Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta Sisäisiä julkaisuja 31/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta Sisäisiä julkaisuja 31/2006"

Transkriptio

1 Jari Leppänen Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta Sisäisiä julkaisuja 31/2006

2

3 Jari Leppänen Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta Sisäisiä julkaisuja 31/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, tienpidon suunnittelupalvelut TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Jari Leppänen: Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta. Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 31/ s. ISSN X, TIEH Asiasanat: tärinä, liikennetärinä, asumisviihtyvyys, tärinähaitta, korvaus, korvauskäytäntö, ympäristövahinko Aiheluokka: 05 TIIVISTELMÄ Liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja sen vaikutuksista oleva tieto on Suomessa puutteellista. Liikennetärinän mittaukseen ja arviointiin ei ole suomalaisia ohjeita tai standardeja. Ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä eräiden kuntien yhteistyönä on vuosina toteutettu liikenneperäistä tärinää koskeva tutkimushanke, jonka tuloksena on julkaistu kaksi VTT:n raporttia: Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2278, 2004) Suositus liikennetärinän arvioimisesta maankäytön suunnittelussa (VTT working papers 50, 2006) Tärinän käsittelystä tietoimituksessa ja maksetuista korvauksista ei myöskään ole kerättyä tietoa. Tiehallinnossa on tämän vuoksi katsottu aiheelliseksi käydä lävitse tärinähaittaa koskevia korvaustapauksia. Selvitystyön on tehnyt oikeustieteen ylioppilas Jari Leppänen kesäharjoitteluna. Selvityksen tekemistä on ohjannut lakimies Sari Lajunen Tiehallinnon asiantuntijapalveluista. Selvitystä on kommentoinut suunnittelupäällikkö Anders Jansson Tiehallinnon pääkonttorista, ja maahankintavastaava Don Seres Vaasan tiepiiristä. Helsinki, lokakuu 2006 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

6

7 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 7 Sisältö 1 SELVITYKSEN TARKOITUKSESTA 9 2 LIIKENNETÄRINÄN TAUSTAA Tärinähaitan kehityksestä Tärinän syntyminen ja vaikutukset 10 3 TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Lainsäädännölliset tavoitteet Korvausten määräämisen perusteet lainsäädännössä 14 4 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Yleistä Korvatut vahingot ja korvattavuuden perusteet Korvaamatta jääneet vahingot ja perusteet korvaamatta jäämiselle Muita tärinää koskevia ratkaisuja 26 5 LOPUKSI 28 6 LÄHTEET Kirjallisuus Virallislähteet 30 7 LYHENTEET 31

8 8 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta

9 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 9 SELVITYKSEN TARKOITUKSESTA 1 SELVITYKSEN TARKOITUKSESTA Liikenteen aiheuttama tärinä on liikennemelun kaltainen ympäristöhaitta, joka tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa uusia asuntoja nykyisten liikenneväylien läheisyyteen tai rakennettaessa uusia väyliä vanhoille asuinalueille. Liikennetärinän vaikutukset asuinviihtyvyyteen ja rakennusten rakenteisiin tunnetaan edelleen huonosti eikä mahdollisia haittoja ole arvioitu tai arvioida riittävästi kaavoituksessa. 1 Tähän selvitykseen on koottu liikennetärinästä aiheutuvaa korvauskäytäntöä. Selvityksessä käydään läpi, mitä vahinkoja tärinän perusteella on korvattu ja miksi. Tämän lisäksi käydään läpi joitakin tapauksia, joissa korvauksia ei ole myönnetty ja perusteet korvaamatta jättämiselle. Selvityksen pohjana on käytetty (maan)tietoimituspöytäkirjoja, maaoikeuksien sekä korkeimman oikeuden ratkaisuja. Virallisten rajaarvojen puuttuminen tärinää mitattaessa on johtanut monenkirjavaan käytäntöön eikä eri tapauksia voida vertailla täysin keskenään. Selvityksen kohteena on jatkuvan liikenteen aiheuttama tärinä. Lisäksi esitellään tienrakentamisen ja parantamisen aikana aiheutuvia tärinävahinkoja. Tärinästä aiheutuvat vahingot ovat verraten uusi osaalue, joka on johtanut siihen, että useimmissa (maan)tietoimituksen ja tuomioistuimen ratkaisuissa on otettu kantaa ensisijaisesti liikenteen aiheuttamaan meluun ja toissijaisesti viitattu muihin ympäristöön vaikuttaviin häiriöihin, kuten tärinään ja pölyyn. Tämän vuoksi selvityksessä tarkastellaan myös melusta aiheutuvaa haittaa, milloin liityntä tärinään on ilmeinen. 1 Törnqvist Talja 2006, s. 5.

10 10 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta LIIKENNETÄRINÄN TAUSTAA 2 LIIKENNETÄRINÄN TAUSTAA 2.1 Tärinähaitan kehityksestä Asutuksen keskittyminen hyvien liikenneyhteyksien (teiden ja ratojen) läheisyyteen on yleinen ilmiö Euroopassa. Raskaan liikenteen ja akselipainojen kasvu ovat lisänneet teiden ja ratojen varsien tärinäongelmia. Myös yhdyskuntarakenteen tiivistymisen vuoksi rakennetaan sellaisille alueille, joilla tärinähaitat korostuvat entisestään (mm. savimaat). Samanaikaisesti asukkaiden ja viranomaisten vaatimukset asuinympäristön laadulle ovat lisääntyneet. 2 Tärinä on nousemassa melun tapaan huomioon otettavaksi kriteeriksi kaavoitus- ja rakentamispäätöksiä tehtäessä. Ongelmana on ollut, että vaikka lainsäädännössä liikennetärinän ympäristöhaitat edellytetään otettavaksi huomioon, tärinästä aiheutuvien haittojen arviointia ei ole pystytty tekemään sopivien kriteerien puuttuessa. Raja-arvot tärinähaitan arvioimiseksi puuttuvat. 3 Karkeasti arvioiden liikenteen aiheuttama tärinä koetaan kuitenkin epämiellyttäväksi noin tuhannessa kerrostalossa ja noin pientalossa. Näissä rakennuksissa asuu noin asukasta. Junaliikenteen osalta asukasmäärä voi olla jopa kaksinkertainen verrattaessa tie- ja katuliikenteeseen Tärinän syntyminen ja vaikutukset Liikenteen aiheuttaman tärinän syntymiseen ja tärinän siirtymiseen rakennukseen vaikuttavia tekijöitä ja epävarmuuksia on niin paljon, että värähtelyn suuruutta rakennuksessa on lähes mahdoton arvioida tarkasti laskennallisilla keinoilla. Liikenteestä aiheutuvan tärinän suuruuteen vaikuttavat mm. ajoneuvon ominaisuudet, väylän ominaisuudet ja ajonopeudet. Tämän lisäksi tärinän leviämiseen itse maaperässä vaikuttavat mm. etäisyys väylästä, maaperän laatu ja maaperän kerroksellisuus. Edelleen tärinän siirtymiseen rakennuksessa vaikuttavat mm. perustamistapa, rakennuksen mitat, rungon resonanssi-ilmiö sekä välipohjan ja muiden rakenneosien resonanssi-ilmiö. Liikenteestä aiheutuvan tärinän haitallisuus riippuu siis useista eri tekijöistä, ja siksi arviointi perustuu suurelta osin kokemusperäiseen tietoon. 5 2 Talja 2004, s Ibid. 4 Ibid. 5 Talja 2004, s. 12; Törnqvist Talja 2006, 11.

11 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 11 LIIKENNETÄRINÄN TAUSTAA Asukas voi tuntea rakennuksen tärinän suoraan kehossaan tai esineet voivat tärinän vuoksi helistä ja heilua. Tärinän haittoja VTT:n tutkimuksen mukaan ovat mm: asumismukavuuden väheneminen keskittymiskyvyn häiriintyminen pelko rakennevaurioista pelko kiinteistön arvon alenemisesta. Yleensä asumismukavuuteen liittyvät haitat ilmenevät ennen rakenteellisia vaurioita. Usein haitta tuleekin yllätyksenä asunnon hankkijalle, jolloin haitan merkitys korostuu entisestään. Tärinän aistiminen ja haitat riippuvat paljolti myös henkilöstä ja yksilöllisestä herkkyydestä. Vaikka tärinä olisi selvästi havaittavissa, ihmiset eivät ole kuitenkaan kovin herkästi reagoineet siihen ja valittaneet viranomaiselle. Nykyisin kun ympäristöön ja asuinmukavuuteen liittyviin asioihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja ongelmat tiedostetaan entistä paremmin, myös viranomaiselle valittamisen kynnys on laskenut. 6 6 Talja 2004, s. 11.

12 12 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET 3 TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET 3.1 Lainsäädännölliset tavoitteet Lainsäädännössä tärinällä on vastaavanlainen asema kuin melulla. Liikennemelun- ja tärinän kohdalla lainsäädännön tavoitteena on, että riskialueilla, rakennusten ja liikenneväylien sijoituksessa huomioidaan niistä mahdollisesti aiheutuvat haitat. Erityisesti tärinähaittojen vähentäminen on jälkikäteen teknisesti hankalaa ja kallista. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) yleisen tavoitteen mukaan tarkoituksena on järjestää alueiden käyttö niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle (1 ). Hyvällä elinympäristöllä tarkoitetaan muun muassa terveellisyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä sekä rauhallisuutta. Säännös on tavoitteellinen ja sitä voidaan käyttää argumentoinnin tukena muun muassa muistutuksia tai valituksia tehdessä. 7 Maankäytön järjestäminen konkretisoituu yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimusten kautta. Näitä kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon turvallisen ja terveellisen elinympäristön vaatimukset (MRL 39 2 mom. 5-kohta, mom.). Kaavojen tulee myös perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Maantielain (MTL 503/2005) mukaan maantien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on otettava huomioon ympäristönäkökohdat (mm. MTL 1, 3, 13, 19, 29, 33 ). Jos tien rakentamiselle asetetut vaatimukset antavat mahdollisuuden erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, niin rakentamisessa tulisi valita se toimintatapa, jolla haitat tai vahingot ehkäistään tai niiden määrä olisi mahdollisimman vähäinen. 8 Myös ympäristöministeriön asetuksessa pohjarakenteista säädetään liikenteen tärinävaikutuksista. Asetuksen mukaan uuden rakennuksen pohjarakentaminen on suunniteltava siten, että liikennetärinä ei aiheuta rakennuksessa oleville ihmisille kohtuutonta häiriötä. 9 Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja. Ympäristönsuojelulaki on ympäristön pilaantumisen torjuntaa koskeva yleislaki. Lain soveltamisen kannalta keskeistä on pilaantumisen määritelmä (YSL 3 1 mom. 1 -kohta). Lainkohdan mukaan pilaantumisella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun 7 Ekroos Majamaa 2000, s. 42 ja HE 17/ Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3, 2004.

13 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 13 TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET päästämistä tai jättämistä ympäristöön. Vahinkoja ja haittoja omaisuudelle pidetään myös pilaantumisena. Tyypillisiä omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja ovat muun muassa maalipintojen vaurioituminen tai muut taloudelliset vahingot, kuten kiinteistön arvon aleneminen. 10 Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen tekemään kirjallisen ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilapäistä tärinää aiheuttavasta toiminnasta tai tapahtumasta, esimerkiksi rakentamisesta, jos tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on myös oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Käytännössä selvilläolovelvollisuus merkitsee esimerkiksi ympäristön tilan seurantaa ja erilaisia mittausvelvoitteita. 11 Säännöstä sovelletaan myös tienpitäjään, raideliikenteen järjestäjään ja ilmailupaikkojen pitäjään. 12 Lupa- tai valvontaviranomainen voi YSL 84 :n nojalla määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toimintansa ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheuttavan lain vastaista pilaantumista. Laissa ympäristövahinkojen korvaamisesta (YVL 737/1994, jäljempänä ympäristövahinkolaki) säädetään ympäristövahinkojen korvaamisesta. Ympäristövahinkona pidetään tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuvaa vahinkoa, joka on aiheutunut ympäristössä mm. melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun vuoksi. Ympäristövahinkolain mukaista ympäristövahinkoa voi aiheutua myös tien pitämisestä. Tienpitäjä vastaa tien käyttämisestä aiheutuneista ympäristövahingoista. Ympäristövahinkolaissa on omaksuttu niin sanottu ankara vastuu, jonka mukaan toiminnanharjoittaja vastaa toiminnasta johtuvasta ympäristövahingosta, vaikka kyse ei olisi tahallisesta tai huolimattomasta toiminnasta. Riittää, että vahingon voidaan osoittaa aiheutuneen toiminnan harjoittamisesta. 13 Korvauksen saamiseksi vahingonkärsijän on kuitenkin osoitettava toiminnan ja vahingon välinen todennäköinen syy-yhteys. Tämä tarkoittaa sitä, että korvausvastuun syntyminen ei edellytä täyttä näyttöä syy-yhteydestä. Matemaattisesti todennäköinen syy-yhteys merkitsee yli 50 %:n todennäköisyyttä. 14 Ympäristövahinko korvataan vain, jollei häiriön sietämistä ole pidettävä kohtuullisena. Harkinnassa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja häiriön syntymiseen johtanut tilanne kokonaisuudessaan sekä häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa muutoin. Sietämisvelvollisuus ei koske vähäistä suurempaa esinevahinkoa (YVL 4 ja 5 ). 10 HE 84/ HE 84/ HE 170/ HE 165/ Kumpula 2001, s

14 14 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta TÄRINÄHAITAN OIKEUDELLINEN KEHYS JA KORVAUSTEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET 3.2 Korvausten määräämisen perusteet lainsäädännössä Tieliikenteen tärinähaittakorvausten määräämisessä noudatetaan maantielakia, ympäristövahinkolakia sekä lakia kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (LunL 603/1977, jäljempänä lunastuslaki) Lunastuslain mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä, lunastuslaissa on ns. täyden korvauksen periaate (LunL 29 ). Maantielaissa säädetään erikseen tienpitäjän korvausvastuusta. Maantielain 55 :n mukaan maantien rakentamisesta tai sen käyttämisestä aiheutuvasta haitasta tai vahingosta voidaan vaadittaessa määrätä korvaus. Korvaus määrätään lunastuslain 38 :n estämättä. Maantielain 55 :n tarkoituksena on laajentaa asianosaispiiriä siten, että myös ne henkilöt, joiden omaisuus ei joudu lunastuksen kohteeksi, ovat oikeutettuja lunastuslain mukaiseen täyteen korvaukseen, jos tien rakentamisesta tai käyttämisestä aiheutuu heille haittaa. Toisin sanoen korvaus määrätään maantietoimituksessa myös näille henkilöille siitä haitasta, joka aiheutuu tiehankkeesta. Korvauksia arvioitaessa ja määrättäessä sellainen henkilöpiiri, jolta ei lunasteta omaisuutta, on maantietoimituksessa asetettava samaan asemaan kuin ne, joilta lunastetaan omaisuutta. Pyrkimyksenä on säilyttää laaja mahdollisuus esittää vaatimuksia maantietoimituksessa, mikäli henkilö katsoo, että hänen kiinteistöllensä aiheutuu tien rakentamisesta tai käyttämisestä haittaa tai vahinkoa. 15 Maantietoimituksessa sovelletaan lunastuslain säännöksiä, ellei maantielaissa ole toisin säädetty. Jos jatkuvan liikenteen aiheuttamasta tärinästä aiheutuu kiinteistölle muutoin vahinkoa tai haittaa, on kiinteistön omistajalla oikeus saada korvaus aiheutuneesta vahingosta (MTL 74 2 mom.). Jollei korvauksesta sovita, korvausasia voidaan panna vireille erikseen maantietoimituksessa. Vireille panijana voi olla joko tienpitäjä tai korvausta vaativa asianosainen. Maantietoimituksessa sovelletaan ympäristövahinkolain aineellisia säännöksiä. 15 HE 17/2004.

15 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 15 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA 4 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA 4.1 Yleistä Tärinävahingot ovat olleet käytännössä hyvin erilaisia eikä täysin johdonmukaisia ohjeita korvattavuudelle voida antaa tai ei ole käytännössä annettu. Tämä johtuu hyvin pitkälti siitä, että tärinän aiheuttamiin ongelmiin on kiinnitetty huomiota vasta viime vuosina teknisen kehityksen myötä ja toisaalta siitä, että liikenteestä aiheutuvan tärinän haitallisuus riippuu useista eri tekijöistä, joita on vaikea, jollei mahdotonta, ottaa huomioon. VTT:n tutkimuksissa (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, 2004; Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, 2006) on pyritty määrittelemään raja-arvoja siitä, milloin ja missä olosuhteissa tärinä tulisi ottaa huomioon rakennettaessa ja kaavoitettaessa alueita. VTT:n viimeisin tutkimus (julkaisu vuodelta 2006) on toteutettu yhteistyössä Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Helsingin, Vantaan ja Turun kaupunkien kanssa. Tutkimuksella haluttiin ensisijaisesti yhtenäistää tärinän mittaamismenetelmiä ja tärinän raja-arvot on annettu pikemminkin indikaattoreiksi kuin tiukoiksi rajanormeiksi. Rakennusvaurioita koskevia tärinäarvoja ei ole erikseen mitattu, vaan VTT:n mittaukset perustuvat Norjan standardin mukaisesti tilanteisiin, joissa ihmiset saattavat pitää tärinää asuinviihtyvyyttä häiritsevänä. 16 Raja-arvoja voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina viittoina siitä, milloin tärinän voidaan olettaa aiheuttavan asuinviihtyvyyden alenemista (mahdollisesti jopa kiinteistön arvonalenemista), jolloin kyse ei ole välttämättä täysin yksilöllisestä herkkyydestä. Tärinää arvioitaessa kansainvälisiä standardeja on otettu käyttöön niin asuinviihtyvyyttä kuin rakennusvaurioita arvioitaessa. VTT:n tutkimus perustuu Norjan standardiin siitä syystä, että olosuhteet ovat Suomessa pitkälti samat kuin Norjassa. Norjalaisen standardin käyttö suomalaisena suosituksena perustuu siihen, että VTT on todennut sen soveltuvuuden tehdyissä mittauksissa. Pohjoismaista muun muassa Tanska on omaksunut samalle standardille pohjautuvat periaatteet. 17 Rakennusvaurioita koskevat erilaiset kansainväliset standardit ovat myös ohjeellisia, ja niitä käytetään eri tavoin kansainvälisissä yhteyksissä. Suomessa ei ole vielä omaksuttu potentiaalisia rakennus- 16 Törnqvist Talja 2006, s

16 16 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA vaurioita koskevia raja-arvoja edes ohjeellisiksi arvoiksi, vaan vaurioiden arvioiminen perustuu kokemusperäiseen tietoon. Seuraavassa käydään läpi käytännössä havaittuja yhteneväisyyksiä ja perusteita sille, millainen haitta tai tärinävahinko on korvattu ja miksi. Aineisto ei ole kokonaisvaltainen otos (maan)tietoimitusten ja maaoikeuksien tärinäkorvauksia koskevista ratkaisuista, vaan koonnos tiepiirien lähinnä muistinvaraisesti keräämistä tärinää koskevista ratkaisuista. Tarkoituksena oli kerätä jatkuvan liikenteen aiheuttamaa tärinää koskevia tapauksia, mutta suurin osa tapauksista käsittelee tiehankkeiden yhteydessä aiheutuneita vahinkoja. Tapausten yhteydessä on usein teetetty tärinämittauksia. Tärinämittaukset ja niiden tulokset eivät ole suoraan verrannollisia VTT:n antamien raja-arvojen kanssa. Suurin osa mittauksista on suoritettu ennen näiden ohjeiden antamista. Mittauksissa on käytetty erilaisia kansainvälisiä standardeja (mm. Yhdysvaltojen ja Sveitsin standardia), joita ei voida verrata keskenään. 4.2 Korvatut vahingot ja korvattavuuden perusteet Vanhat rakennukset, raskaat kuljetukset sekä tiessä oleva koroke (Maan)tietoimituskäytännössä on käsitelty muun muassa vanhoille rakennuksille aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Vanhojen rakennusten kohdalla huomiota on kiinnitetty siihen, kuinka todennäköisenä voidaan pitää sitä, että raskaan liikenteen aiheuttama tärinä on aiheuttanut rakennuksille vahinkoa tai sen voidaan olettaa pahentaneen jo entisiä vaurioita rakennuksen iästä johtuen. Kun tärinämittaukset osoittivat myös voimakasta tärinää, on korvausta määrätty niiltä osin, kun viat on katsottu tärinästä aiheutuviksi: Hämeen tiepiiri, yleistietoimitus Tnro , Toimituksessa oli kysymys korvauksen määräämisestä hidasteesta aiheutuneista tärinähaitoista tiealueen ulkopuolisille kiinteistöille ajalla elo/syyskuu Hidaste on sittemmin korjattu. Toimitus on tullut vireille korvausta vaativien hakemuksesta. Toimituksessa todettiin, että rakennukset ovat ikääntyneitä ja niissä voi olla rakennusvirheitä ja osa halkeamista (seinät, sokkeli) on saattanut syntyä ennen toimituksessa käsiteltävää tietyötä. Tärinämittausten mukaan tieliikenteen tärinä on kuitenkin hidasteesta johtuen ollut kovaa raskaiden ajoneuvojen ajaessa ohi (huippuarvot tilojen kohdalla 2,15 mm/s ja 1,65 mm/s). Taloissa ei ollut käyty tekemässä havaintoja ennen tietyötä. Tärinän voidaan kuitenkin olettaa pahentavan vaurioita, vaikka talot eivät olekaan normaalikuntoisia. Tällä perusteella korvauksia tulee määrätä maksettavaksi tärinästä aiheutuvista, havaituista haitoista ja vahingoista. Kyseessä oli päätien varrella vuonna 1957 rakennettu baari/huoltoasemarakennus, jonka yläkerrassa on asunto sekä 1930-luvulla rakennettu, vuosina , peruskorjattu puurakennus. Rakennukset sijaitsevat Sysmän keskustaajamassa taajaman läpi kulkevan päätien varrella. Korvauksen määrä kummallekin rakennukselle on koostunut työstä ja materiaaleista, joita on alennettu prosentuaalisin osuuksin sen vuoksi, että viat ovat voineet syntyä normaalin kulumisen ja ikääntymisen

17 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 17 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA seurauksena. Syytä ei ole voitu tietää varmaksi, koska rakennuksissa ei ollut tehty havaintoja ennen tietyötä. Toimituksessa korvattuja vahinkoja olivat muun muassa: seinän halkeamat (korvausta on alennettu kuitenkin 20 % sen vuoksi, että viat ovat voineet syntyä jo ennen tietyötä) ikkunan lista ja karmi ovat liikkuneet eri suuntiin, jolloin ikkunat eivät ole enää sulkeutuneet (korvausta alennettu 20 %) seinälevyjen saumakohdat liikkuneet WC:n seinäkaakeli haljennut peili pudonnut seinältä ikkunan lista irronnut sokkelibetonissa halkeamia (korvausta alennettu 30 %) Raskaiden kuljetusten aiheuttamat tärinävauriot korvattiin myös seuraavassa, vanhaa rakennusta koskevassa tapauksessa: Etelä-Suomen maaoikeus, Dnro T00/039, Yleistietoimituksessa oli kyse Harvaluodon paikallistien nro parantaminen Harvaluodon sillan rakentamista varten. Harvaluodon siltatyömaalle Piikkiössä oli ajettu mursketta ja betonia syksyllä 1997 ja keväästä syksyyn vuonna Kyseessä on vuonna 1956 rakennettu, paaluttamaton rakennus, jonka kohdalla tiessä oli saumakohta. Rakennus sijaitsee n. 30 metrin etäisyydellä paikallistiestä ja n. 390 metrin etäisyydellä vanhalta valtatie nro 1:ltä. Rakennuksessa ei ole ennen rakennushanketta tehty ennakkokatselmusta. Maaoikeus katsoo, että sillan rakentamisen aikaan on ajettu poikkeuksellisen paljon raskailla kuorma-autoilla valittajan tilan ohi harvaluodon paikallistiellä nro keväällä ja kesällä Paikallistie on asfalttipintainen ja maaperä on kaiken lisäksi pehmeää, liejuista savea. Ottaen huomioon talon iän, rakennustavan ja maapohjan pehmeyden vaurioita on muutoinkin odotettavissa. Nyt puhuttu raskas liikenne on myötävaikuttanut ja edistänyt vaurioiden ilmenemistä. Tienpitäjän on katsottava olevan velvollinen osakorvaukseen siltä osin kuin tiehanke on vaikuttanut vaurioihin. Kyseisessä tapauksessa toimitusmiehet olivat määränneet tietoimituksen aikana markan korvauksen rakennusvahingoista, jonka päätöksen myös maaoikeus pysytti voimassa. Rakennukselle aiheutuneita, korvattavia vahinkoja olivat muun muassa: sokkelin halkeama tapeteissa olevat repeämät salaojien tukkeutuminen Myös tässä tapauksessa korvausta käsiteltäessä on otettu huomioon se tosiseikka, että rakennuksen ikä, rakennustapa ja maapohjan pehmeys ovat edesauttaneet vahingon syntymistä. Kyseisten seikkojen huomioon ottaminen on vaikuttanut myös korvauksiin alentavasti. Aikaisemmasta tapauksesta poiketen, mittausten mukaan liikennetärinän nopeudet olivat millin tuhannesosa luokkaa ( mm) ja vain jotkut yksittäiset tärinät olivat saavuttaneet ns. häiriötason. Tärinämittauksen tulokset eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet maaoikeu-

18 18 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA den päätökseen myöntää korvauksia, vaan korvaukset perustuivat pitkälti oikeuden tekemään katselmukseen. Raskaan liikenteen aiheuttamasta tärinästä oli kysymys myös seuraavassa tietoimituksessa: Hämeen tiepiiri, yleistietoimitus Tnro , Tietoimitus koski Kyröskoski Heittola maantien parantamista välillä Koskikatu Koulutie, Hämeenkyrön kunnassa. Tien läheisyydessä olleen rakennuksen ikkuna oli rikkoutunut (haljennut) siitä syystä, että suojatien luo tehdyt korokkeet aiheuttivat rakennukselle tärinää raskaiden ajoneuvojen ajaessa ohitse. Lämpöikkuna oli haljennut pian tien valmistuttua vuonna Kyseisessä tapauksessa ikkunan rikkoutuminen korvattiin, mutta asianosaisen haettua uudestaan korvausta uuden ikkunan haljettua, valitus hylättiin. Toimitusmiehet katsoivat, että ilmeinen asennusvirhe tai lasin luja jännite on voinut edesauttaa lasin rikkoutumista uudelleen. Lasi olisi tullut asentaa siten, ettei se rikkoudu toista kertaa ainakaan tärinästä. Kaikissa kolmessa tapauksessa tärinävahingot ovat syntyneet siitä syystä, että raskaat ajoneuvot ovat ylittäneet tiessä olleen hidasteen, korokkeen tai saumakohdan. Kahdessa tapauksessa maaperän pehmeys, talon rakennustapa ja ikä ovat edesauttaneet vahinkojen syntymistä. Yleisimpinä vaurioina tapauksissa ovat olleet rakennuksen sokkelin ja seinien pintamateriaalien halkeamat, jotka on tietoimituksissa ja maaoikeudessa korvattu. Tien huono kunto ja raskaat ajoneuvot Tuoreessa Turun tiepiirin tapauksessa korvauksia määrättiin huomattavan korkea summa. Korvauksia alentavina seikkoina huomiota kiinnitettiin muun muassa maaperän laatuun sekä olosuhteisiin yleensä. Samassa tapauksessa viitattiin myös ensimmäistä kertaa tärinän rajaarvoihin: Turun tiepiiri, yleistietoimitus Tnro , Toimitus tuli vireille tielaitoksen hakemuksesta. Kiinteistöllä sijaitseva omakotitalo on rakennettu vuosina Rakennuksen etäisyys lähimmillään tiestä on noin 30 metriä. Putkivaurioista aiheutuneiden vahinkojen yhteydessä vakuutusyhtiön tarkastaja suoritti kiinteistöllä katselmuksen v Katselmuksen ajankohtana ei havaittu kiinteistön painumaa. Ongelmat kiinteistöllä alkoivat keväällä 1994 samaan aikaan, kun tie oli kelirikon johdosta huonossa kunnossa ja tiellä liikennöi raskaita maansiirtoajoneuvoja, jotka ajoivat täytemaata rakennustyömaalle. Maa-ainesta ajettiin 8000 k-m³ pääasiassa kyseisen tien kautta. Valittajan mukaan tiehen syntyi suuria kuoppia ja tierumpu oli huomattavan korkealla. Raskaan ajoneuvon ohittaessa rakennuksessa tuntui huomattavaa tärinää ja rakennus alkoi painua, seiniin syntyi halkeamia ja rappauk-

19 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 19 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA set irtosivat. Rumpu uusittiin myöhemmin ja tietä peruskunnostettiin Rakennuksessa tuntuu myös kunnostuksen jälkeen tärinää. Tavarantarkastaja 18 suoritti kiinteistöllä tarkastuksen Tarkastuksessa havaittiin rakennuksen itäkulman painuneen noin 45 mm. Sokkelista olivat suojabetonit irronneet ja seinät halkeilleet. Insinööritoimisto suoritti huhtikuussa 1996 rakennuksen vaaituksen, pohjatutkimuksia sekä tärinämittauksia. Tärinämittauksessa suurin pystykomponentin arvo oli 1,9 mm/s. Lausunnossa epäillään, että tärinä on vapauttanut rakennukseen syntyneitä jännitteitä ja aiheuttanut kallistuman. Tärinämittauksia tehtiin myös kesäkuussa Testissä tärinävaikutusta lisättiin asettamalla tielle puutavaraa kuvaamaan kuoppia ja töyssyjä. Suurin heilahdusnopeuden arvo on ollut 2,78 mm/s heilahdusten jaksoluvun ollessa 5,9 11 Hz. Annetun lausunnon mukaan ei pidetty mahdollisena, että liikennetärinä tältä etäisyydeltä olisi aiheuttanut kiinteistössä esiintyneet vauriot. Insinööritoimisto on lunastustoimikunnan toimeksiannosta suorittanut vaaituksen ja täydentävän maaperätutkimuksen heinäkuussa Asiantuntija piti liikennetärinän vaikutusta vähäisenä, mutta totesi, että se on saattanut nopeuttaa valmiiksi painuneen, vinoutuneen ja huonokuntoisen laatan halkeamia ja vaurioita. Lunastustoimikunta viittaa perusteluissaan myös VTT:n julkaisuun, jossa käsitellään tärinän yleisiä haittavaikutuksia. Lunastustoimikunta toteaa, että rakennevaurioita aiheuttavan tärinän voimakkuuteen ei ole otettu kantaa. Lunastustoimikunnan mukaan rakennus on rakennettu pehmeälle savimaalle, joten rakennuksen kokonaispainuminen on luonnollista johtuen saven tiivistymisestä ajan oloon. Rakennus on kuitenkin vuonna 1990 tehdyssä tarkastuksessa näyttänyt hyväkuntoiselta eikä epätasaista painumaa ole havaittu. Vuonna 1996 tehdyssä vaaituksessa rakennuksen epätasaiseksi painumaksi havaittiin 22 cm. Mitään rakennuksen kuormitukseen havaittuja muutoksia ei ole tiedossa. Tontilla olevat puut on istutettu, joten niiden kuivattava vaikutus ei olisi ilmeisesti aiheuttanut vajoamista 1990-luvulla. Myöskään perustusten tekemisen rakennevirheitä ei ole voitu osoittaa. Lunastustoimikunta totesi, että on todennäköistä, että liikenteestä aiheutunut värähtely on ollut syynä rakennuksen epätasaiseen painumaan 1990-luvun puolivälissä. Todennäköistä on, että liikenne on aiheuttanut saviperäisen maan tiivistymistä, joka on aiheuttanut jännitteitä rakennukseen, jotka sitten voimakkaan tärinän vaikutuksesta ovat lauenneet ja aiheuttaneet rakennuksen epätasaisen kallistumisen. Koska samoihin aikoihin alueella on ollut vaikeita kuivatusongelmia, jotka ovat aiheutuneet valtaojan tukkimisesta, johon Tiehallinto ei ole osallistunut ja tehdyissä selvityksissä ilmenneet tontin maaperän ominaisuudet sekä mm. rakennuksen vierellä oleva runsas lehtipuiden määrä, jotka ovat todennäköisesti aiheuttaneet tontin maaperän epätasaista kuivumista, on nämä seikat otettava huomioon korvausta määrättäessä. Lunastustoimikunta piti korvauksen perustana insinööritoimiston laatiman korjausarvion vaihtoehtoa, jonka summa on euroa. Ottaen huomioon edellä mainitut kuivatusongelmat ja tontin ominaisuudet, jotka ovat saattaneet edesauttaa vahingon syntymistä, lunastustoimikunta katsoi Tiehallinnon vastuuksi tästä euroa. Vaikka kiinteistö korjataan, sen arvo ei nouse vastaavan ilman vahinkoa olleen rakennuksen tasolle. Arvonalennuksena korvataan euroa. Asumishaitan suuruudeksi toimikunta katsoo 600 euroa/vuosi. Korvauksen nykyarvo saadaan, kun summa kerrotaan luvulla 12,5779 (aika 10 vuotta, korko 5 %). Asumishaitan korvaus on yhteensä siis 7546,74 euroa. Korvausten kokonaissumma siten ,74 euroa. Tiehallinto on valittanut ratkaisusta maaoikeuteen ja vaatii lunastustoimikunnan päätöksen kumoamista. Tiehallinto huomauttaa, että rajaarvo (0,6 mm/s) vanhoille alueille koskee ihmisille eikä rakennuksille 18 Tavarantarkastaja on puolueeton ja riippumaton henkilö, joka suorittaa tavaran arvon- ja vahingonmäärityksiä. Hyväksytty tavarantarkastaja toimii keskuskauppakamarin määrittelemän asiantuntemusalansa hyväksymisryhmän puitteissa.

20 20 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA kohdistuvaa tärinää. Tiehallinto katsoo, että rautatieliikenteen tärinää koskevaa ohjetta (Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen, VTT 2002, julkaistavana) voidaan soveltaa tieliikenteen aiheuttamaan tärinään. Rakennuksessa suoritetuissa mittauksissa tärinän heilahdusnopeus on ollut mittausten perusteella 1,9 mm/s ja 2,78 mm/s. Rautatieliikennettä koskevan ohjeen mukaan vain haitat ovat mahdollisia, mutta rakennevauriot eivät. Myös insinööritoimistojen asiantuntijalausuntojen mukaan tieliikenne ei olisi syy rakennusvaurioille, vaan epätasainen painuminen ja siitä syntyneet jännitteet rakenteissa. Maaoikeuden ratkaisua ei ole asiassa vielä saatu. Maaperän koostumuksen ja tietyön etäisyyden vaikutus vahinkoon tietä parannettaessa Tietyön läheisyys rakennukseen nähden sekä maapohjan pehmeys ovat vaikuttaneet seuraavissa ratkaisuissa tärinävahingon korvausperusteena: Turun maaoikeus, Dnro M 02/10, Yleistietoimitus koski Nousiainen Lieto maantien 2010 parantamista Nousiaisten kunnassa. Valittajan mukaan vuonna 1975 rakennettu rakennus oli ollut ennen tietyötä kunnossa ja suorassa. Tietyö oli ollut varsin lähellä asuinrakennusta, noin 15 metrin päässä. Tietyöstä aiheutunut tärinä oli aiheuttanut astioiden putoamisen kaapista. Tämän lisäksi ikkunoiden yläpuolelta oli irronnut ulkovuorauksen tiiliä ja rakennuksen seiniin oli tullut halkeamia. Myös itse rakennus oli painunut noin 30 cm:n verran. Maaoikeuden mukaan vauriot ovat syntyneet tietyön läheisyyden ja rakennuspaikan savipohjan johdosta. Tietyöstä aiheutunut tärinä on aiheuttanut alueella saven painumista. Rakennuksen perustaminen saven varaan ei ole osoittanut hyvää rakennustapaa, vaan rakennus on perustettu väärin. Maaoikeus katsoi, että rakennuksen vaurioituminen on kuitenkin nopeutunut tietyön johdosta. Rakennuksen perustamistapa huomioon ottaen rakennuksessa olisi joka tapauksessa tapahtunut painumista ja sen seurauksena vaurioitumista. Maaoikeus katsoi, että tiehankkeen toteuttaminen oli nopeuttanut ja lisännyt tätä vaurioitumista, jonka vuoksi ennenaikaisina korjauskustannuksina harkinnan mukaan tuli korvattavaksi euroa. Tapauksessa merkittävänä korvausten myöntämisen perusteina on ollut tietyön etäisyys sekä maaperän laatu, joka on edistänyt vaurioiden syntymistä. Rakennuksen virheellinen rakentaminen savimaalle on myös otettu huomioon korvausharkinnassa, minkä maaoikeus on ilmaissut käsitteellä ennenaikainen korjauskustannus. Kuten aikaisemmissa vanhempia rakennuksia koskevassa käytännössä, myös nyt korvauksen alentamisen perusteeksi on katsottu rakennuksen rakentamistapa. Tässä tapauksessa rakennukselle aiheutuneita vaurioita olivat mm: sokkelin halkeamat seinien halkeamat rakennuksen painuminen ja astioiden putoaminen

21 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 21 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Samassa maaoikeuden ratkaisussa on käsitelty myös toiselle kiinteistölle aiheutuneita, samantyyppisiä vaurioita. Myös tässä tapauksessa rakennus on sijainnut 15 metrin päässä tietyömaasta savipatjan päällä: Turun maaoikeus, Dnro M 02/10, Asianosainen kertoi todistelutarkoituksessa, että asuinrakennus on rakennettu 1963 laatalle. Maantien reunaa on ryhdytty murskaamaan kookkaalla koneella syksyllä 1998, mistä oli aiheutunut alueella voimakasta tärinää, jonka johdosta astioita oli pudonnut keittiössä astiakaapista ja lopulta itse kaappikin oli irronnut seinästä. Maaoikeus piti myös tässä tapauksessa ilmeisenä, että rakennuksen vaurioituminen on tietyön johdosta nopeutunut. Rakennuksen perustamistapa huomioon ottaen rakennuksessa olisi joka tapauksessa tapahtunut painumista ja sen seurauksena vaurioitumista. Siten rakennuksen korjaamistarve on aikaistunut. Todistelun arvioinnissa on Tiehallinnon viaksi katsottu se, ettei kiinteistöllä ole suoritettu etukäteiskatselmusta. Maaoikeus katsoi, että rakennuksen ja sen salaojituksen ennenaikaisina korjauskustannuksina on korvattava euroa. Myös tässä tapauksessa maaoikeus päätyi ratkaisuun, jonka mukaan ennenaikaisina korjauskustannuksina oli korvattava rakennukselle ja salaojitukselle aiheutuneet vauriot. Huomionarvoista on myös, että Tiehallinnon viaksi näyttöä arvioitaessa on laskettu se, ettei kiinteistöllä ole suoritettu etukäteiskatselmusta. Rakennusvaurioiden lisäksi valittaja vaati myös korvauksia pysyvästä tärinähaitasta. Maaoikeus päätyi kuitenkin katselmuksen pohjalta siihen, että tärinä ei ole voinut lisääntyä tiehankkeen johdosta. Tapauksessa ei tehty erikseen tärinämittauksia, vaan päätös perustui oikeuden tekemiin havaintoihin. Tärinän aiheuttamia vauriota tässä tapauksessa olivat mm: sokkelin halkeamat seinien halkeamat seinälaattojen halkeamat ja savupiipun halkeaminen Asumisviihtyvyyden aleneminen Vaasan maaoikeuden ratkaisuissa tärinää ei ole yksilöity haitanaiheuttajaksi, vaan sen on katsottu melun ja pölyn ohella aiheuttavan sellaista asumisviihtyvyyden vähenemistä, joka on oikeuttanut korvauksiin: Vaasan maaoikeus, v98/009, Asia tuli vireille yhdystien nro 17609, Kaukolan yhdystien nro ja valtatien nro 16 parantamisesta. Asunto, jota käytetään sekä liike- että asuinrakennuksena sijaitsee Ylistaron keskustassa. Ennen uuden sillan rakentamista paikalla ollut silta oli tienpinnan suuntainen samalla tavalla päällystetty kuin tie, joten liikenne kulki tasaisesti sillan yli. Uuden siltarakenteen takia liikennemelu ja tärinä ovat huomattavasti lisääntyneet. Maaoikeus velvoitti tielaitoksen Vaasan tiepiirin korvaamaan asuinrakennuksen asumisviihtyvyyden vähenemisestä markkaa. Samassa ratkaisussa Vaasan tiepiiri velvoitettiin korvaamaan myös toiselle kiinteistölle liikennemelun ja tärinän aiheuttamasta asuinviihtyvyyden vähenemisestä markkaa.

22 22 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Tapauksessa maaoikeus suoritti katselmuksen, mutta erillisiä tärinämittauksia ei suoritettu. Tapauksissa rakennuksille ei ollut aiheutunut rakenteellisia vaurioita, vaan kyse oli asumisviihtyvyyden alenemisesta. Samassa Vaasan maaoikeuden ratkaisussa yksi valittajista vaati tien mukulakiviosuuden poistamista hänen talonsa kohdalta, koska liikenteestä johtuva tärinä tämän tiepäällysteen johdosta tunkeutuu talon sisään ollen asumiselle häiritsevää. Maaoikeus hylkäsi vaatimuksen. Räjäytystyö ja muu kunnossapitotyö Oman luokkansa tärinävahinkojen korvaamisessa muodostavat tapaukset, joissa vahinko on sattunut tienparantamisen tai rakentamisen aikana lyhyessä ajassa. Tapauksia ei pyydetty erikseen tiepiireiltä, mutta mainitaan tässä yhteydessä, kun tapauksia lähetettiin. Itä-Suomen maaoikeus, Dnro K 93/028, Valtatien nro 5 rakentamistyön yhteydessä suoritetuista räjäytystöistä oli aiheutunut osakeyhtiön kiinteistöille vaurioita. Toimitusmiehet olivat jo aikaisemmin todenneet, että rakennuksissa havaitut vauriot eivät olleet aiheutuneet pelkästään puun luonnollisesta elämisestä, vaan rakennusvauriot olivat syntyneet tien rakentamisen yhteydessä suoritettujen räjäytystöiden seurauksena. Maaoikeus arvioi kallioräjäytyksistä aiheutuneiden vahinkojen määräksi markkaa. Räjäytystyön seurauksena aiheutuneet vahingot eroavat jatkuvan liikenteen aiheuttamasta tärinästä siinä, että räjäytyksestä aiheutuvat vahingot tapahtuvat lyhyessä ajassa. Tärinän lisäksi vahinkoja aiheuttavat myös ilma-aallon paine sekä räjäytystyön seurauksena lentelevät irtolohkareet. Räjäytystyön aiheuttamia vahinkoja olivat mm: hiushalkeamat, palkin halkeamat, irronneet seinälaatat sekä sauman aukeamiset. Korkeimman oikeuden tapauksessa kyseessä oli kadun päällystämisen aikana tapahtunut vahinko: KKO: 2001:61. Kadun päällystämisen pohjatyöstä syntynyt tärinä oli aiheuttanut rakennuksen seiniin halkeamia. Pohjatyötä tehtäessä katualuetta, jonka varrella valittajan rakennus sijaitsi, jyrättiin ja lanattiin laitteistolla, jonka tärinävaikutuksesta valittajan rakennuksen kellarikerrokseen syntyi hiushalkeamia suurempia halkeamia, joita ei ennen mainittua ajankohtaa siellä ollut. Kaupunki, jonka lakisääteisiin velvollisuuksiin kadun rakentaminen kuului, oli ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain tarkoittaman toiminnan harjoittajana tuottamuksesta riippumatta vastuussa vahingon korvaamisesta. Tapauksessa valittajalle korvattiin siis kellarikerrokseen syntyneet, vähäistä suuremmat halkeamat. KKO:n mukaan kokonaisuutena arvioiden tällaisen häiriön sietämistä ei voida pitää kohtuullisena.

23 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 23 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA 4.3 Korvaamatta jääneet vahingot ja perusteet korvaamatta jäämiselle Korvaamatta jääneet vahingot eroavat toisistaan samalla tavalla kuin korvatutkin tapaukset eroavuutta on niin tapausten yleispiirteiden kuin perusteiden osalta: Vanhat rakennukset, raskaat ajoneuvot ja asumisviihtyvyyden aleneminen Kuopion maaoikeus, Dnro 06/3085, Valittaja esitti, että hänen rakennuksensa kohdalla on sadevesikaivo, josta aiheutuu tärinää raskaiden ajoneuvojen ylittäessä sen. Tärinä on ollut varsinkin yöaikaan haitta. Vastaavaa haittaa ei valittajan mukaan ole ollut ennen tien rakentamista. Valittajan talo on puolitoistakerroksinen vuonna 1952 rakennettu puurakenteinen omakotitalo, jossa on kolminkertaiset ikkunat. Etäisyys tien keskikohdasta talon seinään on 18,55 metriä ja kaivon kannen keskelle 2,80 metriä. Valittaja vaati korvausta asumisviihtyvyyden alenemisesta, kiinteistön arvonlaskusta sekä omatoimisista korjaustoimenpiteistä euroa. Tietoimituksessa tehdyssä katselmuksessa todettiin, että rakennuksen kohdalla oli sadevesikaivo, joka päällisin puolin vaikuttaisi olevan hyvin rakennettu. Todettiin myös, että kaivon kohdalla on loiva ylämäki ja nopeusrajoitus 60 km/h. Kaivo sijaitsee siten, että raskaiden ajoneuvojen pyörät osuvat usein kaivon kohdalle. Toimituksessa tehdyssä testiajossa ajettiin 40 tonnin painoisella täysperävaunurekalla kolme kertaa 60 km/h nopeudella ja kerran hieman alle 70 km/h nopeudella kaivon yli. Arviointipaikalla asuinrakennuksen keittiössä ei havaittu merkittävää tärinää. Lunastustoimikunta hylkäsi korvausvaatimuksen aiheettomana. Myös maaoikeudessa tehtiin katselmus. Katselmuksessa talon ohi taloa lähempänä olevaa ajokaistaa pitkin ajoi kolme kertaa 53 tonnia painava tielaitoksen kuusiakselinen täysperävaunullinen ajoneuvoyhdistelmä. Katselmushavaintoja tehtiin talon tien puolella sijaitsevassa keittiössä. Maaoikeuden jäsenet eivät tehneet yhtä henkilöä lukuun ottamatta mitään havaintoa väitetystä tärinästä tai tärinän aiheuttamasta äänestä. Valittaja itse ilmoitti havainneensa pientä tärinästä johtuvaa ääntä. Maaoikeus totesi, että lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sellaista mitattavaa tärinän määrää, joka ylittää asianosaisen sietämisvelvollisuuden. Siten korvausvelvollisuuden määrääminen on riippuvainen maaoikeudessa tehdyistä havainnoista ja muusta todistelusta. Näyttämättä jäi, että tärinähaitta olisi vähäistä suurempaa, joten valittajalla on velvollisuus sietää sitä eikä se aiheuta korvattavaa haittaa. Tapauksen perusteluista käy ilmi, että ratkaisu on perustunut pitkälti maaoikeuden harkintaan, jossa katsottiin tärinän olevan valittajan osalta yksilöllisesti koettua. Suurin osa maaoikeuden jäsenistä ei tuntenut tärinää katselmuksessa. Tärinän ei siten katsottu olevan vähäistä suurempaa ja sitä tuli sietää. Tärinää koskevia mittauksia ei tehty, vaan päätös perustui katselmukseen ja maaoikeuden harkintaan.

24 24 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Tien rakentamisen ja parantamisen aikana aiheutuneet tärinävahingot Täryjyrän aiheuttamaa kiinteistön arvonalennusta ei korvattu seuraavassa tapauksessa: Turun maaoikeus, Dnro M 03/4656, Valittaja vaati, että tien parantamisen yhteydessä syntyneen tärinävahingon kiinteistölle ja sillä oleville rakennuksille aiheuttama arvonalennus korvattaisiin ,85 eurolla. Tietyön yhteydessä kesällä 1994 on tielinjaa pitkin ajettu täryjyrällä, jonka aiheuttama tärinä on vaurioittanut rakennusten rakenteita. Rakennuksiin oli tehty täysi remontti vuosina , minkä johdosta valittajan mukaan rakennukset olivat ennen vahinkotapahtumaa olleet virheettömässä kunnossa. Valittaja on korostanut, että aikaisemmin sovittu korvaus sisälsi korvauksen ainoastaan korjattavissa olevista vaurioista. Vaurioita, joita ei käytännössä voida korjata aiheuttamatta samalla muuta suurempaa vahinkoa, ei ole korvattu ja ne aiheuttavat kiinteistön arvonalenemisen. Vuoden 1995 marraskuussa allekirjoitetulla sitoumuksella oli tiepiirin kanssa sovittu kertakaikkisesta korvauksesta ( mk) tien parantamisen yhteydessä hajonneista tavaroista ja tarvikkeista sekä rakenteista kaikkine vahinkoineen, haittoineen ja kustannuksineen. Korvaus ei sopimuksen mukaan ole käsittänyt tilalla olevien rakennusten arvonalennusta, joka on sovittu käsiteltäväksi erillisessä tietoimituksessa. Maaoikeus totesi, että rakennuksissa ei ollut suoritettu katselmusta ennen päällystystyötä, joten rakennuksien peruskorjauksen jälkeen vallinnutta kuntoa ei voida enää jälkikäteen tarkasti todeta. Kaiken asiassa esille tulleen valossa maaoikeus totesi, että tienpitäjän suorittama kertakaikkinen korvaus on suuruusluokaltaan sellainen, että sillä vuonna 1996 olisi mitä todennäköisimmin voitu kustantaa kaikkien rakennuksissa olleiden ja niissä edelleen olevien vaurioiden korjaukset riippumatta siitä, mikä näiden vaurioiden aiheuttaja on ollut. Maaoikeus totesi, että paikallistien päällystäminen on lisäksi parantanut tien varrella olevien kiinteistöjen kulkumahdollisuuksia sekä vähentänyt samalla sorapintaisesta tiestä tien varrella oleville kiinteistöille aiheutuvia pöly- ja tärinähaittoja. Maaoikeus katsoi, että tilan arvo ei ole suoritettujen töiden vuoksi alentunut. Päätöksen perusteluissa huomiota on kiinnitetty tien parantamisen positiivisiin vaikutuksiin: mm. kulkuyhteyksien parantumiseen sekä pöly- ja tärinähaittojen ehkäisyyn. Tielaitoksen viaksi ei ole luettu sitä, että rakennuksille ei ollut tehty ennakkokatselmusta. Katselmukseen ja harkintaan nojautuen maaoikeus päätyi ratkaisuun, jonka mukaan aikaisemmin korvattavaksi määrätty korvaussumma on ollut tarpeeksi suuri, jotta sillä olisi voitu korjata kaikki aikaisemmat vahingot. Seuraavassa tapauksessa korvauksia ei määrätty, koska tärinä ei ollut ainoa syy vahinkojen syntymiseen: Oulun tiepiiri, yleistietoimitus nro , Tiehallinnon toimesta on Oulunsalossa tehty maanteiden 815 ja 816 liikennejärjestelyjä koskevia muutostöitä. Töiden tekninen toteuttaminen vaati erilaisia kiertotie ym. järjestelyitä. Päällysteen purkamisen jälkeen (vuonna 2002) kiertotietä vahvistettiin urakoitsijan toimesta noin 20 cm:n murskekerroksella. Valittaja esitti, että kiertotien päällysteongelmat näkyivät ja tuntuivat niin, että varsinkin raskaan liikenteen ohikulkeminen aiheutti selvän ja poikkeuksellisen kovan tärinän. Lisäksi tärinää valittajan mukaan aiheuttivat itse tietyössä käytetyt erilaiset työkoneet ja työmenetelmät. Valittaja vaati vahingonkorvauksia tärinän aiheuttamista vahingoista sokkelille sekä omakotitalon rakenteille yhteensä euroa.

25 Selvitys liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaitan korvaamisesta 25 KORVAUSKÄYTÄNTÖ JA KORVAUKSIIN VAIKUTTANEITA PERUSTEITA Valittajan rakennuksessa tehtiin kaksi noin viikon kestävää tärinämittausta eikä missään sen alueen kohteista havaittu heilahdusnopeudeltaan yli 0,35 mm/s:n tärinää. Jo alkutarkastuksessa rakennuksen sokkelissa on usean havainnoitsijan toimesta kirjattu useita halkeamia. Rakennus on noin 40 vuotta vanha ja perustuksessa on havaittu halkeamia lähes joka puolella rakennusta. Sisällä väitetyt vauriot edellyttäisivät jo rakennuksen jonkin asteista runkorakenteiden pettämistä. Lunastustoimikunta totesi, että rakennus on iäkäs ja rakennettu pehmeälle maalle eikä rakennustekniikka vastaa nykypäivän vaatimuksia. Jälkitarkastuslausunnon perusteella lunastustoimikunta katsoi, etteivät rakennuksessa havaitut vauriot johdu tien parantamisesta, joten tilalle ei määrätty korvausta kiinteistön arvon alentumisesta. Tapauksesta ei valitettu maaoikeuteen. Asumisviihtyvyyden aleneminen Verrattain tuoreessa Mikkelin maaoikeuden tapauksessa korvaus evättiin siksi, että syy-yhteyttä tärinän ja vahingon välillä ei pystytty näyttämään toteen. Tapauksessa ei kuitenkaan ollut pelkästään kyse tärinästä, vaan myös muista immissiohaitoista (melu, pöly, saaste, haju): Mikkelin maaoikeus, Dnro 06/755, Tapauksessa oli kyse maantietoimituksesta valtatien nro 6 parantamiseksi välillä Koskenkylä Kouvola. Valittajan kiinteistö sijaitsi Vilppulan kylässä valtatien nro 6 välittömässä läheisyydessä. Asianosaisen vaatimuksena oli euron korvaus pysyvän ympäristöhaitan aiheuttamasta asumisviihtyvyyden laskusta ja siitä johtuneesta kiinteistön arvon alentumisesta. Perusteena vaatimukselle oli, että raskaan liikenteen lisääntyminen ja ajonopeuksien kasvu ovat aiheuttaneet melu-, saaste-, haju-, pöly- ja tärinähaittojen erittäin huomattavan lisääntymisen entiseen tilanteeseen verrattuna. Tila on valtatien levennyksen myötä menettänyt asuinrakennuksen ja tien välissä ollutta aluetta siten, että tie on tullut 26 metriä lähemmäksi asuinrakennusta. Rakennuksen ja tien välissä ollut suojapuusto on suurelta osaltaan kaadettu hankkeen yhteydessä. Tärinähaittojen lisääntymiseen on vaikuttanut myös raskaan liikenteen akselipainojen kasvu ja tilan maaperä on erityisen altis tärinälle, mikä vähitellen rappeuttaa talon perustuksia. Talon asukkaat kärsivät myös unen häiriintymisestä melun ja tärinän takia. Maaoikeus totesi ratkaisussaan, että liikennemäärät olisivat joka tapauksessa kasvaneet, vaikka valtatietä nro 6 ei olisi parannettu. Muutoksenhakijan kivijalassa olevien halkeamien ja valituksen alaisen toimituksen kohteena olevan tien leventämisen välillä ei ole osoitettu olevan syy-yhteyttä. Sen ja katselmushavaintojen johdosta tärinähaitasta tehty vaatimus hylättiin. Katselmuksen perusteella tilan pihamaa on kuitenkin tullut maantielle päin avoimemmaksi. Maaoikeus katsoo näiltä osin, että tiehankkeen johdosta tilan asumisviihtyvyys on laskenut, mistä johtuen tilan arvon on katsottava alentuneen. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 :n säännöksen nojalla maaoikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kiinteistön arvon alenemisesta tässä yksittäistapauksessa euroa. Toimituksen aikana ei ollut tehty erillisiä tärinämittauksia, vaan oikeuden päätös perustui harkintaan ja katselmukseen. Rakennuksen sokkelille aiheutuneita halkeamia ei pystytty esittämään tärinästä johtuviksi ja vaatimukset hylättiin näiltä osin. Kun kuitenkin pystyttiin osoittamaan, että maantien parantaminen oli aiheuttanut rakennuksen altistumisen liikenteelle aikaisempaan tilaan verrattaessa, myönnettiin korvauksia kiinteistön arvon alenemisesta näiltä osin.

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT

KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT Milloin kysymys on ennestään olevasta tiestä (= tarkoitetaan yksityistä tietä, johon muulla kuin rasitetun kiinteistön omistajalla tai haltijalla on pysyvä käyttöoikeus /KKO

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

VT3 tärinämittaukset, Laihia

VT3 tärinämittaukset, Laihia VT3 tärinämittaukset, Laihia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Jussi Kurikka-Oja 16.6.2014 1 Taustatiedot Tässä tärinämittausraportissa kuvataan Laihialla VT3:n varrella tehtyjen tärinämittausten toteuttamistapa

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ. - ja vähän korkeimman hallinto-oikeudenkin

VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ. - ja vähän korkeimman hallinto-oikeudenkin VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ - ja vähän korkeimman hallinto-oikeudenkin Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä 30.11.2016 1 Yleistä hallinto-oikeudesta rakentamis- ja maankäyttöasiat 3. jaostolla

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Tärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna. Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen

Tärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna. Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen Tärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen Tärinätilanne Suomessa Pääasiallisin tärinän aiheuttaja Suomessa on rautatieliikenne. Ajoittain Liikennevirastolle

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta:

Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744,70101 KUOPIO Puhelin 029 5642500 Faksi 029 5642501 Sähköposti ita-suomi.hao@oikeus.fi Joensuun rakennus- ja ympäristö lautakunta Muuntamontie

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

Kaksi lunastustapausta

Kaksi lunastustapausta Kaksi lunastustapausta Case 1: Y-tontin lunastus Espoossa Case2: Kaavanmuutoksen jälkeinen liikennealueen lunastus Vantaalla Petri Lukin 7.9.2016, Kuntien ja Maanmittauslaitoksen yhteinen kiinteistötehtävien

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Rakentamispalvelu (Stara) 4/2014 Kaupunkitekniikan rakentaminen Yksikönjohtaja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Rakentamispalvelu (Stara) 4/2014 Kaupunkitekniikan rakentaminen Yksikönjohtaja Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 4 Vahingonkorvausvaatimuksen hylkääminen, autovaurio Palosuontien ja Halkosuontien risteysalueella Pakilassa HEL 2013-016284 T 03 01 00 Päätös Päätöksen perustelut päätti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Muistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI)

Muistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Muistio 7.2.2017 TEM/1498/05.03.03/2015 LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset LähiTuuli Oy (jäljempänä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Vahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen

Vahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen Vahingonkorvaus Hankintalain 107 :n perusteella Janne Penttinen 040-550 1231 Janne.penttinen@gmx.com Edellytyksiä Koskee kaikkia hankintamenettelyjä Vahingonkorvauksen saaminen ei edellytä tuottamusta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 07.02.2013 Sivu 1 / 1 4922/10.03.00/2012 21 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle uudisrakennuslupaa koskevasta valituksesta, kiinteistö 49-12-14-2, Revontulentie 1, 02100

Lisätiedot

Voimalinjalunastus. Lunastusharjoitus. syksy 2015 Markku Vuorinen

Voimalinjalunastus. Lunastusharjoitus. syksy 2015 Markku Vuorinen Voimalinjalunastus Lunastusharjoitus syksy 2015 Markku Vuorinen 1 Voimalinjalunastus tulee yleensä ajankohtaiseksi, mikäli rakennetaan uusi, laajennetaan entistä taikka uusitaan vanhaa voimalinjaa. Esityksen

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä.

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. PÄÄTÖS Nro 48/05/1 Dnro ISY-2005-Y-46 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 HAKIJA Pekka Leppänen ASIA Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. HAKEMUS Pekka Leppänen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ho/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ho/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (6) 7 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 31.5.2016 263 vahingonkorvausasiassa HEL 2016-002212 T 03 01 00 Päätös Perustelut päätti hylätä vahingonkorvausasiassa

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

Aseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta

Aseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Aseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja Anne Kangasaho 26.2.2016 26.2.2016 1 (9) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 2.1 Tärinän häiritsevyyden

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

OPTIMIA OY HONGISTON KAAVAMUUTOSALUE, HÄMEENLINNA. Selvitys rautatien aiheuttamasta tärinästä. 1. Johdanto

OPTIMIA OY HONGISTON KAAVAMUUTOSALUE, HÄMEENLINNA. Selvitys rautatien aiheuttamasta tärinästä. 1. Johdanto VSu 10129 OPTIMIA OY HONGISTON KAAVAMUUTOSALUE, HÄMEENLINNA Selvitys rautatien aiheuttamasta tärinästä 1. Johdanto Hämeenlinnassa Hongiston alueella suunnitellaan asemakaavan muutosta. Alue on valtatie

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty Kv 10.12.2008 80 Voimaantulo 1.1.2009 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Tilapäinen kulkutie, liittymäsäännökset ja lunastuksen laajentaminen

Tilapäinen kulkutie, liittymäsäännökset ja lunastuksen laajentaminen Tilapäinen kulkutie, liittymäsäännökset ja lunastuksen laajentaminen Matti Ryynänen, tiensuunnittelun kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Rajoitettu kunnossapito MTL 34 Tilapäinen kulkutie MTL 36 Liittyminen

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TIEDOT Yhtiön nimi Huoneiston numero Osakkeiden numero OSAKKEEN OMISTAJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet Sähköposti Asunto-osakeyhtiölain 5. luku 2, ilmoitus

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 126. Korkein hallinto-oikeus , taltio 1170, Dnro 2173/1/14

Rakennus- ja ympäristölautakunta 126. Korkein hallinto-oikeus , taltio 1170, Dnro 2173/1/14 Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 25.08.2015 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset ja asiat:

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( )

Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( ) (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko Syksy 2011

Prof. Kai Kokko Syksy 2011 Prof. Kai Kokko Syksy 2011 1 kysymys Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 SISÄLTÖ 1 ' Toiminta-ajatus... 3 2 ' Päävastuualueen toimielimet, tulosalueet ja jäsenmäärä... 3 3 ' Toimielimen ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin Tiina Koskinen-Tammi AA, OTT, VT Asianajotoimisto Alfa Oy Sisäilmastoseminaari 16.3.2016

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta 97 36 Päätös ympäristöluvan raukeamisesta Ritva Haarala, Pöytyä Asia Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaoston Ritva Haaralalle 6.9.2006 myöntämän broilerikasvattamon ympäristöluvan ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 2888/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 2888/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (1) 53 Asianro 2888/10.03.00/2013 Oikaisuvaatimus / rakennustarkastaja Esa Koposen päätös 26.11.2012 1067 / osittaiset loppukatselmukset 26.3.2013 ja 2.4.2013 / 8-49-12

Lisätiedot

Yleisesittely maantie- ja ratalain muutoksista. Sari Lajunen, lakimies

Yleisesittely maantie- ja ratalain muutoksista. Sari Lajunen, lakimies Yleisesittely maantie- ja ratalain muutoksista Sari Lajunen, lakimies Muutoksia maantie- ja ratalakiin Norminpurkutalkoot, säädösten sujuvoittaminen, hallinnon keventäminen Maantielain ja ratalain säännösten

Lisätiedot

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011 LIIKENNEVIRASTO 2 (6) 1 Yleistä Vaaleja koskevalla ulkomainoksella on tärkeä merkitys vaalityössä. Tienvarsimainonnassa on sille lainsäädännöllä annettu erityisasema. Maantielain mukaan vaaleja koskevat

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden kunta

PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden kunta PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2004 HAKIJA Heinäveden kunta ASIA Kermajärven lauttasalmeen rakennetun moottorikelkkareitin penkereen leventämistä koskevassa päätöksessä

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Nousiaisten kunta Asunto Oy Nummenkartano

KAUPPAKIRJA. Nousiaisten kunta Asunto Oy Nummenkartano KAUPPAKIRJA Nousiaisten kunta luonnos 12.8.2016 1. MYYJÄ Nousiaisten kunta (jäljempänä Myyjä ) y-tunnus 0135821-5 Hallintokuja 2, 21270 Nousiainen 2. OSTAJA y-tunnus 1680089-7 os. Torikuja, 21270 Nousiainen

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina.

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina. Luonnos 23.4.2015 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala jäljempänä kaupunki Vuokralainen: Adven Oy Äyritie 18, 01510 Vantaa jäljempänä

Lisätiedot

Tienpitäjä rajanaapurina

Tienpitäjä rajanaapurina Tienpitäjä rajanaapurina Naapurina on tienpitäjä eli Uudenmaan Ely-keskus, Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue, kun kiinteistö rajautuu maantiehen On tärkeää, että meitä kuullaan - Kuuleminen kuntien

Lisätiedot

Meluhaitan korvattavuudesta. Tuire Taina, KHO Hiljan päivän seminaari

Meluhaitan korvattavuudesta. Tuire Taina, KHO Hiljan päivän seminaari 1 9.10.2015 Meluhaitan korvattavuudesta Tuire Taina, KHO Hiljan päivän seminaari 8.10.2015 Melu ja korvaukset tarkastelun kohteena Esityksen rakenne ja lähtökohdat: Melua ja meluhaittaa koskevan sääntelyn

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI

PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI Vastaanottaja Ilkka Koskinen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 03/2010 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI LIITE 8 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI Päivämäärä 05/03/2010 Laatija

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

LIIKENNEVAKUUTETTAVIEN AJONEUVOJEN SEISONTA-AJAN KORVAUKSET

LIIKENNEVAKUUTETTAVIEN AJONEUVOJEN SEISONTA-AJAN KORVAUKSET LIIKENNEVAKUUTETTAVIEN AJONEUVOJEN SEISONTA-AJAN KORVAUKSET 1.1.2016 KORVAUKSEN MAKSAMINEN JA TAULUKON KÄYTTÖ KORVATTAVA VAHINKO Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneen liikennevahingon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8411/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8411/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 13 Asianro 8411/10.03.00.00/2014 Oikaisuvaatimus / Vs. tarkastusarkkitehti Saara Revon päätös 24.11.2014 946 / 19-17-2 / Mustikkatie 21 / Jäte-pyöräkatos, entisen

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Urakoitsijaseminaari 17.8.2016 17.8.2016 Taustaa Lapin ELY-keskuksen vahingonkorvauskäsittelyssä on noussut esille 1.10.2015 alkaneiden sopimusten myötä tilanteita,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO Kysely rehulain ankarasta vastuusta Evira 30.3.2012 Hannu Miettinen MMM/ELO Ankara vastuu? Tuottamuksesta riippumaton vastuu Korvausvastuun syntyminen ilman tahallista tai huolimatonta toimintaa taikka

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ho/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ho/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2016 1 (6) 437 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 5.4.2016 129 vahingonkorvausasiassa HEL 2016-000270 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä lautakunnan päätöksestä

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot