Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 620/2006 vp Valtiovallan toimet Venäjän maastopalokysymyksessä Eduskunnan puhemiehelle Suomea ovat pitkään kiusanneet Venäjän metsäpalojen aiheuttamat savuhaitat. Viimeksi maanantaina metsäpalojen savu kulkeutui erittäin voimakkaana ja sakeana Suomeen. Ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla erittäin huono ilman pienhiukkaspitoisuuksien noustessa iltapäivällä ennätyslukemiin, jopa yli 20-kertaisiksi normaaliin määrään verrattuna. Viipurin lähellä palavan kaatopaikan kaasut lisäävät tilanteen vaarallisuutta entisestään. Jatkuvat savuhaitat ovat riski ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Varsinkin astmaatikoille sekä hengitysvaikeuksista ja sydänvaivoista kärsiville potilaille savu voi aiheuttaa oireita. Tilanne, jossa kansalaisten terveys ja hyvinvointi on toistuvasti altistettu ja vaarannettu, edellyttää valtiovallalta toimia. Ympäristöviranomaisten ja sisäasiainministeriön yhteydenotot ovat kuitenkin olleet tuloksettomia. On välttämätöntä, että tällöin Suomen korkein valtiojohto, pääministeri ja tasavallan presidentti, ovat suoraan yhteydessä Venäjän korkeimpaan johtoon tilanteen ratkaisemiseksi. Venäjän savuhaitat ovat osoitus siitä, että Suomen on otettava ympäristöriskit tosissaan ja sovittava Venäjän kanssa ennakolta ilmanlaatuun vaikuttavien tai muuten terveyttä vaarantavien onnettomuuksien, kuten metsäpalojen, jälkeisistä toimista. Tavoitteena on oltava malli, jossa sovitaan ilmanlaadun kriteereistä, minkä jälkeen viimeistään ryhdytään tehostettuihin toimiin ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ja ylin valtiojohto aikovat ryhtyä, että Venäjän maastopalot saadaan sammutetuiksi puhtaan ilmanlaadun ja ihmisten terveyden turvaamiseksi ja aikooko hallitus luoda järjestelmän, jolla pyritään sopimaan Venäjän kanssa ennakolta ilmanlaatuun vaikuttavien tai muuten terveyttä vaarantavien onnettomuuksien ja tapahtumien jälkeisistä toimintatavoista? Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2006 Sari Sarkomaa /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 620/2006 vp: Mihin toimiin hallitus ja ylin valtiojohto aikovat ryhtyä, että Venäjän maastopalot saadaan sammutetuiksi puhtaan ilmanlaadun ja ihmisten terveyden turvaamiseksi ja aikooko hallitus luoda järjestelmän, jolla pyritään sopimaan Venäjän kanssa ennakolta ilmanlaatuun vaikuttavien tai muuten terveyttä vaarantavien onnettomuuksien ja tapahtumien jälkeisistä toimintatavoista? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen ja Venäjän yhteistoiminta pelastustoimessa perustuu vuonna 1994 solmittuun Suomen ja Venäjän väliseen sopimukseen yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi. Käytännön yhteistyö tapahtuu Suomen puolelta ensi sijassa lääninhallitusten ja rajaseudun pelastuslaitosten ja Venäjän puolelta Leningradin aluehallinnon, Venäjän federaation Karjalan tasavallan valtiollisen palohallinnon, Murmanskin aluehallinnon sekä paikallisten rajaseudun viranomaisten välillä. Sopimuksen perusteella Venäjään rajoittuvat lääninhallitukset ovat allekirjoittaneet pöytäkirjat yhteistyöstä ja siinä noudatettavista menettelytavoista vastaavien venäläisten organisaatioiden kanssa. Lisäksi sisäasiainministeriöllä ja Venäjän hätätilaministeriöllä on säännöllinen yhteydenpito. Lääninhallitusten ja Venäjän osapuolten yhteistyötä tehdään tutustumalla toisen osapuolen pelastustoimen järjestelyihin, tiedottamalla toiselle osapuolelle muutoksista pelastustoimessa, päivittämällä säännöllisesti yhdessä sovitut yhteystiedot ja toteuttamalla Suomen ulkoministeriön rahoittamia ja sisäasiainministeriön hallinnoimia lähialueyhteistyöhankkeita, joista on sovittu vuosittain erikseen sekä järjestämällä yhteisiä harjoituksia. Lähialueyhteistyöhankkeiden tavoitteena on lähialueiden pelastustoimien valmiuksien kehittäminen sekä lähialueiden pelastustoimien toimintakulttuurien ja päällystötason avainhenkilöiden toisilleen tutuksi tekeminen. Esimerkiksi Etelä-Suomen ja Leningradin aluehallinnon vuoden 2006 ohjelmaan on sisällytetty koulutusten, harjoitusten, kilpailujen ja seminaarien muodossa tapahtuvaa yhteistoimintaa ja kanssakäymistä. Vuoden 2006 yhteistyön tavoitteena on kehittää käytännön valmiuksia nopeaan onnettomuuksista ilmoittamiseen ja avunantoon sekä toimiviin avunannon rajamuodollisuuksiin rajanylityksissä, tehokkaaseen yhteistyöhön todellisissa onnettomuustilanteissa sekä toimiviin johtamisja viestintävalmiuksiin. Kesäkuussa 2006 järjestettiin yhteinen metsäpaloharjoitus Parikkalan Uukuniemen alueella rajan läheisyydessä. Harjoitukseen osallistuivat Leningradin alueen, Karjalan tasavallan sekä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon pelastuslaitokset. Metsäpaloharjoituksia on aikaisemmin pidetty muun muassa Venäjän puolella Svetogorskissa 2004, Pelastusopistolla vuonna 2003 sekä Saimaan kanava-alueella vuonna Muita yhteistoimintaharjoituksia on pidetty, esimerkiksi liikenneonnettomuusharjoitukset E18-tiellä Säkkijärvellä vuonna 2002 ja Vaali- 2

3 Ministerin vastaus KK 620/2006 vp Sari Sarkomaa /kok maalla 2005 sekä liikenneonnettomuusharjoitus Kotkan satamassa vuonna Joulukuussa pidetään Suomessa Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Leningradin aluehallinnon kaikkien pelastustoimen lähialueyhteistyössä mukana olevien yhteistoimintatahojen välinen yhteistyöneuvottelu. Suomesta tilaisuuteen osallistuu hengen delegaatio. Osanottajat koostuvat lääninhallituksien, sisäasiainministeriön, Pelastusopiston sekä yhteistyössä mukana olevien rajaan rajoittuvien alueellisten pelastuslaitosten henkilöstöstä. Metsäpalojen sammuttamiseen Venäjällä on kalustoa, mutta kaluston käytössä ja etenkin menetelmissä on parantamisen varaa. Tehokkain keino savuhaittojen vähentämisessä on tehostaa sammutustoimintaa Venäjällä. Sen vuoksi tulevassa yhteistyössä ja tapaamisissa painotetaan Venäjän puolella raja-alueilla olevien maastopalojen tehokasta sammuttamista sekä keskinäisen avunannon merkitystä. Venäläisen osapuolen pyytäessä Suomi on valmis antamaan sammutusapua. Suomen voimavarat ovat kuitenkin rajalliset ja niiden merkitys satojen maastopalojen sammuttamisessa on varsin vähäinen. Kaluston ja henkilöstön sitominen useaksi vuorokaudeksi tehtävään vaatisi myös uusia kalustoinvestointeja. Suomen vähäistä lentosammutukseen käytettävissä olevaa ilma-aluskalustoa voidaan vain rajoitetusti irrottaa rajan takana oleviin paloihin. Kuivana aikana Suomen kalusto on sidottu usein omiin sammutustehtäviin, mutta valmius nopeaan ja rajattuun sammutusavun antamiseen on olemassa. Esimerkiksi Viron sisäministeri Kalle Laanetin suora yhteydenotto minuun illalla ja sen jälkeiset käydyt keskustelut pelastustoimen ja rajavartiolaitoksen johdon kanssa mahdollistivat jo yöllä sammutustehtäviin lähtevän rajavartiolaitoksen helikopterin käynnistämät sammutustoimet. Ilmasammutuksella ja seuraavana päivänä saapuneella FRF:n panoksella oli tärkeä merkitys tämän Peipsijärven vakavan palon sammuttamisessa. Sisäasiainministeriö reagoi välittömästi myönteisesti myös Pohjois-Ruotsin ja Muurmanskin alueelta tulleeseen sammutusavunpyyntöön. Kirjoitin kollegalleni, ministeri Shoigulle ja kiinnitin Venäjän hätätilaministeriön huomiota erityisesti maamme kaakkoisosan väestön kannalta vakaviin savuhaittoihin. Samalla pyysin, että sekä sisäasiainministeriö että suomalaiset viranomaiset pidettäisiin ajan tasalla tilanteen mahdollisesti muuttuessa. Jo samalla viikolla tuli yhteydenottooni palaute virkamiestietä. Ministeri Shoigu vastasi virallisesti kirjeellään Hän ilmoitti, että hätätilaministeriön päähallinnot Karjalan tasavallassa ja Leningradin alueella oli asetettu valmiustilaan, ja ne osallistuivat metsätalousviraston vastuulla olevaan sammutustyöhön ennen kaikkea siellä, missä asutuskeskukset olivat uhattuina. Hätätilaministeriö oli lähettänyt alkaen Luoteis- Venäjälle lisävoimina sammutuslentokoneen ja kaksi sammutushelikopteria, jotka täydensivät oleellisesti palomiesten ponnisteluja. Palojen määrä ja laajuus saatiin näin vähennettyä. Tämä suuntaus tulisi jatkumaan ja suomalaiset viranomaiset tultaisiin pitämään ajan tasalla mahdollisista muutoksista. Ministeri Shoigu korosti Venäjän pyrkimyksiä tiiviimpään ja hedelmällisempään yhteistyöhön maidemme välillä. Savuhaittojen pitkäaikainen kesto johtui pääasiassa epäsuotuisista tuulista ja erilaisesta suhtautumisesta maastopalojen sammuttamiseen. Venäjällä maastopalot rajataan, jos ne uhkaavat asumuksia, eikä palopesäkkeitä sammuteta lainkaan. Suomessa taas maastopalot rajataan ja palopesäkkeet sammutetaan aina. Tämä vuosi on lisäksi ollut poikkeuksellisen kuiva ja maastopalojen määrä ja laajuus poikkeuksellisen suuri. Olemme sopineet tapaamisen Venäjän hätätilaministeri Shoigun kanssa Moskovassa , jolloin tulemme muiden yhteistyökysymyksien lisäksi keskustelemaan metsäpalojen torjuntaa koskevista periaatteista ja yhteistyöstä. Tasavallan Presidentti on puhelinkeskustelussaan Venäjän presidentti Putinin kanssa keskustellut kesän metsäpalotilanteesta ja yhteistyötarpeista. Ministereiden Moskovan tapaamisen johtopäätökset otetaan esille myös presidenttien tapaamisessa syksyn aikana. Asia on niin ikään asialistoilla lääninhallituksien yhteistoimintaneuvotteluissa venäläisten osapuolien kanssa. 3

4 Ministerin vastaus Muilta osin totean, että sosiaali- ja terveysministeriö varoitti väestöä savusumun terveyshaitoista annetulla tiedotteella vain muutamia tunteja sen jälkeen, kun tieto nopeasti nousevista pienhiukkasten ulkoilmapitoisuuksista saatiin. Sairaaloita kehotettiin varautumaan mahdollisesti lisääntyviin potilasmääriin poliklinikoilla. Lisäksi tietoa savun terveyshaitoista on ollut saatavilla Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla ja tiedotusvälineille toistuvasti annetuissa haastatteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Kansanterveyslaitos selvittää edelleen savun aiheuttamia väestötason haittoja yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Siinä tapauksessa, että rajat ylittävä haitallinen vaikutus aiheutuisi teollisuuskohteessa tapahtuvasta onnettomuudesta, tulee sovellettavaksi YK:n Euroopan talouskomission puitteissa neuvoteltu teollisuusonnettomuussopimus, jonka sekä Suomi että Venäjä ovat ratifioineet. Ilmatieteen laitos seuraa alueellista ilmanlaatua ja kaukokulkeumaa sekä arvioi malleilla ilman epäpuhtauksien leviämistä. Ilmatieteen laitoksen on mahdollista parantaa omien ennusteidensa käyttökelpoisuutta ilman uusia järjestelmiä tai sopimuksia. Kuntien ilmansuojeluviranomaiset seuraavat mittaamalla ilman laatua ja tiedottavat siitä yleisölle. Pääkaupunkiseudun yhteisvaltuuskunta on selvittänyt sellaisten tilanteiden esiintymistä, jolloin pienhiukkaspitoisuudet ovat merkittävästi tavallista suuremmat. Tällä vuosikymmenellä on ollut yli 20 tällaista epäpuhtautta, joista puolet johtui tavanomaisen toiminnan päästöistä ja puolet avopaloista, mm. tietoisesti tehdyistä kulotuksista. Erityisen kansainvälisen metsäpalojen päästöjen seurantajärjestelmän tehokkuus on arvioitava ilmanlaadun seurannan näkökulmasta ja tiedonkulun kehittäminen on sinänsä tarpeen. Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2006 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki 4

5 Ministerns svar KK 620/2006 vp Sari Sarkomaa /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 620/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml: Vilka åtgärder har regeringen och den högsta statsledningen för avsikt att vidta för att markbränderna i Ryssland skall kunna släckas i syfte att trygga en ren luftkvalitet och människors hälsa, och har regeringen för avsikt att inrätta en mekanism som tar sikte på att Finland i förväg kan avtala med Ryssland om tillvägagångssättet efter olyckor och händelser som påverkar luftkvaliteten eller överlag är en hälsorisk? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Samarbetet mellan Finland och Ryssland inom räddningstjänsten är baserat på överenskommelsen från 1994 mellan Finland och Ryssland om samarbete i syfte att förebygga olyckor och avvärja och av dem. På det praktiska planet sker samarbetet i första hand mellan länsstyrelserna och räddningsverken i gränsområdena från Finlands sida och regionalförvaltningen i Leningrad, den statliga brandförvaltningen i Karelska republiken i Ryska federationen, regionalförvaltningen i Murmansk och de lokala myndigheterna i gränsområdena från Rysslands sida. På grundval av överenskommelsen har de länsstyrelser som gränsar till Ryssland undertecknat protokoll om samarbete och de anknytande procedurerna med motsvarande organisationer på den ryska sidan. Dessutom har inrikesministeriet och det ryska katastrofministeriet regelbundna kontakter. Samarbetet mellan länsstyrelserna och de ryska parterna går till så att de besöker varandra för att lära känna varandras räddningsorganisation, informerar varandra om förändringar i räddningstjänsten, regelbundet uppdaterar gemensamt överenskomna kontaktuppgifter, genomför årliga samarbetsprojekt i närområdena som är finansierade av vårt utrikesministerium och administrerade av vårt inrikesministerium och ordnar gemensamma övningar. Syftet med närområdesprojekten är att utveckla beredskapen hos räddningstjänsterna i närområdena och att parterna skall bekanta sig med varandras arbetskulturer inom räddningssektorn och nyckelpersonerna på befälsnivå lära känna varandra. I till exempel årets program för samarbetet mellan Södra Finlands och Leningrads regionalförvaltningar ingår samverkan och umgänge i form av utbildning, övningar, tävlingar och seminarier. Målet med samarbetet 2006 är att förbättra beredskapen för snabb informationsgång och handräckning vid olyckor och fungerande gränsmekanismer vid bistånd i fråga om gränsöverskridning, effektiv samverkan vid faktiska olyckor och väl fungerande lednings- och kommunikationsberedskap. I juni i år ordnades en gemensam skogsbrandövning i Uukuniemi i Parikkala i närheten av gränsen. Räddningsverken från Leningradområdet, Karelska republiken, Södra Karelen, Norra Karelen och Södra Savolax deltog i övningen. Tidigare har skogsbrandövningar ordnats bland annat i Svetogorsk 2004, på Räddningsinstitutet 2003 och Saima kanal Bland andra gemensamma övningar märks övningar inför trafikolyckor på E18 i Säkkijärvi 2002 och Vaalimaa 5

6 Ministerns svar 2005 och en trafikolycksövning i Kotka hamn I december ordnas samarbetsöverläggningar i Finland för alla aktörer som berörs av samarbetet inom räddningstjänsten mellan länsstyrelsen i Södra Finlands län och regionalförvaltningen i Leningrad. Från Finlands sida deltar en delegation bestående av personer. De representerar länsstyrelserna, inrikesministeriet, räddningsinstitutet och de regionala räddningsverken i närheten av gränsen som är engagerade i samarbetet. När det gäller släckning av skogsbränder har Ryssland tillgång till materiel, men användningen av utrustningen och framför allt metoderna kunde förbättras. Det effektivaste sättet att minska rökolägenheterna är att effektivisera släckningsinsatserna i Ryssland. Därför kommer vi i det kommande samarbetet och på de förestående mötena att understryka vikten av dels effektiva släckningsinsatser vid markbränderna nära gränsen på den ryska sidan, dels ömsesidigt bistånd. Om Ryssland ber om hjälp är Finland berett att bistå med släckningsinsatser. Men våra resurser är begränsade och de är av marginell betydelse när hundratals markbränder skall släckas. Dessutom krävs det nya materielinvesteringar om vår utrustning och personal skall avsättas för insatser under flera dygn. Vi har mycket liten utrustning för släckning från luften och kan därför bara ställa begränsade resurser till förfogande för bränderna på den ryska sidan av gränsen. Vid torka är vår materiel ofta upptagen av släckningsinsatser här hemma, men vi har beredskap för snabba och begränsade släckningsinsatser. Till exempel Estlands inrikesminister Kalle Laanet tog direkt kontakt med mig på kvällen den 15 juli i år. Därefter diskuterade jag med ledningen för räddningsväsendet och gränsbevakningsväsendet och redan samma natt startade en helikopter från gränsbevakningsväsendet och släckningsinsatserna kunde komma igång. Släckningsinsatserna från luften och insatserna av FRF som anlände nästa dag spelade en stor roll för släckningen av den allvarliga branden i Peipsijärvi. Inrikesministeriet reagerade med en gång positivt också på begäran om släckningsbistånd från norra Sverige och Murmanskområdet. Den 9 augusti 2006 skrev jag till min kollega, minister Shoigu och uppmärksamgjorde det ryska katastrofministeriet på de allvarliga rökolägenheterna i framför allt sydöstra Finland. Samtidigt bad jag om att både inrikesministeriet och de finska myndigheterna skulle underrättas om läget förändras. Redan samma vecka fick vi gensvar på tjänstemannaväg. Minister Shoigu svarade officiellt på mitt brev den 22 augusti Han meddelade att katastrofministeriets centrala förvaltningar i Karelska republiken och Leningradområdet hade försatts i beredskapstillstånd och att de deltog i släckningsarbetet, som är på skogsbruksministeriets ansvar, i första hand i områden där bosättningscentra är hotade. Från och med den 10 augusti 2006 hade katastrofministeriet skickat extra förstärkning till nordvästra Ryssland, ett släckningsflygplan och två släckningshelikoptrar, som i hög grad kompletterade brandmännens ansträngningar. På så sätt kunde antalet bränder och brändernas omfattning begränsas. Denna inriktning skall fortsätta och de finländska myndigheterna kommer att informeras om eventuella förändringar, meddelade minister Shoigu. Han underströk att Ryssland eftersträvar ett närmare och mer fruktbart samarbete mellan våra länder. Att rökolägenheterna höll i sig så länge berodde främst på ogynnsamma vindförhållanden och olika inställningar till släckning av markbränder. I Ryssland begränsar man markbränder om de hotar bosättningen, brandhärdar släcks över huvud taget inte. I Finland begränsar vi markbränder och släcker alltid brandhärdar. Dessutom har det varit extremt torrt i år med exceptionellt många och stora markbränder. Jag har avtalat om ett möte med den ryske katastrofministern Shoigu i Moskva den 20 oktober Då kommer vi vid sidan av övriga samarbetsfrågor också att diskutera principer och samarbete kring bekämpning av skogsbränder. Republikens President har i telefonsamtal med Rysslands president Putin diskuterat sommarens skogsbränder och behovet av samarbete. Slutsat- 6

7 Ministerns svar KK 620/2006 vp Sari Sarkomaa /kok serna från ministermötet i Moskva kommer också att stå på agendan när presidenterna träffas i höst. Samma frågor finns också på agendan när länsstyrelserna för samverkansförhandlingar med sina ryska samarbetspartner. I övrigt vill jag framhålla att social- och hälsovårdsministeriet varnade befolkningen för hälsoriskerna på grund av rökdimma i ett meddelande den 8 augusti 2006, bara några timmar efter att uppgiften om snabbt stigande partikelkoncentrationer i utomhusluften hade kommit. Den 9 augusti 2006 uppmanades sjukhusen att ta med i beräkningen att patientströmmen till poliklinikerna eventuellt kan öka. Dessutom har information om hälsoriskerna med rök funnits på Folkhälsoinstitutets webbplats och tagits upp upprepade gånger i intervjuer i medierna. Folkhälsoinstitutet som är underställt socialoch hälsovårdsministeriet undersöker fortfarande i samråd med Meteorologiska institutet vilka olägenheter röken medförde bland populationen. Om en gränsöverskridande skadlig effekt beror på en olycka i en industrianläggning, är FN:s konvention om gränsöverskridande effekter av industriolyckor tillämplig. Konventionen har arbetats fram inom FN:s ekonomiska kommission för Europa. Både Finland och Ryssland har ratificerat konventionen. Meteorologiska institutet bevakar luftkvaliteten på det regionala planet och långväga gränsöverskridande luftföreningar samt bedömer och modellerar spridningen av luftföroreningar. Institutet kan förbättra användbarheten av sina prognoser utan nya system och avtal. De kommunala luftvårdsmyndigheterna följer upp läget genom mätningar av luftkvaliteten och informerar allmänheten. Huvudstadsregionens samarbetsdelegation har utrett hur många gånger det har förekommit att partikelkoncentrationerna har varit avsevärt förhöjda. Under detta decennium har det förekommit tjugo gånger. Hälften av dem berodde på utsläpp från normala aktiviteter, oh hälften på öppna bränder, bl.a. avsiktliga hyggesbränningar. Hur effektivt ett särskilt internationellt system för uppföljning av utsläpp från skogsbränder är måste bedömas med avseende på bevakningen av luftkvaliteten och en förbättring av informationen är i och för sig nödvändig. Helsingfors den 13 september 2006 Inrikesminister Kari Rajamäki 7