Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta Sisäisiä julkaisuja 31/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta Sisäisiä julkaisuja 31/2006"

Transkriptio

1 Jari Leppänen Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta Sisäisiä julkaisuja 31/2006

2

3 Jari Leppänen Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta Sisäisiä julkaisuja 31/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, tienpidon suunnittelupalvelut TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Jari Leppänen: Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta. Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 31/ s. ISSN X, TIEH Asiasanat: tärinä, liikennetärinä, asumisviihtyvyys, tärinähaitta, korvaus, korvauskäytäntö, ympäristövahinko Aiheluokka: 05 TIIVISTELMÄ Liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja sen vaikutuksista oleva tieto on Suomessa puutteellista. Liikennetärinän mittaukseen ja arviointiin ei ole suomalaisia ohjeita tai standardeja. Ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä eräiden kuntien yhteistyönä on vuosina toteutettu liikenneperäistä tärinää koskeva tutkimushanke, jonka tuloksena on julkaistu kaksi VTT:n raporttia: Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2278, 2004) Suositus liikennetärinän arvioimisesta maankäytön suunnittelussa (VTT working papers 50, 2006) Tärinän käsittelystä tietoimituksessa ja maksetuista korvauksista ei myöskään ole kerättyä tietoa. Tiehallinnossa on tämän vuoksi katsottu aiheelliseksi käydä lävitse tärinähaittaa koskevia korvaustapauksia. Selvitystyön on tehnyt oikeustieteen ylioppilas Jari Leppänen kesäharjoitteluna. Selvityksen tekemistä on ohjannut lakimies Sari Lajunen Tiehallinnon asiantuntijapalveluista. Selvitystä on kommentoinut suunnittelupäällikkö Anders Jansson Tiehallinnon pääkonttorista, ja maahankintavastaava Don Seres Vaasan tiepiiristä. Helsinki, lokakuu 2006 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

6

7 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 7 Sisältö 1 SELVITYKSEN TARKOITUKSESTA 9 2 LIIKENNETÄRINÄN TAUSTAA Tärinähaitan kehityksestä Tärinän syntyminen ja vaikutukset 10 3 TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Lainsäädännölliset tavoitteet Korvausten määräämisen perusteet lainsäädännössä 14 4 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Yleistä Korvatut vahingot ja korvattavuuden perusteet Korvaamatta jääneet vahingot ja perusteet korvaamatta jäämiselle Muita tärinää koskevia ratkaisuja 26 5 LOPUKSI 28 6 LÄHTEET Kirjallisuus Virallislähteet 30 7 LYHENTEET 31

8 8 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta

9 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 9 SELVITYKSEN TARKOITUKSESTA 1 SELVITYKSEN TARKOITUKSESTA Liikenteen aiheuttama tärinä on liikennemelun kaltainen ympäristöhaitta, joka tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa uusia asuntoja nykyisten liikenneväylien läheisyyteen tai rakennettaessa uusia väyliä vanhoille asuinalueille. Liikennetärinän vaikutukset asuinviihtyvyyteen ja rakennusten rakenteisiin tunnetaan edelleen huonosti eikä mahdollisia haittoja ole arvioitu tai arvioida riittävästi kaavoituksessa. 1 Tähän selvitykseen on koottu liikennetärinästä aiheutuvaa korvauskäytäntöä. Selvityksessä käydään läpi, mitä vahinkoja tärinän perusteella on korvattu ja miksi. Tämän lisäksi käydään läpi joitakin tapauksia, joissa korvauksia ei ole myönnetty ja perusteet korvaamatta jättämiselle. Selvityksen pohjana on käytetty (maan)tietoimituspöytäkirjoja, maaoikeuksien sekä korkeimman oikeuden ratkaisuja. Virallisten rajaarvojen puuttuminen tärinää mitattaessa on johtanut monenkirjavaan käytäntöön eikä eri tapauksia voida vertailla täysin keskenään. Selvityksen kohteena on jatkuvan liikenteen aiheuttama tärinä. Lisäksi esitellään tienrakentamisen ja parantamisen aikana aiheutuvia tärinävahinkoja. Tärinästä aiheutuvat vahingot ovat verraten uusi osaalue, joka on johtanut siihen, että useimmissa (maan)tietoimituksen ja tuomioistuimen ratkaisuissa on otettu kantaa ensisijaisesti liikenteen aiheuttamaan meluun ja toissijaisesti viitattu muihin ympäristöön vaikuttaviin häiriöihin, kuten tärinään ja pölyyn. Tämän vuoksi selvityksessä tarkastellaan myös melusta aiheutuvaa haittaa, milloin liityntä tärinään on ilmeinen. 1 Törnqvist Talja 2006, s. 5.

10 10 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta LIIKENNETÄRINÄN TAUSTAA 2 LIIKENNETÄRINÄN TAUSTAA 2.1 Tärinähaitan kehityksestä Asutuksen keskittyminen hyvien liikenneyhteyksien (teiden ja ratojen) läheisyyteen on yleinen ilmiö Euroopassa. Raskaan liikenteen ja akselipainojen kasvu ovat lisänneet teiden ja ratojen varsien tärinäongelmia. Myös yhdyskuntarakenteen tiivistymisen vuoksi rakennetaan sellaisille alueille, joilla tärinähaitat korostuvat entisestään (mm. savimaat). Samanaikaisesti asukkaiden ja viranomaisten vaatimukset asuinympäristön laadulle ovat lisääntyneet. 2 Tärinä on nousemassa melun tapaan huomioon otettavaksi kriteeriksi kaavoitus- ja rakentamispäätöksiä tehtäessä. Ongelmana on ollut, että vaikka lainsäädännössä liikennetärinän ympäristöhaitat edellytetään otettavaksi huomioon, tärinästä aiheutuvien haittojen arviointia ei ole pystytty tekemään sopivien kriteerien puuttuessa. Raja-arvot tärinähaitan arvioimiseksi puuttuvat. 3 Karkeasti arvioiden liikenteen aiheuttama tärinä koetaan kuitenkin epämiellyttäväksi noin tuhannessa kerrostalossa ja noin pientalossa. Näissä rakennuksissa asuu noin asukasta. Junaliikenteen osalta asukasmäärä voi olla jopa kaksinkertainen verrattaessa tie- ja katuliikenteeseen Tärinän syntyminen ja vaikutukset Liikenteen aiheuttaman tärinän syntymiseen ja tärinän siirtymiseen rakennukseen vaikuttavia tekijöitä ja epävarmuuksia on niin paljon, että värähtelyn suuruutta rakennuksessa on lähes mahdoton arvioida tarkasti laskennallisilla keinoilla. Liikenteestä aiheutuvan tärinän suuruuteen vaikuttavat mm. ajoneuvon ominaisuudet, väylän ominaisuudet ja ajonopeudet. Tämän lisäksi tärinän leviämiseen itse maaperässä vaikuttavat mm. etäisyys väylästä, maaperän laatu ja maaperän kerroksellisuus. Edelleen tärinän siirtymiseen rakennuksessa vaikuttavat mm. perustamistapa, rakennuksen mitat, rungon resonanssi-ilmiö sekä välipohjan ja muiden rakenneosien resonanssi-ilmiö. Liikenteestä aiheutuvan tärinän haitallisuus riippuu siis useista eri tekijöistä, ja siksi arviointi perustuu suurelta osin kokemusperäiseen tietoon. 5 2 Talja 2004, s Ibid. 4 Ibid. 5 Talja 2004, s. 12; Törnqvist Talja 2006, 11.

11 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 11 LIIKENNETÄRINÄN TAUSTAA Asukas voi tuntea rakennuksen tärinän suoraan kehossaan tai esineet voivat tärinän vuoksi helistä ja heilua. Tärinän haittoja VTT:n tutkimuksen mukaan ovat mm: asumismukavuuden väheneminen keskittymiskyvyn häiriintyminen pelko rakennevaurioista pelko kiinteistön arvon alenemisesta. Yleensä asumismukavuuteen liittyvät haitat ilmenevät ennen rakenteellisia vaurioita. Usein haitta tuleekin yllätyksenä asunnon hankkijalle, jolloin haitan merkitys korostuu entisestään. Tärinän aistiminen ja haitat riippuvat paljolti myös henkilöstä ja yksilöllisestä herkkyydestä. Vaikka tärinä olisi selvästi havaittavissa, ihmiset eivät ole kuitenkaan kovin herkästi reagoineet siihen ja valittaneet viranomaiselle. Nykyisin kun ympäristöön ja asuinmukavuuteen liittyviin asioihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja ongelmat tiedostetaan entistä paremmin, myös viranomaiselle valittamisen kynnys on laskenut. 6 6 Talja 2004, s. 11.

12 12 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET 3 TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET 3.1 Lainsäädännölliset tavoitteet Lainsäädännössä tärinällä on vastaavanlainen asema kuin melulla. Liikennemelun- ja tärinän kohdalla lainsäädännön tavoitteena on, että riskialueilla, rakennusten ja liikenneväylien sijoituksessa huomioidaan niistä mahdollisesti aiheutuvat haitat. Erityisesti tärinähaittojen vähentäminen on jälkikäteen teknisesti hankalaa ja kallista. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) yleisen tavoitteen mukaan tarkoituksena on järjestää alueiden käyttö niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle (1 ). Hyvällä elinympäristöllä tarkoitetaan muun muassa terveellisyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä sekä rauhallisuutta. Säännös on tavoitteellinen ja sitä voidaan käyttää argumentoinnin tukena muun muassa muistutuksia tai valituksia tehdessä. 7 Maankäytön järjestäminen konkretisoituu yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimusten kautta. Näitä kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon turvallisen ja terveellisen elinympäristön vaatimukset (MRL 39 2 mom. 5-kohta, mom.). Kaavojen tulee myös perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Maantielain (MTL 503/2005) mukaan maantien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on otettava huomioon ympäristönäkökohdat (mm. MTL 1, 3, 13, 19, 29, 33 ). Jos tien rakentamiselle asetetut vaatimukset antavat mahdollisuuden erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, niin rakentamisessa tulisi valita se toimintatapa, jolla haitat tai vahingot ehkäistään tai niiden määrä olisi mahdollisimman vähäinen. 8 Myös ympäristöministeriön asetuksessa pohjarakenteista säädetään liikenteen tärinävaikutuksista. Asetuksen mukaan uuden rakennuksen pohjarakentaminen on suunniteltava siten, että liikennetärinä ei aiheuta rakennuksessa oleville ihmisille kohtuutonta häiriötä. 9 Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja. Ympäristönsuojelulaki on ympäristön pilaantumisen torjuntaa koskeva yleislaki. Lain soveltamisen kannalta keskeistä on pilaantumisen määritelmä (YSL 3 1 mom. 1 -kohta). Lainkohdan mukaan pilaantumisella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun 7 Ekroos Majamaa 2000, s. 42 ja HE 17/ Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3, 2004.

13 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 13 TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET päästämistä tai jättämistä ympäristöön. Vahinkoja ja haittoja omaisuudelle pidetään myös pilaantumisena. Tyypillisiä omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja ovat muun muassa maalipintojen vaurioituminen tai muut taloudelliset vahingot, kuten kiinteistön arvon aleneminen. 10 Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen tekemään kirjallisen ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilapäistä tärinää aiheuttavasta toiminnasta tai tapahtumasta, esimerkiksi rakentamisesta, jos tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on myös oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Käytännössä selvilläolovelvollisuus merkitsee esimerkiksi ympäristön tilan seurantaa ja erilaisia mittausvelvoitteita. 11 Säännöstä sovelletaan myös tienpitäjään, raideliikenteen järjestäjään ja ilmailupaikkojen pitäjään. 12 Lupa- tai valvontaviranomainen voi YSL 84 :n nojalla määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toimintansa ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheuttavan lain vastaista pilaantumista. Laissa ympäristövahinkojen korvaamisesta (YVL 737/1994, jäljempänä ympäristövahinkolaki) säädetään ympäristövahinkojen korvaamisesta. Ympäristövahinkona pidetään tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuvaa vahinkoa, joka on aiheutunut ympäristössä mm. melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun vuoksi. Ympäristövahinkolain mukaista ympäristövahinkoa voi aiheutua myös tien pitämisestä. Tienpitäjä vastaa tien käyttämisestä aiheutuneista ympäristövahingoista. Ympäristövahinkolaissa on omaksuttu niin sanottu ankara vastuu, jonka mukaan toiminnanharjoittaja vastaa toiminnasta johtuvasta ympäristövahingosta, vaikka kyse ei olisi tahallisesta tai huolimattomasta toiminnasta. Riittää, että vahingon voidaan osoittaa aiheutuneen toiminnan harjoittamisesta. 13 Korvauksen saamiseksi vahingonkärsijän on kuitenkin osoitettava toiminnan ja vahingon välinen todennäköinen syy-yhteys. Tämä tarkoittaa sitä, että korvausvastuun syntyminen ei edellytä täyttä näyttöä syy-yhteydestä. Matemaattisesti todennäköinen syy-yhteys merkitsee yli 50 %:n todennäköisyyttä. 14 Ympäristövahinko korvataan vain, jollei häiriön sietämistä ole pidettävä kohtuullisena. Harkinnassa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja häiriön syntymiseen johtanut tilanne kokonaisuudessaan sekä häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa muutoin. Sietämisvelvollisuus ei koske vähäistä suurempaa esinevahinkoa (YVL 4 ja 5 ). 10 HE 84/ HE 84/ HE 170/ HE 165/ Kumpula 2001, s

14 14 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET 3.2 Korvausten määräämisen perusteet lainsäädännössä Tieliikenteen tärinähaittakorvausten määräämisessä noudatetaan maantielakia, ympäristövahinkolakia sekä lakia kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (LunL 603/1977, jäljempänä lunastuslaki) Lunastuslain mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä, lunastuslaissa on ns. täyden korvauksen periaate (LunL 29 ). Maantielaissa säädetään erikseen tienpitäjän korvausvastuusta. Maantielain 55 :n mukaan maantien rakentamisesta tai sen käyttämisestä aiheutuvasta haitasta tai vahingosta voidaan vaadittaessa määrätä korvaus. Korvaus määrätään lunastuslain 38 :n estämättä. Maantielain 55 :n tarkoituksena on laajentaa asianosaispiiriä siten, että myös ne henkilöt, joiden omaisuus ei joudu lunastuksen kohteeksi, ovat oikeutettuja lunastuslain mukaiseen täyteen korvaukseen, jos tien rakentamisesta tai käyttämisestä aiheutuu heille haittaa. Toisin sanoen korvaus määrätään maantietoimituksessa myös näille henkilöille siitä haitasta, joka aiheutuu tiehankkeesta. Korvauksia arvioitaessa ja määrättäessä sellainen henkilöpiiri, jolta ei lunasteta omaisuutta, on maantietoimituksessa asetettava samaan asemaan kuin ne, joilta lunastetaan omaisuutta. Pyrkimyksenä on säilyttää laaja mahdollisuus esittää vaatimuksia maantietoimituksessa, mikäli henkilö katsoo, että hänen kiinteistöllensä aiheutuu tien rakentamisesta tai käyttämisestä haittaa tai vahinkoa. 15 Maantietoimituksessa sovelletaan lunastuslain säännöksiä, ellei maantielaissa ole toisin säädetty. Jos jatkuvan liikenteen aiheuttamasta tärinästä aiheutuu kiinteistölle muutoin vahinkoa tai haittaa, on kiinteistön omistajalla oikeus saada korvaus aiheutuneesta vahingosta (MTL 74 2 mom.). Jollei korvauksesta sovita, korvausasia voidaan panna vireille erikseen maantietoimituksessa. Vireille panijana voi olla joko tienpitäjä tai korvausta vaativa asianosainen. Maantietoimituksessa sovelletaan ympäristövahinkolain aineellisia säännöksiä. 15 HE 17/2004.

15 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 15 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA 4 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA 4.1 Yleistä Tärinävahingot ovat olleet käytännössä hyvin erilaisia eikä täysin johdonmukaisia ohjeita korvattavuudelle voida antaa tai ei ole käytännössä annettu. Tämä johtuu hyvin pitkälti siitä, että tärinän aiheuttamiin ongelmiin on kiinnitetty huomiota vasta viime vuosina teknisen kehityksen myötä ja toisaalta siitä, että liikenteestä aiheutuvan tärinän haitallisuus riippuu useista eri tekijöistä, joita on vaikea, jollei mahdotonta, ottaa huomioon. VTT:n tutkimuksissa (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, 2004; Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, 2006) on pyritty määrittelemään raja-arvoja siitä, milloin ja missä olosuhteissa tärinä tulisi ottaa huomioon rakennettaessa ja kaavoitettaessa alueita. VTT:n viimeisin tutkimus (julkaisu vuodelta 2006) on toteutettu yhteistyössä Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Helsingin, Vantaan ja Turun kaupunkien kanssa. Tutkimuksella haluttiin ensisijaisesti yhtenäistää tärinän mittaamismenetelmiä ja tärinän raja-arvot on annettu pikemminkin indikaattoreiksi kuin tiukoiksi rajanormeiksi. Rakennusvaurioita koskevia tärinäarvoja ei ole erikseen mitattu, vaan VTT:n mittaukset perustuvat Norjan standardin mukaisesti tilanteisiin, joissa ihmiset saattavat pitää tärinää asuinviihtyvyyttä häiritsevänä. 16 Raja-arvoja voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina viittoina siitä, milloin tärinän voidaan olettaa aiheuttavan asuinviihtyvyyden alenemista (mahdollisesti jopa kiinteistön arvonalenemista), jolloin kyse ei ole välttämättä täysin yksilöllisestä herkkyydestä. Tärinää arvioitaessa kansainvälisiä standardeja on otettu käyttöön niin asuinviihtyvyyttä kuin rakennusvaurioita arvioitaessa. VTT:n tutkimus perustuu Norjan standardiin siitä syystä, että olosuhteet ovat Suomessa pitkälti samat kuin Norjassa. Norjalaisen standardin käyttö suomalaisena suosituksena perustuu siihen, että VTT on todennut sen soveltuvuuden tehdyissä mittauksissa. Pohjoismaista muun muassa Tanska on omaksunut samalle standardille pohjautuvat periaatteet. 17 Rakennusvaurioita koskevat erilaiset kansainväliset standardit ovat myös ohjeellisia, ja niitä käytetään eri tavoin kansainvälisissä yhteyksissä. Suomessa ei ole vielä omaksuttu potentiaalisia rakennus- 16 Törnqvist Talja 2006, s

16 16 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA vaurioita koskevia raja-arvoja edes ohjeellisiksi arvoiksi, vaan vaurioiden arvioiminen perustuu kokemusperäiseen tietoon. Seuraavassa käydään läpi käytännössä havaittuja yhteneväisyyksiä ja perusteita sille, millainen haitta tai tärinävahinko on korvattu ja miksi. Aineisto ei ole kokonaisvaltainen otos (maan)tietoimitusten ja maaoikeuksien tärinäkorvauksia koskevista ratkaisuista, vaan koonnos tiepiirien lähinnä muistinvaraisesti keräämistä tärinää koskevista ratkaisuista. Tarkoituksena oli kerätä jatkuvan liikenteen aiheuttamaa tärinää koskevia tapauksia, mutta suurin osa tapauksista käsittelee tiehankkeiden yhteydessä aiheutuneita vahinkoja. Tapausten yhteydessä on usein teetetty tärinämittauksia. Tärinämittaukset ja niiden tulokset eivät ole suoraan verrannollisia VTT:n antamien raja-arvojen kanssa. Suurin osa mittauksista on suoritettu ennen näiden ohjeiden antamista. Mittauksissa on käytetty erilaisia kansainvälisiä standardeja (mm. Yhdysvaltojen ja Sveitsin standardia), joita ei voida verrata keskenään. 4.2 Korvatut vahingot ja korvattavuuden perusteet Vanhat rakennukset, raskaat kuljetukset sekä tiessä oleva koroke (Maan)tietoimituskäytännössä on käsitelty muun muassa vanhoille rakennuksille aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Vanhojen rakennusten kohdalla huomiota on kiinnitetty siihen, kuinka todennäköisenä voidaan pitää sitä, että raskaan liikenteen aiheuttama tärinä on aiheuttanut rakennuksille vahinkoa tai sen voidaan olettaa pahentaneen jo entisiä vaurioita rakennuksen iästä johtuen. Kun tärinämittaukset osoittivat myös voimakasta tärinää, on korvausta määrätty niiltä osin, kun viat on katsottu tärinästä aiheutuviksi: Hämeen tiepiiri, yleistietoimitus Tnro , Toimituksessa oli kysymys korvauksen määräämisestä hidasteesta aiheutuneista tärinähaitoista tiealueen ulkopuolisille kiinteistöille ajalla elo/syyskuu Hidaste on sittemmin korjattu. Toimitus on tullut vireille korvausta vaativien hakemuksesta. Toimituksessa todettiin, että rakennukset ovat ikääntyneitä ja niissä voi olla rakennusvirheitä ja osa halkeamista (seinät, sokkeli) on saattanut syntyä ennen toimituksessa käsiteltävää tietyötä. Tärinämittausten mukaan tieliikenteen tärinä on kuitenkin hidasteesta johtuen ollut kovaa raskaiden ajoneuvojen ajaessa ohi (huippuarvot tilojen kohdalla 2,15 mm/s ja 1,65 mm/s). Taloissa ei ollut käyty tekemässä havaintoja ennen tietyötä. Tärinän voidaan kuitenkin olettaa pahentavan vaurioita, vaikka talot eivät olekaan normaalikuntoisia. Tällä perusteella korvauksia tulee määrätä maksettavaksi tärinästä aiheutuvista, havaituista haitoista ja vahingoista. Kyseessä oli päätien varrella vuonna 1957 rakennettu baari/huoltoasemarakennus, jonka yläkerrassa on asunto sekä 1930-luvulla rakennettu, vuosina , peruskorjattu puurakennus. Rakennukset sijaitsevat Sysmän keskustaajamassa taajaman läpi kulkevan päätien varrella. Korvauksen määrä kummallekin rakennukselle on koostunut työstä ja materiaaleista, joita on alennettu prosentuaalisin osuuksin sen vuoksi, että viat ovat voineet syntyä normaalin kulumisen ja ikääntymisen

17 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 17 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA seurauksena. Syytä ei ole voitu tietää varmaksi, koska rakennuksissa ei ollut tehty havaintoja ennen tietyötä. Toimituksessa korvattuja vahinkoja olivat muun muassa: seinän halkeamat (korvausta on alennettu kuitenkin 20 % sen vuoksi, että viat ovat voineet syntyä jo ennen tietyötä) ikkunan lista ja karmi ovat liikkuneet eri suuntiin, jolloin ikkunat eivät ole enää sulkeutuneet (korvausta alennettu 20 %) seinälevyjen saumakohdat liikkuneet WC:n seinäkaakeli haljennut peili pudonnut seinältä ikkunan lista irronnut sokkelibetonissa halkeamia (korvausta alennettu 30 %) Raskaiden kuljetusten aiheuttamat tärinävauriot korvattiin myös seuraavassa, vanhaa rakennusta koskevassa tapauksessa: Etelä-Suomen maaoikeus, Dnro T00/039, Yleistietoimituksessa oli kyse Harvaluodon paikallistien nro parantaminen Harvaluodon sillan rakentamista varten. Harvaluodon siltatyömaalle Piikkiössä oli ajettu mursketta ja betonia syksyllä 1997 ja keväästä syksyyn vuonna Kyseessä on vuonna 1956 rakennettu, paaluttamaton rakennus, jonka kohdalla tiessä oli saumakohta. Rakennus sijaitsee n. 30 metrin etäisyydellä paikallistiestä ja n. 390 metrin etäisyydellä vanhalta valtatie nro 1:ltä. Rakennuksessa ei ole ennen rakennushanketta tehty ennakkokatselmusta. Maaoikeus katsoo, että sillan rakentamisen aikaan on ajettu poikkeuksellisen paljon raskailla kuorma-autoilla valittajan tilan ohi harvaluodon paikallistiellä nro keväällä ja kesällä Paikallistie on asfalttipintainen ja maaperä on kaiken lisäksi pehmeää, liejuista savea. Ottaen huomioon talon iän, rakennustavan ja maapohjan pehmeyden vaurioita on muutoinkin odotettavissa. Nyt puhuttu raskas liikenne on myötävaikuttanut ja edistänyt vaurioiden ilmenemistä. Tienpitäjän on katsottava olevan velvollinen osakorvaukseen siltä osin kuin tiehanke on vaikuttanut vaurioihin. Kyseisessä tapauksessa toimitusmiehet olivat määränneet tietoimituksen aikana markan korvauksen rakennusvahingoista, jonka päätöksen myös maaoikeus pysytti voimassa. Rakennukselle aiheutuneita, korvattavia vahinkoja olivat muun muassa: sokkelin halkeama tapeteissa olevat repeämät salaojien tukkeutuminen Myös tässä tapauksessa korvausta käsiteltäessä on otettu huomioon se tosiseikka, että rakennuksen ikä, rakennustapa ja maapohjan pehmeys ovat edesauttaneet vahingon syntymistä. Kyseisten seikkojen huomioon ottaminen on vaikuttanut myös korvauksiin alentavasti. Aikaisemmasta tapauksesta poiketen, mittausten mukaan liikennetärinän nopeudet olivat millin tuhannesosa luokkaa ( mm) ja vain jotkut yksittäiset tärinät olivat saavuttaneet ns. häiriötason. Tärinämittauksen tulokset eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet maaoikeu-

