maaviesti Katse puutarhaan ja kohti kesää! Lisää maitolitroja pienin parannuksin Vielä on aikaa optimoida EU-tuet

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2008 Katse puutarhaan ja kohti kesää! Lisää maitolitroja pienin parannuksin Vielä on aikaa optimoida EU-tuet Tunnustusta maaseudun naisyrittäjille

2 AGRIMARKET KONEKESKUKSEN VALTUUTETUT HUOLTOYRITTÄJÄT MAATALOUSKONEHUOLTO RISTO UUTINEN OY - korjaamo muhoksella + huoltoauto puh Traktorit, puimurit KONEHUOLTO MIKA JAAKOLA - korjaamo limingassa + huoltoauto puh Traktorit, puimurit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant -pienkuormaimet HEINIKOSKEN ASENNUS- JA HUOLTOAPU - korjaamo kuivaniemellä + 2kpl huoltoautoja puh Traktorit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant- pienkuormaimet T:MI JANNE SIMONTAIVAL - korjaamo sodankylässä puh Ympäristökoneet, Avant-pienkuormaimet LAKKAPÄÄN KONE JA AUTO OY - korjaamo pellossa + huoltoauto puh Traktorit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant-pienkuormaimet TRAKTORIHUOLTO HEIKKI LUUKINEN - korjaamo limingassa + huoltoauto puh Sampo - puimurit, työkoneet KONEHUOLTO PEKKA ERVASTI - korjaamo rovaniemellä ja kuusamossa + huoltoauto puh Traktorit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant-pienkuormaimet ISOKÄÄNTÄ KY huoltoauto puh Ympäristökoneet, Avant - pienkuormaimet LUMIJOENTIE 8, OULU maaviesti 2/2008

3 Kohti kannattavaa kasvua Odotamme maaseudulla jälleen kasvun alkua. Kevät lähestyy huimaa vauhtia, päivä on pidentynyt ja kasvukausi on ovella. Kasvu on ollut otsikoissa muutenkin. Maatilojen päätuotteen maidon hinta on ilahduttavasti kohonnut. Matkailussa Kainuun seutu, etenkin Vuokatti, on maan ykkönen ja Talvivaaran kaivoshanke on vertaansa vailla oleva mahdollisuus. Alueellisten talousnäkymien mukaan kainuulaiset yritykset arvioivat tulevaisuuden paremmaksi kuin muualla maassa toimivat yritykset. Tarvitaanko siis kasvua? Nämä esimerkit osoittavat, että kasvu luo hyvinvointia. Positiiviset signaalit vaikuttavat myönteisesti henkiseen ilmapiiriin. Kasvu lisää vaurautta ja vauraus lisää kysyntää. Kysyntä synnyttää uusia tarpeita ja uutta palvelukysyntää. Kasvu siis ruokkii hyvinvointia. Mistä sitten uutta kasvua löydetään? Alkanut EU:n uusi ohjelmakausi avaa kasvun mahdollisuuksia lisäämällä rahoitusresursseja. Kainuussa tällä on erityisen suuri merkitys. Yritysten ja kehittämisorganisaatioiden mahdollisuudet hyvien ideoiden toteuttamiseen näin parantuvat. Oleellista on, että yrityksissä tapahtuva kehittyminen saadaan jatkumaan. Kainuussa toteutetaan viiden teemaohjelman kautta lukuisia hankkeita. Oikein oivallettuna nämä hankkeet mahdollistavat uusien innovaatioiden syntymistä, kasvua ja tulevaisuuden rakentamista pitkälle eteenpäin. Kainuu on pieni maakunta, joten yhteistyö sekä maakunnan sisällä että alueen ulkopuolelle on välttämättömyys hyvien tulosten aikaansaamiseksi. ProAgria Kainuu on aktiivisesti mukana synnyttämässä uutta kasvua. Pentti Meriläinen johtaja ProAgria Kainuu SISÄLTÖ Lisää maitoa markkinoille Maidolla on nyt kysyntää. Jokainen lehmä voisi tuottaa helposti lisälitran päivässä! Viljanviljely kannattaa jälleen Viljanviljelyn kannattavuus on kohentunut. Nyt kannattaa asettaa tavoitteeksi hyvä sato ja taloudellinen tulos. Ilmastonmuutos tuo haasteita Pidentynyt ja lämmennyt kasvukausi antaa pohdittavaa myös käytännön viljelyyn. Katse kohti puutarhaa ja kesää On aika suunnitella tulevaa kasvukautta ja varmistaa vuosittainen tasainen sato. Nyt on aika varmistaa EU-tuet ProAgrian EU-tukineuvojat varmistavat viljelijän kumppanina, että tila saa parhaan mahdollisen hyödyn EU-tuista. Kevät ja kesä ovat juhlien aikaa Juhlia kannattaa aina, kun siihen on syytä - tai vaikka ilman. Aloita suuunnittelu ajoissa! maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , info.oulu@proagria.fi Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä- Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, ella.karttimo@proagria.fi, Taitto Mari Lähteenmaa, mari.lahteenmaa@proagria.fi Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , sirpa. heikkinen@proagria.fi Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , info.oulu@proagria.fi; ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka KS Paino Oy Painos kpl Ilmestymisajat 11.2., 14.4., 22.9., Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Heli Pirinen 2/2008 maaviesti 3

4 ajassa TAITAJIEN TIERNA katse tulevaisuudessa Taitajien tierna -esiselvityshankkeen aikana on tehty kartoitus yrittäjistä ja yrittäjien kiinnostuksesta perustaa yhteinen lahja- ja tuliaistuotteiden myyntitila lentoasemalle. Selvityksen tuloksia esiteltiin Oulussa. Hankkeen loppuosuudessa on tutustuttu lentoaseman toimintaan ja lentoasemaa käyttäviin asiakkaisiin sekä eri maiden kulttuureihin. Yrittäjien kanssa tehtiin muun muassa ryhmävierailu lentoasemalle, jossa esiteltiin lentoaseman liiketoimintaa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat jalkautuivat lentoasemalle viikoksi ja kartoittivat opinnäytetyönä lentoaseman asiakkaita tulevaa myymälää varten. Pohjois-Pohjanmaa on kansainvälinen paikka. Jo yksistään Oulun seudulla asuu noin sadasta eri maasta ihmisiä, jotka ovat syntyperältään eri maiden kansalaisia. Taitajien tierna -hankkeessa tutustutaan eri maiden kulttuuriin muun muassa seminaareissa. Taitajat kulttuurimatkalla - seminaarissa luennoijina toimivat henkilöt, jotka ovat joko syntyjään tai työssään perehtyneet eri maiden tapoihin, uskontoon ja kulttuuriin. Taitajien tierna järjesti yrittäjille muun muassa ryhmävierailun lentoasemalle, jossa esiteltiin lentoaseman toimintaa. Kuva tax-free-myymälästä. Seminaarin yhtenä tavoitteena oli tutustua omaan kulttuuriimme eri maiden kansalaisten silmin. Taitajien tierna -jatkoprojektia on suunniteltu samalla, kun esiselvityksen tulokset ovat valmistuneet. Selvitystyö päättyy Lisätiedot: Oulun Maa- ja kotitalous-naiset,taitajien tierna -hanke, Mairit Toppi, , mairit.toppi@proagria.fi. Mairit Toppi Sinikka ja Timo Tikkasen maitotila Sotkamosta sai kunniamaininnan Vuoden maatila 2007 kilpailussa. VUODEN MAATILAA haetaan saakka Vuosittain järjestettävä Vuoden Maatila -kilpailu kannustaa kehittämään kilpailukykyä ja toiminnan laatua. Kilpailun kautta nousee esille suomalaisten maatilojen hyviä käytäntöjä ja kilpailukykyisiä toimintatapoja. Vuoden Maatila -kilpailun arviointiperusteena on maatilan kilpailukykykriteeristö. Maatila saa kattavan analyysin yrityksensä kilpailukyvystä, vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämiskohteista. Kehittämissuunnitelma antaa etappeja jatkuvalle kehittämiselle. Kilpailussa saa tietoa myös alan parhaista käytännöistä. Kilpailun pääpalkintona on opintomatka voittajan haluamaan kohteeseen. Lisäksi kilpailun tuomaristo voi antaa kunniamaininnan enintään kolmelle maatilalle. Ilmoittautuminen Vuoden Maatila 2008 kilpailuun päättyy 31. toukokuuta. Kilpailuun osallistuminen on maksutonta. Vuoden Maatila -kilpailun järjestämisestä vastaavat ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ja Innovation Networks Oy. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: FARMARI kutsuu Lahteen Kesän 2008 Farmari Suomen Maatalousnäyttely pidetään Lahdessa hyppyrimäkien läheisyydessä Urheilu- ja messukeskuksen alue antaa Farmarille laadukkaat puitteet. Noin 12 hehtaarin näyttelyalueesta yli kymmenesosa on sisätilaa kolmessa isossa messuhallissa. Ulkoalueesta iso osa on kovapintaista asfalttikenttää. Farmari 2008 nostaa esiin neljä ajankohtaista teemaa: maatila kasvuyrityksenä, yrittäjän hyvinvointi, kestävä energiatalous ja iloa ruuasta. Teemat näkyvät Farmarin osastoilla, ohjelmassa, retkikohteissa ja näytteilleasettajien osastoilla. ProAgrian osastolla ovat muun muassa esittelyssä kehittävän maatilan TilaKunto-ohjelmat, uutuutena kasvitiloille räätälöity ohjelma sekä mobiilipalvelut uusine toimintamalleineen. Maatalous ja maaseutuyrittäminen esittäytyvät kesän 2008 Farmarissa eteläsuomalaisin painotuksin. Kasvintuotanto, urakointi ja maaseutuyrittämisen monimuotoisuus ovat vahvasti esillä. Maidon- ja lihantuotanto ovat kotieläinosaston pääroolissa. Etelä-Suomessa hevosiin liittyvä yrittäminen kehittyy vauhdilla ja se myös näkyy näyttelyssä. Kotimaisen energian hyödyntäminen on jo pitkään ollut Hämeessä ajankohtaista. Siihen panostetaan Farmarin energia- ja metsäosastoilla. Myös koneosastot ovat vahvasti esillä. Maaseudun pienyrittäjät ja kädentaitajat myyvät tuotteitaan messuhallin yrittäjätorilla. Lahteen on hyvät liikenneyhteydet. Farmariin voi tulla vaikkapa junalla, sillä Lahden rautatieaseman ja messualueen välille on järjestetty bussiyhteys. Linja-autoasema on kävelymatkan päässä Farmarin portilta. Lisätietoa osoitteessa 4 maaviesti 2/2008

5 AJASSA ProAgria Kainuun uusi johtaja Pentti Meriläinen: MAATALOUS SÄILYY MAASEUDUN KIVIJALKANA ELL A KARTTIMO ProAgria Kainuun johtajana helmikuun alussa aloittanut Pentti Meriläinen pitää maataloutta edelleen kainuulaisen maaseudun kivijalkana. Samaan aikaan uutta elinvoimaa maaseudulle luovat monipuolistuvat maaseutuelinkeinot, joista monet Kainuussa liittyvät tavalla tai toisella matkailuun. Juuret Sotkamossa ja työ ProAgria Maaseutukeskusten liitossa Vantaalla olivat yhdistelmä, jotka johdattivat Pentti Meriläisen 20 vuoden jälkeen takaisin kotimaakuntaan. Parin kuukauden kokemuksen perusteella hän sanoo olevansa ilahtunut paikallisten toimijoiden halusta tehdä yhteistyötä. Kainuu on pieni maakunta etäällä suurista keskuksista. Täällä on totuttu käärimään hihat ja tekemään asioita itse. Kainuussa on monia kilpailukykyisiä yrityksiä. Etenkin matkailuala ja Talvivaaran kaivoshanke herättävät positiivisia tuntoja ja kysymyksiä myös pääkaupunkiseudulla. Pentti Meriläinen haluaa osaltaan jatkaa ja kehittää Pohjois-Suomen ProAgria Maaseutukeskusten välistä yhteistyötä yli keskusrajojen. Yhteistyö voi olla käytännössä esimerkiksi yhteisiä koulutuksia ja painotuksista sopimista. Kaikkien ei tarvitse erikoistua: esimerkiksi oma osaamistamme energianeuvonnassa voimme täydentää ProAgria Oulun avulla. Maaseudun PUOLESTA 2012 on neuvonnan lähivuosien kehittämisohjelma, johon on koottu yhteinen näkemys ja tavoitteet maaseudun menestyksen rakentamiseksi. Ohjelmaa toteuttavat käytännössä paikalliset ProAgria Maaseutukeskukset ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset. Kehittämisohjelma keskittyy kolmeen keskeiseen teemaan: kilpailukykyyn, ympäristöön ja hyvinvointiin. Ne pureutuvat tähän päivään ja tulevaisuuteen ja tuntuvat kantavan myös käytännössä hyvin, Pentti Meriläinen sanoo. Maaseudun elinkeinojen kehittyminen edellyttää kilpailukykyä: on kasvatettava osaamista, hallittava työ ja yrityskoon kasvu sekä haettava uusia toimintamalleja muun muassa yritysten yhteistyöhön. Maidon tuottajahinnan nousu on positiivinen signaali, joka edistää osaltaan perusmaataloutta. Myös emolehmätuotannolla on meneillään hyvä draivi, mitä ProAgria osaltaan on tukemassa. Hyvinvointi korostuu maatilan ja maaseutuyrityksen kehittämisessä yhä enemmän. Yrityskoko kasvaa ja teknistyy Ella Karttimo Pentti Meriläinen on ilahtunut kainuulaisten toimijoiden vahvasta yhteistyötahdosta. Hän pitää tärkeänä myös ProAgria Maaseutukeskusten osaamisen hyödyntämistä yli keskusrajojen. koko ajan, mikä on kiinnittänyt huomiota entistä enemmän jaksamiseen ja yrittäjäparin hyvinvointiin. Kentän tarpeesta on noussut myös ProAgria Kainuun jo aloittama maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke, joka edistää hyvinvointia ja jaksamista. Saman asian taustalla on meneillään myös työhyvinvointiin keskittyvä teemavuosi, jossa mukana on myös ProAgria. Maaseutu tarvitsee edelleen sekä isoja että pieniä tiloja. Ikääntyminen on Kainuun ongelma, mutta tarjoaa samalla maaseudulle myös yrittämisen mahdollisuuksia, Pentti Meriläinen lisää. Hän keskittyi viime vuodet ProAgria Maaseutukeskusten liiton palveluksessa myynnin, asiakkuuksien hallinnan ja palvelumallien kehittämiseen. Nyt työ ProAgria Kainuussa tarjoaa mahdollisuuden nähdä ja kokea, miten suunnitelmat toimivat käytännössä. Tietotekniikan hyödyntäminen asiakassuhteiden hoidossa on yksi haaste maakunnassa, jonka välimatkat ovat pitkät. 2/2008 maaviesti 5

6 6 maaviesti 2/2008

7 Jenni ja Helka Nissiselle MAIDONTUOTANTO OLI OIKEA VALINTA Kolme vuotta sitten Maaviestissä oli juttu hyrynsalmelaisista sisaruksista, Jenni ja Helka Nissisestä. He vuokrasivat kotitilansa isältään vuonna 2005, perustivat maatalousyhtymän ja aloittivat uransa maidontuottajina. Tilalla oli noin 50 hehtaaria peltoa ja navettaan mahtui 30 lypsävää. Muutama vuosi on kulunut. Mitä tytöille nyt kuuluu? Noin puoli vuotta Jenni (25) ja Helka (23) harjoittivat maidontuotantoa kotitilallaan. Sitten aukeni oiva tilaisuus kaksinkertaistaa tuotanto naapurikunnassa Puolangalla, jossa tuli tila myyntiin. Pian lehmät pakattiinkin autoon ja niiden, kuten Jennin ja Helkan, kodin osoite muuttui Puolangan Puokiovaaralle. Kahden tilan eläimet yhdistettiin, joten jonkin verran karsintaa jouduttiin tekemään, jotta kaikki eläimet mahtuivat uuden tilan navettaan. Nykyisen tilan pihattonavetta koetaan toimivaksi, joten työmäärä ei kasvanut navetassa paljoa Hyrynsalmen navettaan verrattuna. Jenni ja Helka ovatkin tyytyväisiä ratkaisuun, joka mahdollisti tuotannon laajentamisen, ilman rakentamisrumbaa. Kaikkinensa työmäärä lisääntyi, sillä onhan nyt Jennin ja Helkan käytössä muun muassa kahden eri tilan pellot. Lehmät sopeutuivat muutokseen hyvin, vaikka kaikki siirrettiin kerralla uuteen ympäristöön. Entä miten kävi Jennin ja Helkan? Tytöt kehuvat Puolangan viljelijöiden ilmapiiriä yrittämistä kohtaan. Se on todella positiivista ja kannustavaa. Apua saa tarvittaessa ja yhteistoimintaa mm. hankintojen ostoissa löytyy. Tämä auttoi sopeutumisessa. Tilalla työskentelevät myös tyttöjen poikaystävät, lähinnä konehommissa. Vastuu navettatöistä on Jennillä ja Helkalla. Lisäksi kesäaikaan on ollut harjoittelijoita ulkomaita myöten. Suurena apuna ja tukena ovat tarvittaessa Jennin ja Helkan vanhemmat. Isä on autellut erityisesti peltotöissä ja äiti navetalla ja lastenhoidossa. Tilalla huokuukin välittämisen ilmapiiri, toisia autetaan ja turhista asioista ei vedetä herneitä nenään. Tämä onkin tärkeää, että asioissa puhalletaan yhteen hiileen, niin tilalla kuin yhteisessä huushollissa. Mitä tulevaisuudessa? Maidontuotantoon keskitytään ja maitomäärän kasvattamista tavoitellaan keskituotoksen (nyt noin 9000 kg) kautta. Tähän apua saa mm. maitotilaneuvonnasta, jalostusta hyödyntämällä ja eläinten ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. MINNA TANNER Hevoset ovat edelleen tärkeä harrastus Helkalle ja Jennille. Kuvassa Helka ja Jenni hevosensa Maxwellin kanssa Tilan nuorikarja ja ummessa olevat lehmät asustavat kylmäpihatossa. Helka seisomassa Sorja-hiehon takana ja Jenni istumassa. Jennille ja Helkalle on muutaman vuoden kokemuksella varmistunut se, että he ovat tehneet oikean valinnan jatkaessaan maidontuotantoa ensin kotitilallaan ja sittemmin Puokiovaarassa. Hevosharrastuksella oli aikoinaan suuri vaikutus tyttöjen päätökseen jäädä viljelemään kotitilaansa. Alkutaipaleella on varmistunut myös se, että hevoset ovat heille Kuvat Minna Tanner vain harrastus ja haaveesta yhdistää niitä elinkeinoon on luovuttu. Nyt tilalla satsataan maidontuotantoon ja sen kehittämiseen. Mitä enemmän on oltu lehmien kanssa, niin sitä enemmän niihin on kiintynyt, Jenni ja Helka tuumaavat. Minna Tanner on ProAgria Kainuun maitotilakehittäjä 2/2008 maaviesti 7

8 maito anna liimatainen, virpi huotari Lisälitra lehmästä onnistuu pienin parannuksin MAITOA MARKKINOILLE! Pohjois-Pohjanmaan maitotilaa ja lehmää tuottivat vuonna 2007 maitoa noin 320 miljoonaa litraa. Kainuussa vastaavat luvut olivat 455 tilaa ja lehmää. Määrät tuntuvat suurilta, mutta isommallekin litramäärälle näyttää nyt olevan kysyntää. Viime vuonna alkanut kysynnän voimakas kasvu heijastuu myös Pohjois-Suomeen. Hyvän tilanteen on ennustettu jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Jos esimerkiksi jokainen pohjoispohjalainen lypsylehmä tuottaisi päivässä yhden litran lisää maitoa, tuotanto nousisi keskimäärin litraa/vuosi/tila ja koko maakunnassa 15 miljoonaa litraa. Pienistä puroista syntyy iso maitovirta, jos tämä lisäys onnistutaan saavuttamaan. Millä keinoilla lisälitra tuotetaan ja onko se ollenkaan realistista? On paljon karjanomistajia ja maidontuotannon ammattilaisia, joilla on tiedossa toimivat konstit lypsätykseen. Jos jokaisesta nykylehmästä lähtisi vuodessa meijeriin keskimäärin litraa, mikä on tuotosseurantatilojen keskituotos, Pohjois- Pohjanmaan tuotanto kasvaisi yli 42 miljoonaa litraa. 8 maaviesti 2/2008 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Häme Etelä-Savo Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kainuu Ahvenanmaa Moinen määrä ei kuulosta kohtuuttomalta, vaan on hyvinkin saavutettavissa. Tarvitaan ennen kaikkea innostusta ja halua ottaa hyöty irti hyvästä maidon kysynnästä. KOKONAISVALTAISTA SALAOJAURAKOINTIA yli 30 vuoden kokemuksella Maidontuotanto kiintiökaudella 2006/2007 (Tike 2007, 3) Maidontuotanto työvoima- ja elinkeinokeskuksittain kiintiökaudella 2006/ litraa Vuodenvaihteessa päättyneen Laatutreeni-hankkeen kyselyssä Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajat arvioivat pystyvänsä lisäämään tuotantoa ilman investointeja 700 kiloa lehmää kohti vuodessa eli liki kaksi litraa lehmältä päivässä - 29 miljoonaa litraa koko maakunnassa. Salaojitus on aina kannattava investointi! Kysy tarjouksemme kesän ojituksesta! SALAOJAPALVELU SAVOLA OY Gsm /Antero, Gsm /Jarmo Juurikoskenkatu 1, Ylivieska, puh. (08) , Fax (08) antero.savola@kotinet.com Litran lisäys onnistuu keskimääräisellä lehmällä varsin helposti, kun muutamat olennaiset asiat varmistetaan. Rehujen ja veden annostus, laatu ja tarjoilutapa tunnetuilla ja käytössä hyviksi havaituilla opeilla tuo jo puolen litran verran lisää maitoa. Eri navetoissa asia ratkaistaan vähän eri tavalla, mutta usein on kyse liian vähistä tai väärään aikaan annetuista rehuista mansikin tarpeeseen nähden. Lypsykykyjä olisi, mutta rehuja on pöydässä niukasti tai niissä on puutteita, jotka ovat jääneet korjausta vaille. Nyrkkisääntö on, että pöytä ei saisi olla koskaan tyhjä muuten kuin puhdistuksen ajan. Toinen puoli litraa lisää tulee, kun varmistetaan lehmälle hyvä ja pehmeä parsi ja lepopaikka niin, ettei sorkissa kolota jatkuvasti ja pötsitehdas saa runsaasti aikaa käsitellä ja möyhentää rehut maidoksi. Saako lehmäsi 14 tuntia lepoaikaa maidontekoon vai ovatko jalat kipeät ja makuupaikka niin kova, ettei eläimen kärsi mennä makuulle tai nousta sieltä ylös? Lehmähavainto-koulutuksessa perehdytään juuri näihin asioihin Lähde: maailmaan lehmän silmin. Tänä keväänä kannattaa myös hakea eläinten hyvinvointitukea korvaamaan olosuhteiden parantamisesta aiheutuvia kuluja. Monessa navetassa on tehty pikapäätös jättää maitoa tuottamatta, kun kiintiöitä ei ole tullut hankittua tarpeeksi. Mieliä hämmentää kaiken aikaa, pitäisikö yrittää ostaa tai vuokrata maitokiintiöitä, jääkö pohjoista tukea saamatta, tuotetaanko vähemmän vai mitä ihmettä pitäisi tehdä. Maitokiintiöiden olemassaolo EU-maissa elää omaa elämäänsä ja niiden mahdolliseen poistumiseen on vielä aikaa vuosia. Pitää siis ottaa paperi ja kynä eteen sekä tarkastella tilanne omalta kohdalta: paljonko voisi tuottaa maitoa, paljonko kiintiö ylittyisi, mikä kiintiön osto- tai vuokraushinta on, kun ja jos niitä tulee tarjolle, minkä verran pohjoista tukea jäisi ehkä saamatta sekä tehdä karvahattulaskelma tuloista ja menoista. Tai toisin päin, mitä vajaaksi jäänyt kiintiö merkitsee ja millä keinoilla se täytetään, kun tankissakin on vielä tilaa? Vahvistusta päätelmiin antavat oman alueen ProAgria Maaseutukeskuksen neuvojat. Agronomi Anna Liimatainen on ProAgria Pohjois-Karjalan yritysneuvoja ja Virpi Huotari ProAgria Oulun kotieläinagronomi.

9 Hyvin tehdystä työstä on helppo olla ylpeä Tasapainoinen ja asiantunteva viljely on maan eri ominaisuudet ja olosuhteet huomioonottamista. Oikeassa suhteessa lisätyn kalkin avulla peltosi voi paremmin ja tuottaa enemmän ensi kasvukaudella, sukupolvien jälkeenkin. Maatalous 2/2008 maaviesti 9

10 maito Pohjois-Pohjanmaa säilyy MAITOMAAKUNTANA ELL A KARTTIMO Pohjois-Pohjanmaa säilyy maitomaakuntana myös tulevina vuosina, sillä 70 prosenttia maitotiloista jatkaa tuotantoaan nykyisessä laajuudessa tai laajentaa toimintaansa vuoteen 2013 mennessä. Laajentamista suunnittelevat suuret tilat, kun lopettamisja supistamisaikeissa ovat ennen kaikkea pienehköt maitotilat. Pohjoispohjalaisen maitotilayrittäjyyden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä selvitti marras-joulukuussa 2007 Taloustutkimus Oy toimeksiantajanaan ProAgria Oulun hallinnoima Laatutreeni-hanke. Kyselylomakkeet lähetettiin ProAgria Oulun tilarekisterissä oleville maitotiloille Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimukseen vastasi noin 500 viljelijää eli 31 prosenttia kohderyhmästä. Yli puolet tiloista kuului ProAgrian tuotosseurantaan. Pohjois-Pohjanmaan maitotilayrittäjät ovat melko tyytyväisiä työhönsä. Tyytyväisimpiä he ovat maidon laatuun ja perhesuhteisiin, mutta myös omaan ammattitaitoon sekä tilan ympäristöön ja viihtyisyyteen. Seutukunnittain tarkasteltuna tyytyväisimpiä ovat Siikalatvan, Raahen seudun ja Koillismaan viljelijät ja tyytymättömimpiä Oulunkaaren ja Oulun seudun maitotilayrittäjät. Tyytymättömimpiä viljelijät ovat suuren yleisön asenteeseen maataloutta kohtaan ja vapaa-ajan riittävyyteen. Myös tulevaisuus askarruttaa. Viljelijöiden suurimmat laajentamispaineet vuoteen 2013 mennessä koskevat viljanviljelyä. Maidon tuotantoa jatkaa nykyisellään noin puolet vastanneista tiloista. Lopettamisaikeita on noin joka neljännellä, supistamisaikeita muutamalla prosentilla ja laajentamisaikeita vajaalla viidesosalla. Noin puolet vastanneista tarvitsee lisätyövoimaa vuoteen 2013 mennessä. Neljä kymmenestä tarvitsee tilapäistä lisätyövoimaa. Tarve täytetään ostopalveluna ja työntekijöitä palkaten. Nuoret viljelijät hyödyntävät muita useammin lisätyövoimaa, samoin tilat, jotka ovat tuotosseurannassa tai joilla on toimintajärjestelmä. Oma jaksaminen ja ammattitaito, perhe ja lainsäädäntö vaikuttavat eniten maitotilan pitkän tähtäimen päätöksentekoon vaikuttavat. Vapaa-ajan ja rahoituksen riittävyys sekä velattomuus ovat tärkeitä päätöksentekoon vaikuttavia asioita. Yli 30 lehmän tiloilla ammattitaito vaikuttaa päätöksentekoon useammin kuin sitä pienemmillä tiloilla. Neljällä kymmenestä vastanneesta tilasta on laatu- tai toimintajärjestelmä. Viime vuosina tiloilla eniten ovat kehittyneet kirjanpito ja talousseuranta, omat työ- ja toimintatavat sekä osaaminen. Myös lomia osataan jo hyödyntää. Laatu- ja toimintajärjestelmällä on ollut positiivinen vaikutus työ- ja toimintaohjeiden käyttöön, meijerin ohjeistusten hyödyntämiseen sekä omiin toimintatapoihin. Lähivuosina arvellaan kehittyvän erityisesti lomien hyödyntämisen ja oman hyvinvoinnin seurannan. Talousasioihin ja tilanjohtamiseen liittyvistä asioista verotus ja kirjanpito sekä tilan kannattavuuslaskelmat ovat asioita, joissa tilat useimmiten tarvitsevat ulkopuolista neuvontaa ja koulutusta. Huonoimmin hallussa ovat sukupolvenvaihdos- ja perintöasiat. Lypsykarjatila tarvitsee usein asiantuntijanäkökulmaa ruokintaan ja eläinten käyttäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Peltoviljelyssä on ulkopuolista palvelua käytetty lähinnä viljelysuunnitelman seurantaan ja tekemiseen. EU-tuki- ja atk-asioissa viljelijöiden osaamisen taso on heikoin. Tukiperusteiden tulkintaan ja lomakkeiden täyttöön tarvitaan ulkopuolista apua. Myös ympäristötuet ja täydentävien tukien ehdot ovat jokapäiväisen työn keskellä vaikeasti hahmotettavia asioita. ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p ProAgria Oulu Tiina Karlström (pohjoinen alue), tiina.karlstrom@proagria.fi Tarja Paatero (eteläinen alue), tarja.paatero@proagria.fi ProAgria Kainuu Minna Tanner, minna.tanner@proagria.fi ProAgria Lappi Terhi Luukkonen, terhi.luukkonen@proagria.fi Savo-Karjalan Liha Oy, Kuopion hankintakeskus, maaviesti 2/2008

11 KASVI VILJANVILJELY kannattaa jälleen RISTO JOKEL A Sitten viime syksyn viljanviljelyn kannattavuus on parantunut selvästi, niinpä ensi kesää suunniteltaessa kannattaa miettiä asioita hieman uudella tavalla. Aikaisemmin monelle riitti kohtalainen viljely ja hehtaaritukien saaminen. Nyt kannattaa ottaa tavoitteeksi suurempi sato ja sitä kautta parempi taloudellinen tulos. Säät saattavat reistailla, mutta hyvällä valmistautumisella ja tarkalla toteutuksella voidaan syksyllä odottaa runsasta, täyteläistä ja hyvin kaupaksi käyvää viljasatoa. Ella Karttimo Viime syksynä maatalouden meno muuttui ennenkuulumattoman äkkiä. Viljan hinta nousi jopa 70 prosenttia, ja maitotuotteille alkoi löytyä yllättävän suurta kysyntää. Kustannuksetkin ovat kohonneet jopa kymmeniä prosentteja. Viljanviljelyssä tuotteiden hinnat nousivat kuitenkin noin 200 euroa hehtaarilta ja lannoitteiden hinnat noin 40 euroa hehtaarilta, niinpä kannattavuus on kohentunut selvästi. Peltojen peruskuntoon kannattaa paneutua entistä enemmän viljelyn kannattavuuden muututtua. Olipa viljely- ja kylvötapa minkälainen hyvänsä, peltojen kuivatus on kannattavan viljelyn perusasia. Salaojituksen toimintakunto on aina varmistettava ja tarkistettava laskuaukot säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa tehdään lisäsalaojia tai parannetaan aiempia ojituksia. Peltojen kalkitus hiipui edellisinä vuosina tuotteiden alhaisen hinnan vuoksi. Nyt kalkituksen kannattavuus on parantunut oleellisesti. Kalkitus on satotason nostamisessa edullisempi keino kuin fosforilannoituksen lisääminen. Nykyisten ympäristötukiehtojen fosforilannoitustaulukoissa on oletettu, että peltojen kalkitus lisääntyy. Kalkitus täytyy suunnitella sinne, missä sitä tarvitaan. Nykyisin näkee usein kalkkia laitettavan lohkoille, joissa sitä ei enää tarvita. Tällöin viljoilla voi esiintyä mangaanin puutetta. Kun ph nousee liian korkeaksi, joidenkin hivenaineiden saanti heikkenee, niinpä liika kalkitus on pahaksi. Kalkitusaine on ehdottomasti suunniteltava lohkon magnesiumtilanteen mukaan. Yleensä kalkitusaineeksi sopii kalkkikivijauhe, jossa ei ole magnesiumia. Toisaalta on paljon lohkoja, joiden huono magnesiumtilanne kannattaa korjata magnesiumpitoisella kalkilla tai dolomiittikalkilla. Tällaisia ovat muun muassa uudet raiviot. Siemenen itävyyttä alentavat homeet, nokitaudit ja muut siemenlevintäiset kasvitaudit torjutaan peittaamalla siemen. Näiden tautien torjunta ei ole enää mahdollista kasvustossa, joten se on tehtävä jo ennen kylvöjä. Kesän 2007 sadossa on Eviran idätysanalyyseissa todettu runsaasti homeita erityisesti kauralla. Yleensä suurimmat itävyysongelmat ovat kevätvehnällä, mutta tällä kaudella ongelmia on kaikilla lajeilla. Tarkastuskauden puoliväliin mennessä on jo lukuisia siemeneriä jouduttu hylkäämään liian alhaisen itävyyden takia. Vaatimus on 85 prosenttia. Vuoden 2007 viljelijänäytteiden ja pakkaamoiden raakaeränäytteiden itävyysprosentti on vaihdellut 100: n ja yhdeksän välillä, mikä kertoo siemenerien vaihtelevasta laadusta. Siemenet kannattaa erityisesti tänä keväänä idättää hyvissä ajoin. Itävyyttä alentaviin homeisiin on hyväksytty kaikki markkinoilla olevat viljan peittausvalmisteet. Viljan peittaustarve on tänä vuonna suuri, ja kannattaa käyttää tarkastettua, sertifioitua siementä. Oman siemenen käyttäjän kannattaa testauttaa siemen ja selvittää tautitilanne. Oikea peittausaine on helppo valita, kun tietää, mitä kasvitauteja siemenessä esiintyy. Siementilastoa itävyys- ja kasvitautitilanteesta voi seurata osoitteessa rehut/siemenet/ajankohtaista. Kasvitaudit kannattaa pitää kurissa, että saadaan laadukas viljasato. Torjunta-aineiden käyttö ei ole aina tarpeen tai ainakaan taloudellisesti kannattavaa. Tautitorjunnan kannattavuutta arvioitaessa on huomioitava sekä todellinen torjuntatarve että lohkon sato-odotukset. Edelleen pätee se, että tautitorjunta on kannattavaa, kun lohkolta on tulossa lähes kilon sato ja olosuhteet ovat muutenkin taudeille suotuisat. Kasvustoruiskutukset fungisideilla kannattavat koetulosten mukaan, jos tauteja on jo ruiskutushetkellä huomattavasti. Ruiskutuksilla saatiin määrällisesti merkittäviä sadonlisäyksiä kokeissa, joissa jo ruiskutushetkellä havaittiin huomattavasti tautia. Vähäisen taudin torjunta lisäsi hehtaarisatoja parisataa kiloa. Se ei riittänyt taloudellisesti positiiviseen tulokseen, kun huomioitiin pelkkä sadon määrä kiloina. Karkeasti voi arvioida, että kasvitautia on huomattavasti silloin, kun viljelijä sen huomaa. Tarkkaavainen viljelijä voi tosin huomata jo pienenkin tartunnan kasvien tyveltä. ProViljelys-kesäkäyntien yhteydessä ei Oulun läänissä ole heinäkuun alkuun mennessä juurikaan havaittu tauteja. Rikkaruohojen torjunnan aikaan on täällä harvoin viljapellossa niin paljon tauteja, että niitä kannattaisi torjua. Torjunnan tarve kannattaa yleensä miettiä heinäkuun alussa. Silloin tarkastellaan kasvustoista tautien määrä sekä seurataan parin edellisen ja tulevan viikon säätä. Säätila ratkaisee. Taudin leviäminen ja sen aiheuttaman tuhon määrä riippuu aina säästä ja lajikkeen alttiudesta. Torjuntakynnys vaihtelee siten lajikkeen ja säätilan mukaan. Esimerkiksi vuoden 2004 heinäkuun alussa näytti tautipaine olevan kova, mikä osoittautui oikeaksi havainnoksi. Vuoden 2006 heinäkuun alku oli hyvin kuiva, eikä tautitorjunta ei kannattanut sinä kesänä. Kaikki lehtilaikkutaudit tarvitsevat kosteutta levitäkseen, joten sateiden merkitys on suuri. Useimpien tautien leviäminen nopeutuu lämpimässä (+20 astetta), kun ohran taudit viihtyvät vähän viileämmissä lämpötiloissa. Kylmällä säällä tautien kehittyminen on hidasta. Myös kuumuus ja kuivuus yleensä pysähdyttävät niiden etenemisen. Viljelyn suunnitteleminen on lannoitteiden ja viljan hintojen noustua entistä tärkeämpää. Ei riitä pelkästään ympäristötukiehtojen miettiminen, vaan pitää arvioida myös kunnon sadon tuottamiseen tarvittavat eväät. Muun muassa riittävällä kalilannoituksella varmistetaan myös heikompien lohkojen tuotantomahdollisuudet. Hivenravinteiden tutkiminen kannattaa ottaa taas ohjelmaan ainakin kuparin osalta ja nurmia viljeltäessä myös sinkin osalta. Yhden hehtaarin tuottamalla viljan hinnannousulla saa ostettua hyvän viljelysuunnitelman. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyvastaava. 2/2008 maaviesti 11

12 kasvi Nopeasti pidentynyt kasvukausi vaikuttaa myös viljelyyn MATTI PARTANEN Kasvukauden pituuden ja lämpösummien muutoksia parin viime vuosikymmenen aikana voi luonnehtia esimerkiksi käsittämättömän nopeiksi. Tuona aikana esimerkiksi eteläisen Kainuun keskimääräinen kasvukausi on muuttunut vastaamaan kilometriä etelämpänä sijaitsevia alueita. Vaikka emme varmasti tiedäkään, jatkuuko, hidastuuko tai kiihtyykö muutos, tilanne antaa pohdittavaa käytännön viljelyyn. Onko koko kasvukausi hyödynnettävissä peltojen peruskunnon osalta? Erityisesti ojituksen toimivuus ratkaisee sekä kasvukauden alussa että lopussa. Peltojen pinnanmuotoilun avulla estetään mahdollisesti yleistyvien talvisuojasäiden jääpolteongelmat. Voiko ottaa viljelyyn uusia lajeja? Vaikka kasvukauden piteneminen on ollut selvää, toistaiseksi enemmän tarjonnee mahdollisuuksia lajikekuin lajivalinta. Puutarhakasvien viljelyyn sen sijaan tullee useitakin uusia kasvilajeja. Esimerkiksi kevätvehnän viljelyyn on aiempaa paremmat mahdollisuudet sekä kokoviljasäilörehuna että puitavana viljana. Myös syysrypsiä varmasti kokeillaan lähivuosina ainakin luomutilojen valkuaislähteenä ja mahdollisesti bioenergian tuotannossa. Pitäisikö viljelyyn ottaa myöhäisempiä, mutta satoisampia lajikkeita? On muistettava, että sadonkorjuun pitkittyessä saderiskit kasvavat, jolloin kuivatuskustannukset voivat nousta. Rehuviljan tuoresäilöntä tosin on entistä useammin käyttökelpoinen vaihtoehto. Uusien ja myöhäisempien lajikkeiden ottaminen viljelyyn edellyttää tilakohtaista ja erityisesti lohkokohtaista tarkastelua. Parhaiten viljeltävät lohkot mahdollistavat suurimmat muutokset. Pidentyneen kasvukauden satopotentiaalin hyödyntäminen voi edellyttää aiempaa tehokkaampaa kasvinsuojelua ja erityisesti kasvitautien torjuntaa. Myös tuhoeläinten torjunta tulee yhä tarpeellisemmaksi. Luonnonmukaisessa tuotannossa oikean viljelykierron ja -tekniikan hallitseminen korostuu. Lajikejalostajilla riittänee työtä, miten lajikkeiden päivänpituusvaatimukset sallivat viljelyalueiden oleelliset muutokset. Miten jatkaa laidunkautta? Ylivoimaisesti edullisimman kotoisen rehun, laitumen, hyväksikäytön lisääminen tulee olla jokaisen karjatilan keskeinen tavoite. Aitojen kunnostuksen viivästyminen on nykyisin varsin yleinen laidunkauden aloittamista viivyttävä tekijä. Aloituksen myöhästyminen johtaa myös laiduntamisen tehottomuuteen, koska alkukesän nopean kasvun vaihetta ei kyetä hyödyntämään. Laitumien lannoituksen jakaminen kolmeen osaan tasoittaa laidunnurmien kasvua ja sadon laatua. Yksivuotisilla kasveilla ja niiden seoksilla (esim. raiheinä + vilja) voidaan lisätä merkittävästi satoa loppulaidunkaudelle, jolloin monivuotisten laidunten kasvu alkaa ehtyä. Miten vastata ympäristön vaatimuksiin? Kun pellot ovat entistä pidempään lumettomia, ravinteiden vesistöihin kulkeutuminen sekä maahiukkasissa että liukoisina lisääntyy. Suorakylvö voi osaltaan pienentää näitä riskejä. Entistä useammin pitää huomioida vesistöjen lähellä sijaitsevat pellot ja rinnepeltojen viljelytekniikka. Monivuotisten ja syväjuuristen kasvien viljely vähentää ravinnehuuhtoumia. Myös kaasumaisten päästöjen, kuten hiilidioksidin ja typpidioksidin, vapautuminen lisääntyy, kun maa on pitempään sulana. Turvemaiden viljeleminen kyntämättömänä ja pitkäikäisten nurmien suosiminen niillä sekä suojavyöhykkeiden merkitys korostuvat. Maissia tutkittiin Sotkamossa ensimmäisen kerran kesällä Kuvassa tutkimusmestari Vesa Järvelin. Globaalit vaikutukset merkittäviä Vaikka ilmastonmuutos tarjoaa Pohjolassa moniakin uusia mahdollisuuksia, sen ennustetut globaalit vaikutukset ovat koko ihmiskunnan kannalta monin tavoin merkittävämpiä. Asuin- ja viljelysmaan väheneminen saattaa aiheuttaa arvaamatonta liikehdintää. Tulvat, myrskyt, kuivuus ja muut ääri-ilmiöt koettelevat yhä useampia. Koko maapallon eliölajistosta voi tuhoutua kymmeniä prosentteja ennen kokemattoman nopean ilmastonmuutoksen seurauksena. Koska jokainen laji on omassa ekosysteemin lokerossaan tärkeä, voivat monet seurannaisvaikutukset olla ennakoimattomia. Matti Partanen on ProAgria Kainuun kasvinviljelyneuvoja ja ympäristövastaava. Elina Virkkunen, MTT Tutkimus sopeutuu ilmastoon MTT:n Kainuun tutkimusasema on sijainnut vuodesta 1988 lähtien Sotkamossa, niinpä kasvukauden säätilastoja on käytettävissä kahdelta vuosikymmeneltä. Ilmaston lämmetessä myös Pohjois-Suomen maataloustutkimus saa eteläisiä piirteitä. Parina viime vuonna Sotkamossa tutkittavien kasvilajien kirjoon ovat tulleet esimerkiksi maissi ja omena. Maissista ei ole Kainuussa vielä energiakasviksi, mutta 2006 aloitettu omenan lajikekoe voi hyvin, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula kertoo. Maatalouden tehtävänä ei ole kuitenkaan pelkästään sopeutua muutokseen, vaan myös osallistua talkoisiin. MTT vastaa tähän muun muassa aloittamalla valtakunnallista biokaasututkimusta, jossa Sotkamo on pohjoisin paikkakunta. Kasvukauden pituudet vaihtelivat Kainuussa ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella :stä 161 päivään, kun keskiarvo oli 150,6 päivää.toisella kymmenvuotiskaudella kasvukausien pituus oli lyhimmillään 144 ja pisimmillään 186 päivää. Koko kymmenvuotiskauden keskiarvo oli 161,6 päivää. Näin ero ensimmäisen ja toisen kymmenvuotiskauden aikana oli keskimäärin 11 päivää. Kasvukausi on pidentynyt ennen muuta syksystä, mikä lisää muutoksen merkittävyyttä käytännön viljelyssä. Tehoisan lämpösumman muutokset olivat samankaltaisia. Ensimmäisen vuosikymmenen lämpösummien vaihteluväli oli 814 asteesta asteeseen. Vuosien keskimääräinen lämpösumma oli 1 033,2 astetta. Toisen vuosikymmenen ensimmäinen vuosi 1998 oli ainut, jolloin lämpösumma jäi alle tuhannen - 966,4 asteeseen. Suurin lämpösumma astetta mitattiin vuonna Koko jälkimmäisen vuosikymmenen keskimääräinen tehoisa lämpösumma oli 1 150,7 astetta. Ero ensimmäisen ja toisen vuosikymmenen välillä oli keskimäärin 117,5 astetta. 12 maaviesti 2/2008

13 ProAgria Oulu tarjoaa LIUKOISEN TYPEN MÄÄRITYSTÄ Liukoisen typen mittauksella selvitetään maanäytteestä nitraatti- ja ammoniumtypen määrä. Ympäristötukiehdot edellyttävät, että lohkoilta määritetään vähintään nitraattityppi. Lisäksi lohkolta, jolle on levitetty orgaanista lannoitetta, muokattu vihermassaa tai joka on erittäin runsasmultainen, pitää selvittää myös ammoniumtyppi. ProAgria tekee kaikista näytteistä kummankin typen epäselvyyksien välttämiseksi. Keväällä näytteet on otettava mittausta edellyttäviltä kasvulohkoilta siten, että näytteitä otetaan vähintään yksi näyte viittä hehtaaria kohti. Pieniä lohkoja voi yhdistellä niin, ettei viisi hehtaaria ylity. Tilan pitää analysoida vähintään 30 prosenttia ympäristötukikelpoisesta alasta. Siihen ei lasketa 1- ja 2-ryhmän puutarhakasvialoja eikä siemenmausteiden viljelyaloja. Puutarhatilalla jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä vuosittain oma analyysi ennen kevät- ja lisälannoitusta. Mitattavalta lohkolta otetaan osa näytettä. Näytteet kerätään sankoon, kokkareet hienonnetaan ja näyte sekoitetaan huolella. Näyte otetaan sentin syvyydeltä eli käytännössä kyntökerroksen alta. Pintamaasta otettu näyte antaa väärän tuloksen ja yleensä liian suuren typpilukeman. Lisäksi kannattaa katsoa, ettei karjanlantaa tule näytteen mukaan, mikä saattaa vääristää typpilukemaa. Näytteet on helpointa ottaa maanäytekairalla, johon on merkattu sentin syvyys. Yhteen näytteeseen tarvitaan maata noin puoli maanäyterasiaa. Näytteet voi myös toimittaa pienissä muovipusseissa. Näytteeseen tulee kirjata viljelijän nimi, tilatunnus ja kasvulohkon numero - koko pitkä numero. Mitattavat lohkot: 30 prosenttia tilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta. Liukoisen typen määrä on selvitettävä ensisijaisesti niiltä kasvulohkoilta, joille edellisenä syksynä on levitetty lantaa tai esikasvina on ollut nurmi/viherkesanto tai palkokasvi, joka on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Jos 30 prosentin alavaatimus ei täyty edellä mainituista tapauksista, viljelijä voi ottaa näytteet haluamistaan lohkoista. Suositeltavaa on tällöin selvittää liukoisen typen määrä esimerkiksi niiltä lohkoilta, joissa edellisen vuoden sato on jäänyt paljon niukemmaksi kuin lannoituksella oli suunniteltu päästävän, sato on jäänyt märkyyden takia kokonaan korjaamatta tai lohkolla on viljelty kasvia, jonka jälkeen maahan on mahdollisesti jäänyt tavallista runsaammin typpeä. Viime vuoden tulosten perusteella määritystapa on hyvin tarkka ja paljastaa ne lohkot, joilla typpeä on jäänyt varastoon. On suositeltavaa, että näyte tutkitaan viimeistään kolmen tunnin kuluessa näytteenotosta, jos näytettä säilytetään sisätiloissa. Ellei näytettä ole mahdollista analysoida näytteenoton jälkeen, voidaan se säilyttää kylmälaukussa muutamia tunteja ja jääkaapissa enintään 12 tuntia. Koska näytteet analysoidaan toukokuun alussa, paras tapa on ottaa näytteet edellisenä iltana ja säilyttää ne ulkona, jos ei ole poikkeuksellisen lämmintä. Ilmoittautumiset suoraan netin kautta osoitteessa Etusivulla on nettilomake, jolla palvelun voi tilata. Sähköpostiosoitteen kohdalle voi lisätä minkä tahansa merkin, jos ei ole sähköpostiosoitetta käytössä. Ilmoittautuneille laitetaan tekstiviesti kännykkään mittausajankohdasta ja muistutus edellisenä päivänä mittauksesta. Tieto lohkotunnuksista ilmoittautumisen yhteydessä helpottaa näytteiden vastaanottoa. Jos käytössä ei ole nettiä, ilmoittautua voi myös mittausten vastuuhenkilöille, joiden puhelinnumerot ovat ohessa. Näytteen analysointihinta on 14 e +alv. KASVI OLLI VALTONEN kunta osoite päivämäärä klo Vastuuhenkilö Kirsti Voho, Nivala Nitek.5. ja Haapajärvi HAO, Erkkiläntie Kärsämäki Kataja Pyhäjärvi Keskuskoulu, Tunturitie Vastuuhenkilö Tuukka Laitila, Haapavesi Nora.5. ja Pulkkila A.Tahvola, Viitastentie Kestilä Meijeri Pyhäntä Tavastkengän kylätalo Rantsila maataloustoimisto, Sandelsintie Vastuuhenkilö Sauli Kärenlampi, Siikajoki MTT Ruukki, Tutkimusasema Liminka, Lumijoki Eviran toimitila, Kedonperäntie ja Tyrnävä ProAgrian toimisto, Kunnankuja Muhos Koivikko kasvilaboratorio Hailuoto,Kempele, Oulunsalo, Oulu V. Blomqvist, Ollikaisentie 2, Oulu Vastuuhenkilö Risto Jokela, Alavieska R. Jokela, Putaanperäntie ja Pyhäjoki P. Tiirinki, Hiihtomajantie Merijärvi kunnan varikko Vastuuhenkilö Olli Valtonen, Vihanti ProAgria Oulun toimisto, Vanha Raahentie Oulainen Honkamaja Ylivieska O.Valtonen, Ouluntie ja Vastuuhenkilö Esko Viitala, Yli-Ii E.ja K. Kehusmaa, Karjalantie 517 A ilm. myöhemmin Pudasjärvi ProAgria Oulun toimisto, Toritie 2 ilm. myöhemmin Vastuuhenkilö Laina Hekkala, Kuusamo ProAgria Oulun toimisto, Keskuskuja 1 C 12 ilm. myöhemmin Taivalkoski Maaseututoimisto ilm. myöhemmin Maanäytteet viljelijä toimittaa mittauspaikalle ilmoitettuna aikana. Analysointi tehdään samana päivänä. Mikäli tulokset vaikuttavat lannoitukseen, viljelijälle soitetaan tieto samana päivänä. Muuten pöytäkirjat tulevat postin välityksellä 1-3 päivän kuluessa. Olli Valtonen on ProAgria Oulun luomuneuvonnan vastaava. 2/2008 maaviesti 13

14 kasvi Kysyntä kasvaa, pysyykö tarjonta mukana? Kainuun Luomuyrittäjä-hanke vauhdittaa viljelyä ja tuotteistusta HELI PIRINEN Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut tuotantoa nopeammin. Erityisen suuri on luomuviljan kysyntä. Myös luomututkimus on edennyt vauhdilla, ja tuotteista on todettu jo selkeitä terveysvaikutuksia. ProAgria Kainuu kehittää alkavalla tukikaudella tehokkaasti alueen luomuviljelyä ja - tuotteistamista, mihin uusi luomuyrittäjähanke tarjoaa neuvontaa ja koulutusta. RETU BOR kovan talven voittaja! 8 % RETU BOR 14 maaviesti 2/2008 Talvituho% 81%* *Koran ja Seinen tulokset ovat vuodelta %* Kora Seine MTT:n viralliset lajikekokeet, Sotkamon koepaikka RETU BOR -ruokonadan jalostaja: Kasvinviljelytilan siirtyminen luomuun kestää kolme kasvukautta, jolloin peltoja on viljeltävä luomun säännöillä. Useiden eri puutarhakasvien luomutuotanto on mahdollista. Luomuviljelijän on osattava tuotantotekniikka erityisen hyvin, koska korjaavia toimenpiteitä on vaikea tehdä. Tärkeää luomupuutarhatuotannossa on maaperän kunto, ennakoiva seuranta ja kasvin viljelytekniikan tuntemus. Ongelmaksi voi nousta marjakasvien tautien ja tuholaisten torjunta, ellei niihin ole osattu varautua viljelyteknisin keinoin. Puutarhatuotannossa monet viljelykasvit tulevat parhaaseen satoikään kolmen-neljän vuoden kuluttua. Poikkeuksena ovat avomaan vihannekset, joista sato korjataan samana vuonna. Koska luomun siirtymäaikakin on kolme vuotta, tarvitsee luomutuottaja visionäärin taitojen lisäksi kärsivällisyyttä. Markkinatilanne näyttää kehittyvän luomun hyväksi. Jokohan kolmen vuoden päästä luomutuotteet ovat meilläkin niin kysyttyjä, että aloitustoimet pitäisi tehdä tulevalla kasvukaudella tai ainakin seuraavalla? Luomutuotannon ennakoivat toimenpiteet soveltuvat sellaisenaan tavanomaiseen viljelyyn. Koska väkilannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä, syntyy kustannussäästöjä. Luomun ja tavanomaisen viljelyn välimaastossa tehtävää viljelyä kutsutaan integroiduksi viljelyksi. Luomun hyötyjä ovat ennakoivan torjunnan lisäksi maaperän biologisten ominaisuuksien hoito. Ennakoiva torjunta alkaa jo viljelysuunnittelussa. Viljelykierto on tärkeimpiä keinoja saada laadukasta satoa. Tuholaisilla ja taudeilla on omat lämpösummansa, jolloin ne aloittavat lentonsa. Sadon ajoittaminen onkin yksi keino välttää tuholaisen vioitusta. MTT:n tutkimuksissa on Huom. keväällä 2008 Retu BOR on myynnissä vain siemenseoksissa. Lisää tietoa: Heli Pirinen Luomun historia, nykyisyys ja tulevaisuus. Kuva mukaeltu Biofach messujen avajaispuheen pitäjän, saksalaisen tulevaisuustutkijan Matthias Horxin esityksestä. todettu, että porkkanan varhainen kylvö keväällä ehkäisee parhaiten porkkanakempin tuhoja. Houkutus- ja välikasvien käyttöä tutkitaan paljon. Mielenkiintoisia ovat myös elisitorit eli heräteaineet, joilla on torjuttu mansikan härmää tehokkaasti. Kasvit erittävät ympäristöönsä yhdisteitä, jotka joko ehkäisevät tai kiihdyttävät toisten kasvien itämistä, kasvua ja aineenvaihduntaa. Kasvit voivat vaikuttaa myös eliöiden toimintaan. Tätä ominaisuutta voidaan hyödyntää rikkakasvien ja tuholaisten torjunnassa. Tällainen allelopaattinen vaikutus on muun muassa sametti- ja kehäkukalla. Kelta-, sini- ja valkoansat toimivat paitsi tuholaisten tarkkailussa myös torjunnassa, sillä tartuttuaan liimaansaan tuholainen ei pääse enää Myynti alan liikkeet sekä Ruukki Puh. (08) , (02) munimaan tai syömään kasvia. Feromonipyydykset perustuvat hyönteisnaaraiden erittämien ja koiraita houkuttelevien aineiden vaikutukseen. Feromoneilla tarkkaillaan ja torjutaan muun muassa pihlajanmarjakoita ja erilaisia kääriäislajeja. Myös Kainuussa runsaana marjakasveilla esiintyvien tuholaisten, kuten herukansilmukoin, tarkkailuun ja torjuntaan löytyvät omat feromonit. Samoin herneen, kaalin ja sipulin, tuholaisia saadaan kuriin näillä keinoilla. Marjakasveilla hyödyllinen on myös vatinäyte. Luontaisten vihollisten lisääminen tai torjuntaeliöiden levittäminen ovat tehokkaita keinoja hyötykasvien hyödyksi. ProAgria Kainuu kehittää tehokkaasti luomutuotantoa uuden Kainuun Luomuyrittäjä -hankkeen kautta. Pitkän linjan luomuviljelijä Jussi Pulkkinen, puutarhatuotannon asiantuntija Heli Pirinen ja muut ProAgrian asiantuntijat toimivat tilojen kumppanina heti alusta alkaen, kun tilalla on idea luomutuotantoon siirtymisestä. Siirtymävaiheen peltopinta-alat pääsevät jo nauttimaan luomuviljelyn erityistuesta. Viljelijän yhtenä vastuuna on kouluttautua luomun peruskurssilla, joka kestää viisi päivää. Kainuuseen on peruskurssikoulutuksen uutuutena tulossa kaksi puutarhapäivää, jotka tukevat luomuun siirtymistä. Lisätietoa koulutuksista sivulla 28. Lisätiedot: Kainuun Luomuyrittäjä -hanke, Jussi Pulkkinen, puh , jussi.pulkkinen@proagria.fi; Heli Pirinen, puh , heli.pirinen@proagria.fi. Lisätietoa myös osoitteissa:

15 maaviesti 3/2008 ilmestyy Aineistopäivä KATTO- ja SEINÄPELLIT, ALUMIINIPROFIILIT ja KATTOTURVATUOTTEET sekä SADEVESIJÄRJESTELMÄT Myös tyylikkäät tiilikuviot KOTOKAINEN ja korkea SUPERI. Kerralla koko katto kotiin kuljetettuna. Valmistus ja myynti KATTO- JA SEINÄPELTITEHDAS KYYJÄRVI, puh. (014) , fax. (014) , OSTAMME LUOMUVILJAA JA TEEMME LUOMU- VILJELYSOPIMUKSIA kaurasta, rukiista, vehnästä ja ohrasta Helsingin Mylly Oy, vaihde Puurtajankatu 34, Järvenpää Jorma Mäkinen puh. (09) , LUOMUKAURAN vastaanotto ja ennakkonäytteet: Liisanlehto, PL 17, Vaasa Maria Erkkilä, puh. (06) , SOPIMUSASIOISSA ole hyvä ja ota yhteyttä: Heikki Saarinen, puh. (09) , Viljojen ja nurmikasvien siemenet, sekä siemenseokset. Edullinen kotiinkuljetus omilla autoilla. UUTUUS, AIKAINEN PEPPI-KAURA! Birkkalan tila Pirkko ja Jaakko Larmo Korvisillantie Suomusjärvi p. (02) jaakko.larmo@pp.inet.fi Ostamme hyvälaatuista kuorimatonta luomuspelttiä jatkojalostukseen Myymme luomuksi sertifioitua speltin siementä Teemme speltinviljelysopimuksia Matti Lappalainen Pohjolan jyväjemmari oy Rapakkojoentie Heinäkylä Puh./Fax: GSM: Pekka Paananen Kumpulanmäen pakkaamo Porovedentie Iisalmi Puh./Fax: GSM: pekka.paananen@meili.fi Antero Kiiskinen Halkoniementila Syvänniementie Iisalmi Puh Fax: GSM: Tapio Kainulainen Koukomäen Luomusiemenpakkaamo Linkinniemenkatu IISALMI GSM: /2008 maaviesti 15

16 puutarha Kevätaurinko kääntää katseet kohti puutarhaa - ja kesää! Aurinko on se voima, joka saa maaliskuun puolen välin jälkeen unelmoimaan tulevasta kesästä ja kasvukaudesta. Seuraavassa muutamia vinkkejä avuksi tulevan kasvukauden suunnitteluun. Marjapensaiden leikkaukset ovat tällä hetkellä ajankohtainen asia. Karviaiset ja herukat leikataan vuosittain harventaen. Vanhimmat ja vaurioituneet oksat poistetaan mahdollisimman läheltä maanpintaa. Tiheäkasvuisesta pensaasta kannattaa poistaa kerrallaan korkeintaan kolmasosa oksista. Pienemmästä pensaasta riittää muutaman oksan poisto. Älä jätä kasviin tappeja, sillä näiden kautta tuholaiset ja taudit pääsevät helposti lahottamaan ja sairastuttamaan kasvia. Vadelmakasvustoa leikataan myös vuosittain. Keväällä poistetaan kuolleet versot eli vadelmalta ne versot, jotka antoivat satoa viime vuonna. Harvenna kasvusto siten, että yhdelle juoksumetrille jäisi noin viisi versoa. Kasvusto on tällöin ilmava ja satoa tuottavaa versostoa on riittävästi. Lisäksi uudella tänä vuonna kasvavalla versostolla on tila kasvaa. Alueellamme vuosittain lisää kasvupinta- alaa saaneita ovat myös pensasmustikka, tyrni ja marjatuomipihlaja. Näitä harvennetaan tarvittaessa poistamalla muutama oksa vuosittain tai harvemmin. Nämä pensaslajit ovat varsin hidaskasvuisia, joten ensimmäinen leikkaus on ajankohtaista noin 4-6 vuotta istutuksen jälkeen. Tätä ennen voidaan lyhentää pitkiä oksia sekä poistaa vaurioituneita. Leikkauksin pensas saadaan haaroittumaan hyvin, muodostamaan tasasuhtaisen kasvuston sekä taataan tasainen sato vuodesta toiseen. Pensaat leikataan pääsääntöisesti kevättalvella ennen kuin niiden nuput alkavat pullistua eli ennen kuin kasvuvoima siirtyy juuristosta oksiin. Jotta leikkaus onnistuisi, kannattaa odottaa niin kauan, että lumi on sulanut, jotta pääset leikkaamaan poistettavat oksat mahdollisimman läheltä maanpintaa. Näin toimien ei kasviin jää haitallisia tappeja. Ennen silmujen avautumista marjapensaat ja omenapuut kannattaa ruiskuttaa kirvoja vastaan. Markkinoilla on tarkoitukseen sopivia valmisteita, kuten Ei ötökkä - kevätruiskute, Kevätruiskute, Nekokevätruiskute jaä tunnetuin valmiste, Sun 7E -kevätruiskute. Ei ole haitaksi, jos käsittelet samalla tuotteella myös pihasi koristepensaat. Marjamaan suunnittelussa kaiken perusta on huolellinen suunnittelu. Suunnittelu ja toteutus pitävät sisällään muun muassa kasvi- ja lajikevalinnat, taimityyppi (avo-, paakku-, astiataimi, mansikan osalta lisäksi frigo- ja satotaimet), katemateriaalivalinnat (avomaa, muovi, olki, KIRSTI VOHO Heli Pirinen Herukan kukkasilmut erilaistuvat jo edellisenä syksynä. Ne ovat valmiina aukeamaan jo ennen kuin lehdet ovat täysikasvuiset. muu orgaaninen kate), viljelyalan määrittäminen (kannattaa aloittaa pienemmällä alalla isontaa voi tietojen ja taitojen karttuessa), lohkon ravinnetalouden selvittäminen (viljavuusanalyysi), monivuotisten rikkakasvien hävittäminen (valvatti, ohdake, juolavehnä saatava pois) ja pinnanmuotoilut (vaikutus myös vesitalouteen). On hyvä, jos tiedät lohkon aikaisemmasta viljelyhistoriasta. Esimerkiksi mansikalle sopivia esikasveja ovat viljat (erityisesti kaura), tattari, rypsi ja vihannekset. Perunaa Majan Kotipakkaamo Iki-timotein siemenet luomuna ja tavanomaisena Jarmo Träskelin Majanperäntie PULKKILA 16 maaviesti 2/2008

17 ei suositella mansikan esikasviksi, koska sillä on samoja tauteja ja tuholaisia kuin mansikalla (sepän toukka, juurilaho). Myös apiloilla juurilahoa aiheuttaa sama sieni kuin mansikan juurilahon. Yli kaksivuotisilla nurmilla sepän toukat lisääntyvät niin runsaasti, että niistä on oletettavasti haittaa mansikan kasvulle. Sen sijaan 1-2- vuotiset nurmet ovat oivallisia esikasveja, koska ne parantavat maan rakennetta ja vähentävät rikkakasvillisuutta. Erilaiset viherlannoituskasvustot sopivat myös mansikan esikasviksi. Jos viljelyyn aiottavalla lohkolla esiintyy huomattava määrä monivuotisia rikkakasveja tai maan ravinnearvot ovat kaukana viljelykasviksi aiottavan kasvin ihannearvoista, etene maltilla ja käytä ainakin yksi kasvukausi näiden asioiden saattamiseksi kuntoon. Jokainen tietää, että kitkentää saa harjoittaa ihan tarpeeksi kasvukauden aikana, vaikkei lohkolla olisikaan ongelmaa monivuotisista rikkakasveista. Ravinne- ja vesitalouden merkitys korostuu erityisesti kasvien kasvun (mm. satovuoden kasvu, uusiutuminen, satoa tuottavan osuuden määrä, tuleentuminen, talvehtiminen) ja terveyden muodossa. Jos päämääräsi ovat korkeammalla eli aikomuksenasi on saada viljelykseltä tuotteita myytäväksi asti, suunnittelusta tulee paljon monisäikeisempää. Kirsti Voho on ProAgria Oulun puutarhatuotannon neuvoja. Hehkuvaa kukkaloistoa puutarhalta Mäkysen Puutarha Ky Ollinmäki, Pyhäjoki Puh Avoinna joka päivä klo 9 21 Polka, Bounty vai Cavendish? Eniten viljelty mansikkalajike meillä on Polka. Se muodostaa kookkaan ja tuuhean kasvuston eli istutusetäisyydet suuremmat kuin muilla lajikkeilla. Marjan laatu ja maku ovat erinomaiset. Marja kestää melko hyvin sateisiakin kausia. Aika talven sekä härmän kestävä lajike. Tyvimätäalttiutta eli istutuksen yhteydessä suositeltavaa Aliette 80 WG -kauppavalmisteella kastelu. Jonsok vaatii ja sietää enemmän lannoitusta ja kastelua, muuten marjakoko pienenee satokaudella hyvinkin nopeasti. Varmin viljelylajikkeemme. Monipuoliset käyttöominaisuudet eli marjan rakenne on kiinteä ja kestävä. Bounty luetaan niin sanottuihin myöhäisiin lajikkeisiin. Voimakaskasvuinen hyvin pystyssä pysyvä lehdistö. Muodostaa runsaasti rönsyjä. Marjat tummia, kekomaisia, kiinteitä ja keskisuuria sekä hedelmän liha on läpipunainen. Marjat ovat hyvän makuisia. Satovaihteluiden merkitys korostuu - lajike on tavallista herkempi reagoimaan epäedullisiin sääolosuhteisiin kukinnan aikana, jolloin kukkien pölyttyminen ja sen vaikutuksesta siementen kehittyminen voi jäädä vajavaiseksi. Pölyttäjähyönteisten merkitys korostuu. Mansikkalajeissa on valinnan varaa. Honeoye luetaan niin sanottuihin varhaisiin lajikkeisiin. Lehti- ja kukkavarret poikkeuksellisen tukevat. Yksittäiset lehdet ovat kookkaita, mutta niitä on melko vähän. Muodostaa avoimen kasvuston eli marjat löytyvät helposti. Talvenarka etenkin vähälumisilla alueilla eli talviharson käyttöä suositellaan. Olkikin käy talvisuojauksena. Marjat ovat kauniin muotoisia ja värisiä ja hyvin kiinteitä. Marjan kärki voi jäädä vaaleaksi, on herkullisimmillaan täysin värittyneenä. Korona on Suomessa jonkin verran viljelyssä, mutta muissa pohjois- Keskikyläntie 42 A, TYRNÄVÄ P/F (08) , , LUOMU- SIEMENET Olavi Porrassalmi Puh. (06) , olavi.porrassalmi@nic.fi Katso laatu- ja hintatiedot: PUUTARHA maissa suosituimpien lajikkeiden joukossa. Hyvänmakuiset marjat. Ei kestä pitkiä kuljetusmatkoja eikä kovin sateisia olosuhteita eli on hieman pehmeäpintainen lajike. Polkan ja Senga Senganan kanssa samoihin aikoihin kypsyvät marjat. Kukkavanat ovat herkkiä taittumaan, joten poimittava erityisen varovaisesti. Marjan kärki voi jäädä vaaleaksi. Cavendish on erityisen suosittu torimarjana. Marjan maku on miellyttävä. Epätasaisen kypsymisen johdosta marjan väritys saattaa jäädä hieman kirjavaksi. Kasvutapa on sopivan avoin, jolloin valo pääsee hyvin taimen keskiosiin. Tyvi on peittävä eli rikkakasvit eivät pääse kovin helposti kasvamaan taimen tyveltä. Talvenkestävyys hyvä eli ei tarvitse talvisuojausta. Sato kypsyy Polkan kanssa samoihin aikoihin. Senga Sengana on varmasti tunnetuimpia lajikkeitamme. On otettu viljelyyn Saksassa vuonna Marjat ovat tummanpunaiset myös sisältä, maku on aromikkaan hapokas. Joidenkin mukaan se ainoa oikea mansikkalajike makunsa puolesta. Sonata on Polkan tyyppinen lajike. Lajike haaroittuu hyvin. Marjat kirkkaamman punaiset ja kookkaammat kuin sukulaisellaan Polkalla. Marjan maku on hyvä ja marja on kiinteä. Tyvimätä herkkyys samaa luokkaa kuin Polkalla. Lisäksi markkinoilla kokeilemisen arvoisia lajikkeita ovat muun muassa Kaunotar, Kulkuri ja Salsa. Kirsti Voho on ProAgria Oulun puutarhatuotannon neuvoja. 2/2008 maaviesti 17

18 Belarus - varaosat - renkaat - laitteet Traktoreiden ja puimureiden uudet ja käytetyt varaosat Monipuolinen varaosatalo NURMIJÄRVI, Hyvämäentie 123 Puh , GSM Käytä puhdasta kotimaista energiaa Kehitetty nimenomaan halkolämmitystä varten. Helppokäyttöinen suuren etuluukkunsa takia. MYÖS STOKERI KÄYTTÖÖN. Steel Production Maanselkä Oy Perho p LUOTETTAVA 18 maaviesti 2/2008 VEDA 35 kw cm haloille VEDA 70 kw 1 m haloille markku.maanselka@pp.inet.fi SALAOJA-AURA on oiva apu sateiden aiheuttamia PINTAVESIHAITTOJA ja JÄÄPOLTTOJA vastaan. Nyt 600 e Sis. alv 22% Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni Terä 20 x 200 mm erikoisterästä Vetokuula 75 mm Ojan syvyys 75 cm JYKEVÄ salaoja-auralla johdat pintavedet kätevästi notkoista yms. sala- ja avo-ojiin. Auralla vedät maahan myös salaojaputken. Soita ja kysy lisää! Esteeseen ajettaessa pultti toimii laukaisijana Kiinnitysholkki salaojaputkea varten Metallipaja Heikki Alakortes Ky ISOJOKI p. (06) ,

19 Investoivan tilan palvelut kiinnostavat viljelijöitä y ryrit i t yys s ELL A KARTTIMO Investoivan tilan tueksi koottu tukitiimi on saanut hyvän vastaanoton Pohjois-Pohjanmaalla. ProAgrian, Suomen Salaojakeskuksen, Faba Jalostuksen sekä meijereiden ja teurastamoiden asiantuntijoista kootun tiimin puoleen on kääntynyt heti alkuvaiheessa runsaat parikymmentä tilaa. Investoivan tilan tukitiimi on syntynyt todelliseen tarpeeseen. Rakennushankkeet ovat yhä mittavampia, mutta tieto ja osaajat usein monen mutkan takana. Nyt viljelijä saa yhdellä yhteydenotolla kumppanikseen laaja-alaisen asiantuntijatiimin, ProAgria Oulun talousneuvoja Sari Isotalus kertoo. Rakennanko uuden, laajennanko vai tehostanko tuotantoa? Viljelijä saattaa miettiä tulevaisuuden suuntaviivoja hiljaa mielessään vuosikausia. Epätietoisuus ja jahkailu kuluttavat turhaan energiaa ja voimavaroja. ProAgrian tai meijerin neuvojan puoleen voi kääntyä, vaikka investointipäätöstä ei olisi vielä tehtykään. Ulkopuolinen näkökulma antaa usein asioille uutta suuntaa, Sari Isotalus sanoo. Hän suosittelee jokaiselle tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan miettivälle tilalle ja maaseutuyritykselle kehityskeskustelua yhdessä ProAg- rian neuvojan kanssa. Kehityskeskustelu kirkastaa yrityksen tulevaisuuden suuntaa ja auttaa yrittäjää tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmia: mitä ja missä järjestyksessä kannattaa tehdä. Samalla kartoitetaan tilan taloudelliset mahdollisuudet. Puuhun kannattaa nousta tyvestä. Jos viljelijä ei ole hahmottanut kokonaisuutta ja tavoitteita itselleen, piirtäjän ja suunnittelijan on hankala toteuttaa omaa työtään. INVESTOIVAN tilan tiimin asiantuntemus kattaa tilan tavoitteiden ja voimavarojen kartoituksen, tuotannon ja toiminnan suunnittelun, teknisen suunnittelun ja rakentamisen sekä tuotannon aloittamisen ja seurannan. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Sari Isotalus, puh , sari.isotalus@proagria.fi; ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh , ari.alamikkotervo@proagria.fi; ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, puh , osmo.tiikkanen@proagria.fi; Suomen Salaojakeskus Oy, Ari Hyvärinen, puh , ari.hyvarinen@suomensalaojakeskus.fi. Maaseutuyrittäjä kaipaa yrityskohtaista KENTTÄNEUVONTAA Vuodenvaihteessa Nivala- Haapajärven seutukunnassa päättynyt Tulevaisuutta työstäen -hanke paneutui uusien maaseutuyritysten perustamiseen sekä olemassa olevien yritysten toiminnan kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Esiin nousi räätälöidyn ja yrityskohtaisen neuvonnan tarve. Tulevaisuuden suuntaa miettivä maaseutuyrittäjä kaipaa tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja yrityksen perustamisesta, ProAgria Oulun yritysneuvoja ja hankkeen projektipäällikkö Hannu Kokkoniemi kertoo. Tulevaisuutta työstäen -hanke jatkoi sitä edeltäneen Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen työtä. Runsaan vuoden kestänyt hanke myötävaikutti seitsemän uuden yrityksen tai yritysidean syntymiseen. Uusia työpaikkoja syntyi yhdeksän. Hankkeessa oli mukana kaikkiaan 44 maaseutuyritystä, joista 23 suunnitteli investointeja yli 2,4 miljoonaa euron arvosta. Yritykset uskoivat lisäävänsä lähivuosina liikevaihtoaan 1,2 miljoonasta eurosta noin 5,2 miljoonaan euroon. Yrittäjyyteen liittyvien mahdollisuuksien tutkailussa apuvälineitä olivat liikeidean testaus, liiketoiminnan suunnittelu, erilaiset tuotanto- ja taloussuunnitelmat, kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmat, rahoitus- ja tukilaskelmat ja osaamisen kehittäminen. Hanke osoitti, että yrityskohtaista kenttäneuvontaa tarvitaan edelleen. Aloittavien yritysten tulotaso on pieni, niinpä suunnittelun, ohjauksen ja neuvonnan tulee olla hinnaltaan kohtuullista. Myös kynnys tilata neuvontaa tulee pitää matalana. Hankkeen aikana syntyi seudulliseen yrityspalvelutoimintamalliin tukeutuva esitys maaseutuyrittäjyyshankkeesta, joka tuo toimintaansa aloittavien ja kehittävien maaseutuyritysten tueksi asiakasvastaavan. Hankkeelle odotetaan parhaillaan rahoituspäätöstä. Kehitettävinä asioina nousi esiin innovatiivisten uusien keksintöjen kehittämiseen tarkoitettu innovaatioja protopajatoiminta. Myös kansainvälisen osaamisen tarve nousi esille. Monet pitkään kotimaassa toimineet yritykset ovat ottamassa ensiaskeleitaan Suomen ulkopuolella. Tulevaisuutta työstäen -hanketta hallinnoi ProAgria Oulu kumppaneinaan Nihak Oy, Nivala-Haapajärven seutukunta, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Keskipiste-Leader, alueen kunnat ja maaseutuasiamiehet. Hanketta rahoittivat Euroopan maatalouden ohjausrahasto EMOTR, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Nivala-Haapajärven seutukunta ja alueen kunnat. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Hannu Kokkoniemi, puh , hannu.kokkoniemi@proagria.fi. EDULLISESTI YLÄ- JA ALAPOHJIIN Suurtehoimurointi kuiva/märkä Muutot ja vaihtolavakuljetukset Oulunseudun Puhallusvilla Oy Rantsila puh /2008 maaviesti 19

20 ympäristö YMPÄRISTÖTUKI KEVÄÄLLÄ 2008 Ympäristötukijärjestelmä jatkuu sitoumuskaudelle pienin muutoksin vuonna Kaikkia erityistukia haetaan mennessä. Perustuen sitoumus voidaan uusia, jos se loppuu tänä vuonna. Muuten voimassa olevia sitoumuksia ei voida tänä vuonna uusia. Sitoumuksiin hyväksytään vain jo ympäristötuessa tukikelpoiset alat. Poikkeuksena ovat vain yli 65-vuotiailta tulevat alat, jos alaa on yli kaksi hehtaaria ja alat ovat olleet yli 65-vuotiaalla itsellään viljelyssä edellisenä kasvukautena. Hakijan omistuksessa olevilta ympäristötuen ja LFA-sitoumuslohkoilta voidaan tästä vuodesta lähtien vaihtaa tukikelpoisuutta tukikelvottomille aloille. Lohkon, jolta sitoumus vaihdetaan, täytyy olla vähintään kaksi hehtaaria. Tarkempia tietoja asiasta kannattaa tiedustella oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka käsittelee tukikelpoisuuden siirrot. YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKI- SOPIMUKSET VUONNA 2008 TUKITASOT **) Pellolle / ha / v. Muulle alalle / ha / v. Sopimuksen pituus vuotta JOHANNA HELKIMO Sopimus alkaa (hakuaika mennessä) Uudet sopimukset Uusittavat sopimukset *) Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito max. 350 max tai tai tai 1.10 Monivaikutteisen kosteikon hoito (y) max. 450 max tai tai 1.10 Pohjavesialueiden peltoviljely max. 156 ei Perinnebiotoopin hoito (y) - max tai 1.10 arvokkaat pienialaiset kohteet 135 /kohde Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen max. 450 max tai tai 1.10 Valumavesien käsittelymenetelmät Alkuperäisrotujen kasvattaminen (suomenhevonen, länsisuomenkarja, lampaat, vuohet) 70 / ey itä- ja pohjoissuomen karja 500 / ey kanat ja kukot / maatila Mahdollinen kansallinen lisätuki Valtioneuvosto on hyväksynyt ympäristötukeen kansallisen lisätuen, joka olisi C-alueella 5 euroa / ha perustukeen ja luonnonmukaisen tuotannon tukeen 20 euroa / ha. Nämä kuitenkin vaativat komission hyväksynnän, jota ei vielä ole tätä tekstiä kirjoitettaessa Suomi esittää, että lisätuki koskisi myös vuoden 2007 sitoumuksia ja sopimuksia, mutta komissio ei ole vielä vahvistanut asiaa. erityistukisopimusten haku Uusia erityistukihakemuksia ehtii jättää liitteineen TE-keskukseen vielä mennessä alkaviin lohkot on oltava myös kuntaan jätettävällä tukihakemuksella. Kaikkien sopimusten tilalle, jotka loppuvat tänä vuonna, voidaan hakea uutta vastaavaa sopimusta. Voimassa olevia luonnonmukaisen tuotannon ja alkuperäisrotujen kasvattamista koskevia sopimuksia, jotka on tehty ennen vuotta 2007, voidaan hakea uusiksi sopimuksiksi vuonna Tälle vuodelle on esitetty kolmea uutta erityistukisopimustyyppiä, joista kahta on mahdollista hakea C-alueelle: lietelannan sijoittaminen peltoon ja turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Mikäli nämä sopimukset kiinnos- Luonnonmukainen tuotanto 161 / ha Luonnonmukainen kotieläintuotanto 287 / ha ALLA OLEVAT SOPIMUKSET EDELLYTTÄVÄT KOMISSION HYVÄKSYNTÄÄ hakuaika myöhemmin keväällä Lietelannan sijoittaminen peltoon Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely (kasvinviljely / kotieläintila) 114/ *) Vuonna 2003 alkaneen ja nyt päättyvän sopimuksen tilalle haettavissa uusi sopimus. Alkuperäisrodut ja luomu, myös vv alkaneen tilalle haettavissa uusi sopimus. **) osassa tukitaso lopullisesti vahvistamatta (y) myös rekisteröidyille yhdistyksille Pelloilla oleville sopimuslohkoille erityistuen lisäksi muiden tukien saaminen kannattaa tarkistaa täyttöoppaasta (täyttöohjeet, liite 7) tavat, kannattaa kysellä lisää huhtikuussa TE-keskuksesta tai kunnan maataloustoimistosta. Näiden uusien erityistukisopimuksien hakuaika on mahdollisesti myöhäisempi kuin muiden erityistukien. Päätukihaku on tehtävä mennessä. Muutoin haussa olevat erityistukisopimukset on mainittu oheisessa taulukossa. Ei-tuotannolliset investoinnit Tänä vuonna alkaa uusi ei-tuotannollisten investointien tuki, jota voidaan hakea monivaikutteisen kosteikon perustamiseen tai arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Tuen hakijana voi olla, joko viljelijä tai rekisteröity yhdistys. Tietoa asiasta saa TE-keskuksesta ja ProAgria Maaseutukeskuksista. Ylitarkastaja Johanna Helkimo työskentelee Pohjois-Pohjanmaan TEkeskuksen maaseutuosastolla. Erityistukihakemukset ja ei-tuotannollisten investointien tukihakemukset toimitetaan liitteineen mennessä TEkeskukseen. Hakemuksen tai liitteen myöhästyminen aiheuttaa seuraamuksen - myös alkaviin sopimuksiin. Hakulomakkeita ja ohjeita saa TE-keskuksesta, kuntien maataloustoimistoista ja osoitteesta fi. Suunnitteluapua saa myös ProAgria Maaseutukes-kuksista. Lisätietoa erityistuista sekä linkit suojavyöhykkeiden ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmiin: > Maiseman- ja luonnonhoito, sivun alareuna. 20 maaviesti 2/2008