Hollolan strateginen yleiskaava Kaavaselostus

Transkriptio

1 Hollolan strateginen yleiskaava Kaavaselostus Päivämäärä Laatija Markus Hytönen Tarkastaja Annu Tulonen Hyväksyjä Annu Tulonen Kuvaus Kaavaselostus Työnumero

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Strategisen yleiskaavan tarkoitus Asiakirjat 3 2. Lähtökohdat Yhdyskuntarakenne Väestö ja asuminen Työpaikat ja elinkeinoalueet Palvelut Liikenne ja tekninen huolto Ympäristö ja virkistys Maapolitiikka ja kunnan maanomistus Suunnittelutilanne Kasvupotentiaali 4 3. Kaavan vaiheet ja osallistuminen Kaavaprosessin käsittelyvaiheet Vuorovaikutuksen järjestäminen 5 4. Tavoitteet Tarkennetut tavoitteet 7 5. Yleiskaavan kuvaus ja perustelut Esitystapa ja tulkinta Mitoitus Asuinalueet Työpaikat ja palvelut Liikenne Virkistys Luonto, kulttuuriperintö ja maisema Haja-asutus Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset talouteen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset pohjavesiin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Toteuttaminen Toteuttamisen ajoitus Toteuttamisen tapa Toteuttamisen seuranta 19 Selostukseen kuuluu varsinainen kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavakarttaa täydentävät teemakartat: 1. Luontoarvot 2. Maisema, kulttuuriympäristöt ja virkistys 3. Vesitalous 4. Liikenne ja yhdyskuntarakenne Tausta-asiakirjat 1. Hollolan strateginen yleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Hollolan ja Hämeenkosken strateginen yleiskaava Tavoiteraportti Hollolan strateginen yleiskaava Rakennemallit Koosteet yleisö- ja teemaryhmien tilaisuuksista 1

4 2

5 1. JOHDANTO Hollolan kunta on päättänyt vuonna 2014 ryhtyä laatimaan strategista yleiskaavaa kehittääkseen kuntaa ja sen maankäyttöä kokonaisuutena tavoitteellisesti. Kaavan tavoitevuosi on Hämeenkosken kunta liittyi Hollolan kuntaan vuoden 2016 alusta ja tuli osaksi suunnittelualuetta. Ennen kuntaliitosta Hämeenkosken kunta käynnisti oman kaavaprosessin keväällä Kuntien strategiseen yleiskaavaan liittyvät päätökset olivat itsenäisiä kuntien yhdistymiseen saakka. 1.1 Strategisen yleiskaavan tarkoitus Maankäytön strateginen suunnittelu antaa kunnalle instrumentin hallita kunnan maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä pitkällä aikajänteellä. Strateginen yleiskaava mahdollistaa kunnan kehittämisen yli valtuustokausien antaen päälinjat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tämä luo edellytykset nopeiden voittojen tavoittelusta pitkän tähtäimen voittojen saavuttamiseen. Valtuustokausittain, kunnan strategian päivittämisen yhteydessä, voidaan tarvittaessa tarkistaa myös strategisen yleiskaavan linjauksia ilman että kokonaiskuva kunnan maankäytön kehittämisestä hämärtyy. Strateginen yleiskaava antaa perustaa kaikkien kunnan toimialojen tulevaan suunnitteluun aikataulun, volyymin ja toteuttamistapojen osalta. Parhaimmillaan toimialat luovat yhdessä strategisen yleiskaavan sisältöä ja siitä muodostuu yhteinen päämäärä, jonka linjausten mukaisesti kunnan taloutta, toimintaa ja palveluja kehitetään. 1.2 Asiakirjat Kaavaselostus on yksi Hollolan strategisen yleiskaavan virallisista kaava-asiakirjoista. Muita ovat OAS 1, kaavakartta ja kaavamääräykset. Näiden lisäksi on laadittu kaavan suunnittelua edeltävä tavoiteraportti (Taustaasiakirja 2), jossa tavoitteiden lisäksi on kuvattu Hollolan maankäytön historianykytilannetta ja asumisen tulevaisuuden näkymiä. Tavoitevaiheen perusteella ennen kaavaluonnosvaihetta on tarkasteltu ja arvioitu vaihtoehtoisia rakennemalleja (Tausta-asiakirja 3), joiden tarkoituksena on ollut määrittää mihin taajamiin ja missä suhteessa uudisrakentaminen olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa. Asiakirjat liittyvät tiiviisti toisiinsa ja kaavaselostuksessa on viittauksia aiemmin laadittuihin asiakirjoihin siltä osin kuin asiat on tuotu niissä esille. Tarvittaessa joitakin asioita on täydennetty tai täsmennetty. Kaavaselostus toimii muita asiakirjoja kokoavana asiakirjana. Koko kunnan kattava lainvoimainen yleiskaava antaa mahdollisuuden asemakaavojen, suunnittelutarveratkaisujen ja rakennuslupien nopealle käsittelylle, koska suuriin linjauksiin ei ole tarpeen juridisessakaan mielessä enää palata. Yleiskaava onkin enemmän demokraattisessa päätöksenteossa muodostunut juridinen asiakirjakokonaisuus, joka ohjaa kaikkea viranomaistoimintaa kuin pelkkä suunnitelma. 1 Hollolan strateginen yleiskaava - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3

6 2. Lähtökohdat Tavoiteraportissa (Tausta-asiakirja 2) on tuotu laajasti esiin yleisiä lähtökohtia, joita ovat: maankäytön historiallinen kehitys yleiset ennusteet ja trendit yhdyskuntarakenne luonto, virkistys ja maisema Tässä kaavaselostuksessa em. asioita on täydennetty vain niiltä osin kuin lähtötiedot on tarpeen esittää tarkemmin tai ne ovat oleellisesti muuttuneet. 2.1 Yhdyskuntarakenne Tavoiteraportissa on esitetty nykyisen yhdyskuntarakenteen lisäksi keskeisiä haasteita sekä arvioita yleisestä kehityksen suunnasta (Tausta-asiakirja 2). Lisäksi kaavakarttoja täydentävillä teemakartoilla on esitetty yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suhteessa liikenneverkkoon ja joukkoliikenteen reitteihin. (Teemakartta 4). Kuva 1. yhdyskuntarakenne 2.2 Väestö ja asuminen Tavoiteraportti (Tausta-asiakirja 3) Väestöennusteet ja toteutuminen Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan suunnittelualueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä yli henkilöllä. Tilastokeskuksen vuonna 2015 päivittämä ennuste sen sijaan ennustaa väestön vähenevän noin 600 henkilöllä. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat pääosin viimeisten vuosien aikana tapahtuneeseen kehitykseen. Tästä johtuen vuoden 2012 taantuman jälkeinen notkahdus väestökehityksessä on notkauttanut ennusteen koko vuosikymmeniksi eteenpäin näin radikaalisti. Päivittyneen ennusteen johdosta ei ole muutettu strategisen yleiskaavan mitoittavaa väestöennustetta. Kuva 2. Maatalouden erityiset peltotuotantoalueet sekä maatilat Hollolan kunnan (vuosi 2015) alueella. (Hollolan kunnan välityksellä EU -tukea hakeneet maatila) 2.3 Työpaikat ja elinkeinoalueet Tavoiteraportti (Tausta-asiakirja 2) Tavoiteraportin esiintuotujen elinkeinotoimintojen lisäksi kaavaselostukseen on selvitetty maatalouden erityiset peltotuotantoalueet sekä vuoden 2015 Hollolan alueen maatilojen pääkeskusten sijainti. Maataloustuotanto painottuu Salpakankaan ja Hämeenkosken välisille laajoille peltoalueille. 2.4 Palvelut Tavoiteraportti (Tausta-asiakirja 2) 2.5 Liikenne ja tekninen huolto Tavoiteraportti (Tausta-asiakirja 2). Lisäksi kaavakarttoja täydentävillä teemakartoilla on esitetty yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suhteessa liikenneverkkoon ja joukkoliikenteen reitteihin (Kartta 4). 2.6 Ympäristö ja virkistys Tavoiteraportti (Tausta-asiakirja 2) Lisäksi kaavakarttoja täydentävillä teemakartoilla on esitetty oleelliset luonto- kulttuurihistoria-arvot sekä laajimmat virkistysalueet ja reitit. Tiedot on koottu vähintään maakunnallisesti arvokkaista kohteista sekä voimassa olevien osakaavojen luo ja MY merkinnöistä. (Teemakartta 2). 2.7 Maapolitiikka ja kunnan maanomistus Tavoiteraportti (Tausta-asiakirja 2) 2.8 Suunnittelutilanne Tavoiteraportti (Tausta-asiakirja 2) 2.9 Kasvupotentiaali Tavoiteraportti (Tausta-asiakirja 2) 4

7 3. Kaavan vaiheet ja osallistuminen Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tavoiteraportissa sen hetken tilanteen osalta. Kaavaselostuksessa on tämän osalta päivittyneet tiedot. 3.1 Kaavaprosessin käsittelyvaiheet Alla olevassa taulukossa on tiivistettynä hallinnolliset käsittelyvaiheet. Taulukko 3. Kaavan käsittelyvaiheet Käsittelijä pvm Kaavoituskatsaus 2012 Hollolan OAS nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL Hollolan tekninen lautakunta päätti vireilletulosta Hämeenkosken kunnanvaltuusto päätti ryhtyä laatimaan strategista yleiskaavaa Hämeenkosken kunnanhallitus päätti kaavan vireilletulosta Hollolan ja Hämeenkosken yhdistymishallitus Hämeenkosken kunnanhallitus päätti OAS:n nähtäville asettamisesta Tavoitteet Hollolan teknisessä lautakunnassa Tavoitteet yhdistymishallituksessa Tavoitteet Hollolan kunnanhallituksessa Tavoitteet Hollolan kunnanvaltuustossa -Tuulivoimaloille 2 km:n minimi etäisyys asutuksesta Tavoitteet Hämeenkosken kunnanvaltuustossa -Hämeenkosken taajamaa kehitetään kunnan toisena osakeskuksena. Asukasmäärän ja palvelujen lisäämistä alueelle pidetään tavoiteltavana, koska alue halutaan säilyttää elinvoimaisena. Rakennemallivaiheessa arvioidaan kunnallisten palvelujen sijoittumista Hollolan kunnanhallitus asetti rakennemallit nähtäville Rakennemallivaiheen viranomaisneuvottelu Mikäli valmisteltuihin asiakirjoihin päätettiin esittää kommentteja, on niistä lyhyt kuvaus käsittelyn kohdalla Tavoitteet Tavoitteet on kirjattu erilliseen tavoiteraporttiin. (tausta-asiakirja 2) Rakennemallit Rakennemalleista on erillinen raportti. Rakennemallivaiheen tuloksena päädyttiin laatimaan vaihtoehdon 6 (Salpakangas, Hämeenkoski, Nostava, Kalliola-Kukkila) pohjalta siten, että Salpakankaalle osoitetaan näistä selvästi suurin asukasmäärä, Nostavan ottaminen vahvasti asutuksen käyttöön päätettiin jättää harkittavaksi luonnosvaiheen suunnittelun yhteydessä. Muiden kylien ja alueiden osalta rakentaminen pyritään ratkaisemaan ilman asemakaavoitusta. Rakennemallivaiheen palaute ja kaavanlaatijan vastineet ovat vaiheen tausta-asiakirjojen liitteenä Kaavaluonnos Täydennetään myöhemmin Kaavaehdotus Täydennetään myöhemmin 3.2 Vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään MRL:n mukaisena prosessina. Sen lisäksi pyritään herättämään kuntalaisten sekä kunnan talouteen ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä päätöksiä valmistelevien viranomaisten ja päätöksiä tekevien luottamushenkilöiden kiinnostus maankäytön strategiseen suunnitteluun. Strategisen yleiskaavan laatiminen ja toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista kunnan ja sen maankäytön kehittämiseen. Vuorovaikutusta edistetään paikallismedian, vuorovaikutteisten yleisötilaisuuksien ja karttapalautejärjestelmän avulla. Hankkeesta tiedotetaan virallisten kuulemisien ohella ja lisäksi Strategisen kaavan verkkosivuilla, jotka linkitetään kunnan kotisivuille Ohjausryhmätyöskentely Työtä ohjaa kunnan nimeämä ohjausryhmä, joka koostuu kunnan eri toimialojen johtavista virkamiehistä sekä neljästä kunnan valtuutetusta. Ohjausryhmän kokouksista on laadittu muistiot. Ohjausryhmän jäsenet: Kunnanvaltuutetut: Hannu Siljander, Matti Siirola, Eero Virta ja Jarkko Niemi Viranhaltijat: Päivi Rahkonen (kunnanjohtaja) Hanna Hurmola-Remmi (talousjohtaja), Matti Ruotsalainen (sivistysjohtaja), Aino Eerola (peruspalvelujohtaja), Raili Randell (tekninen johtaja), Katariina Tuloisela (maankäyttöpäällikkö), Juha Sipilä (Hämeenkosken tekninen johtaja saakka) Teemaryhmätyöpajat Valtuustoryhmät ovat nimenneet edustajat teemaryhmiin, jotka osallistuvat asian- ja paikallistuntemuksellaan tavoitteenasetteluun, kaavasuunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Elinkeinoteemaryhmänä työskentelee kunnassa aiemmin nimetty elinkeinoryhmä. Teemaryhmien työskentelyyn osallistuvat myös keskeiset toimialajohtajat. Kaavaprosessin aikana järjestetään työpajoja, joissa teemaryhmät osallistetaan tavoitteen asetteluun ja suunnitteluun. Teemaryhmätyöpajojen tulokset löytyvät kaavan internet-sivuilta. Teemaryhmätyöpajoja on pidetty seuraavasti:

8 Teemaryhmien kokoonpano on seuraava: Elinkeinoryhmä: Hannu Siljander, Helena Maattola, Jorma Poyry, Kirsi Miss (3/2015 saakka), Sami Konsti(3/2015 lähtien), Timo Korvenoja, Hanna-Maria Miikkulainen, Henri Nummela, Raili Randell, Katariina Tuloisela Palvelut ja asuminen: Markku Pulkkanen, Toini Louekoski-Huttunen, Veli-Matti Tanhuva, Kati Pölönen, Matti Ruotsalainen, Miikka Lönnqvist. Aino Eerola, Raili Randell, Katariina Tuloisela Ympäristö- ja virkistys: Kari Sulonen, Lasse Peltonen, Pauli Niskanen, Anna-Kaarina Taarasti, Heidi Hiidenheimo, Raili Randell, Katariina Tuloisela Kyselyt Valtuustokyselyt Tavoitevaiheessa järjestettiin Hollolan kunnan valtuutetuille valtuustokysely. Kysely toteutettiin internet-kyselynä helmikuussa Kyselyn tulokset ovat liitteenä 3. Hämeenkosken valtuutetuille järjestettiin erillinen info, jossa keskusteltiin kaavan tavoitteista sekä annettiin tämän jälkeen mahdollisuus kirjallisesti esittää alueen erityispiirteitä ja mahdollista tulevaisuuden tilaa vuonna Hämeenkosken osalta toivottiin hajarakennusmahdollisuuksien säilyttämistä sekä keskustan vähäisiä lisärakentamismahdollisuuksia siten, että taajamakuva säilyy väljänä ja maaseutumaisena. Lisäksi toivottiin pienyritystoiminnan mahdollistavaa kaavaratkaisua Yleisötilaisuudet Kaavaprosessin aikana järjestetään yleisötilaisuuksia kaavan etenemisen kannalta keskeisissä vaiheissa. Yleistötilaisuuksien aineisto löytyy kaavan internet-sivuilta. Vireilletulo ( ) Tavoitteet ( ) Rakennemallit ( ) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Tiedottaminen Hankkeesta tiedotetaan virallisten kuulemisien ohella ja lisäksi Strategisen kaavan verkkosivuilla, jotka linkitetään kunnan kotisivuille Viranomaisyhteistyö Kaavarposessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut vireilletulo- ja kaavaehdotusvaiheessa. Näiden lisäksi pidetään tarpeen mukaan viranomaisten työneuvotteluja. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Rakennemallivaiheessa ennen kaavaluonnoksen viimeistelyä järjestettiin viranomaistyöneuvottelu Sidosryhmäyhteistyö Kunnan asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä kutsutaan erillisiin työkokouksiin suunnittelun eri vaiheissa tarpeen mukaan (mm. tekninen toimiala, sivistystoimiala, ympäristötoimi, Ladec, naapurikuntien kaavoituksesta vastaavat). Kunnan eri toimialojenkanssa on pidetty työkokouksia kaavan tavoitevaiheessa. Kunnan kaavoittaja on tiedottanut strategisen kaavatyön etenemisestä seudullisissa maankäytön suunnittelijoiden tapaamisissa. 6

9 4. Tavoitteet Tavoitteet on kuvattu tavoiteraportissa (tausta-asiakirja 2). 4.1 Tarkennetut tavoitteet Täydennetään tarvittaessa 7

