Hammastankohissin ohjausjärjestelmän modernisointi

Transkriptio

1 Hammastankohissin ohjausjärjestelmän modernisointi Työn tavoite Työn tavoitteena on modernisoida kiinteästi asennetun seitsemän kerroksinen hammastankohissin sähkömekaaninen ohjausjärjestelmä, käyttäen ohjelmoitavaa logiikka tai jotain muuta vastaavaa hyväksi havaittua arkkitehtuuri ratkaisua. Arkkitehtuuri valinta tulee pohjautumaan kandidaatin työssä tehtyyn selvitykseen hissien ohjausarkkitehtuureista. Työ pyritään suorittamaan mahdollisimman pitkälle käyttäen koneenohjausjärjestelmien V-mallia. Kevään tavoitteeksi on asetettu integraatiotestauksen valmiiksi saaminen, mikäli työt etenevät kuitenkin odotettua nopeammin pyritään testauksessa etenemään mahdollisimman pitkälle. Suunnitelma V-mallin mukaisesti aloitetaan työ vaatimusmäärittelyllä, jonka pohjana toimivat käyttötapaukset. Tämän jälkeen edetään järjestelmä toimintojen määrittelyyn, jonka kanssa tehdään osittain samanaikaisesti ohjelmisto toimintojen määrittelyä. Kun suunnittelu on saatu valmiiksi, arkkitehtuuriset ratkaisut on toivottavasti saatu valittua, joten aletaan pohtia miten kyseiset ohjelmistotoiminnot toteutetaan valitulla arkkitehtuurilla. Kun pohtimiset on pohdittu, aletaan toteuttaa suunnitelmia. Tämän jälkeen tehdään lopulliset testaussuunnitelmat ja toteutetaan testit. Aikataulu Taulukko 1.Suunniteltu aikataulu. Viikko 3 Viikko 4 Viikko 5 Viikko 6 Viikot 7-8 Viikko 9 Viikot Viikot Projektisuunnitelma, aletaan pohtia käyttötapauksia Käyttötapausten pohtiminen valmiiksi Toimintojen määrittely alkaa Toimintojen määrittely jatkuu, ohjelmistotoimintojen suunnittelu alkaa Määrittelyvaiheet jatkuvat Arkkitehtuuri on valittu, yksityiskohdat kuntoon Toteutetaan ohjelmistotoiminnot Lopullinen testaussuunnittelu ja testit Riskit Työn suurin riski liittyy alussa tehtäviin määrittelyihin. Ne pitäisi pystyä tekemään mahdollisimman kattavasti ja nopeasti, mitkä ovat toisensa pois sulkevia tekijöitä. Kummassakin tapauksessa vaikutukset ovat projektiaikatauluun välittömät. Mikäli määrittelyjä ei tehdä tarpeellisella tarkkuudella, kuluu muihin työvaiheisiin enemmän aikaa ja määrittelyihin kulunut aika on muista työvaiheista pois. Arkkitehtuuri valinnan myöhästyminen on toinen uhka. Sen myöhästyminen voi pahimmillaan pilata koko projektin, koska silloin tarpeellisia työkaluja ei saada tilattua ajoissa. Tähän täytyy kiinnittää erityistä huomiota, koska laitteiden ja ohjelmistojen saatavuus heti ei ole itsestään selvyys.

