YLEISTÄ PAIMION LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISTÄ PAIMION LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA"

Transkriptio

1 1 YLEISTÄ Tämä opinto-opas sisältää tietoja erityisesti koulun opetusjärjestelyistä, kursseista, arvostelusta sekä eräistä muista opintoihin liittyvistä käytännön asioista. Paimion lukioon aikoville jaetaan kevään kuluessa tämän opinto-oppaan lisäksi lukion kurssiselosteet ohjeineen, valintakortti sekä viimeisenä kurssitarjotin. Kurssitarjottimen avulla voi suunnitella ensimmäisen vuoden ohjelman valintojensa mukaan. Kesäkuussa lukioon valituille postitetaan oppikirjaluettelo. Yhdeksäsluokkalaisille järjestetään informaatiotilaisuuksia ja heidän vanhemmilleen yläkoulu järjestää vanhempainillan. Lukio on syksystä 1995 alkaen mukana Salon seudun oppilaitosten yhteistyössä. Sitä kautta halukkailla lukion oppilailla on mahdollisuus yhdistää ammatillisia opintoja ja lukion opintoja. Tällä tavoin Paimion lukio pystyy tarjoamaan tavallaan neljä erilaista erityislukio-ohjelmaa. Samoin on yhteistyö aloitettu Livia-opiston Paimion toimipisteen kanssa. Siten Paimion lukion oppilas voi valita kursseja pieneläinhoidon linjalta tai metsälinjalta. Vastaavasti Livia-opistossa opiskeleva voi valita lukio-opintoja siten, että pystyy neljässä vuodessa suorittamaan ylioppilastutkinnon pakollisissa aineissa. Paimion lukion opiskelija voi myös valita ATK-opintoja Turun avoimessa yliopistossa. Musiikkiopistossa suoritettuja opintoja hyväksytään harkinnan mukaan lukion kursseiksi. PAIMION LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Syksyllä 2005 astui voimaan nykyinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin, mutta on kuitenkin koulukohtainen. Opetussuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Alle on valittu opetussuunnitelmasta muutamia keskeisiä ajatuksia. Paimion lukio on toiminta-ajatuksensa mukaisesti keskiasteen yleissivistävä oppilaitos, jonka tehtävä on toimia osana koulujärjestelmää antamalla oppilaille hyvät valmiudet jatko-opintoihin, opiskeluvalmiuksiensa kehittämiseen sekä itsensä kehittämiseen. Lukion opetus- ja kasvatustyön tavoitteena on utelias, oppimishaluinen ja aktiivinen nuori. Lukio tukee oppilaiden kasvua entistä nopeammin muuttuvaan yhteiskuntaan, joka edellyttää itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta, soveltavaa tietojen hallintaa sekä yhä monipuolisempaa itseilmaisua ja viestintätaitojen kehittämistä. Koulu pyrkii vahvistamaan kypsyyteen kuuluvia valmiuksia itse realistisesti arvioida omia mahdollisuuksiaan, asettaa tavoitteita sekä kykyä kantaa vastuuta omista ratkaisuista. Lukio tukee oppilaiden yksilöllisen persoonallisuuden kasvua ja humaanin arvomaailman muotoutumista. Paimion lukio jatkaa kansainvälisenä UNESCO-kouluna. Siten pyritään toteuttamaan kansainvälisyyskasvatusta, joka tähtää kulttuurien tuntemisen ja kansainvälisen yhteisymmärryksen lisäämiseen, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien turvaamiseen kaikille, rauhan vakiinnuttamiseen sekä maailman voimavarojen oikeudenmukaiseen jakoon ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tätä tavoitetta pyritään toteuttamaan monipuolisesti painottamalla mainittuja teemoja eri oppiaineissa.

2 2 KOULUTYÖN YLEINEN JÄRJESTELY LUOKATTOMUUS Luokattomuus tarkoittaa, että oppilas etenee portaattomasti lukion oppimäärään kuuluvia kursseja suoritusohjeiden mukaisesti suorittaen. Oppilas on luokaton sikäli, ettei hän kuulu mihinkään samana pysyvään luokkaryhmitykseen eikä ole sidottu mihinkään ikäluokkaan. Jokaisen kurssin opetusta varten opetusryhmä muodostuu oppilaiden valitessa itse opinto-ohjelmansa opetustarjottimelta (kurssijärjestyksestä). Luokattomassa järjestelmässä opetusjärjestelyjen perusrakenteita ovat kurssi- ja jaksomuotoisuus. Opetus järjestetään siten, että opetukseen osallistuen oppilas voi suorittaa lukion oppimäärän 16 jaksossa 6-jaksojärjestelmässä. KURSSIMUOTOISUUS Lukiossa opiskeltavien aineiden oppimäärät on jaettu kursseihin. Kukin kurssi on itsenäinen kokonaisuus, jonka opiskeluun on varattu keskimäärin 38 tuntia. Eri aineiden kurssimäärät näkyvät tässäkin opinto-oppaassa. Kurssien sisällöt suoritusohjeineen ovat kurssiselosteessa. JAKSOTUS Paimion lukiossa toteutetaan jakso-opiskelua. Lukuvuosi (38 työviikkoa) jaetaan kuuteen yhtä pitkään osaan eli jaksoon. Kunkin oppiaineen yksi kurssi luetaan yleensä yhdessä jaksossa. Jokaisessa jaksossa on 4-6 oppiainetta, jolloin kutakin ainetta on 6 tuntia viikossa. Näiden keskitetysti opiskeltavien aineiden rinnalla luetaan hajautetusti jotakin tai joitakin oppiaineita, esimerkiksi liikuntaa (2 tuntia/viikko). Jokaisella jaksolla on oma perustyöjärjestyksensä. Oppilaiden erilaisista valinnoista johtuen saattaa oppilaan päivittäinen työaika eri jaksoissa huomattavastikin vaihdella. Jakson päätteeksi on koeviikko, jonka aikana aamupäivisin on kokeita ja iltapäivisin preppausta tuleviin kokeisiin tai muuta opettajan määrittelemää ohjelmaa. OPINTOJEN OHJAUS Oppilaat on jaettu ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja ja hänen johdollaan viikoittainen ryhmätuokio (10 min sovittuna viikon-päivänä). Ryhmätuokiossa käsitellään ajankohtaisia koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviä asioita. Ryhmänohjaajan tehtävä on ohjata, seurata ja valvoa ryhmänsä oppilaiden koulunkäyntiä ja edistymistä. Hänen tulee tiedottaa ryhmälleen koulunkäyntiin liittyvistä asioista, suunnitella ryhmän yhteistä toimintaa, tehdä ryhmän puolesta aloitteita ja toimia ryhmänsä ja siihen kuuluvien oppilaiden asioiden ajajana. Hän toimii myös yhdyssiteenä ryhmänsä oppilaiden, muiden opettajien ja kotien välillä. Tarvittaessa hän ohjaa oppilaan rehtorin, oppilaanohjaajan tai muiden asiantuntijoiden vastaanotolle. Oppilaanohjaaja vastaa ohjaustoiminnan organisoinnista. Yleisen opintojen ohjauksen lisäksi hän antaa jatko-opiskeluun ja uranvalintaan liittyviä tietoja ja opastusta henkilökohtaisesti ja pienryhmissä sopimuksen mukaan. Oppilaanohjaaja tiedottaa vastaanottoajoistaan tarvittaessa jaksoittain. Oppilaanohjaaja toimii myös yhdyssiteenä

3 koulun, kodin, jatko-oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. 3 Oppilas suorittaa lukion aikana opinto-ohjauksesta vähintään yhden pakollisen kurssin. Keskimäärin opinto-ohjauksen luokkatunteja on 12 lukuvuodessa. Ryhmänohjaajien tuokioita ei lasketa tähän. SUORITUSOHJEET OPISKELUAIKA JA TYÖMÄÄRÄ Lukion suorittaminen kestää 2-4 opintovuotta niin, että oppilas voi saada päättötodistuksen ja osallistua ylioppilastutkintoon 6-jaksojärjestelmässä joutuisimmillaan kymmenen jakson ja pisimmillään 24 jakson opiskelun jälkeen. Opintojen nopeuttaminen edellyttää kuitenkin aina itseopiskelua ja kurssien/aineiden tenttimistä. Kaikkien valittujen kurssien opetukseen osallistumalla lukio-opinnot kestävät vähintään 3 opintovuotta. Ylioppilastutkinnon hajauttaminen kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle on mahdollista. Rehtori voi myöntää perustellusta syystä hakemuksesta oikeuden käyttää lukion oppimäärän suorittamiseen kuusi lisäjaksoa, jolloin suorittamisen maksimiksi muodostuu 30 jakson opiskelu 6-jaksojärjestelmässä (5 vuotta). Lukion oppimäärän suorittamiseksi oppilaan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään 75 kurssia. Säädettyä ylärajaa ei ole. Tuntijaon mukaisten pakollisten kurssien on kuuluttava opinto-ohjelmaan. Oppilaan on opiskeltava joko opetukseen osallistuen tai itsenäisesti tai muissa oppilaitoksissa jaksossa vähintään kolmea kurssia, ellei hänelle ole myönnetty lupaa keskeyttää opintonsa määräajaksi tai ellei rehtori perustellusta syystä anna lupaa opiskella jossain jaksossa kolmea kurssia vähäisempää kurssimäärää. OPISKELUN ALOITTAMINEN Opiskelun voi aloittaa luokattomassa lukiossa aina jakson alkaessa. OPISKELUN KESKEYTTÄMINEN Oppilaan edellytetään opiskelevan yhtäjaksoisesti. Rehtori voi kuitenkin erityisestä syystä antaa luvan opiskelun keskeyttämiseen. Vaihto-oppilaiksi ulkomaille hyväksytyille keskeytyslupa myönnetään aina. OPISKELUN LOPETTAMINEN Jos oppilas eroaa, hänen tulee, keskusteltuaan asiasta ryhmänohjaajan ja rehtorin kanssa, tehdä eroilmoitus ja antaa eroamiseen liittyvät tiedot rehtorille saadakseen erotodistuksen. Jos eroava oppilas laiminlyö neuvottelut ja tietojen antamisen, hän vaarantaa opintotukietunsa.

4 4 OPINTO-OHJELMAN VALINTA Opiskeltavat kurssit jakautuvat kolmeen ryhmään: kaikille pakolliset kurssit, syventävät kurssit (valinnaisia) sekä soveltavat kurssit (valinnaisia, yleensä koulukohtaisia). Opinto-ohjelma suunnitellaan alustavasti jo lukioon pyrittäessä koko lukiota varten. Valintoja voi vielä myöhemmin muuttaa. Valintaa tehdessään oppilaan tulee ottaa huomioon 1. kokonaiskurssimäärän minimivaatimukset. Kolmelle vuodelle kurssit jakautuisivat esimerkiksi: ensimmäinen vuosi 28-, toinen vuosi 28- ja kolmas vuosi 19-. Jotta kokonaiskurssimäärä saadaan suoritettua kolmessa vuodessa, on jaksoa kohti valittava keskimäärin 4-5 kurssia. 2. omat mieltymyksensä ja mahdolliset uratoivomuksensa. Pakolliset kurssit Pakolliset kurssit ovat nimensä mukaisesti kaikille pakolliset kuitenkin niin, että oppilas valitsee opiskeleeko hän lyhyttä vai pitkää matematiikkaa. Taideaineista sekä musiikista että kuvataiteesta on opiskeltava kummastakin yksi pakollinen kurssi. Joko musiikista tai kuvataiteesta on lisäksi valittava toinen kurssi pakollisena. Paimion lukiossa A-kielenä opiskellaan englantia tai ruotsia ja B1-kielenä ruotsia. Oppilas voi myös opiskella samanaikaisesti kahta A-kieltä. Pakollisia kursseja on lukion päättyessä 47 tai 51 (koko lukio) riippuen siitä, onko oppilas valinnut lyhyen vai pitkän matematiikan. Loput vaadittavista vähintään 75 kurssista on valittava syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit Syventävät kurssit ovat valinnaisia, mutta niitä on valittava vähintään 10. Pakollisten kielten (ruotsi, englanti) lisäksi oppilas voi valita ylimääräisiä B2- ja/tai B3-kieliä. B2- kielet (saksa, ranska) ovat jo yläkoulussa alkaneita kieliä. B3-kielet (saksa, ranska, venäjä sekä espanja iltaopiskeluna) ovat lukiossa alkavia kieliä. Mikäli kielen opiskelu alkaa vasta lukiossa, on osallistuttava johdantokursseille (1J ja 2J). Jos kieltä on opiskeltu jo yläkoulussa, voidaan sen opinnot aloittaa 3. kurssista, joka on niveltävä ja yhteinen kaikille ylimääräisen kielen lukijoille. Niveltävästä kurssista alkaen ylimääräisiä kieliä ei siis enää jaotella eri oppimääriin, vaan kurssit ovat sekä lukiossa että yläkoulussa kielen opiskelun aloittaneille samanlaisia. Lukiossa alkavissa venäjän ja espanjan kielissä ei erityisesti nimettyjä johdantokursseja ja niveltävää kurssia ole. Pakollisten kielten opinnot kannattaa aloittaa harjoituskurssilla, mikäli todistusarvosana on alle 8. Ruotsin ja englannin harjoituskurssit ovat puolen kurssin mittaisia (19 h). Huom. Johdantokurssit ja harjoituskurssit on mahdollista mainituin ehdoin jättää pois. Muut pakollisen tai valinnaisen aineen kurssit kannattaa ehdottomasti suorittaa, jotta menestyisi kyseisen aineen yo-kirjoituksissa.

5 5 Soveltavat kurssit Syventävien kurssien lisäksi on valittavissa joukko koulukohtaisia soveltavia kursseja, jotka soveltavan luonteensa vuoksi saattavat ylittää eri oppiaineiden rajoja. Valinnaisten kurssien ryhmien koolla ei ole alarajaa. Sen sijaan tuntiresurssi, jonka puitteissa kaikki opetus on hoidettava, sekä muut tarkoituksenmukaisuussyyt voivat aiheuttaa sen, ettei jokin valinta toteudu. Jo tämänkin vuoksi on syytä valita kursseja yli minimimäärän, ettei matkan varrella tule vaikeuksia vaadittavan kurssimäärän kokoon saamisessa. Jos resurssit antavat myöten, voidaan opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneelle antaa tukiopetusta. OPINTO-OHJELMAN MUUTTAMINEN Opinto-ohjelmaa on mahdollista tarkistaa ja muuttaa. Muutosesitykset on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kunkin jakson alkua. Muutoksista on aina neuvoteltava ao aineen opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa tai viime kädessä rehtorin kanssa. Aloitettua kurssia ei saa lopettaa kesken. Matematiikan pitkän oppimäärän voi vaihtaa lyhyeen, mikäli valinta osoittautuu vääräksi. Muutoksesta on aina keskusteltava tarkoin opettajan kanssa. Seuraavat pitkän matematiikan kurssit korvaavat lyhyen matematiikan kursseja: MAA 1 korvaa MAB 1 MAA 3 korvaa MAB 2 MAA 6 korvaa MAB 5 MAA 7 korvaa MAB 4 MAA 8 korvaa MAB 3 Muista mahdollisista menettelytavoista sovitaan opettajan kanssa. Kaikissa tilanteissa pitää vähimmäiskurssimäärän (75) täyttyä. Jos oppilas vaihtaa lyhyen matematiikan pitkään, hänen on suoritettava kaikki pitkän matematiikan kurssit. KURSSIEN SUORITTAMINEN Kurssit suoritetaan joko osallistumalla kurssin opetukseen ja sen kurssikokeeseen tai opiskelemalla kurssi itsenäisesti ja suorittamalla sitä koskeva tentti tai antamalla muu ao. opettajan määräämä näyttö. Kurssista voi suorittaa myös osan itsenäisellä työllä tai tenttimällä. Itsenäistä suorittamista anotaan ao. lomakkeella. Lukiokurssin suorituksen voi korvata hyväksyttävällä suorituksella toisessa oppilaitoksessa. Lukion päättötodistukseen ja suoritettujen kurssien kokonaismäärään voidaan hyväksyä suoritus muussa oppilaitoksessa, jos se on Paimion lukion opetussuunnitelman mukainen. Korvaamista on anottava rehtorilta lomakkeella, jonka saa kansliasta. Ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa mainitaan kunkin aineen kurssien suoritusjärjestyksen ehdot. Jos oppilas haluaa poiketa näistä ehdoista, on siitä neuvoteltava opettajan kanssa. Jos oppilas on saanut jossain aineessa kahdesta peräkkäisestä kurssista hylätyn arvosanan (4) tai kurssi on kesken (K) ilman hyväksyttävää perustetta, hänelle muodostuu siinä aineessa etenemiseste. Käytännössä hän kurssien ollessa peräkkäisissä jaksoissa voi kuitenkin osallistua aineen seuraavalle kurssille tai jollekin myöhemmälle kurssille, jolle ei ole

6 6 suoritusjärjestyspakkoa. Hän voi osallistua kurssin kokeeseen, mutta sitä ei arvostella. Oppilaalla on oikeus osallistua hylätyn kurssin opetukseen uudelleen. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kerran lukuvuodessa järjestettävässä kuulustelussa tai käymällä kurssi uudelleen. Erityisestä syystä oppilas voi saada vapautuksen pakollisen aineen tai sen osan suorittamisesta esimerkiksi lääkärintodistuksen perusteella. Vapautusta on anottava kirjallisesti rehtorilta. Kuvataiteen kurssien suorittaminen: Hyväksyttävä suoritus edellyttää kaikkien tehtävien tekemistä (ts kaikki tunnistettavasti tehtäviin tehdyt ratkaisut vaaditaan). Jos töitä jää tekemättä, loput työt pitää palauttaa seuraavan jakson aikana. Ilman hyväksyttävää syytä sattunut myöhästyminen otetaan arvostelussa huomioon. Jos kurssi on lukuvuoden viimeinen, myöhästyneet työt palautetaan seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Ellei näin menetellä, kurssi arvostellaan hylätyksi. Kesken olevat kurssit mitätöidään lukuvuoden lopussa, ellei opettajan kanssa toisin ole sovittu. UUSINTA- JA SUORITUSTILAISUUDET Lukuvuodessa järjestetään useita uusinta- ja suoritustilaisuuksia, joissa voi tenttiä kursseja ja suorittaa hylättyjen kurssien uusintakuulusteluja. Uusintakuulusteluun tai suoritustilaisuuteen on ilmoittauduttava kirjallisesti ao. lomakkeella vähintään viikkoa ennen kuulustelua. Jos ilmoittautunut jää pois kuulustelusta, ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi, ellei hän peruuta ao. opettajalle ilmoittautumistaan vähintään kolme päivää ennen kuulustelua. Vaikkei oppilas olisikaan peruuttanut ilmoittautumistaan, poisjäämistä ei katsota suorituskerraksi, jos ilmoittautunut voi osoittaa luotettavasti (esimerkiksi terveysviranomaisen todistuksella), että poisjäänti on johtunut ennalta arvaamattomasta hyväksyttävästä syystä. Hylätyn kurssiarvosanan saaneella on oikeus osallistua ko. kurssin uusintakuulusteluun kerran. Rehtori voi myöntää luvan toiseen uusintaan vain perustellusta syystä. Lukuvuoden aikana järjestetään yksi uusintakuulustelu hyväksytyn kurssiarvosanan korotusta varten. Lukion koko oppimäärän suorittanut, alustavan päättöarvostelun saanut oppilas ei enää saa osallistua yksittäisen hyväksytyn kurssin uusintaan missään olosuhteissa. ARVIOINTI YLEISTÄ Arvosanat ilmaisevat oppimistavoitteiden saavuttamisen astetta. Arvioinnin tulee olla mahdollisimman luotettavaa ja yleisesti vertailukelpoista. Lukio-opiskelun alkuvaiheissa ja opiskelu- ja motivaatiokriiseissä voidaan kuitenkin ottaa huomioon

7 7 kokonaisvaltaisia ja oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehityksen kannalta merkityksellisiä seikkoja, esimerkiksi arvostelun kannustavuus. Päättöarvostelussa luotettavuus on ratkaiseva kriteeri. Silloin on erityisesti kiinnitettävä huomiota lukiolain yleistavoitteiden saavuttamiseen ja oppimistulosten pysyvyyteen ja syvyyteen. KURSSIEN ARVOSTELU Opiskelijan suorittama kurssi arvostellaan normaalisti sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu paitsi tavanomaisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja. Osa opinnoista voidaan edellyttää suoritettavaksi itsenäisesti (LA 4 ). Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin opettanut opettaja arvostelee kurssin arvosana-asteikolla 4-10 ottaen huomioon, mitä edellä arvostelun yleisessä osassa on sanottu tai muulla opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan myös numeroin, riippumatta siitä, annetaanko kurssista tai oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen. Muita opetussuunnitelmassa määriteltäviä kurssin arviointitapoja voivat olla esimerkiksi suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kesken oleva kurssi merkitään jaksotodistukseen kirjaimella K. Se tarkoittaa sitä, että kurssi on muuten hyväksytty, mutta oppilas on ollut poissa kokeesta sairauden takia tai luvalla TAI kurssi on muuten hyväksytty mutta raportti tms. puuttuu. Kurssiarvostelut ovat pohjana oppiaineen arvostelulle. Kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa ja samalla sovitaan arvioinnin yksityiskohdista. Etenemisesteen aiheuttaa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssisuoritusta samassa oppiaineessa. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua jonkin aineen etenemisesteestä huolimatta. Etenemiseste poistuu, kun opiskelija suorittaa hyväksytysti toisen hylätyistä kursseista. Oppilas voidaan jättää ilman kurssiarvostelua, jos hän on ilman hyväksyttävää syytä poissa oppitunneilta tai jos hän ei ole palauttanut kurssiin kuuluvaa raporttia tms. lukuvuoden loppuun mennessä. Arvostelematta jättämisestä päättävät rehtori ja aineen opettaja yhdessä. Ellei oppilaan oppimistuloksia voida arvioida luotettavasti kurssin opetuksen päättyessä, kurssiarvostelua siirretään, kunnes riittävä peruste on saatu. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan pakollisina tai syventävinä kursseina annetaan niistä numeroarvosana Oppilas saa opiskelujaksojen päätyttyä jaksotodistuksen, josta ilmenevät kaikkien hänen siihen mennessä suorittamiensa kurssien arvosanat.

8 8 AINEEN ARVOSTELU Oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen keskiarvosta. Loppuarvosanan puolikkaat numerot pyöristetään ylöspäin. Arvosanan määräytyminen voi riippua kuitenkin osittain opettajan harkinnasta. Lopullisessa aineen oppimäärän arvostelussa hylättyjä suorituksia saa olla enintään seuraavasti aineen pakollisten ja syventävien kurssien kokonaismäärästä: Kurssimäärä Hylättyjen kurssien maksimimäärä Hylätyt kurssit eivät saa olla peräkkäisiä. Hylättyjä soveltavia kursseja ei lasketa opiskelijan kurssimäärään. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa. Oppiaineeseen läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien pakollisten kurssien suorittamista sekä opiskelijan valitsemien valinnaisaineiden suorittamista siinä laajuudessa kuin ne opinto-ohjelmassa esiintyvät. Lukion vähimmäiskurssimäärän 75 on täytyttävä. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut kurssit, eikä mitään voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalle varataan mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi myös kuulua kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijoita ohjataan käyttämään suullisia kuulusteluja hyväkseen

9 9 ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa. Suullisista kuulusteluista annetaan tarkemmat ohjeet aina etukäteen. Hyväksyttyä suullista kuulustelua ei yleensä saa uusia. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön, hän voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Yhteenvetoarvostelussa aineen viimeksi suoritetun kurssin opettaja suorittaa päättöarvostelun muiden ainetta mahdollisesti opettaneiden opettajien kanssa. Jos oppilas on vaihtanut pitkän matematiikan lyhyeen oppimäärään, päättöarvosana määräytyy pääsääntöisesti opiskeltujen lyhyen oppimäärän kurssien mukaan. Jos oppilas on opiskellut sekä uskontoa että elämänkatsomustietoa, päättöarvosana annetaan siinä oppiaineessa, jota oppilas on opiskellut viimeksi. TODISTUKSET Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. YLIOPPILASTUTKINTOON OSALLISTUMINEN Tutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ylioppilaskokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen suorittaakseen tutkinnon. Jokaisen on suoritettava äidinkielen koe. Muut pakolliset kokeet on valittava seuraavista aineista: toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe tai reaalikoe. Yhdessä kirjoitettavista aineista täytyy valita laaja oppimäärä. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua ylimääräisiin kokeisiin. Lukion oppilas ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillisiä kokeita. Oppilaalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Oppilaalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen oppilas, joka ei ole lukiossa opiskellut edellä mainittuja oppimääriä kyseisessä aineessa. Tällöin oppilas on muulla tavalla, esimerkiksi ulkomailla koulua käymällä hankkinut riittävät tiedot tässä

10 10 aineessa. Ennen osallistumisoikeuden myöntämistä rehtori arvioi (ao aineen opettajan asiantuntija-avulla) oppilaan edellytykset suoriutua kokeesta. AMMATILLISIA OPINTOJA LUKION KAUTTA Paimion lukio on mukana Salon seudun keskiasteen oppilaitosten yhteistyössä, jonka puitteissa Paimion lukion opiskelija voi valita ammatillisia opintoja Salon ammattiopiston eri linjoilta ja Livia-opistosta. Lukioon hyväksytty voi valita ammatillisista oppilaitoksista opintoja esimerkiksi kaksi jaksoa lukuvuodessa kahtena ensimmäisenä opiskeluvuonna ja keskittyä kolmantena vuonna ylioppilaskirjoituksiin. Kaikki lukion pakolliset kurssit on suoritettava sekä lisäksi oman valinnan mukaan vähintään kymmenen syventävää kurssia. Ammatillisen oppilaitoksen opintoviikot lasketaan kursseina yhteen lukion kurssien kanssa. Jotta saisi lukion päästötodistuksen, täytyy kursseja olla yhteensä 75. Lukion jälkeen ammatillisia kursseja valinnut voi jatkaa ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Oppilas voi siis saada kolmessa vuodessa lukion päästötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen ja neljännen vuoden jälkeen ammatillisen perustutkinnon. Ammattiopiskeluun kuuluvan työharjoittelun voi suorittaa lomien aikana. Ammatillisia opintoja voi valita pienemmänkin määrän, jos ei tähtää ammatilliseen perustutkintoon. Yhdessä jaksossa kertyy opintoja 6 opintoviikkoa (kurssia). Myös ammatilliseen oppilaitokseen hyväksytty voi valita lukion kursseja kokonaisina kuuden viikon jaksoina. Opintojen sisällöstä ja mahdollisuuksista sekä hakemisesta saa tietoja yläasteen opinto-ohjaajalta. Koulutusohjelmaan hakeutuvien on valittava lukion opinnot lukion valintakortin avulla sekä liitettävä mukaan ilmoitus ammatillisten opintojen linjasta. OPISKELTAVAT AINEET Paimion lukion oppiaineet ja niiden kurssimäärät selviävät oppaassa olevasta tuntijakokaaviosta (tuntijako perustuu valtioneuvoston vuonna 2002 antamaan tuntijakopäätökseen) sekä erikseen jaettavasta kurssiselosteesta. Kurssiselosteessa on myös tietoja kurssien sisällöstä, suoritusjärjestyksestä ja oppikirjoista. Uusille opiskelijoille varsinainen oppikirjaluettelo lähetetään kesällä. Erityisjärjestelyjä: Ruotsin johdantokurssi A-kieleen vaihtajille (näille pakollinen) antaa mahdollisuuden kahden A-kielen (englanti ja ruotsi) suorittamiseen. Yo-kokeessa voi valita silti B- tason, mikä parantaa arvosanamahdollisuuksia. Kurssi on tarkoitettu peruskoulun B- ruotsin arvosanalla 9-10 suorittaneille. Mahdolliset B-englannin lukijat toimivat samoissa ryhmissä A-englannin opiskelijoiden kanssa, jolloin heidän lähtötasonsa otetaan huomioon opetuksessa ja arvioinnissa. Ylioppilaskirjoituksissa he voivat valita englannin pitkän tai lyhyen oppimäärän. Kirjoitettavissa aineissa täytyy olla kuitenkin aina yksi pitkän oppimäärän mukainen

11 koe. Johdantokurssi on jokaisen englantia B-kielenä opiskelleen syytä suorittaa, mutta harjoituskurssia ei tarvitse. Ranska, saksa ja venäjä: Jos oppilas on aloittanut kielen opiskelun yläkoulussa, lukio-opinnot alkavat kolmannesta (niveltävästä) kurssista. 11 Espanjan kurssit toteutetaan yhteistyössä kansalaisopiston kanssa iltaopiskeluna, mikäli aloittajia ilmaantuu riittävästi. USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUS Lukiossa annetaan uskonnon opetusta sen uskontokunnan tunnustuksen mukaan, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei osallistu uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja on vähintään kolme. (Lukiolaki 9.) OPPIKIRJAT JA -MATERIAALIT Lukiolaiset joutuvat itse hankkimaan käytettävät oppikirjat, vihot ja koepaperit sekä muut mahdolliset opiskelutarvikkeet. Kussakin jaksossa opiskeltavien aineiden oppikirjojen tulee olla oppilaalla mukana heti jakson alusta lukien. Oppikirjaluettelo lähetetään lukioon valituille kesäkuussa. OPPILASKUNTA Lukion oppilaat muodostavat oppilaskunnan, jolle valitaan oppilaiden joukosta lukuvuosittain hallitus sekä opettajista oppilaskunnan ohjaaja. LUKUKAUSIMAKSUT Lukiolaisilta ei peritä lukukausimaksua. KOULUMATKAT Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkojen tukeminen on osa opintotukea. Koulumatkatukea voidaan myöntää opiskelijalle, jonka koulumatkan pituus on yli kymmenen kilometriä yhteen suuntaan ja laskennalliset julkisen liikenteen kustannustaksojen mukaiset matkakustannukset ylittävät erikseen vahvistettavan vähimmäismäärän. Koulumatkatuki maksetaan oppilaitoksen ylläpitäjälle, jos tämä järjestää koulukuljetuksen, tai joukkoliikenteen matkalippujen myyjille. Mikäli opiskelija ei voi käyttää julkista liikennettä koulumatkallaan, tuki maksetaan opiskelijalle itselleen.

12 12 Koulumatkatukea haetaan kansaneläkelaitokselta, joka myös päättää sen myöntämisestä. RUOKAILU Ruokailu on ilmaista. OPINTOTUKI Lukion oppilas on oikeutettu hakemaan opintotukea, johon kuuluvat opintoraha ja valtion takaama opintolaina. Opintoraha on avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Opintorahaa oppilas voi saada vasta täytettyään 17 vuotta. Lisätietoja saa koulun kansliasta. VANHEMPAINILLAT Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhempainilta pidetään syyslukukaudella aiheena lukio-opiskelun luonne ja arviointi. Toisen vuoden opiskelijoiden vanhempainiltojen pääteemat ovat vanhojen tanssit ja syksyn ylioppilastutkinto. Tarvittaessa puhutaan muutakin asiaa. Abiturienttivaiheen vanhempainillan aiheena ovat ylioppilaskirjoitukset. Ajankohtaisista aiheista voidaan järjestää vaikkapa kaikille lukion oppilaiden huoltajille tarkoitettuja vanhempainiltoja. POISSAOLOT Lukioasetuksen mukaan oppilaan poissaoloon tulee pyytää lupa ryhmänohjaajalta (1-3 pv) tai rehtorilta (4 päivää tai pitempi aika). Lupa tulee pyytää mahdollisimman hyvissä ajoin. Jos oppilas joutuu sairauden vuoksi olemaan poissa koulusta, on poissaolosta ilmoitettava heti sairauden ilmettyä ryhmänohjaajalle tai kansliaan. Huoltaja varmentaa allekirjoituksellaan poissaolon syyn poissaolokirjaan, joka on näytettävä jakson aineiden opettajille ja toimitettava ryhmänohjaajan lokeroon. Myös aiheettomista poissaoloista on annettava selitys ryhmänohjaajalle. Lomamatkoja ei pidä suunnitella koeviikon ajaksi. Aiheeton poissaolo voi vaikuttaa arvosteluun. KOULUN TYÖAJAT Paimion koulujen työajat lukuvuonna ovat oppaan takasivulla.

13 13 JAKSOAIKATAULU 1. jakso: (+la) 31 työpäivää 2. jakso: työpäivää 3. jakso: työpäivää 4. jakso: (+la) 30 työpäivää 5. jakso: työpäivää 6. jakso: työpäivää LUKIOON VALINTA Lukioon ilmoittaudutaan samanaikaisesti muiden yhteisvalinnassa mukana olevien keskiasteen oppilaitosten kanssa. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä hakukortti ja ainevalintakortti. Täyttämättä jääneille oppilaspaikoille tai peruutuspaikoille oppilaat otetaan kesäkuun viimeisellä viikolla tai elokuun alussa. Jos lukioon ilmoittautuneita on enemmän kuin täytettäviä lukiopaikkoja, otetaan oppilaat kotikunnasta riippumatta peruskoulun päästötodistuksen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, valinnaisen vieraan kielen, uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon arvosanojen (lukuaineiden) keskiarvon osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Koulutuksen järjestäjän asettama alin sisäänpääsykeskiarvo on 7,1, mutta se voi olla korkeampikin, mikäli hakijoita on runsaasti. Hyväksytyille hakijoille lähetetään kirjallinen tieto asiasta. Hyväksyttyjen luettelo on nähtävillä myös lukion ulko-ovessa. Varsinaisen hakuajan jälkeen ilmoittautuneet ja kouluvalintansa vaihtavat oppilaat eivät saa ohittaa yhteishaussa mukana ollutta parempaa hakijaa. AINEVALINNAT JATKO-OPINTOJEN KANNALTA Pitkä matematiikka on seuraavilla aloilla tällä hetkellä pakollinen pääsykoeaine: Teknilliset alat; teknilliset korkeakoulut (diplomi-insinööri, arkkitehti) Yliopistojen matemaattis-luonnontieteelliset tiedekunnat (matematiikka, fysiikka, kemia, tietojenkäsittelyoppi, biokemia) Tilastotiede (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Lisäksi monilla aloilla (erityisesti teknilliset alat, mutta myös esim. kauppakorkeakoulut, farmasian ala) pitkän matematiikan ylioppilastutkintoarvosanasta saa enemmän pisteitä kuin lyhyen Fysiikka on pääsykoeaineena seuraavilla aloilla: Ravitsemustiede Tekniset alat Matemaattis-luonnontieteelliset alat Lääketieteelliset tiedekunnat (valinnainen Turussa, pakollinen Helsingissä) Eläinlääketieteellinen ala Helsingin maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, joissakin koulutusohjelmissa Terveyden biotieteiden koulutusohjelma

14 14 Biologia on pääsykoeaine seuraavilla aloilla: Biologia, biokemia (valinnainen), bioteknologia Lääketieteellinen, valinnainen Turussa, pakollinen Helsingissä Eläinlääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen (joissakin koulutusohjelmissa) Farmasian koulutusohjelma Ravitsemustiede Terveyden biotieteiden koulutusohjelma Kemia on pääsykoeaine seuraavilla aloilla: Matemaattis-luonnontieteellinen (kemia, bioteknologia, biokemiassa valinnainen) Lääketieteellinen (valinnainen Turussa, pakollinen Helsingissä) Eläinlääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen (joissakin koulutusohjelmissa), farmasian koulutusohjelma Ravitsemustiede Teknisissä korkeakouluissa joillakin linjoilla Terveyden biotieteiden koulutusohjelma Kuvataide on pääsykoeaineena seuraavilla aloilla: Arkkitehtuuri, luokanopettaja, käsi- ja taideteollisuusala, viestintäala, tekstiili- ja vaatetusala, kelloseppä, kuvataide, muotoilu Musiikki on pääsykoeaine seuraavilla aloilla: Luokanopettaja, lastentarhanopettaja Liikunta on pääsykoeaine seuraavilla aloilla: Liikuntatieteellinen tiedekunta, liikunnanopettaja, luokanopettaja, liikunnanohjaaja Ylimääräiset kielet ovat välttämättömiä varsinkin niille, jotka aikovat pyrkiä kansainvälisiin tehtäviin Suomessa tai ulkomailla Matkailu Liike-elämä Kansainväliset suhteet Taide ja kulttuuri viestintä- media-ala Historia on pääsykoeaineena seuraavilla aloilla: Yhteiskunnalliset alat, tiedotus- ja kulttuurialat Taloustiede; kauppakorkeakoulut Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Psykologia on tarpeellinen kaikille ihmisten kanssa työtä tekeville: opetusala, sosiaaliala, terveydenhuolto ym.

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

Jatkaisinko lukioon?

Jatkaisinko lukioon? Jatkaisinko lukioon? Miksi lukio on hyvä valinta? Jatko-opintomahdollisuudet laajenevat. Lukio antaa mahdollisuuden hakea korkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukio tarjoaa aikaa ja tukea tulevaisuuden miettimiseen.

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tässä oppaassa kahden tutkinnon

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot

OHJEITA OPISKELUUN LUKUVUOSI 2015-2016 MUONION LUKIO. Sisältö

OHJEITA OPISKELUUN LUKUVUOSI 2015-2016 MUONION LUKIO. Sisältö OHJEITA OPISKELUUN LUKUVUOSI 2015-2016 MUONION LUKIO Sisältö YHTEYSTIEDOT... 2 TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA 2015-2016... 3 JAKSOT... TAPAHTUMAT... UUSINTAKUULUSTELUT... 3 OPPITUNTIEN ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISAJAT...

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014 Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste Vanhempainilta 5.11.2014 Yhteystiedot Oltava AINA kunnossa! Muutokset ilmoitetaan kansliaan koulusihteerille. Wilmassa: pikaviesti koulusihteeri Sari Aalto Tietoa ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008

LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008 LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 AURINKORANNIKON SUOMALAINEN KOULU 2 TERVETULOA LUKIOON 3 LUKUVUOSI 2007 2008 3.1 Työ- ja loma-ajat 3.2 Jaksot 3.3 Päivittäinen työaika 3.4 Tapahtumakalenterit

Lisätiedot

Sisallysluettelo. Kaksoistutkinnossa alkuun pääseminen. Oman opinto-ohjelman suunnittelu. Kaksoistutkintolaisen opiskeluaika vaihtelee

Sisallysluettelo. Kaksoistutkinnossa alkuun pääseminen. Oman opinto-ohjelman suunnittelu. Kaksoistutkintolaisen opiskeluaika vaihtelee Sisallysluettelo Mikä on kaksoistutkinto? Mitä kaksoistutkinto-opiskelu vaatii ja antaa? Kaksoistutkinto-opiskelun perusasiat Riihimäen lukiossa Kaksoistutkinnossa alkuun pääseminen - Ilmoittautuminen

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING)

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Valintakokeesta on saatava

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA. Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1.

LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA. Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1. LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1.2016 Kevätlukukausi to 7.1.- la 4.6.2016 - penkinpainajaiset to

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot yhteishaku 2015 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Opiskelijan polku 2 Mitä hyötyä? Opiskelemalla lukioaineita parannat mahdollisuuksiasi menestyä jatko-opintojen

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 Yhteystiedot Taavetin lukio PL 11 54501 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat

Lisätiedot

Lukio-opintojen aapinen huoltajille

Lukio-opintojen aapinen huoltajille KOEPÄIVÄ päättöviikko RO ROTOVI Lukio-opintojen aapinen huoltajille Wilma KURSSITARJOTIN KOODI jakso Hatanpään lukio 2014 LUKIO-OPINTOJEN AAPINEN HUOLTAJILLE Tähän oppaaseen on koottu tietoa lukio-opinnoista

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen. Kuva: Niina Teräslahti

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen. Kuva: Niina Teräslahti Rotokolla Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen Kuva: Niina Teräslahti Sisällysluettelo Yleistä... 3 Mukana olevat lukiot ja yhteistyön periaatteet... 3 Rotokollan osapuolet...

Lisätiedot

Mäntsälän lukion esitevihko 2010-2011. Sisällysluettelo

Mäntsälän lukion esitevihko 2010-2011. Sisällysluettelo Sisällysluettelo Mäntsälän lukio monien mahdollisuuksien lukio 3 Ilmaisua ja viestintää 5 Vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemusta 5 Matemaattis-luonnontieteellistä osaamista 6 Yleissivistystä humanististen

Lisätiedot

Lukion opinto-opas. Lahden Rudolf Steiner koulu Pieni lukio, isot kokemukset

Lukion opinto-opas. Lahden Rudolf Steiner koulu Pieni lukio, isot kokemukset Lukion opinto-opas Lahden Rudolf Steiner koulu Pieni lukio, isot kokemukset Lahden Rudolf Steiner -koulun lukiolla on erityistehtävänään toteuttaa steinerpedagogista lukio-opetusta. Opetuksessa huomioidaan

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! 1160 62+3 4 JOKAINEN LUKIOLAINEN ON OMAN ELÄMÄNSÄ SUBJEKTI Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään VPK:n talolla Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa). Keväällä

Lisätiedot

Lukion opinto opas. Lahden Rudolf Steiner -koulu

Lukion opinto opas. Lahden Rudolf Steiner -koulu Lukion opinto opas Lahden Rudolf Steiner -koulu Lahden Rudolf Steiner koulu on yhtenäiskoulu, johon kuuluu myös lukio. Koulussa toteutetaan steinerpedagogista opetusta, jossa huomioidaan monipuolisesti

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta 4.2.204 Heikki Turpeinen, Paimion lukio MIKSI LUKIOON? o SAAT HYVÄN YLEISSIVISTYKSEN Pohja henkiselle kasvulle Eväät elinikäiseen

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

9. lk vanhempainilta. Ti 8.9.2015 klo 18.00

9. lk vanhempainilta. Ti 8.9.2015 klo 18.00 9. lk vanhempainilta Ti 8.9.2015 klo 18.00 TET eli työelämään tutustuminen Linnainmaan TET 7.-18.9.2015 Päivittäinen työaika 6 h, viikottainen työaika enintään 30 h Työaika mielellään klo 8-14 tai 9-15

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa)

Lisätiedot

Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio

Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio josta on vuosina 1957-2010 valmistunut 3013 ylioppilasta. Mäntsälän kunnan ylläpitämä lukio, joka toimii paikkakunnan ja sen nuorison parhaaksi. Kehitämme

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 Yhteystiedot Taavetin lukio Koulutie 4 54500 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014)

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) 1 Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) Opiskelijavalinnan maksimipisteet (100 pistettä): Koulumenestys Valintakoe 60 pistettä 40 pistettä Kaikki hakukelpoiset

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 28.10.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO 348 opiskelijaa - rehtori Mika Strömberg

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

Esivalinnat. Kevät 2013

Esivalinnat. Kevät 2013 Esivalinnat Kevät 2013 Esivalintojen tarkoitus Valinnoillaan opiskelijat päättävät lukuvuonna 2013 2014 tarjottavista kursseista Valinnan tekemisessä kaksi apuvälinettä Esivalintaopas 2013-2014 Kurssikuvaukset,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta AJANKOHTAISTA Uusi tuntijako voimaan v. 206 Opetussuunnitelma.8.206 Järjestämisluvat Sähköiset kirjoitukset alkaen s. 206 digabi.fi

Lisätiedot