18 18 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA den päätökseen myöntää korvauksia, vaan korvaukset perustuivat pitkälti oikeuden tekemään katselmukseen. Raskaan liikenteen aiheuttamasta tärinästä oli kysymys myös seuraavassa tietoimituksessa: Hämeen tiepiiri, yleistietoimitus Tnro , Tietoimitus koski Kyröskoski Heittola maantien parantamista välillä Koskikatu Koulutie, Hämeenkyrön kunnassa. Tien läheisyydessä olleen rakennuksen ikkuna oli rikkoutunut (haljennut) siitä syystä, että suojatien luo tehdyt korokkeet aiheuttivat rakennukselle tärinää raskaiden ajoneuvojen ajaessa ohitse. Lämpöikkuna oli haljennut pian tien valmistuttua vuonna Kyseisessä tapauksessa ikkunan rikkoutuminen korvattiin, mutta asianosaisen haettua uudestaan korvausta uuden ikkunan haljettua, valitus hylättiin. Toimitusmiehet katsoivat, että ilmeinen asennusvirhe tai lasin luja jännite on voinut edesauttaa lasin rikkoutumista uudelleen. Lasi olisi tullut asentaa siten, ettei se rikkoudu toista kertaa ainakaan tärinästä. Kaikissa kolmessa tapauksessa tärinävahingot ovat syntyneet siitä syystä, että raskaat ajoneuvot ovat ylittäneet tiessä olleen hidasteen, korokkeen tai saumakohdan. Kahdessa tapauksessa maaperän pehmeys, talon rakennustapa ja ikä ovat edesauttaneet vahinkojen syntymistä. Yleisimpinä vaurioina tapauksissa ovat olleet rakennuksen sokkelin ja seinien pintamateriaalien halkeamat, jotka on tietoimituksissa ja maaoikeudessa korvattu. Tien huono kunto ja raskaat ajoneuvot Tuoreessa Turun tiepiirin tapauksessa korvauksia määrättiin huomattavan korkea summa. Korvauksia alentavina seikkoina huomiota kiinnitettiin muun muassa maaperän laatuun sekä olosuhteisiin yleensä. Samassa tapauksessa viitattiin myös ensimmäistä kertaa tärinän rajaarvoihin: Turun tiepiiri, yleistietoimitus Tnro , Toimitus tuli vireille tielaitoksen hakemuksesta. Kiinteistöllä sijaitseva omakotitalo on rakennettu vuosina Rakennuksen etäisyys lähimmillään tiestä on noin 30 metriä. Putkivaurioista aiheutuneiden vahinkojen yhteydessä vakuutusyhtiön tarkastaja suoritti kiinteistöllä katselmuksen v Katselmuksen ajankohtana ei havaittu kiinteistön painumaa. Ongelmat kiinteistöllä alkoivat keväällä 1994 samaan aikaan, kun tie oli kelirikon johdosta huonossa kunnossa ja tiellä liikennöi raskaita maansiirtoajoneuvoja, jotka ajoivat täytemaata rakennustyömaalle. Maa-ainesta ajettiin 8000 k-m³ pääasiassa kyseisen tien kautta. Valittajan mukaan tiehen syntyi suuria kuoppia ja tierumpu oli huomattavan korkealla. Raskaan ajoneuvon ohittaessa rakennuksessa tuntui huomattavaa tärinää ja rakennus alkoi painua, seiniin syntyi halkeamia ja rappauk-

19 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 19 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA set irtosivat. Rumpu uusittiin myöhemmin ja tietä peruskunnostettiin Rakennuksessa tuntuu myös kunnostuksen jälkeen tärinää. Tavarantarkastaja 18 suoritti kiinteistöllä tarkastuksen Tarkastuksessa havaittiin rakennuksen itäkulman painuneen noin 45 mm. Sokkelista olivat suojabetonit irronneet ja seinät halkeilleet. Insinööritoimisto suoritti huhtikuussa 1996 rakennuksen vaaituksen, pohjatutkimuksia sekä tärinämittauksia. Tärinämittauksessa suurin pystykomponentin arvo oli 1,9 mm/s. Lausunnossa epäillään, että tärinä on vapauttanut rakennukseen syntyneitä jännitteitä ja aiheuttanut kallistuman. Tärinämittauksia tehtiin myös kesäkuussa Testissä tärinävaikutusta lisättiin asettamalla tielle puutavaraa kuvaamaan kuoppia ja töyssyjä. Suurin heilahdusnopeuden arvo on ollut 2,78 mm/s heilahdusten jaksoluvun ollessa 5,9 11 Hz. Annetun lausunnon mukaan ei pidetty mahdollisena, että liikennetärinä tältä etäisyydeltä olisi aiheuttanut kiinteistössä esiintyneet vauriot. Insinööritoimisto on lunastustoimikunnan toimeksiannosta suorittanut vaaituksen ja täydentävän maaperätutkimuksen heinäkuussa Asiantuntija piti liikennetärinän vaikutusta vähäisenä, mutta totesi, että se on saattanut nopeuttaa valmiiksi painuneen, vinoutuneen ja huonokuntoisen laatan halkeamia ja vaurioita. Lunastustoimikunta viittaa perusteluissaan myös VTT:n julkaisuun, jossa käsitellään tärinän yleisiä haittavaikutuksia. Lunastustoimikunta toteaa, että rakennevaurioita aiheuttavan tärinän voimakkuuteen ei ole otettu kantaa. Lunastustoimikunnan mukaan rakennus on rakennettu pehmeälle savimaalle, joten rakennuksen kokonaispainuminen on luonnollista johtuen saven tiivistymisestä ajan oloon. Rakennus on kuitenkin vuonna 1990 tehdyssä tarkastuksessa näyttänyt hyväkuntoiselta eikä epätasaista painumaa ole havaittu. Vuonna 1996 tehdyssä vaaituksessa rakennuksen epätasaiseksi painumaksi havaittiin 22 cm. Mitään rakennuksen kuormitukseen havaittuja muutoksia ei ole tiedossa. Tontilla olevat puut on istutettu, joten niiden kuivattava vaikutus ei olisi ilmeisesti aiheuttanut vajoamista 1990-luvulla. Myöskään perustusten tekemisen rakennevirheitä ei ole voitu osoittaa. Lunastustoimikunta totesi, että on todennäköistä, että liikenteestä aiheutunut värähtely on ollut syynä rakennuksen epätasaiseen painumaan 1990-luvun puolivälissä. Todennäköistä on, että liikenne on aiheuttanut saviperäisen maan tiivistymistä, joka on aiheuttanut jännitteitä rakennukseen, jotka sitten voimakkaan tärinän vaikutuksesta ovat lauenneet ja aiheuttaneet rakennuksen epätasaisen kallistumisen. Koska samoihin aikoihin alueella on ollut vaikeita kuivatusongelmia, jotka ovat aiheutuneet valtaojan tukkimisesta, johon Tiehallinto ei ole osallistunut ja tehdyissä selvityksissä ilmenneet tontin maaperän ominaisuudet sekä mm. rakennuksen vierellä oleva runsas lehtipuiden määrä, jotka ovat todennäköisesti aiheuttaneet tontin maaperän epätasaista kuivumista, on nämä seikat otettava huomioon korvausta määrättäessä. Lunastustoimikunta piti korvauksen perustana insinööritoimiston laatiman korjausarvion vaihtoehtoa, jonka summa on euroa. Ottaen huomioon edellä mainitut kuivatusongelmat ja tontin ominaisuudet, jotka ovat saattaneet edesauttaa vahingon syntymistä, lunastustoimikunta katsoi Tiehallinnon vastuuksi tästä euroa. Vaikka kiinteistö korjataan, sen arvo ei nouse vastaavan ilman vahinkoa olleen rakennuksen tasolle. Arvonalennuksena korvataan euroa. Asumishaitan suuruudeksi toimikunta katsoo 600 euroa/vuosi. Korvauksen nykyarvo saadaan, kun summa kerrotaan luvulla 12,5779 (aika 10 vuotta, korko 5 %). Asumishaitan korvaus on yhteensä siis 7546,74 euroa. Korvausten kokonaissumma siten ,74 euroa. Tiehallinto on valittanut ratkaisusta maaoikeuteen ja vaatii lunastustoimikunnan päätöksen kumoamista. Tiehallinto huomauttaa, että rajaarvo (0,6 mm/s) vanhoille alueille koskee ihmisille eikä rakennuksille 18 Tavarantarkastaja on puolueeton ja riippumaton henkilö, joka suorittaa tavaran arvon- ja vahingonmäärityksiä. Hyväksytty tavarantarkastaja toimii keskuskauppakamarin määrittelemän asiantuntemusalansa hyväksymisryhmän puitteissa.

