"Ohjelmoija valloittaa maailman"

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Ohjelmoija valloittaa maailman""

Transkriptio

1 Numero 1/ VASTUULLINEN KESÄDUUNI Kesätyö kehittää työnantajakuvaa HAASTATTELU Luovan alan yrittäjä Juhani Mykkänen 12 MEDIAVIESTINTÄ HALTUUN YRITYSKYLÄ Viisi vinkkiä yrityksille Idea, jonka ei pitänyt koskaan onnistua Juhani Mykkänen: "Ohjelmoija valloittaa maailman"

2 Sisältö 1/2015 Pääkirjoitus 3 Lyhyesti 4 Kesätyö kehittää työnantajakuvaa 6 Miten tuoda yrittäjyys osaksi lukio-opintoja? 7 Ohjelmoinnin ymmärtäminen on maailman ymmärtämistä 8 Yläkoululaiset tutustuivat tieteen maailmaan virtuaalisesti 10 Lukiokiertueella etsittiin tietä unelmien toteuttamiseen 14 Idea, jonka ei pitänyt koskaan onnistua 18 Vain klikkauksen päässä toisistaan 20 Yrityskylä kartuttaa nuorten talousosaamista 22 Kuinka saat viestisi läpi kansainvälisessä mediassa? 23 Mediaviestintä haltuun! Viisi vinkkiä yrityksille 12 KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Taloudellinen tiedotustoimisto TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä. Viestimme, vaikutamme, kehitämme ja autamme asiakkaitamme onnistumaan kotimaassa ja kansainvälisesti. TATiin kuuluvat myös Finnfacts ja T-Media / Julkaisija: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Eteläinen Makasiinikatu 4 PL 147, Helsinki Päätoimittaja: Kari Väisänen Vastaava toimittaja: Mari Lehtonen Toimitussihteeri: Anna Korvenoja Ulkoasu: Vanto Design Oy Paino: Forssa Print

3 #Pääkirjoitus Tulevaisuudella on arvopohja Sanaa tulevaisuus käytetään paljon. Sen sisällön ja merkityksen pohtiminen jää usein vähälle. On yleistä todeta, että tulevaisuus on tuntematon, osin pelottava, entistä arvaamattomampi asia. Tulevaisuus muovautuu useiden eri päätösten, valintojen, vaihtoehtojen ja erityisesti sattumien kautta se ei seuraa mitään hyväksyttävää matemaattista kaavaa. On kokonaan eri asia, pohdimmeko tulevaisuutta maailmanlaajuisesti, eri yhteiskuntien vai yksilöiden näkökulmista. Mitä järjestäytyneempi ja vakiintuneempi yhteiskunta on, sitä helpommin jokainen yksilö pystyy määrittämään omaa tulevaisuuttaan: Millainen elinympäristöni on lähivuosina, mitkä ovat kansalaisvelvollisuuteni, millainen henkilökohtainen elämä on ylipäätään mahdollista? Tulevaisuuden hahmottaminen on pitkälti filosofista pohdiskelua. On kiehtovaa miettiä orwellimaisesti, miltä tulevaisuus näyttäisi. Pohdinta ei ole kuitenkaan samanlaista kun vuonna 1949, jolloin George Orwell kirjoitti romaaninsa Vuonna Me, ihmiset, olemme muuttaneet maailman yhdeksi isoksi kyläksi, joka elää reaaliaikaisesti 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. Yksilön on elettävä lähes erakkomaisesti eristäytynyttä elämää päästäkseen pakoon ikäviä todellisuuksia, joita Ranskan, Syyrian tai Afrikan tragediat edustavat yksittäisinä esimerkkeinä. On rohkeutta voittaa tulevaisuuden pelot, uskoa myönteisiin asioihin. Niin nytkin. Suomen osalta myönteisen tulevaisuuden saavuttaminen merkitsee isoja rohkeita valintoja. Päätöksiä, joiden mittakaavat ovat hyvin erityyppisiä. Olisi helppoa listata asioita, joista myönteinen tulevaisuutemme erityisesti riippuu. Tässä katsannossa riittää yksi, yksinkertaiselta kuulostava asia. Se on koulutus. Jos emme tunnusta, tunnista ja arvosta, myös käytännössä, koulutuksen merkitystä, voi Suomen asema tulevaisuuden maailmassa olla entistä ahtaampi. Tulevaisuuspohdintaan pitäisi liittyä ymmärrys pitää kiinni olemassa olevista vahvuuksista ja hyvistä arvoista. Koulutus on aina täsmäinvestointi tulevaisuuteen. Kari Väisänen Toimitusjohtaja TAT Finnfacts 1 /

4 #Lyhyesti Liisa Tenhunen-Ruotsalainen palkittiin LUMA-aineiden uudistamistyöstä Valtakunnallisilla LUMA-päivillä palkittiin kymmenen ansioitunutta toimijaa, jotka ovat tehneet innovatiivista työtä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittämisessä tai popularisoinnissa. Yksi palkituista on Taloudellisen tiedotustoimiston TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Intohimoni LUMA-aineisiin syttyi 90-luvun lopulla, jolloin kansalliset LUMA-talkoot alkoivat. Pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian kirjoittajia ja opiskelijoita oli elinkeinoelämän tarpeisiin nähden liian vähän. Suosion kasvattamiseksi tarvittiin uusia opetusmenetelmiä ja yhteyksiä työelämään, Tenhunen-Ruotsalaisen kertoo. Palkitsemisperusteiden mukaan Liisa Tenhunen-Ruotsalainen on edistänyt pitkään LUMA-aineiden opetusta ja opinto-ohjausta sekä oppilaiden osallistamista: Tenhunen-Ruotsalainen tunnetaan rohkeana uudistajana, joka ideoi ja kehittää jatkuvasti erityisesti yrittäjyyskasvatusta ja LUMA-aineiden opetusta tukevia toimintamalleja. Hänen innovaatioihinsa kuuluu mm. virtuaalisen Tiede-TETin konseptin kehittely. Hänen päämääränään on lisätä LUMA-aineiden opettajankoulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Lisäksi hän on ollut mukana toteuttamassa ensimmäistä Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa -kurssia Helsingin yliopiston aineenopettajaopiskelijoille. Kuva: Dora Cheffi-Arab Koroman ja Pauligin aikakausi päättyi TATin hallituksessa Pitkä ja ansiokas jakso TATin toiminnassa päättyi vuodenvaihteessa, kun Johannes Koroma ja Bertel Paulig jättivät hallituspaikkansa. Herrat ovat olleet TATin hallituksessa yhteensä 40 vuotta, Koroma yhtämittaisesti peräti 25 vuotta. Koska kummankin yhteiskunnallisen vaikuttajan ansiot erityisesti ensimmäisen Yrityskylän perustamisessa ovat kiistattomat, heitä muistettiin poikkeuksellisella tavalla: ensi talvena Helsingin Yrityskylän nimistöstä löytyvät Johannes Koroman aukio ja Bertel Pauligin katu. Hallituskonkarit totesivat kiitospuheissaan, että TAT on tänään entistä selkeämmin ainoa elinkeinoelämän toimija, jonka viestintä avaa nuorille ovia yritysten suuntaan, korostaa koulutuksen kasvavaa merkitystä ja tutustuttaa nuoria työelämän lainalaisuuksiin. Tänä vuonna TATin hallitukseen kuuluvat seuraavat henkilöt: Eero Kotkasaari, Joutsen Finland Oy (puheenjohtaja) Leif Fagernäs, TT-säätiö (varapuheenjohtaja) Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Erkki Järvinen, Tikkurila Oyj Timo Leppä, Kemianteollisuus ry Atte Palomäki, Wärtsilä Oyj Pekka Sairanen, Domus Yhtiöt Oy Minna Vanhala-Harmanen, Opteam Oy Riitta Varpe, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Kuva: Teemu Granström 4 1 /

5 Yrityskylä laajenee maantieteellisesti ja pedagogisesti Yrityskylä laajeni marraskuussa 2014 kahdella uudella oppimisympäristöllä. Oulussa auennut Yrityskylä Pohjois-Pohjanmaa kattaa erittäin laajan maantieteellisen alueen, kun oppilaat yli 20 kunnasta vierailevat oppimisympäristössä. Yrityskylä Espoo starttasi toimintansa Nokian tiloissa. Oulun ja Espoon kylät edustavat visuaalisesti uudistunutta oppimisympäristöä. Molemmissa painottuu kohdekaupungeille tyypillinen teknologialähtöisyys. Yrityskylässä tehdään uusia aluevaltauksia myös yläkouluikäisten suuntaan: tänä vuonna pilotoidaan oppimiskokonaisuus, jonka kohderyhmänä ovat peruskoulunsa päättävät nuoret. Kehitystyössä on mukana yhdeksäsluokkalaisia Kuopiosta ja Helsingistä. TÄHTÄIMESSÄ TARPOJIEN TAITOPÄIVÄT JA ROIHU 2016 Yrityskylä tiivistää yhteistyötään Suomen partiolaisten kanssa. Yhteistyö aloitettiin viime kesänä, kun Yrityskylä tarjosi partiolaisten Suurjuhlien osallistujille ohjelmallisen tehtäväpolun yritysten kohtaamista haasteista. Tänä vuonna kumppanuus syvenee ja laajenee. Tavoitteena on parantaa partiota harrastavien nuorten valmiuksia hallita omaa talouttaan ja tulkita talousinformaatiota. Kevään aikana pääkaupunkiseudun partiolaisille järjestetään Tarpojien Taitopäivä -tapahtumia, joissa nuoret viettävät toiminnallisen päivän Yrityskylässä ja sen lähimaastossa. Läpileikkaavia teemoja ovat eettinen kuluttaminen ja taloustaidot. Lisäksi partiolaiset ja Yrityskylä yhdistävät voimansa heinäkuussa 2016 kansainvälisellä ROIHU-suurleirillä. Vaikka suurleiriin Päijät-Hämeen Evolla on vielä yli vuosi aikaa, suunnittelutyöt ovat täydessä vauhdissa. Niistä voidaan paljastaa sen verran, että Yrityskylä näkyy ja kuuluu suomalaisessa metsässä vahvasti tuhansien partiolaisten kanssa kesällä Mihin suuntaat, suomalainen nuori? Mitä nuoret odottavat työelämältä? Mitkä tekijät ohjaavat nuorten kulutusvalintoja? Mikä koulutus ja opinahjo kiinnostavat suomalaisia nuoria eniten juuri nyt? Nämä ja monet muut teemat selviävät T-Median ja Taloudellisen tiedotustoimisto TATin Kun koulu loppuu -kyselytutkimuksesta. Vuosittain toteutettava tutkimus luotaa yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä sekä ajatuksia työelämästä. Tänä vuonna tutkimus pureutuu aiempaa tarkemmin koulutusvalintaan vaikuttaviin syihin ja siihen, millä tavalla työelämän toivotaan näkyvän koulussa. Tutkimukseen vastaa noin 5000 yläkouluja lukioikäistä nuorta. Vuoden 2014 Kun koulu loppuu -tutkimuksesta kävi ilmi, että yli puolet lukiolaisista kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. Vuonna 2014 vain vajaa 20 prosenttia lukiolaisista tiesi varmasti, mihin aikoo pyrkiä opiskelemaan. On mielenkiintoista nähdä, onko tämä asia muuttunut ja ovatko siten tavoitteet työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi toteutuneet, T-Median tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen toteaa. Vuoden 2015 Kun koulu loppuu -tutkimuksen tulokset valmistuvat loppukeväästä korkeakoulujen yhteishaun päätyttyä. Kuva: Dora Cheffi-Arab Lue myös juttu sivulta 18. Kuva: Dora Cheffi-Arab 1 /

6 #Kesäduuni Kesätyö kehittää työnantajakuvaa KESÄTYÖT OVAT TYÖNANTAJALLE TUHANNEN TAALAN PAIKKA JÄTTÄÄ ITSESTÄÄN POSITIIVINEN KUVA TULEVAISUUDEN TEKIJÖIHIN JA KANTAA VASTUUNSA NUORISTA. TYÖNANTAJAMAINETTA VOI HELPOSTI KEHITTÄÄ OSALLISTUMALLA VASTUULLINEN KESÄDUUNI -KAMPANJAAN. TEKSTI: VESA VILENIUS KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Nuoret muodostavat ensimmäiset käsitykset työnantajasta ja koko toimialasta kesätöistä saaduista kokemuksista. Työnantajan kannalta kesätöiden tarjoaminen taas on ainutlaatuinen tilaisuus kantaa vastuunsa nuorista, oppia heiltä ja kehittää työnantajamainetta. Positiivisen vaikutelman tekeminen on tärkeää erityisesti epävarmoina aikoina. Vastuullinen kesäduuni -kampanja on oivallinen viestintäkanava yrityksille työnantajamaineen kehittämiseen. Se tarjoaa työnantajille helpon ja hauskan keinon kantaa vastuuta nuorista ja kertoa siitä nuoria puhuttelevalla tavalla. TAVOITTEENA PAREMMAT KESÄTYÖKOKEMUKSET NUORILLE Vastuullinen kesäduuni -kampanja on vuodesta 2011 lähtien tehnyt työtä työnantajien kesätyöprosessien sekä kesätyöntekijöiden haku- ja työkokemusten parantamiseksi. Kampanja on siirtynyt Suomen lasten ja nuorten säätiöltä Taloudellisen tiedotustoimiston TATin luotsaamaksi. Vastuullinen kesäduuni kampanjan pääyhteistyökumppaneiksi ovat jo ilmoittautuneet Sonera, Alma Media ja Monster. Vuonna 2014 kampanjaan osallistui 176 yritystä, jotka tarjosivat nuorille vastuullista kesätyöpaikkaa. TATin kanavien ja verkostojen kautta kampanja tavoittaa nyt entistä paremmin kaikki oleelliset tahot ennen kaikkea nuoret yläkoululaisista korkeakouluopiskelijoihin. Kampanja yhdistyy luontevasti nuorten työelämävalmiuksia lisäävään vaikuttamistyöhömme. Myös nuorille suunnattu Tutustu työelämään ja tienaa -mallimme saa kampanjan kautta laajemman viitekehyksen, sanoo TAT Nuoret -yksikön johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Vuonna 2015 mukaan tavoitellaan vielä useampia työnantajia. Tavoitetta edistää myös kampanjan arvovaltainen suojelija, Helkama-yhtiöiden toimitusjohtaja Satu Helkama. Hän haastaa mukaan erityisesti suomalaiset teollisuusyritykset ja tuotantolaitokset. Meidän on tärkeää näyttää nuorille, miten mielekästä ja hienoa työnteko tuotannossa voi olla, muistuttaa Helkama. HYVÄ MAINE NÄKYY VIIVAN ALLA TATiin kuuluvassa tutkimusyhtiö T-Mediassa on nuorten työelämäasenteiden ja -odotusten lisäksi tutkittu jo pitkään työnantajiin liitettyjä mielikuvia ja vastuullisuuden vaikutusta yritysten liiketoimintaan. Tutkimusten mukaan työnantajakuvalla ja vastuullisuudella on vahva korrelaatio organisaation maineeseen ja sitä kautta eri sidosryhmien käyttäytymiseen; maineikkaiden yritysten tuotteita ja palveluita ostetaan ja niihin ollaan valmiimpia sijoittamaan. Koko yrityksen liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että nuorille tarjotaan kesätöitä, ja että kesätyökokemus hoidetaan mallikkaasti. Samalla työnantaja antaa itsestään positiivisen vaikutelman työpaikkana ja yhteiskunnallisena toimijana. Tämä näkyy viime kädessä viivan alla, summaa työnantajakuvaliiketoiminnasta vastaava Päivi Salminen-Kultanen T-Mediasta. Kampanjaan osallistumisen edellytyksenä on, että työnantaja sitoutuu hyvän kesätyön periaatteisiin. Mukana olevat työnantajat perehdytetään vastuullisen kesäduunin periaatteisiin, ja heille järjestetään jo ennen kesää koulutustilaisuuksia. Kesätyökauden loputtua vastuullisimmat työnantajat palkitaan. Ilmoittaudu mukaan: VASTUULLINEN KESÄDUUNI SOSIAALISESSA MEDIASSA vastuullinenkesaduuni vastuullinen_kesaduuni Osallistu keskusteluun tunnisteella #VKD /

7 #Nuorisofoorumi2014 Miten tuoda yrittäjyys osaksi lukio-opintoja? ENEMMÄN TIETOA YRITTÄJYYDESTÄ SOSIAALISEEN MEDIAAN. INNOSTAVIA PUHEENVUOROJA OIKEIDEN YRITTÄJIEN ARJESTA. LINKKEJÄ JA LINKITTÄJIÄ NUORTEN, YRITYSTEN JA LUKIOIDEN VÄLILLE. NÄILLÄ KEINOILLA LUKIOLAISET UJUTTAISIVAT YRITTÄJYYDEN MUKAAN OPINTOIHINSA. TEKSTI: HANNELE MAYER-PIRTTIJÄRVI KUVAT: KRIJESA VUCITERNA (INNOKAMPUS) Taloudellinen tiedotustoimisto TAT järjestää vuosittain foorumin, joka kokoaa yhteen nuoria ja päättäjiä yhteiskunnallisten asioiden ympärille. Teemana vuoden 2014 lopulla pidetyssä tapaamisessa oli yrittäjyys. Yrittäjyys on Suomelle elintärkeää, sillä ilman yrityksiä ja yrittäjiä emme pärjää tulevaisuudessa. Työelämän suuren murroksen myötä omasta yrityksestä tulee yhä useammalle tapa työllistyä ja tehdä töitä, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista perustelee. Yrittäjyys merkitsee tilaisuuteen tarttumista, eri näkökulmien punnitsemista, kykyä ratkaista ongelmia, ottaa riskejä ja sietää epäonnistumisia. Toki on myös ymmärrettävä liiketoiminnan lainalaisuuksia. UUDET OPETUSSUUNNITELMAT TYÖN ALLA Opetushallitus työstää parhaillaan lukion opetussuunnitelmia. Työ etenee vauhdilla, ja uudet suunnitelmat otetaan käyttöön jo syksyllä On tärkeää muokata lukio vastaamaan tämän päivän tarpeita ja nuorten odotuksia. Ilman laadukasta ja määrällisesti riittävää lukiokoulutusta Suomen huippuosaamista ei pystytä tulevaisuudessa turvaamaan. IDEOISTA MYYNTIPUHEIKSI Yhdessä Innokampuksen kanssa toteutetussa Nuorisofoorumissa lukiolaiset nostettiin päärooliin. Rovion mighty eaglen Peter Vesterbackan pitämän inspiraatiopuheen jälkeen toisilleen tuntemattomat nuoret Aalto-yliopiston tiloissa Startup Saunalla Espoossa järjestetty Nuorisofoorumi keräsi kymmeniä lukiolaisia pääkaupunkiseudulta ja maakunnista. Rovion Peter Vesterbacka kannusti rohkeuteen, sinnikkyyteen ja kaikki mitä teen on maailman parasta -asenteeseen. muodostivat pienryhmiä, joissa he etsivät ratkaisuja TATin antamiin haasteisiin: Miten lisätä kiinnostusta yrittämiseen ja tehdä siitä helpommin lähestyttävää? Millainen ympäristö rohkaisee ylittämään rajoja? Miksi on tärkeää verkostoitua? Kuinka opettaa yrittäjyyttä? Lukiolaisia olivat sparraamassa muun muassa nuoret yrittäjät Jerome Saarinen ja Simo Suoheimo, jotka kehuivat työskentelyn nostattamaa myönteistä energiaa. Päivän päätteeksi ryhmien ehdotukset pitchattiin eli esiteltiin raadille vauhdikkaiden myyntipuheiden kera. Kolme parasta palkittiin yritysvierailulla Roviolle. Taitoa myydä omia ideoita tarvitaan sekä työelämässä että varsinkin yrittäjänä toimittaessa, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen muistuttaa. TAT lupaa viedä nuorten terveiset lukion opetussuunnitelmaa valmistelevien virkamiesten työpöydille. Meillä on nyt aitoa todistusaineistoa ja kanttia sanoa, miten nuoret lähentäisivät yrittäjyyttä ja lukiota toisiinsa. OPETTAJA, HYÖDYNNÄ NUORISOFOORUMIN VIDEO! Nuorisofoorumin tunnelmista ja lukiolaisten ehdotuksista yrittäjyyden tuomiseksi opintoihin on koostettu video, jota koulut voivat hyödyntää oppimateriaalinaan. Video löytyy osoitteista: (valitse: Materiaalit) 1 /

8 #TAT tapasi Ohjelmoinnin ymmärtäminen on maailman ymmärtämistä JUHANI MYKKÄNEN USKOO, ETTÄ JOKAISEN KANNATTAA KULKEA OMIEN INTOHIMOJEN PERÄSSÄ. VIIME AIKOINA HÄNEN OMAA TIETÄÄN ON VIITOITTANUT INTOHIMO KERTOA, MIKSI KOODAAMINEN ON MEILLE KAIKILLE TÄRKEÄÄ NYT JA TULEVAISUUDESSA. TEKSTI: ANNA KORVENOJA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM 8 1 /

9 Mitä koodaaminen tai ohjelmointi oikeastaan on? Ohjelmointi ja koodaaminen tarkoittavat samaa asiaa. Ohjelmointi on tietokoneen ohjeistamista. Sillä halutaan ratkaista joku ongelma, ja käytännössä se tapahtuu kirjoittamalla sarja käskyjä koneelle. Nykyisin lähes kaikessa on ohjelmointia: älypuhelimissa, terveydenhuollon tietojärjestelmissä, pesukoneissa, elokuvateatterilippujen varausjärjestelmissä ja niin edelleen. Miksi jokaisen olisi hyvä ymmärtää koodaamisesta jotain? Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi osata koodata, mutta useamman olisi hyvä ymmärtää perusteet. Nuoret osaavat käyttää ohjelmia hyvin, esimerkiksi verkkosivuja ja erilaisia laitteita. Harva kuitenkaan osaa luoda vaikkapa älypuhelinsovelluksia. Kun yhä suurempi osa maailmastamme rakentuu koodattujen ohjelmien varaan, on meidän jokaisen hyödyllistä käsittää, miten niitä luodaan. Miten ja milloin itse innostuit koodaamisesta? En ole koodausguru, mutta puhun koodauksen opettamisen puolesta, koska itse olisin lapsena saattanut innostua ohjelmoinnista, jos joku olisi kertonut sellaisen olemassaolosta. Opiskelin ohjelmointia vasta Teknillisessä korkeakoulussa. Julkaisit Linda Liukkaan kanssa kirjan Koodi2016. Mistä idea kirjaan lähti? Lähtöajatuksenamme oli saada ihmiset ymmärtämään, miksi koodaaminen pitäisi tuoda peruskouluun. Hankkeemme oli vasta alussa, kun opetusministeri Krista Kiuru linjasi, että koodausta aletaan opettaa peruskouluissa vuodesta 2016 alkaen. Silloin ajattelimme, että seuraava haaste on saada opettajat innostumaan ohjelmoinnin opettamisesta. Päätimme tehdä ilmaisen oppaan, joka kertoo, mitä ohjelmointi on ja miten sitä voi opettaa peruskoulussa. nimi: Juhani Mykkänen ikä: 30 koulutus: Diplomi-insinööri ammatti: Toimittaja, Koodi2016-kirjan toinen kirjoittaja. Yksi mobiilitilaamista ja -maksamista tekevän Wolt-yrityksen perustajista. inhokkiaine koulussa: Jokatalviset hiihtokisat koulun viereisellä pellolla. tunnuslause: Kun elämässä pitää valita, valitse aina se vaihtoehto, josta seuraa paras tarina. On tärkeää ymmärtää, miten koodaaminen liittyy muuhun maailmaan. Mitä terveisiä haluaisit lähettää opettajille koskien ohjelmoinnin opettamista? Pääterveiseni on: ei huolta, tästä selvitään kyllä! Kukaan ei oleta, että ihmiset, jotka eivät ikinä ole ohjelmoineet, alkaisivat nyt yhtäkkiä opettaa koodin kirjoittamista. Siitä ei olekaan kyse. Opettajat tarvitsevat koulutusta, mutta ei älyttömiä määriä. Ala-asteella opetus on lähinnä ohjelmoinnillisen ajattelun opettamista. Lapsille opetetaan leikkien avulla, miten erilaisille koneille pitää antaa hyvin yksinkertaisia ja lyhyitä käskyjä. Siitähän ohjelmoinnissa on myös kyse. Ohjelmointiin liittyen löytyy verkosta paljon harjoituksia, joita opettaja voi hyödyntää ja käydä oppilaiden kanssa läpi. Mikä on mielestäsi Suomen suurin haaste koodaamisen suhteen? Päättäjät ovat lähteneet liikkeelle aika varovasti. Koodausta ollaan tuomassa vuonna 2016 opetussuunnitelmaan, mutta se on edelleen leivottu varovasti muiden oppiaineiden sisään. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa otettiin pääministerin käskystä koodaaminen oppiaineeksi noin vuoden varoitusajalla. Suomessa ei mielestäni tehdä tarpeeksi radikaaleja liikkeitä, jotka valmistaisivat meitä tulevaan. Kannattaa pohtia asiaa tältä kantilta: Jos peruskoulu keksittäisiin nyt, tulisiko koodaus opetussuunnitelmaan? Todennäköisesti kyllä. Suomen malli on kuitenkin sellainen, että nykytilassa koodaamisen opetus tulee olemaan yksittäisten opettajien kiinnostuksesta kiinni. Pitäisikö koodaamisen olla mielestäsi oma oppiaineensa koulussa? Se ei välttämättä kannata, sillä on tärkeää ymmärtää, miten koodaaminen liittyy muuhun maailmaan. Ohjelmoijahan voi luoda musiikkia, taidetta, verkkosivuja, sovelluksia ohjelmointia ei ikinä tehdä ohjelmoinnin itsensä vuoksi. Miksi koodaaminen on tärkeää Suomen tulevaisuudelle? Koodaaminen on tällä hetkellä kaikkein realistisin tapa valloittaa maailma, sillä ohjelmistoja voi levittää ympäri maailmaa lähes ilmaiseksi toisin kuin fyysisiä tuotteita. Siksi digitaalisessa maailmassa on mahdollisuuksia sellaisiin huikeisiin voittoihin, joita vaikka pelitalo Supercell on tehnyt. Kansantaloudellisesti koodaamisella on valtavasti merkitystä tulevaisuudessa. Olisiko koodaamisen opettaminen Suomelle koulutusvientimahdollisuus? Ehdottomasti, sillä kysyntää varmasti olisi: useimmat maat heräävät aiheeseen seuraavan viiden vuoden kuluessa. Suomella olisi mahdollisuus tehdä ohjelmoinnin opettamisesta vientituote. Suomea pidetään koulutuksen mallimaana ja edelläkävijänä lähes kaikkialla maailmassa. Miksi tätä tilaisuutta ei hyödynnettäisi? 1 /

10 #tiedetet Yläkoululaiset tutustuivat tieteen maailmaan virtuaalisesti VIIME SYKSYNÄ YLÄKOULULAISILLE AVAUTUI MAHDOLLISUUS SUORITTAA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISJAKSO, TET, VIRTUAALISESTI KOTOA TAI KOULUSTA KÄSIN. OPPIMISYMPÄRISTÖ OLI NETISSÄ JA SINNE KOKOONTUI VIIKOKSI KERRALLAAN YLÄKOULULAISIA TUTUSTUMAAN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN MIELENKIINTOISEEN MAAILMAAN TIETEEN AMMATTILAISTEN OHJAUKSESSA. TEKSTI: LEILA KILPI KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM Mentori Toni Laurila (vas.), opinto-ohjaaja Sirpa Rossi sekä yläkoululaiset Leevi Tyyskä ja Minja Kuronen pitivät uutta työelämään tutustumistapaa antoisana. Yhteisöllisyys syntyy verkossakin /

11 Seitsemän viikon aikana tiede- TETin suoritti 40 yhdeksäsluokkalaista 13 eri koulusta ympäri Suomea. Nuoria opasti kokeilujakson aikana 18 ohjaajaa kymmenestä yhteistyöyliopistosta, tutkimusorganisaatiosta ja -yrityksestä. Nuoret tutustuivat tutkijan työhön etsimällä vastauksia ryhmässä sovittuun tutkimuskysymykseen. Viikkojen aikana perehdyttiin muun muassa biotalouden mahdollisuuksiin, mitattiin liikenteen hiilidioksidipäästöjä pellolla ja parkkihallissa, haastateltiin maailmalla työskenteleviä suomalaisia avaruustutkijoita, selvitettiin kotipaikkakunnalla tehtyjä ilmastotoimia ja pohdittiin, miltä tulevaisuutemme näyttää vuonna TET-viikolla nuoret kertoivat työskentelystään Tiede-lehden Tutkijatarha-blogissa. Virtuaalisen tiedetetin pilottikokeilu toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella ja sitä koordinoi TATin virtuaalicoach Sara Peltola. Peltola toivoo, että hankkeen aikana on onnistuttu tuomaan uusia tuulia työelämään tutustumiseen. On ollut hienoa huomata, että tieteen ja tutkimuksen ammattilaisilla on intoa yhteistyöhön yläkoulujen kanssa. Hanke on myös todistanut sen, että työelämään tutustumisen voi suorittaa mielekkäästi etätyönäkin. Toivottavasti tiedetetin konseptia ja kokemuksia innostutaan hyödyntämään myös tulevaisuudessa ja yhteistyön tapa laajenee myös muille aloille. TIEDONHAKUA, HAASTATTELUJA, KENTTÄKOKEITA, BLOGGAAMISTA Minja Kuronen Viitasaaren keskuskoulusta osallistui tiedetetiin kotona omassa huoneessaan ja oli tyytyväinen työntäyteiseen viikkoonsa. Tämä oli ainutkertainen mahdollisuus tutustua tieteen tekemiseen minun ikäisenä. Innostuin heti kun opomme kertoi tällaisesta mahdollisuudesta. Ajattelin, että pääsen varmaan markettiin tai päiväkotiin myöhemmin, mutta tämä tilaisuus pitää käyttää. TiedeTETin aiheena oli lääkkeiden vaikutus ihmisiin ja ympäristöön. Mentorit olivat hyviä ja sain myös tutkimustehtäviini apuja jonkin verran terveydenhoitajaäidiltäni ja lääketiedettä opiskelevalta siskoltani. Leevi Tyyskä Riihenmäen koulusta Mäntsälästä tutki kuuden luokkakaverinsa kanssa liikenteen puhtaampaa tulevaisuutta. He muun muassa mittasivat autojen hiilidioksidipäästöjä eri ympäristöissä. Viikko oli Leevin mielestä mielenkiintoinen ja melko vaativa. Etukäteen ajattelimme, että viikosta tulee helppo kun TETin voi suorittaa kotoa käsin, mutta se oli väärä luulo. Töitä tehtiin joka päivä ahkerasti. Aamu alkoi nettikokouksella virtuaaliympäristössä ja sen jälkeen tehtiin tutkimustyötä ainakin klo 14 saakka. MYÖS OHJAAJAT JA OPOT OPPIVAT Neste Oilin Porvoon jalostamossa tutkija Toni Laurila ryhtyi TiedeTETin ohjaajaksi, koska hän haluaa rohkaista nuoria opiskelemaan luonnontieteitä. Sen lisäksi hän etsii uusia näkökulmia työhönsä tutkimustiimin vetäjänä. Tämä oli uutta meille kaikille, mentoreille, koululaisille ja opoille. Idea on hyvä. Parasta oli nuorten kanssa työskentely ja uudenlaisen TET-menetelmän kokeminen. Tämä myös lisää alueellista tasa-arvoa kun työelämään tutustujat voivat osallistua kaikkialta Suomesta. Anttolan yhtenäiskoulun opintoohjaaja Sirpa Rossi toivoo virtuaalisen tiedetetin jatkuvan tulevaisuudessakin. Koulumme ja opon näkökulmasta tämä on toiminut suunnattoman hyvin upeasti koordinoitu, hyvin tiedotettu ja kaikin puolin erinomaisesti toteutettu. Minun oppilaistani kolme halusi ja pääsi mukaan. He suorittivat jakson koulussa, koska pitivät yhteisöllisyyttä tärkeänä. Aiheena oli avaruustutkimus. Oppilaiden mielestä oli erittäin jännää tehdä töitä oikeiden tutkijoiden kanssa. Viime syksynä virtuaalisen tiedetetin suorittaneet tapasivat tammikuussa toisensa livenä Heurekassa ja antoivat palautetta virtuaalisen TETin tulevaisuutta varten. 1 /

12 #Huoneentaulu Mediaviestintä haltuun! Viisi vinkkiä yrityksille KILPAILU MEDIANÄKYVYYDESTÄ ON KOVAA, JA SAMAAN AIKAAN TOIMITUKSIA VAIVAA ALITUINEN KIIRE. MEDIAVIESTINNÄSSÄ TÄRKEINTÄ ONKIN TEHDÄ TIETOJEN LÖYTÄMINEN TOIMITTAJILLE MAHDOLLISIMMAN HELPOKSI. TEKSTI: GOOD NEWS FROM FINLANDIN TOIMITUS KUVITUS: JANNE MATILAINEN Finnfactsin julkaiseman Good News from Finland -uutispalvelun toimitus tutustuu työssään monenlaisiin yrityksiin ja yrittäjiin. Suomalaisilla yrityksillä, niin isoilla kuin pienillä, riittää hyviä tarinoita, joita on ilo kertoa eteenpäin kansainvälisellekin yleisölle. Toisinaan yrityksiin tutustuessa ja niistä kirjoittaessa on kuitenkin yllättävän vaikeaa löytää mediaa palvelevia yrityksen tiedotteita, yhteystietoja tai kuvia. Joskus taas sisältöjen laadussa on parannettavaa. Good News from Finland kokosi kokemustensa perusteella yrityksille viisi vinkkiä selkeämpään mediaviestintään. 1 2 LAITA VERKKOSIVUT KUNTOON Verkkosivut saattavat kuulostaa itsestään selvältä seikalta. Haasteena harvoin onkaan niiden puute, vaan lähinnä niiden sisältö. Verkkosivuilta olisi hyvä käydä nopeasti ja yksinkertaisesti ilmi, mitä yritys tekee. Tämä yritykselle itsestään selvä asia ei ole itsestäänselvyys henkilölle, joka tutustuu yritykseen ensimmäistä kertaa. Lisäksi verkkosivuilta tulisi löytyä selkeästi nimetty medialle suunnattu osio, josta löytyvät paitsi lehdistötiedotteet ja median yhteyshenkilöt, myös kuvia toimitusten käyttöön. Toimittajat kokevat usein haastavaksi juuri yrityskuvien löytämisen. Jos haluat yrityksesi visuaalisen viestin läpi, tarjoa medialle kuvat nopeasti ja vaivattomasti. Muista, että ihmisten kuvat kiinnostavat vähintään yhtä paljon kuin tuotekuvat. OLE TAVOITETTAVISSA Laita yhteystietosi yhtiön verkkosivuille. Unohda pelkät info- ja asiakaspalveluosoitteet. Lisää yhteystietoihin yrityksesi henkilökunnan jäsenten nimet sekä heidän suorat puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Toimittaja säästää aikaa, vaivaa ja turhautumista, kun hänen ei tarvitse salapoliisin lailla kaivella tietojasi esiin. Vastaa puheluihin ja soita takaisin, jos tiedät toimittajan soittaneen sinulle. Ole helposti tavoitettavissa varsinkin sinä päivänä, kun olet lähettänyt tiedotteen ja sen lopussa lukee, että lisätietoja saa juuri sinulta /

13 3 TIEDOTA, KUN ON UUTISOITAVAA Tiedotteiden aika ei ole ohi. Toimittajat lukevat niitä edelleen. Tärkeää on kuitenkin tiedottaa vain silloin, kun on oikeasti asiaa. Kun pohdit, olisiko tässä aihetta tiedotteeksi, pohdi ennemmin, olisiko tässä uutisen aineksia jollekin muulle kuin vain oman yrityksesi henkilöstölle. Nosta tiedotteen tärkein asia heti tekstin kärkeen ja tiedotteen otsikkoon. Toimittaja haluaa nopeasti tietää, mikä tiedotteessa on se uutinen ja siten päättää, perehtyykö asiaan enemmän. Pohdi myös kirjoittaessa tarkkaan, kenelle tiedote on kohdistettu: tavalliselle kansalaiselle, alasi asiantuntijalle vai kenties tutkijoille? Yleisneuvona pätee, että lehdistötiedotteessa kannattaa välttää muille vaikeasti avautuvaa ammattisanastoa. Pohdi kohdeyleisöä myös jakelulistan tekemisessä: pienempi ryhmä oikeita, alastasi kiinnostuneita toimittajia on parempi vaihtoehto kuin kaikki suomalaistoimittajat Utsjoelta Hankoon. 5 HYÖDYNNÄ USEITA KANAVIA Hyödynnä viestinnässäsi useita kanavia. Suora lehdistötiedottaminen on vain yksi niistä. Yrityksesi tarinaa kannattaa levittää myös esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Mitä luovempi olet, sitä todennäköisemmin saat jonkun toimittajankin kiinnostumaan yrityksestäsi, vaikka hänelle ei suoraan tiedotetta sähköpostiin ilmestynytkään. 4 OLE HALUKAS YHTEISTYÖHÖN Ole innostava lähde toimittajille ja auta heitä aktiivisesti, mutta älä tungeksi. Vastaa siihen, mitä kysytään ja kerro mielellään lisää. Ota yhteyttä toimittajiin, joita voisi kiinnostaa juuri sinun alasi. Älä heittäydy hankalaksi: korjaa asiavirheet ja kommentoi yrityksestäsi kirjoitettua juttua tarvittaessa, mutta älä pompota tai komentele. Journalismin ja markkinoinnin välillä on selvä ero. Kunnioita toimittajan ammattia ja ymmärrä, että hän ei tee töitä sinulle. Tarvitsetko apua medianäkyvyyden saamisessa? Finnfactsin kansainväliset mediavierailut ja tiedotejakelut ovat oiva keino viedä tarinaasi maailmalle. Ota yhteyttä: 1/

14 #Kunkoululoppuu Lukiokiertueella etsittiin tietä unelmien toteuttamiseen KUN KOULU LOPPUU -KIERTUE VIERAILI SYKSYN AIKANA 50 LUKIOSSA OPASTAMASSA LUKIOLAISIA TULEVAISUUDEN VALINNOISSA. KIERTUEREKKA TAVOITTI REISSUN PÄÄLLÄ NOIN 6000 ABITURIENTTIA JA 2000 TOISEN VUODEN OPISKELIJAA. TEKSTI: AICHA MANAI KUVAT: MATTI AHLGREN Juontaja Joonas Pesonen piti energisellä olemuksellaan huolen siitä, että tunnelma pysyi kiertueella korkealla. Missä minä olen hyvä? Mikä minusta tulee isona? Mitä minun kannattaisi opiskella, jotta saavutan unelmani? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin vastauksia yhdessä lukiolaisten kanssa TATin järjestämällä Kun koulu loppuu -kiertueella. Tavoitteena oli, että nuoret löytäisivät oman kutsumuksensa ja lähtisivät rohkeasti sitä kohti. Rekka lähti matkaan elokuussa ja ajoi päätepysäkilleen Turkuun joulukuun puolivälissä. Lukiolaiset astuivat luokkahuoneistaan työelämätiedolla lastattuun rekkaan, jossa he tekivät itsestään videoesittelyjä, testasivat Duunikonetta, kehittelivät liikeideoita yrittäjien kanssa sekä pohtivat omia unelmiaan ja vahvuuksiaan. Kokonaisuuteen kuului myös ennakkotehtävä ja yhteinen salitilaisuus koululla /

15 NUORET KAIPAAVAT KUUNTELUA JA ROHKAISUA Kiertueen aikana huomasimme, että pienillä teoilla voi vaikuttaa suuresti toisen elämään. Nuoret kaipaavat yksinkertaisesti kuuntelevaa korvaa ja jonkun, joka uskaltaa tuupata heidät epämukavuusalueelle. Asenne tunnetusti tarttuu, minkä saimme todistaa käytännössä. Ratkaisevaa kiertueen onnistumisen kannalta oli meidän, kiertueen työntekijöiden ja vierailevien yrittäjien, asenne ja usko omaan tekemiseen. Saamamme palaute syksyn ajalta on sydäntä lämmittävää. >> 1 /

16 #Kunkoululoppuu Koulun ilmapiirillä on samoin iso merkitys. Huomasimme, että niissä lukioissa, joiden opettajanhuoneesta välittyi positiivista energiaa ja asennetta, myös oppilaat olivat aktiivisempia. KONKREETTISIA NEUVOJA UNELMIEN TOTEUTTAMISEEN Kiertueen tavoitteena oli ensisijaisesti kannustaa nuoria löytämään oma juttunsa sekä opastaa heitä löytämään keinot toteuttaa omaa kutsumustaan ja unelmiaan. Pyrimme antamaan nuorille mahdollisimman konkreettisia neuvoja. Kerroimme, että heidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kiinnostavalla alalla työskenteleviin ihmisiin. Kesätöitä etsiville suosittelimme videoesittelyn lähettämistä mahdollisille työnantajille, tai menemistä paikan päälle esittäytymään. Pääviestimme oli, että mitä nuori haluaakaan elämässään tehdä, hänen pitäisi se toteuttaa. Jos unelmana on fysioterapeutin työ, sitten sitä kannattaa pyrkiä opiskelemaan. Jos sisään ei pääse ensimmäisellä kerralla, maailma ei siihen kaadu. Aina voi yrittää uudestaan ja käyttää välivuoden taitojen kehittämiseen. Verkostoituminen, aktiivisuus ja avoimuus mahdollisuuksille ovat tärkeitä. Lannistua ei kannata. Kiertueen tärkein lopputulos oli se, että saimme nuoret liikkeelle, loimme heihin uskoa ja rohkaisimme heitä kokeilemaan uusia asioita. Kun koulu loppuu -kiertueen kaltainen toiminta ei onnistu ilman hyvin toimivaa yhteistyötä. Suuri kiitos kuuluukin siis paitsi kiertueen rahoittajille myös erityisesti niille lukioille, jotka ottivat meidät avoimesti vastaan. Nuorten suusta Aluksi olin melko skeptinen koko tapahtumaa kohtaan. Ajattelin sen olevan taas joku turha juttu, joka ei auttaisi minua tulevaisuuden suunnitelmien tekemisessä, mutta olin väärässä. Kiertueesta oli hyötyä! Se sai minut uskomaan vielä enemmän siihen, että jos on oikeasti polte alalle, sitä kannattaa kokeilla, sillä kokeilemalla ei häviä mitään. Kiitos siitä, että meidät otettiin ilolla vastaan ja meitä haastateltiin henkilökohtaisesti. Tuntui, että suunnitelmistani oltiin kiinnostuneita, ja joku oikeasti halusi neuvoa minua! Oli mukava kuulla, että jos löytäisi itsensä väärältä alalta tai väärästä koulusta, se ei ole maailmanloppu. Aina voi tehdä asialle jotain ja kehittää itseään. Myös unelmoimisen tärkeys korostui rekkakäynnin jälkeen. Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru totesi kiertueen avajaistilaisuudessa, että lukiokoulutuksen ja työelämän yhteyksiä on vahvistettava /

17 Monelle nuorelle tärkeintä on, että joku kuuntelee ja osoittaa kiinnostusta hänen ajatuksiaan ja unelmiaan kohtaan. 1 /

18 #Yrityskylä Toiminnanjohtaja Tomi Alakosken Akseli-poika on samanikäinen kuin Yrityskylä. Isän unelma on nähdä Akseli koululuokkansa kanssa Yrityskyläoppimisympäristössä seitsemän vuoden kuluttua. Idea, jonka ei pitänyt koskaan YRITYSKYLÄN VIISIVUOTINEN TAIVAL TOMI ALAKOSKEN ENSIMMÄISISTÄ AJATUSIDUISTA MAAILMAN PARHAAKSI KOULUTUSINNOVAATIOKSI SAA HAUKKOMAAN HENKEÄ. MATKAN VARRELLE MAHTUU HUIKEITA ONNISTUMISIA, MUTTA MYÖS KARVAITA TAKAISKUJA. TEKSTI: HANNELE MAYER-PIRTTIJÄRVI KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM Olennaista tarinassa on sinnikkyys, periksiantamattomuus ja halu mennä eteenpäin. Vaikeudet on voitettu kerta toisensa jälkeen ja juuri kun kaikki näytti päätyvän umpikujaan, jostakin ilmaantui ihminen tai organisaatio, joka uskoi Yrityskylän ideaan, myönsi rahoitusta ja kannusti ottamaan seuraavan askeleen. Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski mainitsee alkuvuosilta muutamia tällaisia tahoja: Sanomalehtien liitto, Yksityisyrittäjäin Säätiö, opetusja kulttuuriministeriö, Tekniikan museo, Metsäsäätiö, Kuopion kaupunki, UPM Hän antaa tunnustusta myös työnantajalleen, Taloudelliselle tiedotustoimistolle TATille, joka on ylipäänsä mahdollistanut Yrityskylä-konseptin kehittämisen. KUN PÄÄSSÄ PYÖRI PELKKIÄ KYSYMYKSIÄ Yrityskylä-kokonaisuutta lähdettiin rakentamaan pienimuotoisesti vuonna Tomi Alakoski oli vieraillut pari vuotta aiemmin yrityskylän kaltaisessa oppimisympäristössä Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa ja palasi kotiin ihmetellen, miten koululaisille voitaisiin tarjota jotakin vastaavaa Suomessa. Päässä pyöri tuhat kysymystä. Minne ja millä resursseilla oppimisympäristö rakennettaisiin, miten yritykset, koulut ja vanhemmat saataisiin mukaan, millaista oppimateriaalia tarvittaisiin ja niin edelleen. Tänään Yrityskylä on moderni ja vetovoimainen opintokokonaisuus yrittäjyydestä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Sitä pyörittävät innostunut ja ammattitaitoinen liki 20 henkilön joukko TATissa sekä yli tuhat ohjaajaa yli kymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Yhteistyökumppa /

19 onnistua neiden määrä lasketaan sadoissa. Koko olemassaolonsa aikana Yrityskylissä on vieraillut jo kuudesluokkalaista. Viime syksynä Yrityskylä voitti arvostetun World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailun. Alakoski kävi marraskuussa pokkaamassa dollarin palkinnon Qatarin Dohassa ja heti sen perään esittelemässä Yrityskylää Suomessa kokoustaneille Pohjoismaiden, Baltian ja Ison-Britannian pääministereille. Miltä tuntuu olla maailman paras? Ensiksikin epätodelliselta. En ollut koulussa mikään huippuoppilas ja takkuilin myöhemminkin ylioppilaskirjoituksissa. Toisaalta tuntuu valtavan upealta ja kiitolliselta! Yrityskylä-tiimimme on tehnyt loistavaa työtä ja saanut lyhyessä ajassa monimutkaisen verkoston toimimaan, Alakoski tuulettaa. ÄLÄ SANO KOSKAAN, ETTEI SINUSTA OLE MIHINKÄÄN Yrityskylä-konseptiin ei ole voinut olla vaikuttamatta maatilalla kasvaneen pojan ja sittemmin luokanopettajaksi opiskelleen nuorukaisen mielenlaatu, jossa tekeminen voittaa teorian. Kotitilalla piti osallistua työntekoon pienestä pitäen. Oli autettava kylvämisessä, sadonkorjuussa ja kesäporsaiden hoitamisessa. Se kasvatti toimeliaaksi ja vastuulliseksi. Opettajan ammatissa taas kiehtoi mahdollisuus muuttaa maailmaa. Oikeassa luokkahuoneessa se tosin vaihtui ajoittain utopiaksi, kun murrosikäänsä kuohuvat oppilaat kaipasivat ilmiselvästi jotakin muuta oppimisen tapaa kuin tietojen päähän pänttäämistä pulpetissa istuen. Alakoulussa ei ollut tarjolla mitään toiminnalliseen yrittäjyyskasvatukseen vivahtavaakaan. Vahvan esikuvan yrittämisestä Alakoskelle jätti oma äiti, joka viikon maatilalla ahkeroinnin jälkeen lähti vielä varhain lauantaina myymään torille leipomuksiaan. Äitini korosti, että kenelläkään ei ole oikeutta sanoa toiselle, ettei tästä ole mihinkään tai tämän aikomuksista tule mitään. Pidin näistä sanoista kiinni, kun minulle eräänkin kerran todettiin korkea-arvoisella suulla, että Yrityskylä on täysin älytön idea eikä tule koskaan onnistumaan. Sisuunnuin ja päätin näyttää, että varmasti tulee. KUIN STANLEY CUPIN VOITTOA TAVOITTELEVA JOUKKUE Kahdessa asiassa Alakoski on huippuosaaja: hakemusten täyttämisessä ja hissipuheiden pitämisessä. Vuosittain pitää käydä läpi valtava rumba Yrityskylän rahoituksen, lupien, sopimusten ja muun byrokratian kanssa. Istun usein yömyöhään täyttämässä lomakkeita. Olen myös joutunut opettelemaan näkemysteni perustelemisen lyhyesti ja vakuuttavasti yllättäen eteen tulevissa tilanteissa. Yrityskylälle on järjestynyt rahoitusta ja kumppaneita jopa alle minuutin hissimatkan aikana! Hän vertaa tiimiään piiritasolta SMliigaan ponnistaneeksi jääkiekkojoukkueeksi, jonka seuraava tähtäin on kehittyä NHL-joukkueeksi ja voittaa Stanley Cup. WISE-palkinnosta seurannut julkisuus antaa vauhtia Yrityskylän kansainvälistymiselle ja yläkoulumallin rakentamiselle. Yrityskylän merkkipaaluja 2015 Yrityskylä vierailee Lahdessa, minne valtakunnallinen kiertue myös päättyy. Kaakkois-Suomi saa oman Yrityskylänsä syksyllä. Yläkoulumalli pilotoidaan ja kylä kansainvälistyy Yrityskylä vierailee Lappeenrannassa ja Porissa. Alueellisten kylien perhe kasvaa Pohjois-Pohjanmaan ja Espoon kylillä. Yrityskylä voittaa World Innovation Summit for Education -kilpailun. Lukuvuonna kylissä vierailee oppilasta Yrityskylä vierailee Jyväskylässä ja Oulussa. Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi saavat omat kylänsä. Euroopan komissio palkitsee Yrityskylän yrittäjämäisen ajattelun edistämisestä. Lukuvuonna kylissä käy oppilasta Yrityskylä vierailee keväällä Turussa ja syksyllä Tampereella. Ensimmäiset alueelliset kylät perustetaan Helsinkiin ja Itä-Suomeen. Lukuvuonna kylissä käy oppilasta Yrityskylä toimii kevään Kuopiossa ja syksyn Seinäjoella. Lukuvuonna kylissä käy oppilasta Toimintaa pilotoidaan Helsingissä Tekniikan museolla, kylässä vierailee 800 oppilasta Yksityisyrittäjäin Säätiö sekä opetusja kulttuuriministeriö myöntävät rahoituksen Yrityskylä-pilotille. 1 /

20 #Asiantuntijaverkosto Vain klikkauksen päässä toisistaan TAT TALKSIN TOIMITTAJA OSALLISTUI VIRTUAALISELLE OPPITUNNILLE JA OIVALSI, ETTÄ PÄÄSTÄKSEEN VANTAALTA OLKILUOTOON EI TARVITSE MATKUSTAA TOISELLE PUOLELLE SUOMEA. TEKSTI: MARI LEHTONEN KUVAT: MARI LEHTONEN JA AURI KOHOLA Opettaja Timo Järvenpää on kokenut etäoppituntien järjestäjä. Hänen mielestään ulkopuoliset asiantuntijat täydentävät hyvin opetussuunnitelman sisältöjä /

21 Vantaan Hämeenkylän koulun käytävillä astellessa mieleen muistuu oma kouluaika. Yläkouluikäiset kuljeskelevat ryhmissä, osa on kokoontunut liikuntahallin avoimen oven eteen seuraamaan käynnissä olevaa salibandypeliä. Ruokalan lähellä tuoksuu keitetty peruna. Olen täällä, koska osallistun opettaja Timo Järvenpään fysiikan tunnille. Minun ja ryhmän kasiluokkalaisia on tarkoitus kuulla, mitä ydinvoima on ja miten sähköä tehdään. Sen sijaan, että tekisimme retken sähkölaitokseen tai olisimme kutsuneet asiantuntijan Vantaalle, hän tulee luoksemme virtuaalisesti. KEVYELLÄ VARUSTUKSELLA LIIKKEELLE TATin Asiantuntijaverkosto on palvelu, josta yläkoulun ja lukion opettajat sekä opinto-ohjaajat voivat löytää kouluyhteistyöstä kiinnostuneita eri alojen ammattilaisia. Asiantuntijan voi kutsua toivottuna aikana vierailemaan luokassa etäyhteyden avulla. Vierailun järjestäminen ei vaadi opettajalta paljoa työtä, mutta teknisten valmiuksien on oltava kunnossa. Timo Järvenpää esittelee laitteistoa, jota hän on testannut välitunnin aikana. Valkotaulun, webkameran sekä kokousmikrofonin lisäksi tarvitaan kiinteä verkkoyhteys sekä Adobe Connect -etäyhteysohjelman lisenssi. Timo kertoo, että Vantaan kaupunki on viime aikoina panostanut kaupungin koulujen tekniseen varustukseen. Kouluille hankitaan muun muassa tablettitietokoneita sekä lisenssejä palveluihin, jotka tuovat lisää digitaalisuutta opetukseen. Etäyhteyteen tottuu nopeasti ja luokassa vallitsee hiljaisuus. ja kuuntelemme päivänavauksen. Timo aloittaa tunnin esittelemällä vieraan ja päästää Mikan ääneen. Mika on koulutukseltaan teknisen työn opettaja. Hän on kuitenkin työskennellyt lähes koko uransa ydinvoimalassa. Mika on luonteva ja selkeä esiintyjä. Saamme tietää esimerkiksi, että ydinvoimalaitos tarvitsee toimiakseen 38 kuutiota vettä sekunnissa, ja että ydinvoimalaitoksen vuodessa tarvitsema polttoaine mahtuisi viiteen rekan peräkärryyn. Etäyhteyteen tottuu nopeasti ja luokassa vallitsee hiljaisuus. ASIANTUNTIJAVIERAILU TUO OPETETTAVAN AIHEEN NYKYPÄIVÄÄN Yllätyn, kun Timo kertoo, että oppituntia on jäljellä viisi minuuttia. Menikö tämä näin nopeasti? Pulpeteissa vääntelehtiviä oppilaita katsoessa käy selväksi, että kolmen vartin oppitunti on oikean pituinen yleisön keskittymiskykyyn nähden. Opettaja tiedustelee, mitä hyvää etävierailuissa nuorten mielestä on. Yksi käsi nousee ujosti: Asiantuntija osaa kertoa paremmin aiheesta kuin opettaja, oppilas sanoo. Suostuttelun tuloksena kuulemme kaksi mielipidettä lisää: asiantuntijavierailut tuovat vaihtelua oppitunteihin, ja niiden kautta päästään kiinni nykyaikaan. Timo vapauttaa lauman välitunnille. Hän on tyytyväinen etävierailuun: Niin kuin aiemmatkin käyttämäni asiantuntijat, Mika oli panostanut paljon osuuteensa. Timon mukaan on olennaista, että asiantuntija on avoin valmistellessaan oppituntia. Opetussuunnitelma ei anna tarkkaa määritelmää siitä, mitä pitää opettaa. On hyvä, jos opetettava aihe on konkreettinen ja nykypäivään yhdistettävissä. On myös hyvä, jos asiantuntija kertoo esimerkkejä, jotka ovat helposti omaan elämään sovellettavissa. Myös toimittaja huomaa oppineensa koko lailla energian tuottamisesta. Tuntuu melkein, kuin olisi käynyt sähkölaitoksella. MIKÄ ASIANTUNTIJAVERKOSTO? Maksuton verkkopalvelu yläkoulun ja lukion oppitunneille Asiantuntija vierailee luokassa etäyhteysohjelman välityksellä Vierailun kesto on minuuttia Tavoitteena on luoda konkreettinen yhteys oppitunnin aiheen ja työelämän välille ETÄVIERAILU ON KUSTANNUSTEHOKAS Valkotaululla näemme kuvan Teollisuuden Voiman (TVO) asiantuntija Mika Tanhuanpäästä. Hän osallistuu oppitunnille työpaikaltaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksesta. Etävierailut täydentävät loistavasti vierailutoimintaa, jota TVO harjoittaa muutenkin paljon. Tutustuminen Olkiluotoon paikan päällä on ilmaista, mutta kynnykseksi kouluille muodostuvat useimmiten matkakustannukset. Etävierailussa sitä ongelmaa ei ole, TVO:n vierailutoiminnan päällikkönä työskentelevä Mika toteaa. Kello lyö kymmenen ja oppilaat kirmaavat luokkaan. Istumme pulpetteihin Asiantuntija Mika Tanhuanpää havainnollistaa luokalle kuvan avulla, millaisessa paikassa Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee. 1 /

22 #Vastuullisuus Yrityskylä kartuttaa nuorten talousosaamista NORDEAN HENKILÖKUNTA ANTAA AMMATTITAITONSA YRITYSKYLÄN OPETTAJAKOULUTUKSEEN OSANA VASTUULLISUUSTYÖTÄÄN. TEKSTI: HANNELE MAYER-PIRTTIJÄRVI KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Mitä ovat talous ja palkka? Miksi maksetaan veroja? Mihin pankkeja tarvitaan? Muun muassa näihin kysymyksiin kuudesluokkalaiset hakevat vastauksia varsinaista Yrityskylä-päivää edeltävillä oppitunneilla, jotka oma opettaja pitää koulussa. Yrityskylä-opintokokonaisuuden yksi keskeinen tavoite on tehdä talouden ja yhteiskunnan käsitteitä tutuiksi ja antaa nuorille hyvät lähtökohdat oman talouden hallintaan tulevina vuosina. MAKSUHÄIRIÖT YLEISTYNEET Nuorten talousosaamiseen on tarpeen kiinnittää huomiota, sillä valitettavasti maksuhäiriöisten nuorten määrä kasvaa koko ajan. Esimerkiksi ymmärrystä siitä, että laskun maksamatta jättämisestä koituu seuraamuksia, olisi vahvistettava, konttorinjohtaja Valtteri Korhonen sanoo. Hän osallistui viime syksynä luennoitsijana ja Nordean edustajana opettajien Yrityskylä-koulutukseen. Nuorten talousosaaminen herätti vilkasta ajatustenvaihtoa. Onneksi on olemassa Yrityskylä, sillä myös opettajat tiedostavat nuorten talouden hallinnan suuren merkityksen ja pohtivat, miten sitä voisi tuoda mukaan opetukseen. PANKIN OSAAMINEN YHTEISKUNNAN HYÖDYKSI Nordeassa kumppanuus Yrityskylän kanssa nähdään osana vastuullista yritystoimintaa ja pankin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vastuullisuusasioiden pohjoismaisessa tiimissä työskentelevät yhteiskuntavastuujohtaja Liisa Jauri ja johtaja Kristiina Oja hehkuttavat kilvan Yrityskylä-konseptia. Oman talouden hallinta on nuorille tärkeä taito, sanovat Nordean Kristiina Oja, Liisa Jauri ja Valtteri Korhonen. Kyse ei ole pelkästään rahallisesta tukemisesta, vaan pankin henkilökunnalle tarjottavasta mahdollisuudesta antaa oma osaamisensa Yrityskylän kautta yhteiskunnallisesti merkitykselliseen käyttöön. Pankin henkilökunta käy kouluttamassa opettajille taloustaitoja ja ohjaamassa Yrityskylä-oppimisympäristöjen Nordea-pankeissa työskenteleviä kuudesluokkalaisia. Mietinnässä on myös uusia yhteistyömuotoja, kuten Yrityskylän oppimateriaalin kehittäminen. Liisa Jaurin mukaan yhteistyö tuottaa tulosta puolin ja toisin. Saamme lapsilta oppia, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakaspalvelussa. KOULULAINEN NOSTI VEROT PUHEENAIHEEKSI KOTONA Kristiina Oja tietää, miten sävähdyttäviä kokemuksia Yrityskylä-päivä ja jo siihen valmistautuminen ovat kuudesluokkalaiselle. Hänen oma lapsensa vieraili Helsingin Yrityskylässä viime vuonna. Koululaisemme alkoi yhtäkkiä puhua kotona ruokapöydässä veroista, kuluttamisesta, taloudesta ja tulevasta ammatistaan. Jos olisin äitinä patistanut keskustelemaan näistä asioista, olisiko innostus ollut yhtä suuri, hän myhäilee. Nordealaiset toivovat, että yhä useammat yritykset alkaisivat ilmentää vastuullisuuttaan esimerkiksi juuri Yrityskylän kautta. On hauska lukea kuudesluokkalaisten palautteita Yrityskylä-päivästä. Monet kertovat pitäneensä erityisesti asiakaspalvelusta ja tiimityöstä. On opittu rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja oikeaa asennetta eli käytännössä samoja arvoja, joita tähdennämme täällä Nordeassa, Liisa Jauri iloitsee /

23 #Kolumni Kuinka saat viestisi läpi kansainvälisessä mediassa? Jokaisen yrityksen, joka mielii tehdä kauppaa Suomen rajojen ulkopuolella, kannattaa panostaa viestintään kansainvälisessä mediassa. Maksettuun markkinointiin uskoo tulevaisuudessa yhä harvempi. Vaikka oman, ostetun ja ansaitun median rajat ovatkin entistä häilyvämpiä, printti- tai verkkolehdessä oleva artikkeli on ikään kuin kolmannen osapuolen verifioima ja siten luotettavampaa kuin maksettu mainonta. Usein yrityksen tai organisaation verkkosivut tai sosiaalisen median kanavat kokevat kävijäryntäyksen, kun organisaatiosta on mediassa julkaistu kiinnostava artikkeli. Tästä hyvä esimerkki on BBC:n viime kesänä kirjoittama artikkeli suomalaisesta äitiyspakkauksesta, jonka mukana tuleva pahvilaatikko toimii monen lapsen ensimmäisenä sänkynä. Uutinen nousi sivuston luetuimmaksi aiheeksi ja levisi vauhdilla myös sosiaalisessa mediassa. Kelalle alkoi sadella kyselyjä ympäri maailmaa. Miten sinä voit saada toimittajan kiinnostumaan omasta näkökulmastasi tai yrityksestäsi? Järjestämme Finnfactsissä kansainvälisiä mediavierailuja, joiden puitteissa kutsumme Suomeen ulkomaalaisia toimittajia tutustumaan suomalaisiin yrityksiin ja innovaatioihin. Olemme siis paljon tekemisissä toimittajien ja yritysten kanssa. Onnistuneita mediatapaamisia leimaa aina yrityksen edustajan oma innostus aiheeseen. Innostus välittyy kuulijalle kansalaisuuteen katsomatta, vaikka välissä olisikin tulkki. On vaikea vakuuttaa toimittajia, jos ei ole itsekään oikein vakuuttunut asiasta. Lisäksi täytyy muistaa kansainvälinen näkökulma ja unohtaa Suomen mittakaava. Konkreettiset esimerkit tuotteiden käyttömahdollisuuksista ja alan kilpailutilanteesta verraten toimittajan kotimaahan, Eurooppaan tai koko maailman mittakaavaan kiinnostavat. Se, että yritys on Suomen viidenneksi suurin toimija, tai että pääkonttori sijaitsee 250 kilometriä Joensuusta lounaaseen, ei kiinnosta ulkomaalaista toimittajaa. Tavatessasi ulkomaalaisia toimittajia et siis kilpaile vain muiden suomalaisten toimijoiden kanssa, vaan oikeastaan koko maailman kanssa. Mitä erikoislaatuista teillä on tarjolla? Myös yllätyksellisyys saa monen toimittajan kiinnostumaan. Pystytkö tarjoamaan jonkin uuden jännittävän näkökulman? Kansainvälisessä mediassa äitiyspakkaus nousi syksyllä uudestaan kiinnostuksen kohteeksi, kun suomalaiset isät keksivät kaupallistaa sen. Kun toimittajat ovat matkustaneet Suomeen saakka tutustumaan suomalaisiin yrityksiin, kannattaa heille tarjota muutakin kuin kalvosulkeisia neuvottelutiloissa. Vierailu tuotantolaitokseen, testilaboratorioon tai vaikka kierros pääkonttorissa ovat kokemuksia, jotka tarjoavat lisää jutun juurta artikkeleihin. Tapaamisia kannattaa ajatella pikemminkin keskusteluina kuin perinteisinä tiedotustilaisuuksina. Tulevaisuudessa yksisuuntainen tiedonvälitys kääntyy yhä enemmän vuorovaikutukselliseksi keskusteluksi, jolloin pelkkä tiedottaminen ei toimi. Lisäksi on tärkeää olla rehellinen ja aito. Senhän me suomalaiset osaamme. Myynnin kasvua on usein hankala, ellei jopa mahdotonta, jäljittää medianäkyvyyteen. Siihen kun vaikuttavat niin monet tekijät. Ihmiset kaipaavat kuitenkin lihaa luiden ympärille. Jos valittavana on kaksi lähes identtistä tuotetta, joista yhdestä sinulla ei ole mitään ennakkotietoa ja toisesta olet juuri lukenut kiinnostavan tarinan suosikkimediastasi, kumman sinä valitsisit? Katja Anttila Communications Manager, Finnfacts Kirjoittaja on seitsemän vuotta ulkomailla asunut Suomi-fani, joka järjestää työkseen kansainvälisiä mediavierailuja ja pelaa vapaaajallaan koripalloa. 1 /

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen?

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Talousasioiden tuntemus ja ymmärtäminen eivät ole itsestäänselvyys nykypäivän lapsille

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti.

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti. Taivas+Helvettikirjan käyttäminen opetuksessa Opettajan ohje Taivas+Helvetti Taivas+Helvetti Vol. 1 julkaistiin vuonna 2013 ja sen suosio ylitti kaikki odotukset. Lukijat inspiroituivat kirjan rehellisistä

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Opiskelija digimaailmassa

Opiskelija digimaailmassa Opiskelija digimaailmassa Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki @petterij pjarvinen.blogspot.com bittimittari.blogspot.com @petterij www.facebook.com/petterijj profiles.google.com/petterij pinterest.com/petterij

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kun koulu loppuu -kiertue

Kun koulu loppuu -kiertue Kun koulu loppuu -kiertue Kiertueen tavoitteet ja tulokset Aicha Manai Kun koulu loppuu -kiertue Kiertuetta olivat toteuttamassa yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimisto TATin kanssa Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Kun minua pyydettiin pitämään puhe tänään tässä juhlassamme, käsitin ensin, että minua pyydettiin

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot