VESILAHDEN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN RAPORTTI VUOSILTA JA SUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN RAPORTTI VUOSILTA JA SUUNNITELMA VUOSILLE OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Vertailukunnat Lempäälä, Pirkkala, Pälkäne, Nokia, Manner-Suomi ja Pirkanmaa Vesilahden kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntaan kuuluva maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinkunta, joka arvostaa nykyajan hengessä perinteitä ja kulttuuria. Kunta tarjoaa asukkailleen arjen sujumista edistävät peruspalvelut. Vesilahden asukasluku oli ( ). Viimeisten vuosien aikana väestön kasvu on ollut maltillista. Vuonna 2014 väkiluvun lisäys li 19 henkeä. Vesilahden väestöstä 0-15 vuotiaiden osuus on valtakunnallisestikin suuri. 0-6-vuotiaita on 10 % väestöstä ja vuotiaita 15,2 % väestöstä. Asuintonttien kysyntä on tällä hetkellä vähäistä ja lähitulevaisuus näyttää samanlaiselta. Työttömyysluvut ovat valtakunnan keskiarvojen alapuolella. Vesilahden kunnan työttömyysaste oli elokuun lopussa Pirkanmaan alhaisin yhdessä Punkalaitumen kanssa 10,5 %. Koko maassa vastaava luku oli 13,2 % ja Pirkanmaalla 14,9 %. Vesilahdessa on tehty talouden tasapainotusohjelma, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kunnallisveroprosentti on 21,50. Tasapainotusohjelman mukaan kunnan palvelurakennetta on tiivistetty. Vuonna 2014 verotulot kasvoivat 9,7 %. Valtionosuuksia kunta sai 4,4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vesilahdessa pyritään viihtyisän, turvallisen ja maaseutumaisen ympäristön säilyttämiseen tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt maapoliittisen ohjelman Ympäristönsuojelu huolehtii luonnon-, ilman-, ja vesistöjen suojelusta, meluntorjunnasta sekä jätehuollon valvonnasta niin, että turvataan kestävästi kehittyvä, terveellinen ja viihtyisä ja luonto-olosuhteiltaan monimuotoinen ympäristö. Vesilahden kirjaston rakentaminen on sijoitettu OKM:n perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa vuosille hankejonossa vuodelle 2015, hankkeen valtionosuus on 50 %. Kirjaston rakentaminen alkaa Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Pirkkalan yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa , mistä alkaen Pirkkalan perusturvalautakunta on ollut vastuullinen järjestämään Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveyden huollon palvelut. Vesilahden kunnan sosiaali- ja terveystoimen johtajan eläköitymisen myötä tilaajapäällikön tehtävät jaettiin eri viranhaltijoille. Sosiaalipalvelujen tehtäväalueella vahvistettiin toimialan johtamista ja esimiestyötä täyttämällä sosiaalityön johtajan ja johtavan sosiaalityöntekijän vakanssit vakituisesti. Pirkkalan yhteistoiminta-alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on toteutettu pääosin lähipalveluna. Keskitettyjä palveluja ovat yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kaikki hallinnon palvelut. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä on otettu käyttöön Vesilahdessa neuvolapalveluissa ja suun terveydenhuollossa. 1

2 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut yhdenmukaistettiin yhteistoiminta-alueella Vesilahden liittyessä Tampereen kuljetusohjauskeskus Kuohkeeseen alkaen. Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne aloitti toimintansa Siellä on neljä vesilahtelaista asukasta. Lastensuojelun palvelut järjestetään yhteistoiminta-alueella lähipalveluna. Pirkan opisto huolehtii alueellisesta tasa-arvosta ja palvelujen saavutettavuudesta järjestämällä opintopalveluita edelleen lähipalveluna opistojen nykyisissä opetuspaikoissa ja vastaavissa kuntien tiloissa. Liikuntatoimen toimintasuunnitelma valmistui keväällä Vesilahden kunnan liikuntatoimen tavoitteena on luoda vesilahtelaisille hyvät edellytykset liikunnan harrastamiseen. Liikuntatoimen painopisteet ovat eri ikäryhmien liikunta - terveys ja hyvinvointi, yhteistyö hallintokuntien, seurojen ja kuntien välillä sekä liikuntapaikat. Liikuntatoimen tavoitteena on lasten ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työikäisen väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja sitä kautta hyvän työkyvyn ylläpito. Pääpaino on lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa koko elinkaaren liikuntaa unohtamatta. Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Varhaiskasvatuksessa on oleellista lasten, vanhempien sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt sekä seurakunta. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja - vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat kotikasvatusta. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Päivähoito eri muotoineen on vallitsevin varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Varhaiskasvatus ja esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksessa panostetaan arkiliikunnan lisäämiseen. Varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen- hankkeessa Vesilahdessa on panostettu voimakkaasti siihen, että oppilas opinpolkunsa eri vaiheissa saisi sitä tukea, jota hänen on todettu tarvitsevan. Koulujen oppilashuoltotyö toimii tehokkaasti ja kunnan toimesta on tarjottu koulujen ja kotien käyttöön aiempaa huomattavasti tehokkaammat oppilashuollon henkilöstöresurssit. Perusopetuksessa panostetaan kerhotoiminnan kehittämiseen (Jouko-hanke). Joustavan koulupäivän kokeilussa etsitään uusia toimintamalleja kerhotoimintaan osana koulupäivää. Kokeilun valtakunnallisina tavoitteina ovat koulupäivän uudelleen organisoiminen ja toteutustapojen uudistaminen, oppimisympäristöjen muokkaaminen tukemaan harrastustoimintaa sekä oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja koulun ilmapiirin parantaminen. Vesilahti on yksi pilottikunnista Joustava koulupäivä hankkeessa. Kaikissa alakouluissa on laadittu liikunnallistamisohjelma, joka on nivottu koulujen toimintasuunnitelmiin. Vesilahdessa myös seurakunta ja monet yhdistykset järjestävät lapsille, lapsiperheille ja varhaisnuorille kerhoja yms. toimintaa. Liikuntatoimi korostaa strategiansa mukaisesti liikunnan merkitystä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, pääpaino lasten ja nuorten liikunnassa. Kirkonkylälle on valmistunut skeittiparkki ja Ylämäen nuorisoseuran lähimaastoon rakennettiin 9- väyläinen frisbeegolfrata, joka valmistui Käsityökoulu Näpsä on jatkanut toimintaansa entiseen tapaan. Erityisesti ryijyperinteeseen liittyvä käsityökoulun toteuttama työ on kunnan imagoon vahvasti liittyvää toimintaa. Pirkan opiston verkostoyhteistyönä toteutetaan musiikin taiteen perusopetusta. 2

3 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorisotoimen toimintasuunnitelma valmistui keväällä 2015, suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyöohjelman yhteisiin painopisteisiin. Näitä painopisteitä ovat kasvatuksellisuus, aktiivinen kansalaisuus, ennaltaehkäisevä työ ja yhdenvertaisuus. Nuorten osuus Vesilahden väestöstä on valtakunnallisestikin suuri, alle 29 vuotiaita 34 % kunnan väestöstä. Nuorisotyöllä halutaan edistää nuorten hyvinvointia, tasapainoista kehittymistä ja sosiaalista vahvistumista. Nuorisotoiminnan kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret 3.-luokkalaisista eteenpäin. Nuorisotyön tavoitteena on luoda edellytyksiä nuorten omalle toiminnalle ja edistää osallisuutta. Kahden viime vuoden aikana nuorisotoimen yksi tärkeimmistä kehittämiskohteesta on ollut koulunuorisotyö, jonka tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta kouluympäristössä. Vesilahdessa tehdään yhteistyötä koulun ja nuorisotoimen välillä ryhmäyttämisen sekä kerho-, pienryhmä- ja välituntitoiminnan muodoissa. Lisäksi seiskaluokille on nimetty oma kumminuorisotyöntekijä, jonka kanssa on järjestetty erilaisia teematunteja ja ryhmäytymistapahtumia. Kouluilla tiedotetaan myös nuorisotoimen muista tapahtumista ja toiminnoista. Pääkohderyhmänä kouluyhteistyössä ovat yläkouluikäiset nuoret. Kouluympäristössä ja kouluaikana on mahdollisuus tavoittaa myös niitä nuoria, jotka eivät vapaa-ajallaan osallistu nuorisotyön toimintoihin. Nuorisotilatoiminta huomio ja tukee nuorten vapaa-ajan viettoa. Tilatoiminta on avointa toimintaa, jonka lähtökohtia ovat yhdessä tekeminen ja kokeminen sekä yhteisöllisyyden edistäminen. Nuoret voivat osallistua myös nuorisotilan toiminnan suunnitteluun. Lisäksi vuosittain järjestetään erilaisia teematapahtumia kuten kesäleiritoimintaa ja kesällä 2015 kokeiltiin uutena myös avoimia teemapajoja, jotka mahdollistivat nuorille ohjattua vapaa-ajan viettoa myös koulujen loma-aikoina. Talvi- ja syyslomillekin on ollut omat loma-ajan aktiviteetit, kuten yöpymiset nuorisotilalla. Marraskuussa puolestaan vietetään Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikkoja, jolloin nuorilla on mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumiin ja toteuttaa omia kulttuuritaitojaan. Vesilahdessa toimii nuorisovaltuusto, jonka tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Nuorisovaltuusto on järjestänyt erilaisia nuorten tapahtumia yhteistyössä muiden kunnan toimijoiden kanssa sekä huomioinut erityisesti nuoria koskevia asioita. Nuorisovaltuuston edustajilla on lautakunnissa, jaostoissa ja kunnanvaltuustossa läsnäolo- ja puheoikeus. Vesilahdessa oli vuonna 2014 keskimäärin 11 alle 25 -vuotiaista nuorisotyötöntä (vuonna 2013, 12 nuorta). Nuorisotakuun toteutumiseen tähtääviä työmuotoja Vesilahden kunnassa ovat olleet nuorisolain mukaiset etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta sekä monialainen yhteistyö. Etsivää nuorisotyötä on tehty Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä vuosittaisella erityisavustuksella lähtien. Etsivä nuorisotyö perustuu nuorisolain määrittelemään tehtävään tavoittaa ja auttaa tukea tarvitsevia nuoria oikeiden palveluiden piiriin. Lempäälän kunnan kanssa yhteistyössä lokakuussa 2013 aloitetussa nuorten starttipajatoiminnassa on varattuna yksi paikka vesilahtelaisille nuorille. Kunnassa toimii myös vuoden 2013 alussa perustettu nuorisolain mukainen moniammatillinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Paketti 5: Työikäiset Kunnan yhtenä painopistealueena on tieyhteyksien kehittäminen, sähköisten asiointiyhteyksien kehittäminen kunnan alueella, kilpailukykyisten yritysalueiden ja yritystonttien suunnittelu, yrityshankkeiden tukeminen, työpaikkojen lisääminen kunnassa ja paikallinen omaehtoinen kehittämistyö sekä paikallinen sidosryhmäyhteistyö. Vesilahdessa on vertailukuntiin nähden enemmän mielenterveysperustaisesti sairauspäivärahaa saavia kuntalaisia. Avohuollon mielenterveyspalveluja pyritään edelleen kehittämään. Avohuollon mielenterveyspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille tehostettua palveluasumista (erilaisia yksilöllisiä ratkaisuja, ostopalvelua) ja kuntouttavaa ryhmätoimintaa Lempäälän Ehtookodon Kunnarissa. Lisäksi on pyritty kehittämään sosiaali- ja terveystoimen välistä yhteistyötä avohuollon mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi. 3

4 Vesilahdessa on kiinnitetty huomiota vaikeasti työllistyviin kuntalaisiin. Vesilahdessa on vakinainen kuntoutusohjaajan virka. Hänen vastuullaan on kuntouttavan työtoiminnan koordinointi ja kehittäminen tehtävinä mm. yhteistyö asiakkaiden, Te- hallinnon, TYP:n ja kunnan eri hallintokuntienvälillä sekä kuntouttavan työtoiminnan ryhmän ohjaus lähtien Vesilahden kuntoutusohjaaja on ollut virkavapaalla. Kuntouttavan työtoiminnan koordinointi ostetaan Lempäälästä: kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä viranomasityö on jaettu eri virkamiesten kesken. Kuntouttavaa työtoimintaa lisättiin kunnan eri toimialoilla, yhdistyksissä ja seurakunnassa työmarkkinatuen kuntaosuuksien ja toimeentulotukimenojen kasvun hillitsemiseksi. Työmarkkinatuen kuntaosuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla, vaikka työttömyys kääntyi Vesilahdessakin nousuun. Paketti 6: Ikäihmiset Vanhusten palveluita koskeva lakimuutos astui voimaan Lain sisältö korostaa ikääntyneen väestön osallistumista päätöksen tekoon ja iäkkäiden henkilöiden osallisuutta omien palvelujensa suunnitteluun ja arviointiin. Yhteistoiminta-alueella täytettiin lain velvoitteet. Vanhus- ja eläkeläisneuvostojen toiminnan uudelleen tarkastelu aloitettiin vuonna Vanhusten palvelujen odotusaikojen seurantaa kehitettiin niin, että odotusajat voidaan julkaista puolivuosittain. Yhteistoiminta alueen toimintatapoja selkiytettiin laatimalla yhtenäiset palvelujen myöntämisperusteet kotihoitoon ja ympärivuorokautisiin hoivapalveluihin. Myös asiakasmaksujen määräytymisen perusteet yhtenäistettiin. Vanhusten palvelujen toimintaa ohjaa Pirkkalan kunnan ikäohjelma, vanhuspalvelulaki ja valtakunnallinenlaatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Valtakunnallisesta RAI - vertaisarviointijärjestelmästä saatavia tietoja hyödynnetään palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vesilahden kunnan talouden sopeuttamisohjelman (hyväksytty 5/2014 Vesilahden valtuustossa) toteuttaminen vaikutti huomattavasti vanhusten palvelujen toimintaan vuonna Vaikutukset kohdentuivat asiakkaisiin, palvelurakenteeseen ja henkilöstöön. Narvassa sijaitsevan Ketolantuvan palvelutalon toiminnan lopettaminen valmisteltiin loppukesän ja alkusyksyn (2014) aikana. Kaikille asukkaille järjestettiin tarpeen mukainen asumismuoto ja tarvittavat palvelut. Kotihoidossa valmisteltiin ja toteutettiin talouden sopeuttamisohjelman mukaiset toiminnalliset muutokset. Pitkäaikaishoidossa valmisteltiin yhden yksikön muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi. Taloudensopeuttamis-ohjelmalla oli vaikutusta myös toimintayksiköiden ammattirakenteeseen, vakanssien määrään ja henkilöstön sijoittumiseen eri toimintayksiköihin. Vesauskodin palvelutalon remontti valmistui syyskuussa vuotiaille kohdennettujen hyvinvointia tukevien kotikäyntien painopisteenä oli ennakoiva palveluohjaus. Vapaaehtoisen käynnin otti vastaan Vesilahdessa vain 2 henkilöä. Palvelun kohdentumista ja sisältöä on kehitetty vuonna Muistikuntoutuspalvelut laajenivat vuonna 2013 koskemaan myös Vesilahden asukkaita. Palvelu järjestetään lähipalveluna Vesilahdessa. Ikääntyvien asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä jatkettiin yhteistyössä seniorifoorumin kanssa. Seniorifoorumi osallistuu aktiivisesti mm. ikäohjelman päivittämiseen, ikääntyneen palveluoppaan valmisteluun sekä erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Vesilahdessa veteraanitunnuksen omaavat saavat ilmaisen ruokailun kotiinsa, mutta sotaveteraanien ja sotainvalidien puolisot ja lesket maksavat ruuasta omavastuuosuuden. Vesilahdella vanhusten palveluissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely vuonna 2013 ensimmäistä kertaa. Tulosten on huomioitu soveltuvin osin vuoden 2015 talousarviovalmistelussa. 4

5 Vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet Vesilahden kunta on muuttovoittoinen kunta Kunnan huoltosuhde ja ikärakenne ovat hyvät Kunnassa panostetaan kuntalaisten ja varsinkin nuorten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen Varhaiskasvatuksessa panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman pian huolen tullessa esiin Oppilashuollon palveluihin on panostettu Muistisairauksien varhaiseen toteamiseen on panostettu Terveyspalveluissa panostetaan perusterveydenhuoltoon ja sairauksien nopeaan hoitoon Liikunnan lisäämiseen on panostettu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä liikuntapaikkojen rakentamisella mm. frisbeegolf-rata, skeittiparkki. Kehittämiskohteet Väestön omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palveluiden painottamien ehkäiseviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin Kuntatalouden haasteet aiheuttavat palveluiden priorisointia Vanhemmuuden vahvistaminen sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Lasten ja nuorten hyvinvointia kehitetään yhteistyössä kunnan, Pirkkalan yhteistoiminta-alueen, seurakunnan sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vuoden raportointi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista 1) Painopistealue ja kehittämiskohteet Vaikeasti työllistyvien ohjaus ja aktivointi Aktivoivien toimintatapojen vakiinnuttaminen ja vahvistaminen Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen, Työpajatoiminta yhteistyö kunnan eri vastuualueet ja kolmannen sektorin Toteutunut toimijat Syrjäytymisen ehkäisy Kuntouttavan työtoiminnan ryhmän ohjaus Kuntoutusohjaaja Toteutunut 5

6 2) Painopistealue ja kehittämiskohteet Hyvinvoinnin edistäminen Terveellisten elintapojen lisääminen ja tukeminen Alueellisen ravitsemussuunnitelman hyödyntäminen ja käyttöönotto Poikkitoiminnallinen yhteistyö ja toiminta Arkiliikunnan lisääminen varhaiskasvatuksessa Alueellisen terveysliikuntasuunnitelman hyödyntäminen Valo-projektiin osallistuminen kunnan eri vastuualueet varhaiskasvatusyksiköt Toteutunut mm. varhaiskasvatuksessa perusopetuksessa Arkiliikuntaa on lisätty esim. ulkoiluhetkien alussa tai lopussa ohjattu liikuntaleikki kaikille lapsille. Sisätiloissa odotteluhetkiä ja istumista tietoisesti vähennetty toiminnan suunnittelun avulla Etsivä nuorisotyö ja ohjaus- ja palveluverkosto Vapaaehtoisen liikkumisen lisääminen alakouluissa Joustava koulupäivä Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen Parantaa nuorten mahdollisuutta saada tarvitsemansa julkiset palvelut ja tukea sekä kehittää nuorten sosiaalista vahvistumista Liikunnallistamisohjelman nivominen osaksi alakoulujen toimintasuunnitelmaa Kerhotoiminnan kehittäminen Henkilökohtaisiin hoitosuunnitelmiin liikunnallinen tavoite toimintakyvyn ylläpitämiseksi Etsivä nuorityöntekijä nuoriso- ja liikuntatoimi yhteistyö Alakoulujen henkilökunta yhteistyö Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Kasvatus- ja opetustoimi Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Sosiaali ja terveystoimi Ilo kasvaa liikkuen - hankkeeseen osallistuminen Lempäälän kunnan kanssa yhteistyössä lokakuussa 2013 aloitetussa nuorten starttipajatoiminnassa on varattuna yksi paikka vesilahtelaisille nuorille. Kunnassa toimii myös vuoden 2013 alussa perustettu nuorisolain mukainen moniammatillinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Liikunnallistamisohjelma on tehty kaikkiin kouluihin. Kirkonkylän koulu on mukana Liikkuva Koulu -ohjelmassa. Välituntitoimintaa on kehitetty mm. yhteystyöllä nuorisotoimen kanssa. Kerhotoimintaa on kehitetty hankerahoituksen turvin. Rahoitus on puolittunut v ja tulee loppumaan lähivuosina. Joustava Koulupäivä -rakenne käytössä Narvan ja Kirkonkylän kouluissa. Toteutunut Vanhuspalveluiden asiakkaille laaditaan toimintakykyä ylläpitävä hoitosuunnitelma Raitoimintakykyarvion ja hoitoneuvottelun perusteella ja se tarkistetaan vähintään puolivuosittain. 6

7 3) Painopistealue ja kehittämiskohteet Henkinen hyvinvointi Mielenterveyspalveluiden sosiaali- ja terveystoimi kehittäminen Ikäihmisten asuminen Avohuollon mielenterveyspalveluiden kehittäminen Kotona asumisen tukemista tehostetaan Lisätään tehostettua palveluasumista sosiaalitoimi Avohuollon mielenterveyspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille -tehostettua palvelu-asumista - kuntouttava ryhmätoiminta Lempäälän Ehtookodon Kunnarissa. Lisäksi on pyritty kehittämään sosiaali- ja terveystoimen välistä yhteistyötä Toteutunut OSA II TULEVAN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Vesilahden kunnan suhteellinen väestönkasvu on vuonna 2025 samalla tasolla kuin Tampereen kaupunkiseudun muissa kehyskunnissa. Toimenpide-ehdotukset: maapolitiikka, kaavoitus, elinkeinopolitiikka ja kuntakuva Vesilahden kunnan huoltosuhteen ero Pirkanmaan keskitasoon puolittuu vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2013 huoltosuhde koko maassa oli 55,7 %, Pirkanmaalla 55,5 % ja Vesilahdessa 66,4 %. Toimenpide-ehdotukset: asuntopolitiikka, työpaikkojen luominen Vesilahden kunnan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 50 % vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2010 työpaikkaomavaraisuus oli Pirkanmaalla 98,6 %, Lempäälässä 69,3 %, Pirkkalassa 65,2 % ja Vesilahdessa 45,1 %. Vesilahden kunnan työttömyys pysyy Pirkanmaan kolmen alhaisimman kunnan joukossa. Syyskuun 2014 lopussa Pirkanmaan toiseksi alhaisin 9,5 %. Koko maassa vastaava luku oli 12,0 %, Pirkanmaalla 13,9 % ja Tampereella 16,2 %. Toimenpide-ehdotukset: hyvät toimivat peruspalvelut, monipuolinen tonttitarjonta Kunnanhallitus päätti / 171 käynnistää kuntastrategian laatimisen syksyllä Työ on käynnistynyt. Tavoitteena on, että kunnanvaltuusto hyväksyy strategian alkuvuodesta Kuntastrategian avulla määritellään mihin suuntaan kunta kehittyy ja millaisia toimenpiteitä halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi on tehtävä. 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuntastrategiaa toteuttavat horisontaaliset toimenpidesuunnitelmat: Vesilahden kunnan turvallisuussuunnitelma Lempäälän Vesilahden yhteinen maaseudun kehittämisohjelma Lastensuojelusuunnitelma (Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alue) Vesilahden kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelma Esiopetuksen opetussuunnitelma 7

8 Oppilashuoltosuunnitelma Vesilahden kunnan liikunta- ja nuorisostrategia Ikäihmisten toimintaohjelma (Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alue) Vesilahden kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesilahden kunnan kestävän kehityksen ohjelma Vesilahden kunnan ruokapalvelun omavalvontasuunnitelma Vesilahden kunnan eri hallintokuntien valmiussuunnitelmat Koulujen turvallisuussuunnitelmat Koulutoimen Kehittämissuunnitelma KuntaKesu (v ) 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä ) Painopistealue ja kehittämiskohteet Vaikeasti työllistyvien ohjaus ja aktivointi Aktivoivien toimintatapojen vakiinnuttaminen ja vahvistaminen Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen, Työpajatoiminta yhteistyö kunnan eri vastuualueet ja kolmannen sektorin toimijat Syrjäytymisen ehkäisy Kuntouttavan työtoiminnan ryhmän ohjaus Kuntoutusohjaaja 2) Painopistealue ja kehittämiskohteet Hyvinvoinnin edistäminen Terveellisten elintapojen lisääminen ja tukeminen Alueellisen ravitsemussuunnitelman Poikkitoiminnallinen yhteistyö ja toiminta hyödyntäminen ja käyttöönotto Eri ikäryhmien liikunta, terveys- ja hyvinvointi Terveysliikuntasuunnitelman hyödyntäminen Kunnan eri vastuualueet Lasten ja nuorten harrastamisen tukeminen, maksuttomat salivuorot ja seuratuki Senioreiden ohjatut kuntosaliryhmät Hyvinvointipäivä nuorille Liikuntatoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Seurayhteistyö Liikunnan palveluketjun kehittäminen, yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa Seurafoorumi 2 x vuosi 8

9 Arkiliikunnan lisääminen varhaiskasvatuksessa Vapaaehtoisen liikkumisen lisääminen kouluissa Joustava koulupäivä Nuorisotakuu 1)Nuorten kesätyö 2) Etsivä nuorisotyö ja ohjaus- ja palveluverkosto Nuorisovaltuusto Yhteistyö päättäjien kanssa Kouluyhteistyö Kulttuurinen yhteistyö Osallisuus Valo-projektiin osallistuminen Ilo kasvaa liikkuenvaltakunnalliseen hankkeeseen osallistuminen Liikunnallistamisohjelman nivominen osaksi koulujen toimintasuunnitelmaa Kerhotoiminnan kehittäminen Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Kunnan kesätyörahatuki yritys-, yhdistys ja järjestötyönantajille vuotiaan vesilahtelaisen nuoren kesäaikaiseen työllistämiseen. Tavoitteena työllistää 10 nuorta Nuorten kesätyöpaja yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Pienryhmätoiminta yhteistyössä oppilashuollon kanssa. Koulun kanssa tehtävä tiivis yhteistyö. Nuorten yksilöohjaus Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoukset Päättäjien ja nuorten välisen yhteistyön lisääminen, yhteiset koulutukset ja tapaamiset Kummiluokkatoiminta seiskoille ja koulunsa päättämässä olevien nuorten kanssa tehtävä yhteistyö KultTour viikon tapahtumat ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Osallisuuden perusnuorisotyössä lisääminen Nuorten osallistuminen nuorisotyön kehittämiseen ja toimintaan. varhaiskasvatusyksiköt Koulujen henkilökunta yhteistyö Kasvatus- ja opetustoimi Etsivä nuorityöntekijä nuoriso- ja liikuntatoimi yhteistyö yhteistyö Nuorisotoimi 9

10 Ikäihmisten osallistuminen oman hoidon suunnitteluun Henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa ja siihen kirjataan asiakkaan toiveet hoidosta Sosiaali ja terveystoimi 3) Painopistealue ja kehittämiskohde Henkinen hyvinvointi Mielenterveyspalveluiden Avohuollon sosiaali- ja terveystoimi kehittäminen mielenterveyspalveluiden kehittäminen; yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen välillä Ikäihmisten asuminen Kotona asumisen tukeminen sosiaalitoimi Koulujen turvallisen ja terveellisen kasvu- ja oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen / Turvallisin mielin -teema Lisätään tehostettua palveluasumista Opettajine ja ohjaajien koulutus opetustoimi/oppilashuolto OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 10