SISÄLLYSLUETTELO. SOTE, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO SOTE, :00, Esityslista Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Mäkikujan perhekeskuksen toiminnan esittely Lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit Yhteistyösopimus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP) Kanta-Hämeessä... 7 Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Riihimäen kaupungin konserniohjeluonnokseen Pykälän liite: RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Perhepalveluiden palveluohjauksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan nimikkeen muuttaminen palveluohjaajaksi Odotusajat vanhusten palveluihin Useita palveluja käyttävien asiakkaiden palvelukokonaisuuden järjestäminen ja riskimittarin käyttöönotto koti- ja vanhuspalveluissa Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteutuminen heinäkuussa Viranhaltijapäätökset kesä-, heinä- ja elokuussa Pykälän liite: Viranhaltijapäätökset kesä-heinä-elokuussa Ilmoitusasiat Muutoksenhakuosoitukset... 38

2 126, SOTE :00 Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus/PJ: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös:

3 127, SOTE :00 Sivu 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus/PJ: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös:

4 128, SOTE :00 Sivu 3 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus/PJ: Hyväksytään työjärjestykseksi tämä esityslista. Päätös:

5 129, SOTE :00 Sivu 4 Mäkikujan perhekeskuksen toiminnan esittely Mäkikujan perhekodin uusi nimi on alkaen Mäkikujan perhekeskus. Mäkikujalla toimii kaksi lastensuojelun sijaishuollon osastoa. Toinen osastoista keskittyy vastaanottotoimintaan kriisitilanteissa sekä arviointityöhön. Toisella osastolla tarjotaan pidempiaikaista sijaishuoltoa nuoruusikäisille. Näiden lisäksi Mäkikujalla toimii ympärivuorokautinen perhekuntoutusyksikkö sekä ryhmämuotoinen päiväkuntoutus lastensuojeluperheille. Jatkossa myös muuta ennaltaehkäisevää ja tehostettua perhetyötä sekä kuntouttavia koko perheelle kohdennettuja yksilösekä ryhmätoimintoja tullaan keskittämään vanhan Mäkikujan tiloihin. Sosiaali- ja terveyslautakunta tutustuu Mäkikujan perhekeskuksen toimintaan. (mr) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta kuulee Mäkikujan perhekeskuksen toiminnan esittelyn. Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni, puh

6 130, SOTE :00 PETULA: 1019/2015 Sivu 5 Lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit Sote 130/ Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 1301/ mukaista sosiaalipalvelua. Uudella lainsäädännöllä on haluttu vahvistaa lapsiperheiden mahdollisuutta saada palveluja. Lapsiperheillä tarkoitetaan yhden tai kahden vanhemman perheitä, joilla on vähintään yksi samassa taloudessa asuva alle 18-vuotias lapsi. Tavoitteena on lisätä ja kehittää lapsiperheiden kotiin annettavia palveluita ennaltaehkäisevänä, varhaisena keinona. Tarkoituksena on vahvistaa tuen saantia lasten ja lapsiperheiden pulmiin ja ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Tarpeenmukaisen ja riittävän tuen antamisella voidaan ehkäistä ongelmien pahenemista ja kasautumista ja siten vähentää muiden erityispalvelujen tai lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten- ja kodinhoidossa ja vahvistamalla arjen hallintaa. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua edellä mainituissa tehtävissä ja toiminnoissa. Kotipalveluna annettava apu voi olla myös konkreettista auttamista kotitöissä, esimerkiksi siivousta ja tiskausta. Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä ja lyhytkestoista, ongelmia ennaltaehkäisevää, hyvinvointia tukevaa, kuitenkin perheelle sillä hetkellä välttämätöntä. Kotipalvelu on perheelle maksullista. Lastensuojelun tukitoimenpiteenä annettava kotipalvelu on maksutonta. Lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista laissa mainittujen syiden vuoksi. Kotipalvelua on järjestettävä yleisenä perhepalveluna. Myös lastensuojeluasiakkailla on vastaava oikeus kotipalvelun saamiseen. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983), jäljempänä lastenhuoltolaki, 1 :n mukaisesti lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lähtökohtana on lapsen vanhempien tai muiden huoltajien velvollisuus turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Kun lapsen vanhemmat tai muut huoltajat tarvitsevat tätä tehtävää varten apua johtuen laissa mainituista syistä, on perheellä oikeus saada avuksi kotipalvelua. Kotipalvelua järjestettäessä on kunnissa otettava huomioon sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen velvoitteen lisäksi sosiaalihuoltolain 13. Kun kyseessä on lapsen terveyden tai kehityksen turvaamisesta, kotipalvelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessaan niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Koska kotipalvelun myöntämiseen ja järjestämiseen liittyy paljon yksilöllisiin tilanteisiin liittyvää harkintaa ja julkisen vallan käyttöä, on tärkeää, että palvelun järjestäminen tai palvelun rajaaminen tai hylkääminen perustuu selkeisiin ja hyvin perusteltuihin hallintopäätöksiin. Tämän harkinnan ja päätöstenteon tueksi luodaan lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit.

7 130, SOTE :00 PETULA: 1019/2015 Sivu 6 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisen kriteerit: - vanhemman yllättävä sairastuminen tai muu kriisitilanne perheessä - vanhemman uupumus ja/tai masennus - vaikea elämäntilanne - lastenhoidollinen ja kasvatuksellinen ohjaus - perheen arkirutiinien hallinta ja vahvistaminen - perheen oman toimintakyvyn tukeminen muutostilanteessa - vanhemman välttämätön asiointi (esim. sairaala- tai terapiakäynnit) Kotipalvelua ei anneta: - äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon - pitkäkestoiseen päivittäiseen lapsen hoitoon - kotona tehtävän etätyön, opiskelun ja harrastuksen vuoks - henkilökohtaisen avustajan tarpeeseen - vanhemman työssäkäynnin mahdollistamiseksi - kuljetuspalveluksi Järjestämistavat Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään sekä kunnan omana palveluna että yksityisten palveluntuottajien tuottamana (palveluseteli). Palvelusetelillä myönnettävän palvelun on vastattava kunnan oman toiminnan lapsiperheiden kotipalvelun kriteereitä. (mm) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit alkaen. Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku päätösote/palvelualuepäälliköt, yksiköiden esimiehet oikaisuvaatimus Lisätietoja antaa palvelualuepäällikkö Marjo Mutanen, puh palveluesimies Tiina Ruottu, puh

8 131, SOTE :00 PETULA: 1009/2015 Sivu 7 Yhteistyösopimus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP) Kanta- Hämeessä Sote 131/ Yhteistyösopimusluonnos, LIITTEENÄ, on lain työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) sekä lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) mukainen sopimus työttömille tarjottavan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Tämän yhteistyösopimuksen mukaista toimintaa sovelletaan Riihimäellä työvoiman palvelukeskuksessa alkaen. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali- terveys- ja kuntoutuspalveluja. Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Asiakkaat saavat Kanta-Hämeen monialaisen yhteispalvelun toimipisteistä tarvitsemansa työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Kelan palvelut yhden luukun periaatteella. Sopijapuolet Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä. Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Kansaneläkelaitos Voimassaolo Sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa asti. Sopimusta tai sen liitteitä tarkistetaan tarvittaessa. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut siten, että sopimus tulee voimaan (j-ps) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä yhteistyösopimuksen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Kanta- Hämeessä. Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku aisaote/sopijapuolet, sosiaali- ja terveysjohtaja, hallintojohtaja, aikuisten ja vammaisten palvelualuepäällikkö, aikuisten palvelujen johtava sosiaalityöntekijä. oikaisuvaatimus Lisätietoja antaa vs. palvelualuepäällikkö Jukka-Pekka Somera, puh

9 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Sivu 8 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP) annetun lain (1369/2014) ja lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) mukainen sopimus työttömille tarjottavan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (MYP) tavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali- terveys- ja kuntoutuspalveluja. Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Asiakkaat saavat Kanta-Hämeen monialaisen yhteispalvelun toimipisteistä tarvitsemansa työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Kelan palvelut yhden luukun periaatteella. 2 Sopijapuolet 1. Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä 2. Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto (jäljempänä TE-toimisto) 3. Kansaneläkelaitos (jäljempänä Kela) Yhteyshenkilöt sopimukseen liittyvissä asioissa ovat johtoryhmän jäsenet. 3 Toimialue MYP:n toiminta-alueeseen kuuluvat Kanta-Hämeen kunnat. 4 Toimipisteet Kanta-Hämeen monialaisen yhteispalvelun yhteisiä toimipisteitä on kolme, Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Jokainen kunta kuuluu mahdollisten yhteisten palvelujen osalta vain johonkin yhteisistä toimipisteistä. Te-toimiston ja Kelan palvelut ovat saatavilla asiakastarpeen edellyttämässä laajuudessa yhteisissä ja muissa toimipisteissä. Toimipisteiden tarkemmat tiedot ovat Liitteessä 1. Yhteisten toimipisteiden lisäksi työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua palvelua tarjotaan Hattulassa, Hausjärvellä, Humppilassa, Janakkalassa, Jokioisilla, Lopella, Tammelassa ja Ypäjällä tässä sopimuksessa sovittavalla tavalla. 5 Henkilöstö Sopijaosapuolet osoittavat monialaiseen yhteispalveluun henkilöstöä Liitteen 2 mukaisesti.

10 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 2 (12) Sivu 9 6 Toimintamallilla tarjottavat palvelut Sopijaosapuolet tarjoavat MYP- toimintamallissa palveluja Liitteen 3 mukaisesti. Osapuolet sitoutuvat kehittämään uusia palveluja ja toimintamalleja asiakaskohderyhmälle. Osapuolet voivat lisätä ja pilotoida palveluja kohderyhmälle. 7 Johtoryhmä ja johtava henkilö MYP:n toimintaa johtaa MYP-lain (7 ) ja -asetuksen (2-3 ) mukainen johtoryhmä. TE-toimisto on asettanut ( ) työllistymistä edistävälle monialaiselle yhteispalvelulle johtoryhmän, Liite 4. Johtoryhmä nimeää yhteispalvelua johtavan henkilön ja hänelle varahenkilön enintään johtoryhmän toimikaudeksi. Johtava henkilö palkataan Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa puheenjohtajan kutsusta. Esityslista toimitetaan varsinaisille- ja varajäsenille hyvissä ajoissa ennen kokousta. Johtoryhmä laatii itselleen työjärjestyksen toimikaudeksi. 8 Toiminnan kustannukset Työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kansaneläkelaitos vastaavat monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan henkilöstönsä palkkaus- ja muista henkilöstökustannuksista. Monialaisen yhteispalvelun yhteisen toimipisteen toimitila-, laite- ja tietoliikennekustannukset sekä muut monialaisesta yhteispalvelusta ja sen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan työ- ja elinkeinotoimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kesken monialaiseen yhteispalveluun yhteisissä toimipisteissä osallistuvan henkilöstön määrän mukaisessa suhteessa. Kansaneläkelaitos osallistuu kustannuksiin työ- ja elinkeinotoimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kanssa tekemässään sopimuksessa sovitulla tavalla (Laki 1369/ ). Monialaiselle yhteispalvelulle tehdään vuosittain budjetti, johon sisällytetään yhteisesti maksettavat kustannukset. Jokainen kunta järjestää monialaista yhteispalvelua ja vastaa itse kustannuksista tältä osin. Yhteispalvelun talousarvio ja käyttö- sekä toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain kuntien talousarviomenettelyn yhteydessä. Yhteisten kustannusten jakautuminen kuntien kesken on esitetty Liitteessä 5. 9 Henkilörekisteri Te-toimisto ylläpitää MYP-lain 9 :n mukaista monialaisen yhteispalvelun henkilörekisteriä. Rekisteri on Te-toimiston URA-asiakastietojärjestelmän henkilöasiakasrekisterin osarekisteri. Yhteisen tietojärjestelmän (TYPPI-ohjelma) osalta tietojärjestelmärekisteriä ylläpitää Te-toimisto. Käyttöoikeuden monialaisen yhteispalvelun henkilörekisteriin ja tietojärjestelmään myöntää Hämeen Te-toimisto.

11 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 3 (12) Sivu 10 Henkilörekisterin osalta noudatetaan sitä koskevia voimassa olevia lakeja ja -säädöksiä sekä hyvän hallinnon toimintatapaa. 10 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa asti. Sopimusta voidaan muuttaa kaikkien sopijaosapuolten yhteisellä päätöksellä. Ne sopimusta koskevat erimielisyydet, joita ei kyetä neuvottelemalla selvittelemään, ratkaistaan hallintoriitaasiana Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Sopimusta tai sen liitteitä tarkistetaan tarvittaessa. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut siten, että sopimus tulee voimaan

12 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 4 (12) Sivu 11 Allekirjoitukset ja päiväys Tätä sopimusta on tehty (sopijapuolten määrä) samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Kansaneläkelaitos Nimenselvennys, virka-asema :ssa xx.xx.2015 Sami Reunanen, vakuutuspiirin johtaja :ssa xx.xx.2015

13 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 5 (12) Sivu 12 YHTEISTYÖSOPIMUKSEN LIITTEET 1) Yhteiset toimipisteet 2) Yhteisissä toimipisteissä ja muualla työskentelevä henkilöstö 3) Yhteisissä toimipisteissä ja muualla tarjottavat palvelut 4) Johtoryhmän asettamispäätös 5) Kuntien välinen kustannusten jako

14 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 6 (12) Sivu 13 LIITE 1 YHTEISET TOIMIPISTEET Toimipiste Osoite Aukioloajat Forssa Kartanonkatu 10 ma-pe 9 16 Hämeenlinna Sibeliuksenkatu 4 ma-pe 9-12 ja Riihimäki Jarrumiehenkatu 15 ma-pe

15 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 7 (12) Sivu 14 LIITE 2 YHTEISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ JA MUUALLA TYÖSKENTELEVÄ HENKILÖSTÖ Toimipiste Forssa Taustaorganisaatio Tehtävänimike Työaika FSHKY sosiaalityöntekijä Forssa 100 % (vakanssi) sosiaalityöntekijä Tammela 20 % Jokioinen 20 % Ypäjä 10 % Humppila 10 % Forssa 40 % työterveyshoitaja 10 % työnsuunnittelija Jokioinen 50 % Tammela 50 % TE-toimisto asiantuntija 100 % (htv) asiantuntija 100 % Kela suunnittelija tarpeen mukaan (tarkentuu) Toimipiste Hämeenlinna Taustaorganisaatio Nimike Työaika Hämeenlinna - johtava sosiaalityöntekijä (jatkossa tarpeellinen?) - kolme sosiaalityöntekijää - kaksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa - sosiaaliohjaaja (eläkeselvittely, onko mypin resurssi?) - työhönvalmentaja, oppisopimuskoulutettava, aloittaa elokuun alussa (onko mypin resurssi?) Kaikki 100 % Hattula - sosiaalityöntekijä x % Janakkala - Sosiaalityöntekijä 40 % x % - Palveluohjaaja 60 % - Palveluohjaaja 50 % - Palveluohjaaja 20 % - Terveydenhoitaja 50 % - Päihdetyöntekijä 40 % Kela suunnittelija tarpeen mukaan Hämeen Te-toimisto kaikki 100 % 7 asiantuntijaa Toimipiste Riihimäki (Käyntiosoite) Taustaorganisaatio Nimike Työaika

16 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 8 (12) Sivu 15 Riihimäki 1 sosiaalityöntekijä 100% kumpikin 1 sosiaaliohjaaja Hausjärvi? Loppi? Kela suunnittelija tarpeen mukaan Hämeen Te-toimisto 4 asiantuntijaa kukin 100 %

17 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 9 (12) Sivu 16 LIITE 3 YHTEISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ JA MUUALLA TARJOTTAVAT PALVELUT Forssan seutu Forssa/FSHKY sosiaalityö, sosiaaliohjaus, päihdesosiaalityö, kuntouttava työtoiminta, palveluohjaus Hämeen Te-toimisto Kaikki Te-toimiston palvelut Hämeenlinnan seutu Kela Kela tarjoaa ja järjestää työ- ja toimintakykyä edistäviä kuntoutuspalveluja. Kela antaa myös tarvittaessa muuta etuuksia koskevaa neuvontaa. Hämeenlinna sosiaalityö kuntouttava työtoiminta omana ja ostopalveluna Ovat- ryhmät kuntouttavana työtoimintana palkkatukityö tarveharkintainen ja ennalta ehkäisevä toimeentulotuki työttömien terveystarkastukset Hattula sosiaalityö kuntouttava työtoiminta palkkatukityö tarveharkintainen ja ennalta ehkäisevä toimeentulotuki Janakkala sosiaalityö sosiaaliohjaus kuntouttava työtoiminta omana ja ostopalveluna päihdetyö työttömien terveystarkastukset työkyvyn arvioinnit palkkatukityöpaikat perustoimeentulotuki, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Hämeen Te-toimisto Kaikki Te-toimiston palvelut Riihimäen seutu Kela Kela tarjoaa ja järjestää työ- ja toimintakykyä edistäviä kuntoutuspalveluja. Kela antaa myös tarvittaessa muuta etuuksia koskevaa neuvontaa. Riihimäki sosiaalityö sosiaaliohjaus

18 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 10 (12) Sivu 17 kuntouttava työtoimintaan ohjaaminen tarveharkintainen ja ennalta ehkäisevä toimeentulotuki sekä perustoimeentulotuki eläkeselvittely Hausjärvi Loppi sirkku jabang Hämeen TE-toimisto kaikki Te-toimiston palvelut Kela Kela tarjoaa ja järjestää työ- ja toimintakykyä edistäviä kuntoutuspalveluja. Kela antaa myös tarvittaessa muuta etuuksia koskevaa neuvontaa.

19 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 11 (12) Sivu 18 LIITE 4 JOHTORYHMÄN ASETTAMISPÄÄTÖS Hämeen Te-toimisto, , HAMELY264/2015, Harri Jokinen

20 131, SOTE :00 / Pykälän liite: MYP KH yhteistyösopimuksen luonnos Yhteistyösopimuksen malli 12 (12) Sivu 19 LIITE 5 KUNTIEN VÄLINEN KUSTANNUSTEN JAKO Kaikki mukana olevat kunnat vastaavat yhdessä yhteispalveluun nimettävän johtavan henkilön palkkaus- ja muista kustannuksista. Kustannusten jakoperusteena on yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden kokonaismäärän kunnittainen suhdeluku 50 % ja kunnan väestömäärän kunnittainen suhdeluku 50 %. Kustannusten jako tehdään väestömäärän osalta edellisen vuoden tilanteen mukaisesti (väestötiedot), ja 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta määrä edellisen vuoden kuukausikeskiarvon mukaisesti (Kelasto).

21 132, SOTE :00 KH: 825/2015 Sivu 20 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Riihimäen kaupungin konserniohjeluonnokseen Sote 132/ Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa konserniohjeluonnoksesta, LIITE. Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa Riihimäen kaupunkikonsernin. Konserniohjeen tarkoitus on tukea kaupunkistrategian toteutumista, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja tytäryhteisöjen toimintaa. Konserniohjeella on tarkoitus luoda puitteet ensisijaisesti kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Ohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Sosiaali- ja terveystoimen lausunto: Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että koko konsernilla on yhtenäiset ja läpinäkyvät periaatteet, jotka tukevat kaupungin määrittelemän strategian saavuttamista. Tämän vuoksi on suotavaa, että yhteisöjen ohjaus on yhtenäistä riippumatta siitä, minkä hallinnonalan piiriin niiden toiminta kuuluu. Konserniohjeen tulee kytkeytyä valtuuston päättämiin linjauksiin, ja tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Luonnoksessa on huomioitu, että konserniohjeen lisäksi konserniohjauksen välineenä voidaan käyttää myös esimerkiksi tytäryhtiöiden yhtiöjärjestyksiä tai perustamissopimuksia, joihin voidaan hyväksyä keskeisiä konserniohjauksen menettelyjä. Yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta tärkeä periaate Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella, on kannatettava. Konserniohje on seikkaperäinen ja melko yksityiskohtainen. Siinä otetaan kantaa myös johtamisjärjestelmään ja toimivaltasuhteisiin. Sosiaalija terveyslautakunta katsoo, että yksityiskohtaiset toimivaltasuhteet ja työnjako tulee määritellä hallinto-, johto- ja toimintasäännöissä. Jos kuitenkin toimivalta määritellään konserniohjeessa, tulee lautakunnan roolia täsmentää ja laajentaa. Sille ajateltu rooli toiminnan seuraajana ja epäkohtien raportoijana ei ole riittävä. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että sen luonnollinen tehtävä on toimia myös ennakoiden ja vuorovaikutuksessa sekä yhteistyössä toimialueeseensa liittyvien kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kanssa yhteisten tavoitteiden asettamiseksi ja synergian luomiseksi. Sama koskee hallintojohtajan ja toimialajohtajan välistä työnjakoa. Toimialajohtajan rooliksi on määritelty seuraaminen ja sen perusteella tehtyjen havaintojen raportointi. Käytännössä kuitenkin sosiaali- ja terveystoimen integraatio ja kustannustehokas yhteensovittaminen edellyttävät suunnitelmallista yhteistyötä ja toiminnan sekä talouden ennakointia ja yhteistä suunnittelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt sekä muut merkittävät toimijat ovat jatkuvassa yhteistyössä sekä yhteisten tavoitteiden asettamiseksi että rajapintaprosessien ja yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi. Tällaisen kumppanuuden ja dialogin jatkuminen ja edelleen kehittyminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämä tulee huomioida

22 132, SOTE :00 KH: 825/2015 Sivu 21 viranhaltijoiden välistä työnjakoa suunniteltaessa ja määriteltäessä myös konserniohjauksen osalta. Hallintojohtajan rooli olisi sosiaali- ja terveyslautakunnan mielestä pikemminkin koordinoiva ja koko kaupungin osalta intressejä yhteen sovittava kuin taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden valmistelusta vastaava. Viimeksi mainittu tehtävä kytkeytyy pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon osalta siitä vastaavan lautakunnan sen alaisten johtavien viranhaltijoiden tehtäväkenttään. Keskitetyissä konsernitoiminnoissa mainitaan ympäristöpolitiikka ja sen tavoitteiden huomioiminen tytäryhtiöiden toiminnassa. Sosiaali- ja terveystoimi pitää tärkeänä, että tämän lisäksi valtuuston hyväksymä lapsivaikutusten arviointi tai laajemminkin sosiaalisten vaikutusten arviointi mainitaan konserniohjeessa. Ennakkokäsityksen hankkimiseen voidaan kytkeä myös näiden tekijöiden arviointi milloin se ei ole ilmeisen tarpeetonta. (ms) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa konserniohjeluonnoksesta edellä esitetyn lausunnon kaupunginhallitukselle. Päätös: Täytäntöönpano päätösote/kaupunginhallitus, sosiaali- ja terveysjohtaja Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni, puh

23 132, SOTE :00 / Pykälän liite: RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE1.0 Sivu 22 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE LUONNOS 1.0 Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa Riihimäen kaupunkikonsernin. Konserniohje tukee kaupunkistrategian toteutumista, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja tytäryhteisöjen toimintaa. Konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Ohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. 1. Konserniohjeen soveltamisala, käsittely ja sitovuus Konserniohjeiden soveltamisala Konserniohje koskee kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymissä ja kaupungin osakkuusyhteisöissä kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Kaupungin edustajien tulee lisäksi pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös niissä yhteisöissä, jotka eivät kuulu kaupunkikonserniin, mutta ovat kaupungille toiminnallisesti tärkeitä. Konserniohjeen käsittely Konserniohjeen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Konserniohje käsitellään ja hyväksytään kaupungin määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen yhtiökokouksissa tai vastaavissa toimielimissä. Samalla tytäryhteisö sitoutuu kokonaisuudessaan konserniohjeen noudattamiseen. Yhtiön toimitusjohtaja vastaa siitä, että ohjeet käsitellään yhtiössä aina toimielinten jäsenten vaihtuessa. Asian käsittelystä tytäryhteisön toimielimen kokouksessa on toimitettava pöytäkirjanote konserni- ja hallintopalvelukeskukseen. Konserniohjeen lisäksi konserniohjauksen välineenä voidaan käyttää esimerkiksi tytäryhtiöiden yhtiöjärjestyksiä tai perustamissopimuksia, joihin voidaan hyväksyä keskeisiä konserniohjauksen menettelyjä. Konserniohjeen sitovuus Konserniohjeita noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä, yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Mikäli konserniohje on ristiriidassa em. säännösten kanssa, yhteisön johdon tulee välittömästi kirjallisesti ilmoittaa ristiriidasta konsernijohdolle. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate).

24 132, SOTE :00 / Pykälän liite: RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE1.0 Sivu 23 Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Konserniohjeen noudattamatta jättäminen voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen, jos ohjeen noudattamatta jättäminen aiheuttaa merkittävää haittaa tai vahinkoa tytäryhteisölle tai kaupunkikonsernille. 2. Kaupunkikonsernin johtamisjärjestelmä ja toimivaltasuhteet Konsernijohto Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto, kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Konsernijohto vastaa kaupunkikonsernin ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta (konsernivalvonta). Tytäryhtiöiden hallitusten kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on kaupunginjohtajalla, hallintojohtajalla, kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja konsernijaoston puheenjohtajalla. Kaupunginvaltuusto - päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista - hyväksyy konsernitilinpäätöksen - hyväksyy omistajapoliittiset linjaukset - hyväksyy konserniohjeen - antaa kaupunkikonserniin kuuluville yhteisöille yksityiskohtaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kaupunginhallitus - vastaa kaupunkistrategian (sisältää mm. omistajapoliittiset linjaukset) valmistelusta ja täytäntöönpanosta - vastaa kaupunkikonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginhallituksen konsernijaosto - nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai muihin vastaaviin toimielimiin. Asunto- ja kiinteistöyhtiöihin edustajat nimeää kuitenkin tekninen lautakunta. - valmistelee ja nimeää ehdokkaat tytäryhteisöjen hallituksen jäseniksi - antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa toimielimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, jollei ohjeiden antamista ole johtosäännöllä annettu kaupungin muulle viranomaiselle. Asunto- ja kiinteistöyhtiöissä kaupunkia edustaville henkilöille ohjeet antaa tekninen lautakunta. - antaa ohjeet merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista linjaratkaisuista yhteisöjen hallituksissa toimiville kaupungin edustajille - seuraa kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista Lautakunta

25 132, SOTE :00 / Pykälän liite: RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE1.0 Sivu 24 - vastaa erityistoimialaansa kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista yhtiön johdolle ja raportoi tarvittaessa konsernijaostolle Kaupunginjohtaja - johtaa kaupunginhallituksen alaisena omistajapolitiikkaa - seuraa kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kaupunginhallitukselle - seuraa kaupunkikonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginhallitukselle Hallintojohtaja - vastaa keskeisten tytäryhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden valmistelusta kaupunginvaltuustolle yhteistyössä konsernijaoston ja tytäryhteisöjen hallitusten ja operatiivisen johdon kanssa - seuraa kaupunkikonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginhallitukselle Toimialajohtaja - seuraa toimialallaan kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa konsernijohdolle - seuraa toimialallaan kaupunkikonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä konsernijohdolle 3. Toiminnan ja talouden suunnittelu ja konserniraportointi Toiminnan ja talouden suunnittelu Kaupunginvaltuusto määrittelee valtuustokausittain merkittäville tytäryhteisöille ja kuntayhtymille ja kaupunginhallituksen konsernijaoston määrittelemille osakkuusyhteisöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet ohjaavat kaupungin edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Tavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutuminen on arvioitavissa tai mitattavissa. Tavoitteiden toteutuminen raportoidaan kaupungille vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Tytäryhteisön tulee raportoida välittömästi, mikäli sen toimintaan liittyy olennaisia poikkeamia kaupungin määrittämistä tavoitteista. Konsernijohto voi pyytää harkintansa mukaan myös muita selvityksiä yhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Konsernijohto antaa yksityiskohtaisempaa ohjausta sekä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa pyrkii tukemaan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamista sekä tavoitteiden saavuttamista. Edellä mainittuja tavoitteita on mahdollista tarkistaa kaupungin talousarvioprosessin yhteydessä, mikäli toiminnassa tai taloudessa on tapahtunut oleellisia muutoksia. Tytäryhteisöt laativat toiminnastaan ja taloudestaan taloussuunnitelman, jonka ensimmäinen vuosi tarkennetaan seuraavan vuoden talousarvioksi. Taloussuunnitelma laaditaan vähintään kolmeksi vuodeksi ja suunnitelmaan liittyvä investointisuunnitelma vähintään viideksi vuodeksi. Taloussuunnitelmassa tulee esittää Riihimäen kaupungin tytäryhteisölle asettamat tavoitteet ja yhteisön niiden pohjalta päättämät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi kuin myös mittarit/arviointimenetelmät, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan.

26 132, SOTE :00 / Pykälän liite: RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE1.0 Sivu 25 Taloussuunnitelman tulee olla niin informatiivinen, että sen avulla voidaan tehdä johtopäätökset yhteisön toiminnan ja talouden kehityksestä. Suunnitelmassa esitetään kunkin vuoden tulos- ja rahoituslaskelmat sekä keskeisten meno- ja tuloerien suhteellinen muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Samoin suunnitelmassa esitetään ko. toimialaa kuin myös taloutta kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut. Taloussuunnitelma ja siihen sisältyvät talousarvio käsitellään yhteisön toimielimessä ko. talousarviovuotta edeltävän syksyn aikana viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Tarkemmat ohjeet taloussuunnitelman laatimisesta antaa tarvittaessa talousjohtaja. Konsernitilinpäätös Kaikkien kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen tilikausi on kalenterivuosi. Konserniyhteisöissä tulee noudattaa kirjanpitolain mukaisia kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteita, kuntalain konserniyhteisöjä koskevia säännöksiä sekä hyvää kirjanpitotapaa. Konsernitilinpäätöstä varten tarvittavat tiedot toimitetaan kaupungille taloushallinnon määräämällä tavalla ja muodossa erikseen annettaan aikataulun mukaisesti. 4. Keskitetyt konsernitoiminnot Hankintayhteistyö Jollei voimassa olevasta lainsäädännöstä muuta johdu, tytäryhteisöjen tulee noudattaa hankinnoissaan lakia julkista hankinnoista ja Riihimäen kaupungin hankintaohjeita. Sidosyksiköiden osalta suositellaan, että ne hyödyntävät keskitettyä kilpailutusta ja hankintasopimuksia. Rahoitus- ja sijoitustoiminta Ne kaupungin yksin omistamat tytäryhteisöt, joiden rahoitus- ja sijoitustoiminnan keskittämisestä on saatavissa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, liittyvät kaupungin taloushallinnon hoitaman kaupungin sisäisen rahoituspalvelun asiakkaiksi. Muiden tytäryhteisöjen kohdalla voidaan menetellä samalla tavoin, mikäli niiden kanssa niin sovitaan. Rahoituspalveluun liittymisestä päättää talousjohtaja. Henkilöstöpolitiikka Konsernin tytäryhteisöt pyrkivät noudattamaan toiminnassaan soveltuvin osin kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteita. Etenkin harkinnanvaraisten työsuhteen etujen myöntämisessä yhteisöt pyrkivät noudattamaan kaupungin käytäntöä. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi harkinnanvaraiset palkkaedut ja harkinnanvarainen työvapaa sekä työntekijän oikeus henkilöstökoulutukseen, luontoissuorituksiin ja lisäeläke-etuihin.

27 132, SOTE :00 / Pykälän liite: RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE1.0 Sivu 26 Henkilöstön hankinnassa tulee yhteisöjen ottaa huomioon konsernin sisäiset henkilöstön siirtotarpeet. Tytäryhteisöt liittyvät jäseneksi kuntatyönantajan perustamaan työnantajayhteisöön, ellei toiminnan laatu ja tytäryhtiön etu muuta edellytä. Tytäryhteisöt järjestävät eläkevakuutuksensa Kuntien eläkevakuutuksessa silloin, kun se on kaupungin edun mukaista eikä tytäryhtiön etu muuta edellytä. Ympäristöpolitiikka Tytäryhtiöiden tulee noudattaa toimintansa suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita. Raportti ympäristöpolitiikan toteutumisesta toimitetaan ympäristökeskukseen samassa aikataulussa kuin tilinpäätös taloushallinnolle. Raportit sisällytetään kaupungin ympäristöraporttiin. 5. Sisäinen valvonta ja kokonaisvaltainen riskienhallinta Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestäminen kuuluu tytäryhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Tytäryhteisön hallituksen on huolehdittava siitä, että yhteisössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt osaksi johtamista ja päätöksentekoa ja että yhteisössä seurataan valvonnan toimivuutta. Tytäryhteisöjen toimitusjohtajan tai vastaavan on huolehdittava riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan toteuttamisesta ja ylläpitämisestä sekä toimivuuden varmistamisesta. Tytäryhteisöjen hallitusten on huolehdittava siitä, että riskienhallinnan periaatteet on määritelty ja että yhteisön toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niitä seurataan. Kokonaisvastuu tytäryhteisön riskienhallinnasta kuuluu yhteisön hallitukselle. Tytäryhteisön sisäinen tarkastus ja tilintarkastajat arvioivat prosesseja, joilla organisaatiossa varmistetaan, että merkittävät riskit on ymmärretty ja että niitä hallitaan asianmukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida konsernijohdolle ja riskienhallintatyöryhmälle merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. Käytännössä raportointi toteutetaan tytäryhteisön hallituksen laatimassa toimintakertomuksessa, jossa tulee selostaa hallituksen tietoon tulleet merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä periaatteet, joiden mukaan sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty. Tämän lisäksi tytäryhteisöjen hallituksen on raportoitava viipymättä konsernijohdolle, jos yhtiön toimintaan liittyvän merkittävän riskin realisoituminen on todennäköistä. 6. Omistajan ennakkokäsityksen hankkiminen ja tytäryhteisön tiedottamisvelvollisuus Tytäryhteisön on jo valmisteluvaiheessa hankittava konsernijaoston ennakkokäsitys, jos päätettävä asia on merkittävä. Velvollisuus ennakkokäsityksen hankkimiseen on tytäryhteisön toimitusjohtajalla tai hallituksen puheenjohtajalla. Tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajan velvollisuutena on valvoa, että ennakkokäsitys on haettu ja että se kirjataan pöytäkirjaan siinä kokouksessa, jossa päätös tehdään.

28 132, SOTE :00 / Pykälän liite: RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE1.0 Sivu 27 Konsernijaoston ennakkokäsitys haetaan seuraavista asioista päätettäessä: - liiketoiminnan merkittävä laajentaminen tai merkittävä investointi - yhtiöjärjestyksen tai vastaavan muuttaminen - tytäryhteisön perustaminen - yhteisön toiminta-ajatuksen muuttaminen - yhteisön toiminnan muuttaminen siten, että yhteisö voi menettää hankintalainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuvan sidosyksikköasemansa suhteessa kuntaan - osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen - liiketoiminnan tai sen merkittävän osan myyminen - yrityskauppa - merkittävä lainanotto tai vakuuden antaminen - fuusio tai diffuusio - omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan - merkittävä henkilöstöpoliittinen ratkaisu - toimitusjohtajan/toiminnanjohtajan valinta - olennainen laskentaperiaatteiden muutos - muu yhtiön kannalta merkittävä asia Omistajan ennakkokäsityksen hankkiminen ei ole määrämuotoinen hallinnollinen toimi. Ennakkokäsityksen hankinta on kuitenkin tehtävä dokumentoidusti. Konsernijaostolle on toimitettava riittävät tiedot asiasta ennakkokäsityksen muodostamista varten Omistajan ennakkokäsityksen hankkiminen ei muuta tytäryhteisön oikeudellista asemaa ja vastuuta. Yhtiön hallitus ja toimiva johto kantavat aina vastuun tekemistään päätöksistä ja yhtiön johtamisesta. Tytäryhteisöillä on lisäksi velvollisuus tiedottaa konsernihallintoa ennen muun merkittäväksi katsottavan asian julkiseksi tuloa. Tiedottamisvelvollisuudesta vastaavat tytäryhteisön toimitusjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Tiedottamisvelvollisuus täytetään olemalla yhteydessä konsernijohtoon. 7. Tytäryhteisön hallituksen kokoonpano ja hallituksen jäsenen valinta Kaupunki edellyttää, että sillä on vähintään omistusta vastaava tai erilliseen sopimukseen perustuva edustus eri yhteisöjen hallintoelimissä. Hallituksen jäseniksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä toimialan, organisaation toiminnan sekä hallinnon, talouden ja johtamisen asiantuntemus. Hallituksen kokoonpanon tulee heijastaa eri taustoja ja näkökulmia. Strategisten tytäryhteisöjen hallituksessa tulee olla konsernijohdon edustus. Konsernijaosto valmistelee hallitusten jäsenten nimitykset yhteistyössä tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajan kanssa. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa tarvittaessa jäsenten valintaa koskevan ohjeen yhtiökokousedustajalle. Konsernijaosto ottaa samalla kantaa yhtiön hallitukseen valittavien jäsenten määrään. Kaupunkikonserniin kuuluvissa yhtiöissä noudatetaan tasa-arvolakia. Tasa-arvolaki edellyttää, että hallituksen jäseniksi valitaan tasapuolisesti miehiä ja naisia.

29 132, SOTE :00 / Pykälän liite: RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE1.0 Sivu 28 Kaupunki edellyttää yhteisöissä toimivilta edustajiltaan aktiivista osallistumista ja perehtymistä yhteisön toimintaan ja aktiivista yhteydenpitoa konsernijohtoon. Edelleen edustajilta edellytetään kaupungin asettamien tavoitteiden, linjausten ja ohjeiden tuntemista sekä niiden välittämistä yhteisön tietoon. 8. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tytäryhteisöt laativat yhteisön hallitustyöskentelyssä noudatettavat ohjeet hyvästä hallintoja johtamistavasta (corporate governance). Ohjeiden laatimisessa hallitukset noudattavat soveltuvin osin Kuntaliiton suositusta. 9. Asiakirjojen toimittaminen Konserniyhteisöt toimittavat asiakirjat kaupungille seuraavasti: Yhtiökokouskutsut ja vastaavat - yhtiökokouskutsut toimitetaan kirjallisesti osakeyhtiölain mukaisesti Riihimäen kaupungille osakkeenomistajana Riihimäen kaupungin kirjaamoon. Teknisen lautakunnan valvontavastuulla olevien yhtiöiden yhtiökokouskutsut lähetetään kuitenkin tekniseen keskukseen. Lisäksi kutsut lähetetään aina suoraan myös kaupungin ilmoittamille yhtiökokousedustajalle Esityslistat ja pöytäkirjat - yhtiökokous- tai vastaavat pöytäkirjajäljennökset ja hallitusten pöytäkirjajäljennökset toimitetaan Riihimäen kaupungin kirjaamoon - teknisen lautakunnan valvontavastuulla olevien yhtiöiden pöytäkirjajäljennökset lähetetään kuitenkin tekniseen keskukseen. - yhteisön hallituksen esityslistan ja pöytäkirjan toimittavat kaupungille ne yhteisöt, joiden kanssa asiasta on sovittu osakassopimuksella tai joiden toimittamisesta kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto tai tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen Talousarviot, taloussuunnitelmat ja tilinpäätökset - talousarvio ja taloussuunnitelma, asianmukaisesti allekirjoitettu tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus toimitetaan Riihimäen kaupungin kirjaamoon - keskushallinto laatii yhteenvedon yhteisöjen talouden kehityksestä ja toimittaa yhteenvedon ao. toimielimelle ja kaupunginhallitukselle. Konsernitilinpäätöksen laadintaan liittyvät tilinpäätöstiedot ja asiakirjat - konsernitilinpäätöksen valmisteluun liittyvät tilinpäätöstiedot toimitetaan RHL-Data Oy:lle Riihimäen kaupungin taloushallinnon antamien ohjeiden mukaisesti 10. Konsernipalvelut Tytäryhteisön tukipalvelut tulee hankkia määräajoin toteutettavan tarjouskilpailun perusteella. Jos kaupungilla on käytössä ylimääräistä tukipalvelukapasiteettia, tytäryhteisön on ensisijaisesti käytettävä tätä.

30 132, SOTE :00 / Pykälän liite: RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE1.0 Sivu 29 Tytäryhteisön tietoteknisissä järjestelmähankinnoissa tulee selvittää kaupungin käytössä olevien järjestelmien soveltuvuus yhteisön tarpeisiin. Tavoitteena on, että konsernin yksiköt käyttävät mahdollisuuksien mukaan yhteisiä järjestelmiä ja tietoliikenneratkaisuja. Tekninen virasto koordinoi konsernin tilojen käyttöä. Ensisijaisena tavoitteena on kaupungin omistamien tilojen hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle. 11. Kuntakonsernin tarkastus ja valvonta Tytäryhteisön tilintarkastajaksi tulee valita kaupungin tilitarkastaja. Konsernijohdon nimeämällä sisäisellä tarkastajalla on oikeus tarkastaa tytäryhteisön toimintaa haluamassaan laajuudessa. Yhteisö antaa tarpeelliset tiedot tarkastuksen toimittamiseksi. Kaupungin tarkastuslautakunnan tehtävänä on huolehtia kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Tämä tarkoittaa kaupunkikonsernin tilintarkastuspalvelujen kilpailuttamiseen liittyvien tarjousten pyytämistä, tarjousvertailujen tekemistä ja tilintarkastajaehdokkaiden nimeämistä. Tilintarkastajan valinnan päättää kuitenkin ao. tytäryhteisön toimielin. Tarkastuslautakunta valmistelee myös koko kaupunkikonsernin tarkastusten linjaukset. Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. 12. Tiedottaminen konsernia koskevista asioista Kuntalain 29 :n mukaisesti kunnan on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille kunnan toiminnasta. Yhteisöjä koskevasta tiedotuksesta vastaa yhteisön puolesta hallitus ja toimitusjohtaja sekä kaupungin puolesta konsernijohto. Yhteisöjen tiedottamisen on tuettava konsernin asettamia tavoitteita ja toimintapolitiikkaa. Yhteisöjä koskevassa tiedottamisessa ja tietojen antamisessa tulee huomioida kaupungin yleiset tiedotusperiaatteet sekä julkisuus- ja salassapitosäännökset. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

31 133, SOTE :00 PETULA: 1020/2015 Sivu 30 Perhepalveluiden palveluohjauksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan nimikkeen muuttaminen palveluohjaajaksi Sote 133/ Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella palveluohjauksessa ja arvioinnissa on kolme vakanssia; kaksi sosiaalityöntekijän ja yksi sosiaaliohjaajan. Tällä hetkellä vakansseista ovat täytettynä yhden sosiaalityöntekijän ja yhden sosiaaliohjaajan vakanssi. Palvelualueella on tarkoitus kehittää lapsiperheiden keskitettyä palveluohjasta, neuvontaa sekä arviointia ja perustaa siihen oma yksikkönsä, jotta asiakasohjausta voidaan hoitaa asiakaslähtöisesti ja hallitusti. Yksikössä tulee toimia yksi sosiaalityöntekijä, jonka vastuulla ovat erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat (Shl 42 ). Toiminta ei edellytä välttämättä kahta sosiaalityöntekijän vakanssia vaan toisen sosiaalityöntekijän tehtävä vastaa sosiaaliohjaajan tehtäviä. Täyttämättä oleva sosiaalityöntekijän vakanssi on ollut haettavana kahdesti ilman, että siihen on ollut yhtään kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa (Kelpoisuusehtona on lain 272/ mukainen sosiaalityöntekijän pätevyys). Sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on haasteellista sosiaalityöntekijäpulan vuoksi. Palveluohjauksessa ja arvioinnissa toimivien työntekijöiden nimikkeiden tulisi kuvata siellä tehtävää työtä siten, että tehtävänkuva hahmottuu myös asiakkaille. Monissa kunnissa on otettu käyttöön palveluohjaajan nimike. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palveluohjauksessa ja arvioinnissa tulisi työskennellä yksi sosiaalityöntekijä ja kaksi palveluohjaajaa. Sosiaaliohjaajan nimikettä esitetään muutettavaksi palveluohjaajan nimikkeeksi. Palveluohjaajan nimike kuvaa paremmin kyseistä tehtäväkuvaa ja on jo monessa kunnassa yleisesti käytössä. Asianosaista sosiaaliohjaajaa on kuultu nimikkeenmuutosasiassa. Kuuleminen on pidetty Sosiaalityöntekijän nimikettä esitetään muutettavaksi palveluohjaajan nimikkeeksi, koska on todennäköisempää löytää tehtävään pätevä palveluohjaaja (sosiaaliohjaaja) ja tehtävä ei edellytä välttämättä sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Nimikemuutos tuo kustannussäästöä noin vuositasolla. (mm) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän nimikkeiden muuttamista palveluohjaajan nimikkeiksi alkaen. Päätös: Täytäntöönpano päätösote/kaupunginhallitus, palvelualuepäällikkö, perhepalveluiden palveluesimies, Anneli Wilenius Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa palvelualuepäällikkö Marjo Mutanen, puh

32 134, SOTE :00 PETULA: 995/2015 Sivu 31 Odotusajat vanhusten palveluihin Sote 134/ Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) velvoittaa kuntia julkaisemaan vähintään puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava siten, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Kunnan on tehtävä päätös iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen ja suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä palvelut siten ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Riihimäen kaupungin koti- ja vanhuspalveluiden hakemukseen perustuvia iäkkäiden sosiaalipalveluja ovat sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut, kotihoito ja sen tukipalvelut, omaishoidon tuki ja ympärivuorokautiset hoivapalvelut (tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito). Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Asiakkaat ovat saaneet päätöksen 3 viikon kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut Kotihoidossa odotusaika hakemuksesta kotihoidon toteutumiseen on ollut 1-3 arkipäivää. Kiireellinen kotihoidon palvelu on aloitettu samana päivänä, kun hakemus/pyyntö on vastaanotettu. Vanhusten päivätoiminnassa odotusaika myönnettyyn palveluun on toteutunut viikon sisällä. Ateriapalvelun ja kauppapalvelun odotusaika on ollut 1-3 arkipäivää. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen käsittelyaika on ollut keskimäärin 1,5 kuukautta. Ympärivuorokautiset hoivapalvelut Asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarpeen selvitys on voitu aloittaa noin 2 viikon aikana yhteydenotosta. Päätös asiakkaalle on voitu tehdä noin viikon sisällä siitä, kun tarvittavat toimintakykyselvitykset on saatu asiakasta hoitavalta taholta. Tehostetun palveluasumisen paikan keskimääräinen odotusaika on ollut 5,2 kuukautta ja laitoshoitoon 3,3 kuukautta. (kk) Ehdotus/stj: