VESANNON KUNTA ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VESANNON KUNTA ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

2 SISÄLTÖ sivut 1. SAATTEEKSI 3 2. ESIOPETUKSEN TEOREETTISET PERUSTEET ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksen järjestäminen 4.2. Oppimiskäsitys 4.3. Oppimisympäristö 4.4. Työtavat 5. ESIOPETUKSEN TÄSMENNETYT TAVOITTEET JA 6-9 SISÄLLÖT 5.1. Eheyttäminen 5.2. Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri 6. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen yleinen tuki 6.2. Esiopetuksen tehostettu tuki 6.3. Esiopetuksen erityinen tuki 6.4. Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 7. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus 7.2. Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 7.3. Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 1

3 8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN SEKÄ ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN ESIOPETUS, VIERASKIELINEN ESIOPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPY ARVIOINTI 9.1. Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta ja arviointi Esiopetuksen järjestämisen ja toteutumisen arviointi ja kehittäminen 9.3. Esiopetuksen opetussuunnitelman jatkuvan kehittämisen periaatteet Lähdeluettelo LIITTEET: Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys 2

4 1. SAATTEEKSI Vesannon kunnan esiopetussuunnitelman keskeiset tavoitteet, painoalueet ja sisällöt pohjautuvat opetushallituksen vahvistamiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2000 (64/011/2000). Esiopetussuunnitelmaa laadittaessa on haluttu korostaa näkemystä esikouluikäisestä lapsesta leikkivänä, aktiivisena, uteliaana, oppimishaluisena ja kykyisenä sekä ainutlaatuisena yksilönä omine kehitys- ja kasvupiirteineen. Esiopetuksen onkin perustuttava huolelliseen suunnitteluun ja opettajan/kasvattajan tietoon ja ymmärrykseen lapsen kehityksen ja kokemusmaailman tuntemisesta. Esiopetussuunnitelmaa on muutettu perustuen Opetushallituksen määräämän Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet mukaisesti (Opetushallituksen määräys 51/011/2010). Uusien perusteiden mukaisessa valmistelu- ja muutostyössä ovat olleet mukana esiopetuksen henkilöstö, varhaiskasvatusjohtaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä sosiaali- ja terveystoimen edustajat. Perusopetuksen johtotiimi ja koulun erityisopettaja ovat myös edesauttaneet muutostyössä. Uusien perusteiden mukainen Vesannon kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön alkaen. Muutokset ja lisäykset ko. opetussuunnitelmaan on kirjattu kursiivilla tekstillä. 2. ESIOPETUKSEN TEOREETTISET PERUSTEET Lapsen kehitys on prosessi, jossa fyysinen kasvu sekä motorinen, kognitiivinen ja sosioemotionaalinen kehitys ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Esiopetuksen opetussuunnitelman periaatteet perustuvat lapsen kehitystasoon soveltuvaan lähestymistapaan. Siinä yhdistyvät tieto lapsen kehityksestä, ikätasoon soveltuvista tiedonalueiden sisällöistä ja tietämysrakenteiden kehittymistavoista sekä opetuksen ja oppimisen muodoista. Lapsen kognitiivisella kehityksellä tarkoitetaan kykyä omaksua ja ymmärtää useiden symbolisten järjestelmien merkityksiä, jotka ovat tyypillisiä tietyssä kulttuurissa. Esiopetusikäisen lapsen ajattelu muuttuu vähitellen kohti formaalia ja loogista ajattelua. Oppimisympäristön avulla tuetaan lapsen kehitystasolle luonteenomaista käsitteen oppimista ja ajattelutaitojen kehittymistä. Lapsi jäsentää ja rakentaa ymmärrystään ympäröivästä maailmasta. Lapsen kehitystasolle ominaiset tietämysrakenteet määräävät sen, mitä käsitteestä voidaan kulloinkin opiskella ja miten syvällisesti asiaan perehdytään. Tärkeää on havainnollistaa, miten kyseessä oleva ilmiö on yhteydessä lapsen jokapäiväiseen elämään. lasta ohjataan tuntemaan ja ymmärtämään ympäristöään ikätasoon soveltuvien käsitteiden ja tutkivien lähestymistapojen avulla. oppimaan oppimisen ja opiskelun erityisiä taitoja opetetaan lapselle merkityksellisten toimintojen yhteydessä. Lapsen henkinen kehittyminen edellyttää sellaisia konstruktiivisia toimintoja, joilla häntä ohjataan yhä enemmän ajatteluun, päättelyyn ja arviointiin. Oppiminen tapahtuu käytännön toiminnassa ja sitä reflektoimalla. lapsen metakognitio eli tietoisuus itsestään oppijana kehittyy 3