10 5. Yleiskaavan kuvaus ja perustelut 5.1 Esitystapa ja tulkinta Yleiskaava on strateginen, jolloin siinä ratkaistaan ainoastaan kunnan yhdyskuntarakenteen suuret linjat ja tavoitteet ottamatta kantaa yksityiskohtaisiin aluerajauksiin tai kohteisiin kartalla. Kaavakartalla osoitetulla ruutumaisella esitystavalla on pyritty siihen, että kaavan strateginen ote ja yleispiirteisyys säilyvät ja yleisaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja maankäyttömuotoja kunnan eri alueilla.. Strateginen yleiskaava ilmentää eri toimintojen volyymien määrää eikä tarkkaa sijaintia. Aluerajaukset ja tarkempi maankäyttö täsmentyvät yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Mikäli esimerkiksi asutukseen varattua toimintaa on tarpeen laajentaa kaavassa asutukselle varattujen ruutujen viereisiin ruutuihin, on tämä mahdollista asemakaavoituksen myötä, mikäli asemakaavaprosessissa voidaan osoittaa, että tämä on strategisen yleiskaavan tavoitteen mukaista. Tämä tilanne saattaa tulla kysymyksiin esimerkiksi silloin kun asutukselle varattua ruutua ei voidakaan asemakaavoituksen yhteydessä ilmenneiden luontoarvojen johdosta käyttää tehokkaasti rakentamiseen. Esitystapa on MRL:n 40 :n ja MRA 16 :n mukainen Selvitykset ja suhde muuhun suunnitteluun MRL:n 42 :n mukaisesti Strateginen yleiskaava toimii ohjeena asemakaavojen laatimiselle sekä sitoo kaikkea viranomaistoimintaa edistämään kaavan tavoitteita. Strategisen yleiskaavan lisäksi voidaan tarvittaessa laatia osayleiskaavoja. Tämä saattaa tulla kysymykseen esim. ranta- ja kylärakentamisen osalta. Strategisen yleiskaavan myötä sen laatimisen aikana voimassa olevista osayleiskaavoja kumotaan kokonaan seuraavat yleiskaavat (MRL 42 ): 1. Miekkiön osayleiskaava 2. Nostavan yleiskaava 3. Kukonkoivun osayleiskaava 4. Okeroisten kulttuurialueen osayleiskaava Seuraavat osayleiskaavat jäävät kokonaisuudessaan voimaan: 1. Vesijärven rantaosayleiskaava 2. Pääjärven osayleiskaava 3. Hämeenkosken keskustan osayleiskaava (siltä osin kuin saa lainvoiman) 4. Messilän osayleiskaava (siltä osin kuin saa lainvoiman) Seuraavat osayleiskaavat jäävät voimaan siltä osin kuin niissä on ratkaistu MRL:n 72 :n mukainen rantarakentaminen: 1. Heinlammin osayleiskaava 2. Kirkonkylän Pyhäniemen osayleiskaava 3. Kuntakeskuksen osayleiskaava 4. Kukkilan Kalliolan osayleiskaava Kaavakartalle on osoitettu ne alueet, joilla voimassa oleva osayleiskaava jää joko kokonaisuudessaan tai osittain voimaan. Kaavakarttaa täydentäville teemakartoille 1 ja 2 on kerätty voimassa olevista osayleiskaavoista oleelliset suojeluun liittyvät merkinnät, joihin strategisen yleiskaavan kaavamääräyksissä on viittauksia. Strategisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä on tehty suunnittelun ja rakennemallivaiheen vaihtoehtojen vertailun tueksi kuntataloudellinen selvitys, jossa on tarkasteltu asumisen ja palveluiden sijoittumista ja liikenneverkon kehittämistarpeita. Kaava perustuu soveltuvin osin olemassa oleviin luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä liikenteen selvityksiin ja suunnitelmiin. Strategisen yleiskaavan ruutumainen esitystapa mahdollistaa tarkempien selvitysten huomioimisen yksityiskohtaisemman suunnittelun ja asemakaavoituksen yhteydessä Ratkaistavat asiat Tässä Strategisessa yleiskaavassa ratkaistaan: Kunnan päätaajamat ja niiden kehittämisen päätavoitteet Millaisin volyymein rakentamista kuhunkin taajamaan asemakaavoilla ohjataan ja miten se likimäärin sijoittuu. Mihin asutus ja teollisuuden, työpaikkojen- ja palvelujen alueet sijoittuvat. Keskustan palvelualueen laajuus Oleelliset virkistys- ja viheralueet ja yhteydet toimintojen välillä Maaseutuelinkeinojen merkittävimmät alueet Liikenneverkko ja keskeiset liikenteen yhteystarpeet Laajenemisalueiden aikataulutus Strategisen yleiskaavan päivitysprosesseissa ratkaistaan: Selvitysalueiden käyttöönotto ja aikataulu Strategisessa yleiskaavassa ei ratkaista: Eri maankäyttömuotojen tarkkaa sijaintia tai tarkkoja rajoja Kohteiden ja alueiden suojelua Strategisen yleiskaavan on tarkoitus osoittaa maankäytön yleispiirteiset linjat vuoteen 2040 ja tämän johdosta kaavasta on tehty joustava ja erityisesti yhdyskuntarakenteellista kehitystä ohjaava. Mikäli yleiskaavassa ilmenee päivitystarpeita, on niitä mahdollista tehdä joko teemoittain tai päivittämällä koko strateginen yleiskaava. 8

11 Kuva 5. Alueet, joilta Heinlammin osayleiskaava jää voimaan. (punainen katkoviiva) Kuva 4. Alue, jolta Kuntakeskuksen osayleiskaava jää voimaan. (punainen katkoviiva) Kuva 6. Alue, jolta Kukkilan-Kalliolan osayleiskaava jää voimaan. (punainen katkoviiva) Kuva 7. Alue, jolta Kirkonkylän - Pyhäniemen osayleiskaava jää voimaan. (punainen katkoviiva) 9

12 5.2 Mitoitus Kaavan mitoitus uusien asuinalueiden osalta perustuu tavoiteraportissa esitettyyn 0,75 % vuosittaiseen väestökasvuun, joka tarkoittaa noin asukkaan lisäystä vuoteen 2040 mennessä. Tästä 70 % eli noin tavoitellaan sijoittuvan asemakaavoitetuille alueille. Rakennemallivaiheessa on selvitetty kuinka paljon tulevasta uudesta asutuksesta tulisi sijoittaa Hollolan eri taajamiin. Tätä on arvioitu kuntatalouden, yhdyskuntarakenteen, liikenteen, toteuttamiskelpoisuuden, ympäristön, vetovoimaisuuden ym. tekijöiden kannalta. Asiat on raportoitu rakennemallivaiheen raporttiin. Rakennemallivaiheessa esitettiin, että uusi asemakaavoituksen myötä toteutuva uusi asutus (4 000) jakautuisi eri taajamiin seuraavasti: Mikäli Nostavan aluetta ei oteta tehokkaamman asutuksen käyttöön, väestökasvu esitetään jakaantuvaksi seuraavasti: Taajama Yht AK AP Salpakangas Nostava Kukkila-Kalliola Hämeenkoski Mitoituksesta on kerrottu tarkemmin ja perustellummin kunkin teeman (asutus, työpaikat, palvelut jne) kohdalla. Taajama Salpakangas Nostava 700 Kukkila-Kalliola 150 Hämeenkoski 150 Asutuksen kasvu (asukkaita) Luvuissa on mukana kerrostaloasutusta, jota Salpakankaalle on suunniteltu tulevan, kuten nykyään on toteutunut eli 35 % ja Nostavalle noin 10 %. Kaavaluonnosvaiheessa edelliset luvut ovat täsmentyneet seuraavasti: Taajama Yht AK AP Salpakangas Nostava Kukkila-Kalliola Hämeenkoski Asuinalueet Omakotitaloasutus Koska kaavan tavoite vuosi on vasta 2040, on todennäköistä, että tälle aikajänteelle sijoittuu erilaisia kasvukausia. Tämän kaavan laatimisen aikana eletään hitaan kasvun aikaa. Strategisen yleiskaavan toimivuuden kannalta on oleellista pystyä ratkaisemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuva kehitys eli se minne uudet omakotitalotontit noin vuoteen 2025 mennessä kaavoitetaan. Tarvittaessa strategiseen yleiskaavaan laaditaan muutoksia, mikäli nyt ennustetut asiat eivät toteudu tai suunnitteluolosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia jotka edellyttävät strategisten tavoitteiden tarkistamista. Kaavan tavoitteiden, kuntatalouden ja nähtävissä olevan kysynnän perusteella vaikuttaa siltä, että Salpakankaalla ja sen lähiympäristössä tulee varautua osoittamaan mahdollisimman paljon alueita omakotiasutukselle. Kuva 8. Vertailu toteutuneiden asuinalueiden tiiveydestä. Kartalle on rajattu asemakaavojen asutukselle varatut alueet siten, että laajimmat viheralueet on jätetty huomioimatta. 10

13 Salpakankaan laajentuminen Salpakankaan tuntumassa on hyvät laajat virkistysalueet, jotka voisivat palvella nykyistä suurempaakin väestöä ilman kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Salpakankaan ongelmaksi on muodostunut tilanahtaus, koska omakotitaloasutus vie paljon tilaa ja taajaman laajentumista rajoittavat: Ampuma- ja virkistysalueet pohjoisessa Lahden raja idässä Vaikeahko maasto sekä epävarmuus kehätien toteutumisesta etelässä Omakotitaloalueiden tiiveys vaihtelee asuinalueesta riippuen n. 3 8 tonttia/hehtaari välillä, kun pinta-alassa huomioidaan katu- ja viheralueet jättäen laajimmat reuna-alueiden viherkaistat pinta-alassa huomioimatta: Taulukko 9. Toteutuneiden asuinalueiden tiiveys Alue Tiiveys (okt/ha) Tiilikangas 6 7 Vanhantalonrinne ja Perhoslehto 2 3 Kukonkangas 3 4 Kankaantila, Kartano ja Tiilijärvi 5 Tiiveyteen vaikuttavat alueen rakentamisolosuhteet (maastonmuodot, maaperä, luonto/maisema-arvot) sekä sijainti yhdyskuntarakenteessa (lähempänä palveluja tiiviimpää rakentamista). Laadittaessa uusille alueille asemakaavoja on maanhankinnan tilatarpeissa huomioitava se, että asuinalueen ympärille tulee varata alueita virkistykseen. Tällöin realistisena mitoittavana asututustiiveytenä omakotiataloasutuksen osalta on syytä pitää 1 3 omakotitaloa/hehtaari. Salpakankaan osalta vaihtoehtoisina alueina on ollut esillä seuraavia vaihtoehtoisia alueita. Jäljempänä on viitattu vastaavaan numerointiin. 1. Etelään Nostavan suuntaan 2. Kukonkankaalle 3. Nostavan uusi taajama 4. Hälvälän ampuma-alueen eteläpuoli 5. Salpakankaan teollisuusalueelle Näistä 2 viimeistä voivat toteutua vasta kymmenien vuosien kuluttua, koska puolustusvoimat lopettavat ampumatoiminnan aikaisintaan 2025 ja poistuvat Hälvälästä vasta vuoden 2030 jälkeen ennallistaen alueita. Salpakankaan teollisuusaluetta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa toimivien yritysten takia nopealla aikataululla asutukselle. Yllä esitetyssä kuvassa rajatut alueet ovat melko laajoja, eikä niitä ole mahdollista kokonaisuudessaan ottaa tonttikäyttöön yhdellä kertaa. Varsinkin Salpakankaan eteläpuolisten alueiden osalta on vaikeiden rakentamisolosuhteiden lisäksi pirstaloitunutta maanomistusta. Tällöin samanaikaisesti toteutuva yhtenäinen asemakaavoitus ei todennäköisesti onnistu ilman lunastusmenettelyä. Jos kukin alue saataisiin kokonaisuudessaan samanaikaisesti käyttöön, voisi mitoituksena pitää seuraavaa: Realistiset tontit -sarakkeessa on esitetty arvioitu vaihteluväli, mikäli toteutusta rajoittaa joku tekijä. Tällaisia ovat Hälvälän jättäminen asumisen ulkopuolelle 1 alueen osalta voimajohdon siirtäminen sekä maisema-arvot. Oikeassa sarakkeessa on esitetty uusien asukkaiden arvioitu määrä kullekin alueelle, mikäli em. rajoittavia tekijöitä ei olisi ja rakentaminen toteutuisi omakotitaloina taulukossa esitetyllä tiiveydellä ja yhdellä rakennuspaikalla asuisi keskimäärin 2,3 henkilöä. Kaavassa on lähdetty siitä, että seuraavan kymmenen vuoden aikana voidaan asemakaavoituksella tuottaa keskimäärin noin 30 myytävää omakotitalotonttia vuodessa. Kuva 10. Salpakankaan laajenemisalueet numeroituina. Alueet ovat kooltaan noin ha. Taulukko 11. Salpakankaan laajenemisalueiden tonttimäärät. Toteutuminen edellyttää kunnan aktiivista maapolitiikkaa. Alue Pinta-ala (ha) Tiiveys (okt/ha) Tontit laskennallisesti Realistiset tontit , , Yhteensä Asukkaat (max) (2,3 as/tontti) 11

14 30 omakotitalotonttia vuodessa tarkoittaisi siis keskimäärin noin 30 ha kaavoitettua tonttimaata joka vuosi. Lisäksi tämä nämä tulisi sijoittua siten, että pitkällä aikajänteellä muodostuu toimivaa yhdyskuntarakennetta ja viihtyisää ympäristöä. Kymmenen vuoden aikana tällaista aluetta tulisi olla noin 300 ha. 1. Salpakankaan eteläpuoliset alueet Salpakankaan eteläpuoliset alueet sijoittuvat erittäin lähelle kuntakeskuksen palveluita. Yhdyskuntarakenteen eheyden tavoitteen kannalta alueet ovat huomattavasti vaihtoehtoista Kukonkangasta paremmin saavutettavissa. Alueen nykyinen maanomistus rajoittaa alueen rakentumista, mikäli maanhankinta ei onnistu ja lunastusmenettelyä ei haluta käyttää. Lisäksi alue useine kosteikkoineen, korkeuseroineen ja uomineen saattaa olla luontoarvoiltaan osin sellainen, että rakentaminen ei kaikin paikoin ole mahdollista tai sille on reunaehtoja. Monipuolinen ympäristö toisaalta voi olla vetovoimatekijä. Maasto on rakennettavuudeltaan kallista ja alueen läpi kulkee voimalinja, jonka ympärille on jätettävä rakentamiselta vapaa noin 50 m laajuinen vyöhyke. Voimalinja on myös maisemahäiriö asutuksen seassa. 12 Mikäli asutusta laajennetaan vahvasti etelään, on selvitettävä, voidaanko voimalinja siirtää tai kaapeloida. Tämä lisäisi alueen hyödynnettävyyttä ja vetovoimaisuutta oleellisesti. Salpakankaan laajentuessa etelään on eheän yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaista aloittaa se karttoihin osoitetulta alueelta 1.1, joka rajoittuu Kaakossa vesiuomaan. Alueen 1.2 osalta merkittävä osa alueesta sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, jonka vielä tässä vaiheessa epäselvät rakentamismahdollisuudet ja reunaehdot selvitetään asemakaavoituksen yhteydessä. Alueen eteläosasta 1.3 on jo hyvin saavutettavissa Salpakankaan ohella myös Nostavan mahdollisesti kehittyvä taajama rautatieseisakkeineen. 2. Kukonkangas Kukonkankaan toteuttaminen on tarvittaessa nopeaa, sillä kunta omistaa alueet ja asemakaavoitus on jo vireillä. Kangasmaasto ja peltoalueet ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että alueelta ei oletettavasti löydy erityisiä luontoarvoja, jotka rajoittaisivat alueen rakentumista. Kuva 12. Rakentamista rajoittavia tekijöitä Salpakankaan Eteläpuolella. Näiden kohteiden lisäksi alueella on joitakin paikallisesti arvokkaita maisemapeltoja. Alue on kuitenkin melko kaukana Salpakankaan palveluista ja keskimääräisen liikkujan näkökulmasta melko saavuttamattomissa kävellen tai pyöräillen. Koulumatka Hälvälän koululle on noin 1,5 km, mutta mikäli kapasiteetti ei riitä, on Tiilikankaan koululle matkaa jo yli 3 km. Alueen vetovoima saattaa jäädä vähäiseksi, mikäli kunta ei järjestä tällöin koulukuljetusta tai kouluverkkoa laajenneta lähemmäksi. Yhdyskuntarakenteen ja kuntatalouden kannalta Kukonkankaan alueen rakentaminen kannattaa käynnistää vasta kun on selvää, että muiden Salpakankaan lähialueiden toteuttaminen ei seuraavien 10 vuoden aikana tule onnistumaan ja kysyntää alueelle on. 3. Nostavan uusi taajama Nostavalle sijoitettava uusi taajama on alueista ainoa, joka olisi tulevan valtatien toisella puolella. Valtatie katkaisee Salpakankaalta Nostavan radan varteen muodostettavissa olevan taajaman. Valtatien liikenne aiheuttaa meluhäiriötä aiheuttaa estevaikutusta liikkumiselle. Nostavalle suunnitellun logistiikkakeskuksen toteutumien aiheuttaa mahdollisia ympäristöhäiriöitä mm. melun, pölyn ja liikenteen takia. Nostavan alue on tarkoituksenmukaista toteuttaa vasta kehätien rakentumisen jälkeen, koska liikenneyhteydet alueelle ovat olemassa vasta tällöin. Lisäksi junaliikenteen seisakkeen toteutuminen ja aikataulu on epävarma. Tässä tilanteessa Nostavan alue merkitään asumisen selvitysalueeksi. Kuitenkin alueen 1 asemakaavoituksessa ja muussa suunnittelussa on syytä varautua siihen, että Nostava rakentuu. Kaavassa on otettu kantaa siihen, että logistiikkatoiminnat ja asutus sijoitetaan selvästi erilleen ja niille osoitetaan omat tieyhteydet ympäristöhäiriöiden minimoimiseksi. 4. Hälvälän ampuma-alueen eteläpuoli Puolustusvoimien laatimien selvitysten perusteella ampuma-alueen eteläpuolella on noin 100 ha kokoinen alue, joka ei vaadi puhdistamistoimenpiteitä. Alue vastaa suuruudeltaan Tiilikankaan asuinaluetta. Nykytilanteessa alueelle ei voida sijoittaa asutusta, koska puolustusvoimien ja harrasteampujien ampumatoiminnasta aiheutuva meluhäiriö ylittää valtioneuvoston määrittämät meluohjearvot. Puolustusvoimat ovat luopumassa alueen käytöstä siten, että ampumatoiminta loppuu aikaisintaan Mikäli alueelle sijoitetaan asutusta, olisi myös harrasteampujien toiminta siirrettävä toisaalle tai meluhäiriöt saatava muutoin merkittävästi pienemmäksi. Tässä vaiheessa Hälvälän alue osoitetaan kaavaluonnosvaiheessa asutuksen selvitysalueeksi. Alueen maankäyttöä ja rakentamisaikataulua tarkennetaan kaavaehdotusvaiheessa kun Hälvälän alueesta laadittavana oleva selvitys on valmiina.

15 Kuva 13. Asutuksen laajenemisalue Hälvälän ampuma-alueen eteläpuolella. Alustavan tarkastelun perusteella mustalla katkoviivalla rajatulla alueella ei vaadita maaperän puhdistamistoimia. Kuva 14. Alustavia ehdotuksia korkeiden kerrostalojen rakentamiselle pitkällä aikajänteellä. (siniset symbolit) Kuva 15. Kaavassa osoitettu C-merkinnän länsiosa Salpakankaalla (nostettu esiin keltaisina ruutuina). Tämän alueen koko on noin 75 ha ja nykyinen asutustiiveys on noin 30 asukasta/ha. 5. Salpakankaan teollisuusalue Alue on sijaintinsa ja yhdyskuntateknisen verkoston kannalta erinomaisella paikalla. Aluetta ei voida kehittää raskaan teollisuuden alueena pohjavesiriskien ja muun maankäytön asettamien reunaehtojen takia. Mikäli aluetta ei uudisteta ja nykyinen teollisuustoiminta vähenee, on seurauksena pitkällä aikajänteellä hajanaista ja jäsentymätöntä ympäristöä. Alue on idästä tultaessa porttina Salpakankaalle, jolloin alueen viihtyisyyteen ja vetovoimaisuuteen on syytä panostaa. Kaava ottaa kantaa siihen, että aluetta kehitetään olemassa olevien työpaikkojen ehdoilla pikkuhiljaa keskustatoimintojen ja asutuksen laajenemisalueena. 6. Muut alueet Salpakankaalla Edellä kuvattujen laajempien aluekokonaisuuksien osalta Salpakankaalta löytyy pienialaisempia asutuksen laajenemisalueita, joita voidaan mahdollisuuksien mukaan asemakaavoituksen keinoin ottaa tonttimaaksi. Tällaisia alueita on mm. Vesalan alueella Muut alueet Rakennemallivaiheessa esitettiin asutuksen sijoittamista asemakaavoituksen keinoin myös muihin taajamiin: ensisijaisesti Hämeenkoskelle ja Kalliola-Kukkilaan, lisäksi jossain määrin myös Kirkonkylän-Pyhäniemen alueelle. Alueet ovat selvästi etäämmällä kuntakeskuksen monipuolisista palveluista, joten niiden tonttituotantomäärät on syytä pitää Salpakankaan aluetta vähäisempinä. Näille alueille sijoitettavien tonttien koko voi olla huomattavasti Salpakankaan tontteja suurempi sillä tilanahtaus ei ole esteenä ja alueet profiloituivat hieman enemmän maaseutumaisina alueina. Nämä alueet monipuolistavat kunnan tonttitarjontaa luomalla edellytyksiä sille, että väestökasvu yltää lähemmäksi tavoitteissa esitettyä 0,75 % vuosittaista väestökasvua Kaupunkimainen tiivis asutus Tiiviin kerrostalorakentamisen osalta Salpakankaalta löytyy monipuolisesti tiivistämisvaraa kaavassa osoitettujen C- ja AKR ruutujen alueilta. Alueet ovat hyvin kunnallistekniikan saavutettavissa ja edullisesti käyttöönotettavissa. Kaavaratkaisu ohjaa siihen, että Salpakankaan rakentaminen tiivistyy. Alueelta on mahdollista selvittää mahdollisia paikkoja myös nykyistä korkeampien kerrostalojen toteuttamiselle. Salpakankaalla kannattaa selvittää myös nykyisten kerrostalojen korottamisen mahdollisuuksia, mikä edesauttaisi myös hissien rakentamista ja esteettömien asuntojenmäärän lisääntymistä keskustan palveluiden läheisyyteen. Keskustatoimintojen alueilla (C) kaavassa ohjataan paljon tilaa vievä kaupallinen toiminta alueen itäosaan ja tiivis asutus alueen länsiosaan, nykyiseen keskustaan. Kaavamääräyksellä on esitetty asutuksen tavoitteellinen tiiveys länsiosassa 50 asukasta/ha. Kaavaa laadittaessa länsiosan tiiveys on noin 30 asukasta/ha. Tämä tarkoittaa, että asutusta olisi mahdollista lisätä C-alueen länsiosassa noin asukkaasta noin asukkaaseen. Kuva 16. Kaavassa osoitettu AKR-merkintä Salpakankaan teollisuusalueella (nostettu esiin keltaisina ruutuina). Tämän alueen koko on noin 25 ha ja asukkaita alueella on noin 20 kpl. Kaavasa esitetty asutustiiveys 25 asukasta/ha mahdollistaisi alueelle näin ollen noin 600 asukasta. 13

16 Salpakankaan tiivistäminen mahdollistaa sen, että asutuksen lisääntyessä ympäröivät virkistysalueet on edelleen mahdollista jättää vapaaksi rakentamiselta ja ne saadaan suuremman asukasjoukon ulottuville. AKR-alueille tavoitteellisena tiiveytenä on esitetty kaavamääräyksessä 25 asukasta/hehtaari. Oleellisimpia muutoksia näiden merkintöjen osalta on Salpakankaan teollisuusalueella, jonne C-merkinnän lisäksi on osoitettu AKR ja AP-merkintöjä. Tervatien ja Soramäen välisellä AKR-alueella tämä tarkoittaa nykyisen asutuksen vähäistä lisääntymistä 1 500:sta noin asukkaaseen. Alueella on melko laajoja rakentamattomia asemakaavassa virkistykseen tarkoitettuja alueita ja nämä on jatkossakin tarkoitus säilyttää virkistyskäytössä. 5.4 Työpaikat ja palvelut Elinkeinotoiminnan edistämisen kannalta kaavan yksi oleellisimmista asioista on se, että kaavaratkaisu mahdollistaa sujuvien riistiriidattomien elinkeinoalueiden toteuttamisen. Tämä on mahdollistettu joustavan ruutumaisen esitystavan lisäksi siten, että kaavassa ei ole erikseen osoitettu teollisuudelle, työpaikoille ja palveluille alueita, vaan niiden sijoittaminen on mahdollista C, TP ja TPY alueille. Yhdyskuntarakenteen kannalta ei ole merkityksellistä vaikka nämä toiminnot sekoittuvat keskenään, kun saavutettavuus eri kulkutavoin varmistetaan. Strateginen yleiskaava mahdollistaa toimintojen joustavan sijoittamisen ja sekoittumisen, mutta ottaa kantaa siihen, että ympäristöhäiriöitä aiheuttavat elinkeinotoiminnot tulee sijoittaa riittävän etäälle asutuksesta ja pohjavesialueista. Tälläisia alueita on Soramäen eritasoliittymän eteläpuolisten alueiden lisäksi Hämeenkosken Ojastenmäen alueella. Kaava mahdollistaa lisäksi elinkeinotoimintojen vähäisen sijoittamisen myös C, TP ja TPY alueiden ulkopuolelle. Suunnittelualueen oleellisimmat ja laajimmat maatalouden peltotuotantoalueet on osoitettu kaavassa maatalouden peltoviljelyalue -merkinnällä. Alueet ovat merkittävän laajoja ja kaavan tavoitteena näiden osalta on turvata niiden säilyminen edelleen maatalouskäytössä ja yhtenäisinä laajoina peltomaisemina. 5.5 Liikenne Kaavaan on osoitettu pääliikenneverkkona keskeisimmät tie, rata ja vesiliikenneyhteydet. Valtatie 12 eli Lahden eteläinen kehätie on osoitettu kaavaan hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisesti. VT 24 on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti vaihtoehtoisena tai ohjeellisena uutena tielinjauksena. Strategisessa yleiskaavassa esitetyt liikennejärjestelyt ovat pääosin jo aiemmissa kaavoissa esitettyjä ratkaisuja. Merkittäviä uusia kohteita ja yhteystarpeita ovat: - Nostavalle osoitettu uusi junaliikenteen henkilöliikenneasema - Tieyhteystarve Nostavan eritasoliittymän ja Ala-okeroisten tien välillä kevyen liikenteen yhteystarve Salpakankaan ja Nostavan välille Kevyenliikenteen yhteydet on käsitelty kattavammin kohdassa virkistys 5.6 Virkistys Kaavaan on osoitettu ruutuina laajimmat ja oleellisimmat virkistysalueet. Nämä ovat lähinnä maakuntakaavan mukaiset alueet. Tämän lisäksi oleellisimmat virkistys- ja kevyenliikenteenyhteydet on osoitettu ohjeellisina. Kaavan tarkoitus on, että minimissään nämä yhteydet säilyvät ja niitä kehitetään sitä mukaa kuin uuden asutuksen myötä virkistyspaine ja tarve toimiville ja turvallisille kevyenliikenteenyhteyksille kasvaa. Näiden yhteyksien sijainti on ohjeellinen ja merkintä kuvaa yhteystarvetta toimintojen välillä. Viheryhteystarvemerkinnöin on osoitettu sellaiset yhteydet joiden pääpaino on ulkoilu, mutta ne toimivat myös kevyenliikenteen reittejä yhdistävinä väylinä. Kevyenliikenteen yhteyksien ei ole tarkoitus olla asfalttipintaisia, vaan niitä voidaan kehittää myös polkuina ja hiekkapintaisina myös tie- ja katualueista erillään kulkevina yhteyksinä. Tavanomaisten virkistysyhteyksien lisäksi on osoitettu olemassa olevat melontareitit Teurojoella ja Porvoonjoella sekä valtakunnallinen pyöräilyreitti Vesijärven rantojen tuntuman olemassa olevia liikennereittejä pitkin. Kaavassa osoitettujen varsinaisten virkistysmerkintöjen lisäksi kaavan muissa merkinnöissä on määrätty virkistystoimintojen riittävä toteutuminen. 5.7 Luonto, kulttuuriperintö ja maisema Virallisessa kaavakartassa ei osoiteta olemassa olevia suojelualueita ja kohteita. Kyseiset kohteet ovat lain nojallasuojelltuja. Suojelukohteet ja alueet on esitetty kaavakarttaa täydentävillä teemakartoilla 1 ja 2. Kaavaratkaisussa on huomioitu maisema-, kulttuurperintö- ja luontoarvot turvattu niiden säilyminen. Olemassa olevat ja mahdolliset uudet ilmenevät arvot sovitetaan yhteen muun maankäytön kanssa tarkemman suunnittelun yhteydessä. Tällöin laaditaan tarkemmat kyseiseen mittakaavaan ja suunnittelutarkkuuteen soveltuvat selvitykset, jolloin saadaan ajankohtaiset tiedot kunkin alueen erityisistä arvoista. Kaavan ruutumainen esitystapa mahdollistaa sen, että mikäli strategisessa yleiskaavassa rakentamiseen osoitetulta alueelta ilmenee sellaisia arvoja, että rakentamista ei voida toteuttaa, on rakentaminen mahdollista sijoittaa arvoista riippuen vireisiin ruutuihin. Strategisen yleiskaavan tulkinnassa oleellista on, että koko kunnan alueen osalta toimintojen painopisteiden kokonaisuus säilyy. 5.8 Haja-asutus Liian tiiviin haja-asutuksen on katsottu aiheuttavan ongelmia. Näitä ongelmia ovat: tieyhteyksien järjestäminen vesihuollon toteuttaminen kuntapalvelujen järjestäminen toteuttaminen myöhemmin asemakaavalla ei ole mahdollista pirstaloituneen asutuksen johdosta Nämä ongelmat on tunnistettu jo MRL:n edeltäjässä eli rakennuslaissa, joka oli voimassa Tällöin rakennuslaissa asiasta oli sanottu seuraavaa: 4 Taaja-asutuksella tarkoitetaan tässä laissa sellaista yhtenäistä asutusta, jota varten on yhteisten tarpeiden tyydyttämiseksi syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, niinkuin teiden, viemärin tai vesijohdon rakentamiseen. Muuta asutusta sanotaan haja-asutukseksi. 14

17 5 Taaja-asutukseen saa käyttää ainoastaan sellaista aluetta, jolle on vahvistettu asemakaava tai rakennuskaava. Erityisistä syistä voi sisäasiainministeriö kaupungissa ja lääninhallitus maalaiskunnassa, kuultuaan asianomaista kuntaa, myöntää yksityistapauksessa tai jollakin alueella poikkeuksen 1 momentin säännöksistä. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maanviljelystilaan kuuluvan talousrakennuksen. 6 Taaja-asutusta älköön sallittako muodostettavaksi alueelle, jolle katujen tai teiden rakentaminen tahi vedensaannin tai viemäröinnin järjestäminen aiheuttaa kohtuuttoman suuria kustannuksia taikka joka terveydelliseltä kannalta tai muutoin on taaja-asutukseen sopimaton. Asemakaavan tai rakennuskaavan toteuttamisen helpottamisesta ja sopimattoman taaja-asutuksen estämisestä maanmittaustoimituksissa on säädetty erikseen. Osin näitä säädöksiä on siirretty nykyiseen vesihuoltolakiin, jossa asiasta sanotaan seuraavaa: 6 Vesihuollon järjestäminen Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään. Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Ennen 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä kunnan on varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. 7 ( /681) Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Ongelman siis muodosti liian tiivis suunnittelematon rakentaminen. Hajaasutuksen osalta on tärkeää tunnistaa erityyppiset alueet. Ne voidaan jakaa seuraavasti: Nmo Alue Peruste rajoittamiselle 1 2 Taajaman tuleva laajenemisalue Tiiviisti rakentuneet kylät 3 Ydin maaseutu Alueet 1 Kielletään hajarakentaminen, koska se estää kustannustehokkaan myöhemmän asemakaavoituksen Yksittäiset rakennusluvat aiheuttavat suunnittelemattoman taajaman muodostumista ja enenevässä määrin aiemmin kuvattuja ongelmia. Merkittävä haja-asutuksen lisääntyminen aiheuttaa pitkällä aikajänteellä palvelujen järjestämisen tarpeen huonosti saavutettaville alueille ja näin ollen peruuttamattoman lisärasitteen kuntataloudelle. Edellä kuvattujen alueiden osalta alueet 1 ovat selvimpiä ja niille on selvimmät perusteet antaa rajoitteet kaavamääräyksillä. Kaavaratkaisussa on lähdetty siitä, että näillä alueilla hajarakentaminen on kielletty. Näitä alueita ovat vuoteen 2040 mennessä asemakaavoitettaviksi tarkoitetut alueet (AKR, TP, TPY, C, AP, AO). Alueet 2 Alueet 2 ovat jossain määrin ongelmallisempia, sillä sen määrittäminen milloin kylä on niin tiivis, että em. ongelmia alkaa ilmetä ei ole yksiselitteistä. Yksi selkeä tapa näiden alueiden määrittämiseen on Suomen ympäristökeskuksen tuottama YKR-taajama määrittely (teemakartta 4). Asiaa on lisäksi vesihuollon näkökulmasta tarkasteltu Hollolan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa, jonka tuloksena on määritetty kunnan vesihuollon toiminta-alueet (teemakartta 3). Nämä alueet ovat vesihuoltolain 6 : ja 7 :n mukaisia alueita. Nämä alueet laajenevat pikkuhiljaa sitä mukaa kuin haja-asutuksen sallitaan lisääntyvän. Alueiden 2 osalta voidaan vielä eritellä ne alueet, joilla on selviä kasvupaineita ja jotka ehkä myöhemmin tulevaisuudessa tulevat olemaan asemakaavoituksen piirissä sijoittuessaan kaupunki- tai taajamarakenteeseen. Tällaisia alueita ovat Miekkiö ja Heinlammi sekä jossain määrin Paimelaseutu. Pyhäniemen alue eroaa näistä siinä, että se on niin etäällä taajama- ja kaupunkirakenteesta, että sitä ei ole tarpeen varata tiiviiksi asemakaavoitettavaksi taajamaksi tulevaisuudessakaan. Alueet 2 on osoitettu kaavassa AT-merkinnällä ja lisäksi Miekkiön, Heinlammin, Paimelan ja Pyhäniemen alueille on annettu erityiset määräykset, joilla on varauduttu siihen, että rakentaminen tulee kokonaisuudessaan suunnitelluksi yksittäistä lupaharkintaan laajemmin. Alueet 3 Muut alueet, joihin kaavassa ei ole osoitettu varsinaista maankäyttöä ovat alueita 3. Näihin kohdistuu kaavan yleiset määräykset, joissa hajarakentamista on yleispiirteisesti ohjattu siten, että se sijoittuisi yhdyskuntarakenteeseen tarkoituksen mukaisesti Kantatilatarkastelusta Nykytilanteessa haja-asutuksen ohjauksessa on merkittävässä roolissa rakennusjärjestyksen mukainen ns. kantatilatarkastelu eli emätilatarkastelu. Selvempää olisi oikeastaan puhua tilakohtaisesta rakennusoikeuslaskelmasta, jossa käytetyn rakennusoikeuden määrittämiseksi käytetään emätilatarkastelua. Menettelyn tarkoituksena on se, että maanomistajia voitaisiin kohdella tasapuolisella tavalla. Ne tilat, joilta on myyty paljon rakennuspaikkoja, eivät enää voi saada rakennuslupaa uusille rakennuspaikoille kun taas ne, joilta rakennuspaikkoja ei ole myyty mahdollistetaan rakennuspaikkojen muodostaminen. Rakennusjärjestyksen mukainen haja-asutuksen ohjaaminen on osoittautunut oikeastaan ainoaksi selvästi perustelluksi tavaksi arvioida maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumista. Myös korkeimman hallinto-oikeuden päätökset puoltavat menettelyn käyttöä. Sen lisäksi, että menettelyn myötä mahdollistuu maanomistajien tasapuolinen kohtelu, toteutuu myös se, että yleensä liian tiivistä taajamamaista asutusta ei pääse muodostumaan. Tällöin kantatilatarkastelu palvelee kahta asiaa. Joissakin tapauksissa kantatilatarkastelumenettely johtaa siihen, että hyvin rakentamiseen soveltuvalla tilalla, joka saattaisi yhdyskuntarakenteen kehityksenkin kannalta olla perustelua uudelle asuinrakennukselle, evätään kantatilatarkastelun johdosta. Tällaisia alueita ovat yleensä edellä kuvatut alueet 2. Näillä alueilla kaavassa ehdotetaan laadittavaksi tarkempaa suunnitelmaa (esim. osayleiskaavaa), jossa toiminnot voidaan sijoitta kokonaisuuden kannalta järkevämmin ja tällöin kantatilatarkastelussa esitetystä enimmäisrakennuspaikkojen lukumääräistä voitaisiin tämän harkinnan perusteella jossain määrin poiketa. Tällöinkin tosin maanomistajien tasapuolinen kohtelu olisi perusteltava jollain tavoin. Potentiaalisimpia tällaisia alueita on Pyhäniemen ympäristössä, johon kaavassa on osoitettu melko laaja AT-alue. 15

18 6. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan vaikutukset, joita kaavan toteutuminen aiheuttaa. Strategisen yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole tarkoituksenmukaista kuvata pelkästään kaavan toteutumisen vaikutuksia nykytilanteeseen nähden vaan on tarpeen myös verrata tilannetta siihen kehitykseen, mikä pitkällä aikajänteellä on odotettavissa ilman, että strategista yleiskaavaa olisi laadittu. Vaikutusten arviointi on koko kaavaprosessin ajan kestävä menettely, joka tarkentuu prosessin edetessä viranomaisten ja muiden osallisten kanssa käytävän vuorovaikutuksen perusteella. 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavaratkaisun myötä pitkäaikavälin kehitys tulee huomioiduksi yhdyskuntarakenteen kannalta nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnot ovat tulevaisuudessakin hyvin saavutettavissa muodostaen eheän rakenteen. Valtatien 12 siirtyminen uudelle Eteläiselle kehätielle on huomioitu kaavaratkaisussa hyödyntäen liikennejärjestelyjen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Tämä on tarkoittanut Salpakankaan keskusta-alueen laajentamista valtatien Eteläpuolelle, uusien työpaikka-alueiden sijoittamista Kehätien tuntumaan sekä Nostavan alueen kytkemistä Salpakankaaseen. 6.2 Vaikutukset talouteen Kaavaratkaisu edistää kunnan elinkeinoelämää mahdollistamalla tulevien hankkeiden nykyistä nopeamman etenemisen asemakaavoituksella, kun uusia hankkeita ilmenee. Tämä on mahdollistunut, koska mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttavat ja häiriöille herkät toiminnot on sijoitettu riittävän etäälle toisistaan ja liikennejärjestelyt on eritelty. Strategisen yleiskaavan myötä erillistä yleiskaavaprosessia ennen asemakaavaa ei tarvita, sillä strategisessa yleiskaavassa on yleiskaavallinen tarkastelu jo tehty. Lisäksi strategisen yleiskaavan yleispiirteisyys mahdollistaa yleiskaavan käyttämisen joustavampana välineenä työpaikkatoimintojen sijoittamiseen kuin tarpeettoman tarkasti eri toimintoihin varattu aluevaraus yleiskaava. Rakennemallivaiheessa eri rakennemallien aiheuttamia pitkänaikajänteen kuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu kattavasti. Sen perusteella uuden asutuksen sijoittaminen kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla painottaen Salpakangasta on edullisinta. Kuva 17. Rakennemallien kuntataloudelliset vaikutukset. VE3:ssa kaikki uudisasutus olisi keskitetty Salpakankaalle. (Hollolan strateginen yleiskaava - rakennemallit kaavataloudellinen vertailu 2016) 6.3 Vaikutukset liikenteeseen Eteläisen kehätien rakentuminen on merkittävin liikenteellinen muutos nykytilanteeseen nähden. Raskasliikenne siirtyy tällöin merkittävässä määrin pois Salpakankaalta. Tämän seurauksena nykyinen valtatie 12 muuttuu kehätien rakennuttua kaduksi. Tämä on esitetty kaavaratkaisussa muuttamalla nykyisen valtatien luokka yhdystieksi. Nykyisellä valtatiellä 12 henkilöautoliikenteen määrien ei ole ilman strategisen yleiskaavan toteutumista juuri ennustettu vähenevän. Kun huomioidaan Salpakankaalle esitetyt uudisrakentamisen määrät, voidaan arvioida henkilöautoliikenteen jopa hieman lisääntyvän, vaikka läpikulkuliikenne tulevaisuudessa ohjautuu kehätietä pitkin. Tästä ei kuitenkaan ennusteta muodostuvan liikenteellisiä ongelmia. Yhtenä ongelman aiheuttajana on ilmennyt se, että mikäli Nostavan eritasoliittymästä tulee pääasiallisin liittymä Salpakankaalle, aiheutuu Vanhantalon rinteen alueelle tarpeetonta läpikulkuliikennettä ja Valtatien 12 ja Vanhantalontien välinen liittymä ruuhkautuu. Ongelman muodos- Kuva 18. Vanhantalontien ja Hämeenlinnantien (VT 12) välinen liittymä Kuva 19. Kehätien liikennejärjestelyt Salpakankaan Eteläpuolella 16

19 tumista on pyritty kaavaratkaisussa välttämään sillä, että kehätien varteen osoitettu rinnakkaistie olisi pääasiassa Nostavan eritasoliittymän ja Hopeakallion alueen välinen tieyhteys. Kaavassa on kuitenkin osoitettu ohjeellisena liikenneyhteys myös Hirvikalliontielle ja siitä Vanhantalon tielle. Asiaan tulee kiinnittää huomioita tarkemmassa suunnittelussa. wjoukkoliikenteelle on luotu Salpakankaan ympäristössä yhä paremmat toimintaedellytykset lisäämällä asutuksen määrää joukkoliikennevyöhykkeellä. Nostavan alueella on hyödynnetty radan läheisyys osoittamalla uusi henkilöliikenneasema mahdollisimman lähelle Salpakangasta palvelemaan myös Etelään laajenevan Salpakankaan asukasvolyymiä. 6.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Strategisessa yleiskaavassa osoitetaan maankäyttö vuosikymmeniksi eteenpäin. Tämä tekee kunnan maankäytönsuunnittelusta ennakoitavaa, jolloin ihmiset voivat varautua tuleviin mahdollisiin muutoksiin hyvissä ajoin. Asuinalueet ja asutusta häiritsevät toiminnot on sijoittelu erilleen, jolloin asutukselle aiheutuvat ympäristöhäiriöt on jo lähtökohtaisesti minimoitu. Uusi asutus on keskitetty vetovoimaisimpien ja laadukkaimpien virkistysalueiden tuntumaan, jolloin suurempi väestömäärä saadaan näistä osallisiksi. Vaikka kaavalla tiivistetään Salpakankaan asutusta, on rakentaminen mahdollista lähes kokonaan nykyisten asemakaavoitettujen virkistysalueiden ulkopuolelle, jolloin nykyiset virkistysalueet on mahdollista säilyttää. Tämä tarkoittaa sekä laajempia virkistyskokonaisuuksia (teemakartta 2), että pienipiirteisempiä asemakaavoitettuja virkistysalueita. Kuva 20. Salpakankaan asemakaavoitetut virkistysalueet (vihreät alueet) Joidenkin tutkimusten mukaan riittävän tiivis rakentaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tällöin oleellista on, että ympäristössä on alle 300 m etäisyydellä virkistyskäyttöön soveltuvaa metsää. Tämä toteutuu Salpakankaalla erinomaisesti myös kaavan toteuduttua. 6.5 Vaikutukset luontoon Keskittämällä rakentamista tietyille alueille kaavaratkaisun mukaisesti on voitu jättää yhtenäisempiä rakentamiselta vapaaksi jääviä alueita. Selvästi eniten tilaa vaativaa omakotitalorakentamista on osoitettu Salpakankaan eteläpuolelle, jossa rakentaminen maaperäolosuhteiden sekä maanpinnanmuotojen johdosta aiheuttaa paikoin merkittäviä maansiirto- ja muokkaustoimia. Alueella on myös useiden kosteikkojen ja pienvesien johdosta enemmän luontoarvoja (teemakartta 1) kuin esimerkiksi Hälvälän tai Kukonkankaan alueilla. Nämä asiat on huomioitava asemakaavoituksen yhteydessä ja ne johtavat mahdollisesti joidenkin luontoarvojen heikkenemiseen. Mikäli arvoja tahdotaan säilyttää, on jossain määrin tunnustettava, että rakentamistiiveydessä ei päästä samalle tasolle kuin paremmin rakennettavilla alueilla. Toisaalta taitavalla asemakaavasuunnittelulla ja kalliilla rakentamisella olemassa olevia arvoja voitaneen turvata ja jopa nostaa esiin nykyistäkin paremmin. Kaavaratkaisun suunnittelussa on tunnistettu ja nostettu esiin merkittävimmät luontoarvot (teemakartta 1) ja jätetty ne rakentamisen ulkopuolelle. Vaikka kohteita ei ole varsinaiseen kaavakarttaan osoitettu, on kaavamääräyksillä määrätty huomioimaan nämä kohteet jatkosuunnittelussa sekä tarvittaessa selvittämään tarkemmin niiden erityispiirteet sen hetkisen tilanteen mukaisina. Teemakarttaan 1 kootut erityisarvot auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa alueen erityisistä arvoista ja keskittymään oleellisten asioiden turvaamiseen. Kumottaessa osa voimassa olevista osayleiskaavoista, kumoutuvat samalla, joidenkin luontokohteiden MRL:n mukainen kaavamääräys. Nämä merkinnät kuitenkin ilmenevät teemakartalta 1 ja ne on otettava jatkosuunnittelussa edellä kuvatusti huomioon. 17

20 6.6 Vaikutukset taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriperintöön Kaavaratkaisulla pyritään muuttamaan Salpakankaan taajamakuvaa kaupunkimaisemaksi tiivistämällä nykyistä rakentamista. Toteutuessaan tämä tarkoittaa Salpakankaalle useita uusia kerrostaloja, jotka voivat olla nykyistä kerrostalorakentamista korkeampaa. Kaavaselostuksessa on aiemmin tuotu esiin mihin nämä korkeammat kerrostalot ohjeellisesti voisivat sijoittua. Varsinainen sijoittuminen, rakentamiskorkeus ja vaikutustenarviointi tehdään tuolloin asemakaavoituksen yhteydessä. Oleellista tällöin on tunnistaa mitkä alueen piirteistä on sellaisia, jotka tulee säilyttää ja mitkä ei. Salpakankaan teollisuusalueen osalta tavoitteena on alueen muuttuminen pitkällä aikajänteellä keskustatoimintojen ja asutuksen alueeksi. Taajamakuvan kannalta tämä on erittäin merkittävä asia, sillä alue sijoittuu idästä tultaessa portiksi Salpakankaalle. Alue on myös Salpakankaan nykyisen palvelukeskuksen ja Messilän matkailualueen välissä sekä joukkoliikenteen kannalta erinomaisesti saavutettavissa. Alueen läpi kulkee siis matkailijoita ja ihmisvirtoja, joille muodostuu kuva Hollolasta tämän alueen perusteella. Näin ollen panostukset tämän alueen eheyttämiseksi ovat tärkeitä. Erityisen tärkeää on myöhemmässä asemakaavoituksessa edelleen tässä valossa punnita se mitä on tarkoituksen mukaista säilyttää ja mitä ei. Kaavaratkaisun suunnittelussa on tunnistettu ja nostettu esiin merkittävimmät maisema ja kulttuuriperintöarvot (teemakartta 2) ja jätetty ne rakentamisen ulkopuolelle. Vaikka kohteita ei ole varsinaiseen kaavakarttaan osoitettu, on kaavamääräyksillä määrätty huomioimaan nämä kohteet jatkosuunnittelussa. Teemakarttaan 2 kootut erityisarvot auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa alueen erityisistä arvoista ja keskittymään oleellisten asioiden turvaamiseen. Kumottaessa osa voimassa olevista osayleiskaavoista, kumoutuvat samalla, joidenkin kohteiden MRL:n mukainen kaavamääräys. Nämä merkinnät kuitenkin ilmenevät teemakartalta 2 ja ne on otettava jatkosuunnittelussa edellä kuvatusti huomioon. 6.7 Vaikutukset pohjavesiin Kaavaratkaisussa on huomioitu viralliset pohjavesialueet (teemakartta 3) siten, että pohjavesien pilaantumista mahdollisesti aiheuttavat työpaikka-alueet on osoitettu pohjavesialueiden ulkopuolelle. Asutuksen ja keskustatoimintojen sijoittaminen pohjavesialueille ei lähtökohtaisesti muodosta pohjavesiriskiä. Kaavaratkaisun myötä mahdollistuu se, että osallisille hahmottuu kokonaiskuva pohjavesialueista ja siihen liittyvistä suojelullisista kysymyksistä. 6.8 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Strateginen yleiskaava siihen liittyvine asiakirjoineen ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kokonaisuutena edistää niiden toteutumista. Täydennetään ehdotusvaiheessa. Kuva 21. Salpakankaan keskusta-alue ja sitä ympäröivät ruudut kaavassa. Salpakankaan teollisuusalue on osoitettu Eteläosastaan keskusta-alueeksi, jonka pohjoispuolelle kerros- ja rivitaloasutusta ja tämän pohjoispuolelle ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. 18

21 7. Toteuttaminen 7.1 Toteuttamisen ajoitus Strategisella yleiskaavalla on ratkaistu kunnan yleispiirteinen maankäyttö vuoteen 2040 saakka. Kaavaselostuksessa on esitetty toteuttamisen ajoitukseen liittyviä kysymyksiä kahdessa edellisessä luvussa. Näihin perustuen kaavaratkaisussa on esitetty uusien asuinalueiden vaiheittainen rakentaminen oheisessa taulukossa. Työpaikka ja teollisuustoimintojen toteuttamiseen on valmiudet olemassa Taulukko 22. Toteuttamisaikataulu. Vuosisarakkeessa on esitetty aikaväli asemakaavoituksesta rakentamiseen. Vuosi Alue Huomioita Tiiveys Asukasmäärä Pohjoisesta etelään AP 180 Kukkila AP + AR Hämeenkoski AO 20 Keskusta AK + AR Nykyisten AKalueiden väliin AO 90 Kukkila AO + AR ja 2.2 Rakennetaan vain jos aluetta 4 ei oteta asutukselle AP ja 1.3 AP 400 Keskusta AK 600 Hämeenkoski AO + AR 30 3 Jos aluetta 4 ei oteta asutukselle ja kehätie olemassa tai varmuus uudesta henkilöliikenneseisakkeesta AP + AK Kukkila AO + AR Keskusta AK 700 Hämeenkoski AO 40 Alueiden 3 5 osalta selvitetään kaavaluonnosvaiheen jälkeen tarkemmin suunnittelun edellytyksiin ja aikatauluun liittyviä asioita. Näistä yksi oleellinen on Hälvälän ampumatoiminnan aiheuttamat rajoitukset erityisesti melun ja maaperän pilaantuneisuuden osalta. Kaavaratkaisua tarkennetaan näiden alueiden osalta kaavaehdotusvaiheessa. Nämä alueet on osoitettu kaavaluonnoksessa selvitysalueiksi, joilla asutuksen sijoittamisen tarkoituksen mukaisuus ja aikataulu ratkaistaan myöhemmin. Muiden kuin Salpakankaan ympäristön asuinalueiden rakentamisaikataulua ei ole tarpeen aikatauluttaa, vaan niitä voidaan rakentaa kysynnästä riippuen alla kuvattujen ohjeellisten volyymien mukaisesti 7.2 Toteuttamisen tapa Strategista yleiskaavaa toteutetaan pääosin asemakaavoituksella. Asemakaavoituksen varatut alueet vuoteen 2040 mennessä on esitetty kaavakartalla. Pitkän aikajänteen suunnitelmallinen toteuttaminen edellyttää kunnan maapolitiikalta linjakasta maanhankintaa ja tarvittaessa lunastusmenettelyä oleellisten alueiden saattamiseksi riittävän ajoissa ja riittävällä tehokkuudella asemakaavoitettavaksi. Joissakin tapauksissa voidaan laatia osayleiskaavoja tai muita asemakaavoja yleispiirteisempiä suunnitelmia alueille, joilla on selvä suunnittelutarve, mutta asemakaavoitus ei ole tarkoituksenmukaista. Tällaisia alueita ovat kaavassa osoitetut AT-alueet Miekkiössä, Heinlammilla ja Paimelassa. Näillä alueilla on jo muodostunut melko tiivistä taajamamaista rakentamista, niillä on kasvupaineita ja niiden asemakaavoittaminen kaupunkirakenteen kasvualueena on mahdollisesti ajankohtaista vasta vuoden 2040 jälkeen. Kahden hehtaarin rakennuspaikkakokovaatimus antaa mahdollisuuden siihen, että näillä alueilla jää edellytyksiä myöhemmälle asemakaavoitukselle. Kunnan rakennusjärjestyksen tulee toteuttaa strategisen yleiskaavan tavoitteita. Vireillä oleva MRL:n muutos antaa toteutuessaan mahdollisuuk- Kuva 23. Salpakankaan laajenemisalueet numeroituina. sia rakennusjärjestyksen käyttämiseen laajempien alueiden kuin yksittäisen lupamenettelyn ohjaajana. Tämä on huomioitu erityisesti AT-alueiden kaavamääräyksissä. 7.3 Toteuttamisen seuranta Strategisen yleiskaavan toteutumista seurataan. Lisäksi arvioidaan kaavaratkaisun ajanmukaisuutta vallitsevaan kysyntään sekä trendeihin tarpeellisessa määrin ja riittävän usein vuoteen 2040 mennessä. Mikäli strategiseen yleiskaavaan on tarpeen tehdä muutoksia, on muutoksiin esitettävä selvät perusteet. Perusteita voivat esimerkiksi olla: väestökasvuennusteen muutokset, alueellisen kysynnän muutokset, asumistrendien muutokset, lakimuutokset, kuntaliitokset. 19