KUNNANVALTUUSTO 21 JÄSENTÄ

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO 21 JÄSENTÄ TARKASTUSLAUTAKUNTA 4 JÄSENTÄ ei esittelijää KESKUSVAALILAUTAKUNTA 5 JÄSENTÄ TEHTÄVÄT yrittämisen edistäminen matkailu asuminen kuntamarkkinointi maaseudun kehittäminen ELINVOIMATOIMIKUNTA 5-6 JÄSENTÄ esittelijä: kehitysjohtaja KUNNANHALLITUS 7 JÄSENTÄ esittelijä: kunnanjohtaja KAAVATOIMIKUNTA 7-9 JÄSENTÄ JA 2-3 PYSYVÄÄ ASIANTUNTIJAA (läsnäolo- ja puheoikeus) esittelijä: aluearkkitehti TEHTÄVÄT kaavoitus maankäyttö lausunnot yleiskaavan ohjausryhmätyöskentely PIRKKALAN HYVINVOINTILAUTAKUNTA Vesilahti 3 jäsentä yhteensä 14 jäsentä SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 JÄSENTÄ esittelijä: sivistysjohtaja RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 7 JÄSENTÄ esittelijä: rakennustarkastaja TEKNINEN LAUTAKUNTA 7 JÄSENTÄ esittelijä: kehitysjohtaja TEHTÄVÄT varhaiskasvatus opetustoimi Pirkan opisto kirjastotoimi kulttuuritoimi liikuntatoimi nuorisotoimi ennaltaehkäisevä hyvinvointityö TIEJAOSTO 3 JÄSENTÄ LISÄKSI YHDISTYSFOORUMI RAKENNUSTOIMIKUNTA KUNNANHALLITUKSEN TAI LAUTAKUNTIEN ERIKSEEN NIMEÄMÄT TYÖRYHMÄT JA PROJEKTIRYHMÄT

2 VESILAHDEN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN RAPORTTI VUODELTA 2016 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2017 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Vesilahden kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Vesilahden kunta on Tampereen seutuun kuuluva, turvallinen ja modernin maaseutumainen kunta. Yhteisöllinen ja viihtyisä Vesilahti tarjoaa asukkailleen arjen tärkeimmät peruspalvelut. Kunnassa on hyvä asua, yrittää ja harrastaa. Kaunis ja puhdas luonto peltoineen, metsineen ja väestöineen on Vesilahden voimavara. Vesilahti tarjoaa Tampereen seudulla luonnonläheisen vaihtoehdon. Vesilahden kunnan arvot ovat - luonnon ja maaseudun arvostus - elämisen ja asumisen turvallisuus - yhteisöllisyys ja yhteinen vastuu. Vesilahden väkiluku on kääntynyt lievään laskuun. Väkiluku oli Vesilahden väestöstä vuotiaiden osuus on valtakunnallisestikin verrattuna suuri. Työttömyysluvut ovat valtakunnallisten ja Pirkanmaan keskiarvojen alapuolella, mutta työttömyysaste on Vesilahdessakin viimeisen vuoden aikana noussut. Työttömyysaste joulukuun lopussa 2016 oli 12,3 %. 259:stä työttömästä työnhakijasta 33 oli alle 25 vuotiaita. Tasapainottamisohjelmissa kunnan palvelurakennetta on tiivistetty ja talouden kehitys on kääntynyt positiivisempaan suuntaan. Kunnallisveroprosentti (21,50) ja kiinteistöveroprosentit ovat yli valtakunnallisen keskiarvon. Myös velka 3118/ asukas on yli valtakunnallisen keskiarvon. Suhteellinen velkaantuneisuus on korkea, esim. vuonna %, kun vastaava luku Urjalassa oli 27,3 % ja Pälkäneellä 24,3 %. Valtionosuudet / asukas ovat viime vuosina oleellisesti vähentyneet (vuonna 2012: 2062 euroa / asukas, vuonna 2015: 1818 euroa / asukas). Kuntastrategian mukaan Vesilahdessa panostetaan viihtyisän, turvallisen ja maaseutumaisen ympäristön säilyttämiseen tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä. Kaavoitusta hoidetaan pitkäjänteisesti, systemaattisesti, nopeasti, joustavasti ja asukkaita osallistavasti. Kunnanvaltuusto on mm. hyväksynyt maapoliittisen ohjelman Asuintonttien kysyntä on tällä hetkellä vähäistä. Elokuussa 2016 kunnanvaltuusto päätti, että myös asuintonttien vuokraus on mahdollista. Kuntastrategian mukaan kunnan elinvoimaa edistetään seuraavilla strategisilla linjauksilla: elinkeinopalvelujen järjestäminen, tietoliikenneyhteydet laajasti saatavilla, matkailuelinkeinon edistäminen, työllisyyden edistäminen, yritystonttien aktiivinen tarjonta, yritysmyönteisen imagon luominen, asumisen monimuotoisuuden lisääminen ja asumisen turvaaminen kuntalaisen koko elinkaaressa yksityisiä palveluja hyödyntäen, seudullinen vaikuttaminen ja edunvalvonta. 1

3 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Pirkkalan yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa , mistä alkaen Pirkkalan perusturvalautakunta on ollut vastuullinen järjestämään Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveyden huollon palvelut. Vesilahden kunnan sosiaali- ja terveystoimen johtajan eläköitymisen myötä tilaajapäällikön tehtävät jaettiin eri viranhaltijoille. Sosiaalipalvelujen tehtäväalueella vahvistettiin toimialan johtamista ja esimiestyötä täyttämällä sosiaalityön johtajan ja johtavan sosiaalityöntekijän vakanssit vakituisesti. Pirkkalan yhteistoiminta-alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on toteutettu pääosin lähipalveluna. Keskitettyjä palveluja ovat yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kaikki hallinnon palvelut. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä on otettu käyttöön Vesilahdessa neuvolapalveluissa ja suun terveydenhuollossa. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut yhdenmukaistettiin yhteistoiminta-alueella Vesilahden liittyessä Tampereen kuljetusohjauskeskus Kuohkeeseen alkaen. Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne aloitti toimintansa Siellä on neljä vesilahtelaista asukasta. Lastensuojelun palvelut järjestetään yhteistoiminta-alueella lähipalveluna. Pirkan opisto huolehtii alueellisesta tasa-arvosta ja palvelujen saavutettavuudesta järjestämällä opintopalveluita edelleen lähipalveluna opistojen nykyisissä opetuspaikoissa ja vastaavissa kuntien tiloissa. Liikuntatoimen toimintasuunnitelma valmistui keväällä Vesilahden kunnan liikuntatoimen tavoitteena on luoda vesilahtelaisille hyvät edellytykset liikunnan harrastamiseen. Liikuntatoimen painopisteet ovat eri ikäryhmien liikunta - terveys ja hyvinvointi, yhteistyö hallintokuntien, seurojen ja kuntien välillä sekä liikuntapaikat. Liikuntatoimen tavoitteena on lasten ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työikäisen väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja sitä kautta hyvän työkyvyn ylläpito. Pääpaino on lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa koko elinkaaren liikuntaa unohtamatta. Vuonna 2016 liikunta- ja nuorisotoimi on panostanut myös senioritoimintaan ja eri ikäryhmien kohtaamiseen. Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään tai opiskeluun. Vesilahdessa varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa, kunnallisessa ja yksityisessä perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena kuten esimerkiksi seurakunnan kerho- ja leikkitoimintana. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa. Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Vesilahtelaisista lapsista 53 % ( ) osallistuu kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistutaan Pirkanmaan keskiarvoa enemmän. Hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen takaaminen ja perheiden tukeminen kasvatustyössä antaa hyvät eväät lasten fyysiselle ja psyykkiselle kasvulle. Varhaiskasvatusta järjestävien tulee laatia valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka voimaan elokuussa Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Vesilahdessa laaditaan kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka tulee voimaan elokuussa Osa suunnitelmasta tehdään yhteistyössä Tampereen seutukunnan kanssa. Varhaiskasvatuksessa panostetaan arkiliikunnan lisäämiseen. Varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen- hankkeessa. 2

4 Vesilahdessa on panostettu voimakkaasti siihen, että oppilas opinpolkunsa eri vaiheissa saisi sitä tukea, jota hänen on todettu tarvitsevan. Koulujen oppilashuoltotyö toimii tehokkaasti ja kunnan toimesta on tarjottu koulujen ja kotien käyttöön aiempaa huomattavasti tehokkaammat oppilashuollon henkilöstöresurssit. Perusopetuksessa panostetaan kerhotoiminnan kehittämiseen (Jouko-hanke). Joustavan koulupäivän kokeilussa etsitään uusia toimintamalleja kerhotoimintaan osana koulupäivää. Kokeilun valtakunnallisina tavoitteina ovat koulupäivän uudelleen organisoiminen ja toteutustapojen uudistaminen, oppimisympäristöjen muokkaaminen tukemaan harrastustoimintaa sekä oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja koulun ilmapiirin parantaminen. Vesilahti on yksi pilottikunnista Joustava koulupäivä hankkeessa. Kaikissa alakouluissa on laadittu liikunnallistamisohjelma, joka on nivottu koulujen toimintasuunnitelmiin. Vesilahdessa myös seurakunta ja monet yhdistykset järjestävät lapsille, lapsiperheille ja varhaisnuorille kerhoja yms. toimintaa. Liikuntatoimi korostaa strategiansa mukaisesti liikunnan merkitystä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, pääpaino lasten ja nuorten liikunnassa. Nuoriso-ohjaajat järjestävät koululla sporttivälkkätomintaa ja koulun jälkeen kuntosaliohjausta nuorille. Uusia liikuntapaikkoja tehtäessä on huomioitu omaehtoinen liikkuminen ja matalankynnyksen liikuntapaikkarakentaminen. Käsityökoulu Näpsä on jatkanut toimintaansa entiseen tapaan. Erityisesti ryijyperinteeseen liittyvä käsityökoulun toteuttama työ on kunnan imagoon vahvasti liittyvää toimintaa. Pirkan opiston verkostoyhteistyönä toteutetaan musiikin taiteen perusopetusta. Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorisotoimen toimintasuunnitelma valmistui keväällä 2015, suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyöohjelman yhteisiin painopisteisiin. Näitä painopisteitä ovat kasvatuksellisuus, aktiivinen kansalaisuus, ennaltaehkäisevä työ ja yhdenvertaisuus. Nuorten osuus Vesilahden väestöstä on valtakunnallisestikin suuri, alle 29 vuotiaita 34 % kunnan väestöstä. Nuorisotyöllä halutaan edistää nuorten hyvinvointia, tasapainoista kehittymistä ja sosiaalista vahvistumista. Nuorisotoiminnan kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret 3.-luokkalaisista eteenpäin. Nuorisotyön tavoitteena on luoda edellytyksiä nuorten omalle toiminnalle ja edistää osallisuutta. Kahden viime vuoden aikana nuorisotoimen yksi tärkeimmistä kehittämiskohteesta on ollut koulunuorisotyö, jonka tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta kouluympäristössä. Vesilahdessa tehdään yhteistyötä koulun ja nuorisotoimen välillä ryhmäyttämisen sekä kerho-, pienryhmä- ja välituntitoiminnan muodoissa. Lisäksi seiskaluokille on nimetty oma kumminuorisotyöntekijä, jonka kanssa on järjestetty erilaisia teematunteja ja ryhmäytymistapahtumia. Kouluilla tiedotetaan myös nuorisotoimen muista tapahtumista ja toiminnoista. Pääkohderyhmänä kouluyhteistyössä ovat yläkouluikäiset nuoret. Kouluympäristössä ja kouluaikana on mahdollisuus tavoittaa myös niitä nuoria, jotka eivät vapaa-ajallaan osallistu nuorisotyön toimintoihin. Nuorisotilatoiminta huomio ja tukee nuorten vapaa-ajan viettoa. Tilatoiminta on avointa toimintaa, jonka lähtökohtia ovat yhdessä tekeminen ja kokeminen sekä yhteisöllisyyden edistäminen. Nuoret voivat osallistua myös nuorisotilan toiminnan suunnitteluun. Lisäksi vuosittain järjestetään erilaisia teematapahtumia kuten kesäleiritoimintaa ja kesällä 2015 kokeiltiin uutena myös avoimia teemapajoja, jotka mahdollistivat nuorille ohjattua vapaa-ajan viettoa myös koulujen loma-aikoina. Talvi- ja syyslomillekin on ollut omat loma-ajan aktiviteetit, kuten yöpymiset nuorisotilalla. Marraskuussa puolestaan vietetään Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikkoja, jolloin nuorilla on mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumiin ja toteuttaa omia kulttuuritaitojaan. Vesilahdessa toimii nuorisovaltuusto, jonka tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Nuorisovaltuusto on järjestänyt erilaisia nuorten tapahtumia yhteistyössä 3

5 muiden kunnan toimijoiden kanssa sekä huomioinut erityisesti nuoria koskevia asioita. Nuorisovaltuuston edustajilla on lautakunnissa, jaostoissa ja kunnanvaltuustossa läsnäolo- ja puheoikeus. Vuonna 2015 Vesilahden alle 25 -vuotiaiden nuorisotyöttömien kuukausikeskiarvo oli 19 nuorta (vuonna 2014, 11 nuorta). Joulukuussa 2016 alle 25-vuotiaita nuorisotyöttömiä oli 33. Nuorisotakuun toteutumiseen tähtääviä työmuotoja Vesilahden kunnassa ovat olleet nuorisolain mukaiset etsivä nuorisotyö, nuorten starttipajatoiminta sekä monialainen yhteistyö. Etsivää nuorisotyötä on tehty Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä vuosittaisella erityisavustuksella lähtien. Etsivä nuorisotyö perustuu nuorisolain määrittelemään tehtävään tavoittaa ja auttaa tukea tarvitsevia nuoria oikeiden palveluiden piiriin. Lempäälän kunnan kanssa yhteistyössä lokakuussa 2013 aloitetussa nuorten starttipajatoiminnassa on varattuna yksi paikka vesilahtelaisille nuorille. Kunnassa toimii myös vuoden 2013 alussa perustettu nuorisolain mukainen moniammatillinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Paketti 5: Työikäiset Kunnan yhtenä painopistealueena on tieyhteyksien kehittäminen, sähköisten asiointiyhteyksien kehittäminen kunnan alueella, kilpailukykyisten yritysalueiden ja yritystonttien suunnittelu, yrityshankkeiden tukeminen, työpaikkojen lisääminen kunnassa ja paikallinen omaehtoinen kehittämistyö sekä paikallinen sidosryhmäyhteistyö. Vesilahdessa on vertailukuntiin nähden enemmän mielenterveysperustaisesti sairauspäivärahaa saavia kuntalaisia. Avohuollon mielenterveyspalveluja pyritään edelleen kehittämään. Avohuollon mielenterveyspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille tehostettua palveluasumista (erilaisia yksilöllisiä ratkaisuja, ostopalvelua) ja kuntouttavaa ryhmätoimintaa Lempäälän Ehtookodon Kunnarissa. Lisäksi on pyritty kehittämään sosiaali- ja terveystoimen välistä yhteistyötä avohuollon mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi. Vesilahdessa on kiinnitetty huomiota vaikeasti työllistyviin kuntalaisiin. Vesilahdessa on vakinainen työllisyyskoordinaattorin virka. Hänen vastuullaan on kuntouttavan työtoiminnan, pitkäaikaistyöttömien palkkatukitöiden, työkokeilujen koordinointi ja kehittäminen sekä kunnan TYP-työntekijänä toimiminen. Lisäksi mm. yhteistyö asiakkaiden, Te- hallinnon ja kunnan eri hallintokuntienvälillä, yhdistysten sekä kuntouttavan työtoiminnan ohjaus. Kuntouttavaa työtoimintaa lisättiin kunnan eri toimialoilla, yhdistyksissä ja seurakunnassa työmarkkinatuen kuntaosuuksien ja toimeentulotukimenojen kasvun hillitsemiseksi. Työmarkkinatuen kuntaosuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla, vaikka työttömyys kääntyi Vesilahdessakin nousuun. Paketti 6: Ikäihmiset Vanhusten palveluita koskeva lakimuutos astui voimaan Lain sisältö korostaa ikääntyneen väestön osallistumista päätöksen tekoon ja iäkkäiden henkilöiden osallisuutta omien palvelujensa suunnitteluun ja arviointiin. Yhteistoiminta-alueella täytettiin lain velvoitteet. Vanhus- ja eläkeläisneuvostojen toiminnan uudelleen tarkastelu aloitettiin vuonna Vanhusten palvelujen odotusaikojen seurantaa kehitettiin niin, että odotusajat voidaan julkaista puolivuosittain. Yhteistoiminta alueen toimintatapoja selkiytettiin laatimalla yhtenäiset palvelujen myöntämisperusteet kotihoitoon ja ympärivuorokautisiin hoivapalveluihin. Myös asiakasmaksujen määräytymisen perusteet yhtenäistettiin. Vanhusten palvelujen toimintaa ohjaa Pirkkalan kunnan ikäohjelma, vanhuspalvelulaki ja valtakunnallinenlaatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Valtakunnallisesta RAI - vertaisarviointijärjestelmästä saatavia tietoja hyödynnetään palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. 4

6 75-vuotiaille kohdennettujen hyvinvointia tukevien kotikäyntien painopisteenä oli ennakoiva palveluohjaus. Vapaaehtoisen käynnin otti vastaan Vesilahdessa vain 2 henkilöä. Palvelun kohdentumista ja sisältöä on kehitetty vuonna Muistikuntoutuspalvelut laajenivat vuonna 2013 koskemaan myös Vesilahden asukkaita. Palvelu järjestetään lähipalveluna Vesilahdessa. Ikääntyvien asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä jatkettiin yhteistyössä seniorifoorumin kanssa. Seniorifoorumi osallistuu aktiivisesti mm. ikäohjelman päivittämiseen, ikääntyneen palveluoppaan valmisteluun sekä erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Vesilahdessa veteraanitunnuksen omaavat saavat ilmaisen ruokailun kotiinsa, mutta sotaveteraanien ja sotainvalidien puolisot ja lesket maksavat ruuasta omavastuuosuuden. Vesilahdella vanhusten palveluissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely vuonna 2013 ensimmäistä kertaa. Tulosten on huomioitu soveltuvin osin vuoden 2015 talousarviovalmistelussa. Senioritoimintaan satsattiin erityisesti vanhusten viikolla, jolloin järjestettiin SenioriGO! tapahtuma ja ikäihmiselle oli paljon erilaisia tapahtumia eri puolella kuntaa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet Kunnan huoltosuhde ja ikärakenne ovat hyvät Kunnassa panostetaan kuntalaisten ja varsinkin nuorten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen Varhaiskasvatuksessa panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman pian huolen tullessa esiin Oppilashuollon palveluihin on panostettu Muistisairauksien varhaiseen toteamiseen on panostettu Terveyspalveluissa panostetaan perusterveydenhuoltoon ja sairauksien nopeaan hoitoon Liikunnan lisäämiseen on panostettu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä liikuntapaikkojen rakentamisella mm. frisbeegolf-rata, skeittiparkki. Kehittämiskohteet Väestön omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palveluiden painottamien ehkäiseviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin Kuntatalouden haasteet aiheuttavat palveluiden priorisointia Vanhemmuuden vahvistaminen sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Lasten ja nuorten hyvinvointia kehitetään yhteistyössä kunnan, Pirkkalan yhteistoiminta-alueen, seurakunnan sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 5

7 Vuoden 2016 raportointi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista 1) Painopistealue ja kehittämiskohteet Vaikeasti työllistyvien ohjaus ja aktivointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Toteutuneen arviointi Aktivoivien toimintatapojen vakiinnuttaminen ja vahvistaminen Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen, Työpajatoiminta Poikkihallinnollinen yhteistyö kunnan eri vastuualueet ja kolmannen sektorin Toteutunut toimijat Syrjäytymisen ehkäisy Kuntouttavan työtoiminnan ryhmän ohjaus Kuntoutusohjaaja Toteutunut 2) Painopistealue ja kehittämiskohteet Hyvinvoinnin edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Toteutuneen arviointi Terveellisten elintapojen lisääminen ja tukeminen Alueellisen ravitsemussuunnitelman hyödyntäminen ja käyttöönotto Poikkitoiminnallinen yhteistyö ja toiminta Arkiliikunnan lisääminen varhaiskasvatuksessa Alueellisen terveysliikuntasuunnitelman hyödyntäminen Valo-projektiin osallistuminen kunnan eri vastuualueet varhaiskasvatusyksiköt Toteutunut mm. varhaiskasvatuksessa perusopetuksessa Arkiliikuntaa on lisätty esim. ulkoiluhetkien alussa tai lopussa ohjattu liikuntaleikki kaikille lapsille. Sisätiloissa odotteluhetkiä ja istumista tietoisesti vähennetty toiminnan suunnittelun avulla Etsivä nuorisotyö ja ohjaus- ja palveluverkosto Parantaa nuorten mahdollisuutta saada tarvitsemansa julkiset palvelut ja tukea sekä kehittää nuorten sosiaalista vahvistumista Etsivä nuorityöntekijä nuoriso- ja liikuntatoimi Poikkihallinnollinen yhteistyö Ilo kasvaa liikkuen - hankkeeseen osallistuminen Lempäälän kunnan kanssa yhteistyössä lokakuussa 2013 aloitetussa nuorten starttipajatoiminnassa on varattuna yksi paikka vesilahtelaisille nuorille. Kunnassa toimii myös vuoden 2013 alussa perustettu nuorisolain mukainen moniammatillinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. 6

8 Vapaaehtoisen liikkumisen lisääminen alakouluissa Joustava koulupäivä Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen Liikunnallistamisohjelman nivominen osaksi alakoulujen toimintasuunnitelmaa Kerhotoiminnan kehittäminen Henkilökohtaisiin hoitosuunnitelmiin liikunnallinen tavoite toimintakyvyn ylläpitämiseksi Alakoulujen henkilökunta Poikkihallinnollinen yhteistyö Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Kasvatus- ja opetustoimi Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Sosiaali ja terveystoimi Liikunnallistamisohjelma on tehty kaikkiin kouluihin. Kirkonkylän koulu on mukana Liikkuva Koulu -ohjelmassa. Välituntitoimintaa on kehitetty mm. yhteystyöllä nuorisotoimen kanssa. Kerhotoimintaa on kehitetty hankerahoituksen turvin. Rahoitus on puolittunut v ja tulee loppumaan lähivuosina. Joustava Koulupäivä -rakenne käytössä Narvan ja Kirkonkylän kouluissa. Toteutunut Vanhuspalveluiden asiakkaille laaditaan toimintakykyä ylläpitävä hoitosuunnitelma Raitoimintakykyarvion ja hoitoneuvottelun perusteella ja se tarkistetaan vähintään puolivuosittain. 3) Painopistealue ja kehittämiskohteet Henkinen hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Toteutuneen arviointi Mielenterveyspalveluiden sosiaali- ja terveystoimi kehittäminen Ikäihmisten asuminen Avohuollon mielenterveyspalveluiden kehittäminen Kotona asumisen tukemista tehostetaan Lisätään tehostettua palveluasumista sosiaalitoimi Avohuollon mielenterveyspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille -tehostettua palvelu-asumista - kuntouttava ryhmätoiminta Lempäälän Ehtookodon Kunnarissa. Lisäksi on pyritty kehittämään sosiaali- ja terveystoimen välistä yhteistyötä Toteutunut 7

9 OSA II TULEVAN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset 1.Vesilahden kunnan suhteellinen väestönkasvu on vuonna 2025 samalla tasolla kuin Tampereen kaupunkiseudun muissa kehyskunnissa. Vesilahden kunnan huoltosuhteen ero Pirkanmaan keskitasoon puolittuu vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2015 huoltosuhde koko maassa oli 55,7 %, Pirkanmaalla 57,7 % ja Vesilahdessa 66,4 %. Toimenpide-ehdotukset: maapolitiikka, kaavoitus, elinkeinopolitiikka ja kuntakuva 2.Vesilahden kunnan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 50 % vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2010 työpaikkaomavaraisuus oli Pirkanmaalla 98,6 %, Lempäälässä 69,3 %, Pirkkalassa 65,2 % ja Vesilahdessa 45,1 %. 3.Vesilahden kunnan työttömyys pysyy Pirkanmaan kolmen alhaisimman kunnan joukossa. Vesilahden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta lokakuun lopussa 2016 oli 10,5 %, Pirkanmaalla 14,7 % ja koko maassa 12,5 %. Vesilahden lukema on Pirkanmaan toiseksi alhaisin. Toimenpide-ehdotukset: asuntopolitiikka, työpaikkojen luominen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vesilahden kunnan kuntastrategian. Strategiassa määriteltiin myös Vesilahden tulevaisuuskuva ja arvot. Tulevaisuuskuva Vesilahti on turvallinen modernin maaseutumainen itsenäinen kunta. Yhteisöllinen ja viihtyisä Vesilahti tarjoaa asukkailleen arjen tärkeimmät peruspalvelut. Kunnassa on hyvä asua, yrittää ja harrastaa. Kaunis ja puh-das luonto peltoineen, metsineen ja vesistöineen on voimavaramme. Vetovoimainen Vesilahti tarjoaa Tampereen kaupunkiseudulla luonnonläheisen vaihtoehdon. Arvot - Luonnon ja maaseudun arvostus. - Elämisen ja asumisen turvallisuus. - Yhteisöllisyys ja yhteinen vastuu Kuntastrategian avulla määritellään mihin suuntaan kunta kehittyy ja millaisia toimenpiteitä halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi on tehtävä. 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuntastrategiaa toteuttavat horisontaaliset toimenpidesuunnitelmat: Vesilahden kunnan turvallisuussuunnitelma Lempäälän Vesilahden yhteinen maaseudun kehittämisohjelma Lastensuojelusuunnitelma (Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alue) Vesilahden kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelma Esiopetuksen opetussuunnitelma Oppilashuoltosuunnitelma Hyvinvointipalvelujen toimintasuunnitelma (kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi) Ikäihmisten toimintaohjelma (Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alue) Vesilahden kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesilahden kunnan kestävän kehityksen ohjelma Vesilahden kunnan ruokapalvelun omavalvontasuunnitelma Vesilahden kunnan eri hallintokuntien valmiussuunnitelmat Koulujen turvallisuussuunnitelmat Koulutoimen Kehittämissuunnitelma KuntaKesu (v ) Kotouttamissuunnitelma 8

10 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä Väliraportti suunnitelman toteutumisesta 2016 sekä tavoitteet vuodelle ) Painopistealue ja kehittämiskohteet Vaikeasti työllistyvien ohjaus ja aktivointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Toteutuneen arviointi Aktivoivien toimintatapojen vakiinnuttaminen ja vahvistaminen Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen, Työpajatoiminta Poikkihallinnollinen yhteistyö kunnan eri vastuualueet ja kolmannen sektorin toimijat Syrjäytymisen ehkäisy Kuntouttavan työtoiminnan ryhmän ohjaus Kuntoutusohjaaja 2) Painopistealue ja kehittämiskohteet Hyvinvoinnin edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Toteutuneen arviointi Terveellisten elintapojen lisääminen ja tukeminen Alueellisen ravitsemussuunnitelman Poikkitoiminnallinen yhteistyö ja toiminta hyödyntäminen ja käyttöönotto Eri ikäryhmien liikunta, terveys- ja hyvinvointi Terveysliikuntasuunnitelman hyödyntäminen Lasten ja nuorten harrastamisen tukeminen, maksuttomat salivuorot ja seuratuki Kunnan eri vastuualueet Liikuntatoimi Toteutui, liikuntatoimen avustuksia sai yhteensä 9 seuraa ja nuorisotoiminnan avustuksia 6 yhdistystä. Seurojen ja yhdistysten alle 18-vuotiaat sekä seniorit saivat maksuttomat liikuntasalivuorot. Senioreiden ohjatut kuntosaliryhmät Hyvinvointipäivä nuorille Liikuntatoimi Liikunta- ja nuorisotoimi Toteutui, ohjattuja kuntosaliryhmiä järjestettiin keväällä ja syksyllä. Yhteensä 4 ryhmää. Lisäksi senioreille oli muuta toimintaa. Toteutui. Kahdeksasluokille järjestettiin hyvinvointipäivä yhdessä koulun kanssa. 9

11 Seurayhteistyö Arkiliikunnan lisääminen varhaiskasvatuksessa Vapaaehtoisen liikkumisen lisääminen kouluissa Liikunnan palveluketjun kehittäminen, yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa Seurafoorumi 2 x vuosi Valo-projektiin osallistuminen Ilo kasvaa liikkuenvaltakunnalliseen hankkeeseen osallistuminen Liikunnallistamisohjelman nivominen osaksi koulujen toimintasuunnitelmaa varhaiskasvatusyksiköt Koulujen henkilökunta Poikkihallinnollinen yhteistyö Toteutui, terveysliikuntahanke yhdessä Pirkkalan yhteistoiminta-alueen, Lempäälän ja Vesilahden kanssa alkoi syksyllä. Lisäksi poikkihallinnollinen yhteistyö on parantunut ja lisääntynyt. Toteutui, seurafoorumi kokoontui vuoden aikana 2 kertaa. Toimintakulttuuri varhaiskasvatuksessa on muuttunut; -vältetään pitkiä paikallaanoloja, liikunnan suositukset huomioidaan toiminnan suunnittelussa (vähintään 3 tuntia liikkumista joka päivä), kannustetaan perheitä liikkuvampaan elämäntapaan, annetaan lapsille mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun varhaiskasvatuksessa, vahvistetaan motorisia perustaitoja Joustava koulupäivä Kerhotoiminnan kehittäminen Kasvatus- ja opetustoimi Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 10

12 Nuorisotakuu 1)Nuorten kesätyö Kunnan kesätyörahatuki yritys-, yhdistys ja järjestötyönantajille vuotiaan vesilahtelaisen nuoren kesäaikaiseen työllistämiseen. Tavoitteena työllistää 10 nuorta. Etsivä nuorityöntekijä Nuoriso- ja liikuntatoimi Poikkihallinnollinen yhteistyö Kunnan kesätyörahatukea haki ja myönnettiin kahden nuoren työllistämiseen. Kesätyöntekijöitä kunnassa oli yhteensä 20. Sen lisäksi 10 nuorta työllistyi kunnan kesätyökampanjan kautta ulkopuolisille työnantajille ja kuusi nuorta ystävyyskuntaan Saksaan. Nuorten kesätyöpaja yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Toteutui, kahteen kesätyöpajaan osallistui yhteensä 8 nuorta. Pienryhmätoiminta yhteistyössä oppilashuollon kanssa. Koulun kanssa tehtävä tiivis yhteistyö. Toteutui, keväällä ja syksyllä on järjestetty pienryhmät sekä tytöille että pojille. Koulun kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä myös nivelvaiheessa olevien nuorten osalta ja nuorisotoimi on toiminut osana yhteisöllistä oppilashuoltoryhmää. 2) Etsivä nuorisotyö ja ohjaus- ja palveluverkosto Nuorten yksilöohjaus Toteutui, 37 etsivän nuorisotyön asiakasta on saanut yksilöohjausta vuoden 2016 aikana. Sen lisäksi lukuisien muiden nuorten kanssa on käyty yksilöllisiä keskusteluja heidän elämäntilanteestaan erilaisissa yhteyksissä. Nuorisovaltuusto Yhteistyö päättäjien kanssa Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoukset Päättäjien ja nuorten välisen yhteistyön lisääminen, yhteiset koulutukset ja tapaamiset Poikkihallinnollinen yhteistyö Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on kokoontunut vuoden 2016 aikana yhden kerran. Toteutui osittain, nuorisovaltuutetut osallistuivat lautakuntatyöskentelyyn. Nuorten ja päättäjien yhteinen päivä ei toteutunut päättäjien vähäisen osallistujamäärän vuoksi. 11

13 Kouluyhteistyö Kummiluokkatoiminta seiskoille ja koulunsa päättämässä olevien nuorten kanssa tehtävä yhteistyö Nuorisotoimi Toteutui. Nuorisotoimi osallistui seiskojen ryhmäytymispäivän järjestämiseen, piti kummitunteja sekä kiusaamisen vastaisen tunnin. Etsivä nuorisotyö kävi opon tunneilla kertomassa työstään ja kesätyöpaikoista. Kulttuurinen yhteistyö KultTour viikon tapahtumat ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Toteutui. Marraskuussa järjestettiin nuorille KultTour tapahtumia joita oli mm. Mun Taidetta näyttely yhdessä koulun ja kirjaston kanssa. Lisäksi nuorilla oli viikoittain mahdollisuus osallistua nuorten kulttuuri tapahtumiin ja tehdä itse taidetta. Osallisuus Osallisuuden perusnuorisotyössä lisääminen Toteutui. Nuoria on kuultu ja toiveiden mukaan on järjestetty erilaisia tapahtumia mm. lanit, bänditoimintaa ja nuorten kuntosaliryhmiä. Ikäihmisten osallistuminen oman hoidon suunnitteluun Nuorten osallistuminen nuorisotyön kehittämiseen ja toimintaan. Henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa ja siihen kirjataan asiakkaan toiveet hoidosta Sosiaali ja terveystoimi Toteutui. Nuorilla on ollut mahdollisuus kirjata ideoita nuorisotilan ideaseinälle ja niitä on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Toteutui Vuoden 2016 hoito- ja palvelusuunnitelmat on päivitetty yhdessä asiakkaan kanssa. 12

14 3) Painopistealue ja kehittämiskohde Henkinen hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Toteutuneen arviointi Mielenterveyspalveluiden kehittäminen Avohuollon mielenterveyspalveluiden sosiaali- ja terveystoimi kehittäminen; yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen välillä Ikäihmisten asuminen Kotona asumisen tukeminen sosiaalitoimi Kotona asumista on tuettu kotihoitoa vahvistamalla. Lisätään tehostettua Kaikki tarvittavat palvelut palveluasumista palveluita tarvitseville on järjestetty joko omana tai ostopalelutoimintana. Koulujen turvallisen ja Opettajien ja ohjaajien opetustoimi/oppilashuolto terveellisen kasvu- ja koulutus oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen / Turvallisin mielin -teema OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Kunnanvaltuuston kokouksessa

15 Kunnanvaltuusto liite n:o 1

16

17

18

19 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 1 (10) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Jäsenkuntien hyväksymä Voimassa Lukuohje: Sana johtosääntö on muutettu sanaksi hallintosääntö Uusi teksti on lihavoitu Poistettava teksti on yliviivattu 1. LUKU SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kihniö, Kiikoinen, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Jämsän ja Kuhmoisten jäsenyys kuntayhtymässä alkaa Tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on palveluyhteisönä toteuttaa laissa säädetty ja palvelusopimuksissa sovittu erikoissairaanhoito sekä huolehtia yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyistä muista tehtävistä. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävän kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi myös tuottaa valtuuston päättämille jäsenkunnille laissa säädettyjä perusterveydenhuollon ja yksittäisiä sosiaalihuollon palveluja sopimalla siitä kuntien tai kuntien muodostaman yhteistoiminta-alueen kanssa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Tampereen yliopistollista sairaalaa ja alueellisen vastuun periaatteella toimivia - Valkeakosken aluesairaalaa ja - Vammalan aluesairaalaa sekä - Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen toimintayksikköä

20 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 2 (10) 4 Jäsenkunnan ottaminen ja ero 5 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet ja vastuut Tampereen yliopistollisen sairaalan Sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä johtosäännössä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin kuntayhtymän hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa. Kuntayhtymässä voi olla asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämistä varten hallituksen asettamia asiakasfoorumeja. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomaosuuksista tilanteeseen perustuen. Pääomaosuudet määritellään 3 :n 4 momentissa mainituin sairaaloittain ja toimintayksiköittäin. Kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saama valtionosuus otetaan huomioon jäsenkuntien peruspääomaosuuksissa. Kuntakohtaiset peruspääomaosuudet ilmoitetaan taseen liitteessä. Kuntayhtymä suorittaa viimeisen vahvistetun taseen mukaisille jäsenkuntien peruspääomaosuuksille valtuuston päättämän koron kuitenkin vähintään 2 ½ %. Korko suoritetaan jäsenkunnille vuosittain seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. 6 Osuuksien luovuttaminen Jäsenkuntien välisistä osuuksien luovutuksista sopivat kunnat keskenään. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, suoritetaan jäsenkunnalle valtuuston päätöksellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä. Mikäli muut jäsenkunnat eivät lunasta eroavan kunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuuksista suoritetaan tasasuuruisina erinä enintään viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

21 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 3 (10) 2. LUKU VALTUUSTO 7 Jäsenten lukumäärä ja äänivalta Valtuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä kunnan väestötietolain mukaisen vuoden vaihteen asukasluvun mukaan seuraavasti: Kunnan asukasluku Jäsenten luku tai vähemmän tai enemmän 5 Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Lisäksi Tampereen yliopisto nimeää valtuustoon kaksi (2) jäsentä ja kaksi (2) henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy vuosittain kunnan väestötietolain mukaisen vuoden vaihteen asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta (1 000) asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes (1/5) kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Yliopiston edustajien äänimäärä valtuustossa on 10 % kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta hallitusta ja johtokuntia valittaessa. 8 Päätösvaltaisuus 9 Toiminta Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. 3. LUKU HALLITUS 10 Kokoonpano Valtuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen yksitoista (11) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yksi (1) jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi (1) varapuheenjohtajaksi. Tampereen yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen lisäksi kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä.

22 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 4 (10) Hallituksen kokoonpano on Tampereen yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitusta valittaessa on lisäksi pyrittävä siihen, että hallituksen kokoonpano muodostuu alueellisesti tasapuoliseksi. 11 Hallituksen tehtävät Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole kuntayhtymän hallintosäännöllä johtosäännöillä siirretty kuntayhtymän muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Sairaanhoitopiirin johtajalla on oikeus hallituksen puheenjohtajan ohella käyttää hallituksen puhevaltaa. Kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä. Hallituksen muista tehtävistä, määrätään tämän perussopimuksen 12 :ssä ja kuntayhtymän hallintosäännössä johtosäännöissä. 12 Siirretty päätösvalta Valtuuston päätösvallasta siirretään hallituksen päätettäväksi, jollei tässä perussopimuksessa tai hallintosäännössä johtosäännössä ole toisin määrätty: 1) viranhaltijan ja työntekijän ottaminen kuntayhtymän yhtymähallinnon ja Tampereen yliopistollisen sairaalan sekä Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen virkaan tai tehtävään. Sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan ottaa virkaan kuitenkin valtuusto; 2) virka- ja työehtosopimuksen määräyksen soveltaminen siltä osin kuin se sopimuksessa määrätyssä rajoissa on jätetty kuntayhtymän harkintaan; 3) päättäminen perusteista, joiden mukaisesti palveluja annetaan kuntayhtymän ulkopuolelle; 4) hankkeissa ja hankinnoissa noudatettavista periaatteista määrääminen ja hankkeista ja hankinnoista päättäminen, mikäli niitä ei ole siirretty johtokunnan tai viranhaltijan päätettäväksi; 5) maksujen ja korvausten määrääminen kuntayhtymän palveluksista; 6) vapautuksen ja lykkäyksen myöntäminen kunnallisen maksun suorittamisesta; 7) kuntayhtymän omaisuuden ja henkilökunnan vakuuttaminen; 8) kuntayhtymän omaisuuden vuokralle antaminen, irtaimen omaisuuden myynti ja kiinteän omaisuuden myynti euroon saakka sekä kiinteän omaisuuden ostaminen;

23 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 5 (10) 4. LUKU JOHTOKUNNAT 9) kuntayhtymän lainanotosta päättäminen valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa; 10) kuntayhtymän edustajien nimeämisestä päättäminen sellaisten yhteisöjen, säätiöiden tai laitosten toimielimiin ja kokouksiin, joiden osalta päätöksentekoa ei ole siirretty johtokunnille; 11) tarpeelliset ratkaisut valtuuston vuosittain tekemän tilapäisvelan ottamista koskevan päätöksen toteuttamiseksi kuntayhtymän maksuvalmiuden sitä vaatiessa. Hallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta. Päätösvaltaa käyttäessään hallituksen on noudatettava valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä tai muutoin antamia yleisiä ohjeita. Hallitus voi siirtää päätösvaltaansa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. 13 Johtokuntien asettaminen Kuntayhtymässä on seuraavat hallituksen alaiset johtokunnat: 1. Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, johon jäsenet valitaan Akaan, Kangasalan, Kuhmalahden, Kylmäkosken, Lempäälän, Pälkäneen, Valkeakosken, Vesilahden ja Urjalan kunnista. 2. Vammalan aluesairaalan johtokunta, johon jäsenet valitaan Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön, Kiikoisten, Parkanon, ja Sastamalan kunnista. Kussakin johtokunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Aluesairaalan johtokunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa niitten kuntien, joista jäsenet johtokuntaan valitaan, valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien ko. kunnissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Aluesairaalan johtokunnan jäseniä valittaessa on pyrittävä myös mahdollisuuksien mukaan alueelliseen tasapuolisuuteen. Valtuusto määrää yhden (1) aluesairaalan johtokunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Valtuuston perustamalla liikelaitoksella voi olla hallituksen alainen johtokunta, jonka jäsenten lukumäärästä määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. liikelaitoksen johtosäännössä. 14 Siirretty päätösvalta Valtuuston päätösvallasta ja hallituksen toimivallasta siirretään aluesairaalan johtokuntien päätettäväksi, jollei johtosäännöstä tai laista muuta johdu: 1. viranhaltijan ja työntekijän ottaminen johtokunnan alaiseen virkaan tai tehtävään;

24 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 6 (10) 2. päättäminen alaisensa toiminnan taloudesta; 3. päättäminen hallituksen antamat yleiset ohjeet huomioon ottaen virkaja työehtosopimuksen määräysten soveltamisesta johtokunnan alaisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin siltä osin kuin se sopimuksessa määrätyissä rajoissa on jätetty kuntayhtymän harkintaan; 4. päättäminen hallituksen antamien ohjeiden mukaan alaisensa toiminnan hankkeista ja hankinnoista, mikäli niitä ei ole uskottu viranhaltijan päätettäväksi; 5. päättäminen hallinnassaan olevan irtaimen omaisuuden vuokralle antamisesta ja myymisestä; 6. päättäminen vapautuksen ja lykkäyksen myöntämisestä kuntayhtymän maksuihin alaisensa toiminnan osalta; 7. päättäminen kuntayhtymän edustajien nimeämisestä sellaisten yksityisoikeudellisten yhteisöjen, säätiöiden tai laitosten toimielimiin ja kokouksiin, joiden palvelut kohdistuvat pääasiallisesti johtokunnan alaiseen toimintaan ja 8. päättäminen aluesairaalan palvelujen myymisestä kuntayhtymän ulkopuolelle hallituksen määrittelemien perusteiden mukaisesti. Siirretyn päätösvallan lisäksi aluesairaalan johtokunta toimialallaan 1. johtaa aluesairaalan toimintaa, 2. huolehtii valtuuston ja hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, 3. vahvistaa alaistensa vastuualueiden tulostavoitteet talousarvion ja - suunnitelman asettamissa rajoissa sekä seuraa tavoitteiden toteutumista, 4. vastaa osaltaan erikoissairaanhoidon kehittämisestä ja sitä koskevien esitysten tekemisestä hallitukselle, 5. osaltaan yhteensovittaa erikoissairaanhoitopalvelut kansanterveystyön ja sosiaalitoimen kanssa ja 6. suorittaa muutkin sille johtosäännössä tai valtuuston tai hallituksen päätöksellä määrätyt tehtävät. Päätösvaltaa ja hallitukselta siirrettyä toimivaltaa käyttäessään ja muita tehtäviä suorittaessaan aluesairaalan johtokunnan on noudatettava valtuuston ja hallituksen talousarvion yhteydessä tai muutoin antamia yleisiä ohjeita. Aluesairaalan johtokunta voi siirtää päätösvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Valtuuston perustaman liikelaitoksen johtokunnan tehtävistä ja päätösvallasta määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä.

25 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 7 (10) 5. LUKU OHJAUSRYHMÄT 15 Ohjausryhmät Kuntayhtymässä voi olla 3 :n 3 momentissa mainittuja toimintoja varten ohjausryhmiä. Ohjausryhmien nimeämisestä ja niiden tehtävistä päättää kuntayhtymän hallitus. 6. LUKU SUUNNITTELU JA TALOUS 16 Talousarvio ja suunnitelma 17 Sopimusohjaus Kuntayhtymän valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion tulee perustua palvelusopimuksiin. Hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma on lähetettävä jäsenkunnille tiedoksi vuoden loppuun mennessä. Liikelaitoksen johtokunnan talousarvio- ja suunnitelmaehdotus on toimitettava hallitukselle viimeistään 30. päivänä syyskuuta. Hallituksen ja liikelaitoksen johtokunnan esitys talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava valtuustolle ja jäsenkunnille viimeistään 30. päivänä marraskuuta. Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitoksen talousarviosta ja -suunnitelmasta valtuuston kokouksen jälkeen vuoden loppuun mennessä. Jäsenkunta ja kuntayhtymä sopivat vuosittain kuntayhtymän tuottamien palvelujen määrästä, laadusta ja järjestämistavasta seuraavan vuoden aikana. Palvelusopimus seuraavan vuoden palveluista on tehtävä viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Jäsenkunnat voivat muodostaa tilaajarenkaan, joka sopii tilaajarenkaaseen kuuluvien kuntien puolesta kuntayhtymän tuottamien palvelujen määrästä, laadusta ja järjestämistavasta seuraavan vuoden aikana. Jäsenkunnat päättävät tilaajarenkaan muodostamisesta yhtäpitävin päätöksin viimeistään talousarviovuotta edeltävän helmikuun loppuun mennessä. Tilaajarenkaan muodostamispäätöksessä määrätään, kuka tai ketkä edustavat tilaajarengasta ja käyttävät sen puolesta puhevaltaa sekä miten korvaukset kuntayhtymän tuottamista palveluista laskutetaan ja jaetaan tilaajarenkaaseen kuuluvien kuntien kesken. Sopimus tilaajarenkaan seuraavan vuoden palvelujen käytöstä on tehtävä viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Kuntayhtymän 3 :n 1 momentissa tarkoitetuista palveluista ja niiden sisällöstä sekä hinnoista päättää kuntayhtymän hallitus. Hinnoitteluperusteista päättää kuntayhtymän valtuusto.

26 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 8 (10) Kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntaa tai tilaajarengasta talousarviovuoden aikana ennakkoon kahdesti kuukaudessa 1/24 sopimuksen loppusummasta. Palvelujen toteutuneeseen käyttöön perustuvan tasauslaskun kuntayhtymä tekee talousarviovuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tasauslaskussa otetaan huomioon palvelujen todellisen käytön ja kuntayhtymän hallituksen päättämien hintojen lisäksi 20 :ssä mainittu potilaskohtaisten kustannusten tasaaminen. Mikäli jäsenkunta ja kuntayhtymä eivät tee sopimusta seuraavan vuoden palvelujen käytöstä lokakuun loppuun mennessä kuntayhtymä perii palvelujen käytöstä kuntayhtymän hallituksen päättämien hintojen mukaisen korvauksen, joka on sama kuin muilta jäsenkunnilta perittävä korvaus. Kuntayhtymä laskuttaa käytetyistä palveluista kahden viikon välein. 18 Sopimusohjaus 3 :n 2 ja 3 momentin tarkoittamissa palveluissa Jäsenkunta ja kuntayhtymä sopivat vuosittain kuntayhtymän tuottamien palvelujen määrästä, laadusta ja järjestämistavasta seuraavan vuoden aikana. Palvelusopimus seuraavan vuoden palveluista on tehtävä viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Kuntayhtymän 3 :n 2 ja 3 momentin tarkoittamista palveluista ja niiden sisällöstä sekä hinnoista päättää kuntayhtymän hallitus. Hinnoitteluperusteista päättää kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntaa talousarviovuoden aikana ennakkoon kahdesti kuukaudessa 1/24 sopimuksen loppusummasta. Mikäli jäsenkunta ja kuntayhtymä eivät tee sopimusta seuraavan vuoden palvelujen käytöstä lokakuun loppuun mennessä kuntayhtymä perii palvelujen käytöstä kuntayhtymän hallituksen päättämien hintojen mukaisen korvauksen. Kuntayhtymä laskuttaa käytetyistä palveluista kahden viikon välein. Edellä 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta toiminnasta kuntayhtymälle kertyvien tuottojen pitää kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Edellä mainitusta toiminnasta syntyneen alijäämän kattaminen ja ylijäämän palauttaminen suoritetaan ao. tilikauden ja ao. jäsenkuntien palveluostojen euromäärien mukaisessa suhteessa ennen valtuuston mahdollisesti 25 :n perusteella päättämää kuntayhtymän tilikauden ali- tai ylijäämän käsittelyä. 19 Investointien pääomarahoitus ja vieraan pääoman lyhennysten rahoitus Investoinnit voidaan valtuuston päättämällä tavalla rahoittaa kuntayhtymän tulorahoituksella ja kassavaroin, peruspääomaa korottamalla, vieraalla pääomalla tai erillisellä investointiin kohdennetulla rahoitusosuudella. Peruspääoman korotukset jakaantuvat 3 :n 4 momentissa mainituin sairaaloittain ja toimintayksiköittäin jäsenkuntien kesken 5 :n pääomaosuuksien suhteessa, mikäli jäsenkunnat eivät keskenään toisin sovi. Investointeihin käytetyn vieraan pääoman korot ja lyhennykset rahoitetaan palvelujen myynnin suhteessa niiltä sairaaloilta ja toimintayksiköiltä sekä liikelaitoksilta, joiden investointeihin lainat on otettu.

27 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 9 (10) 20 Potilaskohtaisten kustannusten tasaaminen 21 Erityisvelvoitteiden kattaminen 22 Maksuehto ja viivästyskorko Erikoissairaanhoitolain 56 a :n tarkoittamien jäsenkunnalle aiheutuvien poikkeuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannuksien tasaamiseksi jäsenkunnilta voidaan periä vuosittain tilikauden alun asukaslukuun perustuva valtuuston vahvistama maksu. Potilaskohtaisten kustannusten tasaamisesta päättää valtuusto. Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannuksien kattamiseksi jäsenkunnilta voidaan periä tilikauden alun asukaslukuun perustuva maksu, jonka valtuusto vuosittain vahvistaa. Maksun vahvistamisen yhteydessä valtuusto hyväksyy ne toiminnot, joista aiheutuvat kustannukset erityisvelvoitemaksulla katetaan. Palvelumaksujen ja perussopimuksen muiden suorituksien erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnalle jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Valtuusto päättää 20 ja 21 :ssä mainittujen asukaslukuun perustuvien maksujen sekä 19 :ssä mainittujen peruspääoman korotuksien perimisajankohdista. Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisesti. 7. LUKU TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 23 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatiminen 24 Rahastojen perustaminen 25 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen sekä ali- ja ylijäämän käsittely Tilinpäätös ja toimintakertomus on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun 15. päivään mennessä. Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto. Päätös edellyttää, että sitä kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) saapuvilla olevien valtuutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Valtuusto voi päättää, että edellisen tilikauden ylijäämä palautetaan seuraavalla tilikaudella jäsenkunnille edellisen tilikauden palveluostojen euromäärien mukaisessa suhteessa ja vastaavasti tilikauden alijäämä voidaan rahoittaa jäsenkunnilta tilikauden palveluostojen euromäärien mukaisessa suhteessa. Valtuusto voi päättää

28 PERUSSOPIMUS Yhtymähallinto/VY/pl 10 (10) palauttaa jäsenkunnilleen taseeseen kertynyttä edellisten vuosien ylijäämää peruspääomien mukaisessa suhteessa. 8. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 26 Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (410/2015) (365/95) ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valtuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja viisi jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. 27 Tilintarkastuskertomus ja sen käsittely Tilinpäätös on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus huhtikuun loppuun mennessä. Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista selvitykset sekä hallituksen lausunto toukokuun loppuun mennessä. 9. LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 28 Purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille 5 :n peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 10. LUKU VOIMAANTULO 29 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan

29 Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus

30 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle kestävä rakenne Hyvinvoiva yhteisö Yhteistyön pelisäännöt TAUSTA-AINEISTO, lisätiedosto Strategian tavoitteiden taustoitus Toimintaympäristön muutokset Kaupunkiseudun aluekehitys Kaupunkiseudun vahvuudet ja heikkoudet Seutuyhteisyön kehitys Strategian toteutus ja seuranta

31 Tampereen kaupunkiseutu - Visio Missio yhdessä on toiminnan tekemisen perustarkoitus edelläkävijä, kansainvälinen ja olemassaolon älykkään peruste. kasvun Se vastaa keskus. kysymykseen miksi teemme tätä. Visio on tulevaisuuden kuva ja työnäkymä. Visio vastaa kysymykseen millaiseksi haluamme tulla, millainen olemme strategian toteutuessa

32 Strategian pääviestit ja tavoitteet

33 Tampereen kaupunkiseutu yhdessä tekemisen edelläkävijä älykkään kasvun keskus Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategia, ehdotus Hyvä saavutettavuus Lisää kilpailukykyä Kasvulle kestävä rakenne Houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö Monipuolinen elinkeinorakenne Aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka Toimiva yhdyskuntarakenne Rajaton sijoittumisalue Tasapainoiset asuntomarkkinat Hyvinvoiva yhteisö Älykäs ja helppo asiointi Hyvinvoivat kuntalaiset Osallistava toimintaympäristö

34 LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Hyvä saavutettavuus Houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö Monipuolinen elinkeinorakenne Vahvistamme kytkeytymistä kasvualueisiin. Edistämme suoria lentoyhteyksiä, nopeita junayhteyksiä sekä valtatieyhteyksiä yritysten tarpeisiin. Edistämme myös digitaalisia yhteyksiä. Hyödynnämme alueen korkeakouluyhteistyön ja tuemme ammattiosaamisen kehittymistä. Edistämme avointen innovaatioalustojen syntymistä ja erilaisten organisaatioiden kohtaamista. Edistämme monipuolista elinkeinorakennetta ja sen kärkinä uudistuvaa teollisuutta, älykkään kaupunkiseudun ratkaisuja, elämystaloutta ja matkailua sekä terveys- ja hyvinvointitoimialaa. Aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka Edistämme yrittäjyyttä ja kehitämme työllisyydenhoidon palveluja koulutuksen, elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Vahvistamme aluetaloutta hankinnoilla ja lisäämme innovaatioita edistäviä hankintatapoja.

35 KASVULLE KESTÄVÄ RAKENNE Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimiva yhdyskuntarakenne Rajaton sijoittumisalue Tasapainoiset asuntomarkkinat Rakennamme vahvaa ja taloudellista yhdyskuntarakennetta, jossa kasvu tukeutuu kaupunkimaisilla alueilla joukkoliikenteeseen, älykkäisiin ratkaisuihin ja hyvin saavutettavaan palveluverkkoon. Kehitämme keskustojen ja asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja painotamme arkiliikuntaa, viherverkkoja ja vesistöjä hyvinvoinnin tekijöinä. Huomioimme myös maaseudun mahdollisuudet. Huolehdimme päästötavoitteiden saavuttamisesta. Luomme yhtenäistä ja kansainvälisesti vetovoimaista sijoittumisympäristöä yritysten synnylle ja kasvulle. Tunnistamme seudun sisäiset vahvuudet ja hyödynnämme niitä erilaisten toimijoiden sijoittumiseen. Edistämme kaavoituksella riittävää ja monipuolista asuntotarjontaa ja laadukasta rakentamista. Tavoittelemme yhdessä kohtuuhintaista vuokra-asumista ja ohjaamme sen sijoittumaan palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen.

36 HYVINVOIVA YHTEISÖ Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Korostamme kuntalaisten hyvinvointia ja yhdessä tekemistä yhteisömme menestystekijänä. Älykäs ja helppo asiointi Rakennamme digitaalista ja sujuvaa palvelukulttuuria ja siirrämme palveluja verkkoon. Avaamme palvelut ja tiedon yli organisaatiorajojen ja yhtenäistämme palvelukäytäntöjä. Hyvinvoivat kuntalaiset Tarjoamme perheille laadukkaat kasvatuksen ja koulutuksen palvelut. Edistämme asukkaiden hyvinvointia monipuolisilla vapaa-aikapalveluilla ja hyvällä infrastruktuurilla. Varmistamme hyvät yhteistyökäytännöt maakunnan kanssa. Osallistava toimintaympäristö Vahvistamme kaupunkiseutua alustana, jossa kunnat, asukkaat, yritykset ja järjestöt toimivat aktiivisesti ja kehittävät tiiviissä vuorovaikutuksessa yhteisöä. Vaikutamme itse aktiivisesti kansallisissa verkostoissa.

37 Yhteistyön pelisäännöt

38 Yhteistyön pelisäännöt Avoimuus ja luottamus Yhteistyön ydin on osapuolten välinen luottamus. Kunnat kertovat avoimesti yhteistyöhön vaikuttavat tavoitteensa ja aikeensa. Yhteistyö näkyy kuntien puheissa, teoissa ja toisensa arvostamisessa. Hyöty Yhteistyöllä saadaan aikaan hyötyjä kaikille kunnille. Pienetkin onnistumiset ovat tärkeitä ja rakentavat maaperää isoille aikaansaannoksille. Hyödyt eivät välttämättä ole kaikille samanarvoisia. Aktiivisuus Seutuyhteistyöhankkeisiin osallistuvat pääsääntöisesti kaikki kunnat. Kunnat varmistavat seudullisten prosessien etenemisen organisaatioissaan. Maakuntayhteistyö Kunnat rakentavat aktiivisesti kaupunkiseudun ja maakunnan työnjakoa ja yhteistyömallia

39