallisesti. Puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyksessä. Kun puheenvuoro koskee käsiteltävää asiaa, voi puheenvuoron laatu olla esityksen tekeminen käsiteltävästä asiasta, kannatuksen osoittaminen kokouksessa äänivaltaa käyttävän esityksestä tai puheenvuoron voi pyytää myös asian arvostelua, vastustamista, perustelua, mielipiteen esittämistä, kysymystä, vastausta tai repliikkiä varten. Repliikkipuheenvuoro: Jos kokousjärjestys sallii, on hyvän kokoustavan mukaista myöntää repliikkipuheenvuoro esimerkiksi asian esittelijälle tarkennuksia ja selvennyksiä varten. 75

76 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO Työjärjestyspuheenvuoro: Pyydetään sanomalla Puheenjohtaja, työjärjestykseen. Puheenjohtajan tulee antaa se heti edellisen puheenvuoron päätyttyä. Työjärjestyspuheenvuoron sisältö voi olla kokoustekniikkaa tai kokouksen järjestystä koskeva kuten puheenvuorojen rajoittaminen, tauon pitäminen, puheenjohtajan virheestä huomauttaminen, muutos työjärjestykseen, tärkeä ilmoitus, asian lykkääminen tai asian jatkaminen. Työjärjestyspuheenvuoro on käsiteltävä heti. Muista, ettei työjärjestys puheenvuorossa voi puuttua käsiteltävään asiaan! 3.3. Esityslista Esityslista on koollekutsujan esitys kokouksen työjärjestykseksi. Varsinaisesti esityslistalla pitäisi nimen mukaisesti olla myös käsiteltävien asioiden päätösesitykset, mutta nimi on vakiintunut asialistan synonyymiksi. Asialistalla tarkoitetaan yksinkertaisesti käsiteltävien asioiden listaa Kokouksen kulku ja päätösasioiden käsittely Kokous käsiteltävine asioineen etenee pääpirteissään seuraavasti: Kokouksen avaaminen: puheenjohtaja avaa kokouksen. Kokousvirkailijoiden valinta: valitaan kokoukselle puheenjohtaja sihteeri, pöytäkirjantarkastajat sekä ääntenlaskijat. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen: todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen menettelytapojen hyväksyminen. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen: annetaan aikaa tutustua esityslistaan, keskustelun pohjalta todetaan tehdyt korjaukset ja lisäykset, hyväksytään esityslista (mahdollisesti tehdyin muutoksin) Ilmoitusasiat: esitellään ilmoitusasiat. Päätösasiat: kokouksen tärkeimmän osan muodostaa päätösasioiden käsittely. Päätösasioiden käsittely voidaan jäsennellä seuraavasti: o asian esittely o keskustelun avaaminen ja keskustelu o keskustelun julistaminen päättyneeksi o esitysten toteaminen ja tarkistaminen o äänestysjärjestyksen laatiminen ja hyväksyminen o äänestystavasta päättäminen o äänestys ja äänten laskeminen o (äänestyspöytäkirjan laatiminen) o äänestyksen tuloksen julistaminen o puheenjohtaja toteaa tehdyn päätöksen o asian julistaminen loppuun käsitellyksi 76

77 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO Muut mahdolliset asiat: käydään läpi muut esiin nousseet asiat, tässä kohdassa ei enää voi tehdä päätöksiä. Seuraavan kokouksen ajankohdasta päättäminen. Kokouksen päättäminen: päätetään kokous ja todetaan päättymisaika Pöytäkirja Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Ainakin kokouksen puheenjohtajan ja kahden kokouksessa valitun henkilön on tarkastettava pöytäkirja. Kokous voi myös itse hyväksyä sen. Pöytäkirjaan on kirjattava vähintään tehdyt päätökset, käydyt äänestykset sekä mahdolliset eriävät mielipiteet. Kokoukseen osallistuneilla äänivaltaisilla jäsenillä on oikeus tutustua pöytäkirjaan Eriävä mielipide Kokousedustajan ollessa päätöksestä eri mieltä hän voi esittää siitä eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on suusanallinen eikä sitä tarvitse perustella, mutta se on suotavaa, jotta kokouksen osallistujat ymmärtävät miksi se jätettiin. Eriävä mielipide vaaditaan yleensä myös kirjallisena kokouspöytäkirjan liitteeksi. Eriävästä mielipiteestä käytetään myös termiä vastalause. Eriävän mielipiteen ja vastalauseen merkitys on samanlainen. Ne vapauttavat tekijänsä kaikesta käsiteltävää asiaa koskevasta vastuusta, mahdollistavat moitteenvaraisen ja mitättömän päätöksen moittimisen sekä päätöksen arvostelun mutta eivät vapauta päätöksen noudattamisesta Sudenkuoppia, joihin pudota ja mistä pikkutarkat kokousedustajat tykkäävät huomauttaa. Kannatusperiaatetta ei sovelleta henkilökysymyksissä. Vaalissa ei henkilöitä voi ottaa mukaan tai tiputtaa pois kannatuksen mukaan, vaan kaikki esitetyt henkilöt ovat mukana vaalissa. Suljetussa lippuvaalissa ovat mukana jopa kaikki vaalikelpoiset henkilöt myös ne, joita ei keskustelun kuluessa ole esitetty. Kaikki lipuissa olevat vaalikelpoiset nimet on hyväksyttävä ja keskustelussa esille tuomaton ehdokas voi jopa tulla valituksi. Myös alkutoimien yhteydessä kokousvirkailijoita valittaessa esitetyt kannatetaan -huudot ovat tarpeettomia kokousteknisessä mielessä. Kokousilmapiirin kannalta kannatukset ovat toki positiivisia, mutta esitetyt henkilöt voidaan yhtä hyvin valita ilman kannatusta. Pääesitys on mukana äänestyksessä kannatuksesta riippumatta. Käsittelyn pohjaksi tehty pääesitys on mukana äänestyksessä kannatuksesta riippumatta, kaikilta muilta esityksiltä voidaan edellyttää kannatusta äänestykseen pääsemiseksi. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee asiakysymyksen, henkilökysymyksessä ratkaisee arpa. Puheenjohtaja antaa äänensä muiden kanssa yhtä aikaa. Ei ole siis tarkoitus, että puheenjohtaja jättää 77

78 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO aluksi äänestämättä ja ottaa kantaa vain tasatuloksen sattuessa. Henkilövaalissa tasatuloksen sattuessa pitää suorittaa arvonta - ei vaalin uusimista tasan päätyneiden kesken. Puheenjohtaja ei saa äänestää tyhjää. Toimiessasi puheenjohtajana älä unohda äänestää silloinkaan, kun mielestäsi on samantekevää, kumpi esitys voittaa. Tasatuloksen sattuessa puheenjohtajan ääni ratkaisee. 4. OSAKO, OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA 4.1. Esittely Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (OSAKO) on Oamkin opiskelijoiden yhteinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Lakisääteisen opiskelijakunnan lähtökohtana on ammattikorkeakouluopiskelija hänen etunsa ja hyvinvointinsa. Tavoitteena ja tehtävänä on lakisääteisen nimeämistehtävän ja ammattikorkeakoulun toimintaan osallistumisen lisäksi opiskelijan aseman vahvistaminen ja pyrkimysten edistäminen niin ammattikorkeakoulussa, Oulun seudulla kuin valtakunnallisesti. OSAKO on yksi Suomen ammattikorkeakoulujen suurimpia opiskelijakuntia. Sen edeltäjä, Oamkin Opiskelijat ry, perustettiin vuonna 1997, minkä jälkeen esimerkiksi opiskelijakunnan henkilökunnan määrä on moninkertaistunut. Opiskelijakunta OSAKOn jäsenen tunnistaa SAMOKin sinisestä tai vihreästä opiskelijakortista. Suorittaessaan vuosittaisen jäsenmaksun opiskelija liittyy jäseneksi ja saa opiskelijakorttiinsa lukuvuositarran, joka osoittaa kortin olevan voimassa. OSAKO kuuluu Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:hyn, joka ajaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden valtakunnallista etua opiskelijakuntien yhteenliittymänä Hallinto Ylintä valtaa opiskelijakunta OSAKOssa käyttää 25-jäseninen edustajisto, joka kokoontuu noin viidestä kuuteen kertaa vuodessa. Edustajisto valitaan vaalilla syksyisin ja sen toimikausi on kalenterivuosi. Lyhyesti sanottuna edustajisto päättää opiskelijakunnan toiminnan ja talouden suurista suuntaviivoista sekä valitsee opiskelijakunnan hallituksen ja opiskelijaedustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin toimielimiin. Opiskelijakunnan hallitus on niin sanottu työhallitus, jonka jäsenet toimivat päätoimisesti luottamustehtävässään. Heille maksetaan palkkiota, joka vastaa opintotukea, jotta työskentely voi olla aidosti päätoimista. Hallitus vastaa opiskelijakunnan toiminnasta kalenterivuoden kerrallaan. Hallituksen apuna työskentelee joukko työntekijöitä: kokopäiväinen pääsihteeri, koulutussihteeri ja kulttuurisihteeri, Osakolaisen päätoimittaja ja taittaja sekä vaihteleva määrä projektityöntekijöitä ja työharjoittelijoita. Lisäksi opiskelijakunnan edustajisto valitsee vaalilautakunnan, joka vastaa hallinnon opiskelijajäsenten vaaleista sekä edustajistovaalista. Opiskelijatoiminnan organisaatio on kuvattu kuviossa 1. 78

79 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO Kuvio 1. Opiskelijatoiminnan organisaatio Ydintoiminta OSAKOn visiona on olla "Aito ja innostava osa yhteistä Oamkia. Visiota kohti marssitaan toteuttamalla opiskelijakunnan strategiaa, josta ammennetaan vuosittain kärkitavoitteita. Ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma, Kunnallispoliittinen ohjelma ja Valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma linjaavat opiskelijakunnan politiikkaa. Kunnallispoliittista ohjelmaa toteutetaan yhdessä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulussakin toimivan Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa. Valtakunnallisia tavoitteita toteutetaan taas yhdessä SAMOKin kautta. Opiskelijakunnan ydintoimintaa on toimia opiskelijoiden edustajana ja valita jäsenet Oamkin hallintoon, kehittää ammattikorkeakoulutusta, edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja järjestää opiskelijoille erilaisia palveluita ja etuja opiskelijakorttiin. OSAKO edistää opiskeluhyvinvointia tiedottamalla opiskelijalle ajankohtaisista opintososiaalisista asioista. Opiskelijakunnan toiminnassa ja järjestämissämme tapahtumissa opiskelijalle kehittyy kansalaistoiminta- ja kansainvälisyysvalmiuksia, joiden avulla opiskelija osallistuu aktiivisesti oman koulutuksensa ja yhteiskunnan kehittämiseen. Opiskeluhyvinvointiin opiskelijakunta vaikuttaa esimerkiksi lobbaamalla, eli päättäjiin vaikuttamalla, kuntien päättäjiä, jotta ammattikorkeakouluopiskelijoille on tarjolla riittävät terveydenhuoltopalvelut. Myös opiskelijakulttuuri tapahtumineen ja perinteineen on osa opiskeluhyvinvointia. Koulutusta opiskelijakunta kehittää tiedottamalla opintoasioista sekä keräämällä opiskelijapalautetta. Oamkin vertaisohjausta hoitavat OSAKOn kouluttamat ja koordinoimat opiskelijatuutorit. Opiskelijakunta vaikuttaa päivittäin ammattikorkeakoulun hallinnossa koulutuksen kehittämisen hyväksi sekä ottaa valtakunnallisesti kantaa koulutusjärjestelmän kehittämisen suunnasta. OSAKO tukee monimuotoista opiskelijatoimintaa erilaisin avustuksin, kouluttamalla järjestötoimijoita sekä tarjoamalla neuvontapalveluita. Opiskelijan kukkaroa tukee myös jäsenetuja pursuava opiskelijakortti. Kansainvälisten opiskelijoiden huomioiminen on osa kaikkea opiskelijakunnan toimintaa. 4.4 Koulutusalajärjestöt 79

80 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO Jokaisella Oamkin kampuksella toimii rekisteröitynä yhdistyksenä koulutusalajärjestö, jonka toiminnan pääpaino on opiskelijoiden etujen ajamisessa, jäsenpalvelujen tarjoamisessa sekä opiskelijakulttuurin luomisessa ja ylläpitämisessä. Osalla koulutusalajärjestöistä on myös liiketoimintaa kuten kahvila tai myymälä. Opiskelijakunnan kanssa tehtävät yhteistyö- ja rahoitussopimukset ovat myös koulutusalajärjestöjen talouden osa. Lisää tietoa yhteistyö- ja rahoitussopimuksista saa OSAKOn hallitukselta ja pääsihteeriltä. Koulutusalajärjestöt valvovat jäsentensä etuja muun muassa: järjestämällä palautepäiviä tai -keskusteluja esimerkiksi yhdessä tutkinto ohjelmatiimien kanssa, suorittamalla kyselyjä opiskelijoiden keskuudessa, välittämällä opiskelijoiden palautteita ja kommentoimalla huomaamiaan epäkohtia suoraan asianosaisille, välittämällä tietoa yksikön opintoasioiden ja opiskeluolosuhteiden epäkohdista opiskelijakunnalle osallistumalla opiskelijakunnan edunvalvontatoimintaan erilaisissa tapahtumissa ja tempauksissa. Jäsentensä edunvalvojina koulutusalajärjestöt toimivat osaltaan opiskelijakunnan suuntaan myös auttamalla keräämään ehdokaslistoja edustajistovaaliin. Koulutusalajärjestöt tapaavat säännöllisesti yksikön johtajia, opinnoista ja opiskelijapalveluista vastaavaa henkilökuntaa. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota rakentavan suhteen ylläpitämiseen esimerksi vahtimestaripalvelujen kanssa. 5. OULUN AMMATTIKORKEAKOULU 5.1. Esittely Oulun ammattikorkeakoulu on lähes opiskelijan ja noin 600 työntekijän korkeakoulu. Ammattikorkeakoulun varsinaiset toimipaikat sijaitsevat Oulussa ja Oulaisissa. Lisäksi projektiluonteista toimintaa on useilla paikkakunnilla Pohjois-Suomessa. Oamkin osastoja ovat ammatillinen opettajankoulutus, kulttuuri, liiketalous, soten hoito- ja erityisalat, sosiaalialan kuntoutus, informaatioteknologia, rakentaminen, energia- ja automaatio (kuviossa teolliset alat), koneala ja luonnonvara-ala. Tutkinto-ohjelmia on 35, joista neljä johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. 80

81 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO Kuvio 2. Oamkin osastot Hallinto Ammattikorkeakoululla on lain mukaan sisäisissä asioissaan itsehallinto. Sisäisiin asioihin kuuluvat asiat, jotka on laissa määrätty ammattikorkeakoulun vastuulle. Oamkin ylläpitomallina on osakeyhtiö. Oulun ammattikorkeakoulu Oy päättää itse strategisesta kehittämisestään ja talousarviostaan. Ammattikorkeakoulun säännöt määräävät ammattikorkeakoulun hallituksen, johdon ja koulutus- ja tki-johtajien päätösvallasta Ammattikorkeakoulun hallitus Ammattikorkeakoulun hallituksessa on vähintään seitsemän ja enintään yhdeksän jäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtäviin liittyvää asiantuntemusta. Hallituksessa tulee olla myös jäseniä, joilla on työ- ja elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta. Rehtori ei voi olla hallituksen jäsen. Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Henkilöstöstä valittava hallituksen jäsen valitaan vaaleilla. Henkilöstöön kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä ja opiskelijoihin kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä. Yhtiökokous vahvistaa valinnat. Hallituksella on Oamkin sääntöjen mukaan seuraavat tehtävät: tehdä ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle ehdotus ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi päättää ammattikorkeakoululle myönnettyjen määrärahojen jakamisen perusteista tehdä ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle ehdotus koulutustehtävän muuttamista koskevasta esityksestä asettaa muut monijäseniset hallintoelimet hyväksyä ammattikorkeakoulun tutkintosääntö hyväksyä sisäistä hallintoa koskevat ammattikorkeakoulun säännöt käsitellä ja ratkaista muut sen tehtäväksi säädetyt tai määrätyt taikka asian laadun mukaan sille kuuluvat asiat sekä 81

82 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä määräajoin suoritettavista ulkoisista laadunarvioinneista, joiden tulokset julkistetaan Tutkintolautakunta Ammattikorkeakoululla on tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelemiseksi. Jos opiskelija on tyytymätön päätökseen, jonka hän on saanut arvioinnin tai hyväksilukemispäätöksen tehneelle opettajalle tekemäänsä oikaisupyyntöön, käsitellään oikaisupyyntö tutkintolautakunnassa. Oikaisua voi hakea tutkintolautakunnalta ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisten erikoistumisopintojen tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksojen arvosanaan. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakoulun hallitus nimittää tutkintolautakunnan puheenjohtajan, kaksi opettajaa ja kaksi opiskelijaa sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajasta ja opettajaedustajista sekä heidän henkilökohtaisista varajäsenistään esityksen tekee rehtori. Opiskelijaedustajista ja heidän varajäsenistään esityksen tekee Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Kokouspalkkiot maksetaan Oamkin kokouspalkkiokäytänteen mukaisesti. Tutkintolautakunnan työtä ohjaa ohjesääntö, jonka muutokset hyväksyy ammattikorkeakoulun hallitus. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa Opintotukilautakunta Korkeakoulussa on opintotukilautakunta, jonka korkeakoulu asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien ja heidän varajäsenensä nimetään korkeakoulun opettajista tai muista virkamiehistä sekä puolet korkeakoulun opiskelijoista. Oamkin opintotukilautakunnassa on puheenjohtaja, sihteeri ja viisi jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Opintotukilautakunnan kokouksiin voidaan lisäksi kutsua asiantuntijoita. Opiskelijajäsenet varajäsenineen valitsee opiskelijakunnan edustajisto, opiskelijakunnan vaalilautakunnan esityksestä. Opintotukilautakunnan tehtävänä on: seurata opintojen edistymistä ja antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto opintojen edistymisestä määritellä kesäaikana harjoitettavien opintojen riittävä laajuus antaa lausunto siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukea saaneen opiskelijan opintotukeen oikeuttavaa aikaa pidentää. Opintotukilautakunnalle kuuluvat asiat ratkaisee opintotukilautakunta kokouksessaan tai opintotukilautakunnan puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä sihteeri (ns. puheenjohtaja- /sihteeripäätös). Opintotukilautakunta voi ottaa kokouksessaan käsiteltäväksi asian, joka muuten kuuluisi 82

83 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO puheenjohtajapäätöksenä ratkaistavaksi. Puheenjohtaja voi siirtää puheenjohtajapäätöksenä ratkaistavaksi kuuluvan asian lautakunnan kokoukseen. Opintotukilautakunnan kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. Pöytäkirjan tarkastajina toimivat kaksi jäsentä tai varajäsentä. Opintotukilautakunnan päätökset allekirjoittaa opintotukilautakunnan puheenjohtaja ja sihteeri. Opintotukilautakunnan jäsenellä on oikeus tutustua kaikkiin opintotukilautakunnan kokouksessa käsiteltävänä oleviin asioihin Tutkintokollegio Tutkinnon hyväksymistä varten Oamkin tutkintoja antavissa osastoissa on tutkintokollegio. Tutkintokollegion puheenjohtaja on osaston johtaja ja sen muita jäseniä ovat osaston opiskelijapalvelupäällikkö tai opintoasioista vastaava suunnittelija, osastonjohtajat ja tutkintovastaavat sekä opiskelijakunnan nimeämä opiskelijoiden edustaja. Rehtori vahvistaa tutkintokollegion kokoonpanon. Tutkintokollegion tehtävänä on hyväksyä Oamkissa suoritetut tutkinnot ja niistä annettavat tutkintotodistukset, varmistaa, että tutkintotodistukseen merkityt opintosuoritukset ovat vahvistettujen opintosuunnitelmien mukaisia, todeta mahdolliset poikkeukset kielitaito- tai muista opintosuunnitelmien vaatimuksista, antaa ohjeet muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisen periaatteista ja menettelytavoista sekä varmistaa, että tutkintotodistuksen muoto ja sisältö noudattavat lainsäädäntöä, opetusministeriön päätöksiä sekä Oamkin tutkintosäännön määräyksiä. Asioita valmistelee ja esittelee yksikön opiskelijapalvelupäällikkö tai opintoasioista vastaava suunnittelija. Tutkintokollegion kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja opiskelijapalvelupäällikkö tai kokouksessa valittu pöytäkirjan tarkastaja Tutkinto ohjelmatiimit Kaikissa tutkinto-ohjelmissa toimii tutkinto ohjelmatiimi, johon nimetään opiskelijoiden ja henkilökunnan edustajat. Puheenjohtajana toimii tutkintovastaava. Tutkinto ohjelmatiimeillä on yhteinen toimintamalli, joka löytyy opiskelijaintra Oivasta opintoihin vaikuttamisen alta. Opiskelijajäsenet tiimeihin nimeää opiskelijakunnan hallitus. Yleisesti tutkinto ohjelmatiimin tehtävänä on valmistella opetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä opiskeluun liittyviä asioita. Kokouksia on vähintään kahdesti lukukaudessa. Jäsenet, myös opiskelijajäsenet, voivat kuitenkin pyytää useampia kokouksia haluamiensa asioiden käsittelemiseksi. Tutkinto ohjelmatiimi on opiskelijalle hyvä paikka vaikuttaa koulutustarjontaan ja opetusjärjestelyihin. Opiskelijaedustajana toimimisesta voi hakea 3 opintopistettä. Osaamistavoitteet Opiskelijaedustaminen opintojaksolle ovat seuraavat: Tutkinto-ohjelmatiimin toimintaan osallistunut opiskelija osaa tuottaa tietoa tutkinto ohjelmatiimin toiminnasta muille opiskelijoille. Hän osaa analysoida oman tutkinto-ohjelman opiskelijoilta saatua palautetta tutkinto ohjelmatiimin käsiteltäväksi. Opiskelija osaa kertoa Oamkissa opiskelevan vaikuttamiskeinot ja miten niiden kautta voi vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Hän osaa tuottaa rakentavaa ja 83

84 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO kehittävää palautetta sekä kertoa, miten opiskelijakysely ja oppimispalaute Oamkissa käsitellään ja mikä on opiskelijan rooli prosessissa. Hän osaa arvioida osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja opetuksen kehittämistä omassa koulutusohjelmassa. Hän osaa soveltaa oppimiaan kokoustekniikan tietoja ja taitoja vastaaviin kokouksiin. Arviointimenetelmät opintojaksolle ovat: oppimispäiväkirja, OSAKOn järjestämä tutkinto ohjelmatiimikoulutus, osallistuminen tutkinto ohjelmatiimin kokouksiin vuoden ajan, tiimin sihteerinä toimiminen vähintään yhden kerran, esityslistan ja muistion laatiminen, tutkintoohjelmatiimin uusien jäsenten rekrytointiin osallistuminen Henkilöstötoimikunta Kaikilla kampuksilla toimii henkilöstötoimikuntia, joiden tavoitteena on parantaa työympäristöä, työturvallisuutta ja työoloja sekä huolehtia henkilökunnan työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista. Henkilöstötoimikunta vastaa myös ammattikorkeakoulussa tehtävästä laissa säädetystä tasaarvon edistämistyöstä. Opiskelijaedustajan joka toimikuntaan valitsee opiskelijakunnan hallitus Muut työryhmät Oamkissa toimii monia työryhmiä, joissa opiskelijat ovat mukana. Opiskelijakunnalla on edustus muun muassa opintoasioiden työryhmässä, kansainvälistymisen koordinaatiotyöryhmässä, tutkimus- ja kehitystoiminnan johtoryhmässä, opinnäytetyöohjeiden kehittämistyöryhmässä sekä osastonjohtajien kokouksissa. Lisäksi opiskelijakunta on nimennyt opiskelijaedustajia esimerkiksi Oamkin ja Oulun yliopiston välisiin yhteistyöryhmiin. Kampuskohtaisissa toimielimissä ja työryhmissä toimivat opiskelijaedustajat valitsee myös opiskelijakunnan hallitus. Koulutusalajärjestöltä tai opiskelijakunnan edustajistoryhmiltä pyydetään kuitenkin esityksiä nimettävistä opiskelijaedustajista ja niiden asiantuntemusta käytetään muutenkin koulutusalakohtaisia asioita käsiteltäessä. 84

85 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO 6. OAMK SUOMEN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄSSÄ Suomessa on 26 ammattikorkeakoulua, joista 24 on opetusministeriön alaisia. Ahvenanmaan maakuntahallinnon alaisuudessa toimii Högskolan på Åland ja sisäasiainministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa toimii lakisääteinen opiskelijakunta Ammattikorkeakoulu korkeakoulujärjestelmässä Suomen korkeakoululaitos koostuu kahdesta rinnakkaisesta korkeakoulusta: ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta (tiede- ja taidekorkeakoulut), jotka muodostavat niin sanotun duaalimallin (kuvio 3). Ammattikorkeakoulut syntyivät vuonna 1991 käynnistyneessä kokeilussa ja moni ammattikorkeakoulu, tai sen yksikkö, jatkaa niin sanotun opistoasteen oppilaitoksen vuosikymmenten mittaisia perinteitä. Ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulujen lakisääteisinä tehtävinä on antaa - - korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa - - soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulujen toiminta painottuu siis työelämälähtöiseen koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyöllä on ammattikorkeakoulussa pienempi rooli kuin yliopistossa. Ammattikorkeakouluopiskelijoita on yhteensä yli , joista noin on tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevia aikuisopiskelijoita. Joka vuosi ammattikorkeakouluopinnot aloittaa yli henkilöä. Ammattikorkeakoulut ovat olleet vuoteen 2013 asti kuntien, kuntayhtymien, kunnallisten tai yksityisten osakeyhtiöiden tai säätiöiden ylläpitämiä. Vuodesta 2014 lähtien ylläpitäjämallina on ollut osakeyhtiö Ammattikorkeakoulututkinnot ja opinnot Ammattikorkeakouluopintojen tarkoituksena on johtaa käytännönläheiseen, työelämätarpeita vastaavaan korkeakoulututkintoon. Opiskelijalle tarjotaan teoreettiset tiedot ja käytännön ammattitaito ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Tutkinnon laajuus on opintopistettä ja opiskeluaika 3,5 4,5 vuotta. Ammattikorkeakoulutusta annetaan kahdeksalla koulutusalalla: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Opetusministeriö vahvistaa ammattikorkeakoulujen koulutusvastuut joissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. 85

86 Opiskelijaedustajan käsikirja 2017 OSAKO Kuvio 3. Suomen korkeakoulutus on duaalimalli, joka muodostuu kahdesta korkeakoulupilarista. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot muodostuvat perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva tehtäväalueensa asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija tehtäväalueensa yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle tarvittava kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee työskentelemään itsenäisesti tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on puolestaan kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan oman alan käytännön asiantuntijatehtävissä. Alempien korkeakoulututkintojen lisäksi ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa myös niin sanottuja toisen syklin tutkintoja eli ylempiä korkeakoulututkintoja. Pääsyvaatimuksena näihin tutkinto-ohjelmiin on alempi korkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä kolme vuotta alan työkokemusta. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat alasta riippuen opintopisteen laajuisia ja ne sisältävät 30 opintopisteen laajuisen opinnäytetyön. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen tutkintonimikkeeksi tulee tutkinto-ohjelman mukainen tutkintonimike, johon lisätään sulkeissa ylempi AMK esimerkiksi tradenomi (ylempi AMK). Ammattikorkeakoulut tarjoavat aikuiskoulutuksen puolella ammatillisia erikoistumisopintoja ja työelämälähtöisiä täydennyskoulutuskursseja sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta Laatutyö korkeakouluissa Suomessa korkeakouluja arvioi ja kehittää Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Karvi (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus). Yleisesti korkeakoulujen toiminnan kehittämisestä puhutaan laatutyönä sekä kokonaisia järjestelmiä kutsutaan korkeakouluissa laatu-, laadunvarmistus- tai laadunhallintajärjestelmiksi. Korkeakouluilla on muuten vapaat kädet toteuttaa laatutyötään, mutta Karvi käyttää eri auditointi- eli arviointikierroksilla eri kriteerejä ja arvioi eri toimintakokonaisuuksia. 86