Yhteyshenkilö: Pentti Kaarlela, puh , Toimipaikat: Tornio Keminmaa Tervola

Transkriptio

1 Meri-Lapin ympäristölautakunta Suensaarenkatu Tornio Annetaan julkipanon jälkeen dnro 18/ /2015 2/2015 TORNION RAKENNUSSORA OY:N YMPÄRISTÖLUPA KALLION LOUHINTAAN JA MURSKAUKSEEN SEKÄ ASFALTTI-, BETONI- JA TIILIJÄTTEEN VASTAANOTOLLE, MURSKAUKSELLE JA VARASTOINNILLE SEKÄ BETONIJÄTTEEN MUKANA TULEVAN TERÄSJÄTTEEN VARASTOINNILLE JA RAKENNUSPUUJÄTTEEN, KANTOJEN JA YLIJÄÄMÄMAAN VASTAANOTOLLE, KÄSITTELYLLE JA VARASTOINNILLE KIINTEISTÖLLÄ , TORNIO ASIA HAKIJA Tornion Rakennussora Oy on jättänyt ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta sekä asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen vastaanottoa, murskausta ja varastointia. Lupahakemus koskee myös betonijätteen mukana tulevan teräsjätteen varastointia sekä rakennuspuujätteen, kantojen ja ylijäämämaan vastaanottoa, käsittelyä ja varastointia Tornion Pohjukanmäellä kiinteistöllä [1: s. 1] Tornion Rakennussora Oy Veturitallintie Tornio Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Pentti Kaarlela, puh , pentti.kaarlela@tornionrakennussora.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Tornion Rakennussora Oy:n omistaman kiinteistön eteläosaan. Alue sijaitsee Torniossa Ala-Raumon kylässä Pohjukanmäellä, joka sijaitsee 700 m pohjoiseen osoitteesta Kalkkimaantie Tornion Rakennussora Oy suorittaa alueella kallion louhintaa, murskausta ja varastointia sekä hakee lupaa aloittaa asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen sekä ylijäämäbetonin vastaanoton, murskauksen ja varastoinnin sekä betonijätteen mukana tulevan metallijätteen sekä rakennuspuujätteen, kantojen ja ylijäämämaan vastaanoton, käsittelyn ja varastoinnin. Toiminta-alue ulottuu lähimmillään 500 metrin päähän Säynäjäojasta ja 700 metrin päähän naapurikiinteistöistä. Saman kiinteistön pohjoisosissa on toiminnanharjoittajan toinen kallion louhinta- ja murskausalue. Toimipaikat: Tornio Keminmaa Tervola Puhelin ja sähköposti: Suensaarenkatu 4 Kunnantie 3 Keskustie 81 Puh. (016) (vaihde) TORNIO KEMINMAA TERVOLA etunimi.sukunimi@tornio.fi

2 2(21) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 27 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2, on oltava lupa. Niinpä seuraavilla toiminnoilla on oltava ympäristölupa: 7 c) kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää; 7 e) murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää; 13 f) muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 :stä johdu muuta: 6 a) kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää 6 b) kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää; 12 b) pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle tonnia vuodessa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Torniossa toimii Meri-Lapin ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Pentti Kaarlelan allekirjoittamalla ympäristölupahakemuksella. Hakemusta on täydennetty ja annettu vielä vähäisiä täsmennyksiä TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa oleva Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä määräaikainen vesilain mukainen lupa (Nro 27/07/1, Dnro PSY-2006-Y-66) maa-ainesten ottamiselle pohjavesipinnan alapuolella, joka on voimassa saakka sekä Tornion kaupungin Ympäristölautakunnan myöntämä maa-ainesten ottolupa (1001/55.983/2006), mikä on voimassa saakka. Alueella oli myös määräaikainen Tornion kaupungin ympäristö- ja pelastuslautakunnan myöntämä ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen (Drno 1434/22.983/02), mutta sen voimassaoloaika on päättynyt

3 3(21) Alueella on voimassa vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava [9], jossa toiminta-alue kuuluu alueeseen EO2408 eli Pohjukanmäen kalliokiviaineksen ottoalueeseen. Alueella on myös Tornion kaupunginvaltuuston hyväksymä Tornion yleiskaava 2021 [12], jossa toiminta-alue on maa-ainesten ottoalue (EO). Toimintakiinteistön alueella ei ole muita voimassa olevia oikeusvaikutteisia kaavoja. TOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖ TOIMINTA Alue ei ole luo ki tel tua poh ja ve si aluet ta. Lä hin asu tus si jaitsee reilun 700 metrin etäi syy del lä louhin ta-aluees ta lounaaseen Kalkkimaantien varressa [12]. Lä hin luon nonsuo jelualue (Ra kan jängän Natu ra-alue) si jait see reilun 1400 met rin etäi syydellä pohjois-koilliseen toiminta-alueesta [9]. Lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta etelään länteen sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä lintualue Raumonjärven pellot [9]. Toiminta-alueen välitön lähiympäristö 100 metrin etäisyydellä on enimmäkseen metsää ja paikoin avokalliota [12]. Kiinteistön pohjoisosassa on louhinta-alue, johon samalle toiminnanharjoittajalle on myönnetty ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle ja maa-ainesten ottolupa, jotka ovat voimassa saakka. Y l e i s k u v a u s Toiminnanharjoittaja hakee ympäristölupaa kallion louhinnalle, murskaukselle ja varastoinnille sekä asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen sekä ylijäämäbetonin vastaanottoon, murskaukseen ja varastointiin sekä betonijätteen mukana tulevan metallijätteen, rakennuspuujätteen sekä kantojen ja ylijäämämaan vastaanottoon, käsittelyyn ja varastointiin. Kallion louhinta, murskaus ja varastointi sekä jätteen vastaanotto ja varastointi on ympärivuotista ja toistaiseksi voimassaolevaa, mutta tapahtuvat kuitenkin pääasiassa keväisin ja syksyisin. Kallion louhinta ja murskaus sekä jätteen murskaus tehdään alueella 1-4 krt/vuosi. Tornion Rakennussora Oy louhii ja murskaa kalliota t/v ja koko lupa-aikana tonnia. Asfalttijätettä murskataan ja varastoidaan enintään 2000 t/v ja betoni- ja tiilijätettä enintään 4000 t/v. Rakennus- ja puujätettä vastaanotetaan ja käsitellään enintään 2000 t/v ja ylijäämämaata enintään 2000 t/v. Tiili-, betoni-, asfaltti- ja puujätteen varastointi- ja murskausalue sijoittuu kiinteistölle tulevan tieuran itäpuolelle ja kallion louhinta-, murskaus- ja varastointialue jätteenmurskausalueesta itään ja koilliseen. [1, s. 2] Päivittäinen toiminta-aika on klo 6-22 välisenä aikana yhdessä tai kahdessa vuorossa. Viikoittainen toiminta-aika on noin 8-12 viikkoa vuodessa ajoittuen 2-4 kertaan vuodessa. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan raskaanliikenteen

4 4(21) käyntimäärät alueella on keskimäärin 20 krt/vrk ja ajoittuvat klo 6-22 väliseen aikaan [3, s. 1-2]. Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen vastaanotto murskaus, varastointi on tarkoitus aloittaa kevättalvella 2015, välittömästi kun haettava ympäristölupa on saanut lainvoiman. Toiminnalle haetaan toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Raaka-aineet, tuotteet ja polttoaineet Polttoaineena alueella käytetään kevyttä polttoöljyä, räjähdysaineena dynamiittia, kemiittiä (kemix) ja sähkönalleja. Keskimääräinen polttoaineen kulutus on noin 0,5 l/louhittava m 3 ja räjähdysaineiden kulutus noin 800 g/louhittava m 3, enimmillään kulutus on polttoaineella 1 l/louhittava m 3 ja räjähdysaineilla 1 kg/louhittava m 3. Murskauksen ollessa käynnissä laitoksen polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä. Kerrallaan varastoitavan kevyen polttoöljyn määrä on enintään 3000 l. [3: s. 1] YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan [1: s. 2] Pölyä syntyy kallion louhinnasta ja murskauksesta sekä jätteen murskauksessa ja kuormauksessa. Pölyntorjuntaan käytetään tarvittaessa kastelua. M e l u Toiminnassa kallion louhinnasta ja murskauksesta sekä jätteen murskauksesta ja kuljetuksiin liittyvästä liikenteestä syntyy melua. Melu ei ole ympäristöä ja asutusta haittaavaa. [1: s. 2]. Jätteet, niiden määrä ja käsittely Hyötyjätteen mukana mahdollisesti tuleva vähäinen määrä kyllästettyä puuta, muovia, eristeitä yms. kerätään siirtolavoille ja toimitetaan lähistöllä sijaitsevaan jätteenkierrätyslaitokseen/loppusijoitukseen (Jäkälä) [1: s. 3]. Riskinarviointi ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet Toiminta ei aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueelle. Huomioon otettavat ympäristövaikutukset kohdistuvat työkoneiden ja kuljetuskaluston l i i k e n n ö i n t i i n. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminta-alueen vesiä tarkkaillaan yhdessä Pohjukanmäen pohjoisosassa olevan kallionlouhinta-alueen kanssa. Alueen pohjoisosan ympäristöluvassa (Drno 1000/55.983/2009) lupamääräyksessä 21 edellytetty tarkkailuohjelma

5 5(21) on hyväksytty [5]. Tarkkailussa näytteitä otetaan kerran vuodessa tulva- ja sulamisvesikertymien loputtua kesäkuun loppuun mennessä. Pintavesien näytepisteet sijaitsevat Säynäjäojassa Pohjukanmäki-Klupikallion louhinta-alueiden ylä- ja alapuolella ja näytteet otetaan lisäksi molempien louhinta-alueiden selkeytysaltaista sekä ottoalueiden läheisyydessä olevasta talousvesilähteestä. Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan toiminnan aikana 2-4 krt/vuosi pohjavesiputkesta, joka sijaitsee kiinteistölle tulevan tieuran länsipuolella. Vesinäytteistä analysoidaan ulkonäkö, väri, happamuus, sähkönjohtavuus, permanganaattiluku, rauta, mangaani, alumiini, kokonaiskovuus, koliformiset bakteerit, ammonium, nitraatti, nitriitti ja polttoainehiilivedyt (mikäli niitä havaitaan aistinvaraisessa tarkastelussa) Aluetta tarkkaillaan myös Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän vesilain mukaisen luvan (Nro 27/07/1, Dnro PSY-2006-Y-66) lupamääräyksen 16 edellyttämän tarkkailuohjelman [6] mukaan. Alueelta poisjohdettavien vesien määrää seurataan päivittäin ja samalla suoritetaan veden laadun aistinvaraista tarkkailua. Mikäli vedessä havaitaan jotakin poikkeuksellista, otetaan vesinäyte ja tutkitaan sen laboratoriossa. Normaalista poikkeavat havainnot kirjataan. Pohjaveden laatua seurataan Vaaramäen länsirinteellä olevasta talousvesilähteestä (tila RN:o 40:2) otettavasta vesinäytteestä ja louhosalueelle kertyvien vesien laatua tutkitaan eteläpäässä olevasta selkeytysaltaasta. Toiminnan aikana otetaan vesinäytteet touko- ja lokakuussa. Vesinäytteistä analysoidaan aistinvarainen arvio, väri, ph, sähkönjohtavuus, permanganaattiluku, rauta, mangaani, alumiini, kokonaiskovuus, nitraattityppi ja ammoniumtyppi [6: liitteen s. 2]. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen (YSL 39, 40 ; YSA 3, 11 ; HL 22 ) Tornion Rakennussora Oy täydensi ympäristölupahakemustaan [1] sekä paperisella asiakirjalla [2] että vielä sähköpostitse [3]. Lupahakemuksesta tiedottaminen (YSL 43, 44 ; YSA 11 ) Lupahakemuksesta on kuulutettu Tornion kaupungin ilmoitustaululla [13] ja internetissä Tornion kaupungin sivulla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Tornion kaupungintalolla samana aikana. Hakemuksesta on ilmoitettu Lounais-Lappi lehdessä [15]. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto sijoituspaikkatilan rajanaapureille ja omistajille kirjeitse [14]. Kirjeet postitettiin Tarkastus kiinteistöllä (HL 39 ) Vs. ympäristötarkastaja Veera Pikkarainen ja ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen suorittivat tarkastuksen esitetyllä toiminta-alueella Pentti Kaarlela ja Mika Hamari esittelivät alueen tämän hetkistä ja tulevaa toimintaa. Tarkastuksella todettiin, ettei polttoaineiden säilytyspaikkaa ole suojattu. Toiminnanharjoittajalle annettiin kehotus [16] rakentaa polttoaineen