20 20 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA kohdistuvaa tärinää. Tiehallinto katsoo, että rautatieliikenteen tärinää koskevaa ohjetta (Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen, VTT 2002, julkaistavana) voidaan soveltaa tieliikenteen aiheuttamaan tärinään. Rakennuksessa suoritetuissa mittauksissa tärinän heilahdusnopeus on ollut mittausten perusteella 1,9 mm/s ja 2,78 mm/s. Rautatieliikennettä koskevan ohjeen mukaan vain haitat ovat mahdollisia, mutta rakennevauriot eivät. Myös insinööritoimistojen asiantuntijalausuntojen mukaan tieliikenne ei olisi syy rakennusvaurioille, vaan epätasainen painuminen ja siitä syntyneet jännitteet rakenteissa. Maaoikeuden ratkaisua ei ole asiassa vielä saatu. Maaperän koostumuksen ja tietyön etäisyyden vaikutus vahinkoon tietä parannettaessa Tietyön läheisyys rakennukseen nähden sekä maapohjan pehmeys ovat vaikuttaneet seuraavissa ratkaisuissa tärinävahingon korvausperusteena: Turun maaoikeus, Dnro M 02/10, Yleistietoimitus koski Nousiainen Lieto maantien 2010 parantamista Nousiaisten kunnassa. Valittajan mukaan vuonna 1975 rakennettu rakennus oli ollut ennen tietyötä kunnossa ja suorassa. Tietyö oli ollut varsin lähellä asuinrakennusta, noin 15 metrin päässä. Tietyöstä aiheutunut tärinä oli aiheuttanut astioiden putoamisen kaapista. Tämän lisäksi ikkunoiden yläpuolelta oli irronnut ulkovuorauksen tiiliä ja rakennuksen seiniin oli tullut halkeamia. Myös itse rakennus oli painunut noin 30 cm:n verran. Maaoikeuden mukaan vauriot ovat syntyneet tietyön läheisyyden ja rakennuspaikan savipohjan johdosta. Tietyöstä aiheutunut tärinä on aiheuttanut alueella saven painumista. Rakennuksen perustaminen saven varaan ei ole osoittanut hyvää rakennustapaa, vaan rakennus on perustettu väärin. Maaoikeus katsoi, että rakennuksen vaurioituminen on kuitenkin nopeutunut tietyön johdosta. Rakennuksen perustamistapa huomioon ottaen rakennuksessa olisi joka tapauksessa tapahtunut painumista ja sen seurauksena vaurioitumista. Maaoikeus katsoi, että tiehankkeen toteuttaminen oli nopeuttanut ja lisännyt tätä vaurioitumista, jonka vuoksi ennenaikaisina korjauskustannuksina harkinnan mukaan tuli korvattavaksi euroa. Tapauksessa merkittävänä korvausten myöntämisen perusteina on ollut tietyön etäisyys sekä maaperän laatu, joka on edistänyt vaurioiden syntymistä. Rakennuksen virheellinen rakentaminen savimaalle on myös otettu huomioon korvausharkinnassa, minkä maaoikeus on ilmaissut käsitteellä ennenaikainen korjauskustannus. Kuten aikaisemmissa vanhempia rakennuksia koskevassa käytännössä, myös nyt korvauksen alentamisen perusteeksi on katsottu rakennuksen rakentamistapa. Tässä tapauksessa rakennukselle aiheutuneita vaurioita olivat mm: sokkelin halkeamat seinien halkeamat rakennuksen painuminen ja astioiden putoaminen

21 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 21 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Samassa maaoikeuden ratkaisussa on käsitelty myös toiselle kiinteistölle aiheutuneita, samantyyppisiä vaurioita. Myös tässä tapauksessa rakennus on sijainnut 15 metrin päässä tietyömaasta savipatjan päällä: Turun maaoikeus, Dnro M 02/10, Asianosainen kertoi todistelutarkoituksessa, että asuinrakennus on rakennettu 1963 laatalle. Maantien reunaa on ryhdytty murskaamaan kookkaalla koneella syksyllä 1998, mistä oli aiheutunut alueella voimakasta tärinää, jonka johdosta astioita oli pudonnut keittiössä astiakaapista ja lopulta itse kaappikin oli irronnut seinästä. Maaoikeus piti myös tässä tapauksessa ilmeisenä, että rakennuksen vaurioituminen on tietyön johdosta nopeutunut. Rakennuksen perustamistapa huomioon ottaen rakennuksessa olisi joka tapauksessa tapahtunut painumista ja sen seurauksena vaurioitumista. Siten rakennuksen korjaamistarve on aikaistunut. Todistelun arvioinnissa on Tiehallinnon viaksi katsottu se, ettei kiinteistöllä ole suoritettu etukäteiskatselmusta. Maaoikeus katsoi, että rakennuksen ja sen salaojituksen ennenaikaisina korjauskustannuksina on korvattava euroa. Myös tässä tapauksessa maaoikeus päätyi ratkaisuun, jonka mukaan ennenaikaisina korjauskustannuksina oli korvattava rakennukselle ja salaojitukselle aiheutuneet vauriot. Huomionarvoista on myös, että Tiehallinnon viaksi näyttöä arvioitaessa on laskettu se, ettei kiinteistöllä ole suoritettu etukäteiskatselmusta. Rakennusvaurioiden lisäksi valittaja vaati myös korvauksia pysyvästä tärinähaitasta. Maaoikeus päätyi kuitenkin katselmuksen pohjalta siihen, että tärinä ei ole voinut lisääntyä tiehankkeen johdosta. Tapauksessa ei tehty erikseen tärinämittauksia, vaan päätös perustui oikeuden tekemiin havaintoihin. Tärinän aiheuttamia vauriota tässä tapauksessa olivat mm: sokkelin halkeamat seinien halkeamat seinälaattojen halkeamat ja savupiipun halkeaminen Asumisviihtyvyyden aleneminen Vaasan maaoikeuden ratkaisuissa tärinää ei ole yksilöity haitanaiheuttajaksi, vaan sen on katsottu melun ja pölyn ohella aiheuttavan sellaista asumisviihtyvyyden vähenemistä, joka on oikeuttanut korvauksiin: Vaasan maaoikeus, v98/009, Asia tuli vireille yhdystien nro 17609, Kaukolan yhdystien nro ja valtatien nro 16 parantamisesta. Asunto, jota käytetään sekä liike- että asuinrakennuksena sijaitsee Ylistaron keskustassa. Ennen uuden sillan rakentamista paikalla ollut silta oli tienpinnan suuntainen samalla tavalla päällystetty kuin tie, joten liikenne kulki tasaisesti sillan yli. Uuden siltarakenteen takia liikennemelu ja tärinä ovat huomattavasti lisääntyneet. Maaoikeus velvoitti tielaitoksen Vaasan tiepiirin korvaamaan asuinrakennuksen asumisviihtyvyyden vähenemisestä markkaa. Samassa ratkaisussa Vaasan tiepiiri velvoitettiin korvaamaan myös toiselle kiinteistölle liikennemelun ja tärinän aiheuttamasta asuinviihtyvyyden vähenemisestä markkaa.

22 22 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Tapauksessa maaoikeus suoritti katselmuksen, mutta erillisiä tärinämittauksia ei suoritettu. Tapauksissa rakennuksille ei ollut aiheutunut rakenteellisia vaurioita, vaan kyse oli asumisviihtyvyyden alenemisesta. Samassa Vaasan maaoikeuden ratkaisussa yksi valittajista vaati tien mukulakiviosuuden poistamista hänen talonsa kohdalta, koska liikenteestä johtuva tärinä tämän tiepäällysteen johdosta tunkeutuu talon sisään ollen asumiselle häiritsevää. Maaoikeus hylkäsi vaatimuksen. Räjäytystyö ja muu kunnossapitotyö Oman luokkansa tärinävahinkojen korvaamisessa muodostavat tapaukset, joissa vahinko on sattunut tienparantamisen tai rakentamisen aikana lyhyessä ajassa. Tapauksia ei pyydetty erikseen tiepiireiltä, mutta mainitaan tässä yhteydessä, kun tapauksia lähetettiin. Itä-Suomen maaoikeus, Dnro K 93/028, Valtatien nro 5 rakentamistyön yhteydessä suoritetuista räjäytystöistä oli aiheutunut osakeyhtiön kiinteistöille vaurioita. Toimitusmiehet olivat jo aikaisemmin todenneet, että rakennuksissa havaitut vauriot eivät olleet aiheutuneet pelkästään puun luonnollisesta elämisestä, vaan rakennusvauriot olivat syntyneet tien rakentamisen yhteydessä suoritettujen räjäytystöiden seurauksena. Maaoikeus arvioi kallioräjäytyksistä aiheutuneiden vahinkojen määräksi markkaa. Räjäytystyön seurauksena aiheutuneet vahingot eroavat jatkuvan liikenteen aiheuttamasta tärinästä siinä, että räjäytyksestä aiheutuvat vahingot tapahtuvat lyhyessä ajassa. Tärinän lisäksi vahinkoja aiheuttavat myös ilma-aallon paine sekä räjäytystyön seurauksena lentelevät irtolohkareet. Räjäytystyön aiheuttamia vahinkoja olivat mm: hiushalkeamat, palkin halkeamat, irronneet seinälaatat sekä sauman aukeamiset. Korkeimman oikeuden tapauksessa kyseessä oli kadun päällystämisen aikana tapahtunut vahinko: KKO: 2001:61. Kadun päällystämisen pohjatyöstä syntynyt tärinä oli aiheuttanut rakennuksen seiniin halkeamia. Pohjatyötä tehtäessä katualuetta, jonka varrella valittajan rakennus sijaitsi, jyrättiin ja lanattiin laitteistolla, jonka tärinävaikutuksesta valittajan rakennuksen kellarikerrokseen syntyi hiushalkeamia suurempia halkeamia, joita ei ennen mainittua ajankohtaa siellä ollut. Kaupunki, jonka lakisääteisiin velvollisuuksiin kadun rakentaminen kuului, oli ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain tarkoittaman toiminnan harjoittajana tuottamuksesta riippumatta vastuussa vahingon korvaamisesta. Tapauksessa valittajalle korvattiin siis kellarikerrokseen syntyneet, vähäistä suuremmat halkeamat. KKO:n mukaan kokonaisuutena arvioiden tällaisen häiriön sietämistä ei voida pitää kohtuullisena.

23 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 23 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA 4.3 Korvaamatta jääneet vahingot ja perusteet korvaamatta jäämiselle Korvaamatta jääneet vahingot eroavat toisistaan samalla tavalla kuin korvatutkin tapaukset eroavuutta on niin tapausten yleispiirteiden kuin perusteiden osalta: Vanhat rakennukset, raskaat ajoneuvot ja asumisviihtyvyyden aleneminen Kuopion maaoikeus, Dnro 06/3085, Valittaja esitti, että hänen rakennuksensa kohdalla on sadevesikaivo, josta aiheutuu tärinää raskaiden ajoneuvojen ylittäessä sen. Tärinä on ollut varsinkin yöaikaan haitta. Vastaavaa haittaa ei valittajan mukaan ole ollut ennen tien rakentamista. Valittajan talo on puolitoistakerroksinen vuonna 1952 rakennettu puurakenteinen omakotitalo, jossa on kolminkertaiset ikkunat. Etäisyys tien keskikohdasta talon seinään on 18,55 metriä ja kaivon kannen keskelle 2,80 metriä. Valittaja vaati korvausta asumisviihtyvyyden alenemisesta, kiinteistön arvonlaskusta sekä omatoimisista korjaustoimenpiteistä euroa. Tietoimituksessa tehdyssä katselmuksessa todettiin, että rakennuksen kohdalla oli sadevesikaivo, joka päällisin puolin vaikuttaisi olevan hyvin rakennettu. Todettiin myös, että kaivon kohdalla on loiva ylämäki ja nopeusrajoitus 60 km/h. Kaivo sijaitsee siten, että raskaiden ajoneuvojen pyörät osuvat usein kaivon kohdalle. Toimituksessa tehdyssä testiajossa ajettiin 40 tonnin painoisella täysperävaunurekalla kolme kertaa 60 km/h nopeudella ja kerran hieman alle 70 km/h nopeudella kaivon yli. Arviointipaikalla asuinrakennuksen keittiössä ei havaittu merkittävää tärinää. Lunastustoimikunta hylkäsi korvausvaatimuksen aiheettomana. Myös maaoikeudessa tehtiin katselmus. Katselmuksessa talon ohi taloa lähempänä olevaa ajokaistaa pitkin ajoi kolme kertaa 53 tonnia painava tielaitoksen kuusiakselinen täysperävaunullinen ajoneuvoyhdistelmä. Katselmushavaintoja tehtiin talon tien puolella sijaitsevassa keittiössä. Maaoikeuden jäsenet eivät tehneet yhtä henkilöä lukuun ottamatta mitään havaintoa väitetystä tärinästä tai tärinän aiheuttamasta äänestä. Valittaja itse ilmoitti havainneensa pientä tärinästä johtuvaa ääntä. Maaoikeus totesi, että lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sellaista mitattavaa tärinän määrää, joka ylittää asianosaisen sietämisvelvollisuuden. Siten korvausvelvollisuuden määrääminen on riippuvainen maaoikeudessa tehdyistä havainnoista ja muusta todistelusta. Näyttämättä jäi, että tärinähaitta olisi vähäistä suurempaa, joten valittajalla on velvollisuus sietää sitä eikä se aiheuta korvattavaa haittaa. Tapauksen perusteluista käy ilmi, että ratkaisu on perustunut pitkälti maaoikeuden harkintaan, jossa katsottiin tärinän olevan valittajan osalta yksilöllisesti koettua. Suurin osa maaoikeuden jäsenistä ei tuntenut tärinää katselmuksessa. Tärinän ei siten katsottu olevan vähäistä suurempaa ja sitä tuli sietää. Tärinää koskevia mittauksia ei tehty, vaan päätös perustui katselmukseen ja maaoikeuden harkintaan.

24 24 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Tien rakentamisen ja parantamisen aikana aiheutuneet tärinävahingot Täryjyrän aiheuttamaa kiinteistön arvonalennusta ei korvattu seuraavassa tapauksessa: Turun maaoikeus, Dnro M 03/4656, Valittaja vaati, että tien parantamisen yhteydessä syntyneen tärinävahingon kiinteistölle ja sillä oleville rakennuksille aiheuttama arvonalennus korvattaisiin ,85 eurolla. Tietyön yhteydessä kesällä 1994 on tielinjaa pitkin ajettu täryjyrällä, jonka aiheuttama tärinä on vaurioittanut rakennusten rakenteita. Rakennuksiin oli tehty täysi remontti vuosina , minkä johdosta valittajan mukaan rakennukset olivat ennen vahinkotapahtumaa olleet virheettömässä kunnossa. Valittaja on korostanut, että aikaisemmin sovittu korvaus sisälsi korvauksen ainoastaan korjattavissa olevista vaurioista. Vaurioita, joita ei käytännössä voida korjata aiheuttamatta samalla muuta suurempaa vahinkoa, ei ole korvattu ja ne aiheuttavat kiinteistön arvonalenemisen. Vuoden 1995 marraskuussa allekirjoitetulla sitoumuksella oli tiepiirin kanssa sovittu kertakaikkisesta korvauksesta ( mk) tien parantamisen yhteydessä hajonneista tavaroista ja tarvikkeista sekä rakenteista kaikkine vahinkoineen, haittoineen ja kustannuksineen. Korvaus ei sopimuksen mukaan ole käsittänyt tilalla olevien rakennusten arvonalennusta, joka on sovittu käsiteltäväksi erillisessä tietoimituksessa. Maaoikeus totesi, että rakennuksissa ei ollut suoritettu katselmusta ennen päällystystyötä, joten rakennuksien peruskorjauksen jälkeen vallinnutta kuntoa ei voida enää jälkikäteen tarkasti todeta. Kaiken asiassa esille tulleen valossa maaoikeus totesi, että tienpitäjän suorittama kertakaikkinen korvaus on suuruusluokaltaan sellainen, että sillä vuonna 1996 olisi mitä todennäköisimmin voitu kustantaa kaikkien rakennuksissa olleiden ja niissä edelleen olevien vaurioiden korjaukset riippumatta siitä, mikä näiden vaurioiden aiheuttaja on ollut. Maaoikeus totesi, että paikallistien päällystäminen on lisäksi parantanut tien varrella olevien kiinteistöjen kulkumahdollisuuksia sekä vähentänyt samalla sorapintaisesta tiestä tien varrella oleville kiinteistöille aiheutuvia pöly- ja tärinähaittoja. Maaoikeus katsoi, että tilan arvo ei ole suoritettujen töiden vuoksi alentunut. Päätöksen perusteluissa huomiota on kiinnitetty tien parantamisen positiivisiin vaikutuksiin: mm. kulkuyhteyksien parantumiseen sekä pöly- ja tärinähaittojen ehkäisyyn. Tielaitoksen viaksi ei ole luettu sitä, että rakennuksille ei ollut tehty ennakkokatselmusta. Katselmukseen ja harkintaan nojautuen maaoikeus päätyi ratkaisuun, jonka mukaan aikaisemmin korvattavaksi määrätty korvaussumma on ollut tarpeeksi suuri, jotta sillä olisi voitu korjata kaikki aikaisemmat vahingot. Seuraavassa tapauksessa korvauksia ei määrätty, koska tärinä ei ollut ainoa syy vahinkojen syntymiseen: Oulun tiepiiri, yleistietoimitus nro , Tiehallinnon toimesta on Oulunsalossa tehty maanteiden 815 ja 816 liikennejärjestelyjä koskevia muutostöitä. Töiden tekninen toteuttaminen vaati erilaisia kiertotie ym. järjestelyitä. Päällysteen purkamisen jälkeen (vuonna 2002) kiertotietä vahvistettiin urakoitsijan toimesta noin 20 cm:n murskekerroksella. Valittaja esitti, että kiertotien päällysteongelmat näkyivät ja tuntuivat niin, että varsinkin raskaan liikenteen ohikulkeminen aiheutti selvän ja poikkeuksellisen kovan tärinän. Lisäksi tärinää valittajan mukaan aiheuttivat itse tietyössä käytetyt erilaiset työkoneet ja työmenetelmät. Valittaja vaati vahingonkorvauksia tärinän aiheuttamista vahingoista sokkelille sekä omakotitalon rakenteille yhteensä euroa.

25 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 25 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Valittajan rakennuksessa tehtiin kaksi noin viikon kestävää tärinämittausta eikä missään sen alueen kohteista havaittu heilahdusnopeudeltaan yli 0,35 mm/s:n tärinää. Jo alkutarkastuksessa rakennuksen sokkelissa on usean havainnoitsijan toimesta kirjattu useita halkeamia. Rakennus on noin 40 vuotta vanha ja perustuksessa on havaittu halkeamia lähes joka puolella rakennusta. Sisällä väitetyt vauriot edellyttäisivät jo rakennuksen jonkin asteista runkorakenteiden pettämistä. Lunastustoimikunta totesi, että rakennus on iäkäs ja rakennettu pehmeälle maalle eikä rakennustekniikka vastaa nykypäivän vaatimuksia. Jälkitarkastuslausunnon perusteella lunastustoimikunta katsoi, etteivät rakennuksessa havaitut vauriot johdu tien parantamisesta, joten tilalle ei määrätty korvausta kiinteistön arvon alentumisesta. Tapauksesta ei valitettu maaoikeuteen. Asumisviihtyvyyden aleneminen Verrattain tuoreessa Mikkelin maaoikeuden tapauksessa korvaus evättiin siksi, että syy-yhteyttä tärinän ja vahingon välillä ei pystytty näyttämään toteen. Tapauksessa ei kuitenkaan ollut pelkästään kyse tärinästä, vaan myös muista immissiohaitoista (melu, pöly, saaste, haju): Mikkelin maaoikeus, Dnro 06/755, Tapauksessa oli kyse maantietoimituksesta valtatien nro 6 parantamiseksi välillä Koskenkylä Kouvola. Valittajan kiinteistö sijaitsi Vilppulan kylässä valtatien nro 6 välittömässä läheisyydessä. Asianosaisen vaatimuksena oli euron korvaus pysyvän ympäristöhaitan aiheuttamasta asumisviihtyvyyden laskusta ja siitä johtuneesta kiinteistön arvon alentumisesta. Perusteena vaatimukselle oli, että raskaan liikenteen lisääntyminen ja ajonopeuksien kasvu ovat aiheuttaneet melu-, saaste-, haju-, pöly- ja tärinähaittojen erittäin huomattavan lisääntymisen entiseen tilanteeseen verrattuna. Tila on valtatien levennyksen myötä menettänyt asuinrakennuksen ja tien välissä ollutta aluetta siten, että tie on tullut 26 metriä lähemmäksi asuinrakennusta. Rakennuksen ja tien välissä ollut suojapuusto on suurelta osaltaan kaadettu hankkeen yhteydessä. Tärinähaittojen lisääntymiseen on vaikuttanut myös raskaan liikenteen akselipainojen kasvu ja tilan maaperä on erityisen altis tärinälle, mikä vähitellen rappeuttaa talon perustuksia. Talon asukkaat kärsivät myös unen häiriintymisestä melun ja tärinän takia. Maaoikeus totesi ratkaisussaan, että liikennemäärät olisivat joka tapauksessa kasvaneet, vaikka valtatietä nro 6 ei olisi parannettu. Muutoksenhakijan kivijalassa olevien halkeamien ja valituksen alaisen toimituksen kohteena olevan tien leventämisen välillä ei ole osoitettu olevan syy-yhteyttä. Sen ja katselmushavaintojen johdosta tärinähaitasta tehty vaatimus hylättiin. Katselmuksen perusteella tilan pihamaa on kuitenkin tullut maantielle päin avoimemmaksi. Maaoikeus katsoo näiltä osin, että tiehankkeen johdosta tilan asumisviihtyvyys on laskenut, mistä johtuen tilan arvon on katsottava alentuneen. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 :n säännöksen nojalla maaoikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kiinteistön arvon alenemisesta tässä yksittäistapauksessa euroa. Toimituksen aikana ei ollut tehty erillisiä tärinämittauksia, vaan oikeuden päätös perustui harkintaan ja katselmukseen. Rakennuksen sokkelille aiheutuneita halkeamia ei pystytty esittämään tärinästä johtuviksi ja vaatimukset hylättiin näiltä osin. Kun kuitenkin pystyttiin osoittamaan, että maantien parantaminen oli aiheuttanut rakennuksen altistumisen liikenteelle aikaisempaan tilaan verrattaessa, myönnettiin korvauksia kiinteistön arvon alenemisesta näiltä osin.

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/3 03.09.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/3 03.09.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) 139 Oikaisuvaatimuksen hylkääminen, kaupunkitekniikan rakentamisen yksikönjohtajan päätös 5.5.2015 23 HEL 2015-000649 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä hakijan

Lisätiedot

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o

Lisätiedot

Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010

Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010 Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010 Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman mukaan tärinää mitataan vuosittain Pirttimäen alueella kertamittauksena.

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ

LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ Tärinä Raportti PR TÄR1276 1 Sivu 1 (6) Vihdin kunta Matti Hult Turku 31.12.2013 LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO. 8428 TÄRINÄSELVITYS

KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO. 8428 TÄRINÄSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 11.5.2012 ID-numero 384941 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO.

Lisätiedot

Tärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna. Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen

Tärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna. Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen Tärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen Tärinätilanne Suomessa Pääasiallisin tärinän aiheuttaja Suomessa on rautatieliikenne. Ajoittain Liikennevirastolle

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm Lunastusmenettely 1 Ilkka Alm 1 Lunastuslainsäädäntö 2 Lunastuslupa ja lunastustoimitus 3 Voimajohtoalueen lunastuskorvaukset 2 Ilkka Alm Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS

HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Vastaanottaja Orimattilan kunta Päivämäärä 6.6.2014 (täydennetty 2.7.2014) HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Viite 82141930 HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Nivalan yleiskaava. Tärinäselvitys NIVALA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.2.2013 P 20968

Nivalan yleiskaava. Tärinäselvitys NIVALA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.2.2013 P 20968 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NIVALA Nivalan yleiskaava Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 20968 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja )

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa sijaitsevien

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

17. TÄRINÄVAIKUTUKSET

17. TÄRINÄVAIKUTUKSET 17. TÄRINÄVAIKUTUKSET Kooste tärinävaikutusten arvioinnista Vaikutusten alkuperä ja arvioinnin tarkoitus Tehtävät Arvioinnin päätulokset Haitallisten vaikutusten lieventäminen Tärinävaikutuksia syntyy

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

11.11.2015. Lunastustoimikunnan päätös: Rajankäyntiä koskeva kysymys on käsitelty pöytäkirjan kohdassa 8 ja tilusvaihtoa koskeva kysymys kohdassa 10.

11.11.2015. Lunastustoimikunnan päätös: Rajankäyntiä koskeva kysymys on käsitelty pöytäkirjan kohdassa 8 ja tilusvaihtoa koskeva kysymys kohdassa 10. Kiinteistökohtainen tarkastelu 1 (5) 732-409-3-73 Ruuhela Omistaja: Hourula Elsi Vaatimus: Maanomistaja vaatii lunastettavan alueen maapohjasta korvausta 10 e/m2. Tiealue on ollut tonttimaata. Tonttimaan

Lisätiedot

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Lunastustoimitukset ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

Lisätiedot

Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus

Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NAKKILA Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 11420 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala.

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala. Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974 Vahingonkorvauslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain soveltamisala. Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä.

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. PÄÄTÖS Nro 48/05/1 Dnro ISY-2005-Y-46 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 HAKIJA Pekka Leppänen ASIA Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. HAKEMUS Pekka Leppänen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1 4532/10.03.00/2012 197 Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjaan ja määräykseen, 49-50-15-12, Katri Valan tie 12, 02660 Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Juvalainen

Lisätiedot

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 1 (7) Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 29 päivänä huhtikuuta 2011 annetun postilain (415/2011) 48 :n nojalla 1 luku Yleiset

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta:

Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744,70101 KUOPIO Puhelin 029 5642500 Faksi 029 5642501 Sähköposti ita-suomi.hao@oikeus.fi Joensuun rakennus- ja ympäristö lautakunta Muuntamontie

Lisätiedot

LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.

LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä vakuutusyhtiö) yleiset ehdot (voimassa 1.1. LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.2012 alkaen) 1. Vakuutuksen tarkoitus 1.1 Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 31.12.2013 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ NASTOLAN KUNTA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

MUTKU-PÄIVÄT 2009. ÖLJYSÄILIÖVAHINGOT - vakuutusalan näkökulma

MUTKU-PÄIVÄT 2009. ÖLJYSÄILIÖVAHINGOT - vakuutusalan näkökulma MUTKU-PÄIVÄT 2009 ÖLJYSÄILIÖVAHINGOT - vakuutusalan näkökulma Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitto Vakuutuslainsäädäntö ja turvallisuus Vahingontorjunta 332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta Palo-,

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Viranomaisen vahingonkorvausvastuu Viranomaisen vahingonkorvausvastuusta on erilliset säännökset vahingonkorvauslaissa

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123. Rakennuslautakunta 22.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123. Rakennuslautakunta 22.08.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 22.08.2013 Sivu 1 / 1 2819/10.03.00/2013 123 Oikaisuvaatimus rakenneinsinöörin 23.5.2013 antamaan määräykseen, lupatunnus 2009-1833, kiinteistö 49-54-146-16, Degerbyntie 23, 02600 Espoo

Lisätiedot

Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET

Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 1 Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 2 1 YLEISTÄ Rakennuttaja tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan rakennustyön toteuttamiseksi tarpeellisista

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty: Kv 5.9.2012 30 Voimaantulo: 1.1.2013 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Maantietoimitus 2015-502682 Vt 3 Koiviston silta

Maantietoimitus 2015-502682 Vt 3 Koiviston silta Maantietoimitus 2015-502682 Vt 3 Koiviston silta Muodollisuudet Lunastustoimikunta: - toimitusinsinööri Antti Halonen - uskotut miehet Heikki Käkelä ja Ahti Latvala Läsnäolijat: Hakijan ELY-keskuksen puolesta

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET

KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET TOIMITUSVIRHEIDEN OIKAISEMINEN Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET TOIMITUSVIRHEIDEN OIKAISEMINEN Kiinteistörekisterinhoitajien

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA

GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Vastaanottaja Lohjan kaupunki Päivämäärä 19.4.2012 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMAN

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2011 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ho/1 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2011 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ho/1 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2011 1 (5) 672 Oikaisuvaatimus katu- ja puisto-osaston toimistopäällikön päätöksestä 1.6.2011 438 vahingonkorvausasiassa HEL 2011-000843 T 03 01 00 HKR 2011-1151 Päätös

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

HUONEISTOKOHTAISET MUUTOSTYÖT ASUMISOIKEUSTALOSSA

HUONEISTOKOHTAISET MUUTOSTYÖT ASUMISOIKEUSTALOSSA HUONEISTOKOHTAISET MUUTOSTYÖT ASUMISOIKEUSTALOSSA Asumisoikeusasunnossa asuvalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asumiseensa liittyviin asioihin. Hänellä on mm. mahdollisuus tehdä muutostöitä asunnossaan.

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Katualueen omistusoikeuden hankkiminen

Katualueen omistusoikeuden hankkiminen Katualueen omistusoikeuden hankkiminen Asemakaava-alueella sijaitsevan yleistä ajoneuvo-, pyöräily- ja jalankulkuliikennettä palvelevan kulkuväylän nimitys on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan katu. Sellaisen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2012 1. Maaseututoimi, Bäckasinkuja 1 A, Liljendal. ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2012 1. Maaseututoimi, Bäckasinkuja 1 A, Liljendal. ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Yksityistiejaosto AIKA 15.08.2012 klo 18:00-21:40 PAIKKA Maaseututoimi, Bäckasinkuja 1 A, Liljendal LÄSNÄ Wikström Gudrun puheenjohtaja Karlsson Mikael varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535.

ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535. 1 (5) MARKKINAOIKEUDELLE ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535. Vastine koskee valittajan tekemää,

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TIEDOT Yhtiön nimi Huoneiston numero Osakkeiden numero OSAKKEEN OMISTAJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet Sähköposti Asunto-osakeyhtiölain 5. luku 2, ilmoitus

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNKI JUNATÄRINÄSELVITYS. Villelän alue ja entinen sahan alue

ÄHTÄRIN KAUPUNKI JUNATÄRINÄSELVITYS. Villelän alue ja entinen sahan alue JUNATÄRINÄSELVITYS 16WWE1552 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 24.8.2011 Päivitetty JUNATÄRINÄSELVITYS Villelän alue ja entinen sahan alue Mittalinja 1 (sahan alue yllä) ja mittalinja 2 (Villelän alue alla). i Kaikki oikeudet

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 Mallivastaukset Kysymys 1 Osakeyhtiö X:n (myöhemmin X Oy) edustaja ottaa yhteyttä paikanninlaitteita mittatilaustyönä valmistavan osakeyhtiö Y:n (myöhemmin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot