1. Toiminnanjohtajan tervehdys Yhdistyksen hallinto ja organisaatio Talous 8. a. Tuonnin ohjaus 10

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia koordinoimalla kansallista eläinten terveydenhuoltoa sekä ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen maahantuontia. Näillä toimilla hallitaan eläintautiriskejä ja luodaan pohja kotimaisten eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuudelle. Sisällysluettelo 1. Toiminnanjohtajan tervehdys 3 2. Yhdistyksen hallinto ja organisaatio 4 3. Talous 8 4. Toimintakatsaus a. Tuonnin ohjaus 10 b. Osallistuminen ETU-terveydenhuollon koordinointiin 14 c. Tautisaneeraus- ja riskinhallintakonsultointi 16 d. Sikava, Sikaloiden Terveysluokitusrekisteri 17 e. Naseva, nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä 21 f. Asiantuntijatoiminta 24 g. Tiedotus 25 h. Yhteystiedot 26 2

3 Toiminnanjohtajan tervehdys Hyvä lukija! Haluamme informoida Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n toiminnasta jäsenistöämme ja sidosryhmiämme yksityiskohtaisemmin kuin aiemmin. Tämä on yhdistyksen ensimmäinen vuosikertomusjulkaisu. ETT ry:n toiminta on vuosien saatossa laajentunut. Yhdistyksen perustamiseen johtaneen alkuperäisen tehtävän varmistaa tautiriskien hallinta eläinaineksen ja rehujen maahantuonnissa lisäksi toimintamme kattaa kansallisen eläinterveydenhuollon kehittämiseen ja koordinaatioon liittyviä tehtäviä. Uusimpana työsarkanamme on terveydenhuollon sähköisten seurantajärjestelmien, Sikavan ja Nasevan, ylläpito, hallinnointi ja kehittäminen. Yhdistys toimii elintarviketeollisuuden työrukkasena tuotantoeläinten terveyden edistämiseksi luomalla sellaisia toimintatapoja, joilla varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuutta sekä edistetään elintarviketuotantoketjun kannalta tärkeitä tavoitteita. Näitä ovat mm. tuotannon kannattavuus, lääkkeiden käyttötarpeen vähentäminen ja hallittu käyttö sekä eläinten hyvinvointi, vain joitakin mainitakseni. Yhteistyö ja verkottuminen kaikkien alkutuotannon sidosryhmien kanssa on se toimintatapa, jolla asioita viedään eteenpäin. Yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeänä sidosryhmänä ovat myös viranomaiset. Yhdistyksen ja viranomaisten toiminnassa on yhteistä rajapintaa moninaisissa alkutuotantoa koskevissa asioissa. Tämä näkyy myös siinä, että yhdistyksen toimihenkilöt ovat mukana lukuisissa viranomaisten asettamissa työryhmissä asiantuntijoina sekä lausunnon antajina. Yhdistys on pyrkinyt toimimaan myös kaksisuuntaisena viestinviejänä viranomaisten ja elintarviketeollisuuden välillä eläinten terveyteen liittyvissä asioissa. Vuosi 2007 oli yhdistyksen kolmastoista toimintavuosi. Eläintaudeista kansainvälisiin otsikoihin nousi märehtijöiden sinikielitauti eli Bluetongue, joka levisi voimakkaasti Keski-Euroopassa. Myös Tanskassa todettiin yksi tapaus. Kotimaassa todettiin loppuvuodesta Suomen ensimmäinen PMWS-tapaus (PMWS = vierotettujen porsaiden monisyinen näivettyminen). Nämä taudit työllistivät myös yhdistystämme. Sinikielitauti vaati tuontiin ohjeistuksia naudoilla, lampailla, vuohilla, laamoilla ja alpakoilla. PMWS:n kanssa työskenneltiin luoden pelisääntöjä taudin vastustukseen, poikkeamatilanteen hallintaan ja ennaltaehkäisyyn. Kansallisen eläinterveydenhuollon koordinaatiossa jatkettiin totutulla tavalla yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Työskentelyn kannalta avainryhmiä olivat ETU-asiantuntijatyöryhmät ja näiden alaryhmät. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä - Sikavaa ja Nasevaa - kehitettiin edelleen dokumentoinnin ja seurannan työkaluina ja ketjuinformaatiovaatimus huomioiden. Pirjo Kortesniemi 3

4 Yhdistyksen hallinto ja organisaatio Vuosikokous Yhdistyksen asioissa ylintä päätösvaltaa käyttää vuosikokous. Vuosikokous valitsee yhdistyksen hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä Hallitus Yhdistyksen asioista päättää hallitus, johon jäsenet valitaan siten, että siinä on meijeri-, teurastamo- ja siipikarjateurastamo-/munapakkaamotoimialat mahdollisimman tasapuolisesti edustettuina. Vuosikokous 2007 valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Heikki Mäkelän Valio Oy:stä. Hallitukseen valittiin lisäksi seuraavat seitsemän jäsentä ja kullekin varajäsen: Ann-Charlott Kjerp, Valio Oy (vpj.) Eeva Brofeldt, Valio Oy Elias Jukola, LSO-Foods Oy Matti Perälä, A-tuottajat Oy Tomas Gäddnäs, Oy Snellman Ab Tuija Lilja, Ruoka-Saarioinen Oy Johanna Daka, Munakunta (Laura Kulkas, Valio Oy) (Tia Lämsä, JK Juustokaira Oy) (Mika Salmi, Saarioisten Lihanjalostus Oy) (Juha Gröhn, A-tuottajat Oy) (Ari Isohanni, Liha-Pouttu Oy) (Veikko Kemppi, LSO Foods Oy) (Jannis Salo, Ovo-Food Oy) Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. 4

5 Sikavan johtoryhmä Sikavan toimintaa hallinnoi ETT ry:n hallituksen alaisuudessa toimiva johtoryhmä, johon kuuluivat teurastamoiden, tuottajien, Eviran sekä Maa- ja metsätalousministeriön edustajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Elias Jukola LSO Foods Oy:stä ja sihteerinä Mikko Kananen. Nasevan johtoryhmä Nasevan toimintaa hallinnoi ETT ry:n hallituksen alaisuudessa toimiva johtoryhmä, johon kuuluivat meijereiden, teurastamoiden, tuottajien, Eviran sekä Maa- ja metsätalousministeriön edustajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Eeva Brofeldt Valio Oy:stä ja sihteerinä Pirjo Kortesniemi. Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat HTM Erkki Roivas ja Matti Perkonoja Toimihenkilöt Yhdistyksen käytännön toiminnasta vastasi toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Pirjo Kortesniemi, jonka alaisuudessa työskenteli 7 toimihenkilöä. Toiminnanjohtajan vuorotteluvapaan aikana yhdistyksen vt. toiminnanjohtajana toimi terveydenhuoltoeläinlääkäri Olli Ruoho. Toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Pirjo Kortesniemi Sikava, Sikava, Sikava, Naseva Terveydenhuoltoeläinlääkäri, Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Terveydenhuoltoeläinlääkäri Terveydenhuoltoeläinlääkäri Terveysluokitusvastaava, agrologi (AMK) Terveysluokitusvastaavan sijainen, agrologi (AMK) Rekisterivastaava, agrologi Rahastonhoitaja, ekonomi Olli Ruoho Hannele Nauholz Mikko Kananen Tove Hagner Laura Ehlers saakka Paula Halkosaari Marketta Rantala 5

6 Jäsenistö Vuoden loppuun mennessä yhdistyksellä oli 28 varsinaista jäsentä ja 190 kannattajajäsentä. ETT:n varsinaiset jäsenet Arla Ingman Oy Ab, Söderkulla A-Tuottajat Oy, Seinäjoki Hirvijärven Osuusmeijeri, Hirvijärvi Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Hämeenlinna Kaustisen Osuusmeijeri, Kaustinen Kuusamon Osuusmeijeri, Kuusamo Laitila-Muna Oy, Laitila Liha-Pouttu Oy, Kannus Limingan Osuusmeijeri, Liminka LSO Foods Oy, Turku Munakunta, Piispanristi Muna-Piste Stam Ky, Tohmajärvi Munatukku A. Tamminen Oy, Somero Osuuskunta Maitokolmio, Toholampi Osuuskunta Maitomaa, Suonenjoki Osuuskunta Pohjanmaan Liha, Vaasa Osuuskunta Satamaito, Pori OVO-Food Oy, Somero Keijo Pessi Oy, Terttilä Porlammin Osuusmeijeri, Porlammi Saarioinen Oy, Tampere Oy Snellman Ab, Pietarsaari Valio Oy, Helsinki Ålands Centralandelslag ÅCA, Jomala Österbottens Äggcentrallag, Korsholm Sikavan jäsenet A-Tuottajat Oy, Seinäjoki Liha-Pouttu Oy, Kannus LSO Foods Oy, Turku Osuuskunta Pohjanmaan Liha, Vaasa Oy Snellman Ab, Pietarsaari Paimion Teurastamo Oy, Paimio Saarioinen Oy, Tampere Nasevan jäsenet Arla Ingman Oy Ab, Söderkulla Hirvijärven Osuusmeijeri, Hirvijärvi Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Hämeenlinna Kuusamon Osuusmeijeri, Kuusamo Laaksojen Maitokunta, Ylivieska Osuuskunta Maitomaa, Suonenjoki Osuuskunta Satamaito, Pori Paavolan Osuusmeijeri, Ylivieska Porlammin Osuusmeijeri, Porlammi Valio Oy, Helsinki A-Tuottajat Oy, Seinäjoki Liha-Pouttu Oy, Kannus LSO Foods Oy, Turku Osuuskunta Pohjanmaan Liha, Vaasa Oy Snellman Ab, Pietarsaari Saarioinen Oy, Tampere 6

7 Kannattajajäsenet Kannattajajäseninä on mm. rehu- ja vakuutusalan yrityksiä, maatalousalan organisaatioita ja oppilaitoksia sekä eläinlääkäreitä ja muita sidosryhmiä. Toiminnan rahoitus Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan jäseniltä perittävillä jäsen- ja vuosimaksuilla sekä kannattajajäseniltä perittävillä kannattajajäsenmaksuilla. Lisäksi yhdistys saa tuloja luento-, konsultointi- ja kirjoituspalkkioina. ETT:n jäsenmaksu oli vuonna /jäsenmaksuyksikkö. Yksi jäsenmaksuyksikkö vastasi tuottajille v tilitettyä Sikavan vuosimaksun suuruus oli 0,11 snt/tilitetty sianlihakilo. Nasevan toimintaa rahoitettiin siten, että meijereiden osuus oli 2/3 ja teurastamoiden osuus 1/3 kokonaiskustannuksista ( ), jotka jaettiin Nasevan jäsenmeijereiden ja jäsenteurastamoiden kesken tuottajille tilitettyjen maitolitrojen ja naudanlihakilojen suhteessa. Tulo- ja menoarviot toteutuivat suunnitelmien mukaisesti, ja kokonaisuudessaan ETT:n tulos oli ylijäämäinen. 7

8 Tilinpäätös Tuloslaskelma / koko yhdistys Varsinainen toiminta Varsinaisen toiminnan tuotot Luennointitoiminta 7 032, ,80 Tiedotustoiminta 1 739,18 940,00 Asiantuntijapalvelut , ,16 Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä , ,96 Liiketoiminnan muut tuotot 0, ,00 Varsinaisen toiminnan kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,30 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,91 Muut henkilösivukulut , , , ,86 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,28 Varsinaisen toiminnan muut kulut , ,76 Varsinaisen toiminnan kulut , ,90 Kulujäämä , ,94 Varainhankinta Jäsenmaksutuotot , ,04 Tuottojäämä , ,10 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot 7 737, ,16 Tuottojäämä , ,26 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 143,90 0,00 Tilikauden tulos , ,26 8

9 Tase / koko yhdistys VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 8 076, ,85 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 148,00 148,00 - VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,77 Vuokravakuussaamiset 460,00 460,00 Siirtosaamiset 4 653,43 0, , ,77 Rahat ja pankkisaamiset , ,09 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,71 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Liittymismaksut , ,32 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,87 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,26 VIERAS PÄÄOMA , ,45 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat, lyhytaikainen 1 224, ,49 Muut velat 9 589, ,92 Siirtovelat , , , ,26 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,71 9

10 Tuonnin ohjaus Tuotantoeläinten tuonnin ohjaus Suomessa tehtiin Euroopan Unioniin liityttäessä periaatteellinen päätös satsata eläintautien ennaltaehkäisyyn ohjaamalla tuotantoeläinten tuontia elinkeinon taholta yli virallisten EUsäädösten. Tätä tehtävää hoitamaan perustettiin Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Tehtävän toteuttamisessa on onnistuttu hyvin, eikä tuonnin mukana ole tähän mennessä todettu maahan tulleen uusia eläintauteja. Suomen hyvän eläintautitilanteen yhtenä peruspilarina on vuosikymmenien ajan ollut eläinlääkintöviranomaisten harjoittama tiukka tuontikontrolli. Suomen EU-jäsenyyden kautta vastuu siirtyi suuressa määrin tuojalle itselleen, koska viranomaisten mahdollisuudet ohjata tuontia rajoittuvat EU-lainsäädännön antamiin puitteisiin. Tuojan on osattava vaatia tietoa eläinten tuontiin liittyvistä riskeistä ja samalla tiedostettava vastuunsa. ETT ry:n tehtävänä on opastaa ja ohjata tuojia, jotta heille ei aiheutuisi tuonnin kautta ongelmia tai ylimääräisiä kustannuksia. Mm. kotimaan karanteeni tutkimuksineen ei enää kuulu EU-lainsäädäntöön perustuviin viranomaismääräyksiin, vaan se ohjeistetaan elinkeinon vaatimuksena ETT ry:n toimesta. Karanteenimenettely mahdollistaa tuontieläinten terveydentilan seurannan ja tutkimusten lisäksi myös eläinten hyvinvointia edistävän sopeutumisen uuteen ympäristöön, rehuihin yms. ennen yhdistämistä tuojan omaan karjaan. Lähtömaan ja -tilan eläintautitilanteen kartoittaminen on yksi olennaisimpia asioita, joka tuojien kannattaa tehdä jo tuontia suunnitellessaan. Tuontieläimet, joiden tautitilannetta ei ole selvitetty, aiheuttavat tuojalle suuren taloudellisen riskin. Jos jokin tauti puhkeaa puolen vuoden sisällä tuonnista, tuoja vastaa eläinten mukanaan tuoman taudin aiheuttamista kustannuksista. Tuoja ei siis vastaa vain omasta karjastaan, vaan myös naapuri- tai kontaktitiloille, pahimmassa tapauksessa koko elinkeinolle aiheutuneesta vahingosta. Vakavan eläintaudin tuonti maahan voi pysäyttää jopa Suomen eläinperäisten elintarvikkeiden vientimahdollisuudet. Tuonnin ohjaus 2007 Yhdistys ohjasi tuotantoeläinten ja niiden sukusolujen tuontia muista EU-maista aikaisempien vuosien tapaan. Tuonnit ohjeistettiin tapauskohtaisesti alkuperämaasta, -tilasta ja niiden eläinten terveystilanteesta riippuen. Ohjauksella onnistuttiin hyvin tavoittamaan kaikki suomalaiset tuotantoeläinten, ja osittain myös harraste-eläinten tuojat, jotka kaikki yhteisvastuullisesti ovat osallisina hyvän eläintautitilanteemme ylläpitämisessä. ETT ry:ssä tuonnin ohjauksesta vastasi terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz. Naudat Nautoja tuotiin vuonna 2007 Suomeen vain Ruotsista, yhteensä 418 kpl, joista 376 liha- ja 42 lypsyrotua. Tuontieriä tuli yhteensä 22, ja nautoja tuli yhteensä 37 eri tilalle. Liharotuisten nautojen tuonti emolehmäkarjoihin oli vilkasta. Charolais-eläimiä tuotiin 265, Simmentalia 66, Limousinia 24, Blonde d'aquitanea 15, Herefordia 4 ja Aberdeen Angusta 2 kpl. Lypsyrotuisten nautojen jakauma oli vastaavasti 32 Holstein- ja 10 Ayrshire-nautaa. Nautojen terveystilanteessa Suomi ja Ruotsi ovat EU-maista selkeästi edellä muita jäsenmaita esim. BVD:n ja salmonellan vastustuksessa. Molemmat maat ovat myös vapaita esim. naudan tarttuvasta leukoosista sekä hengitystieinfektio IBR:stä, joita esiintyy esim. Keski-Euroopassa 10

11 vielä yleisesti. Paratuberkuloosin vastustuksessa Ruotsissa ollaan edelläkävijöitä, ja kaikki Suomeen tuodut liharotuiset naudat ovatkin peräisin tiloilta, joiden paratuberkuloosivapaus on todistettu jo vähintään viiden peräkkäisen vuoden aikana tehdyin ulostenäytetutkimuksin. Lypsykarjoissa Ruotsissa tai Suomessa ei koskaan ole todettu paratuberkuloosia. Ruotsin tuontien ongelmana on ollut lähinnä pälvisilsa, joka sieni-infektion kyseessä ollen on osoittautunut vaikeasti vastustettavaksi ETT:n ohjeistamista toimenpiteistä (rokotus ja eläinten pesut sieni-itiöihin tehoavilla aineilla) huolimatta. Ruotsin tuontia vaikeutti syksyllä eteläisen Ruotsin alueelle ulottunut rajoitusalue, jonka aiheutti yhden tanskalaislampaan sairastuminen Bluetongue-tautiin. Rajoitusalueelta ostetut eläimet saatiin kuljetettua Suomeen vasta juuri joulun alla Ruotsin ilmoitettua polttiaisvapaan kauden alkaneen joulukuun alussa, ja EU-asetuksen mahdollistettua eläinten siirron tutkimusten jälkeen pois rajoitusalueelta. ETT:n ohjeistamassa kotimaan tuontikaranteenissa rajoitusalueelta tuodut eläimet tutkittiin Eviran kartoituksen puitteissa Bluetonguen varalta normaalien IBR-, BVD- ja salmonellatutkimusten lisäksi. Naudan alkioita tuotiin yhtensä 835 kpl Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Kanadasta ja USA:sta. Tuontimäärä oli huomattavasti suurempi edellisvuosiin verrattuna, mikä voidaan nähdä positiivisena kehityksenä siksi, että alkiontuonti on ehdottomasti turvallisin tapa tuoda uutta jalostusainesta maahan. Alkion huuhtelunesteen BVD-riskin vuoksi ohjeistettiin kuitenkin tuontialkioiden vastaanottajaeläimet tutkittaviksi BVD:n varalta. Kolmansista maista tuotujen, ei EU-hyväksytyllä spermalla (useimmiten IBR-rokotetuista sonneista) tuotettujen alkioiden vastaanottajat tutkittiin lisäksi IBR:n varalta. Naudan spermaa tuotiin n annosta. Alkuperämaat olivat Ruotsi, Tanska, Saksa, Sveitsi, Ranska, Englanti, Irlanti, Italia, Espanja, Kanada, USA, Uusi-Seelanti ja Australia. Sperma-annokset, jotka ovat peräisin Pohjoismaiden ulkopuolelta, kontrolloitiin sekä IBR:n että BVD:n varalta joko tutkimalla ne Suomessa tai vaatimalla Ruotsin kautta tuotavilta annoksilta ETT:tä vastaavan ruotsalaisen SDS:n (Svenska Djurbönders Smittskyddskontroll) hyväksyntä. Myös yli lainsäädännön vaatimusten meneviä luovuttajasonnien Bluetonguetutkimuksia ohjeistettiin Keski-Euroopan maihin. 11

12 Siat Sikoja tuotiin Suomeen vuonna 2007 yhteensä 248 kpl Norjasta yhden tuojan toimesta. Näistä 228 oli maatiaisrotuisia, 15 Yorkia ja viisi Duroc/maatiainen-risteytyseläintä. Kaikki tuodut siat tutkittiin ETT:n ohjeiden mukaan sekä Norjan karanteenissa että myös kotimaan karanteenissa kaikkien merkittävimpien sikatautien varalta. Norja on valikoitunut lähtömaaksi Suomeen tuotaville sioille siksi, että siellä sikojen terveystilanne on erittäin hyvä ja vastaa parhaiten Suomen omaa tilannetta. Karjun spermaa tuotiin maahan 250 annosta Ruotsista (Hampshire) yhdelle tilalle ja yhteensä 482 annosta Norjasta (262 Duroc ja 220 maatiainen) neljän sikalan käyttöön. ETT on ohjeistanut sekä lähtömaan karjuasemia Suomen vientiin valikoitavien karjujen terveysvaatimuksista että myös sperman vastaanottajatiloja siemennettyjen emakoiden tai myyntikaranteeniin siirrettyjen eläinten tutkimusvaatimuksista. Lampaat Itävallasta tuotiin ETT:n ohjeiden mukaan yksi Lacaune-rotuinen lammas ja Isosta-Britanniasta 16 annosta Dorset-lampaan spermaa. Siipikarja Kaikki tuotantosiipikarjan jalostusaineksen maahantuonti tapahtui ETT:n ohjeiden mukaan, joihin sisältyi mm. kotimaassa 12 viikon karanteeni, jonka aikana linnut tutkittiin otoksena merkittävimpien siipikarjatautien varalta. Joitakin ongelmia tuontiparvissa todettiin lähinnä salmonellan ja Infectious Bronchitiksen (IB) osalta, ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin tartuntojen leviämisriskin ehkäisemiseksi. Suurin osa siipikarjan tuonnista tapahtui päivänvanhoina untuvikkoina tai siitosmunina. Broilerisovanhempaispolvea tuotiin Skotlannista kolme tuontierää yhden tuojan toimesta. Munintakanoja tuli kaksi tuontierää isovanhempaispolvea Saksasta ja USA:sta, kaksi erää vanhempaispolvea Englannista (munien alkuperä USA, Iso-Britannia ja Brasilia) sekä kaksi erää tuotantopolven munia Ruotsista. Lisäksi tuotiin kaksi erää noin 15 viikon ikäisiä munintakananuorikoita kahteen eri kerroslattiakanalaan Ruotsista. Kalkkunoiden vanhempaispolvea tuotiin päivänvanhoina untuvikkoina kymmenen tuontierää Englannista ja Hollannista (munien alkuperä USA ja Iso-Britannia). Kalkkunatuotantopolvea tuli Ruotsista yhdelle hautomolle siitosmunina 23 tuontierää eli yhteensä noin munaa. Tuotantopolven untuvikkoja tuotiin Ruotsista yksi tuontierä. Hanhia tuotiin vanhempaispolven untuvikkoina ja tuotantopolven munina Tanskasta yksi tuontierä. Kansainvälinen yhteistyö Tuotantoeläinten tuonti on perinteisesti ollut kontrolloidumpaa Pohjoismaissa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Pohjoismaiden ainutlaatuisen hyvä eläintautitilanne on saatu ylläpidettyä hyvällä yhteistyöllä ja oikealla asenteella. Myös elinkeinon vapaaehtoisessa tuonnin ohjauksessa on panostettu pohjoismaiseen yhteistyöhön. Syksyllä 2007 järjestettiin Uppsalassa yhteistyökokous, johon osallistui Ruotsin SDS:n (Svenska Djurbönders Smittskyddskontrol) ja Norjan Koorimpin lisäksi Suomesta ETT:n edustajana Hannele Nauholz. Kokouksessa käsiteltiin mm. kamelidieläinten (alpakat, laamat, kamelit) lisääntyvän tuonnin mahdollisesti aiheuttamia tautiriskejä tuotantoeläimille, lampaiden sorkkamädän ennaltaehkäisyä, Ruotsin PRRS-tapausta sekä kansainvälisten eläinkuljetusten aiheuttamia riskejä. 12

13 Positiivilistatoiminta Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry kokoaa ns. positiivilistaa rehualan yrityksistä. Listalle pääsevät ne rehujen maahantuojat ja valmistajat, jotka vapaaehtoisesti osoittavat riskienhallintakykynsä salmonellan suhteen. Päivitetty lista julkaistaan Maaseudun Tulevaisuudessa (joka keskiviikko) sekä Landsbygdens Folkissa. Rehusektorilla positiivilistakäytäntö jatkui toimintavuotena entiseen tapaan. Listalla oli vuoden 2007 lopussa 34 kotimaista ja yksi ruotsalainen rehualan yritys sekä 15 rahtisekoitusta harjoittavaa yritystä. Toimintavuonna listalle hyväksyttiin kaksi uutta yritystä. Yritysfuusioiden ja tuotannon loppumisen vuoksi listalta poistui viisi yritystä. Kaksi yritystä ei muista syistä halunnut jatkaa positiivilistalla oloa. Yhdistys osallistui rehulain uudistamiseen antamalla asiasta lausunnon ja olemalla siitä kuultavana eduskunnan maatalousvaliokunnassa. 13

14 Osallistuminen kansallisen eläinterveydenhuollon (ETU) koordinaatioon 2007 ETU:n erillisessä toimintakertomuksessa tarkemmat yksityiskohdat ja työskentelyyn osallistujien nimet Osallistuminen ohjausryhmän työskentelyyn Eläintautien torjuntayhdistys on mukana kansallisessa ETU-työssä yhteistyössä viranomaisten, tuottajien ja muiden alkutuotannon sidosryhmien kanssa. ETT ry:n hallitus sekä terveydenhuollon tuotantosektorikohtaisina koordinaattoreina toimivat Pirjo Kortesniemi ja Olli Ruoho osallistuivat ETU-ohjausryhmän työskentelyyn. ETU-ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Osallistuminen sikojen terveydenhuollon koordinaatioon ETU -sika-asiantuntijaryhmän koordinaattorina, koollekutsujana ja sihteerinä sekä ETT:n edustajana toimi Pirjo Kortesniemi. Kortesniemen vuorotteluvapaan aikana tehtäviä hoiti Mikko Kananen. Ryhmä kokoontui 7 kertaa. Vuonna 2007 työstettiin sikapuolelle uudet hoito- ja poistokoodit sekä kehitettiin omavalvontasuunnitelman lomaketta. Lisäksi ryhmä oli mukana kommentoimassa Sikavaan rakennettua lääkitys- ja hoitotietojen tallennusosiota. Tämä osio liittyy 2008 voimaan tulevaan ketjuinformaatiovaatimukseen ja mahdollisesti tulevaan lääkeluovutusasetukseen. Ryhmä päivitti uuden, uudistuseläimiä myyville tiloille tarkoitetun, vuoden 2007 aikana käyttöönotetun, sikaloiden erityistason ohjeistuksia ja pelisääntöjä. Ryhmien jäsenet osallistuivat eläinten hyvinvointitukeen liittyvän asetusvalmisteluun, hyvinvointituen valvonnan suunnitteluun sekä hyvinvointitukikoulutuksen käytännön toteutukseen. Sika-asiantuntijaryhmän tukena työskenteli Sikatautiasiantuntijaryhmä, jossa olivat mukana sikojen terveydenhuoltoon ja sikatauteihin perehtyneet eläinlääkärit. Kortesniemi toimi ryhmän koollekutsujana ja sihteerinä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Aiheina käsiteltiin tuonteihin liittyvää riskien arviointia ja näytteenottoa, vierotettujen porsaiden kasvavaa lawsoniaongelmaa, clostridium perfringens tyyppi C:n saneerausmahdollisuuksia, App. tilannetta, mahdollisia sikojen transit- liikenteen tautiuhkia sekä joulukuussa esiin tulleen PMWS- tapauksen tiimoilta toimenpiteitä ja pelisääntöjä. 14

15 Osallistuminen siipikarjan terveydenhuollon koordinaatioon ETU-Lihasiipikarja- ja Muna-asiantuntijaryhmien koordinaattorina ja sihteerinä toimi Pirjo Kortesniemi. Kortesniemen vuorotteluvapaan aikana sihteerinä toimi Hannele Nauholz. ETU-Lihasiipikarja-asiantuntijaryhmä kokoontui neljä kertaa. Ryhmässä käsiteltiin siipikarjan hyvinvointia, salmonellavakuutuksen suojeluohjeita, salmonellavalvontakäynnin käytännön toteuttamista ja dokumentointia sekä tautivastustusstrategian päivittämistä. Em. ryhmän alaryhmänä toimi kalkkunoiden hyvinvoinnin kansallisia tavoitteita työstänyt pienryhmä, jonka koollekutsujana ja sihteerinä Kortesniemi toimi. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. ETU-Muna-asiantuntijaryhmä kokoontui kolme kertaa. Ryhmä työsti omavalvontasuunnitelmalomaketta ja päivitti tautivastustusstrategiaa sekä työsti nuorikkokasvattamon terveyskriteereitä Osallistuminen nautojen terveydenhuollon koordinaatioon ETU-Lihanauta-asiantuntijaryhmän puheenjohtajana ja ETT:n edustajana sekä ETU- Lypsykarja-asiantuntijaryhmän koordinaattorina, koollekutsujana ja ETT:n edustajana toimi Olli Ruoho. Ryhmät pitivät vuoden 2007 aikana viisi yhteiskokousta, joista yksi oli puhelinkokous. Kokousten puheenjohtajana toimi Olli Ruoho ja sihteerinä Vesa Rainio Evirasta. Ryhmät tarkistivat nautojen terveystarkkailukoodit lääkekirjanpidon käytännön toteutusta ja ketjuinformaation voimaantuloa silmällä pitäen sekä pohtivat tilakohtaisten lääkitysohjeiden tarvetta lääkeluovutusasetuksen muutosta ennakoiden. Ryhmät päivittivät ETUterveydenhuollon kansallisen tason ehdot nautatiloille sekä selvittivät ja tekivät Eläinlääkäriliitolle ehdotuksen Naseva-terveydenhuoltokäynnin hinnoittelusta. Kokouksissa käytiin läpi lomakemallit sekä emolehmä- ja lihanautatilojen että lypsykarjatilojen omavalvontasuunnitelman toteuttamista varten. Ryhmien jäsenet osallistuivat eläinten hyvinvointitukeen liittyvän asetusvalmisteluun, hyvinvointituen valvonnan suunnitteluun sekä hyvinvointitukikoulutuksen käytännön toteutukseen. Vuoden aikana kokoontui myös pitoeläimiä myyvien tilojen Naseva- erityistason suunnittelutyöryhmä; erityistasolle ei kuitenkaan nähty olevan tarvetta tässä vaiheessa. Painopistealueiksi valittiinkin tautivastustus-strategian päivitys esimerkiksi paratuberkuloosin, BVD:n ja pälvisilsan osalta. Ryhmät selvittivät ETU-ohjausryhmän toimeksiannosta nautasektorin terveydenhuoltotyön tulevaisuuden visioita, terveydenhuollon kannalta merkittävimpiä nautatauteja ja niiden vastustusta sekä tilojen bioturvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Ryhmien jäseniä osallistui myös syksyn aikana toteutetun Nasevan lääkitys- ja hoitotieto-osion kommentointiin sekä Nasevan tuotannollisen terveydenhuollon osion suunnitteluun. Loppuvuodesta päivitettiin vielä nautojen salmonellavakuutusten malliehdot sekä perustettiin nautatautien ja nautojen terveydenhuollon asiantuntijaeläinlääkäreistä koostuva ETU- Nautatautiryhmä. 15

16 Tautisaneeraus- ja riskinhallintakonsultointi ETT:n terveydenhuoltoeläinlääkäri Olli Ruoho teki vuoden 2007 aikana yhteensä 32 tilakäyntiä nauta- sika- ja siipikarjatiloille, joilla oli todettu salmonellatartunta. Tiloista kahdeksan oli siipikarjatiloja, neljä nautatiloja ja kaksi sikatilaa. Sikatiloista toinen tosin osoittautui näytteenoton jälkeen vapaaksi tartunnasta. Tiloille laadittiin salmonellasaneeraussuunnitelmat ja toteutettiin tarvittavat näytteenotot osin yhteistyössä paikallisten kunnaneläinlääkäreiden sekä teurastamoiden terveydenhuolto-eläinlääkäreiden kanssa. Osa siipikarjatilojen salmonellasaneerauksista jatkui vuodelle Lisäksi konsultoitiin puhelimitse joidenkin siipikarja- ja nautatilojen salmonellasaneerauksia. Turkisrehusektorin salmonellaongelmiin liittyen konsultoitiin yhden rehusilakkaa kalastavan troolarin salmonellasaneerausta. Teurastamoiden omavalvonnan puitteissa todettiin vuonna 2007 EHEC- bakteereita yhteensä 16 nautatilan teuraseläimistä. Olli Ruoho teki tiloille yhteensä 25 EHEC- riskienhallintakäyntiä tarvittavine näytteenottoineen sekä laati tiloille EHEC- riskienhallintasuunnitelmat. Osa seurantakäynneistä jäi vuodelle Edellä mainittujen lisäksi on ETT:n toimesta tehty yksi auditointikäynti suunniteltuun sikojen tuontikaranteeniin, kaksi auditointikäyntiä rehutehtaalle, yksi riskienhallintakäynti klostridiongelmasikalaan sekä yksi konsultaatiokäynti pälvisilsatilalle. ETT ry on osallistunut tietyin reunaehdoin lypsykarja- ja emolehmätilojen pälvisilsasaneerauksiin korvaamalla puolet saneerausrokotusten rokotekuluista. Korvauksen saanti edellyttää kirjallista saneeraussopimusta yhdistyksen kanssa sekä yhdistyksen hyväksymää kirjallista saneeraussuunnitelmaa. Pälvisilsan saneeraussopimus oli vuonna 2007 voimassa 23 nautatilan kanssa; näistä lypsykarjatiloja oli 16 kpl ja emolehmätiloja 7 kpl. Olli Ruoho ottamassa pintapuhtausnäytettä nautatilalta 16

17 Sikava, Sikaloiden Terveysluokitusrekisteri 2007 Sikavan taustaa Sikaloiden terveysluokituksen seurantajärjestelmä rakennettiin vuonna Aluksi se tunnettiin nimellä ETU-palvelut. Rekisterin nimi vaihtui Sikavaksi vuonna Kansallinen terveysluokitus yhtenäisti teurastamoiden erilliset terveysluokat yhdeksi kansalliseksi terveysluokaksi. Sikaloiden terveysluokitusrekisterin tarkoituksena on helpottaa ja edistää sikaloiden terveydenhuoltoa. Tiedot terveydenhuoltosopimuksen tehneistä sikaloista tallennetaan Sikavaan. Rekisterin kautta sikaloiden terveysluokitusten ja luokitusmuutosten sekä sikaloiden terveystilanteen reaaliaikainen seuranta on mahdollista. Rekisterin terveysluokitustietojen perusteella teurastamot voivat suunnitella eläinkuljetukset ja teurastukset siten, että terveet siat eivät saa tartuntoja sairaista sioista. Sikavan hallinnointi Sikavan toimintaa hallinnoi Sikavan johtoryhmä, joka kokoontui vuonna 2007 kokoonpanolla Elias Jukola (pj) LSO Foods Oy, Martti Hassila Snellman Oy, Taneli Tirkkonen A-tuottajat Oy, Ari Pummila Saarioisten Lihanjalostus Oy, Jouni Ranta-Nilkku Liha-Pouttu Oy, Taina Laine Evira, Hannu Taimen MTK, Pirjo Kortesniemi ETT ry ja Mikko Kananen ETT ry/sikava (johtoryhmän sihteeri). Ari Berg Järvi-Suomen Portista jättäytyi pois johtoryhmästä vuoden aikana yritysten uudelleenjärjestelyiden vuoksi. Kokouksia oli yhteensä seitsemän joista yksi yhteiskokous Nasevan kanssa. Sikavan toiminnan kehittäminen tapahtui yhteistyössä ETU-toiminnan kanssa, ja Sikavan eläinlääkäri osallistui ETU-sika-asiantuntijaryhmän ja -sikatautiasiantuntijaryhmän työhön. Sikavan henkilöstö 2007 Eläinlääkärinä toimi Mikko Kananen ja terveysluokitusvastaavana Laura Ehlers asti, jolloin Tove Hagner palasi töihin äitiyslomalta. Kansallisen tason toteutuminen Sikavan osalta vuosi 2007 oli kansallisen tason suhteen vakiintunutta ylläpitovaihetta. Sikavaan kuului yli 90 prosenttia suomalaisista sikaloista, ja näistä 85 prosenttia oli kansallisella tasolla. Sikavaan kuuluvista 2800 pitopaikasta noin 2400 oli kansallisella tasolla. Maatalouden yleisen rakennemuutoksen mukaisesti sikaloiden määrä on ollut aleneva myös Sikavassa. Siihen kuitenkin liittyi edelleen yksittäisiä uusia sikaloita lähinnä ketjuinformaation vaatimuksia ennakoiden tai teurastamonvaihdoksen kautta. Rekisteriin tallennettiin vuoden 2007 aikana yli terveydenhuoltokäyntiä. Kansallisen tason sikaloille tämä merkitsee keskimäärin yli neljää käyntiä vuodessa. Sikavan rekisterissä on mahdollisuus valita ennakkomuistutus tulevasta terveydenhuoltokäynnistä. Viesti lähtee rekisteristä automaattisesti sikatilan yhteyshenkilön matkapuhelimeen viikkoa ennen sovittua käyntipäivämäärää (käyntipäivä määritellään 17

18 edellisellä käynnillä). Tekstiviestimuistutukset otettiin käyttöön jo vuonna 2005, ja niistä on tullut enimmäkseen positiivista palautetta vuoden 2007 aikana. Jos terveydenhuoltokäynti kuitenkin myöhästyy, järjestelmä hälyttää, kun käynti on kaksi viikkoa myöhässä. Nämä muistutukset lähtevät kirjeitse tiloille. Jos käynti edelleen on myöhässä viiden viikon jälkeen, lähtee tilalle uusi kirje. Seitsemän viikon jälkeen tilan luokitus laskee lakisääteiselle tasolle, ellei käynnistä ole millään tavalla ilmoitettu Sikavaan. Luokitusmuutoksia tehtiin vuonna 2007 noin 400 kappaletta. Muistutuskirjeiden lähettäminen sekä luokitusten tarkastaminen vei Sikavan henkilöstön työaikaa ja aiheutti kustannuksia. Muistutuskirjeitä lähetettiin Sikavasta vuoden 2007 aikana noin 2400 kappaletta. Sikavan terveysluokitusvastaavalle tuli tuottajilta n. 750 yhteydenottoa vuoden 2007 aikana. Muilta sidosryhmiltä yhteydenottoja tuli noin 400 kappaletta. Uutena toimintona uudistuseläinkauppaan Erityistaso Merkittävä virstanpylväs Sikavassa oli sikaloiden erityistason perustaminen. Tämän taustalla oli maa- ja metsätalousministeriön sikojen terveysvalvonnan lainsäädäntöä koskeva uudistus. Vanhan ryhmänlähettäjäsikaloiden terveysvalvontaohjelman korvasi uusi, karjun sperman terveys-vaatimukset määrittänyt asetus 2/EEO/2007, jossa alkuperäsikaloiden terveysvalvonnan pohjaksi määritellään ETU-järjestelmän sikaterveydenhuollon erityistaso. Teknisesti Sikavaan lisättiin uusia toimintoja, joilla erityistasolla olevien tilojen hallinnointi järjestettiin. Erityistason tuomana uudistuksena oli jalostussikaloiden terveysvaatimusten ulottaminen koskemaan yhtenäisesti kaikkea uudistuseläinkauppaa mukaan lukien risteytyseläinten kauppa. Samalla erityistaso tiukensi tautisuojausta määrittelemällä tautisulun pakolliseksi erityistason sikaloille. Uutena erityistasossa oli myös vaatimus sikalan tuotannonseurannasta, erityisesti koskien vieroitettujen porsaiden kuolleisuuden seurantaa. Tällä pyritään estämään mm. mahdollista PMWS-taudin leviämistä uudistussikojen tai sperman mukana. Sikavaan rakennettiin avoin lista niistä tiloista, jotka täyttävät erityistason vaatimukset. Sen avulla karjujen tai ensikoiden ostajat voivat itse varmistua myyjätilan luokituksesta. Erityistason korvattua alkaen vanhan terveysvalvontaohjelman, ensimmäisinä uuteen järjestelmään liittyivät vanhaan terveysvalvontaohjelmaan kuuluneet sikalat. Kesällä 2007 lista kattoi jo lähes kaikki vanhan ohjelman mukaiset sikalat, mutta risteyssikojen 18

19 tuottajista vain noin kolmanneksen. Teurastamojen ilmoitus syksyllä 2007 kaiken uudistuseläinkaupan välittä-misestä vain erityistason sikaloista lisäsi erityistasolle liittyneiden määrää. Vuoden lopussa erityistasolle oli hyväksytty 103 tilaa. Erityistason ongelmaksi pelättiin tulevan eläinlääkärien käyntien viivästymisen. Erityistason vaatimuksia oli tiukennettu entisestä neljästä vuosittaisesta käynnistä kuuteen käyntiin vuodessa, ja tuontispermaa käyttävillä tai tuontiensikoita vastaanottavilla tiloilla kuukausittaisiin käynteihin. Automaattinen erityistason seuranta pudottaa listalta tilat, jotka eivät täytä vaatimuksia eläinlääkärin käyntitiheyden suhteen. Listan merkityksen selkiydyttyä eläinlääkärikäyntien kirjautuminen Sikavaan on sujunut erityistason tilojen suhteen hyvin, paikallisia eläinlääkärin sijaisten saatavuusongelmia lukuun ottamatta. ETU-sikatautiryhmän ja ETU-sika-asiantuntijaryhmän esityksestä Sikavan johtoryhmä päätti vuoden 2007 lopulla erityistason tilojen tautisuojauksen auditointien aloittamisesta. Loppuvuoden 2007 aikana Sikavan terveydenhuoltoeläinlääkäri teki neljä erityistason auditointikäyntiä. Poikkeamatilanteet vuonna 2007 Porsasyskätilanteen suhteen vuosi oli rauhallinen. Vuonna 2006 todettujen, jo aikaisemmin saneeranneiden tilojen uusintatapausten selvittely jatkui vielä vuoden 2007 alkupuolelle. Niitä porsasyskätiloja, joita ei vielä aikaisemmin ollut saneerattu, oli vuonna kpl. Sikavan eläinlääkäri laati kaksi porsasyskäsaneeraussuunnitelmaa, ja koko maassa tehtiin vuonna 2007 porsasyskäsaneeraus yhteensä neljällä tuotantoaan jatkavalla tilalla. Vuosien 2005 ja 2007 välillä tehdyn sikaloiden porsasyskäkartoituksen tulos oli lupaava: kartoituksessa ei löytynyt yhtään uutta yskätartuntaa. Vuoden 2007 tautiepidemia aiheutui sikadysenteriasta. Yhden pienen porsastuotantosikalan tartunta johti yli kymmenentuhannen lihasikapaikan saastumiseen. Dysenterian leviäminen oli merkki lihasikaloiden osastojen kertatäyttöisyyden ja täyttöerien välisen pesun ja desinfektion laiminlyömisestä. Osa tartunnoista todettiin vasta varsinaista dysenteriaerää seuraavan täyttöerän oireilun perusteella, minkä takia epidemia pääsi laajenemaan ja pitkittymään. Joulukuussa 2007 todettiin Suomessa ensimmäinen varmistettu PMWS-tapaus. Tila oli Lounais- Suomessa sijaitseva yhdistelmäsikala, jossa oli noin 160 emakkoa. Tauti tuli esille tuottajan lähetettyä porsaita Eviraan tutkittavaksi pitkään jatkuneen vieroitettujen porsaiden korkean kuolleisuuden takia. Tapauksen yhteydessä jouduttiin selvittämään useiden kontaktisikaloiden tilanne, mutta uusia tapauksia ei tätä kautta ilmennyt. Sikavan avulla poikkeamatilanteita selvitettiin yhteistyössä teurastamojen kanssa. Varsinaisia poikkeamatilanteesta johtuvia tilakäyntejä tehtiin Sikavan terveydenhuoltoeläinlääkärin toimesta 13 tilalle vuonna Sikava ja sikojen hyvinvointi Vuoden 2007 lopulla suuren yleisön tavoittaneeksi uutiseksi nousi kohu, jossa sikatiloja oli käyty salaa videoimassa eläinaktivistien toimesta. Suurin osa ko. tiloista oli Sikavan kansallisella tasolla. Keskustelu terveydenhuoltokäynnin sisällöstä aloitettiin viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Ongelmaksi oli kentällä koettu eläinsuojelulain tulkinnan ja linjauksen puute. 19

20 Laura Ehlers, Tove Hagner ja Mikko Kananen Koulutus Vuoden 2007 eläinlääkäripäivien tuotantoeläinsektiossa keskityttiin vieroitettujen porsaiden ja porsivan emakon hoitoon. Eläinlääkäripäivien lisäksi Sikavan toimihenkilöt osallistuivat kouluttajina Helsingin yliopiston ja Eviran järjestämiin eläinlääkäreille suunnattuihin koulutuksiin. Tuottajakoulutuksen aiheena vuonna 2007 oli sikaterveydenhuollon erityistaso ja koulutus kohdistui jalostajiin ja hybridituottajiin. Lisäksi Sikava osallistui omalla osastollaan Ikaalisissa järjestettyyn sikaseminaariin, ja toimihenkilöt kirjoittivat terveydenhuollon teemoista alan lehdissä. Rekisterin tekniikan kehitys ja ylläpito Vuoden 2007 merkittävimpänä rekisterin teknisenä uudistuksena oli valmistautuminen ketjuinformaation vaatimusten täyttämiseen. Yhteistyössä Sikavan jäsenteurastamojen kanssa toteutettiin rajapinta lihantarkastustietojen siirtotoimintoa varten. Tiedot siirtyvät teurastamolta tilan ja eläinlääkärin käyttöön rekisterin kautta. Lisäksi rakennettiin tuottajalle työkalu sikojen lääkitysten ja sairausmerkintöjen kirjaamiseen. Työ osoittautui kohtuullisen vaativaksi, ja sen valmistuminen venyi aina vuoden 2008 puolelle. Oman paineensa rekisterin teknisille muutoksille toi Sikavan rekisterin alkuperäisen teknisen toimittajan Finnish Net Solutions Oy:n päätös sanoutua irti Sikavan rekisterin ylläpidosta. Vuoden 2007 loppupuolella käynnistyi valmistelu Sikavan rekisterin teknisen ylläpidon siirtämisestä Maatalouden laskentakeskukselle. 20

21 Naseva, nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä 2007 Taustaa ETT ry haki toukokuussa 2005 laatujohtoryhmältä hankerahoitusta Nasevan tietojärjestelmän rakentamiseen ja sidosryhmäkoulutukseen. Hankerahoitusta myönnettiin Nasevan tekniseen toteutukseen. Nasevan rakentamishanke käynnistettiin kesällä Varsinaisesti tietokannan rakentaminen päästiin aloittamaan marraskuun lopulla Tietokannan rakentamisessa hyödynnettiin kommentointijärjestelmää. Keskeisessä roolissa olivat ETT ry:n ja Eviran koordinoiman ETU -nauta-asiantuntijatyöryhmien edustajat. Näissä ryhmissä istuvat nautatilojen eläinterveydenhuoltoon paneutuneet tuottajien, eläinlääkärien, teurastamojen, meijereiden, opetuksen ja tutkimuksen sekä viranomaisten edustajat. Naseva on tietojärjestelmä nautatiloille, eläinlääkäreille sekä muille toiminnan yhteistyötahoille, kuten meijereille, teurastamoille, neuvonnalle ja viranomaisille. ETU-työn puitteissa on määritelty terveydenhuollon kansalliset tavoitteet nautatiloille. Näitä ovat mm. vapaus BVD:stä, salmonellasta ja pälvisilsasta, ennakoiva tautien torjunta, jäämien hallinta sekä eläinten hyvinvointi ja hyvä maidon ja lihan laatu. Nämä ovat yhteisesti sovittuja terveydenhuollon toimenpiteitä, joista kaikki hyötyvät. Nasevan avulla voidaan seurata tiloilla tehtyjä terveydenhuoltokäyntejä sekä terveydenhuollon kansallisten tavoitteiden toteutumista. Rekisteriä käytetään Internet-selaimella. Rekisterin osoite on Nasevaan tallennetaan terveydenhuollon toimenpiteet niiltä lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilta, jotka liittyvät Nasevaan solmimalla terveydenhuoltosopimuksen. Sopimuksella tila valtuuttaa haluamansa tahot seuraamaan tilansa terveydenhuollon toimia suoraan Nasevan kautta. Naseva-järjestelmään kirjataan nautatilojen, tilan eläinten pitopaikkojen ja tilojen omistajien ja yhteyshenkilöiden yhteystiedot. Pitopaikkakohtaisesti tallennetaan terveydenhuoltosopimukset, tiedot eläinlääkärikäynneistä, laboratoriotutkimustuloksista ja viranomaisten toimesta tehtävistä tarttuvien tautien tutkimuksista. Nasevaan rakennettiin rajapinnat muihin tietojärjestelmiin. Näitä olivat Tiken nautarekisteri ja Eviran laboratoriotuloksia hallinnoiva LIMS-järjestelmä. Lisäksi toteutettiin ProAgrian ja Maatalouden Laskentakeskuksen ProTerveys-palvelun käyttö Nasevan kautta. Tuotannolliset terveydenhuoltosuunnitelmat, kuten esim. Proterveys-lomake, voidaan tallentaa liitetiedostona, jonka tietosisältö ei tässä vaiheessa mene tietokantaan. 21

22 Hallinnointi Nasevan toimintaa hallinnoi ETT ry:n hallituksen alaisuudessa toimiva johtoryhmä, johon kuuluivat meijereiden, teurastamoiden, tuottajien, Eviran sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajat. Vuonna 2007 johtoryhmän puheenjohtajana toimi Eeva Brofeldt Valio Oy:sta ja sihteerinä Pirjo Kortesniemi, jonka vuorotteluvapaan aikana sihteerinä toimi Paula Halkosaari ja kokouksiin osallistui ETT:n edustajana Olli Ruoho. Muut jäsenet olivat Antti Tukeva Valioryhmä, Tia Lämsä Ingmannin yhteistyömeijerit, Ari Pummila Saarioinen, Taneli Tirkkonen (vuoden viimeisestä kokouksesta Tuomas Herva) Atria Nauta, Elias Jukola LSO Foods, Tom Jungerstam MTK, Kajsa Hakulin MMMELO ja Vesa Rainio Evira. Rekisterivastaava osallistui ETU- lypsykarja- ja lihanauta-asiantuntijaryhmien kokouksiin. Laura Ehlers siirtyi syksyllä Sikavasta Nasevan hanketyöntekijäksi auttamaan loppuvuoden tallennustyössä ja ruotsinkielisten koulutuspäivien toteutuksessa. Koulutus Eläinlääkäreille ja neuvojille suunnattua koulutuskierrosta jatkettiin vielä tammikuussa 2007, jolloin kierroksen viimeinen koulutuspäivä pidettiin Rovaniemellä. Vuotuisille eläinlääkäripäiville osallistuttiin omalla osastolla. Päivien yhteyteen järjestettiin vielä yksi koulutustilaisuus, johon kutsuttiin ne kunnaneläinlääkärit, joilla oli kolme tai vähemmän Naseva-sopimustiloja. Iltatilaisuuteen osallistui 30 eläinlääkäriä. Kutsun yhteydessä oli materiaalin tilauslomake ja estyneet käyttivät tätä mahdollisuutta hyväkseen. Materiaalipaketteja postitettiin noin kolmellekymmenelle eläinlääkärille. Maaliskuussa Nasevaa esiteltiin valmistuville eläinlääketieteen opiskelijoille Viikissä, paikalla oli 40 opiskelijaa. Koko päivän kestävää Naseva-tuottajakoulutusta järjestettiin ProAgrian toimesta Hämeessä ja Uudellamaalla sekä Etelä-Karjalassa. Muualla maassa meijeriosuuskuntien järjestämät tuottajapäivät korvasivat koko päivän mittaisen koulutuksen. Päivän aikana tutustuttiin omavalvontaan, hyvinvointitukeen ja Nasevaan. Tilaisuuksia oli kaikkiaan 36 ja niihin osallistui 700 tuottajaa. Samaan tapaan toteutettiin ensimmäiset ruotsinkieliset Naseva -tuottajakoulutukset lokakuun lopulla ja marraskuun alussa, osallistujia oli yhteensä 170. Näihin tilaisuuksiin kutsuttiin myös lihantuottajia ja paikallisia eläinlääkäreitä ja neuvojia. Nasevaa esitteli Laura Ehlers. Lisäksi hän kertoi Snellmanin nautatilaisuuksien yhteydessä Nasevasta. Nasevaan juuri liittyneen Ingmanin edustajille hän kävi esittelemässä Nasevaa sekä ruotsiksi että suomeksi. Nasevan II-vaihe Järjestelmän jatkokehitys vaiheistettiin siten, että ensin rakennetaan rajapinnat ketjuinformaatiovaatimusten mukaisten, yksilötason lääkitys- ja hoitotietojen sekä lihantarkastustietojen siirron mahdollistavaan tietokantaan. Tämän osion suunnittelu aloitettiin syksyllä Tässä osiossa rakennetaan tietokanta, johon eläinlääkäri ja tuottaja voivat tallentaa ketjuinformaatiovaatimuksen mukaisesti eläinten sairauskoodi- ja lääkitystiedot. Eläinlääkäriohjelmistojen toimittajille tarjotaan rajapinta, jonka kautta eläinlääkäri voi siirtää omaan ohjelmaansa tallentamansa hoito- ja lääkitystiedot Nasevaan kertakirjausperiaatteella. Tämä ratkaisu tulee toteutuessaan helpottamaan merkittävästi ketjuinformaatiotiedon sähköistä välitystä. Teurastamot siirtävät lihantarkastustiedot 22

23 Nasevaan rakennettavan rajapinnan kautta. Nämä em. tiedot ovat tuottajan antamien valtuutusten puitteissa eri käyttäjien nähtävillä oman nettiselaimen kautta. Neuvonnallisen kehitystyön tueksi perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on määritellä Nasevaan tulevia neuvonnallista terveydenhuoltotyötä tukevia toimintoja. Työryhmä piti syksyllä 2007 yhden puhelinkokouksen. Tiedotus Farmari-näyttelyssä Kuopiossa Nasevaa esiteltiin ProAgrian osastolla. Samaan aikaan kokoontui Kolille lähes 100 lihantuottajaa, joille rekisterivastaava piti lyhyen esittelyn. Valio toteutti infokampanjan, jossa osuuskuntien kuukausitiedotteissa annettiin tietoisku Nasevasta, ja terveydenhuoltosopimuslomakkeita lähetettiin osuuskuntiin tuottajille toimitettavaksi. Kampanja lisäsi selvästi maidontuottajien terveydenhuoltosopimusten määrää. Nasevan hanketyöntekijä käänsi koulutuksissa käytettävät diaesitykset ja kirjallisen materiaalin ruotsiksi. Hän vastasi myös informaatiosta Ahvenanmaalle. Lehtikirjoituksia ovat julkaisseet Maaseudun tulevaisuus, Lihatalous, ProAgrian tiedotuslehdet sekä teurastamojen ja meijereiden tuottajalehdet. Nasevan nettisivuilla on ilmoitettu koulutuspäivistä. Diaesitykset, joita on käytetty tuottajakoulutuksissa, olivat katsottavissa myös Internetistä ilman kirjautumista. Kansallisen tason terveydenhuoltokäynnin ohjeet sekä tarvittavia lomakkeita oli tulostettavissa Nasevan kotisivuilta. Neuvontaa annettiin myös puhelimitse ja kirjeitse. Nasevan käyttäjät Nasevaan liittyneiden tilojen määrä lähti kasvuun syksyllä, ja vuoden 2007 loppuun mennessä 2280 tilaa oli kirjattu rekisteriin. Tuottajien lisäksi käyttäjätunnukset on hakemuksesta myönnetty 470:lle eläinlääkärille ja tuotantoneuvojalle sekä muutamalle laboratoriolle. Paula Halkosaari 23

24 Asiantuntijatoiminta Työ- ja ohjausryhmät ETT: n toimihenkilöt osallistuivat vuonna 2007 asiantuntijoina useaan työ- ja ohjausryhmään. Varsin suuri osa ko. työryhmistä oli eri viranomaistahojen, kuten Eviran, MMMELO:n tai MAVI:n ylläpitämiä. Osallistuminen niihin työryhmiin, jotka kokoontuivat vuonna 2007, kukin työryhmä kokoontui 1-5 kertaa: - MMM:n Eläinlääkintöalajaosto - MMM:n Eläintautilainsäädännön uudistamistyöryhmä - MMM:n Lääkeluovutuslainsäädännön uudistamistyöryhmä - Eviran Bluetongue- asiantuntijatyöryhmä - Eviran Lintuinfluenssa / Newcastlen tauti- asiantuntijatyöryhmä - MAVI:n Eläinten hyvinvointituen valmistelu- ja toimeenpanotyöryhmä - DAHREVA- ohjausryhmä - FINRES-Vet- yhteistyöryhmä - Finanssialan Keskusliiton Eläintautivakuutustyöryhmä - IB- vastustustyöryhmä (keskustelutilaisuus) - Joutsenlippu Laatumerkkinä- hankkeen ohjausryhmä - Campylobacter jejunin populaatiogenetiikka ja esiintyminen alkutuotannossa- hankkeen ohjausryhmä - Kampylobakteerien mikrobilääkeresistenssi ja siihen vaikuttavat tekijät- hankkeen ohjausryhmä - Maidontuotannon hyvät toimintatavat- hankkeen ohjausryhmä - Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitea - MRSA- toimenpidesuunnittelutyöryhmä - Paratuberkuloosityöryhmä - Sianlihan tuotanto ja mikrobilääkitys mikrobilääkeresistenssi- hankkeen ohjausryhmä - Siipikarjan helposti leviävien virustautien riskitekijät- hankkeen ohjausryhmä - Suu- ja sorkkatautitutkimushankkeen ohjausryhmä - Tarhattujen villisikojen terveys- tutkimushankkeen ohjausryhmä - Turkisrehusektorin salmonellatyöryhmä Luennointi ETT:n toimihenkilöt ovat vuoden 2007 aikana luennoineet tarttuvien eläintautien torjunnasta, tilatason tautisuojauksesta, tuotantoeläinten terveydenhuollosta, Naseva- ja Sikavajärjestelmistä, tilatason desinfektion ja tautisaneerausten toteutuksesta ym. Luentoja on pidetty esimerkiksi Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, eläinlääkäreiden Tarttuvatauti- ja Lääkepäivillä sekä eläinlääkäreille ja neuvojille järjestetyn Eläinten hyvinvointitoimenpidekoulutuksen yhteydessä. 24

25 Kansainvälinen yhteistyö ETT:n toimihenkilöt osallistuivat vuoden 2007 aikana useisiin kansainvälisiin kongresseihin ja yhteistyökokouksiin: - ISAH kotieläinhygienian kongressi, Tartto - Isojen lypsykarjapihatoiden riskinhallinta, (luennoitsijana Jos de Veer, Hollanti), Mäntsälä - Nordisk Byggträff, yhteispohjoismainen tuotantoeläinrakennussuunnittelijoiden tapaaminen, Vaasa, Kuortane - SVEMP Kansainvälinen epidemiologian kongressi, Espoo - Terveydenhuollon tietojärjestelmät Pohjoismaissa, Uppsala - Tuotantoeläinten tuonti Pohjoismaihin, Uppsala - Yhteispohjoismainen sikaloiden salmonellakartoituksen toteutus ja sikojen salmonellavalvontaohjelman suunnittelukokous, Oslo Tiedotus Eläintautien torjuntayhdistys julkaisi vuonna 2007 neljä suomenkielistä jäsentiedotetta sekä yhden ruotsinkielisen NyhETTerin. ETU-yhteistyön puitteissa osallistuttiin Kotieläinten terveys /I:n julkaisemiseen. Yhdistys ylläpiti omia kotisivujaan sekä oli mukana ETU:n kotisivujen ylläpidossa. Naseva ja Sikava tiedottivat omien kotisivujensa ja kautta. Tiedotus lehtiartikkeleiden sekä koulutus- ja luentotilaisuuksien muodossa kuului yhdistyksen toimintaan säännöllisesti. ETT, Naseva ja Sikava osallistuivat omalla osastolla vuoden 2007 Eläinlääkäripäiville ja Farmarinäyttelyyn Kuopiossa. Hannele Nauholz 25

26 Yhteystiedot Pirjo Kortesniemi Toiminnanjohtaja GSM: Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri GSM: Hannele Nauholz Terveydenhuoltoeläinlääkäri GSM: Mikko Kananen Sikavan eläinlääkäri GSM: Tove Hagner Terveysluokitusvastaava GSM: Laura Ehlers vs. terveysluokitusvastaava PL Seinäjoki Paula Halkosaari Rekisterivastaava, Naseva GSM: Marketta Rantala Rahastonhoitaja GSM: Puh: (06) Fax: (06)