5 vaiheittain toiminnoissa, joissa lapsella on mahdollisuus eritellä ja oivaltaa selkeämmin mitä ja miten hän on oppinut tai tulee oppimaan. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelun sosiaalinen luonne. Tällöin lapsille tarjotaan mahdollisuus yksilölliseen, pien- ja koko ryhmässä tapahtuvaan itseohjautuvaan tai aikuisen ohjaamaan toimintaan. Ryhmän vertaissuhteiden muodostumisessa merkittävä lähtökohta on omien ja muiden lasten tunteiden tunnistaminen. Esiopetusikäisten lasten kognitiivisen ja sosioemotionaalisen kehityksen kannalta leikeissä tapahtuvat oppimiskokemukset ovat hyvin keskeisiä. 3. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä ennalta ehkäistä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetuksessa lapsuus nähdään jaksona, jolla on oma erityinen arvonsa. On oleellista, että esiopetusaika antaa lapselle aineksia, elämyksiä ja kokemuksia kehittää omaa minä-kuvaansa, toimintamallejaan ja ajatteluaan vertaisryhmässä. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa taataan lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetusta ohjaavat samat arvot kuin Vesannon kunnan yhtenäiskoulussa: kunnioitus toisia kohtaan oikeudenmukaisuus tasa-arvo välittäminen rehellisyys suvaitsevaisuus elämänusko ympäristön kunnioittaminen ekologisuus 4

6 Esiopetuksen yleisenä tavoitteena on: lapsen myönteisen minä-kuvan vahvistaminen oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen perustietojen, -taitojen ja valmiuksien oppiminen leikin kautta oppiminen ilo ja innostus vastuuntuntoisuus hyvät tavat tasavertaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen 4. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Esiopetuksen järjestäminen Vesannon kunta järjestää perusopetuslain mukaista, maksutonta esiopetusta kaikille 6-vuotiaille (vuotta ennen oppivelvollisuusikää). Opetusta annetaan kirkonkylällä päiväkoti Esikossa vähintään 700h/toimintavuosi, keskimäärin neljä tuntia päivässä. Päiväkodin esiopetusryhmässä saa olla enimmillään 13 esioppilasta/opettaja. Esiopetuksessa noudatetaan Vesannon kunnan Esiopetuksen suunnitelmaa, joka perustuu Opetushallituksen 2010 vahvistamiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Esioppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada maksutta tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset palvelut ja edut. Esiopetuksen opetussuunnitelma on linjassa Perusopetuksen opetussuunnitelman ja kunnan Varhaiskasvatussuunnitelman kanssa Oppimiskäsitys Esiopetuksessa oppiminen on aktiivinen ja aikaisempiin tiedonrakenteisiin pohjautuva päämääräsuuntautunut prosessi, joka usein sisältää ongelmanratkaisua. Prosessissa on tärkeä merkitys lapsen koko kasvuhistorialla. Tietoa ei voi siis suoraan opettamalla siirtää lapselle, vaan lapsen on itse aktiivisesti rakennettava aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan sitä fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa oppiminen ja opetus tapahtuvat. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen ja opettajien keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsilähtöisyys merkitsee luontaiseen auktoriteettiin pohjautuvaa ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja jossa lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. Se on kieliympäristönä virikkeinen ja 5

7 mahdollistaa lapsen kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva, hyväksyvä ja kiireetön ilmapiiri. Hyvässä oppimisympäristössä huomioidaan myös terveys- ja turvallisuusnäkökohdat Työtavat Opettajan tulee tukea oppimista sekä ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa = metakognitiivisen tiedon omaksumista. Lapsen näkökulmasta toiminnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja haasteellista ja hänen omien tutkimustensa lähtökohtana pitää olla lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toiminnalliseen ryhmä- ja yksilöohjaukseen, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve mielikuvituksen, sadun, liikunnan ja leikin kautta oppimiseen. Lapselle tarjoutuu mahdollisimman rikkaita kokemuksia monikanavaisesti, joiden avulla lapsi löytää oman parhaan ilmaisukanavansa. 5. ESIOPETUKSEN TÄSMENNETYT TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Esiopetuksen toiminta-ajatuksen pohjalta lasta tuetaan yksilön ja yhteisön jäsenenä seuraavien tavoitteiden saavuttamisessa: Yksilönä esikoululainen oppii vähitellen huolehtimaan itsestään, tehtävistään ja tavaroistaan osaa ilmaista mielipiteensä ja oppii arvostamaan omaa näkökulmaansa oppii arvioimaan omaa toimintaansa kasvaa rehelliseksi ja vastuuntuntoiseksi edistyy oppimaan oppimisen taidoissaan iloitsee oppimisestaan ja hänessä säilyy sekä kehittyy halu oppia oppii tuntemaan vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä sietämään pettymyksiä Yhteisön jäsenenä esikoululainen tuntee kuuluvansa ryhmään ymmärtää erilaisuutta ja osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa ottaa huomioon toiset ihmiset, on auttavainen ja käyttäytyy hyvin kehittyy vastuulliseksi arkielämän toiminnoissa oppii pohtimaan oikeaa ja väärää huolehtii ympäristöstään 6

8 5.1. Eheyttäminen Esiopetus on kaikkea päivittäistä toimintaa. Se on kokonaisopetusta, jossa opetus liittyy kiinteästi kaikkiin päiväkodin toimintoihin. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Esiopetusta toteutetaan ns. teematyöskentelynä, jolloin teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ja otetaan heidät mukaan teemojen suunnitteluun. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Työtapoja valittaessa on aina huomioitava opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Sisältöaluejako toimii tässä opettajan työn tukena. Keskeistä on leikin avulla oppiminen ja jokapäiväisten tilanteiden käyttäminen oppimistilanteina Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Kieli on erittäin merkittävä lapsen kognitiivisessa kehityksessä. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvaansa. Esiopetuksessa tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä erityisesti kielen avulla. Kielen ja vuorovaikutustaitojen edistämiseksi esikoululainen kuulee ja kuuntelee erilaisten tekstien lukemista ja kerrontaa toimii arkisissa vuorovaikutus- ja oppimistilanteissa vähitellen aktiivisena puhujana ja kuuntelijana sekä kiinnostuu tekemään kysymyksiä tutkii kuvia ja keskustelee niistä alkaa ymmärtää lukemisen ja kirjoittamisen merkitystä vahvistaa aikuisen tuella kielellistä tietoisuuttaan sekä laajentaa sana- ja käsitevarastoaan rohkaistuu itse esittämään ja keksimään omia juttuja ja tarinoita Esikoululaisen kanssa työskentelevän aikuisen tulee huomioida oman kielenkäyttönsä rikkaus, esteettisyys, puheen selkeys ja äänenkäyttö. Hänen tulee huolehtia siitä, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, on tullut kuulluksi, että lapsi on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu Matematiikka Lapsen tulisi kokea matematiikka mielenkiintoisena ja haastavana toimintana, joka on merkityksellistä ja mielekästä. Esiopetuksen matematiikassa annetaan lapselle mahdollisuuksia peruskäsitteiden luomiseen. Matemaattisten tietojen ja taitojen edistämiseksi esikoululainen käsittelee arkipäivän tilanteisiin liittyviä matematiikan peruskäsitteitä kehittää matemaattista ajatteluaan verbalisoi ajatteluaan ja ongelmanratkaisuaan innostuu keksivään ja luovaan matemaattiseen työskentelyyn leikkimällä ja toiminnallisen materiaalin avulla etenee yksilöllisten kykyjensä mukaan 7

9 Esikoululainen luokittelee, sarjoittaa ja vertailee esineitä, kappaleita, kuvioita määrän, muodon ja muiden ominaisuuksien mukaan. Tutustuu lukukäsitteisiin, numeromerkkeihin ja luonnollisiin arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Pääosin leikkien mm. visuo-konstruktiivisten leikkien (rakenteluleikit) pelien, liikunnan, laulujen, tarinoiden ja keskusteluhetkien avulla johdattelu sekä runsas havainnollisuus ovat luonnollisia tapoja avartaa lapsen käsitystä matematiikasta Etiikka ja katsomus Esiopetukseen sisältyy eettistä ja katsomuksellista kasvatusta, joka jakaantuu kulttuuriseen katsomuskasvatukseen ja uskontokasvatukseen ja sille vaihtoehtoiseen elämänkatsomustietokasvatukseen. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettisen kasvun edistymiseksi esikoululainen pohtii arjen tilanteissa eettisiä kysymyksiä ja arvioi omaa käyttäytymistään saa mahdollisuuden katsomuksellisen yleissivistyksen kartuttamiseen oppii suhtautumaan kunnioittavasti uskonnolliseen vakaumukseen ja erilaisiin elämänkatsomuksiin Eettisellä ja uskontokasvatuksella on yhteisiä sisältöjä. Lisäksi uskontokasvatuksessa lapselle annetaan mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisiin sisältöihin, juhliin sekä niiden perinteeseen Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään, tukee ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Esiopetuksen tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutukset lähiympäristöönsä. Luontoa ja ympäristöä koskevien tietojen ja taitojen edistämiseksi esikoululainen: harjaantuu tekemään havaintoja, muodostamaan käsitteitä ja päättelemään esittää kysymyksiä ja ratkaisee niitä omakohtaisesti tutkimalla ja kokeilemalla tutustuu ihmistä, luontoa ja muuta ympäristöä koskeviin käsitteisiin, niiden välisiin riippuvuuksiin ja vuorovaikutussuhteisiin saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä sekä edistyy luonnontuntemuksessa saa ohjausta lähiympäristöstä huolehtimiseen ja siinä vastuullisesti toimimiseen Sisällöt valitaan esimerkiksi sellaisilta luonnontieteellisiltä aihealueilta kuten ihminen ja hänen suhteensa ympäristöön, eliöt ja niiden ympäristö, maa ja avaruus, ympäristön aineet ja materiaalit sekä energiaan liittyvät asiat. Oppimisen tavoitteena on kestävään kehitykseen ja elämän kunnioittamiseen pyrkiminen Terveys Esiopetuksessa edistetään luonnollisissa arkipäivän tilanteissa lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan, jolloin esikoululainen saa ohjausta terveydestä ja puhtaudesta huolehtimiseen saa tietoa ja ohjausta terveellisiin ruokatottumuksiin ja hyviin ruokailutapoihin oppii huolehtimaan siisteydestään ja pukeutumisestaan 8

10 toiminnalla ja tapakasvatuksella oppii myönteisiin ihmissuhteisiin, tunne-elämän terveyteen ja välttämään väkivaltaa Terveyskasvatusta toteutetaan arjen tilanteissa, ruokailun aikana sekä liikunta- ja opetustuokioilla Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen, monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikuntataitojen edistämiseksi esikoululainen harjoittelee motorisia perustaitoja kuten tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaitojaan omista lähtökohdistaan käsin kokeilee eri liikuntamuotoja turvallisissa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä oppii kehostaan, ympäristöstään ja itsestään fyysisen toiminnan avulla harjoittelee sosiaalisia taitojaan eri liikuntatilanteissa liikkuu päivittäin monipuolisesti omaksuu myönteisen asenteen liikuntaa kohtaan Liikuntakasvatus vahvistaa lapsen oman kehon tuntemusta ja itsetuntoa. Liikuntakasvatuksen tulee tukea lapsen havaintomotorista oppimista ja näin kehittää lapsen yleisiä koulu- ja oppimisvalmiuksia Taide ja kulttuuri Taide- ja kulttuurikasvatuksella lasta tutustutetaan kulttuuriperinteeseen ja tuetaan hänen ymmärrystään kulttuurien monimuotoisuudesta. Taiteen ja kulttuurin aineksia on usealla sisältöalueella. Tärkeimpiä alueita ovat kädentaidot, kuvataide ja musiikki. Kädentaitojen edistämiseksi esikoululainen tutustuu elinympäristönsä esineisiin ja niiden valmistamiseen saa kokemuksia erilaisista materiaaleista, välineistä ja tekniikoista askartelee, muovailee, tekee käsitöitä jne. oppii yrittämään ja nauttimaan pitkäjänteisestä työn tekemisestä Kuvataiteellisten taitojen edistämiseksi esikoululainen saa tietoja ja taitoja tulkita ja ymmärtää visuaalista ympäristöä piirtää, värittää, maalaa, muovailee, rakentelee jne. rohkaistuu ka kehittyy kuvallisessa ilmaisussaan saa kokemuksia ja elämyksiä kuvallisen ilmaisun välityksellä Musiikillisten taitojensa edistämiseksi esikoululainen tutustuu musiikin peruskäsitteisiin: ääneen, rytmiin, melodiaan ja muotoon laulaa, soittaa, kuuntelee musiikkia ja liikkuu musiikin mukaan keskittyy havainnoimaan ääniympäristöään ja kehittyy kuuntelijana oppii luonnollista äänenkäyttöä ja kehittyy laulajana saa iloa yhteisistä musiikkikokemuksista On tärkeää rohkaista lasta monipuoliseen ilmaisuun, tuke hänen aistiherkkyyttään, havaintokykyään ja avaruudellista hahmottamiskykyään. 9

11 6. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa perustuu hyvään kasvatuskumppanuuteen, toimivaan arkeen ja pienryhmätoimintaan. Esiopetuksen arjessa seurataan lapsen taitoja ja oppimista havainnoimalla ja erilaisilla arviointimenetelmillä mm. kouluvalmiuden ryhmätutkimuksella. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa otetaan huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 1. Tavoitteiden mukainen kasvun ja oppimisen tuen periaate 2. Lähtökohtana lapsen vahvuudet ja oppimisen ja kehittymisen tarpeet 3. Monenlaisten oppijoiden tarpeiden, lähtökohtien ja tapojen huomiointi 4. Kannustavan ja motivoivan palautteen antamisen periaate 5. Varhaisen tunnistamisen periaate tuen oikea-aikaisuus ja kesto; heti tuen tarpeen ilmettyä oikea taso ja muoto tuen joustavuus ja pitkäjänteisyys 6. Asiantuntemuksen käytön periaate - mm. lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tulosten hyödyntäminen( esim. muu varhaiskasvatus) 7. Yhteistyön ja tiedon antamisen periaate - huoltajille tulee antaa tietoa tukitoimista ja mahdollisuus esittää näkemyksensä tukea suunniteltaessa 8. Tuen jatkumisen periaate nivelvaiheissa, suunnitelmallinen jatkumo - erityisesti lapsen siirtyessä muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen Kiertävän erityislastentarhanopettajan työskentely esiopetuksessa Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan kunnan käytettävissä tulee olla erityislastentarhanopettajan palveluja lastenpäivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Vesannon kunta ostaa Rautalammin kunnalta kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelun 1 pv/viikko. Ns. kelto:n palvelut kattavat koko varhaiskasvatuksen, joten em. palvelua järjestetään esiopetukseen keskimäärin joka kolmas viikko. Kelton erityisosaamista hyödynnetään myös lapsen yksilöllisen tuen tarpeen arvioinnissa. Tuki erityisissä tilanteissa Lapsi saattaa tarvita tukea esim. sairauden yhteydessä. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle esiopetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioiden on mahdollista. Esiopetuksen järjestämisestä kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille vastaa lapsen asuinkunta. 10

12 6.1. Esiopetuksen yleinen tuki Jokaisen lapsen oikeus on saada tukea ja ohjausta kasvuun ja oppimiseen. Esikoulun opettajan työhön kuuluu havainnoida lapsia jatkuvasti. Havainnot kirjataan ja lapsen taitoja ja oppimista arvioidaan käyttäen apuna Jyväskylässä kehitettyä Eskarin arki materiaalia, joka on laadittu psykologin, toimintaterapeutin, puheterapeutin, erityislastentarhanopettajan ja esiopetuksessa työskentelevän erityislastentarhanopettajan yhteistyönä. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös lapselle neuvolassa tehtyjä terveystarkastuksia. Vesannon neuvolassa on käytössä LENE, leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio 3-6 vuotiaille. LENE-arvion perusteella lapsi ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Mikäli arvioidaan lapsen tarvitsevan tukea esikoulussa, se rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa esim. kiertävän erityislastentarhanopettajan ja lapsen huoltajien yhteistyönä. Mahdollinen yleinen tuki ( esim. pienryhmät, eriyttäminen, avustajan ohjaus) kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan Esiopetuksen tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan lapselle silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja (lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksellä annettavaa erityisopetusta). Ennen tehostetun tuen aloittamista lapselle tehdään ns. pedagoginen arvio. Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvu ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea Kirjallisen pedagogisen arvion laativat lapsen esiopetuksen opettajat. Tarvittaessa voidaan käyttää muita asiantuntijoita. Tuen tarve suunnitellaan yhdessä lapsen huoltajien, lapsen, esikoulun opettajan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esim. vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien ts. moniammatillisen työryhmän sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat kaikki esiopetuksen tukimuodot. Erityisen tuen kirjallisen päätöksen tekee varhaiskasvatusjohtaja. Päätöstä tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. 11

13 Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityisen tuen päätöstä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten esiopetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta Selvitysten perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea 6.4. Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Vesannon kunnassa kaikille esikoululaisille laaditaan Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Tehostettua tukea varten laadittavan lapsen esiopetussuunnitelman tulee sisältää tiedot mitä opetussuunnitelman perusteissa mainitaan ja mitä esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää. 12

14 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma = HOJKS. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. HOJKS laaditaan yhteistyössä esikoulunopettajan, kiertävän erityislastentarhanopettajan, lapsen huoltajien sekä lapsen kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. HOJKS:n tulee sisältää opetussuunnitelman perusteissa mainitut tiedot sen mukaan kuin tukitoimien järjestäminen edellyttää. HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään myös mahdollista lapsen tehostetun tuen suunnitelmaa, varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla ja otetaan huomioon pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. HOJKS:aa tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Vanninen 13

15 HOJKS Erityinen tuki erityisen tuen päätös pedagoginen selvitys (moniammatillinen työryhmä) Tehostettu tuki oppimissuunnitelma havainnointi, kokeet, seulat pedagoginen arvio (opettajat) Yleinen tuki 14

16 Seuraavasta taulukosta käy ilmi tukitoimet lapsen siirtyessä yleisen tuen piiristä tehostetun tuen kautta erityisen tuen piiriin: YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös ja HOJKS Oppimissuunnitelma suositeltava Oppimissuunnitelma pakollinen TUKIMUODOT HOJKS pakollinen yksilö- ja pienryhmätyöskentely yksilö- ja pienryhmätyöskentely yksilö- ja pienryhmätyöskentely kiertävä erityislastentarhanopettaja kiertävä erityislastentarhanopettaja kiertävä erityislastentarhanopettaja oppilashuollon tuki oppilashuollon tuki oppilashuollon tuki avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut osa-aikainen erityisopetus osa- aikainen erityisopetus apuvälineet: kuvaohjaus viittomat Eskarin Arki Kili Kummit 3 Vuorovaikutusleikki Askeleittain avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut apuvälineet: kuvaohjaus viittomat Eskarin Arki Kili Kummit 3 Vuorovaikutusleikki Askeleittain kokoaikainen erityisopetus apuvälineet: kuvaohjaus viittomat Eskarin Arki Kili Kummit 3 Vuorovaikutusleikki Askeleittain avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut 15

17 7. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 7.1. Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioiden muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä koulun erityisopettajan asiantuntijuutta hyödynnetään tukimuotoja suunniteltaessa ja toteutettaessa Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat mm. näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Vanhemmat hakevat oikeutta pidennettyyn oppivelvollisuuteen ja päätöksen siitä tekee pedagoginen rehtori Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kotien kanssa Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja oman lapsensa tuntemus. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien välille. Esiopetuksen aloitusvaiheessa laaditaan yhdessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Suunnitelman pohjana ovat esiopetuksen hakemisen yhteydessä täytettävät lapsikohtaiset esitietolomakkeet. Ennen esiopetusvuoden alkamista tai heti syyskauden alussa pidetään huoltajille vanhempainilta, jossa kerrotaan esiopetuksen opetussuunnitelmasta, tuen saannin mahdollisuuksista, kodin ja esiopetuksen välisestä yhteistyöstä sekä esiopetuksen oppilashuollon toiminnasta. Kodin ja esikoulun tiedonvälityksessä ovat käytössä mahdollisuuksien mukaan käytävät päivittäiset keskustelut, puhelinkeskustelut, tiedotteet sekä vähintään kerran vuodessa käytävä perusteellinen lapsikohtainen keskustelu. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedonkulkua mm. peda.net. Yhteistyömuotoina ovat myös vanhempainillat, yhteiset juhlat ja tapahtumat. 16

18 Muu yhteistyö Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön keskeisenä tavoitteena on turvata lapsen joustava siirtyminen esiopetuksesta kouluun sekä esiopetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja toimintatapojen kehittäminen yhteisesti. Joustavassa siirtymisessä huomioidaan erityisesti oppilaan kasvu- ja oppimisedellytykset, taidot ja vahvuudet sekä mahdollinen tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tietojen siirtämiseen tarvitaan esioppilaan huoltajien lupa. Esiopetuksen kannalta on tärkeää myös yhteistyö päivähoidon kanssa, jotta tarpeellinen tieto lapsen kehityksestä ja oppimisesta siirtyisi joustavasti lapsen mukana. Muita sidos- ja yhteistyökumppaneita ovat mm. lastenneuvola, perheneuvola, seurakunnan työntekijät, terveydenhuollon ja erityissairaanhoidon henkilöstö, vammaishuolto ja muut mahdolliset asiantuntijat Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Lapsen kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Kommunikoinnin apuna voidaan käyttää esim. viittomia tai muita symboleita. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa lasta samanaikaisesti. Lapsikohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää esiopetuksen järjestäjä. Lapsen tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen lapsen huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Esiopetuksessa olevan lapsen yksilölliset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta järjestetään kansanterveyslain mukaisina neuvolapalveluina. Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetusyksikössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Yhteistyö lapsen huoltajan kanssa on keskeistä. Vesannolla esiopetuksen oppilashuollosta vastaa esiopetuksen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat esikoulunopettajat, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja varhaiskasvatusjohtaja sekä ns. moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat esikoulunopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO), varhaiskasvatusjohtaja, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä/kuraattori sekä perusturvan palveluohjaaja. Tarvittaessa kutsutaan mukaan lapsen huoltajat, koulun erityisopettaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti tai muita asiantuntijoita. Varhaiskasvatuksen esiopetuksessa oppilashuolto noudattaa varhaiskasvatuksen toimintamalleja, jotka on määritelty Vesannon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa, esiopetuksen suunnitelmassa, erityisopetuksen strategiassa, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelmassa. 17

19 Oppilashuoltoryhmän ja moniammatillisen työryhmän tehtävät ja tavoitteet - ehkäistä, tunnistaa, lieventää tai poistaa kasvun ja oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia mahdollisimman varhain - vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria huomioiden erityisesti lapsen ja huoltajan osallisuus - edistää myönteistä vuorovaikutusta - kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä - puuttua tarvittaessa ongelmiin Oppilashuoltotyötä ohjaavat periaatteet - ennaltaehkäisevän työn periaate - luottamuksellisuus ja yhteistyö, salassapito - jaettu asiantuntijuus - kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajiin, vanhemmuus arvoonsa - osallisuuden tukeminen - kuuntelu - huoltajille riittävän tiedon antaminen Moniammatillisen yhteistyön toimivuus edellyttää - yhteistyön suunnitelmallisuutta - yhteisen kielen löytymistä - työskentelytapojen ja toimintakäytäntöjen tuntemusta - roolituksen ja vastuiden sopimista - tavoitteiden ja osaamisalueiden tietämystä - hyvää tiedottamiskulttuuria Eri ammattiryhmien tehtävät oppilashuoltoryhmissä Varhaiskasvatusjohtaja toimii moniammatillisen työryhmän koollekutsujana vastaa oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelman laatimisesta, toiminnan toteutumisesta ja seurannasta valmistelee käsiteltävät asiat tai delegoi asioiden valmistelun valtuuttamalleen henkilölle vastaa oppilashuoltoryhmän käsittelemien asioiden tiedottamisesta vastaa oppilashuoltoryhmän sisäisestä tehtävänjaosta, nimeää tarvittaessa vastuuhenkilön asioiden käsittelyyn huolehtii, että varhaiskasvatuksen suunnitelmat: turvallisuus-, kriisi-, kiusaamis-, ja oppilashuoltosuunnitelmat ovat ajan tasalla tekee erityisen tuen päätökset Esikoulunopettaja 18

20 havaitsee oppilashuollollisen tarpeen ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet kutsuu päiväkodin oppilashuoltoryhmän koolle pitää yhteyttä lapsen vanhempiin ja/tai sopii yhteydenpidosta muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa kirjaa aktiivisesti oppilashuollollisia, oppilaskohtaisia asioita mikäli jo tehdyt tukitoimet eivät riitä, ohjaa lapsen asian oppilashuoltoryhmään tai moniammatilliseen työryhmään valmistelee tukitoimenpiteitä ja tekee pedagogisen arvion yhdessä KELTO:n kanssa laatii oppimissuunnitelman ja HOJKS:n yhdessä KELTO:n ja vanhempien kanssa huolehtii tiedonsiirroista nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet) toimeenpanee oppilashuolto- tai moniammatillisessa työryhmässä sovitut menettelyt seuraa esikoululaisen psykofyysistä hyvinvointia havainnoi ja arvioi esikoululaisen oppimista ja työskentelyä jatkuvasti havainnoi ryhmän dynamiikkaa, sisäistä hyvinvointia Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu päiväkodin oppilashuoltoryhmään ja moniammatilliseen työryhmään toimii erityisopetuksen pedagogisena asiantuntijana ja kehittää toimivia opetusjärjestelyjä sekä yleisiä että erityisiä tukitoimia valmistelee oppilashuolto- tai moniammatilliseen työryhmään tulevia asioita kartoittaa lapsen tilannetta yhteistyössä esikoulunopettajan, varhaiskasvatusjohtajan ja lapsen vanhempien kanssa etsii ja kokeilee erilaisia keinoja, menetelmiä ja ratkaisuja lapsen auttamiseksi yhdessä esikoulunopettajan ja vanhempien kanssa antaa yksilö-, pienryhmä- tai luokkamuotoista erityisopetusta valmistelee tukitoimet, esim. tehostetun ja erityisen tuen yhdessä esikoulunopettajan kanssa osallistuu oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laatimiseen jos esikoulun sisäiset keinot eivätkä kodin tukitoimet riitä, ohjaa lapsen asian vanhempien kirjallisella suostumuksella moniammatilliseen työryhmään osallistuu tiedonsiirtoon esiopetuksen/koulun nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet) Päiväkodin esiopetuksen oppilashuoltoryhmä käy syksyllä esiopetuksen alkaessa läpi esiopetukseen osallistuvien lasten tuen tarpeet, tarjottavan tuen ja ohjauksen mahdollisissa vaikeuksissa Lapsiyksilöä koskevissa oppilashuollon kokouksissa voi olla läsnä ainoastaan ne henkilöt, joille lapsen opetus ja ohjaus välittömästi kuuluvat. Tarpeen vaatiessa lapsen asia viedään moniammatilliseen työryhmään vanhempien suostumuksella. lupa vanhempien lupa Lapsen oppimiseen, kehitykseen tai kasvuun liittyviä ongelmia havaitaan kotona tai esikoulussa Vanhemmat, esikouluopettaja ja KELTO kartoitetaan tilannetta ja suunnitellaan tukitoimia 19 vanhempien suostumus Oppilashuolto- tai moniammatillinen työryhmä tukitoimet : tehostetun tai erityisen tuen suunnitelma ohjaus asiantuntijoille jatkotutkimuksiin

21 Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa ja moniammatillinen työryhmä vähintään 4 kertaa vuodessa tai tarpeen vaatiessa. Esiopetuksen ruokailu Esiopetukseen osallistuvalle annetaan jokaisena toimintapäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen, maksuton ateria. Ateriat kuljetetaan ravintokeskuksesta Esikkoon ja henkilöstö noudattaa ruokaa käsitellessään yksikkökohtaista omavalvontasuunnitelmaa. Ruokailun yhteydessä tulee toteutua: - terveydellinen ja sosiaalinen merkitys - terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet - ruokailutauon virkistystehtävä Lapsille annetaan mahdollisuus osallistua mm. toimimalla ruoka-apulaisena, toiveruokaviikon suunnitteluun ja palautteen antamiseen ravintokeskukselle. Yhteistyön esiopetuksen henkilöstön ja ruokapalvelusta vastaavan henkilöstön kanssa tulee olla säännöllistä (mm. yhteiset palaverit, palautekäytännöt) erityisesti koskien lapsen henkilökohtaista ravitsemusta sekä terveyden ja sairauden hoitoa Turvallisuuden edistäminen Esiopetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Kaikkien esiopetuksen työntekijöiden vastuulla on toimintaympäristön turvallisuuden seuraaminen ja epäkohtiin puuttuminen. Toiminnan turvallisuutta esiopetuksessa ohjaavat Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma+kriisisuunnitelma, Pelastussuunnitelma, Suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi, Omavalvontasuunnitelma sekä esiopetuksen oppilaskuljetuksiin liittyvä suunnitelma Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö. Esiopetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, esiopetuksesta vastaava rehtori tai varhaiskasvatusjohtaja, esikouluopettajat, lastenhoitajat, avustajat, muu henkilöstö tai opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti ilmaista sivullisille, mitä he ovat tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää lasten tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun tai erityisen tuen antamisesta sekä tuen antamiseen liittyvät muut tiedot, oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, sekä tiedot lapselle tehdyistä psykologisista testeistä tai soveltuvuuskokeista. 20

22 Tietojen luovuttaminen Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta esiopetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä hankkimaan huoltajalta suostumus salassa pidettyjen tietojen luovuttamiseen. Huoltajan kirjallisella, yksilöidyllä suostumuksella voidaan tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään esiopetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uuden opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Oppilashuollollisten työryhmien toimintaohjeiden päivittäminen, toteutumisen seuranta ja arviointi Toimintaohjeiden päivittäminen on varhaiskasvatusjohtajan vastuulla. Ohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan työryhmissä ns. arviointipalaverissa kerran vuodessa. 8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN SEKÄ ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN ESIOPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPY Em. ryhmien esiopetus järjestetään ja toteutetaan Opetushallituksen ohjeen Esiopetussuunnitelman perusteet 2010 mukaisesti. 9. ARVIOINTI 9.1. Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta ja arviointi Arviointi pohjautuu esiopetussuunnitelman oppimiskäsitykseen, jossa lapsi nähdään aktiivisena oppijana ja toimijana. Arvioinnissa otetaan huomioon lapsen kasvuympäristö sekä aikaisempi kasvu ja kehitys. Esiopetuksessa arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleiset tavoitteet ja lapsen esiopetuksen suunnitelman tavoitteet toteutuvat eli miten hyvin on mahdollistettu lapsen tarvitsemia asioita. Palautetta annetaan, tavoitteita tarkistetaan ja mahdollisia uusia tavoitteita asetetaan opettajan, huoltajien ja mahdollisesti myös lapsen kanssa käytävissä säännöllisissä keskusteluissa. Opettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin (mm. esiopetuskeväällä yhdessä vanhempien kanssa täytettävä itsearviointilomake). Arvioinnissa painotetaan lapsen lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus, jossa ei arvostella eikä arvioida oppilasta, mutta voidaan kuvata järjestettyä esiopetusta. 21

23 9.2. Toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi Esiopetusta järjestävä kunta on velvollinen seuraamaan esiopetuksen toteutumista. Tämä on esiopetuksen ulkoista arviointia. Ulkoiseen arviointiin osallistuvat myös lasten huoltajat. Arviointi on luonnollinen osa esiopetuksen päivittäistä työskentelyä. Se ohjaa suunnitelmien tarkistamiseen ja uusien tavoitteiden asettamiseen. Vuosisuunnitelman yhteydessä huomioidaan mm. seuraavat arvioinnin kohteet: - opetussuunnitelma - lapsen kasvu ja oppiminen - tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten tukitoimet - oppimisympäristö: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, emotionaalinen - resurssit - koulutus Esiopetuksen sisäisellä arvioinnilla lisätään opetushenkilöstön, lasten, huoltajien ja sidosryhmien tietoisuutta yhteisistä tavoitteista ja päämääristä. Sisäinen arviointi on jatkuvaa, päivittäistä arviointia, joka perustuu lapsen tarkkaan havainnointiin ja tietoisuuteen, työyhteisön vuorovaikutukseen ja työskentelytapoihin. Esiopetushenkilöstö osallistuu varhaiskasvatusjohtajan pitämään koko toimintakautta koskevaan arviointipalaveriin esiopetusvuoden päätyttyä. Arvioinnin perusteella vedetään myös johtopäätöksiä tärkeimmistä kehittämisalueista sekä tulevaisuuden haasteista esiopetukselle. Lähdeluettelo Opetushallituksen määräys 2010:27: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Vesannon kunnan esi- ja perusopetushenkilöstön palaverit sekä moniammatillisen työryhmän palaverit koskien esiopetussuunnitelman laatimista opetushallituksen 2010 vahvistamien uusien perusteiden mukaisesti Perusopetuslaki Vesannon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Vesannon kunnan erityisopetuksen strategia 22