6 6(21) säilytyspaikkaan suojaus mennessä. Suojaus voidaan tehdä yhtenäisellä muovikalvolla, jonka päälle levitetään 20 cm:n hieta-, hiekka-, sora- tai vastaava suojakerros. Vastaava suojaus voidaan rakentaa myös muusta tiiviistä aineesta. Lausunnot ja muistutukset (YSL 42, HL 32 ) Vastineet (HL 34 ) Hakemuksesta on suullisesti pyydetty lausuntoa Tornion kaupungin ympäristöterveysvalvonnalta: terveystarkastaja Tarja Rosenqvist ei pitänyt tarpeellisena antaa lausuntoa. Kiinteistön naapureita on kuultu hakemuksen johdosta. Hakemuksesta ovat jättäneet muistutuksen Juhani Palviainen ja Mikko Kero [4]. He esittävät, että luvan hakija velvoitetaan kustantamaan kerran vuodessa vesitutkimus muistutuksen tekijäin kaivosta, niin kauan kuin toiminta jatkuu ja ympäristöviranomaisen harkinnan mukaan myös toiminnan päättymisen jälkeen. Muistutuksessa esitetään lisäksi, että toiminta-aika murskausalueella rajataan klo väliseen aikaan. Tämä muistutus esitetään Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle esityslistan liitteinä siihen kokoukseen, jossa tämä ympäristölupa-asia ratkaistaan. Muistutuksen ympäristöluparatkaisun kannalta olennaisimmat kohdat käydään läpi ratkaisuosan kohdassa Lupaviranomaisen vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Hakijalta on pyydetty [7] vastine muistutuksesta [4], jossa on esitetty vaatimuksia toiminnan suhteen. Vastineessa [8] luvan hakija katsoo, että alueelle hyväksytyn vesientarkkailuohjelman [5] mukaiset vesinäytteet kattavat alueen vesien tarkkailun tarvittavilta osin. Hakija esittää lisäksi, että mikäli ottoalueen vesienjohtamispaikan alapuolelta otettavassa näytteessä ilmenee jotain poikkeavaa, niin tässä tapauksessa otetaan myös näyte muistutuksen tekijöiden kaivosta ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli tulosten perusteella on aihetta. RATKAISUOSA (YSA 15 ) VIRANOMAISEN RATKAISU (YSL 11, 48, 49 ; NaapL 17 ) Ympäristölautakunta tutkii hakemuksen ja myöntää Tornion Rakennussora Oy:lle kiinteistölle ympäristöluvan kallion louhintaan, murskaukseen ja varastointiin, asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen vastaanottoon, murskaukseen ja varastointiin sekä betonijätteen mukana tulevan teräsjätteen

7 7(21) varastointiin sekä rakennuspuujätteen, kantojen ja ylijäämämaan vastaanottoon, käsittelyyn ja varastointiin. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja kuitenkin noudattaen seuraavia lupamääräyksiä (siinäkin tapauksessa, että hakemuksessa esitetty olisi ristiriidassa lupamääräysten kanssa): LUPAMÄÄRÄYKSET Toiminnan sijainti 1. Toimintaa voidaan harjoittaa kiinteistön eteläisessä osassa, joka on merkitty hakemuksessa mukana olevaan karttaan. Jätteidenkäsittelyalue tulee erottaa louhinta-alueesta selvästi siten, etteivät jätemateriaalit leviä louhinta-alueelle. (YSL 6, 7, 11, 15.1, 20, 52, 58.1 ; JL 13 ) Jätteen käsittelytoimintaa koskevia lupamääräyksiä 2. Jätteiden käsittelytoiminnassa saa vain hyödyntää hakemuksessa esitettyjä jätemateriaaleja. Asfalttijätettä saa vastaanottaa, murskata ja varastoida enintään 2000 t/v ja betoni- ja tiilijätettä enintään 4000 t/v; metallijätettä (joka tulee betonijätteen mukana) saa vastaanottaa ja varastoida enintään 2000 t/v. Rakennuspuujätettä ja muuta puujätettä saa vastaanottaa, käsitellä ja varastoida enintään 2000 t/v ja pilaantumatonta ylijäämämaata enintään 2000 t/v. (JL 13, 29.1, 120 ; YSL 6, 7, 11, 14 17, 20, 52, 58 ; YSA 2 ) 3. Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että alueelle ei tuoda muita jätteitä tai aineita kuin niitä, joiden hyödyntäminen alueella on sallittu eli edellä määräyksessä 2 mainittuja. Jos alueelle tuodaan jätettä tai muuta ainetta, jonka hyödyntämistä alueella ei ole sallittu, se on ilman tarpeetonta viivytystä palautettava tämän aineen luovuttajalle tai toimitettava paikkaan, jolla on lupa aineen vastaanottoon. Alueella ei saa säilyttää vaarallista jätettä eikä asiaankuulumatonta jätettä tai kalustoa. Vastaanotettava jäte ei saa sisältää PCB-yhdisteitä sisältäviä saumausmassoja, asbestia, lyijyä tai kyllästettyä puuta taikka muuta haitallista ainetta, jonka johdosta jäte olisi vaarallista jätettä. Alue on pidettävä hyvässä järjestyksessä ja sen yleisestä siisteydestä on huolehdittava jatkuvasti. (YSL 6, 7, 11, 14 17, 49, 52, 58, 62, 209 ; JL 6, 13, 15, 17, 28, 29.1, 31, 72, 73, 120 ; JHM 2, 4 ) 4. Betonijätteestä on ennen murskausta poistettava metallit ja orgaaninen aines, kuten muovit, puu ja eristeaineet. Jäte on murskattava enintään 150 mm:n palakokoon. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä annettava käyttöön toimitettavasta murskeesta ja muusta jätemateriaalista ja jätteestä muokkaamastaan materiaalista laatuselvitys sen vastaanottajalle ja valvovan viranomaisen edustajalle. Kaikista em. materiaalejaan koskevista selvityksistä, jotka koskevat pitoisuuksia tai aineiden liukenemista tai muuta pääsemistä materiaaleista, toiminnanharjoittajan on toimitettava jäljennös

8 8(21) Tornion kaupungin ympäristönsuojelulle kuukauden kuluessa selvityksen tekemisestä. Asfalttijäte ei saa sisältää kivihiilitervaa, öljyä tai vaarallisia kemikaaleja eikä siihen kuulumatonta materiaalia. (YSL 6, 8, 58, 62 ; JL 12, 13, 15, 28, 120, 122 ; MARA 5 ja liitteet 1 ja 2; Johtos 4, 11 ) 5. Toiminnanharjoittajalla on oltava tiedossaan, minne ja milloin alueella murskattava ja varastoitava betoni-, tiili- ja teräsjäte toimitetaan hyötykäyttöön. Toiminnassa muodostuvia hyödyntämiskelpoisia jätteitä saa varastoida alueella enintään kolme vuotta ennen niiden käsittelyä ja hyödyntämistä. Hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä saa varastoida alueella enintään vuoden. (YSL 6, 7, 14 16, 49, 52, 58, 62, 209 ; JL 13, 28, 72, 73, 120 ; JHM 2, 4 ) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin aiheutuvat päästöt 6. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa tai muutakaan kohtuutonta rasitusta ympäristölle. Paikat, joissa käsitellään tai säilytetään öljyä tai muuta maaperän tai pohjaveden kannalta vaarallista ainetta, samoin mahdolliset työkoneiden ja autojen säilytyspaikat on suojattava kestävällä yhtenäisellä muovilla, jonka päälle on levitettävä vähintään 20 cm:n hiekkakerros tai vastaava suojakerros, joka suojaa muovia rikkoontumiselta, kun suojatulla alueella toimitaan. Muovin reunat on nostettava ylös, niin että muovi muodostaa allasrakenteen suojatulle alueelle. Vastaava suojaus voidaan rakentaa myös muusta tiiviistä aineesta. Polttoaineiden säilytyspaikalla on oltava pohjavesipinnan yläpuolella suojaavaa maata vähintään kaksi metriä. Satunnaisetkaan päästöt eivät saa päästä pohjaveteen. (YSL 6, 7, 11, 14 17, 20, 49, 52 ; YSA 15 ; MURA 9, 12 ) 7. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pääsy maaperään sekä pohja- ja pintavesiin on estettävä tehokkaasti. Öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita ei saa varastoida ilman Meri-Lapin ympäristöpalveluiden hyväksymiä suojakaukaloita. Jos alueella säilytetään polttoainetta tai mineraaliöljyä, niin sen on oltava säiliössä, joka on kaksivaippainen tai sijoitettu lujaan, tiiviiseen ja katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään 1,3 kertaa säiliön tilavuus. Säiliössä mahdollisesti olevien kiinteiden yhteiden on oltava suoja-altaan piirissä niin, että yhteen rikkoutuminen ei aiheuta kemikaalin valumista altaan ulkopuolelle. Altaaseen kertynyt neste on poistettava. Öljyä ja öljyistä vettä ei saa laskea maaperään, vaan öljyinen aines on toimitettava hyväksyttyyn öljyisen jätteen vastaanottopaikkaan. (YSL 6-8, 11, 14 17, 20, 49, 52, 58 ; JL 13, 28, 29, 72 ; JHM 2 ; MURA 9, 12 ; Johtos 4, 9, 11 ) 8. Polttonestesäiliöitä täytettäessä on käytettävä toimivaa ylitäytönestintä ja otettava huomioon lämpölaajenemisen mahdollisuus, niin että säiliöstä ei tapahdu ylivuotoa. Jos alueella tankataan laitteita, koneita tai ajoneuvoja, polttoainesäiliön tankkausyhteessä on oltava pistooliventtiili tai vastaava,

9 9(21) Päästöt ilmaan Melu joka estää painovoimaisesti tai lappoamalla tapahtuvan polttoainevuodon. (YSL 6, 7, 11, 14 17, 20, 49, 52 ; MURA 9 ) 9. Laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Öljyä tai muuta haitallista kemikaalia vuotavien laitteiden käyttö on kielletty. (YSL 6-8, 14 17, 20, 49, 52 ; JL 72 ; MURA 9 ) 10. Louhoksen ja jätteenkäsittelyn toiminta-alueelta ympäristöön johdettavista vesistä ei saa aiheutua haittaa. Louhinta-alueelle kertyvät pintavedet on tarvittaessa käsiteltävä riittävän kokoisissa saostusaltaissa ennen niiden johtamista maastoon. (YSL 6, 7, 14, 15, 20, 52 ; MURA 10 ) 11. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Tarvittaessa murskattavan aineksen ja kulkualueiden pölyämistä on estettävä kastelemalla niitä vedellä. Toiminnan johdosta hiukkaspitoisuus ei saa naapurikiinteistöillä nousta hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta yli 0,05 mg/m 3 ja kokonaisleijuman osalta yli 0,3 mg/m 3 vuorokausikeskiarvona laskettuna. Tarvittaessa hiukkaspitoisuus on varmistettava mittauksin. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus. Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelun viranhaltija voi tarvittaessa täsmentää velvollisuutta mittauksiin ja niistä raportointiin. (YSL 6-8, 14 16, 20, 49, 52, 58, 62, 209 ; NaapL 17 ; JL 13, 72, 120, 122 ; ILA 4 ; MURA 1, 4, 5 ; Johtos 4, 9, 11 ) 12. Räjäytyksissä on käytettävä suojausta niin, ettei kivi- tai muita kappaleita tai sirpaleita sinkoa louhintakiinteistön ulkopuolelle. (YSL 6-8, 14, 15, 20, 49, 52, NaapL 17 ) 13. Klo 22 6 eikä pyhäpäivinä saa aiheuttaa melua. Erityisen meluavien toimintojen aikarajat määräytyvät asetuksen [MURA] 8 :n mukaisesti. Melutaso ei saa toiminnan johdosta ylittää minkään kuuden tunnin jakson aikana seuraavia ekvivalenttimelutason L Aeq -arvoja: raja-arvo on 55 dba minkä tahansa asuinkiinteistön piha-alueella sekä missä tahansa kohdassa Tornion yleiskaava 2021:een merkittyä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää lintualuetta Raumonjärven pellot ; luonnonsuojelualueilla ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla raja-arvo on 45 dba. Jos on aihetta epäillä, että toiminnasta aiheutuu häiritsevää melua, on toiminnanharjoittajan varmistettava melutaso melumittauksin. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus. Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelun viranhaltija voi tarvittaessa täsmentää velvollisuutta mittauksiin ja niistä raportointiin. (YSL 6, 7, 14, 15, 20, 49, 52, 58, 62, 172, 209; VNp 993/ ; NaapL 17 ; JL 13, 120, 122 ; MURA 1, 7, 8 ; Johtos 4, 9, 11 )

10 10(21) 14. Kunakin vuonna päivämäärävälillä räjäytykset on kielletty. (YSL 5-7, 20, 49, 52 ) Varastointi sekä jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 15. Toimintaa tulee harjoittaa siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteistä ei saa aiheutua epäsiisteyttä eikä haittaa ympäristölle tai terveydelle sekä kulloinkin voimassa olevien Perämeren jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräyksien mukaisesti. Jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vastaanottajalle, jolla on oikeus käsitellä jätettä. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole vaarallisia jätteitä. (YSL 6, 7, 14 17, 20, 49, 52, 58, JL 8, 13, 15, 17, 19, 28, 29, 51, 72, JA 12.1, JHM 2, 4, 6, 7, 15 17, 24 ; MURA 11 ) 16. Jäteöljyt, kiinteät öljyiset jätteet sekä muut vaaralliset jätteet on kerättävä kukin jätelaji sille merkittyyn omaan, tiiviiseen astiaansa ja toimitettava mahdollisimman pian luvalliseen tällaisen jätteen vastaanottopaikkaan, vähintään kerran vuodessa. Varastointi on tehtävä tiivispohjaisessa reunakorokkeilla varustetussa, katetussa varastoissa, niille selvästi merkityssä paikassa, erillään muista jätteistä. Kun vaarallista jätettä toimitetaan vastaanottajalle, on huolehdittava siitä, että jätteet on pakattu ja merkitty asianmukaisesti ja että kuljetuksesta on tehty jäteasetuksen (179/2012) 24 :n mukainen siirtoasiakirja. (YSL 6, 7, 14 17, 20, 49, 52, 58, JL 6, 13, 15, 16, 17, 20, 28, 29, 120, JA 7 9, 24, JHM 2, 18 20, 24 ; MURA 11, 12 ) Häiriötilanteisiin varautuminen ja niissä toimiminen 17. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä torjuntatoimiin, joilla vaara pilaantumisen leviämisestä saadaan poistettua. Jos toiminnanharjoittaja ei itse kykene tekemään varmasti riittäviä torjuntatoimia, sen on heti hälytettävä pelastuslaitos apuun. Mahdollisimman pian eli viimeistään kiireisten torjuntatoimien jälkeen tapahtumasta on ilmoitettava Meri-Lapin ympäristöpalveluille (puhelinnumerot v. 2015: ympäristönsuojelusihteeri , ympäristötarkastajat / , ympäristöpäällikkö ). Mahdollisten palonalkujen sammuttamista varten öljysäiliöiden ja huoltokoppien luona on oltava nopeasti saatavilla sammuttimet, joiden toiminta on varmistettu. Pilaantumisen vaaraa aiheuttaneen häiriötilanteen jälkeen toiminnanharjoittajan on tehtävä toimenpiteet, joilla saadaan ehkäistyä vastaavan tapahtuman toistumista jatkossa. (YSL 6-8, 14 17, 20, 49, 52, 58, 123, 170, 172 ; JL 13, 120, 122 ; JHM 2 ; MURA 12 ) 18. Toiminnasta ei saa aiheutua haitallisia päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään eikä muuta kohtuutonta rasitusta ympäristölle. Jos on aihetta

11 11(21) epäillä, että tällaisia päästöjä aiheutuu, on toiminnanharjoittajan tehtävä selvitykset ja tarvittaessa mittaukset päästöistä. Selvitysten ja mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus. Jos toiminnasta tehdään perusteltavissa olevia huomautuksia, on toiminnanharjoittajan tarvittaessa tehostettava huomautusten kohteena olleiden seikkojen seurantaa toiminnassaan ja varmistettava, ettei ympäristölle aiheudu kohtuutonta rasitusta. Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelun viranhaltija voi tarvittaessa täsmentää velvollisuutta seurantaan, selvityksiin ja mittauksiin sekä niistä raportointiin. (YSL 6-8, 14 17, 20, 49, 52, 58, 209 ; NaapL 17 ; JL 13, 72, 120, 122 ; JHM 2 ; Johtos 4, 9, 11 ) 19. Öljy- ja polttoainevalumien varalta toiminnanharjoittajalla on oltava käytettävissä öljynimetysvillaa, turvetta tai muuta imeytysainetta sekä valumien ja imeytyneiden valumien talteenottoa varten astioita ja muita välineitä. Vuotona ympäristöön päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Imeytetty öljy on toimitettava hyväksyttyyn vaarallisen jätteen vastaanottoon (YSL 6, 7, 14 17, 20, 49, 52, 58, 62, 133 ; JL 28 ; MURA 12 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö 20. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien tekniikoiden kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen syntymistä tai edistää jätteen hyötykäyttöä. Toiminnassa tulee varautua verkkovirran käyttöönottamiseen murskaustoiminnassa heti kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Siihen saakka laitteita tulee käyttää ja polttoaine valita siten, että päästöt ilmaan (mm. rikkidioksidi, typen oksidit, hiilidioksidi, hiukkaset) ovat mahdollisimman pienet. (YSL 5-8, 14 16, 20, 49, 52, 53, 58 ; JL 8, 13, 15, 120 ; JA 12.1 ; JHM 2 ) Tarkkailu- ja raportointimääräyksiä 21. Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelulle on ilmoitettava milloin alueella louhitaan kalliota tai murskataan louhittua kalliota tai jätemateriaaleja. Ympäristönsuojelulle tulee ilmoittaa aina, kun alueella aloitetaan uusi louhintajakso tai murskaamon toimintajakso tai murskaamo väliaikaisesti tai lopullisesti puretaan alueelta sekä aseman vuosittaisen toimintakauden alkamisesta ja päättymisestä. (YSL 8, 52, 172 ) 22. Tornion Rakennussora Oy:n on tarkkailtava louhosalueelta ja jätteiden käsittelyalueelta poisjohdettavan ja johtuvan veden laatua ja määrää. Tämän tarkkailun yhteydessä on tarkkailtava louhosalueelta tulevan veden vaikutusta Säynäjäojan veden laatuun. Tarkkailu on suoritettava aikaisemmin hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien [5, 6] mukaan. Toiminnanharjoittajan on otettava kiinteistöjen ja porakaivosta kertaluontoinen analyysi kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Näytteestä tulee analysoida samat parametrit,

12 12(21) kuin tarkkailusuunnitelman [5] mukaan louhosalueen vesistä analysoidaan. Näytteen analysoinnin tulokset on toimitettava Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluun sekä kyseisten kiinteistöjen asukkaille kuukauden kuluttua analyysitulosten valmistumisesta. Mikäli louhosalueen selkeytysaltaan näytteessä havaitaan veden laadun olevan epätyydyttävä, toiminnanharjoittaja on velvollinen ottamaan näytteen kiinteistöjen ja (Osoite: Kalkkimaantie 58 ja 60) yhteisestä porakaivosta. Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristöpäällikkö voi päätöksellään täsmentää velvollisuutta tarkkailla toiminnan vaikutuksia vesiin ja siitä raportointiin. (YSL 6-8, 14, 22, 62 ; JohtoS 4, 9, 11 ) 23. Sekä varastoitavista että käsitellyistä jätemateriaaleista ja ylijäämämateriaaleista on pidettävä jätelajeittain aikajärjestyksen mukaista kirjanpitoa, jossa ilmoitetaan jätteen nimike ja olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta sekä aineksen käsittelytapa sekä kukin seuraavista: mistä aines on peräisin ja sen edellisen haltijan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot, kyseisestä kohteesta toimitetun aineksen määrä; kulloinkin varastoitujen ainesten määrät lajeittain; käsiteltyjen ainesten määrät lajeittain; muualle toimitettujen ainesten määrät lajeittain ja toimituspaikkojen sijainti ja omistajat/haltijat ja kuinka paljon mitäkin ainesta on toimitettu ja aiotaan toimittaa kuhunkin paikkaan ja ainesten toimituspäivämäärät. Aina, ennen kuin ainesta toimitetaan vastaanottopaikkaan, edellä mainitut tiedot kyseisestä aineserästä on ilmoitettava Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle (yhteystiedot v. 2015: osoite Suensaarenkatu 4, Tornio; sähköposti kai.virtanen@tornio.fi; fax (016) ), niin että ympäristönsuojeluyksiköllä on kulloinkin ajantasainen tieto ainesten toimittamisesta eri paikkoihin. (YSL 8, 58.1, 62, 172 ; JL 12, ; JA 22 ) 24. Rakennus- ja purkujätteen toimittamisesta käsittelyyn on laadittava siirtoasiakirja, jossa on tiedot jätteen lajista, määrästä, alkuperästä, toimituspäivämäärästä ja kuljettajasta jäteasetuksen (179/2012) 24 :n mukaisesti. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan (Tornion Rakennussora Oy) on varmistettava, että saa kustakin sille toimitetusta jäte-erästä tällaisen siirtoasiakirjan, ja vahvistettava jätteen vastaanotto allekirjoittamalla siirtoasiakirjan molemmat kappaleet (eli jätteen kuljettajan ja vastaanottajan kappaleet). Tornion Rakennussora Oy:n on säilytettävä siirtoasiakirjat vähintään kuuden vuoden ajan. (YSL 58.1 ; JL 12, ; JA 24 ) 25. Lisäksi on pidettävä kirjaa:

13 13(21) työskentelyajoista, huoltotoimista, kuten suojarakenteiden ja säiliöiden tarkkailusta ja kunnossapidosta; häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä, ympäristönäkökohtiin liittyvästä tarkkailusta ja tarkastuksista ja niiden tuloksista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä, korjausmääräyksistä, huomautuksista ja näiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä; Kirjanpidosta on käytävä ilmi tarkkailun tai muun toimen ajankohta ja suorittaja sekä tehdyt havainnot ja toimenpiteet. (YSL 6-8, 14, 62, 172 ; JL 12, 118, 119, 120, 122 ; JA 20, 22, 25 ) 26. Toiminnanharjoittajan on nimettävä henkilö, joka vastaa toiminnan asianmukaisesta suunnittelusta, tarkkailusta, kirjanpidosta sekä ympäristöhaittojen torjunnasta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava tämän vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön/henkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelulle. Nämä yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. (YSL 8, 52, 62, 170, 172 ; JL 122, 141 ; JA 25 ; MURA 12 ; JohtoS 4, 11 ) 27. Yhteenvetoraportti edellistä toimintavuotta koskevasta toiminnan tarkkailusta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportit tarkkailuista ja kirjanpidoista on näytettävä ja toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisten edustajille muulloinkin tarvittaessa tai pyydettäessä. Toiminnanharjoittajan on säilytettävä tässä päätöksessä määrättyä kirjanpitoaan vähintään kuusi vuotta. (YSL 6-8, 14, 62, 172 ; JL 119, 120, 122, JA 20 ; JohtoS 4, 11 ) 28. Jos toimintaa aiotaan muuttaa olennaisesti (esim. päästöjen, tuotannon tai käsiteltävien tai varastoitavien materiaalien laadun tai määrän muuttuminen, toiminnanharjoittajan vaihtuminen), on siitä ilmoitettava Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluun vähintään 30 päivää ennen muutosta. Yllättäen sattuvasta muutoksesta on ilmoitettava heti sen tapahduttua. (YSL 6, 8, 14 16, 49, 52, 58, 45a ; YSA 19 a, 30 ; JL 120, 122 ; JA 25 ; JohtoS 4, 11 ) 29. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaisen edustajalle eli Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelulle mahdollisimman pian, jos toiminnanharjoittajalle tulee ilmoituksia toiminnan haitallisista ympäristövaikutuksista (esim. ilmoitus häiritsevästä pölystä, melusta tai muusta päästöstä). Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaisen edustajalle mahdollisimman pian etukäteen, jos toiminnanharjoittaja oma-aloitteisesti tekee lupamääräyksien 4, 10, 11, 13, 18 tai 22 mukaisia mittauksia tai muita selvityksiä tai muuta toiminnan tarkkailun tehostamiseksi tai ympäristön pilaantumisen vaaran vähentämiseksi. (YSL 8, 62, 170, 172 ; JL 120, 122 ; JohtoS 4, 11 ) Toiminnan lopettaminen

14 14(21) 30. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelulle suunnitelma maaperän suojelusta ja jätehuoltoa koskevista toimista, jotka liittyvät toiminnan lopettamiseen. Alue, jolla toimintaa on harjoitettu, on siistittävä toiminnan lopettamisen yhteydessä. Toiminnanharjoittajan on sovittava lopputarkastuksen pitämisestä valvontaviranomaisen edustajan (Meri-Lapin ympäristöpalvelut, ympäristönsuojelu) kanssa viimeistään sillä viikolla, kun toiminta on lopetettu, ellei toiminnalle ole haettu jatkolupaa. (YSL 6-8, 14 17, 49, 52, 58, 113, 170, 172 ; JL 13, 28, 72, 73, 122, JA 13 ; JHM 2 ; JohtoS 4, 9, 11 ) Vakuus 31. Toiminnanharjoittajan on asetettava jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa varten euron vakuus Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää. Vakuudeksi hyväksytään pantattu talletus, takaus tai vakuutus (YSL 61 ). Vakuus on asetettava ennen toiminnan alkamista ja vakuuden voimassaoloa on jatkettava viimeistään kolme kuukautta ennen edellisen vakuuskauden päättymistä. Vakuuden on oltava voimassa kunnes toiminta on loppunut, sitä koskevan ympäristöluvan voimassaolo on lopetettu ja toiminta-alue on siistitty toiminnan jäljiltä. Vakuuden määrän pitää koko ajan olla vähintään sen verran, että se vastaa kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen aiheuttaisi: jos toiminta muodostuu sellaiseksi, että nämä kustannukset ovat oletettavasti yli euroa, toiminnanharjoittajan on kasvatettava tätä vakuutta vastaavasti. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä uudella päätöksellä vakuudesta ja sen määrästä. (YSL ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo (YSL 87 ) Tämä lupapäätös on voimassa asti ja vain tässä luvassa määritetyllä sijoituspaikalla. Mikäli toiminta olennaisesti muuttuu tai laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Ympäristölupa annetaan määräaikaisena, koska hakijalla on toinen ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen saman kiinteistön pohjoisosassa, jonka ympäristölupa ja maa-ainestenottolupa ovat voimassa saakka. Lupaa uusittaessa on mielekästä yhdistää samalla kiinteistöllä olevien louhinta- ja murskausalueiden ympäristöluvat, jolloin vältytään päällekkäisiltä lupamääräyksiltä ja saadaan saman kiinteistön toiminnan yhden ympäristöluvan piiriin. Lisäksi tämän luvan ottoalueen molemmat maa-ainesten ottoluvat ovat määräaikaisia ja loppuvat vuonna Toiminnanharjoittajalla jää maa-ainestenottoluvan päättymisen jälkeen aikaa murskata jo louhitut kalliolohkareet ennen ympäristöluvan päättymistä. Lupamääräysten tarkistaminen

15 15(21) Lupaviranomainen voi määrätä tekemään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi tai tarkistaa lupaehtoja, jos toiminta muuttuu tai jos on aihetta epäillä, että tässä luvassa annetut ehdot eivät ole riittävät estämään luonnon vahingollista muuttumista tai vaaraa terveydelle tai viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muuta näihin rinnastettavaa edun loukkausta, tai jos tarkistaminen on tarpeen toiminnan tarkkailemiseksi tai jos annetut määräykset eivät perustu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön. Ehtoja voidaan myös lieventää tai vähentää, jos huomataan, että vahingolliset ympäristövaikutukset saadaan riittävästi estettyä väljemminkin ehdoin. (YSL 20, 29, 49, 52, 62, 71 ja 89 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen (YSL 70.2 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT (HL 44 ) Lupaharkinnan perusteet Ympäristölautakunta katsoo tämän hetkisen tiedon mukaan, että määräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset ja toiminnassa voidaan noudattaa, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään. Edellä mainitun perusteella ympäristölupa myönnetään. (YSL 48 ) Luvan myöntämisen edellytykset (YSL 11, 12, 49 ) Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset huomioon ottaen, aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminta on sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumisen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristölautakunnan tämän hetkisen tiedon mukaan luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupaviranomaisen vastaus muistutukseen

16 16(21) Vastauksena Juhani Palviaisen ja Mikko Keron muistutukseen [4] todetaan, että toiminta-aikoja on rajattu siten, ettei klo 22 7 saa murskata (lupamääräys 13, MURA 8 ). Laitoksen tarkkailuun on lisätty määräys siitä, että toiminnanharjoittajan on otettava kiinteistöjen ja porakaivosta kertaluontoinen analyysi kuukauden kuluttua luvan lainvoimaiseksi tulosta. Näytteestä tulee analysoida samat parametrit, kuin tarkkailusuunnitelman [5] mukaan louhosalueen vesistä analysoidaan. Näytteen analysoinnin tulokset on toimitettava Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluun ja em. kiinteistöjen asukkaille kuukauden kuluttua analyysitulosten valmistumisesta. Mikäli louhosalueen selkeytysaltaan näytteessä havaitaan epätyydyttäviä tuloksia, toiminnanharjoittaja on velvollinen ottamaan näytteen kiinteistöjen ja yhteisestä porakaivosta. (Lupamääräys 22). Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksellä 1 varmistetaan toimintojen sijoittuminen suunniteltuun, hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Lupamääräyksillä 2, 3 ja 5 rajoitetaan jätteen vastaanottoa ja käsittelyä YSL 58 :n mukaisesti. Päätöksessä on hyväksytty vastaanotettavien jätteiden lajit ja määrät hakemuksen mukaisena edellyttäen, etteivät jätelajikohtaiset vastaanotto- ja varastointimäärät ylity. Ylisuurten varastojen estämiseksi ja varastointiaikojen rajoittamiseksi on annettu lupamääräys jätteiden säännöllisestä poiskuljettamisesta (lupamääräys 5). Vastaanotettaville, käsiteltäville ja varastoitaville jätteille on annettu enimmäisjätemäärät ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vakuuden riittävyyden varmistamiseksi. Toiminta-alueelle ei saa muodostua sellaisia varastokasoja, jotka voidaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) 2 :n mukaan luokitella kaatopaikaksi. Määräys 4 on annettu, koska hyödynnettävä betoni-, asfaltti- ja muu jäte saattaa sisältää liian suurina pitoisuuksina ympäristölle haitallisia aineita. Koska hyödynnettävästä jätteestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle ja jätettä aiotaan hyötykäyttää, on jätteen soveltuvuus hyötykäyttöön voitava varmistaa testein ennen hyötykäyttöä. Betonijätteen haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää valtioneuvoston asetuksen (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa sekä kyseisen asetuksen liitteiden muuttamisesta annetun asetuksen (403/2009) mukaisesti. Tiilimurskeen osuus betonijätteestä on rajoitettu edellä mainitun asetuksen mukaisesti [MARA Liite 1]. Määräykset 1 20, 22 ja 30 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheutuisi merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai terveyshaittaa ja jotta ympäristön pilaantumisvaaraa voitaisiin ehkäistä tehokkaasti. Määräykset 2-4, 6 10, 15 20, 22 ja 30 on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi.

17 17(21) Määräykset 14, 15, 18, 23 ja 24 on annettu asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja koska jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jätteistä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely on tehtävä paikassa, jolla on siihen lupa. Määräys 12 on annettu asutukselle aiheutuvan meluhaitan ehkäisemiseksi. Jos toiminnasta aiheutuvan äänitason epäillään ylittävän määräyksessä asetetun tason, melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville toiminnan todellinen äänitaso. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta meluntorjuntatoimiin. Klo 22-7 välisenä aikana melu koetaan herkästi erityisen häiritseväksi, joten melun aiheuttaminen tähän aikaan on kielletty. Lupamääräys 13 on annettu, koska toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kansallisesti tärkeäksi lintualueeksi määritelty alue Raumonjärven pellot, joka on myös Tornion yleiskaavassa 2021 [x] määritelty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi linnuston kevätmuuton aikaisena levähdysalueena. Niinpä on katsottu tarpeelliseksi rajoittaa louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva selkein häiriö alueen linnustolle eli räjäytykset, niin ettei niitä suoriteta siihen aikaan vuodesta ( ), jolloin tärkeällä lintualueella yleensä oleilee eniten linnustoa. Lupamääräykset 1-5, 7, 15, 16, 19, 20, 23, 30 ja 31 on annettu jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjumismenetelmää. Roskaantumisen ja ympäristölle aiheutuvan muun haitan estämiseksi on huolehdittava laitosalueen siisteydestä. Jätteiden hyödyntäminen tai loppukäsittely on tehtävä laitoksessa, jolla on siihen lupa. Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevia määräyksiä on annettu poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Häiriötilanteisiin varautuminen ennakolta ja mahdollisimman nopea toiminta häiriötilanteissa on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi. Häiriötilanteista, vahingoista, onnettomuuksista ja niihin liittyvistä korjaavista toimista ilmoittaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen mahdollisimman pian, jotta häiriöistä aiheutuvia ympäristöhaittoja ja niiden torjumista voidaan valvoa ja ottaa kantaa mahdollisiin häiriöistä johtuviin valituksiin. (lupamääräykset 17, 19, 28 ja 29)

18 18(21) Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista. Luvan voimassaoloaikana tekniikka voi kehittyä ja luvanhaltija on velvollinen ottamaan käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa lupamääräyksistä huolimatta. (lupamääräykset 3, 4, 6-13, 15-20, 22, 26 ja 30) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa kiviainestuotannossa on esitetty julkaisussa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (Suomen ympäristö 25/2010) (lupamääräys 20) Määräykset 3-5, 11, 13, 16 18, koskevat tarkkailua, kirjanpitoa, raportointia ja toiminnanharjoittajan selvillä oloa toiminnasta ja sen seurauksista. Nämä määräykset ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi: toiminnanharjoittajan ja viranomaisen on pystyttävä olemaan selvillä siitä, että laitos toimii, kuten on tarkoitettu ja ilmoitettu, sekä toimintaan liittyvistä mahdollisista haitoista, vaaroista ja jätteistä sekä säädösten noudattamisesta. Näillä määräyksillä osaltaan täsmennetään toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta (YSL 6 ). Ne ovat tarpeen myös jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja hyötykäytön edistämisen seuraamiseksi ja valvomiseksi. Viranomaisella tulee toiminnan valvomiseksi olla tiedossaan toiminnan yhteyshenkilö, jolta saa tietoa toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista. Määräyksessä 22 kiinteistöjen ja talousvesikäytössä olevan porakaivon [4] veden tarkkailuvelvollisuus on kytketty siihen, jos louhosalueen selkeytysaltaassa havaitaan epätyydyttävää vedenlaatua (vaikka luvan hakija on esittänyt [8] porakaivon tarkkailuvelvollisuuden liittämistä vesienjohtamispaikan alapuolisen näytteen tulokseen): ympäristölautakunta katsoo, että selkeytysaltaan vedenlaatu kuvastaa paremmin toiminnan mahdollista vaikutusta alueen pohjaveteen, sillä vesienjohtamispaikan alapuoliseen näytteenottopaikkaan ojassa pääsee myös vesiä, joihin voi vaikuttaa lähialueiden muu toiminta, kuten maatalous. Määräyksessä 27 on luvassa määritellylle kirjanpidolle määrätty säilytysaika niin, että siinäkin tapauksessa, jos vasta myöhemmin huomataan toiminnan aiheuttaneen pilaantumista, olisi tallella tietoja, joiden perusteella toimintaa ja sen mahdollisesti aiheuttamaa pilaantumista voitaisiin arvioida. (JL 119 ) Luvan haltijan on ilmoitettava olennaisesta muutoksesta hyvissä ajoin ennen muutosta valvontaviranomaisen edustajalle (Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelu), jotta toiminnan seuranta ja valvonta voidaan järjestää asianmukaisesti ottaen muutos huomioon ja valvontaviranomainen voi arvioida muutoksen aiheuttamia ympäristö- ja muita vaikutuksia sekä mahdollista ympäristöluvan muutostarvetta (määräys 28).

19 19(21) Määräys 30 on annettu, jotta voidaan valvoa, että toiminnasta ei sen lopettamisen jälkeenkään aiheudu haittaa ympäristölle. Ympäristöluvassa on annettava määräykset, joiden mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava riittävä vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi (YSL ). (määräys 31) Luvan tarkistamismahdollisuuden perustelu Lupaviranomainen varaa mahdollisuuden luvan ja lupaehtojen tarkistamiseen tämän päätöksen kohdan Lupamääräysten tarkistaminen mukaisesti. Tarkistamismahdollisuus on tarpeen, koska lupapäätöksessä ei voida ennakoida kaikkia toimintaan liittyviä tapahtumia eikä siten voida kattavasti asettaa ehtoja toiminnalle. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN (YSL 205 ; YsvoT 1 3, 9, 11, 13, 14 ) Meri-Lapin ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n mukaan keskimääräiseen työmäärään perustuva ympäristölupamaksu on jätehuollolle 1090 euroa ja kivenlouhinnalle ja murskaamolle 1580 euroa. Koska tässä ympäristöluvassa on kyse kaikista näistä toiminnoista, on tämän ympäristöluvan käsittelymaksu = 2670, joka vastaa tämän ympäristölupahakemuksen käsittelyyn on mennyttä työäaikaa 49 h (54,5 /h). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN (YSL 85 ) Päätös Tieto päätöksestä Päätös ja sitä koskeva valitusosoitus toimitetaan hakijalle käsittelymaksua koskevan laskun kanssa sekä tavallisena kirjeenä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä muistutuksen jättäneille eli Juhani Palviaiselle ja Mika Kerolle. Meri-Lapin ympäristöpalvelut pitää päätöksen ja em. liitteet nähtävillä, valitusaikana Tornion kaupungintalon ala-aulassa. Ainakin valitusaikana päätös on nähtävillä internetissä Tornion kaupungin sivuilla ilman liitteitä. Tieto päätöksestä annetaan Tornion kaupungin ilmoitustauluille julkipantavalla kuulutuksella. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan kirjeitse niille, joille annettiin kirjeitse tieto ympäristölupahakemuksen vireilläolosta (Matti Lankila; Aino ja Matti

20 20(21) Yrjänheikki; Eine Junes; Aimo Rantalankila; Juha Piuva; Mirja Piuva; Paavo Piuva; Eeva-Kaarina ja Keijo Lääkkölä; Sari Aarnio, Liisa Juntikka; Anne-Mari, Milja ja Veli-Matti Söderström; Henry Söderström; Johan Söderström; Ville-Veikko Söderström; Elina Söderström-Rautiainen; Jorma Niska; Veli Niska; Riitta Salovaara; Risto Kasala). Ilmoituksessa mainitaan mm. paikat, joissa päätös on nähtävillä (Tornion kaupungintalon ala-aula sekä Internetissä Tornion kaupungin sivuilla) sekä päätöksen valitusaika. MUUTOKSENHAKU (YSL 84, 190, HlkL 14, 22 ) Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta, jolle valituskirjelmä liitteineen on toimitettava. Valitusaika päättyy Päätökseen liitetään valitusosoitus. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET VIITTEET: Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014: 2, 5-7, 11, 14 17, 20, 22, 27, 34, 37, 39, 42 44, 48, 49, 52, 58 62, 70, 83 85, 87, 89, 113, 123, 170, 172, 190, 198, 201, 205, 208 ; VNA ympäristönsuojelusta (YSA) 712/2014: 2,-4, 6, 11, 13 15, 23 ; Jätelaki (JL) 646/2011: 2, 5, 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, , 141 ; Valtioneuvoston asetus jätteistä (JA) 179/2012: 8, 9, 12, 13, 17, 20, 22, 24 ja 25, Liite Hyödyntämistoimet ; Hallintolaki (HL) 434/2003: 2, 5, 6, 9, 20, 22 24, 31, 32, 34, 36, 38, 43-45, 47, 54 57, 59 ; Hallintolainkäyttölaki (HlkL) 586/1996: 14, 22 ; Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992; Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA) 591/2006: 5 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta (403/2009): Liite 1 Perämeren jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset (JHM) : 2, 4, 6, 7, 15 20, 24 ; Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 (MURA); Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 (ILA): 4 Meri-Lapin ympäristöpalveluiden johtosääntö, kv (Johtos): 4, 9, 11 Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta (YsvoT) 1 3, 9, 11, 13, Pentti Kaarlela, Ympäristölupahakemus, Tornion Rakennussora Oy, Tornio