2 Modernisoitavan hissin kuvaus Hissin ohjausjärjestelmä on täysin sähköinen. Esimerkiksi kerrostunnistus tapahtuu siten, että hissiin kiinnitetty ratas pyörittää ketjua, joka pyörittää toista ratasta, johon on kiinnitetty kahteen suuntaan liipaisevia rajakytkimiä. Hissi tunnistaa kerroksen rajakatkaisijoiden asennoista. Tämän kaltaisen toteutuksen takia hissin sähkökaappi on sijoitettu alimmalle pysähdystasolle. Modernisoinnin yhteydessä sähkökaappi tullaan sijoittamaan hissikoriin. Kuva 1. Hissin sähkökaappi. Ohjausjärjestelmän kannalta olennaisinta on tietää, mitä olemassa olevia osia voidaan käyttää hyväksi projektissa. Tässä tapauksessa tultiin tulokseen, että korikaapelit ovat varsin hyvät. Viestikaapelina on 16x1 ja sen pitäisi olla johdin määrältään riittävä, mikäli kerroskutsuihin ei käytetä ns. kahdensuuntaisia kutsuja (ylös/alas). Näin ollen myös pysähdystasojen painikekotelotkin olisivat vielä ihan hyvässä kunnossa. Kuva 2. Oikealla on vapaasti roikkuva viestikaapeli, kuva on hissin katolta.

3 Aluksi ajattelin painonappikoteloiden tilalle, jotain ihan uudenaikaista, kuten kosketusnäyttöä, mutta kuvat nähtyäni huomasin, että kosketusnäytöt ovat ideana tuhoon tuomitut. Kuva 3. Korin kutsunapit. Kuten kuvasta kolme huomaa, kutsunappeja on käytetty ruuvimeisselin kärjellä, joten lienee itsestäänselvyys, että muunkinlaisia järjestelmiä kohdeltaisiin kaltoin. Kuva4. Nostomoottori, kulmavaihde, veitsikytkin ja tarrain. Kuvassa neljä on esitelty nostolaitteisto. Kuvan vasemmassa yläreunassa oleva kulmavaihde (oranssi mötikkä) välittää moottorin (vaaleansininen mötikkä) pyörimisliikkeen nostohammaspyörälle. Kuvassa on myös kaksi tärkeää turvalaitetta. Ensimmäinen on turvatarrain (kulmavaihteen alapuolella oleva harmaa mötikkä), joka toimii mekaanisesti epäkesko periaatteella (kuvernööri). Vauhdin noustessa tarpeeksi yli nimellisnopeuden (1,2 yleinen kerroin) tarrain laukaisee ja matkanteko loppuu siihen. Tarraimet ovat suunniteltu siten, että tarrain pystyy yksinään kannattamaan koko hissin maksimi nimelliskuorman tietyllä varmuuskertoimella. Toinen turvalaite on veitsikytkin (vaalean harmaa mötikkä, jossa vipu) Veitsikytkimen ajatuksena on toimia toimintarajakytkimenä. Tämä tarkoittaa, että veitsikytkimen vivun tielle on asetettu

4 este toimintarajalla, mikäli veitsikytkin vääntyy, se katkaisee nostomoottorille tulevat vaiheet. Veitsikytkin on melko vanhahtava ratkaisu ja nykyään käytetään rajakatkaisijoita, jotka ohjaavat kontaktoreita. Modernisoidun ohjausjärjestelmän rakenne Ohjausjärjestelmä tullaan uudistamaan käyttäen PLC-logiikkaa (PLC) ja taajuusmuuttajaa (tamu). Ensin mainittu hoitaa kutsujen käsittelyn ja jälkimmäinen hoitaa paikoituksen. Molemmille tullaan toteuttamaan tarkoitukseen sopiva ohjelma. Taajuusmuuttajan käyttämiseen päädyttiin, koska taajuusmuuttaja käyttö yksinkertaistaa hissin paikoituksen toteuttamista, se avulla paikoitus on tarkempaa, sekä pitkällä aikavälillä se säästää nostolaitteiston osia, esimerkiksi noston jarrun käyttö vähentyy huomattavasti, kun käytetään invertteriä. PLC:n ja tamun viestintä toteutaan käyttäen Modbus väylää. Syitä tähän on edullisuus ja toisaalta Modbus väylä on lähes standardi tamu käytössä. Kutsujärjestelmän osat tullaan pitämään ennallaan tai ne tullaan uusimaan samankaltaisiin. Ainoana lisänä pysähdystason kutsujärjestelmään lisätään hissi kutsuttu valo. Tämä johtuu pitkälti siitä, että hississä on ennestään hyvä korikaapeli, jolla pysähdystasojen kutsut voidaan tuoda suoraan logiikan I/O:hon (korikaapeli on yllätys kallista). Korin kutsujärjestelmään uutena ominaisuutena tulee huolto/kerrosnäyttö. Tarkoituksena on, että normaali käytössä näyttö näyttää hissin suunnan, kerroksen ynnä muita perustietoja, mutta sillä ei tehdä minkäänlaisia ohjaustoimintoja, joka johtuu aiemmin mainitusta ruuvimeisselien suosiosta. Näytön huoltotilan ajatuksena on taas tuoda esiin hissin vikalista ja mahdollistaa jonkin asteinen parametrointi huoltonäytön kautta. Kuva 5. Ohjausjärjestelmän periaatekuva (muutettava selkeämmäksi).

5 Kuvassa viisi on esitelty hissin ohjausjärjestelmän rakenne. Tärkeintä on huomioida, että informaation pullonkaula sijaitsee korin ja tasojen välissä. Toinen huomio on, että ohjausjärjestelmän skaalautuvuus voidaan tällä kertaa unohtaa, koska korin ja kerroksen välille ei laiteta väyläkaapelia. Ohjausjärjestelmän kannalta suurimmat muutokset tullaan tekemään paikoituksen toteuttamiseen, aiemmin mainittu ratas järjestelmä poistetaan ja tilalle laitetaan joko inkrementti- tai monikierrosabsoluuttianturi. Toteutus tehdään niin, että hissin hammastangolle viedään erillinen mittahammaspyörä, joka laskee hissin paikan. Juuri mittahammaspyörän käyttö mahdollistaa absoluuttianturin käyttämisen. Asia voidaan todentaa muutamalla helpohkolla laskulla (luvut eivät ole ihan täsmällisiä, mutta ajatuksena on tuoda idea esille). Otetaan selkeyden vuoksi esimerkiksi melko yleinen 4096 kierroksen absoluuttianturi. Yleisin hammastankohisseissä käytettävä hammaspyörän moduuli on 6 (Syy tähän: SFS-EN A1: ). Oletetaan, että mittahammaspyörä on suorahampainen ( ) ja siinä on 12 hammasta (pienin, jonka löysin). Näillä tiedoilla voidaan laskea kuinka korkean nousun valittu absoluuttianturi mahdollistaa (kaavat koneenrakennustekniikka B kaavakokoelma): ja (1) Nyt siis saadaan laskettua nousu, josta (2). (3). (4) Siispä mittapyörän käyttö mahdollistaa perinteisen absoluuttianturin käyttämisen lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Tätä voidaan verrata tilanteeseen, jossa anturi olisi kiinnitetty suoraan moottorin akseliin. Oletetaan, että moottori pyörii 1500 r/min, vaihteiston välitys 70:1, nostohammaspyörässä on 15 hammasta (nämä melko lähelle oikeaa). Nyt siis nostohammaspyörän mahdollisten kierrosten lukumäärä: Tästä saadaan nousu:. (5), (6) siis seitsemän kerroksiselle hissille saadaan, että kerrostasojen maksimi etäisyys olisi 2,3 metriä. Uskaltaisin sanoa, että tämä on liian vähän. Markkinoilta löytynee monikierrosabsoluuttiantureita, jotka pystyvät paljon parempaankin suorituskykykyyn, mutta näiden kohdalla ongelmaksi muodostuu kommunikointi taajuusmuuttajan kanssa, josta kerron tuonnempana. Mielestäni 4096 kierroksen suorituskyky on melko hyvä arvio milliampeeri tuloon (joskin melko optimistinen) kytkettävälle anturille. Modernisoinnissa käytettävät komponentit Hissin sähköinen ohjausjärjestelmä tullaan korvaamaan Mitsubishi FX3G logiikalla, Yaskawa A1000 taajuusmuuttajalla ja pulssianturilla. Lisäksi hissikoriin tulee Mitsubishin E1043 operointipääte, johon tullaan suunnittelemaan kaksi tilaa: ajo-tila, jossa näytössä esitetään hissin perustietoja, kuten kerros ja

6 suunta ja huolto-tila, jossa huoltomies saa näkyviin vikadiagnostiikkaa ja pääsee mahdollisesti muuttamaan jotain tärkeimpiä parametreja. FX3G logiikkaan päädyttiin laajennusmahdollisuuksien ja melko edullisen hinnan takia. Versioksi valittiin 14 sisääntuloa ja 10 relelähtöä sisältävä versio. Mikäli osoittautuu, että versiossa on sisääntuloja liian vähän, voidaan logiikkaa laajentaa lisäkortilla. Hinnaltaan tämänkaltainen ratkaisu on edullisempi kuin ostaa 40 IO:n versio. Logiikkaan otettiin RS485 laajennuskortti, jonka avulla voidaan käyttää Modbus-väylää logiikan ja taajuusmuuttajan välillä. Yaskawa A1000 taajuusmuuttajaa ei ole vielä hankittu, mutta sellainen tullaan hankkimaan ja ohjelmisto tätä silmälläpitäen suunnittelemaan. Pääsyitä tähän ovat hyvät kokemukset Yaskawan taajuusmuuttajista ja erinomainen tuki ongelmatilanteissa. Taajuusmuuttajaan tullaan tekemään takaisinkytkentä, joko monikierrosabsoluuttianturilla (4-20mA) tai inkrementtianturilla (TTL). (Valintaa ei ole vielä tehty, koska tärkeää informaatiota puuttuu) Haasteet ja ongelmat Modernisointiin tarvittavien automaatiokomponenttien selvittämiseen ja hankkimiseen kului paljon aikaa. Pääasiassa ongelmana oli melko kapea kontaktipinta automaatio alan toimittajiin, sekä melko vähäinen kokemus automaatio komponenttien hankkimisesta. Lisäksi isommilla toimittajilla oli melko vähän kiinnostusta tarttua tämänkaltaiseen pikkuprojektiin. Toinen mielenkiintoinen piirre on, että taajuusmuuttajat (Yaskawa ja Mitsubishi) eivät tue vakiona SSI protokollaa, jos siis haluaa käyttää absoluuttianturia, pitää se liittää väylään tai analogiatuloon. Väylässä käytettävä olisi muuten hyvä vaihtoehto, mutta jostain ihmeellisestä syystä Yaskawan taajuusmuuttaja ei osaa lukea anturitietoa suoraan väylästä vaan se pitäisi kierrättää väylän isännän kautta, mikä taasen aiheuttaisi aivan järkyttävät viiveet. Analogia tuloon liitettävän absoluuttianturin huono puoli taas on milliampeeritekniikan epätarkkuus. Joskin hissikäytössä paikotustarkkuus on senttimetriluokassa, joten on mahdollista, että milliampeeriviesteillä toimiva absoluuttianturi on riittävä. Käytettävät kehitys ympäristöt Projektin ohjelmointi ja konfigurointi työt tullaan suorittamaan komponentti toimittajien kehitysympäristöillä. Mitsubishin ympäristö on nimeltään GX Developer ja se noudattaa IEC standardia. Ensi vaikutelma GX Developerista ovat olleet positiiviset. Ohjelma on intuitiivinen, ohjekirjan selailuun ei ole tarvinnut ainakaan vielä käyttää paljon aikaa. Erityisesti miellyttää mahdollisuus määritellä lohkojen suoritusjärjestys Networkkien avulla tarkasti. Tarkemmin sanottuna kokonainen logiikan ohjelmisto koostuu taskeista, joita erilaiset tapahtumat käynnistävät. Taskit taas koostuvat program oranization uniteista (POU). GX Developer vaikuttaa siten toteutetulta, että muutokset ohjelman ylimmilläkään tasoilla eivät välttämättä ole kovin työläitä, koska ohjelma on mahdollista pilkkoa järkeviin osiin.

7 Kuva6. GX Developer ohjelmointi ympäristö. Kuvassa kuusi on GX Developerin päänäyttö, jossa on yksi POU auki (huomatkaa rautainen globaaleitten muuttujien nimeäminen) Kuva 7. GX Simulator. GX Developerissa on myös ohjelman testausympäristö GX simulator, jonka ansiosta testausta voidaan suorittaa toivon mukaan melko pitkälle ilman, että ohjelmia ei tarvitse latailla PLC:lle. GX simulator mahdollistaa ainakin laajamittaisen IO simuloimisen. Kuva 8.GX Simulator timing chart. Kuvassa 8 on GX Simulatorin timing chart, josta voi katsoa, miten logiikka ohjelma käyttäytyy, kun tietyt inputit aktivoituvat. Inputtien aktivoitumiseen voi asettaa ehtoja, asettaa inputin olemaan aina päällä tai lisätä siihen manuaalisen painonapin.

8 Yaskawan invertteriä ohjelmoidaan DriveWorkEz ohjelmistolla. Se ei ole IEC standardin mukainen ohjelmointiympäristö. DriveWorksEZ:n hommaaminen on vielä työn alla ja odotan toimittajan lähettävän asennus tiedostot Kuva 9. DriveWorksEz Kuvassa 9 on esitelty ohjelman päänäyttö, joka vaikuttaa ihan hyvältä, mutta eihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee. HMI:n suunnitteluun on myös ohjelmistonsa nimeltä E-Designer, jonka asennus tiedosta en vielä ole saanut. V-Malli Käyttötapaukset Käyttötapausten ajatuksena on toimia lähtötietoina riskinarvioinnille ja vaatimusmäärittelyille. Käyttötapauksissa pyritään todentamaan ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus. Tässä projektityössä keskitytään käyttötapauksiin, jossa on mukana hissin ohjausjärjestelmä. Ohessa lista muodostetuista käyttötapauksista: 1. Käyttöönotto 2. Pysähdystasojen kalibrointi 3. Kutsunappia painetaan 4. Hissiin siirtyminen 5. Hississä matkustaminen 6. Hissistä poistuminen 7. Huolto 8. Käytöstä pois saattaminen Käyttötapaukset esitellään liitteessä 1 kokonaisuudessaan. Niihin on suositeltavaa, koska niihin tullaan viittamaan työn kuluessa. Riskinarviointi Riskinarviointi on laaja käsite ja se voi käsittää melkein mitä tahansa, tässä työssä kuitenkin asiaa lähestytään siltä kantilta, että ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan käyttötapausten pohjalta mahdollisia vaara tapauksia joille tehdään PHA-analyysi, jonka pohjalta määrätään vaaran SIL taso. SIL-

9 tason pohjalta voidaan tehdä alustavat suositukset turvatoimenpiteistä. Tehdyt vaaran arvioinnit löytyvät liitteestä kaksi. Seuraavassa vaiheessa otetaan mukaan C-tyypin hissi standardin asettamat suoritustaso vaatimukset turvallisuus kriittisille toiminnoille. Näiden pohjalta pohditaan liittyvätkö turvallisuuskriittiset laitteet ohjausjärjestelmään. Mikäli osoittautuu, että turvallisuuskriittiset laitteet tai toiminnot liittyvät jotenkin ohjausjärjestelmän toimintoihin täytyy toiminnolle määrittää diagnostiikan kattavuuden taso (DC) ja selvittää toimintoon liittyvän kanavan vaarallinen keskimääräinen vikaantumisaika ( ). Määritettyjen tietojen avulla voidaan määrittää tarvittava turvatoiminnallisuus, joka kattaa vaaditun diagnostiikan kattavuuden tason, standardin SFS EN ISO liitteen E.1 avulla. Taulukko2. SFS-EN A1 standardin vaatimat suoritustasot turvallisuuskriittisille toiminnoille [1, Liite B]. Taulukossa 2 on esitetty C-tyypin hissistandardin turvallisuus kriittiset toiminnot. Liitteessä 3 on lainaus kandidaatintyöstä hammastankohissin ohjausarkkitehtuurit, joka käsittelee turvapiirin toimintaa. Tässäkin hissin modernisoinnissa käytetään turvapiiriä, jolloin ainoat mahdolliset listassa ohjausjärjestelmään liittyvät laitteet ovat korinportin lukon ohjaus ja huoltoajokytkin. Nämäkin toiminnot pyritään toteuttamaan erillisenä ohjausjärjestelmästä. Taulukko 3. Kanavan vaarallinen keskimääräinen vikaantumisaika [2,4.5.2]

10 Taulukossa 3 on kanavan vaarallinen keskimääräisen vikaantumisaika, jota tarvitaan diagnostiikan kattavuuden lisäksi tarvittavan turvatoiminnallisuuden määrittämiseen. Tieto pitää kysyä valmistajalta, laskea SFS EN ISO liitteiden C ja D menetelmillä tai valita 10 vuotta [2]. Myöhemmin huomataan, että huoltoajokytkimelle ja korinlukon ohjaukselle (suoritustaso d) ainoastaan ensimmäinen on varteenotettava vaihtoehto. Taulukko 4. Diagnostiikan kattavuus [2,4.5.3] Taulukossa 4 on määritelty diagnostiikan kattavuuden vaihteluvälit. Diagnostiikan kattavuus on tehokkuuden mitta, joka määrittää vaarallisten vikaantumisten vikaantumistaajuuden ja kaikkien vikaantumisien vikaantumistaajuuden suhteen [2, ].

11 Kuva 10., ja suoritustason välinen suhde nimettyihin luokkiin. Taulukoiden 2-4 avulla määritellään kuvasta 6 tarvittava diagnostiikan kattavuuden ja vaarallinen kanavan keskimääräinen vikaantumisajan suhde nimettyihin. Nimetyillä luokilla tarkoitetaan standardin SFS EN ISO kappaleessa 6.23 määriteltyjä luokkia, jotka määrittelevät ohjausjärjestelmän rakenteen. Kuten kuvasta 6 huomataan suoritustasolle d, vaaditaan rakenteelle luokka 2-4. Käytännössä luokka 2 on ainoa järkevä ratkaisu. Käytännössä tarkoittaa, että diagnostiikankattavuuden pitää tällöin olla matala tai keskimääräinen, sekä :n korkea Kuva 11.Luokan 2 mukainen nimetty ohjausjärjestelmä rakenne [2, 6.2.5] Käytännössä luokan 2 vaatimus on, että komponenttien valinnan pitää noudattaa standardeja, niiden pitää kestää odotettavissa olevat vaikutukset ja turvatoiminto pitää tarkistaa tasaisin väliajoin. Turvatoiminnon

12 menetys havaitaan tarkistuksessa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi turvarelettä, joka saattaa hissin turvalliseen tilaan (pääkontaktori päästötilaan), mikäli havaitsee anturi arvojen olevan järjettömiä. Ehkäpä tämä lyhyt katsaus PLC pohjaisten turvallisuustoimintojen validointiin osoittaa miksi hissi sovelluksissa on pääsääntöisesti järkevää käyttää turvapiiriä turvatoimintojen toteuttamiseen, ohjelmistopohjaisten sijaan. Vaatimusmäärittely Vaatimusmäärittelyn tavoitteena on määritellä toiminnot tiettyjen tapahtumien aktivoituessa. Aktivoiva tapahtuma voi olla esimerkiksi tulon, lähdön tai väyläsignaalin aktivoituminen, jonka perusteella aloitetaan esimerkiksi ohjelmatoiminnon suoritus. Alla on yksi esimerkki vaatimus määrittelystä, joka on tehty Flow Chartilla Kuva 12. NFunc_3 Hissin kulkusuunnan ylläpito Kuvassa 12 on esitetty hissin kulkusuunnan ylläpito toiminto, joka päivittää hissin kulkusuunnan pulssiluvun muuttumisen mukaan. Flow charttien avuksi pitää tehdä vielä vaatimusmäärittely kaavake, joka tukee niiden sisältöä (nykyinen on ennemminkin toisinto flow chartista).

13 Alla on esitetty vaatimusmäärittelylista, johon tulee todennäköisesti muutoksia, kun tamun ja PLC:n välinen kommunikaatio selviää tarkemmin ja selviää minkälaisia turvatoimintoja PLC:hen tarvitsee toteuttaa. Taulukko 5. Vaatimusmäärittelylista(HAHMOTELMA) Tunniste Logiikka Nfunc_0 Sfunc_0 Hfunc_0 Nfunc_1 Nfunc_2 Nfunc_3 Nfunc_4 Nfunc_5 Sfunc_1 Sfunc_2 Sfunc_3 Toiminnonnimi Esimerkki normaalista toiminnosta Esimerkki turvatoiminnosta Esimerkki HMI-toiminnosta Kerroskutsujen käsittely Kutsupino Suuntatiedon ylläpito Asematiedon ylläpito Vikadiagnostiikka Kerrosvahti Turvapiiri_OK (pelkkä PLC:n varmistus) Korinlukon ohjaus Tamu Nfunc_6 Nfunc_7 Nfunc_8 Nfunc_9 Nfunc_10 Osoitteeseen ajo Osoiteen vaihto Moottorin ohjaus Ohjauksen status Pulssiluvun lähetys Huoltopääte Hfunc_1 Hfunc_2 Hfunc_3 Hfunc_4 Kerrostasojen kalibrointi Vikatietojen esittäminen Asetusten muuttaminen Testinäyttö Tulot, lähdöt ja väyläsignaalit Tulojen, lähtöjen ja väyläsignaalien määrittely on myös tärkeä osa vaatimusmäärittelyä, koska suurin osa tapahtumista alkaa niiden aktivoitumisesta. Alla on esitetty alustava lista järjestelmän IO:sta. Lista tulee päivittymään ajan mukaiseksi, kun esimerkiksi tamun ja PLC:n kommunikaatiosta on enemmän tietoa. Taulukko 6. Järjestelmä tulot, lähdöt ja väyläsignaalit (HAHMOTELMA) Status: Hahmotelma Input Nimi Tehtävä 1 7 Kerroskutsu Ajaa hissin haluttuun kerrokseen 8 Turvapiiri_ok Tarkistaa onko turvapiiri kiinni 9 kerrosinduktiivi Todentaa, että kori on sallituissa rajoissa kerroksesta

14 10 Korkeusanturi Kertoo hissin paikan Outpu t Nimi Tehtävä 1 24V_Kutsujärjestelm ä Service Output, joka antaa toimintavirran kutsujärjestelmälle 2 Hissi_kutsuttu Kertoo valolla, että hissi on kutsuttu Väylä Nimi Tehtävä V1 Aja_osoitteeseen Lähettää PLC:ltä tamulle käskyn "Aja osoitteeseen x" V2 Tamun_status Tamu lähettää statuksensa PLC:lle sen muuttuessa V3 Pulssiluku Tamu lähettää PLC:lle pulssilukua määrävälein V4 Vaihda_osoite PLC lähettää tamulle käskyn "Vaihda osoite x" V5 Vahvista_vaihdos Tamu vastaa PLC:lle "Osoite vaihdettu" tai "Vaihto hylätty", jos PLC on pyytänyt osoitetta vaihdettavaksi Viitteet [1] Suomen standardisoimisliitto, SFS-EN A1, Rakennushissit henkilö- ja tavarankuljetukseen pystysuoraan ohjatussa korissa [2] Suomen standardisoimisliitto, SFS EN ISO Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmän osat. Osa1: Yleiset suunnittelu periaatteet