YLEISTÄ PAIMION LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISTÄ PAIMION LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA"

Transkriptio

1 1 YLEISTÄ Tämä opinto-opas sisältää tietoja erityisesti koulun opetusjärjestelyistä, kursseista, arvostelusta sekä eräistä muista opintoihin liittyvistä käytännön asioista. Paimion lukioon aikoville jaetaan kevään kuluessa tämän opinto-oppaan lisäksi lukion kurssiselosteet ohjeineen, valintakortti sekä viimeisenä kurssitarjotin. Kurssitarjottimen avulla voi suunnitella ensimmäisen vuoden ohjelman valintojensa mukaan. Kesäkuussa lukioon valituille postitetaan oppikirjaluettelo. Yhdeksäsluokkalaisille järjestetään informaatiotilaisuuksia ja heidän vanhemmilleen yläkoulu järjestää vanhempainillan. Lukio on syksystä 1995 alkaen mukana Salon seudun oppilaitosten yhteistyössä. Sitä kautta halukkailla lukion oppilailla on mahdollisuus yhdistää ammatillisia opintoja ja lukion opintoja. Tällä tavoin Paimion lukio pystyy tarjoamaan tavallaan neljä erilaista erityislukio-ohjelmaa. Samoin on yhteistyö aloitettu Livia-opiston Paimion toimipisteen kanssa. Siten Paimion lukion oppilas voi valita kursseja pieneläinhoidon linjalta tai metsälinjalta. Vastaavasti Livia-opistossa opiskeleva voi valita lukio-opintoja siten, että pystyy neljässä vuodessa suorittamaan ylioppilastutkinnon pakollisissa aineissa. Paimion lukion opiskelija voi myös valita ATK-opintoja Turun avoimessa yliopistossa. Musiikkiopistossa suoritettuja opintoja hyväksytään harkinnan mukaan lukion kursseiksi. PAIMION LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Syksyllä 2005 astui voimaan nykyinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin, mutta on kuitenkin koulukohtainen. Opetussuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Alle on valittu opetussuunnitelmasta muutamia keskeisiä ajatuksia. Paimion lukio on toiminta-ajatuksensa mukaisesti keskiasteen yleissivistävä oppilaitos, jonka tehtävä on toimia osana koulujärjestelmää antamalla oppilaille hyvät valmiudet jatko-opintoihin, opiskeluvalmiuksiensa kehittämiseen sekä itsensä kehittämiseen. Lukion opetus- ja kasvatustyön tavoitteena on utelias, oppimishaluinen ja aktiivinen nuori. Lukio tukee oppilaiden kasvua entistä nopeammin muuttuvaan yhteiskuntaan, joka edellyttää itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta, soveltavaa tietojen hallintaa sekä yhä monipuolisempaa itseilmaisua ja viestintätaitojen kehittämistä. Koulu pyrkii vahvistamaan kypsyyteen kuuluvia valmiuksia itse realistisesti arvioida omia mahdollisuuksiaan, asettaa tavoitteita sekä kykyä kantaa vastuuta omista ratkaisuista. Lukio tukee oppilaiden yksilöllisen persoonallisuuden kasvua ja humaanin arvomaailman muotoutumista. Paimion lukio jatkaa kansainvälisenä UNESCO-kouluna. Siten pyritään toteuttamaan kansainvälisyyskasvatusta, joka tähtää kulttuurien tuntemisen ja kansainvälisen yhteisymmärryksen lisäämiseen, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien turvaamiseen kaikille, rauhan vakiinnuttamiseen sekä maailman voimavarojen oikeudenmukaiseen jakoon ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tätä tavoitetta pyritään toteuttamaan monipuolisesti painottamalla mainittuja teemoja eri oppiaineissa.

2 2 KOULUTYÖN YLEINEN JÄRJESTELY LUOKATTOMUUS Luokattomuus tarkoittaa, että oppilas etenee portaattomasti lukion oppimäärään kuuluvia kursseja suoritusohjeiden mukaisesti suorittaen. Oppilas on luokaton sikäli, ettei hän kuulu mihinkään samana pysyvään luokkaryhmitykseen eikä ole sidottu mihinkään ikäluokkaan. Jokaisen kurssin opetusta varten opetusryhmä muodostuu oppilaiden valitessa itse opinto-ohjelmansa opetustarjottimelta (kurssijärjestyksestä). Luokattomassa järjestelmässä opetusjärjestelyjen perusrakenteita ovat kurssi- ja jaksomuotoisuus. Opetus järjestetään siten, että opetukseen osallistuen oppilas voi suorittaa lukion oppimäärän 16 jaksossa 6-jaksojärjestelmässä. KURSSIMUOTOISUUS Lukiossa opiskeltavien aineiden oppimäärät on jaettu kursseihin. Kukin kurssi on itsenäinen kokonaisuus, jonka opiskeluun on varattu keskimäärin 38 tuntia. Eri aineiden kurssimäärät näkyvät tässäkin opinto-oppaassa. Kurssien sisällöt suoritusohjeineen ovat kurssiselosteessa. JAKSOTUS Paimion lukiossa toteutetaan jakso-opiskelua. Lukuvuosi (38 työviikkoa) jaetaan kuuteen yhtä pitkään osaan eli jaksoon. Kunkin oppiaineen yksi kurssi luetaan yleensä yhdessä jaksossa. Jokaisessa jaksossa on 4-6 oppiainetta, jolloin kutakin ainetta on 6 tuntia viikossa. Näiden keskitetysti opiskeltavien aineiden rinnalla luetaan hajautetusti jotakin tai joitakin oppiaineita, esimerkiksi liikuntaa (2 tuntia/viikko). Jokaisella jaksolla on oma perustyöjärjestyksensä. Oppilaiden erilaisista valinnoista johtuen saattaa oppilaan päivittäinen työaika eri jaksoissa huomattavastikin vaihdella. Jakson päätteeksi on koeviikko, jonka aikana aamupäivisin on kokeita ja iltapäivisin preppausta tuleviin kokeisiin tai muuta opettajan määrittelemää ohjelmaa. OPINTOJEN OHJAUS Oppilaat on jaettu ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja ja hänen johdollaan viikoittainen ryhmätuokio (10 min sovittuna viikon-päivänä). Ryhmätuokiossa käsitellään ajankohtaisia koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviä asioita. Ryhmänohjaajan tehtävä on ohjata, seurata ja valvoa ryhmänsä oppilaiden koulunkäyntiä ja edistymistä. Hänen tulee tiedottaa ryhmälleen koulunkäyntiin liittyvistä asioista, suunnitella ryhmän yhteistä toimintaa, tehdä ryhmän puolesta aloitteita ja toimia ryhmänsä ja siihen kuuluvien oppilaiden asioiden ajajana. Hän toimii myös yhdyssiteenä ryhmänsä oppilaiden, muiden opettajien ja kotien välillä. Tarvittaessa hän ohjaa oppilaan rehtorin, oppilaanohjaajan tai muiden asiantuntijoiden vastaanotolle. Oppilaanohjaaja vastaa ohjaustoiminnan organisoinnista. Yleisen opintojen ohjauksen lisäksi hän antaa jatko-opiskeluun ja uranvalintaan liittyviä tietoja ja opastusta henkilökohtaisesti ja pienryhmissä sopimuksen mukaan. Oppilaanohjaaja tiedottaa vastaanottoajoistaan tarvittaessa jaksoittain. Oppilaanohjaaja toimii myös yhdyssiteenä

3 koulun, kodin, jatko-oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. 3 Oppilas suorittaa lukion aikana opinto-ohjauksesta vähintään yhden pakollisen kurssin. Keskimäärin opinto-ohjauksen luokkatunteja on 12 lukuvuodessa. Ryhmänohjaajien tuokioita ei lasketa tähän. SUORITUSOHJEET OPISKELUAIKA JA TYÖMÄÄRÄ Lukion suorittaminen kestää 2-4 opintovuotta niin, että oppilas voi saada päättötodistuksen ja osallistua ylioppilastutkintoon 6-jaksojärjestelmässä joutuisimmillaan kymmenen jakson ja pisimmillään 24 jakson opiskelun jälkeen. Opintojen nopeuttaminen edellyttää kuitenkin aina itseopiskelua ja kurssien/aineiden tenttimistä. Kaikkien valittujen kurssien opetukseen osallistumalla lukio-opinnot kestävät vähintään 3 opintovuotta. Ylioppilastutkinnon hajauttaminen kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle on mahdollista. Rehtori voi myöntää perustellusta syystä hakemuksesta oikeuden käyttää lukion oppimäärän suorittamiseen kuusi lisäjaksoa, jolloin suorittamisen maksimiksi muodostuu 30 jakson opiskelu 6-jaksojärjestelmässä (5 vuotta). Lukion oppimäärän suorittamiseksi oppilaan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään 75 kurssia. Säädettyä ylärajaa ei ole. Tuntijaon mukaisten pakollisten kurssien on kuuluttava opinto-ohjelmaan. Oppilaan on opiskeltava joko opetukseen osallistuen tai itsenäisesti tai muissa oppilaitoksissa jaksossa vähintään kolmea kurssia, ellei hänelle ole myönnetty lupaa keskeyttää opintonsa määräajaksi tai ellei rehtori perustellusta syystä anna lupaa opiskella jossain jaksossa kolmea kurssia vähäisempää kurssimäärää. OPISKELUN ALOITTAMINEN Opiskelun voi aloittaa luokattomassa lukiossa aina jakson alkaessa. OPISKELUN KESKEYTTÄMINEN Oppilaan edellytetään opiskelevan yhtäjaksoisesti. Rehtori voi kuitenkin erityisestä syystä antaa luvan opiskelun keskeyttämiseen. Vaihto-oppilaiksi ulkomaille hyväksytyille keskeytyslupa myönnetään aina. OPISKELUN LOPETTAMINEN Jos oppilas eroaa, hänen tulee, keskusteltuaan asiasta ryhmänohjaajan ja rehtorin kanssa, tehdä eroilmoitus ja antaa eroamiseen liittyvät tiedot rehtorille saadakseen erotodistuksen. Jos eroava oppilas laiminlyö neuvottelut ja tietojen antamisen, hän vaarantaa opintotukietunsa.

4 4 OPINTO-OHJELMAN VALINTA Opiskeltavat kurssit jakautuvat kolmeen ryhmään: kaikille pakolliset kurssit, syventävät kurssit (valinnaisia) sekä soveltavat kurssit (valinnaisia, yleensä koulukohtaisia). Opinto-ohjelma suunnitellaan alustavasti jo lukioon pyrittäessä koko lukiota varten. Valintoja voi vielä myöhemmin muuttaa. Valintaa tehdessään oppilaan tulee ottaa huomioon 1. kokonaiskurssimäärän minimivaatimukset. Kolmelle vuodelle kurssit jakautuisivat esimerkiksi: ensimmäinen vuosi 28-, toinen vuosi 28- ja kolmas vuosi 19-. Jotta kokonaiskurssimäärä saadaan suoritettua kolmessa vuodessa, on jaksoa kohti valittava keskimäärin 4-5 kurssia. 2. omat mieltymyksensä ja mahdolliset uratoivomuksensa. Pakolliset kurssit Pakolliset kurssit ovat nimensä mukaisesti kaikille pakolliset kuitenkin niin, että oppilas valitsee opiskeleeko hän lyhyttä vai pitkää matematiikkaa. Taideaineista sekä musiikista että kuvataiteesta on opiskeltava kummastakin yksi pakollinen kurssi. Joko musiikista tai kuvataiteesta on lisäksi valittava toinen kurssi pakollisena. Paimion lukiossa A-kielenä opiskellaan englantia tai ruotsia ja B1-kielenä ruotsia. Oppilas voi myös opiskella samanaikaisesti kahta A-kieltä. Pakollisia kursseja on lukion päättyessä 47 tai 51 (koko lukio) riippuen siitä, onko oppilas valinnut lyhyen vai pitkän matematiikan. Loput vaadittavista vähintään 75 kurssista on valittava syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit Syventävät kurssit ovat valinnaisia, mutta niitä on valittava vähintään 10. Pakollisten kielten (ruotsi, englanti) lisäksi oppilas voi valita ylimääräisiä B2- ja/tai B3-kieliä. B2- kielet (saksa, ranska) ovat jo yläkoulussa alkaneita kieliä. B3-kielet (saksa, ranska, venäjä sekä espanja iltaopiskeluna) ovat lukiossa alkavia kieliä. Mikäli kielen opiskelu alkaa vasta lukiossa, on osallistuttava johdantokursseille (1J ja 2J). Jos kieltä on opiskeltu jo yläkoulussa, voidaan sen opinnot aloittaa 3. kurssista, joka on niveltävä ja yhteinen kaikille ylimääräisen kielen lukijoille. Niveltävästä kurssista alkaen ylimääräisiä kieliä ei siis enää jaotella eri oppimääriin, vaan kurssit ovat sekä lukiossa että yläkoulussa kielen opiskelun aloittaneille samanlaisia. Lukiossa alkavissa venäjän ja espanjan kielissä ei erityisesti nimettyjä johdantokursseja ja niveltävää kurssia ole. Pakollisten kielten opinnot kannattaa aloittaa harjoituskurssilla, mikäli todistusarvosana on alle 8. Ruotsin ja englannin harjoituskurssit ovat puolen kurssin mittaisia (19 h). Huom. Johdantokurssit ja harjoituskurssit on mahdollista mainituin ehdoin jättää pois. Muut pakollisen tai valinnaisen aineen kurssit kannattaa ehdottomasti suorittaa, jotta menestyisi kyseisen aineen yo-kirjoituksissa.

5 5 Soveltavat kurssit Syventävien kurssien lisäksi on valittavissa joukko koulukohtaisia soveltavia kursseja, jotka soveltavan luonteensa vuoksi saattavat ylittää eri oppiaineiden rajoja. Valinnaisten kurssien ryhmien koolla ei ole alarajaa. Sen sijaan tuntiresurssi, jonka puitteissa kaikki opetus on hoidettava, sekä muut tarkoituksenmukaisuussyyt voivat aiheuttaa sen, ettei jokin valinta toteudu. Jo tämänkin vuoksi on syytä valita kursseja yli minimimäärän, ettei matkan varrella tule vaikeuksia vaadittavan kurssimäärän kokoon saamisessa. Jos resurssit antavat myöten, voidaan opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneelle antaa tukiopetusta. OPINTO-OHJELMAN MUUTTAMINEN Opinto-ohjelmaa on mahdollista tarkistaa ja muuttaa. Muutosesitykset on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kunkin jakson alkua. Muutoksista on aina neuvoteltava ao aineen opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa tai viime kädessä rehtorin kanssa. Aloitettua kurssia ei saa lopettaa kesken. Matematiikan pitkän oppimäärän voi vaihtaa lyhyeen, mikäli valinta osoittautuu vääräksi. Muutoksesta on aina keskusteltava tarkoin opettajan kanssa. Seuraavat pitkän matematiikan kurssit korvaavat lyhyen matematiikan kursseja: MAA 1 korvaa MAB 1 MAA 3 korvaa MAB 2 MAA 6 korvaa MAB 5 MAA 7 korvaa MAB 4 MAA 8 korvaa MAB 3 Muista mahdollisista menettelytavoista sovitaan opettajan kanssa. Kaikissa tilanteissa pitää vähimmäiskurssimäärän (75) täyttyä. Jos oppilas vaihtaa lyhyen matematiikan pitkään, hänen on suoritettava kaikki pitkän matematiikan kurssit. KURSSIEN SUORITTAMINEN Kurssit suoritetaan joko osallistumalla kurssin opetukseen ja sen kurssikokeeseen tai opiskelemalla kurssi itsenäisesti ja suorittamalla sitä koskeva tentti tai antamalla muu ao. opettajan määräämä näyttö. Kurssista voi suorittaa myös osan itsenäisellä työllä tai tenttimällä. Itsenäistä suorittamista anotaan ao. lomakkeella. Lukiokurssin suorituksen voi korvata hyväksyttävällä suorituksella toisessa oppilaitoksessa. Lukion päättötodistukseen ja suoritettujen kurssien kokonaismäärään voidaan hyväksyä suoritus muussa oppilaitoksessa, jos se on Paimion lukion opetussuunnitelman mukainen. Korvaamista on anottava rehtorilta lomakkeella, jonka saa kansliasta. Ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa mainitaan kunkin aineen kurssien suoritusjärjestyksen ehdot. Jos oppilas haluaa poiketa näistä ehdoista, on siitä neuvoteltava opettajan kanssa. Jos oppilas on saanut jossain aineessa kahdesta peräkkäisestä kurssista hylätyn arvosanan (4) tai kurssi on kesken (K) ilman hyväksyttävää perustetta, hänelle muodostuu siinä aineessa etenemiseste. Käytännössä hän kurssien ollessa peräkkäisissä jaksoissa voi kuitenkin osallistua aineen seuraavalle kurssille tai jollekin myöhemmälle kurssille, jolle ei ole

6 6 suoritusjärjestyspakkoa. Hän voi osallistua kurssin kokeeseen, mutta sitä ei arvostella. Oppilaalla on oikeus osallistua hylätyn kurssin opetukseen uudelleen. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kerran lukuvuodessa järjestettävässä kuulustelussa tai käymällä kurssi uudelleen. Erityisestä syystä oppilas voi saada vapautuksen pakollisen aineen tai sen osan suorittamisesta esimerkiksi lääkärintodistuksen perusteella. Vapautusta on anottava kirjallisesti rehtorilta. Kuvataiteen kurssien suorittaminen: Hyväksyttävä suoritus edellyttää kaikkien tehtävien tekemistä (ts kaikki tunnistettavasti tehtäviin tehdyt ratkaisut vaaditaan). Jos töitä jää tekemättä, loput työt pitää palauttaa seuraavan jakson aikana. Ilman hyväksyttävää syytä sattunut myöhästyminen otetaan arvostelussa huomioon. Jos kurssi on lukuvuoden viimeinen, myöhästyneet työt palautetaan seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Ellei näin menetellä, kurssi arvostellaan hylätyksi. Kesken olevat kurssit mitätöidään lukuvuoden lopussa, ellei opettajan kanssa toisin ole sovittu. UUSINTA- JA SUORITUSTILAISUUDET Lukuvuodessa järjestetään useita uusinta- ja suoritustilaisuuksia, joissa voi tenttiä kursseja ja suorittaa hylättyjen kurssien uusintakuulusteluja. Uusintakuulusteluun tai suoritustilaisuuteen on ilmoittauduttava kirjallisesti ao. lomakkeella vähintään viikkoa ennen kuulustelua. Jos ilmoittautunut jää pois kuulustelusta, ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi, ellei hän peruuta ao. opettajalle ilmoittautumistaan vähintään kolme päivää ennen kuulustelua. Vaikkei oppilas olisikaan peruuttanut ilmoittautumistaan, poisjäämistä ei katsota suorituskerraksi, jos ilmoittautunut voi osoittaa luotettavasti (esimerkiksi terveysviranomaisen todistuksella), että poisjäänti on johtunut ennalta arvaamattomasta hyväksyttävästä syystä. Hylätyn kurssiarvosanan saaneella on oikeus osallistua ko. kurssin uusintakuulusteluun kerran. Rehtori voi myöntää luvan toiseen uusintaan vain perustellusta syystä. Lukuvuoden aikana järjestetään yksi uusintakuulustelu hyväksytyn kurssiarvosanan korotusta varten. Lukion koko oppimäärän suorittanut, alustavan päättöarvostelun saanut oppilas ei enää saa osallistua yksittäisen hyväksytyn kurssin uusintaan missään olosuhteissa. ARVIOINTI YLEISTÄ Arvosanat ilmaisevat oppimistavoitteiden saavuttamisen astetta. Arvioinnin tulee olla mahdollisimman luotettavaa ja yleisesti vertailukelpoista. Lukio-opiskelun alkuvaiheissa ja opiskelu- ja motivaatiokriiseissä voidaan kuitenkin ottaa huomioon

7 7 kokonaisvaltaisia ja oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehityksen kannalta merkityksellisiä seikkoja, esimerkiksi arvostelun kannustavuus. Päättöarvostelussa luotettavuus on ratkaiseva kriteeri. Silloin on erityisesti kiinnitettävä huomiota lukiolain yleistavoitteiden saavuttamiseen ja oppimistulosten pysyvyyteen ja syvyyteen. KURSSIEN ARVOSTELU Opiskelijan suorittama kurssi arvostellaan normaalisti sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu paitsi tavanomaisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja. Osa opinnoista voidaan edellyttää suoritettavaksi itsenäisesti (LA 4 ). Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin opettanut opettaja arvostelee kurssin arvosana-asteikolla 4-10 ottaen huomioon, mitä edellä arvostelun yleisessä osassa on sanottu tai muulla opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan myös numeroin, riippumatta siitä, annetaanko kurssista tai oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen. Muita opetussuunnitelmassa määriteltäviä kurssin arviointitapoja voivat olla esimerkiksi suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kesken oleva kurssi merkitään jaksotodistukseen kirjaimella K. Se tarkoittaa sitä, että kurssi on muuten hyväksytty, mutta oppilas on ollut poissa kokeesta sairauden takia tai luvalla TAI kurssi on muuten hyväksytty mutta raportti tms. puuttuu. Kurssiarvostelut ovat pohjana oppiaineen arvostelulle. Kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa ja samalla sovitaan arvioinnin yksityiskohdista. Etenemisesteen aiheuttaa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssisuoritusta samassa oppiaineessa. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua jonkin aineen etenemisesteestä huolimatta. Etenemiseste poistuu, kun opiskelija suorittaa hyväksytysti toisen hylätyistä kursseista. Oppilas voidaan jättää ilman kurssiarvostelua, jos hän on ilman hyväksyttävää syytä poissa oppitunneilta tai jos hän ei ole palauttanut kurssiin kuuluvaa raporttia tms. lukuvuoden loppuun mennessä. Arvostelematta jättämisestä päättävät rehtori ja aineen opettaja yhdessä. Ellei oppilaan oppimistuloksia voida arvioida luotettavasti kurssin opetuksen päättyessä, kurssiarvostelua siirretään, kunnes riittävä peruste on saatu. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan pakollisina tai syventävinä kursseina annetaan niistä numeroarvosana Oppilas saa opiskelujaksojen päätyttyä jaksotodistuksen, josta ilmenevät kaikkien hänen siihen mennessä suorittamiensa kurssien arvosanat.

8 8 AINEEN ARVOSTELU Oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen keskiarvosta. Loppuarvosanan puolikkaat numerot pyöristetään ylöspäin. Arvosanan määräytyminen voi riippua kuitenkin osittain opettajan harkinnasta. Lopullisessa aineen oppimäärän arvostelussa hylättyjä suorituksia saa olla enintään seuraavasti aineen pakollisten ja syventävien kurssien kokonaismäärästä: Kurssimäärä Hylättyjen kurssien maksimimäärä Hylätyt kurssit eivät saa olla peräkkäisiä. Hylättyjä soveltavia kursseja ei lasketa opiskelijan kurssimäärään. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa. Oppiaineeseen läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien pakollisten kurssien suorittamista sekä opiskelijan valitsemien valinnaisaineiden suorittamista siinä laajuudessa kuin ne opinto-ohjelmassa esiintyvät. Lukion vähimmäiskurssimäärän 75 on täytyttävä. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut kurssit, eikä mitään voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalle varataan mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi myös kuulua kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijoita ohjataan käyttämään suullisia kuulusteluja hyväkseen

9 9 ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa. Suullisista kuulusteluista annetaan tarkemmat ohjeet aina etukäteen. Hyväksyttyä suullista kuulustelua ei yleensä saa uusia. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön, hän voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Yhteenvetoarvostelussa aineen viimeksi suoritetun kurssin opettaja suorittaa päättöarvostelun muiden ainetta mahdollisesti opettaneiden opettajien kanssa. Jos oppilas on vaihtanut pitkän matematiikan lyhyeen oppimäärään, päättöarvosana määräytyy pääsääntöisesti opiskeltujen lyhyen oppimäärän kurssien mukaan. Jos oppilas on opiskellut sekä uskontoa että elämänkatsomustietoa, päättöarvosana annetaan siinä oppiaineessa, jota oppilas on opiskellut viimeksi. TODISTUKSET Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. YLIOPPILASTUTKINTOON OSALLISTUMINEN Tutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ylioppilaskokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen suorittaakseen tutkinnon. Jokaisen on suoritettava äidinkielen koe. Muut pakolliset kokeet on valittava seuraavista aineista: toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe tai reaalikoe. Yhdessä kirjoitettavista aineista täytyy valita laaja oppimäärä. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua ylimääräisiin kokeisiin. Lukion oppilas ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillisiä kokeita. Oppilaalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Oppilaalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen oppilas, joka ei ole lukiossa opiskellut edellä mainittuja oppimääriä kyseisessä aineessa. Tällöin oppilas on muulla tavalla, esimerkiksi ulkomailla koulua käymällä hankkinut riittävät tiedot tässä

10 10 aineessa. Ennen osallistumisoikeuden myöntämistä rehtori arvioi (ao aineen opettajan asiantuntija-avulla) oppilaan edellytykset suoriutua kokeesta. AMMATILLISIA OPINTOJA LUKION KAUTTA Paimion lukio on mukana Salon seudun keskiasteen oppilaitosten yhteistyössä, jonka puitteissa Paimion lukion opiskelija voi valita ammatillisia opintoja Salon ammattiopiston eri linjoilta ja Livia-opistosta. Lukioon hyväksytty voi valita ammatillisista oppilaitoksista opintoja esimerkiksi kaksi jaksoa lukuvuodessa kahtena ensimmäisenä opiskeluvuonna ja keskittyä kolmantena vuonna ylioppilaskirjoituksiin. Kaikki lukion pakolliset kurssit on suoritettava sekä lisäksi oman valinnan mukaan vähintään kymmenen syventävää kurssia. Ammatillisen oppilaitoksen opintoviikot lasketaan kursseina yhteen lukion kurssien kanssa. Jotta saisi lukion päästötodistuksen, täytyy kursseja olla yhteensä 75. Lukion jälkeen ammatillisia kursseja valinnut voi jatkaa ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Oppilas voi siis saada kolmessa vuodessa lukion päästötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen ja neljännen vuoden jälkeen ammatillisen perustutkinnon. Ammattiopiskeluun kuuluvan työharjoittelun voi suorittaa lomien aikana. Ammatillisia opintoja voi valita pienemmänkin määrän, jos ei tähtää ammatilliseen perustutkintoon. Yhdessä jaksossa kertyy opintoja 6 opintoviikkoa (kurssia). Myös ammatilliseen oppilaitokseen hyväksytty voi valita lukion kursseja kokonaisina kuuden viikon jaksoina. Opintojen sisällöstä ja mahdollisuuksista sekä hakemisesta saa tietoja yläasteen opinto-ohjaajalta. Koulutusohjelmaan hakeutuvien on valittava lukion opinnot lukion valintakortin avulla sekä liitettävä mukaan ilmoitus ammatillisten opintojen linjasta. OPISKELTAVAT AINEET Paimion lukion oppiaineet ja niiden kurssimäärät selviävät oppaassa olevasta tuntijakokaaviosta (tuntijako perustuu valtioneuvoston vuonna 2002 antamaan tuntijakopäätökseen) sekä erikseen jaettavasta kurssiselosteesta. Kurssiselosteessa on myös tietoja kurssien sisällöstä, suoritusjärjestyksestä ja oppikirjoista. Uusille opiskelijoille varsinainen oppikirjaluettelo lähetetään kesällä. Erityisjärjestelyjä: Ruotsin johdantokurssi A-kieleen vaihtajille (näille pakollinen) antaa mahdollisuuden kahden A-kielen (englanti ja ruotsi) suorittamiseen. Yo-kokeessa voi valita silti B- tason, mikä parantaa arvosanamahdollisuuksia. Kurssi on tarkoitettu peruskoulun B- ruotsin arvosanalla 9-10 suorittaneille. Mahdolliset B-englannin lukijat toimivat samoissa ryhmissä A-englannin opiskelijoiden kanssa, jolloin heidän lähtötasonsa otetaan huomioon opetuksessa ja arvioinnissa. Ylioppilaskirjoituksissa he voivat valita englannin pitkän tai lyhyen oppimäärän. Kirjoitettavissa aineissa täytyy olla kuitenkin aina yksi pitkän oppimäärän mukainen

11 koe. Johdantokurssi on jokaisen englantia B-kielenä opiskelleen syytä suorittaa, mutta harjoituskurssia ei tarvitse. Ranska, saksa ja venäjä: Jos oppilas on aloittanut kielen opiskelun yläkoulussa, lukio-opinnot alkavat kolmannesta (niveltävästä) kurssista. 11 Espanjan kurssit toteutetaan yhteistyössä kansalaisopiston kanssa iltaopiskeluna, mikäli aloittajia ilmaantuu riittävästi. USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUS Lukiossa annetaan uskonnon opetusta sen uskontokunnan tunnustuksen mukaan, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei osallistu uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja on vähintään kolme. (Lukiolaki 9.) OPPIKIRJAT JA -MATERIAALIT Lukiolaiset joutuvat itse hankkimaan käytettävät oppikirjat, vihot ja koepaperit sekä muut mahdolliset opiskelutarvikkeet. Kussakin jaksossa opiskeltavien aineiden oppikirjojen tulee olla oppilaalla mukana heti jakson alusta lukien. Oppikirjaluettelo lähetetään lukioon valituille kesäkuussa. OPPILASKUNTA Lukion oppilaat muodostavat oppilaskunnan, jolle valitaan oppilaiden joukosta lukuvuosittain hallitus sekä opettajista oppilaskunnan ohjaaja. LUKUKAUSIMAKSUT Lukiolaisilta ei peritä lukukausimaksua. KOULUMATKAT Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkojen tukeminen on osa opintotukea. Koulumatkatukea voidaan myöntää opiskelijalle, jonka koulumatkan pituus on yli kymmenen kilometriä yhteen suuntaan ja laskennalliset julkisen liikenteen kustannustaksojen mukaiset matkakustannukset ylittävät erikseen vahvistettavan vähimmäismäärän. Koulumatkatuki maksetaan oppilaitoksen ylläpitäjälle, jos tämä järjestää koulukuljetuksen, tai joukkoliikenteen matkalippujen myyjille. Mikäli opiskelija ei voi käyttää julkista liikennettä koulumatkallaan, tuki maksetaan opiskelijalle itselleen.

12 12 Koulumatkatukea haetaan kansaneläkelaitokselta, joka myös päättää sen myöntämisestä. RUOKAILU Ruokailu on ilmaista. OPINTOTUKI Lukion oppilas on oikeutettu hakemaan opintotukea, johon kuuluvat opintoraha ja valtion takaama opintolaina. Opintoraha on avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Opintorahaa oppilas voi saada vasta täytettyään 17 vuotta. Lisätietoja saa koulun kansliasta. VANHEMPAINILLAT Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhempainilta pidetään syyslukukaudella aiheena lukio-opiskelun luonne ja arviointi. Toisen vuoden opiskelijoiden vanhempainiltojen pääteemat ovat vanhojen tanssit ja syksyn ylioppilastutkinto. Tarvittaessa puhutaan muutakin asiaa. Abiturienttivaiheen vanhempainillan aiheena ovat ylioppilaskirjoitukset. Ajankohtaisista aiheista voidaan järjestää vaikkapa kaikille lukion oppilaiden huoltajille tarkoitettuja vanhempainiltoja. POISSAOLOT Lukioasetuksen mukaan oppilaan poissaoloon tulee pyytää lupa ryhmänohjaajalta (1-3 pv) tai rehtorilta (4 päivää tai pitempi aika). Lupa tulee pyytää mahdollisimman hyvissä ajoin. Jos oppilas joutuu sairauden vuoksi olemaan poissa koulusta, on poissaolosta ilmoitettava heti sairauden ilmettyä ryhmänohjaajalle tai kansliaan. Huoltaja varmentaa allekirjoituksellaan poissaolon syyn poissaolokirjaan, joka on näytettävä jakson aineiden opettajille ja toimitettava ryhmänohjaajan lokeroon. Myös aiheettomista poissaoloista on annettava selitys ryhmänohjaajalle. Lomamatkoja ei pidä suunnitella koeviikon ajaksi. Aiheeton poissaolo voi vaikuttaa arvosteluun. KOULUN TYÖAJAT Paimion koulujen työajat lukuvuonna ovat oppaan takasivulla.

13 13 JAKSOAIKATAULU 1. jakso: (+la) 31 työpäivää 2. jakso: työpäivää 3. jakso: työpäivää 4. jakso: (+la) 30 työpäivää 5. jakso: työpäivää 6. jakso: työpäivää LUKIOON VALINTA Lukioon ilmoittaudutaan samanaikaisesti muiden yhteisvalinnassa mukana olevien keskiasteen oppilaitosten kanssa. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä hakukortti ja ainevalintakortti. Täyttämättä jääneille oppilaspaikoille tai peruutuspaikoille oppilaat otetaan kesäkuun viimeisellä viikolla tai elokuun alussa. Jos lukioon ilmoittautuneita on enemmän kuin täytettäviä lukiopaikkoja, otetaan oppilaat kotikunnasta riippumatta peruskoulun päästötodistuksen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, valinnaisen vieraan kielen, uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon arvosanojen (lukuaineiden) keskiarvon osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Koulutuksen järjestäjän asettama alin sisäänpääsykeskiarvo on 7,1, mutta se voi olla korkeampikin, mikäli hakijoita on runsaasti. Hyväksytyille hakijoille lähetetään kirjallinen tieto asiasta. Hyväksyttyjen luettelo on nähtävillä myös lukion ulko-ovessa. Varsinaisen hakuajan jälkeen ilmoittautuneet ja kouluvalintansa vaihtavat oppilaat eivät saa ohittaa yhteishaussa mukana ollutta parempaa hakijaa. AINEVALINNAT JATKO-OPINTOJEN KANNALTA Pitkä matematiikka on seuraavilla aloilla tällä hetkellä pakollinen pääsykoeaine: Teknilliset alat; teknilliset korkeakoulut (diplomi-insinööri, arkkitehti) Yliopistojen matemaattis-luonnontieteelliset tiedekunnat (matematiikka, fysiikka, kemia, tietojenkäsittelyoppi, biokemia) Tilastotiede (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Lisäksi monilla aloilla (erityisesti teknilliset alat, mutta myös esim. kauppakorkeakoulut, farmasian ala) pitkän matematiikan ylioppilastutkintoarvosanasta saa enemmän pisteitä kuin lyhyen Fysiikka on pääsykoeaineena seuraavilla aloilla: Ravitsemustiede Tekniset alat Matemaattis-luonnontieteelliset alat Lääketieteelliset tiedekunnat (valinnainen Turussa, pakollinen Helsingissä) Eläinlääketieteellinen ala Helsingin maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, joissakin koulutusohjelmissa Terveyden biotieteiden koulutusohjelma

14 14 Biologia on pääsykoeaine seuraavilla aloilla: Biologia, biokemia (valinnainen), bioteknologia Lääketieteellinen, valinnainen Turussa, pakollinen Helsingissä Eläinlääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen (joissakin koulutusohjelmissa) Farmasian koulutusohjelma Ravitsemustiede Terveyden biotieteiden koulutusohjelma Kemia on pääsykoeaine seuraavilla aloilla: Matemaattis-luonnontieteellinen (kemia, bioteknologia, biokemiassa valinnainen) Lääketieteellinen (valinnainen Turussa, pakollinen Helsingissä) Eläinlääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen (joissakin koulutusohjelmissa), farmasian koulutusohjelma Ravitsemustiede Teknisissä korkeakouluissa joillakin linjoilla Terveyden biotieteiden koulutusohjelma Kuvataide on pääsykoeaineena seuraavilla aloilla: Arkkitehtuuri, luokanopettaja, käsi- ja taideteollisuusala, viestintäala, tekstiili- ja vaatetusala, kelloseppä, kuvataide, muotoilu Musiikki on pääsykoeaine seuraavilla aloilla: Luokanopettaja, lastentarhanopettaja Liikunta on pääsykoeaine seuraavilla aloilla: Liikuntatieteellinen tiedekunta, liikunnanopettaja, luokanopettaja, liikunnanohjaaja Ylimääräiset kielet ovat välttämättömiä varsinkin niille, jotka aikovat pyrkiä kansainvälisiin tehtäviin Suomessa tai ulkomailla Matkailu Liike-elämä Kansainväliset suhteet Taide ja kulttuuri viestintä- media-ala Historia on pääsykoeaineena seuraavilla aloilla: Yhteiskunnalliset alat, tiedotus- ja kulttuurialat Taloustiede; kauppakorkeakoulut Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Psykologia on tarpeellinen kaikille ihmisten kanssa työtä tekeville: opetusala, sosiaaliala, terveydenhuolto ym.

YLEISTÄ PAIMION LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

YLEISTÄ PAIMION LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA YLEISTÄ Tämä opinto-opas sisältää tietoja erityisesti koulun opetusjärjestelyistä, kursseista, arvostelusta sekä eräistä muista opintoihin liittyvistä käytännön asioista. Paimion lukioon aikoville jaetaan

Lisätiedot

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi 5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tavoitteet Tietojen ja taitojen arviointi tulee olla monipuolista, opiskelua ja oppimista tukevaa ja motivoivaa. Opiskelijaa kannustetaan myönteisellä

Lisätiedot

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki 2012-2013 Kahden tutkinnon opintojen opas Pieksämäki Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 2. AMMATILLISTEN JA LUKIO-OPINTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN... 4 2.1 Vaihtojaksot... 4 2.2 Verkko-opinnot... 4 3. OPISKELU PIEKSÄMÄEN

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

Abien vanhempainilta Tervetuloa!

Abien vanhempainilta Tervetuloa! Abien vanhempainilta 27.8.2013 Tervetuloa! Lukuvuoden tapahtumia/abit Syksyn yo-kokeet 9.9. 27.9.2013 1. jakson koeviikko 25.9. 1.10.2013 Retkiä oppilaitoksiin Syysloma 21.10-27.10.2013 2. jakson koeviikko

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Lukion vanhempainilta 16. Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot

Lukion vanhempainilta 16. Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot Lukion vanhempainilta 16 Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinto Ylioppilaaksi tuloon vaaditaan yokirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä

Lisätiedot

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2015 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:

Lisätiedot

Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen

Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen Ilmoittautuminen kevään 2017 tutkintoon alkaa pe 4.11. ja päättyy pe 18.11. Mikäli osallistuit syksyn yo-kirjoituksiin, voit odottaa niiden lopulliset tulokset ja ilmoittautua

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2014 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta MIKSI LUKIOON? o SAAT HYVÄN YLEISSIVISTYKSEN Pohja henkiselle kasvulle Eväät elinikäiseen oppimiseen o SAAT HYVÄT VALMIUDET JATKO-OPINTOIHIN

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN SYKSYN 2016 YO-KIRJOITUKSIIN. Info abeille/ Toni Uusimäki rehtori, Kauhavan lukio

ILMOITTAUTUMINEN SYKSYN 2016 YO-KIRJOITUKSIIN. Info abeille/ Toni Uusimäki rehtori, Kauhavan lukio ILMOITTAUTUMINEN SYKSYN 2016 YO-KIRJOITUKSIIN Info abeille/9.5.2016 Toni Uusimäki rehtori, Kauhavan lukio 1 YLIOPPILASTUTKINTO 5 REAALIAINEEN KOKEESEEN ILMOITTAUTUMINEN Kokelas ilmoittautuu reaaliaineen

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. Vanhempainilta

YLIOPPILASTUTKINTO. Vanhempainilta YLIOPPILASTUTKINTO Vanhempainilta 15.11.2016 YO-TUTKINTO MUODOSTUU 1) PAKOLLISISTA kokeista (4 kpl): Äidinkieli / suomi toisena kielenä JA kolme seuraavista: -vieras kieli - ruotsi - matematiikka - reaaliaine

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. Mitä, Missä, Milloin.

YLIOPPILASTUTKINTO. Mitä, Missä, Milloin. YLIOPPILASTUTKINTO Mitä, Missä, Milloin. Ylioppilastutkinnon rakenne Kaikille yhteisenä pakollisena kokeena on äidinkielen koe ja lisäksi pakolliseksi on valittava kolme seuraavista kokeista: toisen kotimaisen

Lisätiedot

Abien vanhempainilta Tervetuloa

Abien vanhempainilta Tervetuloa Abien vanhempainilta 19.1.2016 Tervetuloa Vanhempainillan aiheet Kevään yo-kirjoitukset, valmistautuminen yo-kokeeseen, lukio-opinnot päätökseen Jatkokoulutukseen hakemisesta Ryhmänohjaajien tapaaminen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan!

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! yleistä 2. vuositason opiskelijoista yo-tutkinto ensi lukuvuoden kurssivalinnat opinto-ohjaus ja jatko-opintoihin pyrkiminen Missä mennään? Nyt arvioituna 9 jaksoa

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke henkilökohtaisesti lukion kansliassa.

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke henkilökohtaisesti lukion kansliassa. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke 22.5.2013 henkilökohtaisesti lukion kansliassa www.ylioppilastutkinto.fi RAKENNE ÄIDINKIELI ON AINOA KAIKILLE PAKOLLINEN KOE +

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe henkilökohtaisesti lukion kansliassa.

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe henkilökohtaisesti lukion kansliassa. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe 22.11.2013 henkilökohtaisesti lukion kansliassa www.ylioppilastutkinto.fi RAKENNE ÄIDINKIELI ON AINOA KAIKILLE PAKOLLINEN KOE

Lisätiedot

KYL OPS Liite 3

KYL OPS Liite 3 KYL OPS 2012- Liite 3 Opintojen järjestelyistä Jaksollisuus... 1 Opinto-ohjelma... 1 Kurssi... 1 Kurssitarjotin ja työjärjestys... 1 Wilma mikä se onkaan?... 2 Kurssin suorittamisesta... 2 Kurssikoe...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017 Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 13.10.2016 13.10.2016 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 600 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen. Kuva: Niina Teräslahti

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen. Kuva: Niina Teräslahti Rotokolla Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen Kuva: Niina Teräslahti Sisällysluettelo Yleistä... 3 Mukana olevat lukiot ja yhteistyön periaatteet... 3 Rotokollan osapuolet...

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2005 vp. Hallituksen esitys laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2005 vp. Hallituksen esitys laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2005 vp Hallituksen esitys laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä (HE 31/2005 vp).

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Mäntsälän lukio Syksy 2016

Ylioppilastutkinto. Mäntsälän lukio Syksy 2016 Ylioppilastutkinto Mäntsälän lukio Syksy 2016 1 Ylioppilastutkinnon rakenne Valittava neljä pakollista ainetta: äidinkieli kaikille pakollinen loput kolme pakollista (vähintään yksi pitkä) valittava seuraavista:

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään VPK:n talolla Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa). Keväällä

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö,

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, 6.10.2016 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Mitä hyötyä? Vahvistetaan jatko-opintovalmiuksia - pääsykokeissa menestyminen - jatko-opinnoissa

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa)

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1 15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Opetuslautakunta 29.3.2012 Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa.

Lisätiedot

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen

Lisätiedot

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 4.5.2016 Rehtori Mika Strömberg KURSSITARJOTIN lv. 2016-2017 - opiskelijat ovat tehneet esivalinnat, joiden pohjalta on - päätetty toteutettavat kurssit - päätetty kurssien jakoryhmien määrä -

Lisätiedot

YHTEISHAKU KEVÄT 2017

YHTEISHAKU KEVÄT 2017 YHTEISHAKU KEVÄT 2017 MILLOIN HAETAAN? Hakuaika 21.2. 14.3.2017 (koulussa vkolla 10) Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 15. Harkintaan perustuvan valinnan (oppimisvaikeudet ja sosiaaliset syyt)

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 8. ja 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 8. ja 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 8. ja 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi

Lisätiedot

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! ABIEN VANHEMPAINILTA SYKSY 2016 ABIEN TILANNE NYT Pian 2 ½ vuotta lähiopetusta takana Toiseksi viimeinen koeviikko lähestyy Kolmannessa jaksossa pidetään kertauskursseja Viimeinen

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

Sivu 1 FORSSAN YHTEISLYSEO/AIKUISOPETUS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Lyseon johtokunta

Sivu 1 FORSSAN YHTEISLYSEO/AIKUISOPETUS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Lyseon johtokunta Sivu 1 FORSSAN YHTEISLYSEO/AIKUISOPETUS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Lyseon johtokunta 19.5.2016 Sivu 2 1 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTA JA SISÄLTÖ Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 23.4.2014 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoi7eena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO T A M P E R E E N A IKUISLUKIO ABIN OPAS SYKSY 2016 ilmoittautuminen toukokuu tutkintomaksu kesäkuu abi-info II ke 7.9. ylioppilaskirjoitukset ma 12.9. alkaen syksyn yhteishaku syyskuu korotustentit kirjoitusten

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Iisalmen aikuislukio

Iisalmen aikuislukio Iisalmen aikuislukio Opinto-opas 2015-2016 www.iisalmi.fi/aikuislukio Haukiniemenkatu 12, 74100 Iisalmi puhelin 040 543 4979 Leila Rahkonen-Navia apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja (virkavapaalla syyslukukauden)

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2016

OPETUSSUUNNITELMA 2016 OPETUSSUUNNITELMA 2016 VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJA LUKIO-OPETUS VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA Vaasan lyseon lukion aikuislinjan tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras kieli

Lisätiedot

Oppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos

Oppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos Oppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos 1 2 Kevään yhteishaku: Nettihaku osoitteessa www.opintopolku.fi Koulutustarjontaan voi jo tutustua Mukana ammatillinen peruskoulutus ja

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Mäntsälän lukio Syksy 2016

Ylioppilastutkinto. Mäntsälän lukio Syksy 2016 Ylioppilastutkinto Mäntsälän lukio Syksy 2016 1 Ylioppilastutkinnon rakenne Valittava neljä pakollista ainetta: äidinkieli kaikille pakollinen loput kolme pakollista (vähintään yksi pitkä) valittava seuraavista:

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

9. LK VANHEMPAINILTA. Ti klo 18.00

9. LK VANHEMPAINILTA. Ti klo 18.00 9. LK VANHEMPAINILTA Ti 30.8.2016 klo 18.00 TET eli työelämään tutustuminen Linnainmaan TET 12.-23.9.2016. Päivittäinen työaika 6 h, viikottainen työaika enintään 30 h. Työaika mielellään klo 8-14 tai

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 RANUAN KR. KANSANOPISTO REISJÄRVEN KRISTILLINEN OPISTO Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras kieli

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ

AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ Polku toisen asteen opintoihin 12.2.2016 Opinto-ohjaaja Visa Tuominen Joensuun normaalikoulun lukio Visa Tuominen UEF // University of Eastern Finland Kaupungin lukioverkko

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x Ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Turun normaalikoulussa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA TERVETULOA! KAKSOISTUTKINNON YKKÖSET SAMPO rehtori Mika Strömberg

VANHEMPAINILTA TERVETULOA! KAKSOISTUTKINNON YKKÖSET SAMPO rehtori Mika Strömberg VANHEMPAINILTA KAKSOISTUTKINNON YKKÖSET SAMPO16 2.11.2016 TERVETULOA! rehtori Mika Strömberg ESITYKSEN AIHEET * lukion esittely ja tilat * kaksoistutkinto-opinnot * ylioppilastutkinto * sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi O ppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin

Lisätiedot

Tervetuloa jatko-opintoiltaan! Espoonlahden koulu Virve Willstedt Oppilaanohjaaja

Tervetuloa jatko-opintoiltaan! Espoonlahden koulu Virve Willstedt Oppilaanohjaaja Tervetuloa jatko-opintoiltaan! Espoonlahden koulu Virve Willstedt Oppilaanohjaaja Teemat Suomen koulutusjärjestelmä Lukio vai ammatillinen koulutus? Kaksoistutkinto Muut koulutusvaihtoehdot ja harkintaan

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Sonkajärven lukio

OPINTO-OPAS. Sonkajärven lukio OPINTO-OPAS 2015 2016 Sonkajärven lukio 2 Sonkajärven lukio Lyseotie 3 74300 SONKAJÄRVI Rehtori Auli Halonen 040 543 6180 Koulusihteeri Tuula Kortelainen 040 675 0015 Opinto-ohjauksesta vastaava opettaja

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO

KAKSOISTUTKINTO Koulutuskeskus Sedu, Lapua KAKSOISTUTKINTO 2016 2017 (ammatillinen perustutkinto + yo-tutkinto) Koulutuskeskus Sedu, Lapua Vesipalontie 2 62100 Lapua puh. 020 124 6000 opo Maarit Tupamäki puh. 040 830

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

YO-INFO K2017 ILMOITTAUTUMINEN / rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2017 ILMOITTAUTUMINEN / rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2017 ILMOITTAUTUMINEN 9.11.2016 / 10.11.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2017? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä

Lisätiedot